Vapaus, February 4, 1929

              •-• • • — " r i i i — '—
J — 1929
sa
iolaincista i ; -
ärksään p^u.-
lamaan. yb-^..
n merkinnällä,
isten. paivehii-i
talonpciia:;!
ainaa mer;:ir.-
>tuttamisla;r:?,n
viipymättä!
la esimerlrkiä
kka oh vietävä
aan liikepaac-linoja.
viemä!-
soihin ja luor-le
me sosialis-
Iman ensimä.-
;atuurin maa:-
iiolustuskunto:-
. varat, kaikki-risoliittolaisten,
en, työläis- ja
uhrattava so-rakentamii.
ec-n
istissen uudel-delle
Karjalan
ohjan vesivoi-len
todellisille
Karjalan tor-le
— Yleiskar-edustajakoko-iton
hallituh-batrakkierii
.tekevän talon-
- kommunisti-ttoihin!
Eteen-
I
een, että trots-
^altaan, mene-.,
llankumoussaa-lydelllsesti
Ko-ielleenkin
siltä
oppiaksemme
ka vanavetcm-
'A
1 poika Tauno
;sa häneltä on
än tuotiin ko­in
perästä al-
Tauno oli kii-
•airaaJaan. Nyt
1, Toivonmie i -
lainta vointia.
NKO
kuoli pari päi-satakertatuleh-uuri
vahinko
r, sillä nyt on
sissa.
UUDESSA
4 kaupungissa
säikähdettyä
[i aisan pää
1 ja sen alle
kieräyttää it-
D menivät mo-täkään
vahin-rOHDOSTA
lut muutaman
tshipiltä avus-i.
Hän on lä-amentä
ijassä.
caan tekemään
yt kylässämme
a kuinka kun-i
perhettä, jo-kaksi
raavasta
.räksi on juoru
lyt noin. vaan
.tsenkertaiseksi.
tämän avus-
B on vaikutta-malainen
kun-
Avustusasiassa
jonka minäkin
linoa hy\'ä työ
sa oloaikanaan
nyöskin tämän
,00 lyödäksefn
nan esimiestä
Raportteri.
AA — TEKI-IIUJALLE
lista nykyaja.n
iski on viime
kirjastoalana
sitten julkaisi
anomalehdissa
muun ohessa
oien suoritta-a.
ovat olleet
rviina-monopo-csi
kaksikym-kolmasti
puh-sen
johdosta
aition rahapa­ja
kirjoitelma,
sitten lähettää
näytteitä. Tu-a
olen saanut
1 puhdistettua
1 korkea palk-attaa
kirjailla
m
No. 29 — 1929
AHAA
SUOMEE>
Kurssi Suomen Markkaa
I Toizien cnituisuu.5 on kapp^lees-en!
irlantilaisen sivaltaminen. Kokonaan i
tcsiasicihin scvelc^aton. teatteri
tyypp:. Sucmalaiset ovat kj-liä oUeet
tlassä maassa irlantilaisten V^^y.^^i^
tekemisissä, mutta vain sUloin kuin
n-lantilainen poliisi on heitä hinpara-katsa
taikka lakkolaisina putkaan raa-l
j hannut. Sucm
i ei ols
i mässä.
Maanantaina, hefariik. 4 p:nä — Mönday; Feb. 4 Sivu 3
Kuinka kohdellaan toisen valtion sanomalehti-kirjeenv^
aihtajaa
(Kirjeenvaihtajaa scftkiinnista Bo manlacsa) j
Ystäväni, jonka luokse asetuin Ro-1 lutilaisuuksia. Oletteko jo käynyt "Ku-;
leen kaduUB.i. •6ii;ua ei " onristfljaait:
täällä liarjotetaan tavatonta kirist>-s-tcimlntaa,'
Minun neuvoni' onr'äiat-kusta
tääUä pois terveenä ja hyvällä.
En vaatinut, etä minua olisi pyy­detty
kauan,'vaah vielä samana yö­nä
jätin "vieraanvaraisen" Romsmian.
enkä sen koommin de saanut tietoja
viiden inaissivaunun kohtalosta.
Leo Vals.
muualla
, Kcsimiset. namiisiin menot ja
I roistopastorilla vihitiämiset niinikään minkäänlaisia ohjeita, mutta minun
i ovat hiukan markkinajuttujen tapai- seuralaiseni oli tottunut ihminen. Häa
j sia. Ei tarvitse muuta kuin muijan
; näkee kadulla, niin kosii
I ja sitten huomaa olevansa .^^^
I lapsen isä. Tällaisena muodostuu ko- tön luo. Tohien seteli —
1 ko avioliittohomma jonkunlaiseksi paperini olivat kunnossa. Sama tois-jkon-
atcrppa huumoriksi.. Niinikään tui muissakin neljässä paikassa.
•; Suurenmoinen
röitävä itseni 5 paikassa. Ei 0 ^ " - i on puhtaampaa kuin PariisisTa.. Ma-;
mahdollisuutta saada virkamiehiltä juri Bojaneskun luona. — hän alensi 1
Katu Moskovassa
KIRJ. ARTHl'R MAGNCSSON
äänensä kuiskaukseksi, — kokoontuu, • , . , .
Siellä esitetäPnl Olimme Moskovassa, jossa katselun,
" i m e kaupunkia ja sen kansainvälisiä
parhain -seurapiiri.
Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUT: _ „ „
ja minun suojeluksemme alaisena. ; venäläinen, joka oli
- Minä olen lUaksi väsvnvt mat-'"^^=^' enttam hj-vm saksaa ollessaan että olin kotona. Se
kasta. Parin päivän kuluttua" käytän ^ ^'"^t^.'^. ^^"^ sot.-ivaiikeudessa •
betyksistä S20.00—$49.99, 80c lä-hetyksistä
$50.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
26c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SäbkosanoRialälietyluUta ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaan. Kurssi
$2.45 sadasta Smksta.
-Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
BOT «9. SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
Vapaudelle ottava! rahavälityksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS PORT ARTHUR BRANCH
316 Bav Street,
Port Arthur. Ontario
•
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1387 St Antoine St.,
Montreal, Qne.
J. OKSANEN
Eirkland Lake. Ont.
JOHN VUOR!,
SftMth Pnronoine. Ont.
jen omilla nimilljuua näjtelmään ot­taminen
olisi ehkä oUut parempi jät­tää
ja keksiä heille uudet nimet, sillä
tuollaisten ihmisten oikeitten nimien
mainitseminen tekee liiaksi inhotta­van
vaikutuksen. "Hampaattoman huo­kaus"
ei myö-kään
män arvoa
I mällä elokuvissa ja läksimme sen pää-ikävä
ihminen tc^^J-ttyä yrittämään kaukaista asunto-tarjosivat
| olettekaan. En mitenkään vei >Tnmär-j ^ ^ ^ ' ^
Emme onnistuneet pääsemään rai-
Toiseltapuolen voidaan näytelmän
ansiopuolelle merkitä se, että siinä on
toimintaa ja vilkkaan mielikuvituk­sen
luomaa monipuolisuutta, niin, että
vaikka sisältö onkin aatteeton ja hiu­kan
liian pinnalla liikkuva niin kat­sojat
siitä huolimatta pysyvät mat­kassa.
Parhainta mitä voidaan toi­voa,
on ae, että kirjailija menee uu­delleen
näytetoänsä lävitse, sovittaa
siihen edes jonkuverran työväenluo­kalle
ominaista maailmankatsomusta,
samalla säilyttäen sisällön vilkkauden
ja vasta silloin voi tätä näytelmää
suositella työväen näyttämöitten esi-tettäväk-
i. Korjauksen jälestä olisi
se näytettävä edustajakokouksen va­litsemalla
arvostelukomitealle. johon
kuiilevat m.m. R. Pehkonen, J. Wirta
ja A. B. Mäkelä.
Mitä näyttelemiseen tulee niin voi
siitä mainita, että ensimäinen kym­menen
minuuttia jokai.sen näytöksen
alussa meni yleisön rähinöimiseen, ja
tuolien kolistclmiseen jolloin ei näy­telmää
voinut seurata. Tämän tavan
jättäminen on kait meille mongoll-laisverisille
mahdottomuus.
Maryä, farmin omistajatarta, esitti
Ida Seppälä melko hyvästi. Muuta­missa
kohdissa sentään näkyi jon­kunlaista
laiskuudelle tuntuvaa osaan­sa
syventymättömyyttä. Bertha Lai­ne,
Maryn tyttärenä, oli muuten hy­vä,
mutta miesmäinen ei hän ollut
ei silloinkaan kuin yritti nyrkkeillä.
Tämän niininen, Hellä Koti järven Enemmän hän muistutti perhosta kuin
näytelmä • esitettiin toisen kerran miesmäistä naista. Lilynä, kaupunki-
Sudbiuyn Liberty Haalin näyttämö!- j laistyttönä, oli Ester Löppönen mo-tä,
lauantain, tk, 2 p. iltana, noin nessa suhteessa onnistunut. Epäon-rllle.
Siellä oli kon'ia huumaava melu.; anne.
Kansallisiin pukuihin puetut talonpo«j — Minkälainen
jat ja talonpoikaisnaiset
ostettavaksi lintuja, perunoita, hedel-itää, miksi olette tänne tulleet? Mais-j
miä. Eräs kukkaro pääsi irti käsistä! sia ette osta, eivätkä tytötkään herätä :tictlc\3unuun. Ennen teattereiden ja
ja lähti iuoksemaan pitkin toria. Vä-{teissä mielenkiintoa, ihmeellistä.... | elokuvien päättj-mistä on raitiotievau-ly&
kään vähennä näytel- kijoukko "ryntäsi sen peräc^ä. Kaatuili-j Minun oppaani tun^autui jälleen ko-i nu Moskovassa vaUan sydäntäleikkaa-vaikka
S2n jättäisi pois. jyat kauppapöydät. kuului kirouksia; keiltuun keinoonsa. Hän otti vastaan jva näky. Se on niin täytetty, että Ih-ja
vähiteUen sukeutui tappelu. Siihen' setelin (nähtävästi , on yleinen tapa | misiä ruppuu joka paikassa, jalka-
NÄYHÄMÖTAIDE
"Metsäjätkät ja heidän
ja selviytyi mat- käytävillä, puskureilla, ollen joka het­ki
menettää käden- tai jalansijan ja
mutta mielessään
tässä maassa)
kaansa.
— Älä ihmettele. — huomautti op-! vierähtää kadulle
raani. — sellainen on täällä asiallinen
järjestys.
Kun me illalla poistuimme kadulle.
' hiljainen toivomus päästä seuraavalla
P5'säkillä vaunuun.
Autot eivät myöskään ole helpost!
kerkesivät lopuksi poUisit ja asia päät­tyi
niin, että he saivat lahjuksia kiirn-maltakin
riitapuolelta. Keskustellaan
ja riidellään ukrainan, romanian, sak­san,
juutalaisten y.m. kielillä.
Äkkiä aloin tuntea pahoinvointia.
Turhin, että selkääni tuijottavat jon­kun
silmät.'
Minusta tuntuu. kuiskasin! Tarkastettuaan asiapaperimme, käski! ei voi ottaa kahta henkilöä enempää
oppaalleni — että meitä seurataan i hän meidän seurata itseään sigurans- kerrallaan ja me olisimme niin ollen
- Tietysti. - vastasi Mn. Tääim; S-.fifiin^^**""" katsotaan jokaiseen ulkomaalaiseen.
kohtasimme siellä uuden tyypin, joka i saatavissa. Emme myöskään saa aju-nimitti
itseään siguranssin agentiksi, j reita käsiimme. Heidän ajopelelhinsä
kön kabinettiin.
— Olen kuullut, — sanoi hän heti.
— että te tar%'itsete maissia. Me voim-me
luovuttaa teille viisi vaunulastia.
