Vapaa Sana, February 11, 1939

              r
- HB
S
'4
I- -
f!:
i
2L liki
Lauantai-illa- n Lukemista
KATUSOITTAJA - -
KIRJOITTANUT SOLI TANNER
KILPAKIRJOITUS NO 2
Kaupungin vilkaslilkkelslmm&n ka hän tunteja joltain muslkkia turte-du- n
kulmauksesvi vcnhaila teltta- - valta nila häiestä voisi tulla -o- itta-tuolilla
istuu katusifttafa HInc n ja oikea tiiteilija Poika kehui eträ
vaatteensa ovat ku!unt Ja hären Juhannllla oli synnynnäisiä lahjoja
tukkansa on taltellijamalsen pitkä Hänestäkö soituja! Tämä oli aina
Soittimensa on vanha Ja naarmuinen ollut Juhanin salainen toi e mutia
mutta sen fiänl on vinn ja kirkas ei vain ollut sattunut tilaisuutta
kuin nuoren linnun keväällä Siellä kotena re oli ollut aivan mah- -
Sävelen ollessa iHine-- i heilahtelee ' dotonta köyhyys kun aina kolkutteli
KJittaJan pitkä tu'!a dv-ifl- ta rivulle ovelle eikä hän nyt muutenkaan ol-solt- on
tahdissa Kun sävel taasen onjlut uskaltanut kuvitella että hänestä
eurunvoiitoinen painautuu soittajan todella tuli-- 1 soittaja Olipahan vain
pää lähelle soitinta kJin Uitua et-1!:aTe'!- lut- Kuitenkin kaikista epäi-ie- n
— ystävän olalle Ohikulkijoihin 'lyhistä Ja kielen taitamattomuudes-huamiot- a
kiinnittämättä lUuu hin-- a huolimatta Juhani aloitti tuntin-siin- ä
kadunkulmauksu a soittimen- - sa- - Hankalaa se oli Kovasti Juharl
ta yli kumaifjneena Hän soittaa 1K °:ä ja nun huiui aina
lempilauluaan Ja mutisi hiljaa it-- 1 Noin kuuden kuukauden kuluttua
sek-see- n sen anoja: j Juhani jo soitti nuoteista ja englan--
'Vierailla mailla erpona kuljen jnlnkielikin sujui Jotakuinkin hyin
vierasta tenhoa kaihoten Ja s"te'i tapahtui ihme ja onni
illan tullen kua silmäni euljen jAsJntalan poika toimitti Juhanille
suiUita ydlmea'tas laulelee paikan pienessä elokuvateatterissa
i Juhani loiettI nyt työnnä autoteh-arj- o
lank-c- a soittajan yli Joku lcnUa sa Ja oml„autu yksinomaan
oSnoitptayjsaähktyantsyathteaiaiheylöskuuNntueolermi avaaa-- j !ashoklteoraljk5ntl ja lPukälväetnganhtäl„af h„arajotlUhäenll
lnteaeavnal'tlyisttkeöysstiysyeis-ooty'tOtsöilienttäeeknohgylmanyn8iilUklesoni ma-Jao'lnltneeUUneenlokJauvraatkeeantttee„risi pilv:Hlmämn aoa IIÄIie„a oli gaIatncn uneimakin:
Olen" vastaa soittaja yksikantaan Kman hän vk]ä 30Ua3l kaupun?in
-"- Min tuosta säveleestä arvella ' suurimmassa dokuvateatterl-a- a tttyltdtäön oleHvean Justtuuoamvaatlaisesnii"nä hylumiyni'ltiuSncn„etotrlkltsleernsiolullokkkaauipsuisntgaIn parham -- oittajls-kysellen symyksid toKisäilytaasnelvikllaeikeentltaäishiae okvya-t-i __ '
I spaikmkouikltaaupsuonugdiustialta Jakottyotktiön sen Pläohik'sa jihdKoaKlnsl uvkuaotlttaaulhuarjoit™el™tuanan okJesuteh-teaitn- iä
kulkijaiHn eiilhtämeJttäeälevhäutomkaaatsmeeattta chi- -' rin JohtajaanoltptauhaeilIeJ'"tainTämäJuphyaynsli Nuo-!Juhan- ia
