Vapaus, November 26, 1926

              Sivu 2 Perjantaiiia, marrask, 26 ptnä-rrFriday, Nov, 26 No. 138
VAPAUS : '
Canadan suomalaisen, työväestön 'ainoa äänenkannattaja,
Bmestyjr Sudburyssa, Ont., 'maanantaina, keskiviikkona
|a perjantaina. '
T o i m i t t a j a t :
S. G, NEIL. ARVO VAARA.
Registered at the Post Office Department, Ottayraf
as second class matter» ______
VAPAUS (Liberty) •
lished in Sqdbury, Ont.,' every Monday^ Wednesday
and^ Friday^ ^i., •
TILAUSHINNATi
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. ?2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c. . , r« ,
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk.
?3.00 j a kolme kk. $1.75. ,
Tilauksia, joita ei Seuraa rahai ei tulla ^^1^^
paitsi asiamiesten jo.Ula on takaukset.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailtnotukset ?1.00 kerta; $2.00 tkaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotnkset 50c k»ta, $1.00 3 kertaa.
Syntymailmotukset fl.OO |certa, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotnkset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotukset"- $2.(f0 kerta, $50c lisämaksu
Iditoslanseelta tai mnistovärsyltä.
.Halataantiedot j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolme' kertaa.
^ 'Tilapäisilmottajien j a ilmotnsakenttuunen on, yaar
ottaessa, lähetettävä ilmptnshinta etnkäteen. -
General a^dve^rtising. rates 75c perv.coI. inch. Mi
nimam charge for single insertion 75c. The Vapans
IB the best advertising inedium' ^ among^ the Finnish
Pepple in Canada.
' Vapauden konttori j a ^imitus: Liberty B}dg Lome
St. Puhelin 1038. Postiosote; Box 69. Sndbary,' Ont.
Maanantaifi lehteen aiottujen ilmotusten pitää olla
konttorissa lauantaina; keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
Jos ette nulloin tahansa saa vasteusta ensimaiseen
I kii^jeeseenne^.I^^
•oonallisella nimellä. •
J. V; HANNASTO« Liikkeenhoitaja.
^•••vi . . ' ... . ' . j,,'!, ...... .... •
Kommunistipuolueen' viidennen
piirin neuvottelukokous
Viime sunnuntaina oli mailla tilaisuus parhaamme
mukaan sedrata Jbolshevistisekäi puolueeksi pyrkivän
kommiinistipufolueemme viidenilen (keski-Ontarion)'
piirin kaupunki- 'ja kyläjärjestöjen edustajien keskus­telua
heidän'pohdittavilueenv päivän tarkeim
tyistä kysyni^ksistä; Kukaan ke^ki-Ontarioa lähemmin
tunteva toveri'ei kieltäne,, etteikö juuri tällä alueella,
; jos missään Canadassa^ mitä kipeimmin tarvittaisi bols-
.'hevislisia^^ - 5^
tuskin'tarvinnee perin: paljoa kiistellä. T*ällä> alueella
jota .me olemme tottuneet kutsumaan keski-Ontarioksi
'la joka käsittää melko laajan alueen täältä laskien
'idässä olevan North Bayn kaupungin ja lännessä^ Yh-dysvaltain
Canadan rajalla sijaitsevan Sault Ste^
• MatifiiLvälU!^ on/työläislert taloudellinen.jajpoliittinen-järjestäytyneisyys"
vänfn vähäistä ja heikkoa. Amma­tillisesti
ja taloudellisesti -järjestyneet ovat <yain rauta*
tietydläiset, ja pieni määrä seka- jä metsätyoläisiä;
muiden työläisten järjestyneisyydestä tuskin voitanee'
: piihua...!
;inäärä jäänee vpienemmäksi^^
; itämän r piirin :rjäsenmäärä,v
; tyÖskehtelevi^lliv-teoUisuustyöläisistä/ja?^
viljelijoistäyjptka alun toistakymmentä vuotta sitten
• vallinnut .huono aika,_ kaivosyhtiöiden rajaton riistonr
' }ialu Javniustalistäjärjestelmat, ylm. t
tateiden' varsilla oleville kivisille ja kantoisille maille
: .ja joista suurin osa poild^
pmään työvoimaansa alueen k^^ y.m.; töissä
' saadakseen rrahaa,,: millä ostaa .välttämättömiä elintar­peita,
y.mM joihin kaikkiin heidän sadostaan ja talouk-
'sjstaan^ saamansa, tulot eivät riitä; . Muita poliittisia
: järjestöjä ei - alueen työläisillä ole. Se,: että Canadan
työväenpuoluekaan :el ole saanut jalansijaa, johtunee
etupäässä siitä tosiasiasta, €tlä sille ei ole 'ollut vält-
••\ tämätöntä - ja luonnollista pohjaa, ammatillisia ja ta­loudellista
järjestöjä, mille se ja sen toiminta olisi
voinut ja vain voikin menestyksellisesti perustua. Min-
:kaänlainen -^toi^iinta työläisten taholta elintasonsa säi-
• lyttämisen tai kohottamisen suht^n ei ole tullut eikä
voikaan lulla kysymykseen niin kauan, kun heiltä puut­tuu
;taIoudeIHsia -järjestöjä, joiden avulla työläiset' voi-
: vat liilLyä ^yhteen ja käydä taisteluihin^ Palkat, - työ­npäivien
'pituus j a työsuhteet riippuvat työnantajien
V mielival^lasta. Tärkeimmät tehtävät siis> ovat: järjesty-
: mättömicn työläisten, taloudellinen ja* poliitiinen-jär-
. jeslaminen, mikä edellyttää voimia kys\-vää järjestä-
«listyötä ja luokka-agitatsionia ja -valistusta englannin,
ranskan; ukrainan j a vieläpä suomenkin kielillä.