Menimme kahvilaan, mutta ei meflle Ennakolta varoitan, että tavara ei ole
ensiluokkaista laadultaan. Mutta Kis-hinevissä
te saatte sen helposti kau-kuten
bolsheviikkiin. Mutta älä liä-täile.
kaikki selviää.
morsiamensa
keskinkertaisen suurelle katsojajoukol­le.
••
Mikään aatteellinen työväen näytel-nistiunista
oli ainoastaan silloin kuin
oli Jackin kanssa piilossa, salaa kuim-telemassa
Mainarin jä Maryn juttuja,
mä ei täroä ole, eikä kait siitä ole, i Olisi pitänj^ jatkuvasti kuunnella,
ainakaan nimestäpäättäen sellaista ai- mutta muutaman kerran unhottui Lil-jottukaan.
Muuten nimi on sisältöön ly puhelemaan vaan Jackille, jolloin
soveltumaton. Tämän kirjottajan k<^o ilme sai sellaisen leim.an kuin i kemiehenä. Bessarabiassa
keretty antaa kahvia, kun huonee­seen
tuli noin 30 vuoden ikäinen, pie-nisilmäinen
matalaotsainen Utteäne-näinen
mieshenkilö.
— Se on hän! — Kuiskasi oppaani.
Isäntä nähtävästi tunsi saapuneen
henkilön, koska tarjosi kahvin lei­vosten
kanssa, tilausta odottamatta.
Juuri saapunut alkoi juoda sitä pienin
siemauksin ja heitti meihin hajanai­sia
silmäyksiä. Kuitenkin tuntui kuin­ka
hänen korvansa kuuntelivat jokais­ta
meidän pöydästämme kuuluvaa
ääntä. Äkkiä hän nousi ylös ja suun­tasi
kulkunsa meidän luo.
— Te olette ulkomaalainen, eikö
totta? —- kysyi hän tiukasti minulta.
—Ulkomaalainen olen.
— Liikemieskö?
— Erehdytte.
— Ulkonäkönne mukaan olin siitä ai
van vakuutettu.
— Sääli kylläkin, mutta toistan, et­tä
te erehdjlte.
— Sanokaa, oletteko te tullut Bes-arablasta?
— En.
— Nyt minä ymmärrän jo kaiken
Teidän tulisi viipyä siellä ainoastaan
yksi päivä ja te palaisitte sieltä l i i -
tarvinnut viisi ajuria ja niin monen
saaminen olisi kestänyt kauan ja tus­kin
olisimme onnistuneet niin monta
saamaankaan. Sitäpaitsi nämä ajurit,
ischvoslkat. olivat aika rakkarelta,
jotka tiesivät ottaa maksua tällalsi.sta
tilaisuuksista.
Seisoimme keskellä kihisevää ja
I ^ ^ ^ . . . . v , . . ^ . ^ . voi nyky-mielestä
piisi näytelmää kuitenkih ei olisi koko asiassa mukana. Tämä: ään hyvin ansaita. Nyt siellä, ettekö te
jossaimnäärin korjailtava, ennenkuin
se vastaa tarkotustaan. Ensiksikin,
papin näyttämölle vetämisessä on teh-mutta,
jolla voi pilata . hyvää «asiaa.
Tom, Arvi Lahti, oli onnistunut, sa-ty
siinä virhe, että tuota tilaa csittär. moin Jack, P. Kivi Matti, K. Matson
ei ollut noloutta, vaan huolimatto- todellakaan tiedä, vallitsee suuri puu-volsf
-lakata vääntelemästä päätään
puhuessaan. Muuten ymmärsi osaan­sa.
Mainarl, K. G. Asiala puhui taas­kin
muutamissa kohdissa liian ti­h
e ä ä n . Asialan pitäisi tätä tapaa
hiukan körjatta. Muuten ei ole moit­timisen
syytä. Pastori, O. Förbom,
minikeerasi hyvini mutta ääni ei ol­lut,
tarpeeksi nuotillinen papin nuotti
jota olisi pitänyt erikoisesti olla, sitä­kin
suuremmala syyllä kun muita.
^ teknillisiä papin avuja puuttui. Myös-voihan
mihin järjestöön ja aatcmaail- i kin murresanat pitäisi saada jäämään
pois, kuten: Huomenna tapamme toi­semme
ja Jumalan sana kunteleman
ym. Kassuna V. Karhunen ei ollu'
mään asetetjian valepappL Tästä
saa sen käsityksen, että oikealla pa-piUa
ei ole mitään "ansioita" tuon-laatuisissa
tapauksissa. Voipa joku
jäädä siihenkin käsitykseen, että oi­keat
papit ovat a,ivan viattomia jä
ainoastaan "papiksi ruvenneet" ret­kut
ovat niitä jotka ammatiin pilaa­vat.
Jos taxkotuksena on näyttää että
papin "ammattia voi harjottaa mikä
roisto tahansa, niin sen voisi tehdä
jossain muussa yhteydessä. Sitäpaitsi
maan tahansa Im-juksia tunkeutua.
Parempi siis • olisi ollut ottaa esille
"virallinen" pappi, jos ollenkaan pap­pia
näytelmään ottaa. Kyllä niillä | huonompi, joskin pohjanmaalaiseksi
pcjiUä syntejä riitää. Heidän jou- j murhamieheksi hiukan liian savolai-kossaan
on miten paljon tahansa j nen^ Catherinena ei Inga Suominen
jcneksia. Näytelmän ei myöskään tar-! esitettäväänsä myöskään pilannut. Po-vitsisi
alkaa inmapuvussa esiintyvällä, liisinä esitti E. Koski pientä osaansa
naisella. ' mcitteetomasti. — K.
KöpenkimDaia sopimus Neuvostoliiton ammatti­järjestön
kongressissa
te. Kilo maissia maksaa siellä 14 leltä
Tahdotteko suorittaa loistavan teon?