rl tyttö ja katusoittaja! - 'Ettehän RO "' ni'uiuia vieraina mau
pahastu" sanoo tyttö lo:uksll 'Ky- - kyjinyksiä
sTnykenI voi teislä tuntua tunkel- - "T """"' "- -" -
levältä mutta näin oman maan' kokeeM "t''3" llman Palkkaa
kansalaisia tnnan luituu kuin mn "'u"a ö"l° """" almM'" ""
olisimme yhtä perhettä tääM vi"- -
laalla maalla" — "Niinhän se on1
en mlnri pahastu kysykfiä vaan"1
f anoo soittaja
"Niin sitä lrluii vain" sanoo tytö
epäröiden 'että miten te olette ru- -
vennut katusoittajaksi?" kaa "-nie- li yhk rempia
hymrfitää katkerasti "Pula-aika- ni
e on soittajienkin alalla huonoa"
'Niinhän se taitaa elia' vastaa
'la i L Ir q Vi oti a imi ah kfjn
oli
oli
palk- -
- pii
—
tyt- -
oli oli
ollut
tö 'Kyllä se onnetar ! AluUa tml romtriaus joKa
hymyilee" lohdutti tyttö lähtiessään repi alas
Tytön Istuu sllnirakentamat Ja unelmat
kauan tuijottaen VäkMnkln! tulevaisuudesta ääni- -
mieleen ja nuaea muKana Koneeni
C(MK ttlitr l n soittajat 4 cifiviiia:i ihihbu uihu n_i_itt_:i '_iti " -- o™
hän tullut tänne Canadaan rikastu-mie- n
toivossa kuten niin monet
muutkl Alliko oli onni ollut suosiol-linen
Hän oli saanut palkan auto-it
htaassa kaupungin itä-osas- sa
meni hyvin jonkin aikaa ja
elämä ruusuiselta ja lupaaval-ta
Sitten hän osM tämän viulun hän
kun oli sellaista omakseen
Ihrn pikku pojasta lähtien Iltalsii
teki muutamia
kun
han hän ainakin päässyt näin pltkäl- -
litiinAirto
säästänyt pienet ansionsa tarkas-ti
Koeaikaa kesti kuukautta
ja sitten Juhani suuren orkesterin
jäsen Hän nautti nyt hyvää
vllinnoja mielessään Hänen elämän
sä unelmaa täyttynyt Onnetar
hänelle hyvin ►uosiollinen
vaan teillekin sllen
säälimättä Juhani Aallon
lähettyä soittaja Pilvilinnat
eteensä Tulivat
tulee mennee eiouuvai
tviitctblrl Tuhannet
Kaikki
näytti
iiaaveillut
maata tuuliajoille
johon kuului
hajoltettlin Sen Jäsenet hajaantui-vat
mikä — kuin
paperipalat tuulessa Jotkut
tanssl-orkestereih- ln jotkut
muodootlvat oman pienen
ja onnellisemmat radioon
Mutta Juhtnl oli kuin
hän oettell omaksi hu-- 'tu- - Hänellä el ollut voimia uuteen
vikseen valu yritykseen lian on ponnstanut
Eräänä iltana kun hän soitteli kan voimansa tätä yhtä paä-ranlaulu- ja
omassa huoneen iän kohden Ja nyt se oli rlkkou-l- i
fiihen poika Ja puhui nut kuln alppua kupla Pirstalel-jotai- n
hyvin lnnoi-a- n Englannin "a olivat unelmat Ja haaveet
kieli el vielä silloin oikein sujunut] Aluksi Jiitanl sait teli nurkka-mutt- a
sanakirjan avulla Juhani Aalto kahviloissa ja pieniä ä juhlatilaisuuk- -
pääsi selvyyteen mitä poika tatkoit- - sissa Mutta kuta pitemmälle aika
tl Juhani jäi sitä miettlmäln Pol- - kului sen valkeammaksi kävi soitto-- J
ka oli sanonut että jos Jtfianl opet- - paikkojen saartl Ja sitten Juhan!
