Vapaa Sana, May 10, 1947

              r J=?
I
1 ti
1
H
I:
i
t
H
V
IIl!il
ti f
hävittävät paljon peuroja
ilaar saYZd&-LaVaMävisaaväal-
MJ #flaakiMft_ MtVaaaaaHaaaaaHafi' vk £SVC MtiSf '{fa£fv
JT aaaLaraMl1iti2& l jK& 'tBEBK&l!' jal"' r1
r UHalaaaBflrab AtfHAriBdB&2tfHHE?P7
käaaaaaaMaaaaaMT SMaMT f UiBLIä 'XkHkaaaaaaaaaaaaaHaV
HKMSiiiflHASI HAif mTr J&l ft 1V-- 4 -- PmHaY aaaaaaaaaaäaaaaaaLBAPf 1 VvM %l ETkjAXdfliRSlaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaBBf V4
Pohjois Ontariosta ilmoitetaan sutien tämän talven ja kevään aikana hävittäneen runsaasti peuroja ja
kuvalla yllä nähdän yksi tällainen murhenäytelmä (helli Narth Bayta josta on useita susien tappa-mia
peuroja somassa läjässä
SUOMEN HISTORIAA
Kirj Signe Prattis
Puolan Venäjän ja Tanskan kanssa
Taisteluja Virossa ja Inkerinmaalla Pontus
de Ia Gardie ja Täyssinän
"Vanha peräpohjolassa
— s luku
Silloin kun Juhana III nou val-taistuimelle
oli Ruotsilla parastaikaa
sota Puolan Ja Tanskan kanssa Tuo-lin
sota päättyi Iisastaan kun mo-lempien
maiden lia-llitslj- at olivat nyt
sukua keskenänsä Ilauhi tehtiin
Tarttkau kanssa v I5iti Mutta sa-mana
vuonna Venäjän hallitsija Il-jana
IV "Julma" ulotti verisen o-d- an
Ruotsia vastaau Hänen tarkoi-tuksensa
oli voittaa vlo valtansa
Ile Ja ta ma maa tulikin taistelujen
alussa varsinaiseksi sotatantereksi
Huomen rajoilla mu oli sitävastoin
tain molemminpuolista rjostoa Ja
hävitystä Mutta v 15i0 sai sota uu-den
käänteen en Juhdosta etu ar-meijamme
ylipäälliköksi asetettiin
ranskalainen IVmtus de la Uirdle
Tima taitava soturi lahti nyt ensi totkstn Käkisalmea valloittamaan napl sen plta varustuksia tullstlla
kuulilla Ja pakotti sitten )hdessä
vuorokaudessa varusväen antautu-ma- n
U&st Tänuln tehtyään marssi
1'ontuserm suomalalslneen meren
muk myöten Vllpuitsta Viroon kar-kotti
I leltä venäläiset Ja valloitti
Narvan sekä Untisen Inkerinmaan t
15M Suomalaisten urotöistä ihastu-neena
korolttl Juhana III vMä sama-na
vuonna Suomen suuriruhtlnaskun-n- a anoon Tamin Jälkeen sodan lie-kit
sammuivat pltommäksl alkaa 11-va-na
Mulnu" kuoli Ja 1'ontus de la
anlle hukXul NarvajoVeen Varsi-naista
rauhaa el kuitenkaan saatu
syntymään vaan v 15$ yltyi sota
Jälleen raivoamaan hävittäen mm
Pohjanmaata mtta Julmimmalla ta-al!- a
Vasta Juhanaa kuoltua saatiin
rauha toimeen Täyssinässä r 15!S
1'ontus de Ia (lanlien rallolttamlsta
alueista annettiin enin osa takaisia
Venäjälle mutia Viro Ja Nam tua-nurtetti- ln
Kuotsin omiksi Mamme
tuleen raja tuli nyt knlkemaia ete-lästä
päin pitkin fähkinJsaaresta
tehtyä rajaa siihen asti missi e leit-Vas- l
Savoa ja Karjalaa maakuntara-dan
Tästä s Jatkui tnaialttna maa-kustaraja- a
pitkin pohjoltetn
Sudet
Sodat
rauha
viha"
Vanha viha pohjanperillä
Juhana-kuninkaa- n hallitessa alkoi
pohjanperillä kansantarinain vielä
muistelema 'vanhan vihan" aika Jota
