Vapaa Sana, February 01, 1941

              f'
f
U
K'
nu
I
I
i
?
ti
I ?
s
--
r
u
yvv ' +J #% ►r- -
"--
Y TÄjS
--sivua LAUANTAINA HELMIKUUN 1 P — 3ATUKDAY TO 1 NO 13
fAfAA SANA
(FREE PRESS)
Independent Flnnlah-Canatfl- an
Nawtpaptr
Publlahed avary Tutaday Thura-da- y
and Saturday by Tn Vapaa
ana Preaa Limited Toronto Ont
EINO UNHOLA Prtildtnt
VAINO MALMIVUORI Manager
REYNOLO PEHKONEN Editor
Prlvate Addret of Presldent:
4 Soh9 SU Toronto Ont
ualnest and Editoria! Depart- -
ments:
260 8padina Ave Toronto Ont
Phone WA 7721
Reglstered a seeond-clas- t matter
January 1th 1932 at the Poet
Office Department Ottawa Ont
Subtcrlptlon ratei in Canada and
United State: Per Year VUo SU
Montha $200 Three Months $100
In other Countrlea: Per Year $400
8lx Monthi 2&
Moraalinen vienti-kielto
Venäjään
nähden
Raivaaja kirjoittaa:
Viime viikon tapausten joukossa
varmaankin lukljaimme huomioon
jäi ettA Yhdysvallat poistivat mo
raallsen vientikiellon Venäjään näh
den joten Venäjä taas esiintyy amo- -
rlkalalsllla markkinoilla tavallisena
puolueettomana kauptiamlehenä os-la- en
Ja myyden tavaroita päivän hin-toihin
Kuten muistetaan Roosevelt vf-h- än
toista vuotta takaperin Venäjin
Suomeen hyökkäyksen johdosta Ju-listi
voimaan moraalisen vientikiel-lon
Venäjälle kehoittaen teollisuu-den
harjoittajia ja kaup:amlehiä
pidättäytymään tekemästä kauppoji
Venäjän kanssa ja lähettämistä
tuotteitaan Venäjälle Kuten edelli-sestä
selviää tämä keholtus oli mo
raalista laatua joka ei aettanut
laillisia esteitä tavaran Venäjälle
lähettämiselle ji kuten tiedetään tid-lais- ia
moraa'lsia kieltoja tavallisesti
rikotian ja niin on rikottu Venäjään
kin nähden Mutta jokatapauksessa
sillä on ollut huomattava vaikutin
oi ainoastaan yleiseen mielipiteeseen
vaan myöskin Yhdysvaltain ji Venä-jän
väliseen kauppaan
Kun tämä moraalinen vientikielto
on nyt roMettu niin Johtuu kysy-mään
että onko Venljä nyt sitten
parantanut tapans-- i ja luvannut vas-taisuudessa
olla hyökkäämättä pien-ten
kansojen kimppuun tnl onko V-nä- jä
alkanut kallistua Englannin ja
jlenä kansanvaltaa puo'ustain
maiden puolelle Kumpuisellakaan
olettamukselta ei ole todellisuudessa
miUMn fwnituU Venäjä tosin täi-- M
kertaa el oW pienten maiden kpr-aasi- aa
vaikkakin nhkaukaia jaellaan
taaten aniMiikiii mm Suomelle eikä
auutiMikaut nihdn antanut mitään
MutU stllä tkalU rl
auunraltojeii v!
