Vapaa Sana, January 16, 1943

              NO — 1943
"MOUNTIE" MENI MERELLE JA OTTI MIEHENSÄ
x
-- tsjjtai:vt __ _ --i— rV
JiZ&säs&m
-
aSSSSBBBiJ-SB- m V " W _ rf" r - ♦♦V~~v i
' '-'-
f-jBMp
yX '
tbbbbbbbHbbbbbbbbbbbb# 2tk i iBH EZsfLsssssm
iiiiiiiiiiiiiiiirir aJasbLbababababQbLbBLbLLrssss! Sk&ROVBiYt BBBBBBBBBBBBBBBBBb BBBBBBBBj " iBBlPBh t7MT
sBsssBsssBsssBsssBsssMssssBsJsBasnfl BBBBBBMBBA-LBVmBWM- F ÄSIÄ£ty If bbbbbbbssm aaasaaJ
_ iifiJMBVAVJBBBVArflVJHBBVAVAVBBVAvAT
BBBBBHHBHBHBHBHHBHBHBHHB&a vBABVBAKBMBrvBJHHB b_rfiflVMABVjSAjBVHAKSgBSfflfViMAHVHAHVw
BBVHHHHHHHHHHM v 'aL#$'lsHBBBSVHHJHHHHHHHHB
iBfBBBBBBBBBrm JMflBBBBBBBBBB]BfllBBBBBBBr 'BBBBBBBP KHBlBBBBBr KHv KV-BBBBBB- Bl U51bsbsbsbsbsbsbbsb1 BBBBBBBBBBBBB Hr JmVflBlBBaiaBBBBiBBBBBdBBBBBBBBBHBBBBBMBBSSl'' taBBBBBBBBBBBBBBBaEKBBaaBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBPBB"TBS BBBBB
W™-ÄWBM- ~ ~ ™ - - - — - - " 1 rf ' l¥i '" f I -- TT - i i i i in
Kuvatta komentajaluutnanttl MacNeil Cantdan laivastotta joka aikaisemmin palveli Royal
Ctnadlan poliitltta Hänellä on edessään laivan tunnusmerkki mistä "Mountie" on ratsasta
massa merellä natsien vedenalaisella pyssy kädestään Xskettäln tai hän ja hänen
myöskin "Mountie" urhoollisuusmitaliin Norjan kuningas Haakonilta pelastettuaan vaikeissa olosuh
teissä norjalaisen laivan miehistön keskl-Atlannil- la "Emme halaa tukehtua"
Ruotsin lehtien lausuntoja Erkki Järvisen
teoksen johdosta
(Jatkoa edelliseen numeroon)
Dagens Nyheter lokak 27 p 1942
"Meillä on eriasteisia huolla Venä-jä
el ole ainoastaan meidän suurin
huolemme vaan e on aivan omaa
luokkaansa oleva huolemme" Jalnaus
on uomalaisen rintamasotilaan päi-väkirjasta
tai pikemminkin hänen
henkilökohtaisia kommentaarioltaan
Suomen poliittisesta tilasta uyk)lsen
sodan aikana Syistä Jotka selvene-ä- t
kirjan lukijalle on tekijä antanut
kirjansa Ruotsissa Julkaistavaksi
välttääkseen Suomen sensuuria
Hän ilmaisee kuten kuka muu buo-malaln- en
tahansa halunsa elää kan-sallista
elämäänsä käyttäen kaikki
voimansa pitääkseen "sen kokonaise-na"
Mutta toisin kuin monet muut
näkee hän Suomen nykyisen tilanteen
probleemat "Meidät on vedetty kah-den
epäilyttävän jättiläisen väliseen
kamppailuun"
Tekijä on varma että hänen
käsityksensä sodasta Ja hänen tule-vaisuuden
toiveensa ovat samat kuin
koko (Suomen) kansan vaikkakin
"on toinenkin Suomi" Jonka tarkoi-tusperät
ovat kokonaan toisenlaiset
Muutaman suomalaisen lehden äs-keisen
lausunnon mukaan puolusta-a- t
suomalaiset vapauttaan kuin si-lmäteräänsä
Järvisellä itsellään
on lämmin tunne Norjaa kohtaan Ja
hän mainitsee kirjassaan norjalaisis-ta
usein Hän on määrännyt tekijä-palkkions- a
suoritettavaksi Norjan lä-hetystölle
Tukholmassa käytettäväksi
taistelevien norjalaisten avustami-seen
Suomen tavalliset kansalai-set
tietävät varsia vähän valloitettu-jen
maiden tilasta siltä pltäät sen--
suuriviranomalset erikoisesti huolen
Suomalainen näkee tavattoman
eron venäläisten Ja saksalaisten välil-lä
Jos venäläiset laskettaisiin maa-han
merkitsetsl samaa kuin sytyt-täisi
talonsa palamaan Ovien avaa-minen