kesti parikymmentä vuotta Koko tä
mau ajan r ajot tulvat sotatapaokset
enimmäkseen rajaseutujen Julmaan
hävitykseen Jonka suurimmaksi o-sa- ksi
talonpoikaisjoukot paälllkko-jens- a
johdolla toimeenpanivat Voisi-na- n tekivät rajaseutujen asukkaat
keskenään rauhankin taikka sota
ett-lampa- nä riehui täydessä voimas-saan
Monilla retkillään venäläiset
hävittivät Oulunjtrven seutujen asu-tuks- et
kokonaan autioiksi Useimmat
laajan UmlnRan kylät niinikään ko-kDna- an hävitettiin Sikajoen Limln-R- a
Iin Ja Kemin kirkot poltettiin Jot- -
kut niistä pariinkin kertaan Suoma-laiset
kostivat venäläisten tihutöitä
samalla mitalla tuon tuostakin teki-vät
hekin hävltysretklä Vienanmeren
Ja Jäämeren rannikoille 1'ohjalalsten
Johtajaksi näillä retkillä nousi Yli-Kiimingis-tä
kotoisin oleva Pekka
Vesainen eli "Vesan voivatta" Jonka
nimen antoivat kaiketi venäläiset
Joiden kielessä 'vojevod" merkitsee
sotapäällikköä Tarinan mukaan han
Jo lapsena sai tuntea vaino-aja- n ko-vuutta
Hän näet Jäi pesuastiaan Ja
Jäätyi siihen kun äitinsä vihollisten
kylään hyökätessä lähti pakoon mut-t- a
poika eli vielä pakolaisten kotiu-tuessa
Lapsesta sukeusl kuuluisa
sankari Joka ajan tullen kokosi koti-seutunsa
rohkeimmat miehet Ja Johti
heidät vihollisen maahan Vesaisen
Joukko kulki keväällä 15S9 Jäämeren
rannikolle valloitti mm Kannanlah-de- n
kaupungin Ja sai ryöstösaalista
puolenmlljoonan hopearuplaan arvos-ta
Seuraavan vuoden syksyllä Johti
Vesainen ' pienempiä retkeä Jääme-relle
Jolloin hän Joulupäivinä hävitti
Petsamon luostarin niin tyrttln ettei
se entiselle palkalleen enäi kohon-nut
Sitten koettivat retkeilijät val-loittaa
Kuoäan kaupungin tantta
Joutuivat tappioille Ja lihtlrmt kii-reimmiten
paluumatkalle Joka teh
tiin Torsion kantta Siellä kerrotaan
„ iv '
1
—
Vesaisen saaneen surmansa siten
että hänet ampui Ahmanlmlnen van-ki
luultavasti joku karjalaisten pääl-likkö
Vanhan vihan veriset ajat sai-vat
lopun vasu Täyssinän rauhassa
Jossa perä pohjaakin koskevat riita-kysymykset
ratkaistiin
— 27 luku —
Nuijasota Syyt kansannousuun ja
kapinaan Etelä-Pohjanmaall- a
ja Perä-Pohjolass- a
Tahan aikaan oli Suomessa ylipääl-likkönä
Maus lriklnpolka rlemlng
(n 1535—1597) Hän oli Suomen Ja
viron käskynhaltija valtakunnan
marski Ja amiraali Tämä mies Joka
oli lumeeltaan luja vaikka samalla
kova Ja säälimätön Hänen vastusta-jansa
syyttivät häntä sivistyksen
puutteesta hän el nähtävästi tässä
suhteessa ollut useampia säätyveljl-ää- n
huonompi Flemingin Johdettava-na
oli valtakunnan sotavoima Ja lai-vasto
Hän asettui Kaarle herttuan
Ja Slglsmundln välisessä riidassa Jär-kähtämättä
Siglsmundtn puolelle el-k- a herttuan käskyistä vähääkään
välitetty Ollakseen sattuvaa tarvetta
varten varustettuna hän Venäjän so-dan
päätyttyä sijoitti raa'at huovinsa
eli ratsumlehensä talonpoikien elä-tettäviksi