Me joudumme nyt kysynyiän: «niissä ovat ne. jfir-jestyneet
voimat, jotka ryhtyvät ;tai edes tosissaan ai­kovat
j a yrittävät ryhtyä näitä tehtäviä suorittamaan?»
Onko mitään toivoa siitä, että lie järjestöt, joihin mel-
•kein ainoat: taloudellisesti' eli. ammatillisesti, järjesty-
.neet,työläiset tällä alueella, nim.rautatietyöläiset kuu-'
luvat, maan «varsinaisen», «toiskielisen» lyöläisväestön
järjestöinä —: ktiten niin monet meistä ulkomaalais-syntyisistä
luokkatietoisistakin työläismiehistä ja -nai­sista
mielellään sanovat — ryhtyisivät näiden tehtävien
• sudritlamiseen? Tai tulevatko alueen luokkatiedotto-mat
työläiset yhä kiihtjrväji riiston ja lisääntyvän kur­juuden
johdosta'eräänä kauniina päivänä yht'äkkiä kä­sittämään
luokka-asemansa ja omasta alotteestaan jär-jestymiiän
taloudellisesti ja poliittisesti? Vai onko
kommunistipuolueen viides piiri sellainen järjestö," joka
voi ja haluaa -—olevia vaikeita oloja edukseen käyt-
^1äen„—r: ryhtyä suorittamaan näitä tehtäviä, joista sekä
-'varallisuutensa että numerollisen voimansa puolesta
juhdan''järjestöämme paljoa voimakkaammat rauta-tietyoläisten
järjestöt y.m. kieltäytyvät, kuten olemme
-tulleet huomaamaan?
Viimeiseen kysymykseen lastaamme me myontävästii
Ja meidän käsityksemme^,vmukaan^'tujcevat konimunisti-puolueen
tämän piirin viimesunnun^en neuvottelu*
kokouksen keskustelut j a päätökset tätä vastausta^
Uudelleen järjestäminen, joka tässä piirissä alettiin
vuoden alussa, jä^nykyinen, järjestöllinen tila;;oli epäir
lemättä kaikkein tärkein^ neuvotteIukokou]:sc::3a; esillä
olleista kysymyksistä. «Mielestäinmesar se myös an­saitsemansa
huomion kokouksessa. Kun kokouksessa
oli edustajat kaikista, paitsi neljästä kaikkeip pienim-:
mästä paikasta, kävi'sille' mahdolliseksi nykyisen puo­luetoiminnan
mitä perinpohjaisin tarkistelu ja sen tu­loksien
vertaileminen; aikaisempiin. : Tämä tarkistelu
«pätevästi totesi, että uudelleen järjestämisen kantta
on tässä piirissä otettu, ensimäiset askeleet: todellisen
bolsbevikipuolueen muodostamiseksi», kuten asiasta
hyväksytyssä ponnessa lausutaan, ja mikä on tärkeintä^
että: nämä «ensimäiset askeleet»^ joiden ottamiseen; mor-ni
toveri, vuosi tobta^ sitten; piti meidän voimiamme
aivan riittämättöminä, on voitu ottaa ilman jäsen-hukkaa
tai . muita mainittavampia menetyksiä. ^Uutte-raa
ja väsymätöntä -työtä .on :uudelleen:;järje8ta^^
epäilemättä vaatinut joka paikassa ja varsinkin^ johta-vilta,
eli vaatimattomammin sanoen, toinieliaim;hilta
tovereilta. Mutta ^ noista - uhrauksista eivät he näy
marttyyrikruunua kärkkyvän, vaan sanovat, että «onhan
sitä- ennenkin saatu uurastaa ' ja touhuta, jotta ei se
uutta ole», ja ^«antavathan ne jotkut henkensäkin» toi­miessaan
kommunistisen -liikkeen riveissä. ' ^ Sitä vä­hemmän
jää syytä valittelulle,; kun saamme vnähdä ja
kuulla, että puolueen jäsenten .osanotto järjestöyksik-^
köjen kokouksiin on,.'uudelleen järjestämisen seurauk;
s^na parantunut 4Ö--€0^;p]fos.,: että uusi järjestömuoto
antaa paljoa paremman ^ tilaisuuden'iiseampien^jäsep;^
ten kehittymiselle esitys- ja järjestelykykyisiksi; (solu­jen
järjestäjinä-ja niiden edustajina kaupunki-: j a kylä-komiteoihin)
