Vapaus, August 23, 1929

              .te;;'
r
i
m
8iva2
VAPAUS
Perjantaina, etofc 23 p;nä — griday, Aag.ga^ No. 199 —]9!>«>
S . C. KEtL. A. VAAE* B^UTOV'* u! .OlUANSALO. A. PAIVIO.
» ^ «*f»;^* ^ja^fi^ 5 kkf PXIO i . I kk. tl-M.
LAteca «ioosica Oaoto»»*» pltU oU» kontumm trUo *
Th» V»p«M
l a a ette miUoi» «h*»» «juoiu eo«>ai»ee» ^ i S ^ I U «tedSTj. V. KA.VXASTO. lUkfai^holui»
Korpit rääkyvät Suomessa
Työ-lehti kirjottaa tJc 6 p:n numer
rossaan:
Taantumuksen korpit ovat taas t a ­vallista
nälkäisempiä. Ne huutavat
i r ^ f k H a mustia voimia toteuttamaan
••»•san k o B l l b r t J ta«ty Bondin*. 37 Lrr.oe M. i •^«'»
» ^ • ^ ^ .^i^o U Utoa»; Ut*fty 37 l/m>. St. PeieU» ai«7y-
Maisen fyöföisen apu teroifflfln fyo/aisten
sanoma/cMK«n pc/arfamKcfai ftosca-vissa
taisteluissa
a keskuskomitea osottaa
.'an vetoo-
Canadan kommunistipuolueen toimeenpanev
Canadan kaikille työläisille ja työläisten järjestöille seuraav
muksen:
Nykyinen tilanne pakottaa meidät osoltamaan teille tärkeän vetoo­muksen,
tarkotuksella saada apuanne työväenluokan sanomalehtien pe­lastamisessa
vakavasta rahapulasta. Hyvin tietäen ne vaikeudet ja tais­telut,
jotka ovat työläisten osana, tuloksena lisääntyneestä riistosta ja
työn kiihdyttämisestä ja siihen liittyvästä palkkojen ja elintason alene­misesta
ja joukkotyöttömyydestä, olemme me mahdollisimman kauan
pidättyneet nykyisen vetoomuksen julkaisemisesta. Mutta työväenluo­kan
sanomalehdistöllä ei ole muuta tukea kuin työläisten kymmen- ja
viisisenltisetj eikä se muuta tukea katselekaan. Näin ollen, kun "The
Worker'* ja "per Kamf ("Taistelu") kuukausien vaikeuksien jälkeen
ovat useita tuhansia dollareita velassa, piemme me pakotetut vetoomaan
jokaiseen raatajaan kautta Canadan, jokaiseen luokkatietoiseen työläi­seen
työväenluokan sanomalehdJslöri pelastamiseksi. Nämä työläisten
taisteluissa väluämättomät,'arvokkaat ^a^^^ täytyy sSiJLyltaä! .,
ii^e olemme parhaillaan taistelussa kapitalistisen valtion suiiria sor­to-
ja hirmuvaltavoimia vastaan. Toronton fascistisesti kontrplloidun
poliisivoiman viimeisimmät pelkurimaisel toimenpiteet, työläisten alkeel­lisimman
. "oikeuden", kokouksienpito-vapauden armoton sortamin^
"lain ja järjestyksen säilyttäminen" verisillä kapuloilla ja "tosibrittilai-sen
kaiisanyailan yjläpitaminen" hakkaamalla työläisiä hevospiisikoHla^
nämä luokkadiktatuurin avoimet näytteet, ja välttämätön työläisten voi»
mien entistä ^^^^^^^^^ koicopininen taisteluun kpkouksieQ|»i;^mäh''
dollisuudesta/ satakcirtaisesti lisää työväenluokan sahömalehdiäton^! tär*
keytta ja tarvetta. Jokainen työläinen arvostaa .Worlwnn^ Der Kai^^
(kuin myös muiden c^ädalabtentyoväenlehtim 06uutto OiUdän s^^
rimman inaaniaajuisen mi^lenösotuksen jarjestämi sotaa vastaam eilo-kuun
ensimäisenä pä Nämä sanomalehdet, tyovoimanostajia-luokaii
armotonta diktatuuria, vastaan käytävän taistelun jäijestajät,'täytyy^^^I^
lastaa millä hinnalla hyvänsä! ^ . .,
Kiihdyöavään tuk kommunistipuoluetta vas^
taan, joka pn tyjoyäenliil^keen nuolehkarki taistelussa imperialistista sotaa
vastaan ja Neuvostoliiton puoIusUunisc^
vastaan ja parempien olosuh^^^ ja palkkojer^ yoitUumseku r
ja taistelevien teoHisuusIiittojen rakentamiseksi' .jarjc^tymättoinistä työ­läisistä
(syy hallitseva luokan haluun murskata konuniimstipiiolue)^
liittyy >eh<Mtett\r^^^^^
tossä, joka yaäristelee tosiasioita ja salaa totuudlshv iäyrkj^^
itii mieliä kaikella silla saastalla, joka juo|ksee kapitalistisensa lokavie-märilehdisfpsgä^
Jiautta maailman. Työläiste^i ^sanomalehdistö pal-jastaä
lMp|toli8tileKdisto^ taiste
lussasptäa vastaan, paljastaa pproporvarilliset reformistipettäjät työ­väenluokan
riveissä ja. käy väsymätöntä taistelua yhtenäisyydestä ja sei-!
yy^ydestä työväen liipkkaliikkeessä yallankumouksellisen taistelun poh­jalla.
