Vapaa Sana, December 15, 1945

              '#
ÄakluuJa
Vclvollbuut
-- 5jMf1PW ""i jTBV
(Jatkoa 1:IU aimiut
Ikävystyttää teitä saatte viedä
minut kasinollekin
Hauskaa Joulua!
j
Onnea Uudelle
Vuodelle!
Toivottaa Asiakkailleen
GAY PAREE
ISeauty and IJarber Shop
73 Bloor Ave Puh 193
Box 630 South Psrcupine Ont
AINO Ja OLAVI KAURA
Bruce
Puhelin
_ ' :— i"-'-
iv' j j1 iMUfrat kU HMmmI flMitn
▼UMin syliin Sen Jälkeen nata
puisto heidät varjoihinsa Dia-na
kesäpäivä kului huomaamatta
Iltaan
Ilona tlvtää että mies oli
lentäjäupseerl Hän oli kuullut ni-men
Kaarlo Kurklmaa Joskus en-ennen- kin
Jonkin „ lento-onnettomuud- en
yhteydessä Josta
Kaarlo oli selviytynyt hengissä
kuin Ihmeen kautta Kuullessaan
sen nyt miehen omilta huulilta
hän oli säikähtänyt Ja hänet oli
vallannut outo levottomuus pelkc
kadottaa suurin onni Jonka hän
oli Juuri saavuttamalsillaan Mut-ta
samalla Kaarlo tuntui häneltä
entistä rakkaammalta Jokainen
hetki oli kallis Jokainen silmän
räpäys täynnä vavahduttavaa on-nea
Ilona oli ennenkin viettänyt il-tojaan
kasinolla mutta vasta nyt
Hauskaa Joulua
Onnellista Uutta Vuotta 1946!
toivottaa
E HARJULA
CROYVN LIFE AGENT
Real Estate and Insurance
80 Bruce Ave South Porcupine Ont
PYYDÄN KIITTÄÄ
Tämän Kaupungin Suomalaisia Kannatuksestanne
Kuluvalta Vuodelta
Tulen tekemään pai haani teidän palvelukeksenne
tulevana uonna ja toivotan teille Jokaiselle
Hauskaa Joulua Ja Onnellista
Uutta Vuotta 1946!
O N ECKEL
— IUÄTÄLI —
Avenue
30
j
sai
sai
toit ottaa
So Porcupine Ont
Kaikille Suomalaisille
(laukaUaa joulua
Siunausrikasta Uutta Vuotta!
South Porcupinen Suom Ev-L- ut Seurakunta
RATTOISAA JOULUA
S1MMS HOOKER & PICKERING
Palo-- Tapaturma- - ja Sairausvakuutuksia
Murtovarkaus-- ja Autovakuutuksia
toivottaa
South Porcupine Ont
HAUSKAA JOULUA
Onnellista Uutta Vuotta 1946!
Mrs Kinnusen Sauna
SOUTH PORCUPINE ONT
cJaudJzaa fjo-tuu-a
Onnellista Uutta Vuotta 1946!