j a kouluuntumiselle jokapäiväiseen. työr
hön työläisjoukkojen' keskuudessa; lyhyesti, että meille
todellakin 'näyttää käjrvän-mahdolliseksi puolueemme
|)olshevisoimihen-v(sen välttämättömän ^^^e^
uudelleen järjestämisen seuraiiksena; ;?^^^^^ ^^^^^-^ ; -
^ Kuten tunnettuav lausui neuvottelukokous, että «joka
tapauksessa ollaan oikealla linjalla,' joten minkään-;
laisten taka-jaskeleittenottamisesita ei voida .vakavassa
äänilajissa j^diua.» Viimeisen puoluekonventsionin vii-:
tottamaa linjaa on ---kielellisiin vaikeuksiin nähden
tehty; poikkeus huomioonottaen -r- 'edelleen- kuljettava
ja järjestökuria tiukennettava puolueen ; ylimmistä eli­mistä
solujen jäseniin saakka.» — «Kielellisiin vai­keuksiin
nähden tehdyllä poikkeuksella» tarkotetaan
puolueen toimeenpanevana keskuskomitean päätöstä,
millä selitettiin^ että puolueen^ viime edustajakokouk-^
sen .hyväksymässä uudelleenjätjestämispäätöslausel-massa
määriteltyä periaatetta,: minkä, mukaan solujen
tulisivmuodostua puolueen jäsenistä sukupublueen tahi
kahsallisuut^n: katsomatta^. ei • tarvitse 'aivon ; ehdotto­masti
noudattaa, vaan voidaan solujen muodqstaminen
yhtä' kieltä puhuvista jäsenistä sallia niissä tapauksissa,
joissa puoluetoiminta ei siitä >kärsi, vaan .päinvastoin
hyötyy. Järjestökurin tiukentamisella voidaan taaseri:
parantaa kaikkien ylempien elimien ja alempien yksik­köjen
ja näidtÄ jäsenten välistä yhteyttä, mikä ei .vielä
ole-ollut~riitt^än; hyvä,, j a siten tehdäjpuolueesta en­tistään
' eheämpil keskittyneempi. j a toimintakuntoisempi
kokonaisuus. i
: Erittäin: tärkeästä merkityksestä olevana on pidettävä
neuvottelukokouksen -yksimielistä päätöstä entistään tar­mokkaampaan
ja voiibaperäisempään t<^mintaan ryh-:
tyntisestä taloudellisen järjestäytymisen e<^stämiseksi.
•fässä asiassa otettu kanta on aivan oikea ja työväen­liikkeen
parhaan edun /mukainen.; . Se. osottaa päätök-^
sen tekijäin käsittävän oikein velvollisuutensa luokka-tietoisina;
työläisinä ja kommunisteina. • He eivät tur­vaudu
kuluneeseen verukkeeseen, jonka mukaan ulko-maalaissyntyisten
työläisten :^n muka «turhaa yrittää
tehdä mitään, maan. varsinaisen työväestön keskuudes­sa
» -r- vaikka nämä samat ulkomaalaissyntyiset mo­nessa
tapauksessa muodostavat suuren osan jopa ^suu­ren
enemmistönkin kyseessä olevasta «maan varsinal-;
sesta työväestöstä» — vaan näättävät vitkastelematta
ryhtyä työhön.
Se toimenpide, johon neuvottelukokous velvotti
toimeenpanevan piirikomitean ryhtymään maakunnan
lainlaatijakunnan vaalien suhteen, oli ainoa, mihin"
ajan vähyyden takia enää Voitiin; turvautua, ja koko­uksen
hyväksymä ponsi sekä tp. piirikomitean julistus
puhuvat puolestaan, tosin vain suomalaisille työläi­sille
j a uudisviljelijöille, -mutta hyvä niinkin.
•: Mainitsemiemme ky^mysten lisäksi keskusteltiin
neuvottelukokouksessa Vapauden laajentamisesta, piiri­juhlien
pidosta, Canadan suomalaisen järjestön ja puo­lueen
suhteista,' Canadan työväen puolustusliiton ja
Canadan työläisftaisten liiton ^'toiminnan järjestämi­sestä,
joista kysymyksistä hyväksytyt p'onnet myös jul­kaistiin
lehtemme maanantain numerossa olleessa ko-kousselcstuksessa.