ympäri Suomen Mutta
moinen toimenpide rauhan aikana
herätti mitä suurinta tyytymättö-myyttä
Ja lopulta kun el valituksista
apua lähtenyt nousivat Suomen ta-lonpojat
kapinaan Joka historiassa
kantaa nimeä nuijasota Kyrön lima-Joe- n
Ja Lapuan miehet tarttuivat
ensin aseisiin Joulukuun alussa 1596
Ja marssivat etelää kohti kolmessa
Joukossa Joihin yhtyi lisäväkeä ptt-kl- n matkaa Itäinen Joukko Jakaan-tui
sitten kahtia Hämeen Ja Savon
talonpoikia nostattamaan Keskim-mäinen
kulki Jaakko likan Johdolla
Hämeenkankaan poikki Tirkkalaan Ja
läntinen eteni rannikkoa pitkin Mat-kan
varrella voitettiin Ja poltettiin
Joltakin aateliskartanolta Kun Klaus
Fleming sai tiedon kapinasta ryhtyi
hän heti toimiin sen kukistamiseksi
Läntinen osasto lyötiin Ulvilassa Ja
Ilkan Johtamat Joukot hajosivat No-kialla
uudenvuodenyönä 1598-9- 7 Pa-ria
viikkoa myöhemmin sekä Hämeen
että Saron kapinalliset tuli tukahd-utetuksi
Uhkarohkean yrltyksett4
sortajiaan vastaan saivat naijaplllll-ko- t
sovittaa hengellään Mutta uusi
kapinaliike alkoi Perä-Pohjass- a Jos-t- a
Limingan Ja Iin talonpojat lähtivät
liikkeelle Ja niihin yhtyivät sitten
Kokkola Ja Pietarsaari Johtajina oli
Kaarle herttuan lähettämä vouti Is-rael
Laurinpoika Ja talonpoika Han-nu
Kranck IJmlngasta Tarharanaan
niityllä Kaarlebyssä onnistui talon-poikain
yllättäi Abraham Melklorin-poik-a
Tähälukulslne pirrineea Vouti
Abraham MeJklorinpoUa Joka oli Fte--
mingla lähettämä Pohjanmaalle jou-tui
tällöin Itse Tintiksi rleUin Kuot--
paivana
Luedut kaikki me oomme maasta
Maa meidän on suuri äitimme
vaan henki on talvahasta
' Sen lahjoitti rollle Luojamme
Maa aurinko täyttää tarpehemrae
Maan povessa viime vuoteellamme
Me mullaksi kerran muutumme
Alva kestää valkk' vierii vuodet
On ikuinen aika loputon
Vain valhtuvi sukupolvet
Sen keralla — laki kohtalon
Li eiama lopu polveln nieJnen
Se siirtyy! holvaan nuoren polven
j Kun kätkee se kerran vanhuuteen
I lapsi nukkuvi kehdossansa
1
Kl elämän huolet geuranaan
Ne huoltavi vanhempansa
1
On koti Ja äiti turvanaan
I Mutf kerran ne loppuu lapsuusajat
Ja myrskyille alttiit pilvilinnat
I Ne elämän huoliin sortuvat
Ika karttuvi vlerless vuotten
Ki viivy el nuoruus — miehuuden
Jo mentyä — ajan toimekkuuden —
Taas lyhenee väli askelten
Näin kulku käy kohti— pyhää tarhaa
Luo maaemon tuutua tummaa
varmaa
Han horjuvin polvin tallustaa
Siellä kalkkein on viime tuutu
Sinne lepohon virsin veisataan
—Sen laulaa voi tuuli lintu
Li kulkija tiedä tuutuaan
Mutf maaemon suoja hällekln
On avoin kuin aliin syli 'ämmin
Kl vilu sen koske suojattiin
Siellä pyhissä puistoissansa
Maa suojaapl monet rakkaamme
Slell lepäävät haudoissansa
Jo äidit Ja Isät Isälmme —
Slell' siskot Ja veljet viime untaan
Vain nukkuvat kunnes kalkki kerran
Luo taivahaa Herran kutsutaan
Olet aurinko kevään tuoja
Sun lämpösi elon virvoittaa!