telisi nuotit ja ottaisi ä- - rupesi ryy vrittl viinaan
K53"
&Ä
fisasu'
Juitaja
paiisen
Soittaja
ympäri joutuivat
Orkesteri Juhanikin
minnekin lentelivät
pääsi-vät
orkestetln
päaslv&t
soittamaan
sllpl-rikk- o
soittamaan
'kaikki
tu-maft- raä
r3untolan
tuntemaan iselemäiin
"Suomen Helmi
Kirj Werner Ruusunen
YKSITOISTAS LUKU
Taistelua pimeitä voimia vasaan
&&
X2~2
Iihe Väictyi vnr-ei-n viinan turmlollluutoen Helmi ketto! ksppaleen
ten Ja tuon elämästä minkä väkevien niaitelemlncn oli saanut aikaan
Iuheli miten sen ja sen pe teen elämä olisi toisenlaista jos olisi viina pysy-tetty
perheen riltlsiä poi- - Esitti useita tuttuja nuorukaisia olisivat olleet
Iäkkäiden isiensä Ja äitiensä turvana Jos eivät olisi joutuneet Juoppouden
orjiksi Jopa alkoivat nojatkin tuumaelmeaan että kllä se viina teettää
nauttijallaan Jos mitä kommelluksia Joku kertoi tapahtuman heidän Itses-sä
kestipaikalla toimeenpannusta hävityksenä Joka koski köyhää kesta-ja- a
Ja saattoi hänelle vahinkoa Jota sai viikkokausia kjrjata Tämänlainen
tapaus oli jäänyt kesti ieraan tuntoa kalvamaan Toinen kertoi toisen
tapauksen Ja niitä tuli ksi toisensa peräin Viimein johtajana oleva tuu-mae- ll
ittä akkoja hiistä kaikista tulee Jos et muuteta majaa Hlml
kuitenkin rant hett esteen että el talosta kahvikrpllla sentään lähdetä
vaan että pitää ruokaakin saada kun se tulee valmiiksi Useat rlivat sitä
m!eltä ett5 litdetöän ruekaa odottamatta mutta toiset panivat vastaan
Huokaa oJotcllessa puhuttiin vielÄ salakapakoimisen turmiollisuudesta ja
Helmi osoitti minne se vie Ja rnula jmrpous sai selostuksen kaikkine
mutkineen ja metkulneen Kukaan läsiväolicista i voinut väittfä e'He
tuttuja kehtii valheeksi etkS llijoltteluksl Kun Helmi kuvaili avio-vaimon
kohtaloa junmarin vaimona ja lapsiraukkojen sirkeutta niin monen
Elimissä näkyi kyynelten kiilto
Palvelija saapui ilmoittamaan että pttolinen oi valmiina Helmi
aukasi ruokailusalin oven Ja ryyl vlerattaan astttnvaan sisään Ham-mastjiv- ät
kestivlerant sitä ylelllivytU nMkä puolipöj-däss- ä Umeri Nuori
e:äntnl os"'tti kulukin raikkail'a -- l iki ruckailuliin- -t 'rioivi'
-- '"" "k "'
rjBrjBrjBraYJBK' wVaY£Ljr9 ' Vbv T&SäSJZ v4L 'IBv 5' jtT AShaaakK #JWflT jBrJBrJBrJBraYaYjB
fr iVrii wA~ tCJ?
'w& ' 4& ft& Kmi'l%F 9 93IHVaTaTaTaTaTaTrVC
™" " "— ~ " -~- - " --—- —
i i i maju i— —— - ii
Teista viikkoa sitten satoi Chicajossa lunta cntnmän kuin moniin vuosiin Sitä tatol toista
mutta myrsky aihsutti sellaisiakin nky"i kuin tämä kuva osoittaa
hukuttaa murheensa Ja
Ystävät Ihmettelivät Juhanin
menettelyä Olihan hänellä säästössä
rahaa ensi i'iätäan Ja olihan hän
terve mies eihän hänellä ollut hätää
eikä syytä suruun Juhani vain pu-disteli
päätään ja sanoi että soit'o
on hänen elämänsä ji kun se or
mennyt on kalkki hukassa — Ersä-nä
aamuna hän heräsi pää raskaana
El'en oli tullut hummattua enemmlT
kuin tavalliseni Tuli pelattua kort-tiakin
Akklä Jtfianin hämärissä ai-vol-- sa
selkeni hiukan hän muisti jo-tain
ja kopeloi takujaan Mutta ne
olivat tyhjät muutamia kolikolta
Pennitön juoppo-renttu- !
