Vapaa Sana, December 20, 1947

              li
ft
J mm
DmmotaUc
TImOt
Fbakk VAPAA SAMA cUat matto Jaa Nwspapr
Caaada
fai 19U
Ottawa
1932
Ont
at
SUOMALAISEN YHTENAISYT8VAEN ÄÄNENKANNATTAJA
NO 144 — 1947 TORONTO LAUANTAINA JOULUK 20 P SATURDAY DEC 20 VOLUME XVI
Miksi Länsi-Euroopa-ssa
epailään Amerikan
asennetta?
Venäjän aikeita pelätään mutta Amerikan
tavoitteita ei käsitetä
Länsl-Euroop- an kansojen yhtei-senä
ajatuksena on pelko siitä mitä
Venäjä tavoittelee ja epävarmuus
siitä mitä Amerikalta voidaan odot-taa
Näihin sanoihin sisältyy ydin
siitä ajatuksesta minkä kansainvä-listen
suhteitten tuHtlJana huomiota
herättänyt kirjoittaja Andre Visson
eittää American Mercuryn tämän
kuun numerossa
Kirjoittaja käslitelee asiaa laa- -
jassa moniosaisessa artikkelissa Ja
osoittaa miten lansl-Euroop- an mais-sa
toivotaan Amerikalta apua ldäs-läpä- ia
uhkaavaa totalltäärlsmlä vas-taan
mutta samalla ollaan epätieto]
sia siitä mihin Amerikka avustuk-sellaan
pyrkii
Tämä epätietoisuus syntyy ajatuk-sesta
että jaksavatko Länsi-Kur- oo
pan maat Joiden talous on sodan
perinpohjin halvaannuttama kestää
kilpailussa amerikkalaisen suurpää-oman
kanssa Jonka täytyy koettaa
myydä tuotteitaan ulkomaisille
markkinoille
Euroopan demokraattisten maiden
kannoissa elää epäilys sen suhteen
ymmärretäänkö Amerikassa oikein
riiden tilannetta Ja ollaanko täällä l
halukkaita asennoitumaan siihen si-ten
kuin niiden etujen kannalta pi-täisi
Amerikan suhtautuminen kansain
välisiin asioihin kahden maailmanso-dan
välillä on edelleen sekaannusta
aiheuttavana tekijänä Onko Ameri-kan
Isolatlonlsmi todella menettänyt
vaikutusvaltansa vai kykeneekö se
jälleen nousemaan siksi tekijäksi
jonka vaikutuksesta Amerikka uu-delleen
saattaisi vetäytyä pois kan-sainvälisen
tilanteen johdosta Jolloin
siksi jälsi Venäjä aaslalalslne des-pottlhallltuksi-neen
jonka alaisena
LänsUKuropan maat menettäisivät
Itsenäisyytensä ja vapautensa?