Edustajien yksimielisyyttä kuvasi hyvin se. seikka^
että vain suomalaisen järjestön ja^puolueen vsuhteita
koskevasta kysymyksestä esitetyn ponnen hyväks)rmi-.
sessä. ilmeni mainittavampaa erimielisyyltä, vähemmän
kuin yhden kolmannenosan äänestäessä suhteiden muut-tamisesilystä
vastaan. Toisissa äänestyksissä sen si­jaan
ei ilmennyt erimielisyyttä periaatteessa, vaan yk­sityiskohdissa.
Esim. Vapauden laajentamiskysymyk-;
scssä olivat kaikki yksimielisesti laajentamisen kannalla
ja äänestettiin vain siitä, esitetäänkö lehti laajennetta­vaksi
viisi- .vai kuusipäiväiseksi, viimemainitun saades­sa
enemmän kannatusta. ' . ' '
Keskustelu oli yleensä hyvin asiallista ja toverillista,
opettavaa ja raicentavaa. v.v ; :
Kokouksen lopussa vetosi toimeenpanevan keskus­komitean
edusUaja läsnäolleihin edustajiin, kehottaei}
heitä tekemään kaikkensa ensi kuussa tehtävän Worke-rin
avustus- j a levitysryntäyksen onnistumiseksi sekä
nuorison toiminnan tukemiseksi ja edistämiseksi.
t » i i
• , 1 , - ^ -ajopelit, että niitä viitsii naaparell- Tulevan tammikuun ensimäisellä viikolla Ca- le näyttää, i i i n korkeintaan viitsii
nadan j6k!ainoä työläinen toimintaan ja jaksaa iäht«ä pieneue ajeiuiie.
sitä varten
Lähes vuosi on vierähtänyt siitä,
jolloin: seitsemän työlaista Nova
Scotiah : ja kaksi Albertan maakun­nassa
heitettiin teUuea taakse, v
Heille langetetut taomiot; olivat
aivan - snhteettoniiav.verrattuna nii»
hin' "oletettuihin" :rikokfiin, joista
keitä <: syytettiin.
Kukaan ei voi kieltää sita, etta
tovereillemme : laagetetut jalmai
tuomiot olisivat V olleet vain pel^a
rangaistuksia•'''öIeteCnista'r . rikok­sista.
Eil Näitten . tnomioitten
kautta, tahdottiin ,luoda pelkoa nii-
Jiin' työläisiin, jotka- ;rmahdolI£sesti
saadaan ryhtymään; taisteluun ty-ranmmaista
isäntiään - vastaan.
.Työläisten kautta Canadan on
nyt 'ryhdyttävä toimintaan niitten
työläisten puolesta^ jotka'; ovat teK
jettyna , Dorchesterin' ja Prince Al­bertin
>T kuritushuoneisiin. ' Työläiset
ovat sallineet heidän ^ virua niissä
jo liian kauan.
Me oltfmme nähneet miten hellä-varoen
lakia on sovitettu nuhin hen­kilöihin,
jotka ovat harkitusti ja tie­to
jsesti toimineet ^lakivastaisestt ra­ha-
ja pankkUiikkeen alalla. Hei­tä
on kohdeltu' hellävaroensiicsi^
kun; heidän luokkaveljensä ovat
huoltaneet. ja puolustaneet heitä...
*Canadan työläisillä pitäisi olla pal­joa;
suurempi syy ryhtyäkseen har-jettamaan
painostusta niitten / tove­riensa
puolesta, jotka ovat: lain e-i
dessä selitetty frikollisik^i" siotä
syystä, kun olivat taistelleet parem­pien
"elinehtojen": puolesta.
: Tovereittemme vapauttamisen
puolesta tekemää ANOMUSTAMME
voi . auttaa yksinomaan ; työväenluo­kan
harjottama--painostus ja agitat-sioni.
V Tähän; mennessä on
mia heikkoja ääniä hohotettu - tove­reittemme
! puolesta. .Mutta tule­van
tammifcunn ensimäisellä .viikol­la
kohotkoon meidän äänemme niin
vetäväksi, että. hallitus' on pakotet­tu
ottamaan sen huomioonsa ja an­tamaan
siihen f; vastauksen.