Sun sätees on valon luoja
Ml varjojen vaarat karkolttaa
Vie äideille terveiset ken elaa
Suo kummuille ken Jo lepää
Sun lämpösi kukan herättää!
Aatos Marttila
siin Ja mestattiin siellä Ja tämän Jäl-keen
Jatkettiin matkaa Ktelä-Pohjan-maall- e
Saatuaan tiedon näistä ta-pauksista
lähti Fleming nopeasti
liikkeelle ratsumlehineen Ja kohtasi
talonpojat 'Santavuoren luona Ilma-Joell- a
21 päivä helmikuuta 1597 Pian
voitto kääntyi taaskin sotaväelle:
surkea verisauna alkoi Israel Laurin- -
potka pakeni Kranck Joutui vangiksi
Ja vietiin Turkuun Talonpoikain us-kall- us
oli murrettu Ja Fleming Julkai-si
ankarat nuhdeklrjeet eri pitäjille
Ja kansa pakotettiin tekemään nöyrä
anteeksipyyntö Surullinen oli maan
tila Nuijasota oli tähän päättynyt
Mutta samana kevännä 'jo kuoli voit-tajakin
13 p huhtikuuta Pohjan kir-konkylässä
ollessaan paluumatkalla
Turkuun Siuntiosta Jossa oli käynyt
laivaston varustamista Jouduttamas-sa
Tällävälln oli Kaarle herttua val-mistautunut
vihdoinkin Suomea Sl-glsmundln
puoluelaisilta valloitta-maan
Hän tulikin sitten maahamme
syksyllä 1597 Ja sai valtansa alle Tu-run
linnan Mutta Jätti sen pian kun
kuuli että Slglsmund oli sotajoukkoi-neen
tulo"ssa Kuotsitn Vasta syksyllä r 1599 tuli Kaarle herttua tolstami-see- n
Suomeen Ja valloitti uudestaan
Turun linnan Ja heti Jälestäpäln ko-ko
Suomea
(Jatkuu)
Liittyivät uusiksi
pälvämlehlksi
Mrs Tyyne Hannonen Mr Ja Mrs
Reino Saarinen Ja Mr Vihtori Mauko-ne-n
liittyivät Suomen pälvimlehlkjl
lehtemme konttorin kautta saaden
muistoksi kauniit rintamerkit Palri--
miehlä kuulutaan lisiä ta mtta van
rajaton miirt Joten "työttomyytu"
el tilli alalla ole Jo satutte plitiy
tyrniin 4i0 Queen St v„ nila sopii
pa lamalla ratkaisu tekin pitrimle
kyirojrs
Neuvostokasvatti
Ensimmäinen kirja: Lapsuus
MAATALOUSPOHTUlKKl
ASTOIN TAHTOAAN
viioppllaaksi tulo ei ollut mikaan
Juhlallinen tapaus johon olisi tuhlat-tu
kauniita puheita Ja kukkasia Oi-keastaan
se minun kohdaltani oli
huolestuttava tapaus sinä elämäni
feuuri unelma näytti menevän murs-kaksi
Suuri ivlstynelston puute aiheutti
sen että kokonaiset ylioppilasvuosi-kerra- t
määrättiin opiskelemaan slta
alaa jonka edustajia katsottiin ki-peimmin
tarvittavan Tutut isommat
tytöt niin kuin Kerttu Haapalainen
Ja Helteen tytöt Jotka olivat lopetta-neet
koulunsa paria vuotia aikaisem-min
olivat samoin kuin melkein koko
luokka menneet lääketieteelliseen
tiedekuntaan Gylllngln Leena luki
arkkitehdiksi Heillä vielä oli ollut
mahdollisuus Itse valita kun vain
salvat nuorisoliitosta luvan Minäkin
olin vahvasti päättänyt ruveta arkki-tehdfk- sl