Kaikille Asiakkailleen ja Ystävilleen
toivotta
Porcupine Hardware & Furniture
SOUTH PORCUPINE ONT
twjiÄ — - nJ3i-M-L ilLCSJJI m --— —
YK J v mMmlJrM m H IM
Sonja Henie on myöntänyt että hän pitää sangen paljon van
Johnsonitta ja molemmat sanovat että he tulevat olemaan Chi-cagossa
jculuns Sonja Henie joka pa-hailla-an
hakee avioeroa Oan
Topplngista varustauVrj lulitelunäytbkseensä Kuvassa yllä näh-dään
siis Sonja mahdollisen uuden miehensä kanssa
hän huomasi miten elämä saattoi
olla ihmeellistä Ja kaunista --nltrn
hämvinen heinäkuun yo saattoi
olla Ihana Kaarlo tunnusti hanpl-l- e
rakkautensa He Jäivät Jasmii-nin
tuoksuiseen puistoon odotta-maan
auringon nousua Kaarb
suuteli häntä ensikerran sen veri-punahe- ssa
valossa Joka sai koko
maailman hehkumaan
Sitä seuraavat päivät olivat on-nea
täynnä He loikoilivat ran-noilla
Ja kllpeillvät kukkuloilla He
katselivat illoin rannalla mainin-kien
tyyntymistä Ja kuuntelivat
musiikkia Joka väreili salaperäi-sessä
hämärässä yli puiston
Kaarlo määräsi päivän syksyllä
Jolloin he menisivät kihloihin ja
pian senjälkeen naimisiin Mutta
Ilona ajatteli kauhulla sitä hetkeä
Jolloin hänen täytyisi luopua
Kaarlosta Hän ajatteli vaaroja
Joille lentäjät olivat Joka päivä
alttiina Ne suurentuivat hänen
mielessään Jättiläismäisiksi Ja tus-ka
täytti hänen sydämensä Hän
toivoi että Kaarlolla olisi Jokin
toinen ammatti — Jokin vähem-män
vaarallinen joka el uhkaisi
lakkaamatta riistää Kaarloa hä-neltä
Nyt Ilonasta tuntui niinkuin
kohtalo olisi kadehtinvt hänen
suurta onneaan Ja alunperin päät-tän- vt riistää sen hänen svlistään
Joskus hän tunsi sen Johdosta
syvää katkeruutta — Mutta Kaar-lon
sylissä hän unohti Jälleen
kaiken kunnes eräänä päivänä
tapahtui Jotakin joka tuhosi' hei-dän
onnensa
He loikolvat ratakalllolla käsi
kädessä ja katselivat siniselle tai-vaalle
Jossa el näkynvt pilvenha-ttaraakaan
Mutta äkkiä Kaarlon
katse terästyi Ja hän veti pcls kt-ten- sä Ilonan kädestä Hänen sil-miinsä
ttill Ikävöivä vieras Ilmi--
Joka sai Ilonan vavahtamaan
Hän koetti kasella taivaalle
Kaarlon katseen suuntaan mutta
cfnähnvt enln muuta kuin sinlstd
avarurtta Sitten hän näki hau-kan
Joka lellalll huimaavan kor-kealla
värähtämättömln silvin Pie-nenä
mutta kuitenkin malestee-tllllen- ä
Ja saavuttamattoman
kaukaisena Kaarlon katse seurasi
sitä loistamina kateellisena Toi-nen
lentäjä maassa el sillä het-kellä
talunnut muuta el nähnyt
muuta kuin toisen lentSJän ava-ruudessa
ja hänen silmissään ku-vastui
sanomaton Ikävä Ilonan
sydäntä kouristi ennen tuntema-ton
tuska Ja sälkähtyneenä hän
nousi istumaan
—Minä näen minä näen — '
hän kulkal käheästi kuivin huu-lin
— Minä näen että sinä et ra-kasta
minua Sinä kaipaat tuonne
korkealle Ja kerran sinä tunnet
että minä olen vain taakka joka
pidättää sinua maassa Ja riipouu
sinunsa kiinni vasten tahtoasi Mi-nä
tunnen sen tällä hetkellä minä