saksalaisille on tähän asti
merkinnyt samaa kuin palokunnan
kutsuminen on Tekijä syyttää että
hallitus on tehnyt parhaansa levit-taaksee- n
tällaista yksinkertaista kä-sitystä
A?ttatlota Itä-Karjala- n suh-teen
kä)tettlin yhteen aikaan samas-sa
tarkoituksessa Nyt on asla hälven
tynyt Ja on saattanut Johtua siitä
että itä-karjalais- ia tunnetaan nyt pa-remmin
Ulkoministeri Vlttlng saa katkeran
arvostelun Tekijä ei tarkoita että
Vlttlngln olisi tullut pitää Suomen
poissa sodasta tai että sen tulisi nyt
siltä luopua Molemmat olettamukset
ovat yhtä mahdottomia Järvisen mie-lestä
Järvinen pelkää ja monet
maut hänen kanssaan että pahasisu
Ja se suunta Jota osoitettiin silloin
(suomalaisten esittäessä välien rikko-mlst- a
Englannin kanssa v 1911) te-kee
valkeaksi suhteiden ylläpidon Yh-dysvaltain
kanssa
"Meidän innostuksemme on kuo-llut"
sanoo Järvinen kirjassaan "Me
olemme muuttuneet epäileviksi enem-män
tai vähemmän masentuneiksi
mutta me emme ole menettäneet tah-konUrmoam- me
Yksi hänen (suo-malaisen
sotilaan) Ihanteista on va-paa
tiukasti yhdistynyt Pohjola Joka
on vahvoilla siteillä kiinnitetty suu-rempaan
kansainväliseen
"
-- 'cst i- -
r
Stockholms Tidningen lokakuun 29
P- - 1942
" Tekijä arvostelee suomalais-ten
virallista ulkopolitiikkaa sensuu-ria
ja arsinkln
Jotka hän välttää olleen liian haluk-kaita
antautumaan saksalaisille Hä-nellä
on tn)öskln monta teräviä sano-ja
niille maansa piireille Jotka ovat
kallistuneet käsi-tyskannoille
Tuollainen arvostelu el
ole kuitenkaan mitään tavatonta sillä
useimmat suomalaiset orat yhtä tiu-kasti
natsllalsuutta vastaan kuin ruot
salaisetkin Järvinen myöntää että
hän on aina pitänyt länsimaista Mut
ta kun hän käsittelee Suomen njkyl-si- ä
kysymyksiä sen suhdetta Venä-jään
ja sen Jatkuvaa Saksaan auhtau-tumist- a
sodan loppuun saakka on hän
ehdottomasti samalla kannalla maan
sa poliittisten ja sotilaallisten johta-jien
kanssa "
Allehanda marrtsk 1 p„ 1942
"Suomen taistelemisesta nyt feak-t-a- n
rinnalla saadaan kiittää Venljän
politiikkaa vv 1939-191- 1 eikä Suo-men
kansan suuren enemmistön ideo-logisia
mielteitä Puolueettomuus
oli suomalaisille yhtä luonnollinen
Ja tarpeellinen kuin ruotsalaisillekin
mutta v:n 1911 tilanne pakoittl Suo-men
sotaan Mutta siltä lähtien on
kuitenkin Suomen virallinen
Jota on Johtanut lyhytnä-köinen
kykenemätön Wlttlng natsien
saastuttamien toisten suomalaisten
kanssa pystyn) t saamaan ulkomaa-laiset
uskomaan että suomalaiset oli-sivat
(Hitlerin) 'uuden Järjestelmän'
On pakkasta ja lunta niinkuin hy-välle
talvelle kuuluukin Mutta toti-seksi
kuitenkin naaman tahtoo ve-tää
varsinkin jos ajattelee minkälai-nen
talvi mahtaakaan olla niillä mil-joonilla
ihmisillä jotka ovat sodan
polkemassa Europassa pakkasen Ja
lumen kourisa kaikkien muiden kär-simyksien
lisäksi Vaistomaisesti tun-tee
täälläkin vilun puistatukset kun
sitä asiaa ajattelee Mutta puistatus
tavallisesti menee pian ohi sillä
eräänlainen viha alkaa lämmittää Ja
vastavalkuttaa Viha siltä että maa-ilmassa
on sydämettömiä
Joiden vuoksi esimerkiksi
meidän suomalaisten kotoinen kansa