-r, minä tiedän sellaisen palkan, josta
voi halvalla ,ostaä viisi. vaununlastia
maissia. ,
— Minä en harrasta sellaisia asioita
—- V5I niin? Esittäkää henkilötodis­tuksenne.
— Kuka te olette?
— Sigi^anssln komlsarl, teidän lu­vallanne.
Hän näytti minulle siguranssin pai­kallisen
osaston antaman todistuksen
jossa lueteltiin hänen oikeutensa:
Vintila, Flschku, kuninkaallisen sigu-ranssinkomisario,
omaa oikeuden tar­kastaa
asiapaperit, pidättää epäilyt­tävät
henkilöt, y.m. Valokuva, leimat
ja allekirjotukset — oUvat kaikki pal­kallaan.
— SUs. olette suvainneet tulla meil­le
vierailemaan? — kysyi' hän pitkä­veteisesti,
selaillen samaan aikaan
huolellisesti passiani. Hyvin teittekin
Meillä Piomaniassa on joukko huvltte-paksi
argentiinalaisen nimellä ja me kuohuvaa väkijoukkoa erään maail-annam.
me teille sitä varten tarvitta­vat
todistukset. Kas tässä on malliksi.
Hän ojensi minulle pienoisen pake­tin.
En ole mikään spesialisti maissin
tuntemuksen alalla, mutta Jö yksis­tään
mädänneen haju. joka lähti rus-mankaupungln.
Moskovan, sydämessä
emmekä oikein tienneet mitä voisim­me
tehdä.
— Koetetaan päästä johonkin kah-nin
vartioon Juuri tälle kadulle. Olin
puettuna lumppuihin, jotka minulle
olivat jääneet tsaarinaikaisesta armei­jasta.
Ainoastaan punainen käsivorsi-cppinut
puhu- nauha oli osoittamassa kuka olin ja
oli kolkko yö.
herra.
Toverimme, entinen puna-armeija­lainen,
pisti kätensä takintaskuun ja
otti savukkeen, jonka sytytti.
— Kertokaa, sanoimme.
— No niin. Sehän on helposti ker­rottu.
Ennen vuoden loppua el tapah­tunut
mitään merkittävämpää. Muis­tan
nyt, kun seisoin samalla kadulla
ja samaan aikaan illalla vartiossa.
Kävelin tässä edestakaisin. Juuri tuos­sa,
missä miliisit tarkastavat liiken­nettä,
minä seisoin. Mutta silloin cl
ollut liikennettä tarkastettavana. Ko­ko
katu oli tyhjä ja autio, niin Ihmls-tyhjä,
että Itäisettään terästämällä
.«aattoi nähdä vain jonkun kolrarehjun
jo? :ain pimeässä portikäytävässä tai
korviaan heristämällä kuulla rlcpolt-televan
paperipalan katukäytävällä
Kaikki Ihmiset olivat piiloutuneet. El
kukaan uskaltanut liikkua kaduilla
ellei ehdoton pakko ajanut siihen. OU
ruutia Ilmassa ja milloin tahansa voi­vat
vinkuvat kuulat saavuttaa kulki­jan.
Anarkistien • kelkahdusyrityksen
viimeisiä laukauksia vielä lauottiin
Ja porvarit eivät olleet vielä oppineet,
miten hyödytöntä oU kamppailla neu­vostovaltaa
vastaan, vaan vaaniskel-len
he vielä väijyivät työläisten hen­keä,
jos nämä sattuivat ulos pistäyty­mään.
Punakaartilaiset panivat toi­meen
razzioita ympäri kaupunkia;
vastavallankumouksellisten vaarallisin
aines oli jo lukkojen ja salpojen ta-
Suomen
Pääkonsulivirasto
koko Canadaa varten suorittaa kaik-kia
niaan \iralliselle edustukselle
kuuluvia tehtäviä, antaa passeja
matkustusta varten kotimaahan tai
mnvalle. TahviRtaa asiakirjoja, kSfin-nSksiä
y.m., selvittää perintö- Ja
muita Suonien kansalaisiin kohdis­tuvia
asioita.
Osoite:
Contulate General of Finland,
Room 918
1-110 Stanley Street, Montreal.
(Corner St. Cathärine fcnd Stanley)
AKSELI RAUANHEIMO.
pääkonsuli
Lisäksi on SuomeTIa edustajina
Canadassn: Konsuli Erick J. Korte,
Port Arthur. Ont. —• Adiel Saari-mäki,
319 Bay St., Toronto. Ont. —
H. F, Albert Ilermanson, 479 Main
St., Winnipefr. Man. — Thomas
Kranssi. Box L. Copper Cliff. Ont.
Charles E. Magnusson 54 Dock St.,
Saint John, N. B.
vilaan, stölovajaan, niin kauaksi, etUi
kean-vlhertävlstä Jyvistä, todisti, että i teehnd impämäsee majmatete lekmotaiiann, ,^t umumiteanil i ptaorihnaeln- I -y^;" ^Itähän^rvoinut'Uetää.
päällikkö oU oikeassa, että "tavara" saksalaisista.
el todellakaan ' ollut ensiluokkaista. Sijan löytäminen kahvilassakaan el
— Kuten olen Jo teille sanonut, — ollut mitään helppoa, mutta löysimme
jatkoi hän. — on toisia lajeja, jotka' lopulta sellaisenkin ja istuimme vih-ovat
parempia. Mutta Bessarablan doin sisällä jokaisella edessään teela-kansa
ei nyt ole , vaativainen. Olen si, tämä kullankeltainen, kiehuvan
vakuutettu, että ansaitsette 300,000
leltä.
— Anteeksi. — keskeytin. Mieltäni j nilaisteh ja kiinalaisten
el maissi ollenkaan kiinnitä, enkä har- kansallisjuoma.
jota kauppaa. Eikä minulla ole ra- — Te neuvostolaiset olette saaneet
kuuma neste pakollislne sltroonavll-paleineen.
kaikkien venäläisten, japa-välttämätön
haakaan.