"Worker ja Der Kamf ovat viirinkantajia taistelussa käpita^lististä
riistoa ja imperialistbta sotaa vastaan! Taistelu on nyt käymässä ras­kaammaksi
ja paljoa suuremmat tehtävät ja taistelut ovat työväenluokan
sanomalehdistön edes^^^ Nyt, eiienunän kuin milloihkaan ennen, työ-
Iäisten sanpniialehdistö tarvitsee meidän pikaista apuanne ja jatkuvaa
tukeanne! ' "
Worker ja De^ Kamf tarvitsevat 3,(XK) dollaria. Tämä raha täytyy
Saada* kokoon yhden kuukauden kuluw?a.Ji1käf salliko työväenluokan
äänen vainienemistä'!
Sautaan vtmbdnubassä kaiipun^issa —
rrtankjEurt a ^ 20 pmvättä
"hi^iipSlcuuta Icei^i^tyi^^^^l^ im-pertiBllsii^
ästai^ kongressin edusta-jaau
F^tsl kajpiitalistimaU^ (^usta~,
jiä oli kiEmeressissa my&skin edustajia
sUrtcM Jsi puolsiirtoimalsta, NLKNL:n,
KonunUnlstisen . Nitoriso-Inteinätfto^
naälen Jä Punaisen urheUu^^
naalen'edustajat: ^ ^ '
Nuorisoköngressl allkoi yhtä i^vää
eimen ''aikuisen'' imveAsi^^
liiton; k d i i ^ s l n i^te ;ftlkiunteta;_ Sitä
suureaiipka' Wooä6ta vä^ sen
päätökset;'^ptka osoittavat, että juuri
työtätekevä vaUankiimoukseHineii nno^
riso.Oli yksi koko proletaiiaatin'iinpte
rl^ismivastiidsta taistelua eteeni^in--
vlevlstä pääomista.
vjljiiton päätös, yhä' voimakkaammin
oonaa työtöntä
• • t l , * -
Mitä osottaa Saksan kolme
tvolatsta
Taannoin ilmotti Saksan talousministeri tohtori Julius Curtius Haa­gissa,
että Saksjissa oli viime toukokuun alussa hoin kolme miljoonaa
työtöntä työläistä. Mitä^ tämä tosiasia merkitsee ja todistaa? ' ,
Sitä, että Saksan vastavallankumouksellista osaa esittäneet sosiali
demokraatit avustaessaan kapitalisteja työläisten liikehtimisen kukistami­sessa
vuosina 1918—1920 ja sen jälkeenkin sekä kaikilla mahdollisilla
keinoilla ponkittäessään Saksan kapitalistista yhlteiskuntaa, ovat nyt ti-laisitudessa
laskemaan, ansiokseen nämä kolme miljoonaa työtöntä työläis­tä.
Siinä on Saksan työläisille sosialidemokraattien vastavallankumouk-sellisiiuden
siunausta riittämään saakka. SiUä kapitalistisissa m^
työttömyys työläisille ihitä suurimman kurjuuden ja onnettomuuden
tuottaja. , •
Kun kääimämme katseemme työläisten ja talonpoikäui Sosialististen
neuvostovaltojen, laittoon, missä' vallankumoul^lliset. työläiset-;boishe-viikkipuolueen
johdolla, kukistivat sosiälidemokraäitieh kaptt^ val­tion
ja jarjestelmäii puolustamista ja pönkittäinista tarkottaneeh vasta­vallankumouksellisen
taistelun, mitä he kävivät käsikädessä entisen Ye-tiäjäh
jä koko maailman kapitalistien lumssa, niin saamme paljon ilah-duttavamman
kuvan työttömyydestä ja työläisten sisemästal Vai
kapitalistindi maailma vielä nykyäänkin jossain määrin harjottaä Neu­vostoliittoa
vastaan taloudellbta sabotaasia, vaikeuttaen perin tarpeellis­ten
koneistojen ja raaka-aineiden saantia, ptäitunattakaan kansainvälisen
luoton kieltämis^tä, niin kaikesta huolimaha ei Neuvostoliitossa ole
kuin puolet Saksan työttöraien lukumäärästä. Vaikkakin Neuvostoliiton
asukasluku «n; noin 13Q prosenttia Saksan asukaslukua suurempi. Ja
mikä on kaikkein tärkeintä työttömien työläisten kannalta — on se
suuri erotus, mikä on työttömän työläisen asemassa työläisten ja talon­poikain
valtiossa ja kapitalistisissa maissa. Neuvostoliitossa työläiset
saavat riittävän työttömyysavustuksen, asunnosta häätämistä ei tarvitse
pelätä j.n.e. Näitä etuisuuksia ei ole kapitalististen maiden työläisillä--^
tai mikäli on, niin ovat ne perin rajotettuja. ~
Tässä on todettu eräs esimerkki, miksikä työläisten tulee hyljätä
vastavallaiikumoukselliset sosialidemokraattiset työväestön harhaanjoL«v
jat ja liittyä vallankumouksellisten työläistä armeijaan, jota johtaa
Konmiimistinen k^öteäiilyälinen eri maissa, toimivien jaostojensa kautta.