siellä Suomenniemellä on syösty nii-hin
kärsimyksiin Joissa se on Monet
muut kansat myöskin Sillä eivät Ih-miset
kansa sotia halua Niitä ovat
vain vallanhimoiset "Johtajat-- Ja hai-Iltusherra- L
Mutta mitäpä se tässä
puhumalla paranee Kun on sota niin
on se käytävä loppuun Ja sen loput-tua
katsottava miehissä ettei se pääse
enää toistumaan- V- -
Olen tehnyt sen Iloisen havainnon
että alan saada yhä enemmän ja
enemmän seuraa El kylläkään tänne
kämpälle taikka naapuriksL silli
"Dennettin aikakausi el ole vielä
saapunut eikä tlls "Urtolalstulva"
LAUANT TAMMIKUUN 1C P — SATUROAY JAN 16 sivua
-- riimmifiptmt
I i asBBBBBBBBBBBBBBBBaBBB
nihdaan
Mounted
upseeritoverinsa
se
se
propazanda-virasto- a
dlktatuuii-valtloide- n
ulkomaa-politiikk- a
se
'&' v
ystäviä Joka on kokonaan kärä kä-sitys
Tavallinen suomalainen uskoo
että hän on taas ehdottoman välttä-mättömässä
puolustutsodassa Neu-vostoliittoa
vastaan Ja että hän tais-telee
vapauden ja Itsenäisyytensä
puolesta "
Nordent Frihet lokak 29 p 1942
" hän pitää tarpeellisena hyäk sä sotilaalliset toimenpiteet taiste-lussa
Venäjää vastaan Mutta siihen-pä
hän sitten pysähtyykin Suomi on
hän akuuttaa taistelussa vain Ve-näjää
vastaan ei oalllena maailman
sodassa 'Olen varma että kansakun-tamme
taistelisi Saksaa vastaan Jos
se yrittäisi orjuuttaa meitä taistelisi
yhtä tiukasti kuin se taistelee venä-läisiä
vastaan tai yhtä lujasti kuin
norjalaiset orjuuttajiaan vastaan'
Kikkl Järvinen epäilee Englantia Ja
sitä el ole hälventänyt brittiläinen
propaganda Jonka hän välttää olevan
äärettömän typerää sikäli kuin Suo-mi
on kysymyksessä Häntä el voida
pitää puolueettomana mutta siitä
huolimatta hän sanoo: 'Kn voi enkä
tule hyväksymään ajatusta maailmas-ta
josa anglosaksllalset ihanteet
olisi vaihdettu saksalaisiin ihantei-siin
Koko sydämestäni toivon että
sota loppuisi siten että Suomi sääs-tyisi
ja Englannilla olisi keskeisin
paikka rauhanpöydän ääressä'
Järvinen el voi ymmärtää saksa-laisten
avuntuonnin hyväksymistä
Hän tietää suomalaisen propagandan
huonontaneen Suomen asemaa Ja
Sucmen ulkopolitiikka on tyontänjt
anglosaksilaista malta Ja Ruotsia kau-emmaksi
Suomesta Suomi m m kat-kaisi
diplomaattiset välinsä Englannin
kanssa: 'Siten me sytytimme omat
laivamme tuleen' Ja hän Jatkaa:
fyäuMUOfUiM fluttua
valtaanpyr-kljöit- ä
kaupungeista maalle ole vielä suun-tautunut
mutta clen saanut seuraa
tämän lehden palstoilla Ilmaantuu
uusia Ja helskyväsanalsla kirjoittajia
tämän tästä joiden ajatuksenjuoksun
valppautta ja hoksaavaisuutta seuraa
milteipä kateudella El siksi etteikö
saisi sellaisia olla vaan siksi ettei
Itse kykene sanoja säveleisiin puke-maan
vaan täytyy tyytyä turisemaan
vaan tavallisella arkipäiväisellä kie-lellä
Jos mitä sanomista ilmaantuu
Mutta siitä minä olen varma että
lukijat tykkäävät seurastani koskapa
minä itsekin heistä tykkään Niinhän
asianlaidan olla pitääkin Tämä lehti-hä- n
on tunnetusti monipuolisin ja mu-kavin
suomalainen sanomalehti tässä
maassa ja taitaapa olla sitä vähän
ulkopuolellakin joten lankeaa aivan
luonnostaan että sillä on "halluokan"
kirjoittajatkin Jatketaan siis vain
