1925-07-23-06 |
Previous | 6 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
TOVERIT! Toverittaren levitysrintama entistä eheämmäksi kautta manteren! Jokaiselle paikkakunnalle kilpailukomitea. Osastoissa valittakoon
riittävästi voimia rintammalle. Asiamiehet järjestävät kilpailun paikkakunnille missä ei osastoa ole, ja yksityiset toverit siellä missä ei ole asiamiestä.
NAISJAOSTOT! PITÄKÄÄ HUOU lOT
Kaikki kilpailussa huomioonotettavat tilaukset pitää olla sisällä viimeistään syyskuun 15 päivänä. Yksi kaikkien — ja kaikki yhden puolesta' Tällä
kertaa on kysymys Toverittaresta! — TOVERITAR jokaiselle suomalaiselle! Se on taisteluhuutomme, joka vyöryy idästä länteen, etelästä pohjoiseen
Jokaiseen manteren sopukkaan!
IDÄN, KESKWALTIOIDEN, LÄNNEN JA CANADAN VETERAANIT RmTAMALLE JA NUORET
Eemingrton Portable kirjotuskohe. Arvo §85.00
Saarimman pUtetnaarän aaavuttaiieeUe tulpailijalle annetaan toma ar«
voka* ja kajrtannollinen Itirjotaslrane.
KENELLE KUULUU TÄMÄ? SEN RATICASEE KILPAILUN
LOPPUKATSAUS
Huom.! Kunniapalkinnon saaja ei ole oikeutettti varsinaiseen palkintoon.
Arvokkaita palkintoja! — ^ Kaikki valikoituja!
i •
Paitsi palkintoja, jokainen kilpailija voi pidättää itselleen 15 prosenttia.'
Suurimman pistemäärän saavuttaneille lankeaa tässä mainitut palkinnot
kilpailun päätyttyä. Ilmottakaa missä luokassa-kilpailette!
VARSINAISET PALKINNOT:
ENSIMÄINEN LUOKKA:
1 :nen palkinto Valokuvauskone. Arvo $18.00
2:nen palkinto Fountainkynä. Arvo , ,„. 10.00
3:mas palkinto Kirjallisuutta valinnan mukaan , 7,00
TOINEN LUOKKA:
l:nen palkinto Valokuvauskone. Arvo :.. ; ,....$10.00
2:nen palkinto Kirjallisuutta valinnan mukaan. Arvo 8.00
3:mä8 palkinto Kirjallisuutta valinnan mukaan. Arvo 6.00
4:jäs palkinto Fountainkynä. Arvo 4.00
5:des palkinto Ihmisen Anatomia. Arvo,... „ 3.00
KOLMAS LUOKKA:
l:nen palkinto Kirjallisuutta valinnan mukaan. Arvo .$10.00
2:nen palkinto Fountainkynä. Arvo 7.00
. 3 :mas palkinto Fountainkynä. Arvo 4.OO
4:jäs palkinto Mielikuvitus ja sen kasvattaminen. Auvo !. 3.50
5:des palkinto Kristinuskon alkuperä. Arvo 2.00
6:des palkinto Napapiirin tuollapuolla: Arvo 1.75
7:mäs palkinto Työväen laulukirja «(Nuottipainos). Arvo «... 1.00
Kilpailu on järjestetty kolmeen luokkaan
Jokainen kilpailija voi iUe valita mi«s£ luokasta halaaa kilpailla.
Ensimäisessä luokassa on uusia tilauksia hankittava 25 ylöspäin. Toisessa
luokassa 15 ylöspäin ja kolmannesa luokgsa 10 ylöspäin. Pisteitä laskiessa
anneen sama määrä pisteitä uusista ja uudistuksista.
KAIKKI^LÄHETETYT TOVERITTAREN TILAUlfSET otetaan kilpailussa
huomioon, uudet ja' uudistukset. _ Palkintolistalla kuitenkin tulevat
hupmioonotetuksi^ainoastaan ne kilpailijat, jotka ovat hankkineet uusia
tilauksia sen summan, joka siinä luokassa on määrä, jossa kilpailevat.
KILPAILIJAT voivat itse valita luokan missä kilpailevat. Palkinnot ovat
sen arvokkaammat minkä suurempi luokka ja' suuremmat vaatimukset.
i •
VALITSE LUOKKA, missä kilpailet, ilmota meille ja laitamme sinut
itse valitsemaasi luokkaani .