Minun sanani eivät siguranssin
aikaan kaikenlaista, virkkoi toinen
saksalaisista. — Mutta te olette vielä
päällikköön tehneet nähtävästi min-j melkoisesti jälellä. ennenkuin te saat-käänlalsta
vaikutusta. Häh tarjosi to Moskovan katuliikenteen tolml-meille
.slkaarit Ja hymyili hyväntah­toisesti.
maan täysin moitteettomasti.
Liikenteen, sanoi venäläinen, —
Kyllä olette koomikko, teiltä ei Luuletteko te todellakin, että sellai-alnoastaan
tule kysyä, vaan melkein­pä
pakottaa ansaitsemaan sellainen
suuri rahasumma. Lopettakaa Itsepäi­nen
vastustuksenne ja ryhtykäämme
työhön.
Seurasi välikohtaus. Viereisestä huo­neesta
kuului karkeata riitaa ja lyön­nin
synnyttämiä synkkiä ääniä. Seu­rasi
kaxiheita^ valituksia.' Siguranssin
räälllkön silmät seurasivat tarkoin jo­kaista
llikettänl. Me vaihdoimme op­paamme
kanssa levottoman silmäyk­sen.
— En voi ymmärtää, — katkaisi
päällikkö synkän hiljaisuuden, tällä
kertaa oli hänen äänensä karkea jn
uhkaava, — kuinka voitte tulla Ro­maniaan
ilman varoja. Meillä on riit­tävästi
omiakin kerjäläisiä. Meille o-nen
kaupunki kuin Moskova voi täy­delleen
hallita katuliikennettään. Seit­semän
vuotta sitten oli kaupungissa
ainoastaan 800,000 asukasta. Ja nyt
on jo kaksi ja puoli miljoonaa ja kas­vu
on kuitenkin-vasta alussaan. Sillä
olemme varmaankin tilaisuudessa
kohdakkoin näkemään oikein väen
hyökkäyksen lähistöltä ja etäisemmäl-tä
maaseudulta, joka kohottaa kau­pungin
vakinaisen asukasmäärän kol­meen
miljoonaan. Mutta nytkin ta­pahtuu,
kun oh joitakin juhlallisuuk­sia,
että ihmisiä saapuu niin paljon.
Miltä luulette .sen eslmcrklk.si näyttä­neen,
kun valkoiset joukot olivat kym­menen
peninkulman pääissä kaupun­gista
ja pakolaLsjoukot vierivät veden­paisumuksen
lavoin' yli kaupungin, u-haten
hukuttaa ja tukehduttaa kaik-vat
suotavia sellaiset vieraat, jotka kj. Eipä ollut hauska silloin Mosko-volvat
edistää kauppaamme. Annan Ivan kaupungin neuvo-tosr,a. Silloin
teille 24 tuntia ajattelemisailca^ El-! QH vain neljä raltlotlelinjaa lllkcpnct-lette
voi ostaa koko sitä määrää, niin; tä välittämässä. Nyt niitä on 40 ja
annamme teille kaksi vaunua. Ainoas­taan
siten te osoitatte, että olette ky- ^
kenevä. arvioimaan meidän vieraanva-j öiluryhtään "omnibussMnjaa ja nyt on
raisuutemme. Siis, huomiseen asti.
raitiotievaunut kulkevat ."^äännölliiBestT
viiden minuutin väliajoin. Silloin el
niitäkin 15. Silloin ei ollut laln'iraan
etteikö vielä Jossain lähistössä ollut
vihoUiskuula uhkaamassa. Se oli kau­hea
yö.
Kertoja piti väliajan Ja sytytti uu­delleen
savukkeiisa.
— No. tapahtuiko mitään erikoista
sinä yönä, kysyimme kiinnostuneena
— Tapahtuiko? Tähän aikaan Juuri
tapahtui. Ensin tuli pari epäUyttävää
oliota hiipien Ja minä katsoin velvol­lisuudekseni
vaatia heitä pysähtymään
ja senvuoksl huusin heitä tekemään
sen. Silloin he koettivat livistää ja mi­nä
salh juosta enemmän kuin koskaan
ennen saavuttaakscrf hrfldät. Olin
juuri ja juuri saamaislllanl heitä kau­luksesta
kiinni, kun he kääntyivät c-rääseen
pllkkosen pimeään kujaan
Helliä el tietystikään oUut mitään pa­pereita
näytettävänä, mutta eivät he
myöskään olleet aseistettuja Ja minä
luonnollisesti pidätin heidät.
— Miksi ette amptincct heidän Jäl­keensä?
— Mira en voinut ampua. Viimei­nen
ammus, jonka olin saanut, ei so­pinut
kivärilnl. Minulla oli voin pis­tin,
jolla puolustaa ItseänL Mutta
sekin riitti sinä yönä. Paikalle tuli
joitakin porvorinuorukaisia Ja alkoi­vat
riidellä kanssani, mutta he pake­nivat
kohta kun uhkasin ampua. E l ­iel
olisi ollut sellaLsia välikohtauksia,
joihin voi kiinnittää huomionsa, muus­sa
tapauk.scssa olisi saattanut tulla
hulluksi. Kotimatkalla, päästyäni va­paaksi
vartiosta, vapautin pari kodi­tonta,
kärsivää kissaa pbtlmellänl.
Sellainen oli Moskova siihen aikaan:
Nyt se on, kuten sanoin, hiukan toi­senlainen.
Täsisäpä tulee raltlotlevau"
nu, joka näyttää sentään oikein siis­tiltä.
Noiieemmc siihen, pojat.
detty Lulsa oh. Melkein koko palkka-kunnan
väestö tuli seuraamaan hänen
arkkuansa hautaan. Mutta sellaisiakin
oli olemassa, joiden kieli kävi taval­lista
vilkkaammin ja pian puheltiin
yleensä siltä, että Lulsa oli nähty
käyvän yllämainitun slkiönlähdcltäjän
talossa. Ja silloin heräsi kysymys, oliko
tämä jollakin tavalla syypää tytön
kuolemaan.