Siirtomaiden menetys ankara talou-dellinen
Isku useille Länsl-Euroop- an
maille
Sellaiset länsimaat joiden talous
on tarvinnut siirtomaiden tukea ku-rien
valtausta Ja niiden riistoa ja
Hollannin on tarvinnut ei ymmärre-tä
Amerikan siirtomaavastalsta a-sen- netta
Niissä paheksutaan sitä
4tt& Amerikassa hyljltään slirtomal-de- n
valtausta ja niiden slistoa Ja
ollaan juuri sen perusteella taipu-vaisia
kuuntelemaan venäläisten Ja
kotimaisten kommunistien väittei-tä
että Amerikka pyrkii alistamaan
Länsl-Kuroop- an maat vientimaik-ee- n
Joilta se vuorostaan ei osta
niiden tuotteita tai joilta se ainakin
valtaa ulkomaiset markkinat omille
tuotteilleen
Niissä ajatellaan että amerikka-laisen
kapitalismin täytyy yhä laa
Jentaa toimialaansa saada uusia si-joitusmahdollisuuksia
teollisuuteen
Joko omassa maassaan jolloin tuot
teitä viedään yhä enemmän ulko-maille
taikka vieraissa maissa Jol-loin
niiden tuotantolaitokset Joutui-sivat
makaamaan sljoltuskerkoja
amerikkalaiselle pääomalle Joka sen
lisäksi vielä veisi voitot hallitsemis-taan
tuotteista
Sellaisia väitteitä sanoo Visson
kuulleensa lukuisilta johtavilta hen-kilöiltä
Jotka eivät suinkaan olleet
kommunisteja eivätkä siis esitelleet
viitteitään tukeakseen Venäjiltä yl-läpidettävää
Amerikka-pelko- a
Sellaisia Taitteita esittelevät ne-kin
jotka niistä huolimatta toivovat
auransa mailleen Amerikalta siU
suojelusta Venäjin valtausalkelU
vaataan jota ne elTit mistään man-alta
Toi saada
Tolvottomlmmalta tuntunee tilan
Ranskassa Josta kylli toivotaan
Amerikan suojelevia voimaa Veni-J- U
raataan käytävissä taistelussa
aratta Jossa samalla pelltiin mitä
seurauksia saattaisi olla silta Jo
Amerikan vaatimukset Saksan Iin
alataaen teolllsunden uudelleen !
TftUmlaetta totnttttalstla
TBaaaatta paaeataa paljon ta
että Jokaisen maan taantumukselli-slram- ät
teollisuusparoonlt kiivaasti
vastustavat "antautumista Amerikan
taloudelliseen vasallluteen" kuten
heidän sanontansa kuuluu vaikka
eivät voikaan esittää mitään sellais-ta
keinoa Jalla Venäjän aikeet voi-taisiin
torjua
Venäjän pelätään turvautuvan aseel-liseen
taisteluun vakauksiensa duo
e$ta Ja pyrk)vän Atlantln rannoille
Amerikan kanan rauhanrakkaUa On
tunnettua ja sen vastahakoisuus so-taan
on yhtä tunnustettu kuin länsi-maiden
kansojen scdanpelkokin
Alutta sekin muodostuu epävarmuut-ta
Ja pelkoa synnyituaksl tekijäksi
tilanteessa Jossa todella katsotaan
olevan syytä pelätä Venäjän turvau-tuvan
aseelliseen toimintaan pitääk-seen
hallussaan ne alueet Joilla se
nyt hallitsee miehitysjoukoillaan
Lontoon Rotterdamin Antverpe-nl- n
Florencen Gcnoan Ja monien
Itanskan kaupunkien asukkaat eivät
pelkää mitään sellaisella kauhulla
kuin uutta sotaa Mutta samalla hei-dän
mielissään kangastaa epävar-muus
siitä että Jos Venäjä sittenkin
joutuu turvautumaan aseisiin ny-kyisten
saalistusalueittensa säilyt
tämiseksi — yleinen käsite näet on
sellainen ettei Venäjä niistä taiste-lutta
luovu — niin olisiko Amerikka
valmis taisteluun Euroopan länsi
maiden puolesta siellä missä taistelu
syttyisi: Elben varsilla Pyreneltten
vuoristossa Italian ja Venäjän ra- -
salllmaiden rajoilla Ja kaikkialla
siellä missä saksalaiset antautuivat
viime sodan lopussa?