Sitä osottaa ja siihen kehottaa Saksan kolme miljoonaa työtöntä työ>
Iäistä..
Alas vastavallankumoukselliset sosialidemokraattiset työväestön har-
.haanjohtajat! Eläköön Kommunbtiiien kansainvälinen!—— H. S.
h u r t s t u s i M l i t i i k k a a , Jonka rinnalla syn­k
i n k i n tsarismin sortokausi kalpenee.
Vaaditaan lakkautettavaksi työväen-
) järjestöjä Ja tukahutettavaksi kaikki
' työväen ^luokkataisteluliike.
Tässä ulvonnassa ovat kaikki por­varilliset
puoluerylmiittymät löytäneet
toisensa. Niiden kaikki sanomalehdet
kirjoittavat kuin komennuksesta. Suur­kapitalistien
"Teollisuuslehti" Ja
"Kauppalehti" ovat luonnollisesti ot­taneet
hyökkäystensa kohteeksi Am*
mattijärjestön Ja ammatillisen työ­väenliikkeen
yleensä. Tyypillisimpiä
fasdstipiirien sisimpurkauksla on " I l ­talehden"
tJc 1 päivän artikkeU " K o -
tiljolshevismi tuhottava". Jossa lehti,
ensin selitcttyään kaiken työväen Itse­näisen
luokkataisteluliikkeen "kommu­nistiseksi",
lausuu m.m.: "On —
kaikkialla käytävä kommunistien sekä
maanalaista että Julkista toimintaa
vastaan. Ja tätä' viimemainittua linjao
pidän minä puolestani tällä hetkellä
tärkeimpänä; — —. — Kommunisti-järjestöt,
minkänimisiä 'komiteoita' ne
ovatkin, ön hajoitettava, sanomalehdet
lakkautettava, kokoontumisvapaua kiel­lettävä
Ja kommunistisilta valtiopäivä-mlehilta
riistettävä oikeus olla edus­tavinaan
Suomen kansaa/V Sitten lehti
huomauttaa^ 'että näin voidaan tehdä
cäin "haUinnollisilla xnääräyksillä". o-sin
muuttamalla lakieja. "ntalehtl",
jbiika ifakanä ovat tiaantumuksemset
piirit yleäisä, ei näy välittävän m i ­tään
pmistuslälsta, jonka edessä kaik<
kleh fiuorijen"' kansfdaisteh pitläid öUa
tasa-arvoisla Ja Jossa taataan työväel­lekin
puäe-. paino-. kiaaiö9ptuinJsr Ja
yhdis^misvapaus: Nälst^'^iioUmatta
vaaditaan lakkautettavaksi.ennenkaik­kea
työväen laillisten (rekisteröityjen)
järjestöjen aina avoin Ja JuTfinen toi­minta,
sanomalehdet Ja kokoontumis­vapaus.
•Vapaamielisiltä" "edistyspuoluelai-silta"
on- aina totuttu odottamaaa
h(^tittomuuksia, Jotka ovat seurauksia
kannattajain karkkoutumisen aiheut-tania^
ta hmnostuneisuudesta.' Edis­tyspuolueen
5-vuotlstoimintakertomuk-sessa
todettiin puolueen kannattajain
vähentyneen ja selitettiin sen Johtu­van
siitä, kun suomettarelaiset uskot-televät
"kansaUe" edistysmielisten "su.
vaitsevalsuudellaan" lujittelevan kom«
munistlen asemaa. T^tä kysymyk­sen
asettelusta vedettiin selvät johto­päätökset;
elok. 3 pnä 1923 ^edistys-mielis-
maalalsUittolainen hallitus mis­tään
väUttämättä bajotutti sosiaUsti-
£en työväenpuolueen Järjestölneen, lak­kautti
kaikki sitä kannattaneet sano­malehdet,
sulki vasemmlstotyöväen
kirjapainot, vangitsi noin 300 eturivin
luokkataistelutoveria Ja puolueen koko
eduskuntarymän. Täten kaiketikin
"edisty^eliset" koettivat lujittaa ase­maansa.
V. 1923 elokuussa noudatettuja me­nettelyjä
vaatU nyt "Iltalehti" ja muut
taantumuksen äänitorvet. Tästäkö vai
mistä lienee Johtunut, että eduskun­nan
avajaisissa t.k: 2 pnä ("Helsln-gih
Sahöthain'' 3. 8. 1929 mukaan)
presldenttiidh on katsonut puumerk­kinsä
välttämättömäksi Ja tehostanut
"valtiovallan velvollisuutta — — —
estää kaiickl inaanpetokseUinen jä muu
yhtetektmtajärjfö^rstä ' v a ^ ^ täh­dätty'rikoiliiien
toimilta imaassa", Jol-l
a ^ ^ ^ ^ ' t ^ k q l t e t a a h työväenUikettä
yljeensä. fPreädentti on saM^^ "kan­san
odottavan sekä eduskmmalta .että
haliituksäta" toimenpiteitä. Ja v:n
1923 .pöämliilsteri, maalaislUton Kallio,
Joka; t ^ ^ t i f t s i «di^kiannaa pu­hemieheksi.