näen eteenpäin koko meidän tule-van
onnettoman elämämme
Ilonan sälkähtvneet silmät olivat
tävnnä kvvneleltä Hän tuskin It-sekään
tiesi mitä puhui Ja hän
toivoi että Kaarlo tempaisisi hä-net
svlllnsä lohduttaisi häntä
suutelisi kyyneleet pois hänen sil-mistään
Ja karkoittalsl synkät a-Jatu- kset
Ja aavistukset hänen mie-lestään
Mutta Kaarlo katsoi hä-neen
oudosti Ja vieraasti miltei
kvlmätl la svyttävästl Hän kat-soi
vain kerran Ja lyhyen hetken
sitten hänen katseensa Jälleen etl
haukkaa Joka liiteli avaruudessa
—Mitä sinä puhut Ilona? Tie-dätkö
sinä mlta puhut Oletko
sinä samanlainen kuin kalkki
muutkin naiset
Kaarlon äänikin oli outo Ja kyl-mä
Hänen Jokainen sanansa viil-si
Ilonan sydäntä Oli kuin kylmä
varjo olisi äkkiä langennut heidän
välilleen Ilona säikähti yhä enem-män
ja samalla hän loukkaantui
Hänen huulilleen tulvi katkeria
sanoja Jotka yhä enemmän kyl-mensivät
Kaarlon katsetta
—Jos rakastaisit minua katsee-si
el olisi tuollainen — h&n sanoi—
Jos rakastaisit minua olisin sinul-le
kalkki kaikessa Olen aina ku-vitellut
olevani koko rakkautesi ar-voinen
mutta huomaan erehty-neeni
Jos merkitsisin sinulle Jotain
luopuisit uraltasi Eihän sinun ole
pakko lentää Voithan valita uu-den
elämänuran Ja minähän olen
varakas Ja
—Lopeta Ilona I Tämä saa riit-tää
Sinä olet tiennyt että minä
olen lentäjä Ja sinun pltaä myös
tietää mitä se merkitsee
Kaarlo nousi Hänen katseensa
oli kylmä kuin teräs
—Minä tiedän mitä se merkit-see
— Ilona huusi — Sinä e: ra-kasta
minua Sinä et tahdo uhrata
mitään minun tähteni
He seisoivat hetken vastakkain
Sitten Kaarlo lähti Kun Ilona
myöhemmin rauhoittui ja meni ta-paamaan
häntä hoteliin hän oli jo
matkustanut Kaikki oli lopussa
auttamattomasti särkynyt
Ilona ymmärsi olleensa mahdo-ton
Ilkeä Ja naurettavan naisel-linen
Hän olisi tahtonut selittää
Ja pyytää anteeksi mutta siihen cl
ollut enää tilaisuutta Kaarlo oli j häipynyt hänen eämästään samoin !
kuin oli siihen ilmaantunutkin Ja
Jättänyt aution siian Jota kukjian
toinen el voi täyttää el milloin-kaan
Parin päivän kuluttua Ilonakin
matkusti varmana siltä ettei hän
voisi koskaan unohtaa Kaarloa ei-kä
tulla onnlliseksl
Syksy toi mukanaan sodan 5e
teki yhdellä iskulla mitättömäksi
kaiken muun Se pyyhkäisi pois
kalkki kesäiset muistot Ja hautasi
kalkki surut suurempien alle
Tlona täytyi siirtyä pois kodis-taan
Ja muuttaa sodan svtvttvä
sisämaahan Vasta täällä hän sai
tietää Joutuneensa Kaarlon kotiin
vanhaan pappilaan Kaarlon van-hempien
holvaan Jossa talvi cli
kulunut Hän ei ollut voinut tun-nustaa
vähemmille että oli tunte-nut
heidän poikansa He eivät
saaneet tietää että hän odotti yh-tä
kiihkeästi rintamalta samoja
kirjeitä kuin hekin Ja että hänen
sydämensä vapisi ehkä suurem-masta
tuskasta Ja levottomuudes-ta
kuin heidän Kukaan el tiennyt
mikä salaisuus povessaan hän mui-den
mukana kutoi ompeli Ja yrit-ti