Sellaisessa Jännityksessä eletään
Länsi Euroopan maissa nykyisin
Siellä käsitetään selvästi se että
niiden ainoana turvana Venäjän
hyökkäystä vastaan on Yhdysvallat
Niissä Ja Yhdysvalloissa ollaan sitä-paitsi
yksimielisiä kaikissa nykyisen
tilanteen pääkysymyksissä mutta
niissä puhutaan Hitaista poliittisen
Ja taloudellisen tilanteen kieltä kuin
Amerikassa
Tähän suhtautumisen erilaisuuteen
vaikuttavat käsitteiden erilaisuudet
siihen nähden miten Amerikassa Ja
Länsl-Euroop- an maissa ajatellaan
selviydyttävän kansantalouden Jär-jestelyssä
Jos el Jouduta Venäjän vai-loitusalkei- tten uhriksi Länsl-Euroo-pa- ssa
ei uskota enää kapitalistiseni
järjestelmän säilymiseen nykyisel-lään
eikä pidetä mahdollisena paluu
ta takaisin sodan edelllskauden ta
lousjärjestelmään
Amerikassa asettuvat edistysmie-lisetkin
presidentin vlrantavolttelljat
kuten esim Harold Stassen vastusta
maan avunantoa sellaisille Euroopan
maille joissa toteutetaan suunni
telmataloutta koska he siten luule
a at parantavansa viransaantlmahdol
lisuukslaan mutta Euroopassa kuten
Englannissa }o on tapahtunut eräät
konservatiivisetkin teollisuuden har-joittajat
kannattavat suunnitelma-taloutt- a
tuotannon yhteiskunnalla
tuttamlsta parantaakseen välejään
työväestön kanssa
Kaikki tällainen synnyttää sekaan
nusta tavallisen kansan keskuudes-sa
Euroopassa
Venäjän uhka lähentää Linsl-Eu-roopp- aa
Yhdysvaltoihin
Tästä sekaannuksesta huolimatta
tapahtuu Länsl-Euroop- an kansojen
Ja Amerikan välillä lähenemistä ja
tapahtuisi se nopeammin jos Ameri-kan
työväenliike ja se vapaamieliset
ainekset täällä jotka ivat ole Ve-näjän
valtausaikeltten kannattajia
ryhtyisivät tarmokkaampiin toimen
piteMIn hallituksen pakolttamiseksi
kiirehtimään avustustoimintaansa Ja
selventämään ulkopolitiikkaansa
Euroopassa tuntuu olevan rhtäpal-Jo- n
sekaannusta amerikkalaiseen de
mokratlak&sltteeseen nähden kftn
Amerikassa on Euroopan kansojea
keskinäiseen erlmlelisnrteen niiden
Jotka tUlli katsotaan Jarruttavan
tmd'UenrakntaailatyötI lelli
aajjsjatavat --? ♦ ""-BBBMaaaiiBBBBBBaB-BBaBBsMMaMi
aH&Mä(f _SaaHaHHE i
r'' —iito 'f KVi?vf- -
Mutta Venäjän uhkaava asenne Ja
sen menettely ensin Itämerenmaissa
ja Puolassa ja sitten Balkanin mais
sa sekä Unkarissa Ja Tshekkoslova-kiassa
ja nyt Itävallassa Ja Saksas
sa ajaa I-änsl--
Euroopn vielä vapaat
kansat turvautumaan Amerikan a--
puun siitä huolimatta että käsite
"amerikkalaisesta" on siellä laajois
sa piireissä sekava ja saa monenlai-sen
tulkinnan
Venäläisyys Ja kommunismi sitä
vastoin käsitetään muiden paitsi
kommunistien piireissä merkitsevän
poliisivaltiota pakkotyötä Siperian
metsissä kaivannoissa tehtaissa ja
maatiloilla ja pahemmissa tapauksia
sa hiljaista menehtymistä vankilei-reillä
joiden rinnalla natsien kidu-tuslei- rlt
eivät voisi vaatia tehok-kuusmalnln-taa
