Vapaa Sana, April 30, 1946

              rVV frgu I jinfi ifa-- M
SECOSD SECTION
TOINEN OSA
Regiitered M 2 md
cl a1u9trhafatter Jan VAPAA DemocTrhaeticOnlFyinnish
Ottawa
1932
Ont
at ANA Nwspaper
Canada
in
SUOMALAISEN YHTENAISYYSVAEN ÄÄNENKANNATTAJA
0 50—1946 TORONTO — TIISTAINA HUHTIKUUN 30 P — TUE5DAY APRIL 30 VOLUME XV
Puhuva varis juo kermat pois Kaksi
aav H aHiB ~ & aaw ä
BBBBBBBBBBBBBBBäBKK BBBBBV 1-s-ws'kiWr
BBBBBBBi bbbbKL ---_ f~7zy
7 £ "vJryL' bbbbW
r LBBBLm
(jr'uC 1 UMEP'Mav fcWi ifi?2%l mA frJli 'bbbbbBbbbBbbBbbBbbBVVm fIHBBbBMWBVkvSk' j%T-I-Tfsli #' % _'jBÄvSk BBBBBBm aflflr W IhbbK
VlBptfS V P JbT b 'VaT A S?BBEV v jr Jr jJK KH
i'f --"BBKjit jST dr Vk Bft
i j&' Jm ifciBBBa BBa ?r!nk?h j$& m t t a ibbbbbI fM I jkV - ♦oBL( BbbbbbV VaäV t 2mf "Jm 'II' Ibbbbbbw Bam
( flBV I I JBBBBBBBBBBB BBBbB '4RaFi --aW av' M :i 'ävKSBr ' jdav M t l I '
t
Puhuva varii "Doc" on nuoren Mi Shirley Jonesin elitti Stratferdi Ont Neljä vuotta itten
e otettiin variktenpesXsM ja en jilkeen e on oppinut anomaan: "Doc vant a eraeker" Se aat-ta- a
Utein ittentl vaikeuktiin muun talonvJen kan ia ieppaamalta korkin poi pullon uulta ja pis-telemX- lli kerman maiden päiltä tuihinta
Osuustoimintavaen tietoisuutta
syventämään
"Suuri osa osuustolmliUaväcs-tänim- e
ei ole vielä tictoiUa Hik-keesit- ne yhteiskunnallisesta luon-teesta"
selittää supcrlolalsen Krs-kuiosuuskun- nan
kirjeenvaihto-kurssi- n
Johtaja VS Alanne "He
cvat mukana ainoastaan tarkoi-tuksella
saavuttaa osuuskaunan
kautta välittömiä aineellisia etuja I
Tällainen aines on ainoastaan puo-- !
llnaisesti osuuslilkkeensä takana !
Se on valmis juoksemaan "halpo-jen
hintojen" perään Ja milloin
yksltyiskauppias llmolttamLstar-koituksss- a
tai osuuskauppaa a- -j
hlngoittaakseen tarjoaa Jotakli 1 tavaraa halvemmalla kuin osuus-kauppa
kiirehtii tällainen aines
heti käyttämään tilaisuutta hyväk-seen"
Tuonlalsessa tilanteessa osuuä-kaup- pa
kykerce kunnolla pitä-mään
puoliaan vain ikäll mikäli
sen Jäsenistö Ja kannattajjplirl on
tietoista liikkeensä yhteiskunnalli-sesta
luonteesta Ja tietoista siltä
mistä tämä yksllöyrlttäjien kilpailu
todella Johtuu Ja mitä se merkit-see
Tätä tietoisuutta taas el vol-r!- a
osuusliikkeen Jäsenistöön Juur-ruttaa
muuten kuin Jatkuvan Ja
ohclunmukalsen vallstustsvn kaut-- a
Tehokasta osuustoiminnallista
valistus- - Ja neuvontatyötä voi h?r-'liM- aa
ainoastaan osuustoimlnnal-I- I
ien keskitetty valistusjärjestö
Meillä on Ontariossa viime vuosina
s suomalaisten Johtamissa o-uniliik- keissä
kalkissa valiteltu 0- -
'toiminnallisen kasvatustyön
heikkoutta Eri osuus-- k
tinat kyllä valitsevat valistusko-mite- it
mutta tulokset eivät ole
suuria Miksikä? Siksi että valh-tiety- ö
on paljon alkaa Ja sitkeyt-tä
kvsyvää puuhaa Siinä tarv-ita
myös Innostusta asian syv-ällä
harrastelua asian tuntemusta