Mi3tä nyt rahat viinaan joka
oli tullut hänelle joka pahaiseksi
Naiset tekevät kotielämissään kak-si
suurta vh liettä Toinen on se että
he ottavat miehensä itsestään selvänä
asiana He lähtevät siitä että lian on
kerta kaikkiaan sellainen ja ettei tar-vitse
vaivautua hänen tähtensä
Jos vieras on ystävällinen niin he
joutuvat haltioihinsa Cl miten kiltti
hän onkaan Mutta Jos aviomies o-solt- taa samanlaista huomiota niin se
on hänen itsestään selvä veltolltsuu-tens- a
Ja ihmistä ei kiitetä velvolli-suutensa
suorittamisesta On niinkuin
mies olisi huonekalu Kun nojatuoli
on uusi on se Ihastuttava Ja siitä ol-laan
ylpeitä Mutta sitten sithen to-tutaan
Ja siinä se sitten on eikä slta
enää huomata
Eräs herra kertoo:
— Kun minä ennen tulin kotiin
matkoiltani niin minun tapanani oh
tucda suklaata aimolleni lian lenM
kaulaani Ja oli ihastunut Mutta sit-ten
hän rupesi odottamaan suklaa-tansa
Ja tuntui kotiin tullessani silta
kulu olisin tuonut mukanani kappa-leen
narua enkä minä ollut enää yh-tään
ll-ast'in-nt
osa'"nn nlit Mutta
f
LUNTA CHICAGOSSA
BaTrrttffyaratTitttLwB
pcttymyksn-t-- ä
lukuunottamatta
tarvikkeeksi enemmän kuin lei"ä
"Onhan mulla viulu! Jos myisin i:cn
tuumi Juhani Mutta oli kuin joklp I
olisi pidättänyt häntä Hellästi hän1
kääri viulun kuluneeseen koteloon'
ja päätti unohtaa koko soittimen
Mitäs muuta kuin eUä työtä sillä1
ruum's kaipaa ruokaa Ja täyty} iän
sitä oli? rahaa viinaan tuumaili Ju-hani
synkkänä Hän etsi ja etsi I
Kulki kaupungin ristiin ja rastiin
mutta kaikki oli hyödytöntä Pula-aik- a
oli hiiptpyt lähemmäksi Ja lä-- i
hemmäksi kunnes sai koko kaupun- -'
gin valtaansa sillä alkaa kun Juhani
hukutte!! surujansa viinaan Kaik-kialla
oli työttömyyttä ja kurjuutta [
Perheet saivat kaupungilta avustusta
ja ruckaa hengen pitimiksi Mutta
Kaksi suurta virhettä
I
minulla el ole lohkeutta lopettaakaan
slta
Tämä oli vaimon puolelta yksi tapa
perusteellisesti viilentää välinsä mie-hen
kanssa
J Toinen suuri vlrlie on repiä vanho-ja
asioita Jokaisella miehellä Joka
en jonkunkaan anoinen on Jotakin
menneisyydessään
Hänhän on tavannut tyttöjä aikai-semmin
Ja hänellä on Joltakin koke-muksia
Tästä vaimon pitäisi olla kii-tollinen
sillä se on hänelle opettanut
jotakin Kun hän meni naimisiin niin
hän etinen kertoi vaimolleen rakkaus-seikkailuistaa- n
Niitä hän ei salannut
vaan laski ne uskollisesti hänen ka-siinsa
Mutta vaimo el saa tonkia nliti
Avioliitto lepää keskinäisellä luotta-muksella
Mitä vaimo ke:ran on saa
nut tietää sen hän pitäköön sisimmäs-sään
— tai unhottakoon sen Mutta
hän ei saa veuä niitä esille kun nii-tä
hänen mielestään voi käutää is-Keäks-een
miestänsä tai lohtuttaak-see- n
itseään tai saadakseen yliotteen i
Epäluuloisuus kasvattaa viloplä
Kömpelöiksi tunsivat vieraat itsensä Emäntänsä el kuiterkran näkynyt
!ikkuvi: heitä huomaavan Kun joku kaasi kastikkeen pöytäliinalle oli Hel-mi
heti apura ja käden käänteessä oli tapatuima autettu Ja sen Jäljet
reitctyt Siirtyilyä varsinaisista ruokalajeista Jälkiruokiin tunsivat useat