Säilyttäkää tämä ilmotus ki}pailun aikana
LÄHETÄ KAIKKI HANIÖC
Lehtpmme ystävä: .Riennä mukaan valtavaan ryntäykseenime! Älä seiso/toimetonna silloin kun tuhannet toverisi mehiläisen tavoin . häärivät oman
lehterhme levityksessä!^— Mikä on sinun osuutesi tässä ryntäyksessä? Ilmottaudu kilpailijaksi ja anna vastaus toiminnallesi! '
Kilpaitutervehdyksin
Meunier — taiteilija^
joka keksi työn esteettisen
arvon
• . . • . • ' • •
L. Trotski kirjotti 1911:
" . . . K u i n k a paljon paha-ilmaisen
IsUnraaamme estetikot ovatkaan vakuuttaneet,
että taide on pelkkää
muotoa, me emme sitä koskaan usko.
Kuvanveistossa me pidämme
arvossa ei vain Rodinia, joka käik-
II kein vähimniin taipuisassa taitees-sa^
kykeni löytämään aivan uusia
mtiotoja, vaan myös suurta belgia-
\ laista MeunierMa, joka rikkomatta
vanhaa ihuotoa valtasi kuvanveistolle
uuden sisällön. ^
Antiikin kuvanveisto esitti ihmisruumiin
harmoonisen levon tilassa.
Renesanssiii kuvanveisto vallitsi taiteella
liikunnon. Mutta liikettä käytti
Michael Angelo saadakseen kirkkaammin
esille ruumiin harmonian.
Rodin teki itse liikkeen kuvanveiston
aiheeksi. Jos Angelolla ruumis
luo itselleen oman s, o. sille ominaisen
liikkeen, niin Rodinilla päii>-
vastoin liike hakee itselleen tarpeellisen
ruumiin. Mutta Rodin ei
^ laajentanut kuvanveiston valta-aluetta.
Sen teki Meunier, joka toi
kuvanveistoon työmiehen työn aikana.
Häneen saakka tunsi kuvan
veisto ihmisen seisovana, istuvana,
makaavana, lepäävänä, rukoilevana,
rakastavana, mutta se ei tuntenut
ihmistä työtätekevänä. Kun ihminen
on levossa, kun hän tanssii, rakastaa
tai rukoilee, on se tyydytystä
hänen ruumiilleen, Rodin pani
ruumiin 'liikuntoon, mutta sisäiseen
sielun liikuntoon, joka sielu
asuu itse ruumiissa. Rakkaus, ajatus,
murhe — siinä Rodinin aiheet.
Työn aikana on ruumis sellaisen
päämäärän alainen, joka 01^ hänen
ulkopuolellaan, se lakkaa olemasta
tyydytyksenä itselleen ja tulee a-seeksi.
Sen lisäksi työn keinotekoiset
välineetkin laajentavat ruumiin
luonnollista piiriä. Kaikki tämä sul-ki
fyysiilisen työn pois kuvanveiston
piiristä, Meunier osasi näyttää,
että työponnistukset, jotka kohdistuvat
vastustavaan aineeseen, eivät
hävitä ruumiin eheyttä, vaan
antavat sille uuden ilmauksen; laajentamalla
ruumiin piiriä ei työ
tuhoa sitä; muuttamalla ruumiin
'hengellä varustetuksi osaksi. Sim-melin
sanojen mukaan Meunier
kekä *sSn c9teeMi«cn arvon. Kuvanveiston
eteen aukeni rajaton,
vielä koskematon alue.;
Meunierin esteettisellä löydöllä
oli syvät yhteiskunnalliset syynsä.
Niin kauan kun työ oli juriidisesti
ja siveellisesti orjien osana, niin
kauaij^ oli se taiteen* kynnyksen ulkopuolella.
Vain työn "subjektin",
työväenluokan, yhteiskunnallinen
herääminen teki tieteen, filosofian
moraaftin, taiteen, probleenoiiksi. Meui-nier
ratkaisi tämän probleemin esteettisesti.