Y Tyoväenluoluusa piilevä jokainen
voimahiokkanen toimintaan. J i ^ i -
nen työläinen—• nainen, ja miesr—
suorittamaan osansa allanimitetty-jen
toverien vapauttamisen puoles­ta:
L E W I S - MACDONALpiN, joka
onr tuomittu kolmeksi' ja puoleksi
vuode^i Prince Albertan kuritus­huoneeseen;
CECIL BOONEN, joka
on tuomittu 18 kuukaudeksi-vLeth-bridgen
vankilaan; FRANK WHI-TEN,
TIM ROBINSONIN; GARNET
CbXIN, PATRICK WALSHIN, PE­TER
MOSEYCHUCKIN ja JAMES
CRANEN, jotka kaikki on tuomittu
kahdeksi vuodeksi Dorchesterin ku­ritushuoneeseen;
ja TENNISON
MARSHALLIN PUOLESTA, joka
on tuomittu: kolmeksi vuodeksi
Dorchesterin kuritushuoneeseen. -'
CANADAN TYÖVÄEN PUOLUS­TUSLIITON
KANSALllNEN
KOMITEA.
jonka voittamiseen :-tarvitaan paljon
tarmoa jä hartautta. Illalla, Isa-hustettuaan
läpiväsyneenä - asnn-toonsa
' j a saatuaan {'jotakin; - vat­sansa
:täytteeksii: tuntee mitä' suu­rinta"
kiusausta paneutumaani; Icr^
volle^; Tai: jos sattuu olemaan
"f ortti"^ tai, sellainen > hevonen - ja
Viime k « huonuoita
Vietettyäni joitakin .kuukausia
keski-Ontarion työläistoverien ^ kes­kuudessa,
haluan tuoda - esille muu­tamia
sinäaikana .tekomiäni. huomi­oita
vtämän alueen suomalaisten työ­läisten
luokkataisteluvalmeudesta.
Onhan nimittäin vaikeata tarkem-;
min huomata kehityksen suuntaa: ja
nopeutta omassa' vaSkiiiaisessa ymr
paristossaan, mutta ^ muuttaessa,
vuosien' vierittyä, takaisin entuu*
desta tutulle • alueelle, on helppo
huomata tapahtuneet muutokset. ;
Mieluisan vaikutulfeen herättää se
asiallisuus jactarmö, jolla::osasto-jemme
tafloudellisia asioita on . joh-dettuV.
Vaikka; esimerkkinä V mainit­tuna,
joitakin osastoja. on lakannut
toiminnasta siksi,; että niiden : alu­eilla
työmaat ovat ^seisahtuneet ja
vareita"i Pakon käsitettiin johtu­van
siitä, -että arveltiin porvarien
kieltävän tie- ja valtaojarrahat, yn­nä
tiepaasin , virat ja metsäurakat,
ellei joka: vaaleissa;äänestele <heidän
viittaustensa mukaisesti..
TäUainen~'kantapn:^liian: kurja
sellaisen . ahdistetun " j a putistetnn
työläisen kannaksi, jollainen onta-riolainen
uudisviljelijä ehdottomas­ti
on. Se on lakonrikkurien, pro^
vokaattorien j a jtfudaksien filoso­fiaa
j a toverij joka sellaisen kannan
ja filosofian omaa, °on vaarallinen;
sitä vaarallisempi, mitä luotetumpi
toveri hän on aikaisemmin ollut. .
En voi täysin ymmärtää, mikä on
saanut näin suuren taantumuksen
aikaan. Yhtenä pinnallisena"sy^Kä
lienee, ollut se, että on innostuttu
työläiset siirtyneet pois, on lakan- liikaa ulkonaisiin paikallisiin- saa­neiden
"osastojen /omaisuudet osattu j-vutuksiin: ''meidän haaliin", "mei-järjestää
jälellejääville ja uusille i dän näyttelemiseen", suureen, jäsen-osastoille
niin hyvin niiden väittä- • lukuun - j.Uiel Toinen vakava tä-mättömien
tarpeiden mukaisesti, et-,. kijä,, mikäli farmarit ovat kysymyk-tei
mitään; vältettävissä olevaa, va- sessä, on varmaankin siinä, että jot-hinkoa
voi sanoa kokonaisuudelle
tapahtuneen.
Yleensäkin näyttää taloudellisesti
hiljaa mutta varmasti vaurastutun,
hyvinkin tyydyttävästi,'siihen- kat­soen,
että työolot eivät ole viime
vuosina olleet tällä aliÄella kiitet­tävät.
^
Mutta yleinen mielenkiinto luok­kataistelu-
kysymyksiin, todellinen
hartaus esilläoleviin tehtäviin näh­den
ja "^keskinäinen solidaarisuus,
ovat; varsinkin vanhemman polvem­me
keskuudessa, surkeassa kunnos-'
sa. ^
En tarkota tällä sanoa, että oli­simme'
tavattomasti jälessä muiden
paikkakuntien: tovereista, , väitän
vain että olemme tavattomasti taan­tuneet,
viimeisen viidentoista vuo­den
kulu essa. ; Monet toveritj j öi­den'
/-luokkavalveutuminen . silloin
näytti lupaavalta, pyörivät tänä, päi­vänä
kaikenkarvaisten riistäjäluo-kut
heistä alkavat luulla olevansa
pääsemäisillään taloudellisesti riip­pumattomaan
asemaan. Rikastumi­sen
luulo, on työläiselle tuhannen
kertaa vaarallisempi :kiusaaja kuin
itse rikastuminen • onkaan, joka
muuten tavallisesti aina ajaa si­vuitse.