Poliisille llmbtcttlln nimettömässä
kir.'ecssä asiasta, ja tutkimus pantiin
toimeen. Jotta tytön kuolemasta saa­taisiin
kerta kaikkiaan selväksi, pää­tettiin
kalvaa esille hänen ruumiinsa
Ja tarkastuttaa ce.
Kun kansi avattiin, kohtasi katso-
|Ia näky, joka sai heidät kauhlstimej-na
vetäytymään takaisin. Kaksi mies­tä
kaatui pyörtyneenä maahan.
Tyttöparka oli pantu arkkuun ol­lessaan
letargisessa tilassa Ja siten
Joutunut elävänä haudatuksi. Papin
rukoukset ja Jälkeenjääneiden vali­tukset
eivät olleet voineet herättää
häntä. Mutta alhaalla maan alla oli
tietoisuus palatmut. Haudan kauhis­tuttavassa
pimeydessä ja hiljaisuudes­sa
hän oli avannut silmänsä. Ja hir­vittävän
todellisuuden aiheuttama Jär­kytys
sai aikaan synnytyksen. Lapsi
syntyi ja lepäsi kuolleena onnettoman
äidin vieressä.
Arkun sisällä oli todisteita sUtä,
kuinka tyttöparka oli turhaan taistel­lut
kamalassa tilanteessaan. Kuolema
oli verkalleen hänet vapauttanut.
Ovatko paksut alus­vaatteet
lämpi­mimmät
Edellisissä numeroissamme olemme julkaisseet Tomskin ja Tranmae-lin
puheet, jotka he pitivät Neuvostoliiton ammattijärjestön viimei-sessä
kongressissa n.s. Köpenhaminan sopimuksesta. Alla on punai­sen
ammattiliittointernationalin puheenjohtaja Losovskin puhe Neu­vostoliiton
ammattijärjestön edustajain toiminnasta punaisessa inter-nationaiissa
eli profinternissa sekä kongressin päätös Kööpenhaminan
sopimuksesta.
joittaa. Tov. Tranmael, joka on käy­nyt
hyvän poliittisen ja ammatillisen
koulun tietää mitä ovat reformistit,
hän tuntee hyvin Thorbergin Ja tie­tää
että sellainen asenne, Joka pyrkii
sälijrttämään yhteisrintaman sekä val­lankumouksellisten,
että reformistien
että neuvostomaan liikkeen kanssa
— Huonosti ovat asiat, — huokasi vuokra-autoja, mutta nyt niitä on
oppaani kun olimme saapuneet jäi- yajkkel ehkä vielä tyydyttäviä jonoja.
Olemme niuutamia vuosia taistel­leet
tunnusten puolesta: anmaatilllnen
yhteys Ja yhteisrintama. Me jatkamme
tätä taistelua. Mutta kun me näemme,
kuten täällä kaunopuheisesti sanoi
Hancock." Baldvrinln ja Txumerin —
tai kuten hän sanoi Tumer-Churchil-lin
cake-walk'in (Cake-vyalk — muuan
neekeritanssL — Suom. muist.) — sil­loin
näemme reformistien yhteisrinta-jptka
meillä on".
Mitä^ovat ne yhteydet? Pääasiassa
man työnantajien" kanssa, ja kun me skandinavisla yhteyksiä, s.o. jos t
kun piti ryhdj^tämän toimeen, ilmeni
norjalaiBilla miljoona tiiimonvaivaa
ja 999 epäilystä. He ovat sekä yhteis­rintaman
puolesta, että sopimuksen
puolesta, ^ t t ä Venäjifi proletariaatin
puolesta, mutta, kuten hjrvin dU>lo-maattlsestl
sanoi t. Tranmael, — "me
emme halua menettää niitä yhteyksiä,
näemme n.s. taloudellisen demokra­tian
(sellaista ei kylläkään ole, mutta
Tramnael tekee yhteisrintaman mei­dän
kanssamme, niin Ruotsin ja
reformistit puhuvat siitä hyvin pai-{Tanskan reformistit eivät halua olla
jon), niin työläisille yhteisrintamaky- heidän kanssaan yhteydessä ja heille
^roys käy polttavaksi yhteisrintama-1 astuu eteen kysymys: kenen kanssa
na alhaalta päin. taisteluna työpai-1 njennä — Thorbergin vaiko Tomskin?
koilla, tehtaissa Jn.e. — työläisten; Te sanotte: "haluan mennä Tomskin
sellainen sisenne varmasti Johtaa e-päonnlstuniiseen.
Jos tov. Tranmael asettaisi kysy­myksen
niin, että haluaa olla lähei­sessä
yhteydessä Ruotsin proletariaa­tin
kanssa, niin olisi Juttu toinen.
Mutta eikö tätä voi saavuttaa ohi
Thor&exigin, eikö ole muita teitä, mul­ta
mahdollisuuksia ohi Thorbergin
toimiston? Entä proletaariset Joukot,
eikö sopisi yrittää vaikuttaa niihin?
Oletteko epätietoiset sUtä. että Thor-berg
y.m. Ruotsin Ja Tanskan amnia-tillisten
Järjestöjen Johtajat ovat ka­pitalistien
ystäviä, jotka täydestä sie­lustaan
vihaavat vallanktmiouksellista
työväenliikettä Ja vallankumotiksellis-ta
proletariaattia.
Tietenkään en tässä mitenkään y-ritä
vaikuttaa tov. Tranmaeliln. Hän
on vuosia toiminut työväenliikkees­sä,
on poliittisesti kokenut, käynyt
mutta myös suurella käslttelysekotuk-
5ella selostanut t. Tranmael.
Kongressin päätösianselniasta.
Ammattiliittojen neuvoston toimin­nan
johdosta hyväksj^yssä päätöslau­selmassa
kuuluu kansainvälisiä suhtelr
ta koskeva kohta seuraavasti:
Kokous hyväksyy Neuvoston toimin­nan
kansainvälisen ammatillisen liik­keen
alalla, joka toiminta on tähdän­nyt
veljellisten suhteiden aikaansaa­miseen
koko maailman työväenluokan
kanssa ja kansainvälisen ammatillisen
liikkeen yhteyden aikaansaamiseen
pääomaa vastaan.