itselleen
Eurooppa suunnittelee viimeista
epätoivoista yritystä Järjestääkseen
taloutensa Amerikan avulla mutta
iiCsw Jsisi
pyrkii torjumaan Amerikan johdon
siinä Se toivoo jotenkin voivansa
välttyä uudelleen Joutumasta sotaan
jonka hävltysalueeksi se tietää omat
maansa joutuvan jos se syttyy Kir
joittaja päätyy seuraavaan loppulau-suntoon:
Amerikkalaisten ja eurooppalais-ten
käsitteiden peruserona on tänä
ratkaisevien tapahtumien vuonna se
että amerikkalaiset ottavat vastaan
kohtalon heille asettaman johtaja
van heitä itseäänkin välittömästi:
Eurooppalaisten täytyy Amerikan
johtoon allstuakseen olla vakuuttu-neita
siitä että Amerikalla on ei ai
noastaan riittävästi kykyä ja voimaa
täyttää siten saamansa tehtävä
mutta että Amerikassa myöskin ol-laan
halukkaat käyttämään sitä ky-kyä
voimaa sekä käsitetään mi-ten
niitä käytettävä tehokkaasti
ja viisaasti
&- -t
mm f "jrrsjT"
a 'yx --tÄfc vk iVl
£ %£ tmm
t:assmsmssnszRr-M-iim t-- ib-ji su --iv-- ''jfwietirr-Hai- yii nr
m'sMMmK w:Hm%Wi®&'m#Mälö-ri- bBmPIMm }:l%ss&m'amea[m[:MrKitTmla4imzm:-r- j
BBBBBB VaBKBBW'iaKLF#lH i t BK "BBbV"TBBaJ - Mr JKTBt
BBBBBLBBmBBHflBsB FJlkBVVn f&K$MM
~i
Ja
on
ubbbHHPT bH3 bUbvW TlRfl f - iaHHiBiiaBHBBHm jrHlIHIw-- :-!yn asMaBWalv2aCJji9iiBHBBHBBHBBBB "'JJmKZ4!li7Bma£iji' mife aVanBC
bbbbbbbbBbbbbbbbbbsVbbI EK
bM HBLVsBsrsV' '
bLv aBmBVBBSä aLBLVTBa JbHbWb
BBBBHsf aBBBBmBSBBBBBBBBlBW BBBBBBBBLVBBBB HjB
Owm taundin Joulupukilla II niin Itvlt auttajat kun Mn saapui paik-kakunnalla
Ja aaettl painajansa marktttlrakafinufc On ervia ttta lae-s- et
alivat mUHsaain pukin tulasta f
Heräymys
Italiassa eräässä vihannoivassa kunta kasvoi ja muodostui
lumomavan kauneuden luontei-tök- sl joka oli antautunut lählra- -
sessa kylässä asui varakas perhe
Isa oli kauppias Ja kasvatti poi-kansa
pienestä pitäen samaan toi-meen
Francisko Joka oli pojan
nimi oppikin kauppataidon niin
että Jo hyvin nuorena hänet lähe-tettiin
yksinään kauppamarkkl-nolll- e
Palatessaan kerran markki-noilta
oli hänen kukkaronsa ylen
pullollaan rahaa Hän oli myynyt
kalkki tavarat huippuhintaan vie-läpä
myynyt kotiinpaluumatkal-laa- n
hevosensakln kun sattui saa-maan
hyvän hinnan Kävellessään
maantlctä kotiinpäin hdnlten: "OI luma
ohdalle Jossa ennen oli ollut
kirkko vaan nyt enaa rauniot ja- -
' 'olla Siina raunioiden liepeellä oli
eräs yksinäinen munkki nolvlstu- -
i feena Aurinko oli Juuri aienrrtiä-- '
- i- - tii tj-- -- a ia Kiumrii)oiiar _peim iieiioUl
Francisko kävi mvös Jltamkouk-eee- n
ilnä ollasaaan kuuli han
Jtimalan äänen sydamsaaän Ja
tajunnassaan Se ääni nanoi: "'ra-kenna
minulle huone" Francisko
hcraytyi uuteen elämäntehtävään
ia oman sydämensä puhdistuk-seen
valmistumaan itsekin Tumn-la- n
asunnoksi sekä kivisen huo-neen
rakennustyöhön: yllstysalt-tarl- n
Ja pyhäkön rakentamiseen