<m vastauspuhieessaan in-e-sidentUle
lausunut, "että eduskunta
tulee puolestaan tekemään —
voitavansa".
Porvaristo on kaavatUut toimintan­sa
työväenliikkeen kmnstamiseksL Se
rohkeni elcäcuun 1 p:n mielenosoitus­ten
Joiidosta ainakin .tilapäisesti riis­tää
työväeltä perustuslainmukaisen ko­koontumisvapauden,
koska sosialide­mokraatit
lääkintähaUituksen ylitereh-töörln
palkalla palkitun johtajansa
Hannes Ryömän suun kautta olivat
puolueen kantana julistaneet "kom­munisteja
vastaan tarvittavan kirur­gisia
toimenpiteitä".
Siten ainakin epäsuorasti annettiin
porvaristolle vakuutus sosialidemo­kraattien
kannatuksesta vasemmisto-työväkeä
vastaan.
Porvaristolta voidaan nj^ odottaa
melkein mitä hyvänsä. Se epäilemättä
tulee riistämään meiltä työläisiltä ne­kin
oikeuksien rippeet, Joista vielä
nautimme, ellemme valmistaudu puo­lustamaan
oikeuksiämme.
Suomen työtätekevä väestö—ei ole
orjasieluista. Meitä ei lannistettu mus-timpina'
sortovuosinakaan, vaikka
tea^n santarmien Ja Suomen: por­varien
pyhä liitto* oli vastassamme.
Porvaristomme Ja Saksan Junkkerien
verika?jrtit saivat vain muutamiksi
kuukausiksi poljetuksi meidät son-iuöppiin
V. 1918. Eikä v :n 1923 leik­kauksellakaan
tuhottu vapausliiket'
tämme. Meidän taistelutoimintamme
elää niin kauan. kuin me työläiset
elämme ja luokkaamme ei voi mikään
mahti tuhota. Mutta voidaksemme
tehdä tyhjäksi pbryariston katalat
suiinnitelmat, on meidän lujitettava
voimiamme. Jokainen mies ja nainen,
nuori Ja vanha, omiin järjestöihimme.
Kilden riveissä suoritamme pyhimmän
Imperialismivästainen
kongressi
Mitä sanoivat sibrtomaakansojMi
edustajat
velvollisuutemme luokkaamme Ja t u ­levia"
.sukupolvia kohtaan. Se on kun­niatehtävä.
Jota kerran yajMia työtä­tekevä
luokka on siunaava.
tämä.ohjelma osoittautui täysin.oike­aksi:
Seh toteultaitals^ liiit^^ bil-
,t& akUii^sln^paA liittolats^p. Jeoko^ maa-ilmiEUi'i;
ötä$ekevän:lix^riallsmiv
vetää nuräisoa Imperialismivastaiseen
liikkeeseen Ja ]är|estM erikoisia Uiton
nuoriisosektsioite. aai^^^^ 1 ^ vas­taanoton
,nubrison' keskuudessa. Nyt,
jos milloinkaan tiaivltäan vereksiä voi­mia,
miorien täisteUJäin: <^astoJa tais­telussa'.
"' imperialismia^, vastaan, ^m-periaUsEoivastahieir
liitto kolmannella
olemassaolfflosa: vuodella Joutuu työs­kentelemään
kokonaan toisissa olosuh-^
teissä, kuin oli sen perustamisen päi­vinä
helmikuussa vuonna 1927.
Kuluneen kahden vuoden aJkaria l i i ­ton
jäsenistö tuntuvasti vakiintui: Go-mlndän
häpeällisesti petti Kiinan val­lankumouksen
asian, kapinaliike Hol­lannin
I n t i a s i oli kovakouraisesti tu­kahdutettu.
Englanti sortaa intialaista
proletariaattia.
Mutta imperialismivästainen liitto
elää. Jo Byrssellssä suunniteltu ohjel­ma.—-
yhdistää koko maailman m i t -
takäarassa kaikki todellisesti vallan-kunioukselllset
. iniperialismivastaiset
voimat Ja erikoisesti, yhdistää kan­sallinen
vallankumousliike sorretuissa
maissa Ja imperialististen emäniaiden
mahtava proletarifta^|n Jcukkoliike —
sen ,iuwrisoa: ;yh^rinä9 iuuodossa.
PranWiirtIprikoi;?greS5l suiKella mie-lenkil^
inoUakuuU 7toveri K b $ ^ se­lostuksesi,^
iglsa^!. k^RÖttuaaQrl^reuvosto-maan
nuac^lsiini^saayiitu^ aloil­la
allevh^nasi. että neuvostonuorison
taistelu tapahtuu ei vain sosialistisen
ra&ennusty(MS''^tamalli^ mutta myös-jKj,
r^, £orret^^^^ljM»ma}de
mtsen puolesttf; Neuvostoliiton ^ J^^
'iinitiistisen Mqri^ edustajan lausun­to
'teki ^än'''^nailnitukäen 'edustajiin.