' ennenkaikkea varoja
Vaikeus tässä suhteessa on ku-iski-
siinä että tuo heikoin ai-- e
osuustolmlntaväestä Joka el
Hetoista liikkeensä yhtelskun-"- 3
-- esta luonteesta Ja sen kauem- -
'ahtaavista päämääristä vas- -
taa keskittymlspjTkimykslä tai
f oua antaa niille tarpeeksi ar-v- oa
ja sama aines myöskin pitää kkitttyä Ja jatkuvaa osuustoi- -
nAllirta valistustyötä tarpeettom? t
na koska sn ylläpitäminen mer- -
kltscc pientä aineellista rasltuita
heidän kaupalleen Fi oi harvi-naista
taata osuuskunnan liik-keenhoitajiakaan
Jotka ajattele
vat osuustoiminnallisesta vallitus --
tjostä tällä tavalla
On osuuskauppoja Joiden sään-nöissä
on pykälä että osa ylijää-mistä
on pantava kasvatusrahas-too- n
mutta Jotka eivät ole tehneet
yritystäkään käyttää tätä valistus-rahasto- a
siihen tarkoitukseen mlti
varten se on koottu Tällaisissa 0-suuskati- DOissa johtokunnan Jäse
net ja liikkeenhoitaja saattavct
valitella ja Ihmetellä sitä että hei-dän
Jäsenensä ovat niin herkkiä
heilahtelemaan siiin ja tänne
Heille on valkea saada päähän rl-- 1
tä totuutta että ainoa 1'iäke ta-- 1
mänlalsen epäkohdan polstamlsek-- 1
sl on juuri tehdokas kasvatustyö ]
On myöskin huomioon otettava !
että valistustyöstä on osuustoimln- -'
talilkkeelle suoranaista taloudellis-takin
hyötvä että se ei ainoastaan
syvennä osuustoimintavaen tietoi-suutta
vaan auttaa heitä möskin
suoriutumaan kulutustarpeiden Ja- -
kelussa vähemmillä kustannuksilla
Vallstyöllä voidaan osoittaa mm
velkakaupan turmiollisuus: Ja os-tovoiman
keskittäminen säästää o-- 1
suustolmlntaväelle senkin erän ml- -
kä muuten menisi el-osuustol- mln-'
nalllsille tukkukaupoille
Aineellista hyötyä on osuustoi-mintaliikkeelle
keskitetystä a Jär-kiperäisestä
valistustyöstä myöskin
sen kautta että se siten vo' no-peammin
ja tehokkaamln koulut-taa
itselleen kyvykkäitä toimitsi-joita
Kunnollinen liikkeenhoitaja
tai muu liikkeen palvelija on o-suuskun- nalle
elinehto Ja sellaisen
saamiseksi kannattaa sen hyvin sl-Jot- taa
Jonkinverran kasvatusrahas-tolhl- n
joiden avulla voidaan yllä-pitää
vakituista nt-uvonantotoimls--
toa
Ja toimeenpanna osuustoimi-nnatpa
kursseja kunnollisten toi-mitsijain
kouluttamiseksi Tämän
väitteen on muiden kehittyneim-pien
maiden osuustolm lllkkeei
kokemns ehdottomasti todistanut
paikkansa pitäväksi Meidän ei
lainkaan tarvitse hakea esimerk-kiä
sen kaukempaa kuin öuperio- -
rlsta Keskusosuuskunnasta
Samoja todisteluja propagandan
puolesta on täynnä nykyään kaik-kialla
ympärillämme Kun myydään
vlctorybondeja Järjestetään sitä
sarten monipuolinen myynMpropp-cand- a
Hallituksissa toimii erikoi-set
propagandaministerit Radios-sa
"myydään nykyään osuustolm
vastaista propagandaa Pian kui-tenkin
kuulemme päinvastaistakin
Suomesta kirjoja
Toimituksen pyödiille
Toimitus on äskettäin taanut pake-tin
Suomelta - kerran nltnkin päin!