eikä vanhemmillani ollut
mitään tätä päätöstä vastaan
Jorma pkmeeniCälllkkoni Ja lap-suusvuosien
lelkkitjveri Juka aina
lit asti kauln soudatimme enstinmal-te- n
kaarnaveneemme 1'odgoruajan
Keväisin tulvailevla katuojia myöden
oli haaveillut menevänsä opiskele-maan
laivanrakennusyliopistoon An-ne- li
ystäväni Ja minä menimme yh-dessä
nuorisoliiton aluekomiteasta
pyytämään lupaa yliopistoon pyrki-niist- ä
varten
Mutta siellä tulikin tenä Petros-koin
nuorisojärjestön oli komennetta-va
jäsenensä vastaperustettuun Pet-roskoin
opettajaylioplstoon eikä va-paa
valinta tullut kysymykseenkään-Oli- n aina kammonnut opettajan am-mattia
Ja kauhistuin nyt pelkkää aja-tustakin
Pyysin Ja rukoilin mutta a-luekomlt-eassa
oltiin Jyrkkiä Nuoriso-llittokurii- n
täytyi alistua Oli kulten-k- n eräs mahdollisuus: heillä oli vielä
kolme palkkaa vapaana ienlngradln
kommunistiseen maatalousyliopis-toon
Kahdesta pahasta dll viimeksi-mainitt- u
pienempi paha — Ja niinpä
valitsin tämän valhtoendon
Anneli asteli kepeästi takaisin iil-lä
hän oli pyrkinytkin opettajaksi
mutta Jorman Ja minun mieliala oli
apea: surlmme rakentamatta Jäavli
valtamerilaivoja Ja uudenaikaisia
tjolälsasuntoja Jolta Joskus oli Jo
hahmoteltu kömpelöhköfllä piirroksi!-I- a
paperille Ja mielikuvituksessa ra-kenne- ttu
valmiiksi
Yliopistoja on Neuvostoliitossa hy-vin
monen laatuisia Leningradin
Valtion yliopisto on varsinainen yli-opisto
sellaisena kuin se aikaisem-minkin
on ollut eri tledekuntlneen:
se valmistaa tiede- - Ja käytännönmle
hlä eri aloille Näitä suuria yliopisto--
Kulkiessane paikatta toiseen Ja se-kaantumalla
moniin eri seurapiirei-hin
korkeaan keskiastelseen Ja aU-naise-en
el ainoastaan Ussi kaupun-gissa
vaan monessa muussa leka
mennen kalkkiin yleisiin kiyntlpalk
kotnn Ja kodista toiseen ynnä kaik-kialle
kirkoista aatl
Tuulessa ihmisten kaivojenUmelU
heidän Ja kteltiankln
huomaa pian ilini olevaa omat Tal-keuten- sa Valka on käsitti! hei-dän
ij-vlra-mit
aatteensa heldia to-Hi- et toiveensa Ja heidin oppinsa Tll-saudea- sa
Ja Irstailua-dess- a
joka näkyy olevan alla mones-sa
nuoressa ja keski IkiliesMkla nai
I
ja on Kymmenissä en kaj: -- tKl Paljon on eri alojen iuv uatte
Jotka vastaavat ylloplst n -- dek ltlliattneKnomkmouulnuistinseinnne ylpioapais-e- loeaa &tt kesklkouluslvistys ole u 'asata Siellä opetetaan varsin valuu y:tJ sivistäviä aineita Ja ann-t- n niiiU
keskikoulun pohja Vasta r 'tUtUi
aineissa siirrytään yllopu' 1peftk seen Nämä laitokset va i i-- v p-oliittisia
työntekijöitä i0u- - u ryaxi
Neuvostoliitossa on valtava 'iiam