Kongressi td^tblcs»essäM kutsuu koko
tiaaaHman työtllt^e&evää' huör^
kiila keinoin tuliemaan kansainv|LU-sen
proletariaatin isänmaata* Keur
vostoliittoa, josli^i.'olmassaolo c^' e-rolttanmttomastt
sidottu kakkien j»}r,-
rettujen vapatistäistdfuun; -''^Kaikkien
maiden Impierialismivästaln^
lausui köngressl.v^ söildäa^ Äeu-vostoliitOT
väpiilaäi"-nuorison Ja P u ­naisen
Armeijan kanssa taistelussa i m -
peilalismin hyökkäyksiä vastaan."
'Neuvostoliitto ön Ja..tulee,^olemaan
suurimpana imperiallsmivastaisena voi­mana
"maailmassa. .Yhteyttä Neuvos­toliiton
nuoflsoti •— Ja siirtomaiden, se­ka
hiiden impt^iaiisUst^ emämaiden
nuorisoii välUlä[ on..voimistutettava.
Kongressi päätti, valita kansainvälisen
nuorisokomitean. Jonka teh1£^^nä on
koko maailman nuorison imperialis-mlvastaisen
ti^stelun kesldtetty oh­jaus..
• • " .
"Me olemme ^ n ja taistelun puol­tajia".
Julistavat päätöksessään nuo-risokpngressin
iE^ustaJat. "Palattuam­me
kotimaihimme me panemme liik­keelle
kaikki voimamme nuorison val-lankumoukselliseh
imperiallsmivastai-sen
Joukkoliikkeen J a ImperiaUsmlyas-täisen
liiton nuorisosektsioiden Järjes-tämlsefcsL'
tämässä'puhetta, mutta samiUla myös­kin
teki' s^h huoMoh', että puhetJlal-suus
mahtoi olla ainoastaan miehille,
k d ^ ^esyäki s i i ^ vHväna riensL
Mutta sitteiv^se asla selvenikln, ett&
siellä toimitettiin ääni^stä kieltolain
kohtalosta Verdunlssa. siuä sekatav.
kaupi;}ia!ät qiivät saaneet toiminnallaan
niin paljon aikaan, että äänestys tuli
siitä. Josko olutta myötäisiin täällä
sekatavarkaupoissa puUottain.' "X^hän
saakka' on täällä blutkaupoilla rikas-'
tuneet Montrealin puolen kauppiaat Ja
pyir' tahtoivat kotoisetkin bishesmie.-
het päästä henittelemaan Janoisten
verdimUalsten kukkarosta senttejä. Ja
siksi tuli äänestys asiasta. O l k ^ t a an
ei ole ennenkääa voinut sanoa, että
tämä kaupunki olisi oUut "kuiva", sU-Torontoii
V.. JA U.-SEURA YRITYKSEN
> KOKOUS
on ensi tiistaina kello 8 illaBa Spa-dina
avenuen haalilla. Kaikkien jä­senien
, läsnäolo tärkeätä.
: u i. »k Pfaheehjiohtaiä/^
SaiiltSte.MarieBiiiilraa
Osaston kokouksessa
tJE. 19 p.' keskusteltiin monista asiois­t
a . Jotka eivät olleet kovin tärkeitä.
Tärkeimmät asiat oli Sacco-Vanzettin
muistojuhlaa Ja H. Kulmalaa koske­vat.
Sacco-Vanzettin muistojuhlaa ei
voitu Järjestää ajan lyhyyden takia,
joten se jäi tällä kertaa. H. Kulmala
vaati, että se pykälä pöytäkirjasta, Jo^
ka koskee Kulmalaa, julkaistaisiin
Vapaudessa, päätettiin se julkaista. P y ­kälä
kokonaisuudessaan kirjoitettu o-saston
kokouksessa heinäk. 22. p. kuu­luu:
Pykälä 6. Keskusteltiin tov. Henty
Kulmalan menettelystä jäsenkirjurina
ollessaan., kim hän kieltääntyi kirjoit-tainasta
jäsenkorttia tov. Ida Syrjä-lalle
ja tov. Henry Kulmala vaati
luettavaksi komitean^ kirjelmän, jos­sa
selostettiin Canadan' Suomalaisen
järjestön Toimeenpuievalle komiteal­le
m~aihittua asiaa. Joka luettiin ja hy­väksyttiin
Jonka jälkeän Henry Kul­mala
selosti kan^ahsa mainitussa kyr
symyksessä. se ollen että hän seisoo
edelleenkin ennen ""tekemänsä päätök­sen
takana, kieltääntyen hyväksymästä
Ida Syrjälää S^i Osaston Jäsexiyyteen,
Josta syystä tov.'^v Henry Kulmalalta
päätettiin, 12:staMnellä 2:ta vastaan
otfaa kaikki . osäastoh luottotoimet
pois kuuden (6) > kuukauden ajaksi
Jääden jäsenkokelaaksL
Nurkan tekaa ampojat;
heittäkää pois sellidset tavat että par­jaatte
toisia tovereita salaa. Jos teU-lä
en jotain midesäi. niin sanokaa se
suoraan asian omaiselle, se on rehel­listä
peliä. Mutta Jos takana piarjaat-te
Ja edessä nuolette, niin se ei ole to­verillista.
En sano enempää täälä ker­taa.
Teidän pitäisi itse ymmärtää m i ­kä
on rehellistä peUä, sillä rehellisyyt­tä
vaatii joukkotolmintakin kaikissii
vaiheissa.