auurta merkityttä olek- -
B4]rvallat orat aina pitäneet
ptenii malta jotka ryma tässn
ItaeDeen kaasmsl
VtnijtUta kuuluvina Yh- -
ei tunnustanut Itäsurm
nMldm ltaaaaai)7tllklln tnwnkuln
xasu v 19 NVhin olivat kuuki-ne- et Viljlän niin kauan ttä ne
suurvaltojen mieltä olivat jo tul-le- et
osaksi tuureu VenSjista s
osa Puolaa jonka ryal itsaansa
aikajen knluesa on katsottu tul-leen
myöskLn osaktl Venijii Sa
Kun Suomi vielä ltanlUyyttIin ja
vapauttaan niin ainkarilliaeatt puo-lusti
Yhdysvallatkin yleisen mielipi
teen painostuksesta JulUti moraali-sen
vlenltlkiellon Venäjään
Tätä Yhdysvallat ei olisi tehdyt Jos
rysiä olisi tyytynyt vaan Itämeren
maihin Puollan Ja Bessarablaan
Mutta sen Jälkeen kun rfuomi Ja
allekirjoittivat rauhan?opImuk- -
sen Ja tulivat ainakin virallisesti Ja
toivottavasti myöskin asiallisesti hy
Uksi naapureiksi tälliLwn moraali-e- n
vientikiellon pitämisellä ei kit-sott- u
olevan e-nä-än mitään
j On myöjkln jo kirjoitettu Ja pu-huttu
että Venäjä olsl siirtymässä
'eroon Saksasta Ja lähemmäksi kan-isanvalta- lla
malta Tällä olettamuk-sella
el näytä olevan mitään pohjaa
Asiantuntijat kyllä sanotat että Ve-näjä
tosin pelolla seuraa Saksan
voittokulkua ja toivoo että Saksa
ei lopultakaan pääsisi ehdottomaksi
maatlmanherrakfcl sillä se muodos
tuisi aaraksl myöskin Venäjälle
Mutta se el myöskään toivo Englan-nin
voittoa vaan pikemminkin toi-voo
että peli menisi jotenkin tasoi-hin
ja kumpainenkin pe-rinpohjin
J hävittäsivät toisensa
täydellisesti Venäjä on omaksunut
n kannan että miUC pahempi sen
parempi Hävitköön Ja tuhoutukoon
vaikka koko maailma ja sen sivistys
ku'ihan he löytävät lastunkappaleen
pelastaakseen itsensä ja tullakseen
sen Jälkeen koko maailman herraksi
Mutta kosmopoliittinenhan se on
Yhdysvaltainkin kanta Ja filosofi
Joten nämä kyllj sopivat kaup-palangolk- sl
toistensa kanssa Ja
asiallisesti moraalisen vientikiellon
peruuttaminen el merkitse si
tä että kauppavaihto näiden maiden
välillä nyt suuresti sillä
Yhdysvalloilla on nyt tilauksia kädet
täynnä taikka Venäjä el markki-noilla
olisikaan Mutta yhtä Ja toista
sillekin sentään voidaan ni)ydi
Ja mitä tulee Venäjän asentee-seen
nykyinen kamppailun aikana
nila Venäjä tälläk?rtaa on valinnut
itselleen kauppamiehen aseman kos-ka
se on nyt tuottavaa hommaa Ny-kyinen
tilannehan on omansa kohot-tamaan
kehottehan huippuunsa j
ryssä on tunnettu maailman suurim-maksi
keinottelijaksi niin hyvin ta-loudellisella
#kuin poliittisellakin a-la- lla
Sitä ainakaan el moraaliset
lait estä keinottelemasta Suurin
mahdollisuus keinotteluun on
ja öjllä Julkisuuteenkin saatettu-jen
tietojen mukaan Venäjä on
myynyt Saksalle koko satonsa sekä
myöskin öljytuotantonsa ylijäämän
Venäjin myjtllväk! joutava öljy ei
kuitenkaan ylitä miljoonaa tonnia
ja viljaa anotaan riittävän vaan
kakrtmlljoonan tonnia T4mä mä&rfi
ryaai aan titnl suhte#au ttilevnl- - ! kuitenkaan läheskään riitä piUl- -