oli mahdollisuus päästä e ai3'ue t-loi- lle kun taas opettajan v-- asta m olisi milloinkaan päässyt eooa
Äidille oli ollut kovin suuri tttiA
I mys kun en päässytkään iukeiaai
arkkitehdiksi
t Aina Vfprif4?ln mltrtflt - _
ne laslparvekkeelle Johon cli kerit-ty
Jos Jonkinlaista rojua tai keitties-sää- n naapuriemäntlen kanssa yhtet
sessä keittiössä äiti oli nauraea ja-tell- ut miten minun plirtämlssäsi U-lois-sa tulisi olla keittokomerot setä
kaappeineen Ja yksiöissä oli oIUt
makuualkoovi Ja kylpyhuone hn au-loinkaan
ollut sellaisia nähnyt --
vasta myöhemmin näin niitä Amtrl-kansuomalaist- en
osuustalolssa
OH hauskaa yhdessä Iltaisin suua-nltell- a aurinkoisia asuntoja ja kodit
kaita pikkutaloja
— Muistakin sitten ettei niisti saa
tulla sellaisia betonilaatlkolta joit
ne nykyään kutsuvat rakennusta-iteeksi
Se on sitten kummallista kaa
ennen vanhaan sitä Ihmiset ymmirsl-va-t
Jotain kauneudestakin Ja te nu-olet
'Altl oli nyt yhtä murheissaan kala
minäkin mutta isä sen sijaan osasi
lieventää ensimmäistä katkeruuttsal
—Työ maaseudulla Irkku on hyna
mielenkiintoista Ja tärkeätä Ajatte-le
nyt etU yhdistetään suureksi ta-loudeksi
hajanaiset talonpoikaistalot
Jotka pakottavat talonpojan teke-mään
työtä aamunkoitosta patria
viimeiseen Ja Joissa
han on riippuvainen Jokaisesta luoa-nonoikust- a!
Yhteisvoimin sitten saa-daan
tekniikan viimeiset konett rau-ta
viljelemään Maaseudusta kasvu
viljatehdas ja talonpoika vapaana Ji
Ja riippumattomana pääsee osallistu
maan elämiin
Josta aina on ollut syrjäytetty
—Kyllähän ne sen
Ilman Irjaakin hoitaisivat! tokaisi al-tl
Mutta Isällä oli Ihmeellinen taito
parilla sanalla osoittaa olkea nlt$-kulm- a
Josta katsella asioita
Vaikka — arkkitehdiksi hänkin e!i- -
sl minut halunnut
(Jatkuu)
Hyvistä ja huonoista
seunutelntavoista
sHHMissMsiamaisvatjij sBjsnBamH Karta huonoa seuraa ja kiinny Suomen
avustamiseen
Kirj Signe P
kaljasalonkethln
olosuhteitaan
tyhmyydessä
valonpllkkeeseen
yhteiskunnalliseen
kollektirlsoiaala
sessa olen niin monta uvaniat
vieraana ihmisenä etti heti ensttä-kemäl- li
kertoo heidin persoonalliset
asiansa Ja elämänsä juovupilssäia
el ainoastaan minulle vaan kukaties
kenelle tahansa Tiedän varsaan
että he elvit niin tekisi sertlnjäia
He kertovat koko petTTe-elamän- si J
miu tekevit kodin ulkopuolella He
sillä kertaa uskovat tooU toisti U-aiU- U
tuoteftUraftit tutuvaksi J
yrtivikai taan tuo toinen heti wa
kertoja politua vihiksi alkaa kertao
kaiken tolHle henkilölle Ja rt-- !
on hellii iso nautinto Tolsia es ettl
pienimmästäkin aanaiU tulee riita J
urtuuaa tukteaiotUliQte H W--
T'
( Jatkoa ?:aQl sivuaa)