^Kolmas syy saattaa olla
4iinä tosiasiassa, että uudisasukkaat
ja.farmarit yleensä ovat paljon pa­hemmin
työllä orjuutetut kuin palk­katyöläiset
konsanaan. Köyhä, jo­pa
pikkuvarakaskin maanviljelijä on
sananmukaisesti ilman "päivän le­poa
ja yön rauhaa". Tämä jsupis-taa
hänen valistumis- ja aikansa-seuraamis-
mahdollisuutensa vielä
väheinpään kuin varsinaisten palk­katyöläisten.
• Mutta nämä syyt eivät saa olla,
eivätkä ole ; .riittävät työntämään
jäykkää ; suomalais|:a työn orjaa
pois luokkataistelun raiteilta. ; «Ku­t
a k i n , ominaisuutta, asiaa ja mieli-kan
pikkulurjusten ympärillä. Riis- tekoa on ^siedettävä vain niinkauan
täjäluokka taas pitää hyvän huolen
siitäi että jokaisessa kyläkunnassa,
maaseudullakin, maleksii. vähintäin
yksi tällainen nilviäinen. Sellainen
"hankkii"»: tavallisesti farmareille
j a siinä määrässä kuin se palvelee
meidän vapautuksemme asiaa. Paik-kakunnallinen
kilpailu on. jalo ase,
jos se suunnataan ja pidätetään- vain
yhteisen asian palvelemiseen, mutta
tierahoja; öjarahoja, jobi-rahojaj ja jos se päästetään muodostumaan
kaikenlaisia rahoja, vaatimatta palk­kioksi
muuta.' kuin asianomaisen
raatajan j-luokkauskollisuuden, sa­moin
kuin l saatanan sanottiin vaa--
nurkkakunta-pöyhkeydeksi,' jolloin
"meidän hoinmat" ovat kaikki hyviä
ja muiden kaikki huonoja, silloin
siitä muodostuu kiusallinen jarru
tineen asiakkaansa sielun entisai- - kommunismiin kasvamiselle. Mitä
kaan. V . ' ! taas meikäläisten farmarien ;"itse-
Vjime vaalien edellä ja' aikana naiseen asemaan ja - rikastumismah-tuo
aatteellinen alennustilamme
tiili erikoisen selvästi näkyviin. Mo­net
entiset toverit,, jotka virallisesti
ovat, vieläkin toveipeita, näyttivät
vallan/ällistyneiltä sen periaatteen
edessä, ettei työläisten luokkatais»
telu-puolueen r jäsenen : sovi auttaa
valtaan 'työläisiä' vastaan taistele­vien
puolueiden ehdokkaita. >Useat
sanoivat 'kaivan -suoraan- j a v ikään­kuin
vakaumuksella: 'Tämä paik­kakunta
on sellaisessa asemassa, et­tä
on melkein pakko äänestää por-dollisuuksiin
tulee, niin sen ihmisen
täytyy olla sokea, joka moisien
harhaluulojen antaa järkeään him­mentää.
Onhan farmarin sietämät­tömän
raskaan ponnistelun laiha
tulos lopuksikin aina sateitteij, pou­tien,
hallojen ja kapitalistien mää­räämien
markkinasnhteitten varas­sa-
Jos tässä meillä kellään "ei ole
muuta menetettävää kuin kahleet",
niin pikknfarmarilla . ei: ainakaan.
Mitä valistusmahdollisnuksien keh­nouteen
tulee, niin siinä on syy.
ja jaksaa lähteä pienelle ajelnll
Elatisvuosinä..,: oli- farmarillekin : pafr,
rempi; sai olla joskus talven kotoin
na ja talvella : on sentään joskus
vähän joutoaikaa, mutta :nykyäEn,
kun on "edistytty", on t<illut lisäksi
"painteri-", " i n s i " - ja autovelat. ja
ne, ne ajavat \'ankemmankin. tämän,
alueen farmarin talveksi? palkkatyö*
hönj lukuunottamatta harvoja poikr
keuksia. < ^
Mutta ; siitäkin vaikeudesta ; on^
päästävä ylitse; Talvisin on paperi-puukämpillä
heitettävä hiukan -vä­hemmällä
murehtimiiiyen siemenvil­jasta
ja - kylvönteosta. — ne ^ asiajt
eivät siitä.kuitenkaan parane—r- ja
tutkittava luokkataistelu^oppeja " ja
seurattava.' sanomalehtiä; > 'Kesällä-kin
voidaan löytää - j o ku sateinen
päivänkulma, jättää valjaidenpaik-kaus
toiseen päivään ja kurkistaa
mitä Lenin j a Marxvovat ajatelleet
Siitä j a siitäkin mieleen johtuneesta
asiasta.