olevansa siksi paljon saaneina että ainoastaau pakkokeinon saivat Jää- kerman mansikkamehulneen sulatetuksi
Puolisen jälkten puheltiin vielä hetkinen ja sitten alettiin valmistautua
poistumaan kestistä Pihalla oli hevosista ''tuolehdittu Ruokitta Ja Juotettu
oli hevoset Puheli Helmi vielä pihamaallekin Kiitteli hevosten kauneutta
kyseli niiden nimiä ja osoitti miten hevosen silmissä Ilmeni kaik
kl ihmiselhset tunteet Ilo suru pelko ja viha voitiin silmistä todeta Hel-min
selostuksen mukaan Tämän Ja'on luontokappaleen ja ihmisen avusta- jin väärää kohtelua surkutteli Kädestä pitäen jätti hyvästi vierailleen
pyytien toistenkin käymään Vieraat kiittelivät kestistä ja pyysivät
vastavierailulle Varmasti lupasi Helmi käydä jokaisen luona vieraana
Lähetti terveisiä kotona oleville raikxa hänelle tuntemattomille vanhuk-sille
ja niin läksivät kestivieraat siivosti ja hillitysti ajaen kestitalosta
Jonkun matkan r35 kartanosta oli ievä tasainen nummi TäMlä
nummella pysähdytti edellä ajava hevosensa Teiset myöskin pysähdytti-vät
Alkoi tcvamnukatnen tuumailu minne seuraavaksi mennään kestiin 'En tiedä mitä te arvelette" sanrl Joukcn johtaja "Minä kuitenkin
den itsekseni päättänyt että Sommerbyyn kestit olivat viimeiset kestit
mihin nVnun mammani vanhin roika ott?a osaa ja ti myöskään vilnrryvp-py- S rlJa huulilleni tulemaan '
Useat muut Itkivät myöskin ssman lupT-ukte- n Oli Jjukossa kuitenkin
sellaisiakin Jotka eivät uskaltaneet sellaista lupausta tehdi sillä
ehiit he luottaneet tahtonsa lujuuteen Pohjalaisen luonto on kerta kaikkiaan sellainen että kun se kerran päättää Jotakin n!N se pä
tös myöskin pitää Heikkoluontoiset eirät tahtoneet luvata sellalta Jota
eivät varmasti tietäneet voivansa täyttää mutaa sielunsa syvyydessä päät-tivät
koettaa noudattaa vahvempien veljien esimerkkiä
'Mitäs jos se kartanon neiti tukekin vastavierailuille?" tuumaeli muun
"Ei mitään 'jos' mutta hän varmasti tulee"- - vakuutti fuii 'Koettakaa
vaan panna paikat kuntoon että el tarvitse kunnottomuuttaan hävetä"
Hyviä päätöksiä tehden erotuin ja kukin ajoi kotiaan ja heidän vanhem-pansa
ja kctlväkensä saivat syytä ihmeekseen kuu he cse virkkuin1 ja
yksinäiset kuten Juhanikin salvat
tulla toimeen omin neuvoin Päivän
pari hän oli kulkenut katuja tuumien
mitä lehdä El hän millään hennoisi
luopua viulustaan Mutta miksi el
voisi sitä käyttää? — Ja sitten
Juhanista tuli katusoittaja
IhmL-c-t katselivat ihmeissään ka
tusoittajaa Onkohan hän sairas tai
humalassa kun noin istuu Ja tuijottaa
eteensä? PollMkin siihen ennättäU
ravistaa Juhania olkapäästä keholi-ta- a
poistumaan — Juhani havah-tuu
Pane viulunsa kuluneeseen ko-teloon
ottaa hattunsa katukäytäväl-tä
pl-ti- ä sen sisällyksen taskuunsa
ja llhtee Pieneen kellarihuoneeseen
päästyään hän tstchtaa kapealla vuo-teelle
ja tyhjentää taskunsa sisäl-lön
Hltaatl suu halveksivassa hy-myssä
hän laskee ne muutamat
koliKot mitkä ohikulkijat itiivän
kuluessa hänen hattuunsa ovat hei-telleet
— "Mutta mikäs tämä on?"