tMpaakaU
ttt
tlysvaklat
ttlt-- ti
uupuisivat
Iclä
lisääntyy
miin Saksaa letvfla ja Ö!jya a
intoMld
Ja on
ten
tä todistuksena m m tuotetumisuujesta
tytty
hinnan
kauppa el Rysä MetSä
vlljasukln pÄällä ja sen o-maatu- ntoa
Kuropan ja hätä H
kolkuta vaan vaatii te
moninkertaisen hinnan Ja siltä
syystä se en nyt halukas
kaupaksi käypää tavaraa joka maas-t- a
Ja UU syjstfl Umä moraalisenkin
moln Isarat Aino Vnäjit kelnotteleVM ryssiä ja se
päässeistä riua n jJS ketaotflevaa amerlkalIa
on naiiKKinut useueen Kokoaaan
nähden
Ve-nljä
Iljalla
se
_ on mma siimani asiaa kats
Norjalakia saapui Chicagoon
'? aaaai m w aaBBBBBBBBBBBBBBnaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBaV
- aLaaaaVSiJaaaaaaaaaaalkLaaaaaaaaaaaal
iaaaaaaaaaVrLaaaaVnVf JaaaaaaaaaaaaS
— kaaaaaaaaaaaaW' daaaaaaal taaY' 'wbiiikBbiV
LmlmlmwamlmlmlmH ' amilkr ~ #aBBKBaBl
aaaaaaT aaaaaaaaaaaaaaVaaaaaaaaaaaaaaaaaaa aaaaal
BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBHT aaaaaaaaaaaaaV
BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBbT yBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBlP-jlUB- B
LHallallallallalHv ' ' aHaHallallallaV i_H
aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaatJaaaLaaaaaaaaaaaaaaaaf H aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaVaamLaaaaaaaaaaaaaaaaaaam aaaaaV
LlalalalalalalaKalalalalalaBimlmB
Kuvatat näemme norjalaitta lentäjää jotka harjoit-televat
Torontossa nt Pikku Norjassa saapuneena Chicagoon
lentokoneella Jossa heitä ilmeistään päättäen tervehti vartin
tydämellitetti matkuttajakoneen tarjoilijatar Lentäjät osallis-tuivat
hiihtokilpalluihln Fox Grovetaa III Vasemmalta
oikealle he ovat: F E Paultet R Berg Ja E Strand
Pakinajuttuja
Ilrltannlasta alkaa kuulua jo ti-heämpään
juuri sellaisia ääniä Joita
me olemme odottaneet pitkän alkaa
Joltakin viikkoja Britannian
taloudellisen sodankännin ministeri
työväenpuolueen Jäsen Hugh Dalton
ilmoitti että saarto Sak
eaan nähden vuotaa n kyisin Venä-jän
kautta Hän ilmoitti että Yhdjs-loist- a
viedään aika runsaasti sellaisia
tavaroita Jolta kätetaan sotateolli-suudessa
Venäjille Ja ne kaikesta
päättäen Joutuvat hyödyttämään Sak-saa
Vjt Jälleen tälli viikolla Dalton I-lmoitti
saman Jutun Ja myöskin sen
että lliitannla tulee neuvottelemaan
Yhdysvaltojen hallituksen kanssa
tuon vuodon tukkimisesta
Samaan aikaan saapui myöskin Yh
dysvalloista tieto että vasta toimeen- -
ta saapunut Knelanntn uusi lähetti-läs
loordl Hallfax melkein ensim-mäisenä
tönään tulee koettamaan
saada Yhd)svaltaln hallituksen taivu-tettua
lopettamaan sotatarpeiden
viennin Venäjälle
Venäjän ientl Yhdysvalloista on
kasvanut moninkertaiseksi monien
sotateollisuudessa tarvittavien metal-lien
suhteen Ja sanotaan että Venäjä
näillä ostoillaan tättaa aukkoa
mikä on syntynyt omassa maassa
kun näitä tavaroita on viety Saksaan