::: Meidän on-saatava, hinnalla mit
lä hj-vänsä, luokkataisteluhenki far,
miseuduillamme paranemaan. . iUu-:
disviljelijäimme tulee huomata, et­tä
heillä on maailman taistelevassa:
työväestössä luonnollinen jar.tuhat-kerroin
lujempi ja luotettavampi:
liittolainen '; kuin niissä ihmishaar
muisissa susissa; ketuissa ja koiris­sa,
joita * riistä jäluokka .heidän jär­kensä
sotkemiseksi: elättää.;: Nämä
niMäiset kyllä lupaavat, sillä /heir
dän lupauksiaan y ei omatunto vrajor
ta, mutta mitä he antavat? Vaalir
santaakö farmarien savisille teille?
Ehkä, mutta kunnolliset tiet kuulu­vat
farmareille kansalasina j a ve­ronmaksajina-
oikeudella eikä, kurji­na
lahjuksina., Ne ovat teidän omia:
rahojanne, farmarit, ja jollette saa
niistä teille. kuuluvaa osaa, niin
nostakaa; jyry - karsimastanne vää­ryydestä.
Siten teette samalla pro­pagandaa
tulevan,: työläisten jä
-maanviljelijäin , yhteiskunnan puo­lesta.
J^kEä enää missään tapauk.
sessa antako riistäjien lahjoa iUeän-ne
teidän ja osatoverienne; .omilla:
rahoilla! Sellainen olisi ; häpeäksi
vaikka kenelle- suomalaiselle uudis^,
viljelijälle, mutta kommunistipuolu-,
een- 'jäsenen teoksi, sellainen on. ol­lut-
jakoiisi edelleen .kUrjaa kayal-i
lusta.
Olen puhunut pääasiallisesti maa­seudun
oloista, mutta en sillä suin­kaan
tarkota, ettei kaivoskylissä ja.
Sudburyssa; olisi -taantumusta huo­mattavissa.
Monta eri kertaa, ky--
sellossani jotakin vanhaa toveria,
tai heidän nuorta väkeään, sain sa­man
vastauksen: "Se: pitää Sud-buryssa
-koiratorppaa". Suuri lai-nieus
näytti yleensä vallitsevan ^ai^-
sinaisten valistustilaisuuksien ai­kaansaamiseen;
ja osanottoon näh­den.
M.m. näyttämötoiminnasta pu­heen
tullen, sai usein kuulla: ^"Noo;
tämän kylän väki nyt ei yleensä
pidä vakavista näytelmistä, se ha­luaa
katseli? vain kevyeltä huvinäy­telmiä."
Siksi kai olikin tanssi val­lannut
paljon suuremman osan ilta-maohjelmissa,
mitä sillä oli aikai­semmin
.ollut. Että tietoisempien
toverien olisi, lakkaamatta ja kai­killa
aloilla, keksittävä keinoja myö-hästyneempien
herättämiseksi, oh-j-
attava ja opastettava takapajuisia
ja - saatava heidät haluamaan juuri
sitäy joka johtaisi heidät orjanase-mansa
huomaamaan ja siitä vapau­tuakseen
taistelemaan, sitä ei näyt­tänyt
monikaan toveri tulleen' aja­telleeksi.
Sudburyssa tulee varmastikin saa­maan
paljon parannusta aikaan
siellä tällä kertaa hyvässä alusr»»,-
oleva poikatalo-homma. Tämä väi­te
voi tuntua jostakin toverista :mre^
lettömältä, mutta tämän kirjottaja
ajattelee että meillä pitäisi aina; olla
aatteellisen, työmme rinnalla puh­taasti
-käytännöllistäkin yhteistoi­mintaa.
Siinä voi vertailla aattei­ta
käytäntöön ja saada vauhtia ke­hitykselleen
kummallakin alalla. Ja
tulevassa yhteiskunnassakin,. siinä^
meidän 'ybteiskunnassamme nimit­täin,
tullaan tarvitsemaan paljon
enempi käytäntöä kuin • aatetta.
Koettakaapa siis perustella osuus-ruokaloita,
yhteisosto- ja myyiiti-renkaita
ja .osuuskauppoja niissä
toisissakin kylissä, joissa suinkin on'
mahdollisuuksia, ja pankaa' nämä
pikkuhommat palvelemaan osaltaan
suurta yhteistä asiaamme.
Nuorisoa tuomitaan meidän kes^
kaudessamme yleensä väärini Olen
usein kuullut—- j a joskus, ennen
kun' tulin teknceksi tarkempia ha­vaintoja
— itsekin lausunut, ettei
tässä maassa noussut nuorisomme
kelpaa luokkataistelussa juuri min­nekään.