eteenklnpäln samalla tavalla kyllä
minä koetan "häntiä" pidellä sikäli
mikäli kerkiän Ja kykenen Ja yläpihan
ukko elon päiviä suo
-- v-
Me suomalaiset täällä Canadassa
olisimme Jokseenkin hyvässä kansa- -
latsmaineessa oleva Ihmisryhmä tätä
nykyä ellei meMän Joukossamme olisi
muutamia rottia jotka yrittävät ma-ireitamme
pilata tltä mukaa kun ol- -
keat Ja reilut suemalalset saavat iti
'Meidän ulkopolitiikkamme tunnut-merkkin- ä
on ollut lyhytnikölsyys sil-tä
lähtien kuin nykyinen ulkoministe-rimme
Vlttlng ryhtyi virkaansa Mos-kovan
rauhaa jälkeen hän kieltäytyi
sanomiston haastatteluista ja suhtau-tui
omituisella tavalla eduskuntaan
Tahdittomuus vietti riemuhetki-ää- n
kun saksalaisille myönnettiin
läplkulkuolkeus Vashlngtonln Ja
Lontoon edustajiemme olisi tullut
saada ohjeet Jo etukäteen pystyäk-seen
vastaamaan kyseellisten maiden
hallitusten tiedusteluihin Niin ei käy
nyt ja lähettiläämme joutuivat selviy-tymään
kiusallisesta jutusta miten
parhaiten talsivat'
Suomen poliittisella tulevaisuu-della
on Järvisen mielestä kolme
vaihtoehtoa: li Suur-Suom- i Hän ei
usko sen toteutuvan Venäjän aluei-den
yhdltämlsellä Suomeen tehtäi-siin
Suomen suhteet Venäjään tule-vaisuudessa
mahdottomiksi 2) Hän el
myöskään usko ratkaisua löytyvän
siinä että Saksa takaisi Suomen tur-vallisuuden
liittämällä uusia aluetta
Suomeen 'En usko Euroopan ti-lanteen
Järjesty mahdollisuuteen vo-itettujen
maiden orjuuttamisella' 3)
Ainoastaan kolmas vaihtoehto jää:
'uusi kansainvälinen tai pikemmin
ylikansallinen maailmanjärjestys jo-ka
pohjautuu kunkin kansan yhdenver
täisiin ellnoikeuksiln' Hän uskoo et-t- a
Suomen ainoa pelastusmahdolli-suu- s
on löydettävissä vapaassa yh-distyneessä
Pohjolassa Kirjalla
on suuri arvo Sen on kirjoittanut
huolestunut mies sivistynyt Ja rehel-linen
mies Joka tuntee (anninansa
Hänen vaatimuksensa todellisen Suo-men
ymmärtämiseksi ei saisi kuulua
kuuroille korville"
Svenska Dagbladet marraskuun 24 p
1942
"Hallituksen tekemien virheiden ar-vostelu
vain suojelee palavaa päätös-tä
Suomen oikeudesta sen taistelussa
elinmahdollisuudestaan Ja turvallisuu-destaan
Pohjolan yhteiskunnassa
Suomea uhkaava tukehtuminen on
JärvUen mukaan Venäjän todellisten
alkeiden pelosta Johtuva 'Me wnme
halua millään hinnalla joutua sen
kanan alaisuuteen ' Hän pelkää
että Venäjällä on muutakin mieles-sään
kuin vain julkaistujen sotata-volttelde- n
lojaalista kannattamista
Välien rikkominen Englannin kans-sa
v 1941 oli suurempi erehdys kuin
komlntern-vastalsr- n sopimuksen alle-kirjoittaminen
'Meidän ellntarvetl-länteemm- e
oli syksyllä 1911 niin huo-no
että 40000 tonnin vehnälähctystd
pidettiin kohtuullisena korvauksena
tuon komedian tuomalle häpeälle'
(nlm komlntern-vastalse- n sopimuk-sen
allekirjoitukselle Herllnlssä)
On ajan merkki että Järvisen kirja
saa nyt huomiota mjöskln Suomen
lehdistössä Suomen Sosialidemok-raatti
pitää kirjaa varBln kiinnostava-na
Yhdysside Helsingin Ja Vash-Ington- ln
välillä on edelleen katkea-matta
Ja sillä on Suomen tilanteessa
erikoinen arvonsa"
Insuliini ja viitoset
maineen tuojina