Vieläpä kaiken lisäksi Venäjä on os-tanut
Yhd) valloista huomattavan
määrän vehnää vaikka rssanmaalla
kommunistien puheiden mukaan pi-täisi
olla runsaasti puraemtsta Mah-dollisesti
siellä onkin mutta kun sitä
viedään Saksaan niin ryssln täyt))
tilalle ostaa muualta
Kuten alussa sanoimme olemme
odottaueet että kuinka kauan Hiitan-nlass- a
käisltäin ryssien temppuilua
Saksan hyrSkl Merkit talia kertaa
viittaavat Ihen että e-ngelsmann-in
kärsiväin) yden raja o:i saavutettu Ja
ryssän toimiminen t£kaoen miehenä
tulee loppumaan
Pahin Juttu ryssiUti nähden on ko-ko
ajan ollut se että englantilainen
fin ollnlnvtv ioli ntlcnn tnlixfi lh
Mitä syytä Venäjin anotaan oe-ta- - i mahdollisimman pitkälle vain
mm Argentiinan viljan ylijäämän hjvaä Ja niin e nssänkln laske- -
tm halukas ottamaan vtW enemmin kln mseälälariinstesnopi'Ji„oulukkoottoana f:Jconhpolnantjiolassisa-- -- Ja rtti tytaä keinottelee 1ljalU n-- olisi kuitenkin ollut parasta ky- -
kun suomalaisina lausun'oa ryssän
varmaan
Kreikka )rtl ostaa Uijaa Venäjältä ff&f monilta ikävyyksiltä
raati korkean että nrk'kl teohon tavarain salakulje- -
voitu tehdä
Istuvansa
nälkä
tavarastasn
ostamaan
h-oljit- ää
pailiaii
uon Eng:anti
neljä
River
Jetperten
sitten
Iliitannlan
' syä
I OUs
j esi-- s
niin '
oan
j
-- i''
1
sitä
nut
Jee Se voi hyvinkin ottaa sn kan-nan
että Venäjdn tarkoituksina on
ostaa ja koeta tavaraa ja myy dl stä
Saksalle ja siten auttaa Saksaa Tä-mä
kanta sitäpaitsi asiallisesti on
olkea Jolloin Entlantl mahdollisesti
pane-- e vahtikoiransa estämään tava- -
raln kuletuksen Venärtille li sitä t:e- - lentikienon potoun-ne- n hyMyttaä a NHa xinmtlUtia
asettaminen ja nlklen
ratkalstatn toisilla rintamilla
tukseen nähden Suomalaiset knn
nahkääs tuntevat ryssän seka sisältä
että päältä Ja ovat vuosisatojen ku-luessa
tulleet kokemuksen kautta
huomaamaan sen tosiasian etu sil-lien
et ole koskaan luottamista Se on
sellainen elävä että se ol tehdä lois-ta
vasanalsen ystävyyslitton kenen
kanssa tahansa mutta kaiken alkaa
sillä on puukko hihassa ja kun toinen
kääntää selkänsä niin rssa el hai-kaile
Iskeä
Erikoisesti meitä Ilahduttaa se
relkka että Uritannlan työväenpuo-lueen
jäsen Hugh Dalton joka nyt on
hallituksessa alkaa saada stlintian
auki minkälainen ryssä on Kalkista
maailman eri maitten tjoräenlllkkels-t- ä
Iliitannlan työväenliikkeen johta-jat
ovat häntäpäässä siinä että hei-dän
silmänsä aukenevat näkemään
mikä Venäjän "työlälsvaltlo" todelli-suudessa
on
Mutta parempi mjöhään kulu el
milloinkaan
Ja me toivomme vielä lisäksi että
ryssa saisi vielä hyvästi loimeensa
niistä konnantolstään mitä se on naa-pureilleen
tehnyt Ja mjoskin niistä
mitä se tekee parhaillaankin
KIviperän Pekka
Londonin "Merisusi'
raakattavana
Hollywoodlr filmiherrat tehneet Iita
erran makunsa mukaisen
Tunnettu elokuvaklrjalllja Jlmmle
Fidleo Joka englanninkielisessä leh-distössä