tehdä kaikkensa isänmaan hy-väksi
Nyt vasta hän oli oppinut tun-temaan
Kaarlon Tämä talvi oli
opettanut hänelle mitä hän oli
Kaarlossa menettänyt miten ly-hytnäköinen
tyhmä Ja itsekäs hän
oli ollut Hän tunsi hyvin ansain-neensa
suuren murheensa Hänel-lä
olisi ollut onni olla sankarin
morsian sankarin puoliso mutta
hän el ollut ymärtänyt haukkaa
Jonka koti on korkeuksissa — ei
sankaria Jonka elämä on vaaroissa
Ja taisteluissa Nyt hän ymmärsi
Ja oli mielessään ylpeä siltäkin et-tä
oli edes hetken alkaa omistanut
sellaisen miehen rakkauden
Kalkki oli erilaista nyt kuin ke-sällä
Ja hän itse oli toinen ihmi-nen
Nyt hän olisi valmis uhraa-maan
kaiken muun saadakseen
vain vielä kerran edes nähdä
Kaarlon Hän tyytyisi siihen että
Kaarlo Joskus muistaisi häntä uh-karohkeilla
Ja vaarallisilla lento-retkilla- än
Hän et enää pyytäisi
mitään itselleen niinkuin Kaarlo-kaan
ei pyytänvt mitään itselleen
rohkeilla retkillään — Ilona lapsi
—paplnrouvanJäidllllnen ääni kuu-lui
rttokalllhuoneesta — tulehan
aamiaiselle Meillä on tänään pal-jon
tehtävää
Ilona kulki kuin unessa ruoka-saliin
Jossa koko suuri perhe oli
koolla Aurinko paistoi kirkkaasti
ikkunoista Ihmiset olivat virkeitä
heidän silmissään oli uutta toivoa
kevättä Joka lupasi paljon Mutta
samassa häiläht! outo varjo ruoka-salissa
Se oli kuin pienen pilven
varjo mutta kalkki säikähtivät
Hona riensi ikkunaan katsomaan
-- r
9UUU
Rauhan Ilon Suokoon
Uusi Vuosi Onnen Tuokoon!
Asiakkaitamme tervehtien: JJ FRANSSI
Sekatavarakauppa
COPPER CLIFF ONT
BHHIK8 joulu--
Copper Cliff Dairy
j
Creighton Mine Dairy
Joulu-- ja Uuden-vuoden
Tervehdys!
asiakkaillemme
atUkkaillemme
H E JOHNSON
— Sekatavarakauppa —
COPPER CLIFF ONT
flauiufesivetdyJtiesHtHe
Suomalaiselle urheiluväelle
V- - ja U-Se- ura Vesa
COPPER CLIFF ONT
Rauuudaa joulua
Siunausrikasta Uutta Vuotta
Tällp lehdelle Ja sen lukijoille toivottaa
Copper Cliffin Suomalainen Ev-L- ut
Wuoristo-seurakun- ta
mistä Ilmiö johtui
—Tulkaa tulkaa katsomaani
—hän kutsui Pihaveräjän pylvääl-le
oli laskeutunut suuri kotka joka
siipiään liikutellen katseli suoraan
ikkunaan suoraan Ilonan silmiin!
Ilona vavahti Ja kalpeni
— Sanansaattaja hän kuiskasi
niin hiljaa että kukaan ei sitä
kuullut
I Mutta myöskin Kaarlon äiti oli
j kalvennut — Se on sanansaattaja
'hänkin sanoi — Nyt on Kaarlolle
tapahtunut Jotakin
I Viikon kuluttua Kaarlo saapui
ye n r
lomalle Hän tuli terveenä reippaa-na
Ja vahingoittumattomana
Mutta hän oli ollut suuressa tas-telus- sa
sinä aamuna Jolloin kotka
oli takeutunut hänen kotinsa vera-Jänpylvää- lle
hän oli ollut suuressa
vaarassa Mutta han oli voittani
Ja uusi kunniamerkkinauha kori- -
hänen rintaansa
— Nyt kai sinun täytyy ana
minulle anteeksi että olen lentäU
hän kuiskasi Ilonalle eräänä Iltana
Mutta Ilona saattoi vain nyyh-kyttää
Ja ristissä käsin kuin rukoi-len
painautua hänen rintaansa
vasten
N