Insuliinin keksiminen Ja Dlonnen
viitoset ovat molemmat jotka ovat
suurimmalta osaltaan tehneet Cana-dan
kansainvälisesti tunnetuksi kaik-kialla
maailmassa Insuliinin keksi
tri Hantlng Joka kuoli lento-onnettomuudes- sa
sodan alukalkolna
lakennettua Yksi semmoinen rotan-pes- ä
on meidän kivikkoisilla Ja kal
lioisilla perukoillamme Kl nyt ihan
minun kämppäni perukoilla mutta
tässä lähiseudulla Sieltä valutetaan
alinomaa kansalaisten kunnian Ja
maineen tahraamiseksi jos vaikka
minkälaista sotkua Vapaan Sanan
joulunumeron kirjoituksen johdosta
oli tuossa rotanpesässä näköjään syn-tynyt
vilske ja siellä oli oltu pahalla
päällä siltä että tämä lehti oli sano-nut
vanhojen kotllleslemme tullen
vielä palavan Näin minäkin sen kir-joituksen
Ja näinpä vielä rottien vas-tauksenkin
Siinä sätittiin suomalai-sia
siltä että tsaarin aikana löytyi
sellaisia suomalaisia jotka pokkuroi-vat
ryssää Siinä ei luulisi olevan
moittimista Löytyyhän niitä vielä
tänäkin päivänä vaikka ne ovatkin
nykyaikana nykyaikaisia värejä kan-tavia
Ennen ne olivat suomettarelal-sl- a
tuurpösöjä nyt -- ne ovat Canadan
suomalaisia kommunisteja Mutta niin
pitkälle kuin suomalainen kansanai-nes
on kysymyksessä niin nehän ei-vät
koskaan ole pokkuroineet ketään
paitsi pakosta aina heillä on ollut
mieli mustana ketä kohtaan tahansa
Jotka heitä ovat yrittäneet herraval-t&ns- a
alle taivuttaa Eikä siinä ku-kaan
olekaan onnistunut Suomalai-nen
kansa on aina pysynyt vapaana
mieleltään Kalserit tsaarit Ja muut
sortajat ovat muuttaneet majan ma-joill- e
mutta suomal kansa on säi-lynyt
Tulee sällymäänkln Hillerit
Stalinit Mutsot Ja muut siirtyvät vuo-rostaan
unhoituksen yöhön mutta
kalevalainen kansa tulee elämään El
ilti vieraiden eikä kotimaisten herro- -
SOITTAKAA PUH 6-64-
33
Madkettne WeightographilU punnittua
PUHDISTETTUA PÖLYTÖNTÄ KOLIA
TAATUSTI TARKKA PAINO JA PUHDASTA KOLIA
— Myös Puita Saatavana —
Empire Coai&Lumber Co Iimited
1 FROOD RD — ELM ST W SUDBURY ONT
Parempia Huonekalustaja
VUODESTA 1898 ASTI
Erikoisalana korkeimman laadun Kodin
Kalustoja huokeimmalla mah-dollisella
hinnalla
Meillä on myöskin suomalaista palveluskuntaa tehdäksemme
nstokäyntlnne nopeaksi ja mukavaksi
Ennenkuin teette estonne verratkaa YOLLES'IN ARVOJA
YOLLES FURNITURE CO LIMITED
53 ELM ST EAST (Postitoimiston Vierettä) SUDBURY ONT
E KOLARI
KELLOLIIKE
MYYMME LAADUSTAAN TUNNETTUJA MERKKEJÄ
ALAAMME KUULUVJA TAVARALAJEJA
38 ELM STREET WEST — SUDBURY ONTARIO
W MATHESON COAL CO
KOLIA — PUITA
Aina varastossa Amerikkalaista — llrlqucttes — sekä Albertan
Pocahontas koloja Pehmeää ja koraa kolia
TÄSMÄLLINEN PALVELUS — PUHELIN 7-74-
53
W Matheson Coal Co — 177 Kathleen St Sudbury
Vakuutuksia Matkailutoimisto
A R M RITARI
48 Cedar St SUDBURY
NYKYAIKAINEN
KONEPAJA
Rautaverstas- - Autokorjiamo- - Ja
yleinen seppä — Voimme rakentaa
tai korjata mttähyvänsä outista Ja
raudasta
ARTHUR REYNAERT
68 SAMUEL ST — PUH 5—5592
Puhelin kotiin: 3—1276
SUDBURY ONT
Felix A Ricard
RAUTAKAUPPA
Puhelin 6— 431
Annamme 6 pros allennukten
Jokaisesta käteisostosta
SUDBURY ONTARIO
IdVs Barber Shop
Knslluokan Työ Ja Palvelus!