päivittäin pakisee llollysoo-di- n
kuulamisla kertoi Joku paha sit-ten
että hän tuomitsi alimpaan kat-tilaan
sen kun Edward Itollnson
aiottiin panna näyttelemään pääosaa Ja k !ondonin tunnetussa "Meilsusl"
romaanin mukaan filmattavassa elo-kuvassa
Hän selitti etua Kobinson
ei sovi osalle koska hän oli lilan pie- ni kooltaan Sitten hän selittää että
nanet on Häpäisty siksi ettei hin
tunne vieläkään HolUvvoodta vaikka
on Jo vanha mies Hän sanoo lapselll-sest- l uskoneensa että Jack Londonin
tunnettua meriromaania todellakin
käytettäisiin pohjana elokuvassa Sa-noo
lukeneensa elokuvan käsikirjoi-tuksen
Ja ihmettelee että mitä on- kaan tapahtunut Jack Londonin "Me-risudelle"
Se sankari Jenka London
kirjassaan kuvaili ei enää olekaan j ru uivan vaan nanesia on tehty heit-tiö
Mutta henkilöstä Jolla kirjassa
on vain pieni osa näyteltävänä on
tehty sankari Ja ilma kalkki on teh-ty
sen vuoksi että osat saataisiin
piinaan Edward Hobnsonille Ja
John Garfleldllle
Killer sellttlä että tulevasta "Me-ilsus- P elokuvasta tulee sellainen
että sitä el Jark t nndnnln (L-cmll- -! poistaminen jm„aän tunne-- AlnaJ mJkä cn
'
sittenkin oat ulkonaisli ja mlelero-- l muuttamatta kirjasta elekuraan muu- - eri asla on sitten sel„vii-- _i- - _ J tuttaessa on meri Jota llollvwoodin
Van!-!- ! L„ - _ ™uu"r"K1J J'mu' fcui paaasiav herratkaan tivät I muuttamaan
kykene muuksi
Virgin-saar- et
Suurin osa ihmisiä tuikin tietää
noid kolmannes Viriin-saarist- a
' kuuluu Britannialle Vlrjin-saarlsto- n
mml kuuluu ncln sadalle saarelle ja
luodolle jotka o 'at häln Puerto Rl- -
rosta ja mitkä muodostavat osan pit
kästä saarien ketjusta joika eroitta-- '
vat Atlannln valtameren Caribbean
I merestä
i Columbuksella cli tapana nimittää
maita Jolta hän löysi eri p)hlen
miesten nimillä mlU klrkkokalente-rif- a
salaorvettvl mupttjahikenun mhieasntennäkniimneä-t- relur„it „luulivat K VBlkS?!
loppuneet hänen varastostaan] J "uw it
Ja hän nimitti koko saariryhmäni n K
VI ln-saari-ksi
Pyhän Urtulan neit-sytmarttyjr- in
nimen mukaan
' Seltsemännellitolsia vuosisadalla
muutamia saalista omisti Tanska Ja
loput kuuluivat Er tannlalle Tanska-laiset
kutsuivat heldin hallussaan
olevia saaila Tanskan Kinsi Intian
I saariksi Jo ennen Yhdys' altain kan-salaissotaa
Yhdysvallat teki kokeita
Tanskan hallituksen suhteen millä
! mielellä se suhtautuisi näitten saa-Irie- n
luovuttairi-ee- n Yhdysvalloille
' Setä Sam jo noina aikoina tunsi
että St Thomasen satama voisi olla
mainio palkka hänen laivastonsa tu-kikohdaksi
V 1S07 valtiosihteeri
Seard neuvotteli Tanskan hallituk-sen
kanssa saarten ostamisesta ja
kauppahinnaksi sovittiin seitsemän ja
puoli miljoonaa dollaria Senaatin ul-koasiain
komitean puheenjohtaja
Sumner kuitenkin vastusti kauppaa
Ja sopimus jätettiin vahvista-matta
Mutta Yhdjsvallat eivät Jättäneet
asiaa sikseen V 1917 tehdyllä sopi-muksella
Tanska myi L'j miljoonan