Hyväksyen neuvoston toiminnan a-
Mutta ettekö ehkä usko, että saamme
Moskovan katuliikenteen järjestyk­seen,
jos saamme vielä jonkun vuoden
jatkaa, vai mitä?
Nyökkäsimme. Meidän ärtyneisyy­temme
mahdottomuudesta saada tyy­dyttäviä
kulkuvälineitä käytettäväk­semme
pii liäipynyt. Sen sijaan tun­simme
syvää kunnioitusta kaikkea si­tä
kohtaan mitä Neuvostovaltio oli
näinä vuosina ehtinyt aikaan saa­maan.
Seisomme jälleen ulkona ihmisvili­nässä.
Joukko puna-armeljalalsla me­ni
iloisesti laulaen ohitsemme. Iloinen,
kuohuva elämä ympärillämme vaikut­ti
meihin virkistävästi Tee ja lyhyt
lepo kahvilassa olivat ajaneet pois u-
ELÄVÄNÄ HAUDATTU
Nainen herännyt umpeen lnodns.<(a
baudaseaan ja — synnyttänyt
U.skomattomammlltakln ttmtuvat
romaanit ja suurintakin scnsatlota
herättävät elokuvat kalpenevat sellai­sen
murhenäytelmän edessä, Joka Jo­ku
aika sitten esitettiin eräällä seu­dulla
lähellä Unkarin pääkaupunkia.
Esiintyjinä oli neljä henkilöä: Lui- tuu tasaisesti ja' k ^ " ilma pääsee
New Yorkin Comel yliopiston ko-tlekonoinlan
professori Mildred Car-ney
on tutkinut, mikä vaatelajl on e-dulllshi
käyttää kylmyyttä vastaan.
Paksut alusvaatteet eivät ole läm­pimät,
sanoo hän. Lämpimimmät a-luBvaatteet
säilyttävät ruumiinlämmön,
laskematta lämpöä pois iholta. Sel­lainen
vaate, iöka el päästä ruumiin­lämpöä
pakenemaan, on lämpimin.
Sellaisessa kankaaasa. Joka on kuto­malla
valmistettu Joten siihen on Jää­nyt
pieniä reikiä, säilyttää nlisEä
ilmaa. Kun ilma on .sellaista ainetta
joka ci helposti johda lämpöä, johtuu
siltä, että harvaksi kudottu vaate pi­tää
ruumiinlämmön iholla, sillä ilma
el laske sitä pienten vaattee.?sa löy­tyvien
reikien läpi. Löyhään kudottu
vaate on aina lämpimämpi kuin tll-vilk.
sl kudottu, sillä ilmalla täyttyneet
Fikkurcijät pitävät ruumiinlämmön
Iholla.
Liian vahva vaatetus lisää hlkolle-miEla
ja sen mukana haihtuu ruumiis­ta
nopeasti Ilmaan lämpöä. Lämpö
kulkee ruumlMa erkanevan ja siltä
haihtuvan vesinesteen mukana. Kun
sitten mennään kylmempään ulkoil­maan,
vilustutaan nopeasti. Vahva
kangas Iholla el ole hyvä, sillä kun se
hikoamisesta kastuu, menee sen kui­vumiseen
pitempi aika kuin sellaisen
vaatteen, joka on löysästi kudottu.
Ruumis py.syy aina lämpimänä, kun
veslnesteen haihtuminen =ll'_ä tapah-vun
antamiseksi pääomaa vastaan i nen ja vimaUemlshalun. Raitlotlevau-taistelussa
olleiden työläisten avusta- nut vierivät yhtä täysinä ohitsemme,
mlseksi. Joka toiminta on täydessi Väkeä virtasi yhtämittaisesti elokiivls-hyvin
vakavan poliittisen koulun, po­liittisen
ja ammatillisen, sekä hyvin
tuntee kaiken tämän, tietää että sel­lainen
politiikka päättyy kiertämättä
vararikkoon.
Toistan, että mitenkään ei tahdc
moraalisesti hyökätä tov. Tranmaelia
täytys- luoda yhteisrintama luokkavl- i kanssa, joka on hyvä veikko, mutta
hollista vastaan, sillä neuvottelut joh- | mitä sanoo siihen Thorberg?" Te tah-tckoDlain
kanssa eivät anna suuria-, dotte, - että olisivat tyytyväiset seka
kaan tuloksia- ; toinen että toinen, mutta muistakaa vastaan ja puhua tätä keskenäisen
Te muistatte englentilais-venäläisen; ettei voi niin menetellä, että olisivat; kjitiikin mielessä. Tov. Tranmael on
komitean, jonka Englannin ammratllli-; tyytyväiset, sekä reformistit että kom- .^seita kertoja kirjoittanut minulle, et-set
johtajat hävittivät. Sitten oli kon-(mimistit. Kummatkin ovat silloin tyy- tä meidän linjamme-on väärä. Niin
ferenssi Neuvostoliiton, Norjan ja Suo-^ tymättömiä. ett^ ; sallikaa minunkin £anca sanani
men; työläisten kesken, hyvin arvokssl Sillä sellaista politiikkaa, ioka hei- cijtä ei aivan oikeasta, tai oikeammin
kokous, joka, hyyäks3ri useita- Jayyiäluisi kuin iieiluri.. oikealta vasemmalJe^ vallan väärästä Kajasta, Jota tässä on.
päätöslauselmia, mutta sen jälkeen: j a . vasemmalta oikealle, ei voi har-i^diplcmaattisesti, sumalla •aidolla. jsemiseksL
•sopusoinnussa laajojen työväen Jouk-kojäh
tahdon kanssa, kongressi vel­voittaa
neuvoston vastakin osoitta­maan
veljellistä apua vapautuksensa
puolesta talstelevaUe kansainväliselle
proletariaatille.