Tosi kyllä : onkin, että
maan vallassa olijat koettavat kai­kin
mahdollisin keinoin , vierottaa
.työläisnuorison 'käsittämästä oman
luokkansa asemaa, mutta se ei tule
siinä onnistumaan. Porvaristo ei
voi poistaa työläisnuorison kaikkein
voimakkainta herättäjää;
jesfcelmää.: Nuorisomme jt
si aikaiseen .tekemisiin t ä2
xät^jän isiissa, ettei iiihej'
niiljonääriksipääsemis-haavestv
siintyä. Tämän asiantilan tde^
posti ..huomaamaan ' kesk:-i
sakin liikkuessaan..- Nuoret
j a naiset, • katsomatta siihen­ko
heidän -.vanhempansa
tai.:luokkatietoisii^;iövat va
tamaan v: palvelustaan yhte'
sa ja kaijiaavat vain oikeia
tuvaa,--toverillista ohja
hemman. ikäluokan puolelta,;
tyäkseen tietoisiksi, täyäin
siksiitsensä ja luokkansa:
täjiksi.
vljitatta tätä ohjaasta he
kuin nimeksi. Usein kuulee
tavan: ••Nuoret ovat
den, täytyy saada tanssia Ja^
eivät ne - halua meidän
seuraa." Tämä kaikki, ui
kuin se kuulostaakin, on
vollisuuksistaan irti luike
Tietysti, voi tehdä it
mieliseksi nuorille, mutta
helpompi.on päästä tosi
väleihin nuorten kuin vanhain
«a, jos-vaan -on halua tehdä
tärkeää • palvelusta.
•-Voimistelu- ja urheiluseurat
eella ovat kauniilla alulla ja
rittavat osaansa yhteisestä
Osaksi niillä:, on keskuudessaaj
tofsempien toverien ohjausta,
si sitä; -vielä puuttuu. Va
nuorisoliike on yleensä
tamattoman heikkoa. Last
yto-työ on paljonkin p-alulla,
kiitos muutamien
tensa ymmärtävien, innoli
verien. Mutta, kaikille näil!»
sopisi vielä paljon harrasta,
raa ja vilpitöntä työtä. Vo"
tyydyttävää -kykyä on paljon
'tilaana. Asian tärkeyskin-riittävästi
.•'ymmärretään,
"Olen aikonut muuttaa
naita." "En minä kykene,
niitä parempiakin." "Ei ole
tartutuksi asiaan, kun ei
oikein aikaakaan." — O"
aikaa kävellä sisään onnfi
yhteiskuntaan, jos itsen-'
toverit sen voisivat luoda,
istujain jarrutuksesta hn
vai pitäisikö kiireissään ja
mättömyyksissään jäädä
lelle? —
NfBuvostovenfijän |yo''
ovat näyttäneet ihmeitä
maailmalle. Heidän
yhäti nousee, samalla kuin
maiden'työläisten lakkaamat!»
kee ja kuitenkin täytyy Vt
toverien "~ölla taisteluvalmiin
raivol^sta riistäjämaailraaa
taan! Ajatelkaa, mitä silloin
me saavuttaakaan, kun
miekka maanpinnalla on
neen teriksi katkottu!
.Meillä on edessämme
jonka mieleenmuistuessa
keski-Ontarion vanhempien
rienkin jälleen havahtua ja
työhön kiinni ankarin kouria,
me saa johtaa nuorisoa har
tautiimalla kätyripalveluksiifl
varisten hyväksi minlc
lahjusten toivossa, vaan on
kyettävä tätä nuorisoa tann
kamaan ja avustamaan, sen
tuessa ottamaan tilansa luo
telurintamassa. Että jälk
me marssi verivihollistamiM
taan olisi nopeampaa, voin
paa ja horjumattomampaa
meidän on ollut.
Timmins, Ont., 15:sta päivi
raskuuta 1926.
Virran J
Kommimistipiio
Pohjöis-Ontarion
rin yksilöille
Puolueen suomenkielinen,
täjä tov: T. Carlson tuke
mään alueella seuraavan
jelman mukaan:
Marraskuulla:
Gonnaught Station
Porcupine (Pottsville) ••
So. Porcupine • .•• •
: Joulukuulla:
So.-Porcupine
Timmins ^'f,
Puolueen Keskuskomiteani
Sikköjen tulee huolehtia _^t?
sien järjestämisestä ja
sesta.
Hän tulee puhumaan
sen j a tämän maan luo
liikkeen tärkeistä kysi-myK
kU selosteleniaan undeUee-t
e t y n - puolueemme kay^
toiminnan edistämistä. ^ f
yhteydessä on järjestettävä^
lisuus kysymyksille, nim e
ja työläiset saavat asia
tietää mitä haluavat
Samoin on hänen P
ollessaan JS^estettävä to
pyu.mol.u eekno Ksooolkusjeian.. agOitt-tPan^aPU-»
ain, naisosastojen, nnorbon