dollarin hinnalla St Thomas St John
ja St Crolx saaret Ja noin 50—60
luotoa Yhdysallollle Samassa sopi-muksessa
Yhdysvallat luopui mie-luummin
sangen hämäristä oikeuksis-taan
Grönlantiin
Erittiläiset Virgln-saarte- n saaret
käsittävät Tortola Virgin Gorda Ane-gad- a
Jost Djkes Peter Ja Salt
nimiset suuremmat saaret Ja noin SO
—40 luotca Noilla saarilla on asuk-kaita
ainoastaan neljän taikka viiden
tuhannen välillä Ja Road Town Tor-tolass- a
missä on noin asukasta
on ainoa paikka jota voidaan kutsua
kauppalaksi
Vligln saajien liittäminen Yhdys-valtoihin
oli viimeinen alueen lisäys
mikä Yhd) valtoihin on suoritettu
Joko oston kautta taikka sodalla
New Yorkissa perus-tettu
aseveli-yhdisty- s
New Yoiklssa rldettlln viime vii
kolla kokous Jossa päatetMln perus-taa
New Yoikln suomalainen aseveli-yhdist- )
Krkouksessa oli läsnä viime
talvena Suomessa olleita vapaaehtoi-sia
sekä ni)oskln entisiä rintamamie-hiä
Yhdist) kselle valittiin puheen-Johtajak- si
kapteeni O A Penttilä
varalle vänrikki Yrjö Ness Klrjmiksi
alikersantti Matti Kostamovaara ta-loudenholt- aksl
Jalmari ltlukula Ja-senklrjurl- ksl
Aarno Pohjankukka ja
Matti Fakkila Yhdistyksellä oli en-lmniäln- en
Iltama torstaina
Puolalaisten harjoitus-leiri
Windsoriin
Atlasta on keskustelua VVIndjorln
kunnallisten virkailijoiden Kanssa
Vindsorln kaupunginmajuil Arthur
lteaume Ilmoitti muutama sit-ten
haiklnnan alaisena on perus-taa
VVlndsorlln puolalaisten sotilait-ten
harjoltuslelil lellille tulisi noin
0rt mfpsfl tifianaif ficai I ltn n J
sen lähimmästä ympäristöstä Puola-laisten
viranomaisten taholta on tie-dusteltu
minkälaisia mahdollisuuksia
olisi lellin peiustamiseen inJorlln
Pää kasvaa
Että ihmlfen pää vuosien ku!uesa
kasvaa tletanee Jokainen kokemuk-sesta
Koettakaapa vain h3ttua Joka
teillä oli ollut kymmenen vuotta sit
ten! Eräs saksalainen anatomian tut-kija
on käyttän) t hyvän Joukon alkaa
kasvua koskeviin mlttaustllastol-llsil- n tutkimuksiin Hän on päässyt
siihen tulokseen kasvaa
enimmin 20— 10 Ikävuosien välisenä
aikana Johtuen siltä aivotoimin-ta
silloin on Tllkkalnta 55 vuoden
ikäisenä pään kasvu vähitellen lak-ka- a
koska siinä Iässä m)ös ihmisen
ajatus vähitellen siirtyy rauhallisem-piin
tehtäviin Ja suuret probleemien
ratkaisut Jäävät syrjään Eläkeiässä
pää alkaa saada entisen kokonsa ja
kutlsturkin
ihminen 60-vrotiaa-na
huomaa
että hänellä on yhtä suuri ehkä
suuremrlMn kuin hänellä 50-vuotlaa- na
oli on se merkkinä siitä
että sellaisella Ihmisellä on Korkeasta
Iästään huolimatta tapana yhä "käyt- -
l päätään
SS2E3
Sivupaloja
Kokoili VANHA MATTI
mmmmmm-MM- m m
Dostonln pollltllaltok
olevan kekseliäitä p0„jeJ
m"aanr muuatta tellpaikPk°a"a"tt rtK Mw- - lukittu „E„rää„n „po„liisia apaanähaktuao- -
va tuuma Hän sjtjtti Pi1p
pelihuoneeseen savua tfisaijj "l
mä niin että
olivat Joak
niin
niin
Van
500
palva
että
lotrlt
pään
että raa
että