Sen lähettäjä on Huomen maatalon-i!e]lei- t
o?uutoimlnnan keskuijär
jetin IVller-o-S'ur- an kustannuxo
asto Kun lukijakin ehkä mielellään
haluakl tietää minkälaista Vaunokir-jallNuutt- a
Soomssa nykyiMn lue
taan teemme furaavaxsa lyhyeni!
lkoa iiaamlttamme teokslnta
Hilja Valkeapää: TALO PUIOEN
VARJOSSA
2TS Mvua ! palkinto 1'ellervo-Sei-i
ran talonpolktliromnjnikllpjilusa
Maria Pajarin hennon mutta voima-kastahtoUe- n
naiden avioliittotarina
empaa lukijan vastustamattomasti
mukaan Minä on hehkuvaa lämpöä
ja nuoria toiveita tukahduttavan
katkera pettymys Ja uljata sanaton-t- a
mukautumista elämään Tapahtu-mille
antavat väriä ja raikkautta
karjalainen ympärltto ja kanan ta-vat
ekä juhlista että toa Tekijä
on piirtänyt tämän ulkonaisesti arki-te- n
mutta rUälloltäan sitä monivi-vahteisemman
naiskohtalon herkällä
ädelU Hän käsittele aihettaan e-lols- asti
ja uwella aulantuntemuksel-l- a
Ja kuvaukset patriarkaalisista
fuurprheU samoinkuin monista
huvittavan omalaatuisista henkilö-yplt- ä
antavat teokselle historial-lista
arvoa
Martta Hiatanen: EILISPaIVaa
El ENäa OLE
1 Ivua II palkinto edellä maini-tussa
romaanikilpailussa — Teoksen
räähe-ikll- ö on nuori Ja kukoistava
nainen kun h=in Tasta nhlttynä avio-- -
aimona ottia Ulon eminnyyden
käsiinsä Onnelliset mMUurat ael-pois- ta
päivistä suuren tilan raltUt- -
neuvo oli —
Samuli-sFt- ä ei ollut aivan ykslnäl
ten asukas -- täällä kylän aidasta
ulnkuln Aleksi metsästä pain tulles-ma- n
luuli Sle]lä leplston takana ole-valla
tasaUella taphualia oli hänellä
naapureitakin i-am-inlalli
pikku
mökklUMä kuin hän Itsekin oli YkM
l-ls- tä oli Samulin ystava suutari -- Ke-nokki
häneltä oli Samuli saanut nas-kalin
pikilankta ynis vaikka Samuli
kunnon miehenä el halunnut Kenoktn
ammattia vahlnsolttaa korjaamalla
l
muille kenkklä vain omiksi tarpelk- -
een hän sitä teki Olihan Samulilla
oma ammattinsa millä sat vaatimat-toman
elatukensa se oli pärekorien
Ja multien pienten talouskalujen teke-minen
taloihin jotka tarpeita hank-kiessaan
ainii muistivat panna kuor-maan
polttopuita Samulillekin Klpl
siis ollut orret päreistä tyhjinä Samu-lin
mökissä eikä takka kylmänä pui-den
puutteesta
Toinen naapurinsa oli kylän hiero-ja
Veetrllkka Joka korkeasta Iästään
huolimatta yhä hieroskeli kylän e-män- tiä
Ja sairaudesta rutisevia muo-ria
lämpimillä saunanlauteilla — Kol-mas
naapuri oli kehräaJa-Karollln- a
jonka rukki aina ahkerasti surisi var-sinkin
niinä aikoina kun kaupoista ei
saanut Juuri mitään ostaa — Neljäs
nuorin heistä kaikista oli Kiina Hän
oli toimekas ja tanakka nainen joka
nuorempana talolsa piikana oltuaan
oli saanut palkastaan senverran säls-löfl- n
että rakennutti Itselleen mökin
Kiina kävi kuitenkin yhä vieläkin tv
'ollUllla aputöissä mutta kulutti n-m- an
aikansa yksinään mökissään
Kipä siis ollu oikeastaan Ihme että
iHnen Iltansa tulivat toisinaan Ikä
vlksl: sillä Kiina oli vasta puollvälls- -
ä viittäkymmentä Ja verrattain nuo-ri
lähinaapuriinsa verrattuna Suuta-tl-Kenokklk- ln
oli hänestä kymmenen
tuotta vanhempi ja toiset vielä siltä-kin
paljon vanhempia
Usein iltamyöhällä llkkul tuli ve
la Kiinan ja Kenokin ikkunoista kun
Veetrllkka palasi hleromarelssulltaan
tart-n- a häipyvät olemattomiin ensim- -
mäioena arklnälvänä jolloin vanha-isänt- ä
selvästi osoittaa ettei hän