Hän yöpyi yksinäisen munkin köy-hässä
majassa Ja tarjosi rahakuk-karonsa
munkille sanoen: rakenna
Herran hwne Mutta munkki ar-kaili
ottaa tätä suurta summaa Ja
tiedusteli perinpohjin mlstt se ra-ha
oli saatu
Kun Franciskon isä sai tietää
mitä poikansa hommailee kielsi
antamasta sitä rahasummaa Sen
kuultuaan el Francisko enää pa-lannut
kotiin vaan jät munkin
luokse asumaan Luopui kaikesta
maallisesta omaisuudestaan niin
että antoi vaatteensakin Jotka oli-vat
Isänsä rahoilla ostetut Hän
alkoi koota kiviä ja kantaa niitä
sille palkailc jossa häntn henken-sä
oli kirkastuksen saanut Välillä
auttoi köyhiä Ja sairaita minkä
voi omat tarpeensa olivat äärettö-män
pienet Francisko tunsi Itsen-sä
nyt omalla tavallaan rikkaaksi
ja suurin halunsa oli Jakaa ja an-taa
Kerran kohtasi hän spitaali-sen
miehen syrjätiellä Ja oli heti
valmis tasaamaan viimeisen ro-ponsa
Mutta hän tunsi silna
kyllin että antaa rahaa kärsivälle
veljelle vaan hän halusi veljen
tuntevan ystävyyden riemua siksi
hän syleili Ja suuteli tuota onne-tonta
olentoa — joka kalkkien
kauhuksi oli metsän sydämestä
kerjuumatkallc lähtenyt Francis-kost- a
tuli spltaalltautlstcn lähin
ystävä Ja auttaja sekä opettaja
Ahertaessaan Herran huoneen ra
kennustyössä alkoivat Ihmiset to
teamaan että hänen työnsä oli
liian raskas yksinään tehdä Ja tu-livat
Joukottain auttamaan Kun
kirkko valmistui etsi Francisko
taiteilijan Joka puusta muovaili
kolme muotoa: Joosepin Marian
Ja kuvauksen Jcsuslapsl seimessä
Nämät hän asetti määrätylle pai-kalle
kirkossa Kansa tarkkasi hä-nen
hellämielistä saarnaansa ih- -
misyysuskon virittämisestä Joka
päiväiseen elämään Hän puhui it-ieuh- rin
ylevyydestä Ja ristille
naulitusta Jumalan pojasta ja
kansa haltioitui hänen sanojensa
ylitsevuotavasta laupeudesta Hä
nen kätensä olivat haavoittuneet
Ja verllld lyön karkeuden vuoksi
i „„♦-- ♦ nvnt näkevinään iiii-a4- i w-- — — ----- —- hänen käsissään ristiinnaulitun
naulanjäljet niinkuin syntymä-merkit
Jotka syntymästään asti
olisivat olleet hänen kasissaan
Francisko rakasti koko maailmaa
aurinkoa tuulta kasveja eläimiä
Ja kanssaihmisiään El hänelle ol
lut mikään vieras el eläimetkään
slU& niitäkin hän Kutsui veljlk-eee- n
Kerran oli susi ahdistellut
kyläläisiä niin Francisko meni Ja
puheli sudelle sanoen: etkö sinä
tiedä etti Ihminen on luotu Ju-malan
kuvaksi Et sinä saa vahin
goittaa Ihmistä Kylli me annam-me
sulle ruokaa Jos on nalkd
mutta Jätä meidät rauhaan Ruo-kaa
laitettiin metsään sudelle ei-kä
susi senj aikeen ollut ketään
hityyttanyt- -
Valolsammat päivät saapuivat
Frandskon elimaln lje- -
"v
r
—
j
Jii
mälstensä auttajaksi Francisko
olisi Jo voinut elää mukavammin-kin
mutta el hän vaihtanut elä-mäntapaansa
hän oli tullut alvan-kul- n
tunnottomaksi henkilöllisyy-destään
Näin kuluivat vuodet Ja