Juhani kaUelee pientä valkeaa
korttia Ja lukee: M A Butncs CCFA
Radio-asem- a University ave Hän
katselee korttia kummeksuen Sen
alalattian on kirjoitettu englanniksi:
"Tulkaa huomenna kello kymmenen
aamulla konttoriini" Juhanin kurk-kua
kuivaa silmiä sumentaa ja Jtikl
nousee otsalle Jokohan se onnetar
Hän lukee kirjoituksen uudelleen
heittää sitten kortin vihaisesti pöy-dälle
ja mutlree puoliääneen: 'Joku
koiranleuka ilveilee kanssani MltS
ne minusta ryysyläisestä Juoposia
Ja katkera hymy huulillaan hän heit-täytyy
vuoteelleen — Yöllä Juhani
uneksii" kummia Se päiälllaen tyttö
seisoo ihan hänen vuoteensa ääres-- ä
hymyilee Ja nyökkää päätään "On-reta- r"
välähtää Juhanin unlissa
aivoissa
Aamulla Juhanin päätös on tehty
Olkoonpa pilaa tai ei nienenpähän
kuitenkin katsomaan mitä se mies
Burnes minusta ta'itoo Eihän ritä
tiedä ja kun e tyttökin Mutta
sehän oli vain urta
MJäiäajalla Juhani saapui rcdio-asema- ll
Hän näytti korttia ja ih- -
me tapahtui hänet frT
mättt suureen yksityl
Herra Burres oli ir L r Hfa kertoi tarkasr- - £?M lonkiin alVa-- i - -- 9
kulmauksissa Lu j c jV" H
Illno „ ™ _ l
kaari Juhani V
""-5-
s!tt3trKtK' "m"-ItI-uI- - l T ijj 1
1U fct] n- -l „ T„ -- w vi! oji
-- vvwaM wr ra a
=- - viru Kau -
i-i-iui
jotta Kani u 1 "w ou-unurti- sja j raitin
löysin teidät' J-voin- ut
uskoa tap- - -- u
'
Unn! X -- iiaiibu ajrlitiaisI i K loilv1
katusoittaja' j 3 8l
"" j
'selvää olettaen -
teille mielet u" kuul hrra
I rauhallinen ääni 'uh :a v1(a
muKaeeni au c rla f
ansenn sormin h tarttui
j Ja piirsi nimensä i - Tjia unta hokee hän j nous
s?en "Tä-s- ä t Jltl
evtnusmeavKansua Siiasrveenlisni rstJaiYn-- taf a herra Buriies purisf -- mz j kättä nyvÄ3tikl
Joka tiistai-- ia t -- stMn
radion kuuntelijat kuu!! ia~l
Jan soittelevan suoTalaiMa öM
viimeiseksi hän soittaa: xjm
mailla" salaisesti toivien tt:i-- l jonka hän ken-a-n vilkasliikke jM
dun kulmauksessa ta ii kaulitl
nen soittonsa ja ymmlrtirf
Katusoittaja kalpaa omaa ChJ
taan
PUHTAUS
Norjan lääkintöhallituUn JrJ
tri Karl Evatig on kylpyiutoaijl
kannattajalle "Bad og helse c
lausunnon puhtaudesta Hii 1 tehtyyn kysymykseen seunrirj
— Fulitaus el ole tärkei alms
yleisen 'terveydenhoidon la
taisteltaessa tartuntaa vastaaai
tfiessä estämään erättä llio-ji- u
tltauteja suojeltaessa ravimai
Juomavettä käyttötarvlkkelta }?J
laantumiselta vaan mös ilett
minen puhtaana Ja tiydellisMs1
mlnnassa näyttelee jksltylsen i
sen terveydessä osaa jotaileli
täydellisesti sehttetty
'Mutta me voimme mennä pltfl
lekin käyttääkseiiitne lljorsctxl
ja: "Puhtaus on ensimmäinen i
kauneuteen"
Synkkä käsitys ihmisruumiini
kanaan vieroksui puhtautta )
tämä käsitys menettää pib
luonnollisemmalle käsitykselle
mukana puhtauden tai e keäiti!