jlo sallia mitään muutoksia oleviin
oloihin Juuri tiitnä palkoilleen pysäh-tyneen
vanhuuden Ja rohkean kehl-'yshaluise- n
nuoruuden välinen risti-tiit- d
or Innoittanut tekijän luomaan
pysyvän muistomerkin viisaalle ja
uhrautuvalle suomalaiselle naiselle
Joka tuntien vastuunsa tulevien su- -
kujolven edessä Jännittää voiman- -
! sa ja valaa Innostustaan ymplrls- -
t(önä Iaijuus el hänessä merkitse
1 vetäytymistä yksinäisyyteen vaan 1
puollolden välinen ymmärtämys Ja
vilpitön rakkaus kasvavat vuosien
varrella ja kirkastuvat valkeuksissa
VIoIj Kuoku: KOTIPIHTTI 1!)7
flvua III samassa talonpoikaisromaa-- '
rikllpailussa - Kirjan tekijä ham-maslääkäri
Vlola Kuoksa kertoo saa-punee- na
systalvella 1911 autioon e--j
vakkokotllnsa jonne hän oli saanut
I aln yhden "Instnimentelstaan" klr--i
toltuskoneen Hän oli Istunut Wytän-t- a
aareen Palvilla hän oli huoman--I
nut lehdistä Ilmoituksen Pellervo-Seura- n
' ta Ja tämä oli kummasti sykähdyttä-nyt
bänen sisintään saaden kotl-lka- -
rän tulvahtaen Jälleen täyttämään
I mleln Valkoinen paperi kiertyy ko-- !
nfM-e- n Kirjoittaja keraa muistojaan
! ja rafkutelmiaan kertoo Perä-1'ohjo- -
la n raivaajakansasta en ponnlstuk-- I
sHta ja kamppallusu Ja sen sitkeä
tä pvrklmykstä paasta osalliseesi (
Bykyalkaien yhteiskunnan tarjoa--)
~ _ i i: V ! niistä eiuisu laivan ja "" -l-u-
ssa valmistui KOTIPIHTIN' luku
toisensa Jälkeen Ja kllpalluvsa teot
sai UI palkinnon
Urho Karhumäki: KYLÄ JÄRVEN
RANNALLA 2! Uua Tolnn UI
palkinto — Teok#n päihakllö oa
talanaut rintaaalta invailldlaa Ja pl--
Kainoa (IcMarfatuUita
Samuli-Sedä- n parhain
Kirjoittanut Susanna Savtmaa
talonpolkalsromaanlkllpallu
' malle mokllli-e- n han pani merkille
m varsinkin lauantsl iltasin ja hän
dl ollut huomaavinaan että Kiina Is-tui
Ikkunan luona ja tähyili runok-kia
joka suutaroltsi tuvassaan Ja
Veti Ilkka ajatteli miksi hän viitsii
katselle tuollaista Joka on kuin mi-käkin
tuppUuu eikä saa sanaa suus-taan
jos jolloinkin sattuu kylaan poik-keamaan
Samaa lienee Ihmetellyt
Kiinakin sillä Kenokkl oli joskus käy-nyt
hänenkin mokissaan palyillyt
ympärilleen kuin peljästyneenä ja sit-ten
mennyt r-o-l Yksin mökissään
Istuen ja hiillosta kohennellen kul-ki
Kiinan ajatukset usein nuoruuden
aikoihin Miksi el minua kukaan poi-ka
koskaan huomannut Tolsia pii-koja
he talojen tuvissa Iltakaudet
katela kllllttellvät vieläpä pimeän
Hiilen heidän luokseen kömpivät Ja
f Itten tietysti halailivat Näitä
kalkkia niietUkell Kiina mieli hiukan
katkerana että el hänen sänkyynsä
kukaan knkaan yrittänyt "Klpa
silti että olisin heitä päästänytkään
riettaita!" Jatkoi Kiina mietteitään
mieli harmistuneena Muistipa hän
kostaneensa muitakin keinoja po-lkien
huomion herättämiseksi oli
mennyt tanssiaisiin toisten piikojen
kanssa Mutta eipä ollut siellä enem-ä- ä
kuin kotonakaan kukaan häntä
huomannut oli saanut penkillä vain
Istua kun toi da likkoja oli liehuteltu
II tullut kukaan poika Kiinaa tans-Ii- n
kanssaan pyytämään vaikka oli
lltä varalta yksin linnassa opetel-lu- t
kun oli ollut ruumenia noutamas-sa
Missä mahtoi olla vika? Sitä Ki-ina
yhä Ihmetteli Kl han tosin ollut
kaunotar mutta eipä luinakaan oli
toantavulllnen arkipäiväinen työlhml-ne- n
ja eivätpä ne toiset pilatkaan
mitään kuvankauniita olleet mutta
poikia heillä olisi ollut vaikka viisi
joka sormelle Ihme Ja kumma!