saapui hetki Jolloin Francisko
makasi kuolinvuoteellaan perin
vaatimattomassa majassaan lähel-lä
spitaalisten sairaalaa Muuta-mat
hänen veljeskuntansa Jäse-nistä
olivat !äsnä kuolinvuoteensa
äärellä Jäähyväisiksi lausui hän
heille Ksc sepittämän? rukouk- -
tuli sinä Kaikkivaltias
ettei
kun
la Sinulle olkoon kunnia yllstct-ty- y
olkoon minun Jumalani Ja
kalkki hänen käsialansa Erityt
testi olkoon kunnioitettu veli Au-rinko
joka meille valoa rintaa
ihana on se sätf-llyssaa- n Oi Herra
aurinko muistuttaa meille sinua
Ylistetty olkoon Herrani meidän
veljemme Tuulen vuoksi sekä Il-man
Ja pilvien vuoksi tyyneyden
sekä kaikkinaisten säkien vuoksi
Joilla sinä ylläpidät elämää luo-duillesi
Ylistetty olkoon Herra
meidän sisaremme Veden vuoksi
vosl on äärettömän tarpeellinen
meille Ihana on Uin nöyryydes-sään
kallisarvoinen puhtaudes-saan
Ylistetty olkoon Herrani
veljemme Tulen vuoksi Jonka a-vu- lla
me teemme valkean sekii
lämmöksemme että Valkosemme
pimeässä Tuli niin miellyttävästi
ja suloisesti hehkuu meihin Sinun
kauttasi olet mahtava Ja voima-kas
Ylistetty olkoon Herrani
meidän äitimme Maan vuoksi Maa
meitä elättää Ja esiintuo itses-tään
sanomattoman mordnalset
hedelmät Ja kukkaset monine vä-reineen
makulnecn tuoksulneen
sekä arvokkaan vihannan ruohls-to- n
ym Yllst&käät Herraa Ja
kllttäkäät häntä hyvyytensä vuok-si
Palvelkaat häntä suurella nöy-ryydellä"
Nämät sanat olivat pyhimyksen
viimeiset — Elsa Vento
Tuudi tuudi jouluyö
Tuudi tuudi Jouluyö
Sun helmaas hiljaa vaipuen
Käy aatos lailla lempivien
On hyvällys' tyyni vllponen
Suudelman' puhdas suloinen
Tuudi tuudi jou!u)ö
Sulle hiljaa kaihoni kuiskailen
Monet kalpauksK kertojen
Kauhan henkesi yksin ymmärtää
Minua orpoa mlcronkulkljaa
Tuudi tuudi jouluyö
Tuudi yth)t hiljaa henkien
Sua vaiteliaana kuuntelen
Tuudlnnallas' rauhaa rintaan' saa
lapsuusmuistot monet palajaa
Tuudi tuudi Jouluyö
Tuudi kunnaat armaat unehen
Keskellä maaliman mclskehen
Tuo rauhaa Ihmlsrlntollhn
MI toivoo kärsien kaipaillen
Hilma Kallio
Suomalainen pahoin
loukkaantunut
John Peura Long Laketta loukkaan-tui
tervatehtaalla
Sudburysta Ilmoitetaan että kes- -
klvllkkoaamuna kello 430 tuotiin 3t
Josephin sairaalaan John IVura-n- l-mlnen
suomalainen Iong Iaken asu
kas pahoin sisällisesti loukkaantu-neena
Hänen sanotaan loukkaantu-neen
Dominion Tar and Chemical
Companyn tehtaalla Copp-- r Cllffln
tien varrelta mutta sairaalaan tuo-taessa
el vielä tledety aivan var-maan
miten tapaturma oli sattunut
Yhdentoista aikaan aamiUriUa
tehtiin louklaantunoessa vakava
leikkaus
Mitenkähän jutut oirvat?
Sudburysta Ilmoitetaan tt& oi- -
keuJessa siellä tuomlttlla jjl nor
kaikkiaan 300 dollarin
rien ylittämisestä
fessa h&n oli perinyt t dollaria --
nmmin kuukausivuokraa koin mitä
tilir oli Ja tolaeaaa Upaakssaaa
neljä dollaria eaamaia
F