(Kaktl parturia lauantaisin)
T ERMISCHOFF
20 FROOD RD — JDBURY
i jfii Biie uuvuteta jiouaKomppamassa
tämä asla pitäisi paremmin huomioi-da
Me suomalaiset täällä canadalals-tumm- e
meidän perillisemme ovat
kuin synnynnäisiä canadalalsla mut-ta
heitäpä el sellaisiksi -- !: tehty mil-lään
rottannlnlnKlllä Suomalainen
rakastaa vapautta ja kun hän on
täällä sen löytänyt niin hän sulautuu
yhteiskuntaan niinkuin olkea suoma-lainen
sulautua voikin kun hän tun-tee
olevansa ystävien parissa Mutta
jos totanreiklen asukkaat koittavat
liettä käännytellä mihin suuntaan hy-vänsä
suomalaisten perinnölliseltä
vapauden tieltä niin Iitahan el tule
mitään Suonfalalsesta rotta on aina
rotta olipa se punainen musta taikka
ruska Ja olisihan Järjetöntä ajatel-lakaan
että suomalaisen asumassa
talosta rotat olisivat päältäpäsmäri-nä- '
El hyvät diktatuurin pitkähän-täise- t
koloaaukkaat el tule veljiä
meistä eikä Isäntiä teistä taloomme - V- -
Tämän Jitun päälle kannattaa men-nä
panemaan sauna lämpiämään Tun-tuu
sydänalasta niin mukavalta kun
sai vähän huojentaa tunteitaan pur-kamalla
niitä ulos Kun sitten kellet-tele- n
lauteilla ja heidän klpan taikka
kaksi vettä kiville niin hyvänolon-tunne
on täydellinen Ehkäpä sitten
raukeana vuot-1ln- t kallletuttui
tän kaunista unta että maailma on
muuttunut mukavaksi asuinsijaksi ih-ralsenlapt- llie
aiuintljaktl missä el-v- ät
kalkenkaltafcet rotatkaan ole
entä Ihmiskunnan puhtaita henkisiä
viljalaareja pilaamassa Kuulemiin
tsiU! — Matti MäntylahtL
Puhelin 6-68-
72
Kuumavesi- - ja Höyry-lämpöjohtoj- en
Ylöspanoja ja Korjauksia
Suorittaa :
METRO SEHITKA
366 Jean St Sudbury OnL
Northern Tailors
— Rlatlllnllltct —
Teemme kalkkia työalaamme
kuuluvaa työtä
9 Durham 8t N — Puh S— 775
Sudbury Ont
KULUTTAJAIN
RUOKALA
Avoin kalkille
Siisti ja hyvä kohtelu
359 ANTVVERR AVE Puh 3-- 0624
SUDBURY ONTARIO
Dr R L DesRosiert
IIAMMASLXXKXUI
X-RA- Y ja KAASUVXLINEET
Erikolshuomlo hammastenlaltosta
Puh 8—8573 Vastaanotto 9— 6
(Suomalainen palveluksessa)
67 Elm St E New Stcvcnt Block
Sudbury Ontario
(Itegent teatterin vierestä)
A NIEMI
VALOKUVAAMO
36 Elm St E- - — Sudbury Ont
Valokuvauttyota kaiketta lajitta
PUH 8—8824
Sudbury Footvvear
Ainoa suomalainen Jalkintllikt
Sudburytta
E LATVALA
21 Larch St King Edward raken
(Ontario LAND SURVEYOR
Este Engineering Co
49 Cedar St Puh 64872
e]o Ritari Inturanet
Sudbury Ontario ooyyyyw yywiyMwMM
DR WOOD
HAMMASLXXKXRI
CDS-kaupa- n vieressä
PUHELIN 7—7811
59 Durham St — Sudbury Ont