Talven kevääseen kallistuessa oli
Kiinalle tullut Ihmeellinen kalpauk-e- n
tunne Kuullessaan sammakkojen
Kenokin mökin takana olevassa lam-mikossa
kurnuttavan Ja sirkkojen
fu-ihlkos- sa lusevän oli Kiina hima-iä- a
mökissään Istuessaan kuvitel-lut
jonkun istuvan mökkinsä lattlilli
olevassa kiikkutuolissa siirtynyt lä
h minuksi istujaa Ja alkanut talle Mi-ia
puhelemaan: 'Tulitpa sinä vihdoin-kin
minä ol-nki- n niin odottanut
Tulinhan minä parempi myöhäänkin
kuin el koskian Ja mehän olemme
Jo vanhoja ihmisiä Knpä minä ole
vielä vllttäkymmentäkään vastasi
taas Kiina mikä vanha sellainen
slell on Kl e olekaan e minulle
ainakaan joka en ole Itsekään poika-nen
enää mutta vlelahän sitä voi
suussa sulaisi Jos Oletpa sinä
fiksu mies muistutat suutarl-KenoV-kl- a
mutta et sinä ole hän koska o-a- at
noin mukavasti puhella eihän
se nokkl saa sanaa suustaan M-itäpä
s Kenokkl osaisi kun el ole 1-k- ina
likkojen kanssa aikaansa kulut-tanut
siihenkin tarvitaan oppia Ja
taitoa - oli vieras puhuvinaan —
Taitoahan siinä tarvitaan myönl
laen vammansa takia Useaan huo-nompana
multa suhtautuu epäluuloi-sesti
vanhoihin ystäviinsä Kylän In-nmllln-en
opettaja aaa kuitenkin
lan-- t vähitellen mukaan kalkkiin
rientoihin ja ennen pitkää Martti
on kskeena henkilönä nuorten
puuhissa Kiihkeän jännittäväksi
Muuttuu tilanne kun pitäjän Itseval-tias
johtaja rikas Kytän isäntä a
Nttuu julkisesti vastustamaan kaik-kea
mihin aloite on tullut Martin
taholta Kirjailija tuo henkilönsä Il-mi
elävinä lukijan eteen heidän pu-heensa
pulppuile luontevana Ja
vauhdikkaita tilanteita syntyy lak-kaamatta
Itse mukana eläen lukija
feuraa päihnVllöldn valheita Ja
löytää monia omia kokem uksi aaa
teidän Iloistaan ja huoli ta a
Kiina mutta luulisi sen muutenkin
käyvän Jos mieleisensä näkisi No
enpä tekisi sitä koskaan en alentuisi
sellaiseen vaikka tänapalvana yksi-näisenä
kuulutin Nain Jatkui pu-helu
mutta aina johti Kiina sen suu-tari
Kenokklln Jota moitti Ja vlkoj
kaikenlaisia räkl Kiikkutuolissa Is-tuva
"olento" koetti omaa sukupuol-tansa
puolustella etsien lieventäviä
asianhaaroja Nain kuluivat Kiinalta
ha mä i ii t kevätlllat ja kauniit valoi-sat
kesäyötkin kunnes tuli syksy pl-mel- ne
lltoineon Ja myrskynineen K-rfiä- nä
syksy-n- ä sunnuntaina tuli
Veetrllkka tervehtimään Kiinaa
- No päivää Kiina! Yksin se Ilkka
täällä vain on ja elelee
— Päivää Veetrllkka tule tänne
H)vlän toiseen päähän pannussa oa
vielä jotakin kuumaa lientä hörpin
sitä jo tässä pari kupillista
- - Kiitosta kiitosta) vaikka en mi-nä
tullut tänne nyt ohrakahvia man-kumaan
vaan otkeen tärkeälle asial-le
niin
Mikäs se niin tärkeä asla sitten
Puhemiehenä ininä tässä kuljen
Ilmoitti Veetrllkka salaperäisenä
- Vai puhemiehenä Kenelle kuka
nyt emäntä kxtselee vai katseleeko
emännät Isäntää?