Jos
tai
pää
tää
""""'
s) Uin
Monet lämpöiset
voidaan jäähdyttää
kuumia sanoja
jyjary Vorden Venturasta uj
nVt OPDlnUt lontäm _
muu lennon opettajaksi
korkeakoulutyttö Ja hän koetti pj
opeieiia ajamaan autoa rautu
BBI
„ — —""u Hl
v- -
i ei tullut yhtaan mi'ään mu jHl Ijhn hormnatnml a _ S1
-- - vvuui auiuu onjaamtfi
Min hän sitten rupesi opettei
lentämään eikä se tuntunut hi-- " lainkaan Hermostuttavalta i
Kalkki Ihmiset syntyvät viJ
na ja taia-arvoitln- a mutti to heittä myöhemmin päasevit i'
hemmäkti poliittisia
pöytiä kuin toiset
£mme ihmettele lainkaan tmk
Jonakin naiva n H lähMc J -- - "- - iuj-- ij uudessa Joku alkaisi nostattaa Lm sanlllkettä vaatimaan ptta ni„„J: viri j moltuksiin vastaamiseen on W
opetettava jo kouluissa silli hi-i- J tuaan noita verokaavakkeita u n
niin kiperiä että kouluakära' i
tuskin niitä osaa kunnollisesi !r tfa
jdrlkl
Ihminen tavallisesti löytyi seajji
potti vihamiehensä mutu n
vien löytäminen maksaa
'sangen paljon
Drittllälset ovat saaneet Ainu-vangik- si
jo seitsemäntoista K 1
laista kenraalia Näyttää silti k" J
kenraalit Italian armelias nitai
I" }i! na jie!- is-ia um iLl tMngSTl]
vii lUKiniiesien hesKuuaessa u 1
ilassa Ero vain näyttää oleTaicl
että Italian kenraalit ovat Imi
hyökkäämään kun gpnsliaai t
njoKKaavai lakituvissa kuin paa
luhtinaat '
Kevään merkkejä on jo viru]
ti Puutarhatiemenien hinta je 1
telot on lähetetty uios
Cillä naisella oli housuja' hm
los Arruza niminen haikätaM
Mexico Cityssä sai härän lLl
niin tapahtui seuraajaa Kriiml
Juoksi innostuneena areenan 3'
ja riisui siinä kaiken kansa i£l
Jalastaan punaiset housut Ja k
ne härkätalstelijalle Knnenisa cM!
los Arruza ehti tointua hamarhl
sestään nainen vielä kerran alt
suuntua Ja nyt lensi hanti U ti
toiset housut tällä kerUa lii
Kansa alkoi nyt hurrata Mlsf 1
tämä lltä Innostuneena altoin
hameensa alta jälleen housuja)
lensi Carlos Arruzalle siniset W l
rollisi ehätti nyt apuun Ja il ]
luttaa naista pois pelaten M'
hän riisuu Itsensä Innostutte!
LclteUlltoen tfl
Vanhanaikainen koti on '
nen jossa taa myllätä ka hn
kat nurin ennenkun Uytal p J
pelikortteja
Präs tiedemies san
el pitäisi koskaan r
sellaisen naisen kan
vlst)k-"s- sl korkearm-Tähä- n
muuan leikin!
taa että niin tuhmia
kään Jotka olisivat
alempana miehiä Toi
ruolestaan lisää sllhc
nakin Torontossa on
elokuvateatterin ed ss
noin 20 vuotiasta n
näistä er i T ---
out" näht ( ja kuran olevan - -
tämän johd s' e'u
meellinen asla kun k-vu-oden
ajassa on lhml:
hlttyi niin tyhmäksi e
on
tuomi'
nr
tlf--
i
3
l
kaksi toron' ''
Mrs Kings'
Kay Duder SO pähak x:-"-s
wn'i—
piirit)'
' 1)3
neet
fis
VertHÄ
-- Mai
allllHr
ihmetteli yoitgl
merkitsee
esitettä ttkbila
mauttaa miIjom
"blackout" lUUlBj
'tevaail
Kaksi naista tuoffliJ
Timminsissh
Tlmmtniklssl rl
keudessa
Chrltlana
tietVlltliVssfa Xil C1
Kaupungista
ilaskunsa maksamatta
Ka
ea
'ix
1 vai
i-- m- £}