della pohjalla
Ja lopuksi mutta el vähiten
taus tuo mukanaan multa rae
sia Se joka on ottanut Kylvyn!!
lua vetää ylleen likaisia vaatteul
tua likaiseen kotiin aterioida 1:L
pöydän ääressä ja paneutua luzfl
sänkyyn Puhtaus on sen tbdK''
tamattomastl yhdistetty ltm'
sempaan elämään yleensä JJhI
spmmp prääRppii näämääralK
keampaan elintasoon tkl
Greta: — Siltä on varaaafSj
viisi vuotta kun olmi meöH--il
sinut Ajatella mitenkä sini ''[
lientunut sinä aikana tusiJ?i
tuntea sinut
Maitta: - Niinä n Mfu"
kuvitellut vastaantul' lnj
Ien olisi tuntenut vansa ta"N
kuivina palasivat kestirelsulta Ja mi et ihan Vtslsi ivinä JoVj f
kestisankari ikänsä puolesta pois sakista sivuutettu Itseksc n pir
kenties että pojasta se polvi huononee niinkuin nyt tästäkin nucrlK1
KUiut viikko kaksi kolmekin Häijyläisten kestiviet iua ei &
minnekään päin Turhaan vai tosi vat snhalahtelaUet vi a-ank- kaR tiurjai pojat elvat käyneet sitä tyhjentämässä Joku juui ' Ihntiii
käväsi ostamejsa mutta sellaisten ostajien tähden el
uutta viinaa kelttiää koska vanhakaan cl kulu Sahalahi
sanan lennoimmille pojille että tuHa nyi heillekin kestiin
Seurauksia tjiitiin rsrlmmo Tl_ _ i 1- -I1
attastt
farli '
it
K'-mirc- i1
nuorta miestä muutaman -- ir-„ ntn VHnstvasvTl
te t in muiirflAmllU s tniumiijiiMnE imIlllttpcUlIIU lo_is_in_e jt_ miiiinj -m- --rl CCHI
tyjinjrikin sijansa muutaman ajopeleihlri ja Itse Sahalahd n isant
ja mclemmat- - ivttarptitn ninii t-tii- ~ ji:_ u naiiS
le Vilnat} nryri ncrtettiln khkon rr-äveiäja-n
eteen ja raann"
Ja tyttärc--t trtnkkiammeen ääret n Häijvläict niin määrisvat &
heil"e oli tietona että olisi hriil niin-- 4ffist i ni± ?
1-än-kin
olisivat vastustaneet määrtäjiäln
Näin sitä vanottiin kirkonm?roJen lcrettamista Jo ' T
klrkoiinitnot "äkeä alkoi poistua kirkosta Ihmetellen '
mentca llertäytylvät piiriin nävtelmAa vmruiililmään Tuuvuim-3'- 1 kitkiSta Kummaito
viimein Sahalahden herrasväen heidän vtfkceasä
'Mitä tämä tämmöinen tarkoittaa ky-- yl rovasti Isäntä! vartioiva nuorimies sanoi Tamlille: 'Sann
_
tli Ia l!----- tt i i_- - r - _ i H- -l
ja
se "
nr : r--
a jokainen sana mitä mii „ _n_ _ irn'! _ u ojiiuii munit iin iujau rna k' "Minä Taneli Schalahtl Ja keko minun petheenl tunnustan nyt =1
la EcjninrM j _ !_ _- - i __ -- ~vtuau vur-- Hn f! w eiia minä oitn KaiKisia koko tästu pitäjässä la nln L-olttnn-vt m--r- - („ i
'
SaM:
nnnniiin
--
'
rmimiin
-- -
tämän
elimän ja terveyden sekä hävittänyt moren rerhecn one a P
Lupaan että en enää milloinkaan sitä tee Ja pvydin kaikil artt
äni Ja rtkoksiani- -
Uskclllsestl toisti Taneli sanat mitä hänen vaadittiin toista ra M
ej ueianjt mitä :ären pitäisi sanomaan Koetti väiftyä '---
mutta 'SuhäUijsyläriysttenRoJouakstkio JohtutvinakavVacsisratol eikäanteahanyitrtuti-et- ä
E
41