Jepettt
Verdun, Que.
Punaiset Upnt liehuivat
Eräänä päivänä, viimeviikolla liehui­vat
punaiset liput koulujen ovipie-
Ussä. Jotain tavallisuudesta poikkea­vaa
siis oli tekeillä. Näin outo, muuka­lainen
evsin ajatteli, että olisikohan
£iellä joku kumouksellinen puhuja p i - |
lä''pyhäi3M; Jä arkeniä pyat hevoset Ja
kuorma-autot' aJähi^tölutkUqrmla ka­tua
ylös toista alas. vaikka kapakoitä
ei - ole olintkaatl'Mutta nyt tehtiir
tästä kaupungista' hieman "kosteam­pi"
Jänestyksen perusteeUa, sinä "mä­rät"
voittivat pienellä enemmistöllä.
Paljon oli tehly kaikenlaista vilppiä
äänestyksessä, joskin ääne^ykseen o-sanotto
oli hyvto laimea. Pettymystä
tuotti kuitenkhi monelle pikkukauppir
aalle; se, että /ainoastaan 15 suurinta
sekatavarakauppiasta . saavat oluen-myöntUuvan.
Millaisia edistyksenmerk-kejä
tämä kaupan ''vapaus" tuotta­nee
tääUä. siitä nähdään tuonnempa­na.
Seuraava askel ejtkä on, että ka­pakka
tarvittaisiin Joka katukulmauk-sessa.
mikäU tiloja rUttälsi khrkoUta,
Jotka ovat hyviii edustettuina tässäkin
kaupungissa.
12.000 voltin iskun
korkeajännitysjohdoista sai Simmons
]^ed Limited'in rakennustyömaalla e-räs
savupiipim muurari t.k. 15 pnä
j.p.p. Hän oli tuntemattomasta S3;ystä
koskettanut aivah työnsä vieressä ole­via
sähköjohtoja ja 12.000 voltin vir­ta
tappoi - hänet silmänräpäyksessä.
Oikeastaan ei voi sanoa, jos bän hor­jahti
virran kosketukseen, tai mikä
syyxiä öU; mutta fdtä täytyy ihmetellä
että niin lähellä pidetään dksivoima-kasvirtaiset
' johdot^ jossa työläisen
t ä y ^ ";^öskennellä. -
Saman työmaan sähkötyöläinen sai
kuolettavan sysäyksen paloauton e-dessä
e d e l l i s ^ päivänä työhön tulr
lessäan. Vammojen Johdosta hän heitti
henkensä seuraavana aamuna.
-• • -. . • . ,•,".
Toveri Pietilä ön myönyt kaiken i r ­taimistonsa
Ja luovuttanut huoneuston
pois. sillä hänen perheensä tulee läh­temään
Su(Hneen. tämän syksyn kulu­essa.
, :
Paolostosliiton Qtamat
Gastonian l^kolalsten hyväksi toi-meeapannut
puolustusliiton iltamat
onnistuivat byvin. Htamat pidettiin tk
4 p:nä. Keräyslistat Ja iltamat tuotti­vat
puhtaaksi tuloksi noin 50 dollaria,
joka sununa on lähetetty lakkolaisten
oikeustaistelun tukemiseksi.
Frankfurt ain Mainissa Saksassa p i ­dettiin
imperialistivastainen kongressi,
jossa oli edustajia ei ainoastaan Euro*
pan maista, vaan huomattava joukko
edustajia siirtomaistakin. Luodessam-me
silmäyksen tähän konferenssiin lai­naamme
muutamia siiri»maa'ians6jen
edustajain lausuntoja, joissa he ku­vaavat
työtätekevien asemaakapi­talistien
kaksinkertaisessa orjuudessa.
Japanin edustaja Kunlsaka kuvaili
esityksessään' Japanin sortaman For-mosan
saaren väestön kurjaa asemaa.
Katajama painosti, että Kiinan, J a ­panin
ja Korean työtätekevien on
välttämätöntä yhtyä yhteen ja kukis­taa
Japanin imperialismL
Persian edustaja esitti, että Eng­lannin
imperialismi 3rrittää Persiaa
käyttää hyväkseen järjestääkseen sen
ovullä hyökkäyksen Neuvostoliittoa
vastaan. E^3?ptin kansallis-radikaall-sen
puolueen edustaja osoitti, että ara­bialaisten'
maiden kansat huokaavat
englantilaisen, ranskalaisen, italialai­sen
ja espanjalaisen kapitalismin ikeen
alla. Jos Egyptin _ylikomisaariksi mah­dollisesti
liimltetäänkih Englannin työ­väenpuolueen
jäsen, niin se ei muu-tp
^yptissä vallitsevaa tilannetta. On
välttämätöntä, että Englannin sota­joukot
viipymättä poistetaan Egyptistä
ja muodostetaan arabialaisten valtojen
riippumaton federatsioni.
-Syyrian edustaja merkitsi, että syy­rialainen
porvaristo on Jo kärdnyt
vararikon Ranskan imperialismin edes­sä.