Vai kuki Kukas muu 'kuin suu-tailmenta- rl
Knokkl Makela Siinäpä
onkin mies josta saa Ilkka li y van ja
kelpo miehen Ki ole viinaan menevä
i Ikä hameväen perässä juoksentele-va
vaan ahkera säästäväinen kir-kossa
käypä lakia pelkäävä sanaa
kunnioittava mies Mistä luulisi pa-lemni- an
'miehen saavansa kukaan?
Keiiokllla on lisäksi ammatti joka
elättää vaimon Ja muutamia lapsia-kin
Jos Herra niitä miehelle suo enää
~llnä Klssä voisipa kyllä mielien puo-lesta
nuoriakin Jos e vaan vaimo o-li- sl
Illan vanha
Mitäs sinä Veetrllkka nyt oikein
puhut ketä suutari tarkoittaa?
No ketäs muuta kuin sinua Kii-na
Sinua sanoi Ja kauan katselleen-sa
Ja Ihmetelleensä ettei sinua niin
kelvollista Ihmistä ole Jo aikoja sit-ten
nypätty
- Minua! Minuako se suutari nie
naa?
No sinua sinua Ketäs muuta
sanoi vlela että Jos slna asiaan suos-tut
hakevansa kihlat vaikka Jo huo-menna
Jotta saisi jouluksi muijan
Jouluksi muijan!
Nl Iin jouluksi muijan Suutari
mielellänsä muuttaisi lopputalveksi
vaikka tänne sinun mokkiisi kun sa-noi
omansa olevan sellaisen hataran
rottelön että sielu saa vallaan kuo-lena- n
taudin mies raukka
Hä Vai minun mokkiini han toi--- I
kenkärajansa lestlpusslnsa Ja pl-ken- sä
veiptinkkunsa Jossa liottelee
haisevia nahkoja Ja kenklkuluja! Oh-oh
Tolslpa hän muutakin — alkoi
Veetrllkka selittämään - toisi tl'-nl- s
tlnsä eikä tarvitsisi sinun enää käy-dä
päivätöissä taloissa KelttelMt
sain Ke noki lie velliä Ja korvlkekah-vi- a
oleskelisit lämpimässä pirtissä ja
rakastaisit Kenokkla Sanovat suuta-liil- a
olevan vidä rahojakin säästössä
kukapa tietää vaikka olisi tuhansia
sellainen nuuka mies kuin on Klämä-nikans- a
tehnyt työtä: ja nyt kun ih-miset
tuovat leivät lihat Ja perunat
työpalkoista Jotta kaikenlaista sääs-töä
ja hyvyyttä sillä on Johan olisit
hullu jos et huolisi saadessasi Ja van-hapa
sinustakin kerran tulee mikä on
silloin edessäsi muu kuin vaivaistalo
kun sinulla e ole lasta vanhuudestasi
-- uoMlmassa niinkuin minulla niitä
on shlmerkiksi kuusi ja aina h
sentään vanhaa äitiään vähän muis-tavat
Mutta kuka yksineläjästä mi-tään
välittäM enkä usko etä suutari-Kenokklkaa- n
välittäisi Joi kosintaan-sa
halveksit tuskinpa apua antaisi
vaikka kuolemankiellssä vaikeroit-slsl- t
— Niinkö Veetrllkka luulee?
(Jatkoa S:ne]lä sivulU)
tf