Katsoen että Neuvostoliiton, Suo­men
Ja Norjan ammattijärjestöjen
ta jä klubihuoneustolsta, piirittäen
autot sekä autobusslt ja yrittäen toi­sensa
sivuuttaen päästä ajureiden luo.
Kaiken yllä liehui punainen lippu jos-se
Pcpello. tämän äiti, tytön rakasta­ja
ja eräs lääkäri.
LuLsa oll kuuluisa koko seudulla e-rlnomalsen
kauneutensa Jä nuhteetto­man
vaelluksensa vuoksi. Hänen äl-tin.
sä oll luonteeltaan ankara ja mo­raalin
laeista Järfcähtämättömästl
kiinnipitävä.
Lulsalla. joka oli italialaista synty­perää.
. oli palkka eräässä tehtaassa.
Samassa huoneustossa, jossa hän. toi-mlskell,
työskenteli myöskin eräs hä­nen
maamiehensä. Joka piankin ra­kastui
ss^västl kauniiseen Lulsaan. Se
mitä tapahtuu kalkissa maissa Ja kal­kissa
ilmastoissa, tapahtui täälläkin:
suhde kehittyi niin pitkäUe, eUä Lulsa
kaiken aikaa sopivalla tavalla vaikut­tamaan
ihoon. Älkää siten käyttäkö
liian paksuja ja tiiviitä alusvaatteita
Ihoanne vastaan. Ne elyät ole ter-veelllslmmät
eivätkä lämpimimmät.
R L .
faln KremUn katolla, valonheittäjäin tunsi tulevansa äidiksi,
säteiden taianomaisesti valaisemana. Tyttö peläten äitiänsä, koetti mah-
— Niin, tällainen on Moskova vuoniia dollisimman pitkälle salata tilaansa,
1028, virkkoi oppaamme, kasvoilla mutta lopuksi el salaaminen enää ol-peittelemätön
tyytyväisyyden ilme, — lut mahdollista. Erään tuttavansa ke-
Kaikilla on puutteensa ja valkeutcn- hoituksesta Mn. kääntyi slUoln lääkä-
MILJOONIA LUKUTAIDOTTOMIA
YHDYSVALLOISSA
kesken solmitun Köpenhaminan so­pimuksen
täytäntöön pano saattaa.ol­la
JoiJdnlainen, vaikka vaatimatonkin sa, mutta tämä kaikki on jotain tois- rin puoleen, jolla oli tapana tarjota
askel työväen yhdistämiseksi pääomaa; ta kuin oli 1918 Moskovassa Silloin palvelu-staan naisille. Jotka eivät ha­vastaan,
kongressi hyväksyy neuvoston ei päästy kulkuneuvoilla elokuviin ei- lunneet tulla äideiksi. Luissa antautui
toiminnan tällä alalla ja vahvistaa kä teattereihin. Sillein ei niatkattu tämän vähemmän arkatuntolsen her-neuvoston
päätöksen Köpenhaminan autoilla eikä raitiotievaunuilla. Silloin ran käsiteltäväksi. Käsittelyn tulok-sopimuksen
ratifioimisesta. Samalla liehui kyllä punainen lippu silloinkin sen?, oli kuitenkin se, että Lulsa sal-
-kcn^re.ssi ei voi olla valittamatta ja Kremlin yllä, mutta meillä ei ollut va- fastui ankarasti. Hänen tilansa huo-lausumatta
huolestustaan tämän so- Icnheittäjää sitä' val3Lsema.s.sa, sillä noni huononemistaan ja parin päl-pimuksen
kohtalon suhteen sen v i i - E i l l o i n tarvitsimme kaikki sellaLset vän kuluttua hän lakkasi hcnglttä-vyttei5-
n .takia, joka Norjan ammatti-; vehkeet niiliä neijällätoista eri rinta- mästä.
järjestön taholta cn kohdannut Kö-• maila, .'cilla silloin sodimme. Puiia- Tilaisuuteen kutsuttu lääkäri selit-
Tjenhaminan ystävyys- ja veljeysso- kaartilaisilla el ollut univormuja sii- tl tehtyään lyhyen tutkimuksen, että olevan 146,000 lukutaidotonta, jois-pimuksen
ratifioimista, seiä antaa hen aikaan. Minä muistan kuinka e- Luisa oli kuollut salaperäiseen tau-1 ta Bostonin. osalle lankeaa 24,000,
neuvoston tehtäväksi toimia tannok- räänä iltana jälkeen sosialivallanku- tiin joka luultavasti oli aiheutunut Cambridcccn 7,000 sekä Coolidgen
vallan väärästä linjasta. Jota tässä on i kaammih tämän kysymyksen ratkai- mouksellisten ja anarkistien viimeisen jostakin myrkytyksestä. svnfvm^lf-iDungin Northamptonin
'yrityksen kukistaa neuvostovalta, me-; Hautajaisissa nähtiin, kuinka pl- osalle 7,000.
Monien amcrikalaisten uskoessa
että Yhdysvaltain väestö on luku­taitoisin
maailmassa, itse asiassa
Yhdysvallat ovat vasta kymmenen-:'
neliä tilalla väestön lukutaidossa,
selitti Bostonissa tunnettu koulu-virkailija
Mrs, Cora Stewart, Ken-tuckysta.
Hallituksen sensus osottaa, että
Yhdysvalloissa on 4,000,000 yli 10-
yuotiasta asukasta jotka eivät osaa
lukea mitään kieltä. 17 valtion
lait eivät vaadi äänestäjiltä lukutai­toa.
Puhuja arveli, että ainakin
7,000,000 lukutaidotonta on sensuk-
Een ottajille antanut epätodenmu-kaisen
vastauksen ja että lukutai­dottomien
lukumäärä todellisuudes-
Ha on 12,000,000, joka on suhteel­lisesti
enemmän kuin Japanissa.
Ma5.°an valtiossa sanoi puhuja
IM