• Älshirin edtistaja alleviivasi, että
Ranskan imperialismi nojautuu poh-
(jois-Afrikaan. ImperlaUstlvastaisen
liiton' tehtävänä ön yhdistää imperia-lisUvastaiset
voimat Ja voimistuttaa
Ranskan työtätekevien yhteyttä Air
geriah työtätekevien ksinssa. Ranskan
kommunistipuolueen edustaja vakuut­ti
'kongressin osanottajille, että. se
tulee jatkuvasti tukemaan arabiaiäls-ten
maiden kansbjien vapautusliiket-
' ' . • •': \ '
Kongressissa käytiin kiivasta väitte­lyä
f>alestiinan ky^rmylsestä. iSioni-lais-
sosialistisen publiie^^^ 11-^
moitti, että Palestiina kuuluu juuta­laiselle
proletÄriaätiUe. ;^ A r a b i a l ^^
edustajisto "esitii ankaran ^W
seeiisa sellaisen esityicsen Johdosta Ja
ihnoitti. että slonllate-sosiailstinen
ke on britannialaisen imperialismin
ase. : imperiaUstivastaJsen ilitbn: tpk.
puolesta tov. Saklatvala esitti, että Uit­to
tiilee tutkimaan P a i e s t l t ^ kysy­mystä,
vaikka jo tällä kertaa on täy­sin
selvillä, «ttä sionilalsen liikkeen Ja
imperialistivastaisen liiton päämäärät
ovat aivan erilaiset.
latinalaisen Amerikan imperialisU-västetsen
liiton sihteeristön ediislaja
totesi^, että latinalainen Amerika'on
milutjxinut 'i^'g)annin^ j a ^^siidysvalto^
Jen, välisten' ankarien! taistelujen tan­tereeksi.
Tämä taistelu on Jo melkein
ratkaista Yhdysvaltojen eduksi. Kapi­talistien
ja tilanherrojen' diktatuuri
latinalaisessa Tlinerikassa nojautuu Jo­ko
Yhdysvaltojen tai Englan;?in Im-periallänlin.
Amerikalainen refOrmis-tliien
Työnliitto ei ole muuta; kuin
Amerikan imperialismin filiaali jä Am
sterdamin Intematsionaale on Englan­nin
imperialismin ase. imperialismi-vastainen
taistelu latinalaisen Ame­rikan
eri täaJssa on hsrvin erilaisella
kehitysasteella. Meksikossa, Nicara­guassa
ja Kolumbiassa on jo ollut-a-seeUlsiakln-
taisteluja, kun taas toi­sissa
maissa käydään taistelua pääasi­assa
propagandan muodossa.
Ammattiliitot ja Imperialistivastainen
taistelu
Virkavalta-' Torontossar
läyhää pamppiänensa,
tyoläiskokousten kimppuun
hyökkää sakinensa.
Nytpä tuosta,
saapi juosta -
toiset sairaalassa,
Draperin kun kasakat
näin lukee lakiansa.
Mantshurian sotalordit
jatkaa van^innoita,
kun ei rautatiellä liike
luota kolikoita.
Siitä koituu,
hetki joutuu,
vuoro tilintekoon,
kun työläisvallan voimat iskee
keltaisehen petoon.
Yhdysvaltain virkanyrkit
puhevapautta sortaa,
he gängstereiden avulla
nyt häiriötfl saada koittaa.
Kaikin, keinoin,
tihuteoin,
riistoluokka valtaa pitää,
terrorista huolimatta
luokkatiedon siemen itää.
Suuri herra Inarissa
ompi. nimismies, • ^ .
työväentalon rakennuksen
hän nyt estää ties.
Estelyillä, , '
kieräilyUiä
asetuksin" tekee - tenää,
Nikun-mkain ukaaseita
ullakolta esiin vetää.
A. F. 'L:n johtajisto
pettää työläisiä,
kapitalismin, hurttavallan
ovat -ystäviä.
Erot heistä, •. v " .
joukot^oitaä kerran,
pettäjistä-' 17t
poistaa' johtopaiköiU/insa'-
•rertj^^ valtaherrani:^*
taantumuksen pamppuvalta
piti kokousta^
niinkuin osaa odottaakin^
päätös tuli musia.' - *
Avun kieltää, ' •
syyttein Tieittää, , • '.
Gastonian lakkolaista^
vaan muistakaamme toverit,
ei laitta toirhihnasta!
Pitäkää ^ mldesäume
että sunnuntaina Lk. 25 p:nä pide­tään
Montrealin kaikkien suomalasten
työyäenjärjestöjen yhteinen, suuri
kenttäjnhla. .Ohjelma on hyvin moni­puolinen,
on nun. monia kllpailuita, ja
kentälle on vapaa sisäänpääsy. Juhlat
tolmeenpannami Suomalaisen Järj.
Neuvostoliiton Ammattiliittojen Kes-kusneuvoston
edustaja tov. Melnit-shanski
esitti laajan selostuksen a i ­heesta:
"Ammattiliitot ja imperialis­mivästainen
toistelu". Selostaja ku­vasi
hyvin tarkkaan reformististen ja.
vallankumouksellisten ammattUiittojen I
kannan erilaisuudet. Amsterdamin
Intematsionaale kannattaa imperia­lismia,
joko välillisesti lai suoraan,
vastustaa siirtomaakansojen vapautta­mista
ja taistelee Neuvostoliittoa - ja
neuvosto-ammattiliittoJä vastaan. Am­sterdamin
Intematsionaale kieltäsrtyi
kannattamasta Kiinan vallankumousta
sen nousukautena Ja nyt se tukee
Gomindania. Englannin reformistis­ten
ammattiliittojen Johtaja keholttaa
intdalai^a '^ainmattiliittojä luopumaan
poliittisesta taistelusta. Englannin k u -
tematyölälsten reformistisen llitob Joh­taja
puhui Varsovassa pidetyssä k u -
tomatyölälsten Interioatsionaleh tpk.
täysistunnossa igngiftnniri imperialis­min
Ja kapitalistisen tiiotahtojärjestel-män
puolesta. Imperi^istiyastainen
liitto voi kärsiä keskuudessaan äinoas-:
taan niitä henkilöitä Ja sellaisia jär­jestöjä.
Jotka ovat i&ättäväisiä Ja
I horjumattomia imperialismin vihollisi-
' sia. Lopuksi toveri Melnitshahski o-soitti,
että vain Punaisen Profintemin
johtamat ammattiliitot käyvät inttä­vää'taistelua
imperialistista sotaa vas­taan.
Tov. Melnitshanskin selostuksen Joh­dosta
käytiin laaja keskustelu.
Sen Jälkeen eätti tov. Munzenberg
liiton pääsihteeristä toimintasclos-tiiksen.
Selostuksessaan hän vxsa-
Vekseleitä • väärennellään
maalla, kaupungissa,
sUiä kaksi kiinni joutui
taasen Spkkolassa.
Pui^tui taito,
aivan aito,
tarklluus vilpin voitti,
vankilahan isännille...
tuosta matka koitti.
Markin Anni meikäläiset
Suomessa nyt maialaa,
vaikka meidän kukkarosta . ... .
sai hän monta ttuilaa.
Joko- jouti, *
silmät catki,
taideretkueisUi.miiista, i =;
etl'ei rkörkkein "taidf lypsä
rahaa punihsistä! '
.... , . MAGNUS RAEUS.
osoitti, että imperialismivästainen tais­telu
on astunut uuteen valheeseensa.
Ennen kävivät tätä taistelua kansal­listen
vallankumouksellisten vähäiset
ryhmät, mutta nyt tämä taistelu jo
_ Inojautuu proletariaatin ja. talonpoi-
Mantrealin osaston kentällä Lashinejkaiston laajoihin joukkoihin. Nexivos-
Raiddsissa.^Jonka paikan jo makein itomtto on oUut ja jää edelleenkin v a l -
jokainen täkäläinen suomalainen tie- tavaksi imperialistivastaiseksi voiniäk-t^^
ViTi, joten sinne siis jokainen Ver-;sL Tämä kongressi on ollut vakava
tj^TnJTiMn Snomalxunen juhlimaan! —jkoetuskivi imperialisövastalselle 111-
Jetemias. ' to^e Ja on se tämän kokeen kestä-
Jeremias, .njrt täydellisesti.
Huomautus iiyöttömyy-deii
ja iyökyvjiiö-myyden
Varalta
Sen johdosta, että" viime talveksi jäi
Montrealiin Joukko suomalaisia työ­miehiä
Ja muualta tuli heitä sfame U -
sää. Joutuen yöttöminä oleinaan kuu-kausiihääriä
sekä siten monet, aivan
hätään, kehöitaa lÄäkonSulivirasto
kari^tainaaii ^tänne kasauttmiJ^ sillä
kaikesta päättäen sanm ja
hätäkin .on :nQrös^ ensi tälviena^'tässä
kaupiihglssa oddisttaylssa^ Samklla 11-
inottaa p£^onsiiUylra5to;^^e^ se ole
tilaisuudessa -auttamaa .hätääntynei­tä;
kuten viinae talvena. :
M j ^ k i r i on i s j ^ hubmauttaa; että
sahdiksi tai inuutea %Ökyy^^
Joiitunäden ön pyrittäy|^ seÄ jpaJkka-kunnäh
sairaä&an t ^ ybtelskimnan
hoitoon, missä^työkyvyttömys^^ «a-kbh-dannut.
sillä toisen palkkt^hnan l a i ­tokset
eivät ole velvoUisct; ottamaan
henkilöä huostaapsa. Yhteiskunnan
rasitukseksi Joutunut, äirtblainen. joka
ei ole viittä vuotta K a n a d a ^ bllut,
voi tulia Kanadan ylranomalstJEgi toi-mesta
vapaasti lähetetyksi kotimaa­hansa,
niutta ainoastaan siinä tapauk­sessa
että kaiiadalainen laitos (sairas­huone,
köyhäinhoito jJLe.> tdtee asi­asta
ilmoituksen Siirtolalsministeriöön
Ottawaan. Suomen viranomai^Ila ei
ole oikeutta ahtaa laiyayiitiöille mää­räystä
tuomansa siirtolaisen vapaaseen
takaisia vientiin. •
Montrealissa 21 pnä elokuuta 1929.
Akseli Rauanheimo; pääkonsuli.
Pyydetään, että tämä huomautu?
julkaistaan uutisena sanomalehdissä,
kiinnitetään suomalaisten jnatkusteja-kotien
seiniin tai muuten saatetaan
kansalalstemmei tietoon. -