Miitta sitä selvemmin
paljasti kuvanveiston myöhempi kehitys,
että pelkkä esteettinen ratkaisu
ei tässä ole riittävä. Näyttämällä,
kuinka rtyöponnistus vedetään
esille kuvanveiston materialista
,ei Meunier tietenkään voinut
lähentää, yhtJeiskuhiialiisia ja siveellisiä
siteitä taiteen maailman ja
fyysiilisen työn maailman kesken.
Eristys jäi täyteen voimaansa. Samaan
aikaan kun yhteiskunnallinen
elämä kehitti maailmanhistoriassa
ennen tuntemattomia ristiriitoja ja
ryhmitti valtavia valtiollisia liikkeitä
niiden linjalla, taide sulkeutui
"uuden hengen" hauraaseen munankuoreen,
ja väistyen yhteiskunnallisten
intohimojen rynnistyksen tieltä,
jätti tykkänään kollektiivisen ihmiselämän
suuren kentän, meni vapaaehtoiseen
maanpakoon —' alkoi
kuvata maisemia, muotokuvia, na-ture
morte (kuollutta luontoa) ja
interiöörejä (kotoista elämää) idyllejä
ja mytologiaa... Vaikkakin
kolme neljännestä aikamme taiteilijoista
on suurten kaupunkien oppilaita
ja asukkaita, ei heidän taulussaan
tai veistoksissaan • löydy suurta
kaupunkia teknillisen mahtavuuden
ihmeineen, kollektiivisine kärsimyk-sineeri,
intohimoineen ja ihantei-neen.
Molemmsisa täällä (Vienis-sä)
järjestetyissä näyttelyissä löysin
vain kaksi tuotetta, joissa kuvastui
kaupunkien uusi elämä. Karl
Schultz kuvasr-^altavaa rakennustyötä^
Mariahilferkadulia. Olof Lange
esitti värikkään kaiverruksen
"Kutsn"^ Schultzin taulussa vallitsee
hämärä, jossa häämöittävät te-lineitten"
piirteet, ja niillä Uikkuu
himmeitä työläishaamuja ilman kasvonpiirteitä,
pelkkiä ihmisen varjokuvia.
Sellaisilta näyttävät työn
ihmiset sen silmissä, joka sivumennen
katsahtaa heihin «yrjaato. Langen
gravyrissa liikkua sillan alla
joukko, työläisiä, työläisnaisia, lapsia,
kokonainen ihmisvirta. Osa siltaa
on särksmyt, sillalta kuuluu
"kutsu". Koko komposittioni on
hämärä, niinkuin ei taiteilija itsekään
selvästi tietäisi, mihin joukko
liikkuu ja minkä nimessä sille annetaan
. k u t s u . . .
Tämä pieni kangas ja tämä pieni
kaiverrus yhä enemmän paljastavat
aikamme kuvaamataiteen ai-heettom
uuden ja, sanon suoraan
köyhyyden — huolimatta kaikista
muotojen ja otteitten rikkaudesta.
Jotain suurta täyt3ry lähteä liikkeelle
jossain taiteen ulkopuolella, itse
yhteiskuntaelämämme sjrvyyksistä,
jotta taide palaisi paostaan, rikastuisi
työtätekevän ja taistelevan ihmisen
draamalla ja, vuorostaan r i kastuttaisi
sen työtä ja taistelua."
Gioachino Rossini
Italialaisen oopperasäveitäjä Ros-sinin
(1792—1868) elämästäl kertoo
wieniläinen Alfred Fischo* hupaisia
juttuja, joista tässä selostamme
muutamia.
Rossinilla oli perin vieraanvarainen
koti, ja hän itse herkutteli sekä
niloin että vitsein. Mutta hän kykeni
olemaan myös irooninen, ja
voi sitä, joka joutui hänen hampaisiinsa!
Tällainen luonne antoi
huutia suruille. Vain kolme kertaa
elämässään tiedetään säveltä-
-iän itkeneen. Ensi kerran kun hän
menetti rakastettunsa, toisen kerrap
kun eräällä purjehdusmatkalla Lago
di Obmolla haavoiteta fasaani putosi
järveen, ja kolinannen kerran,
kun hän ensi kertaa kuuli kuuluisan
viuluniekan Paganinin soittavan.'
Robert Schumann kertoo, että
Beethoven oli itkenyt silloin kun
hänen kolmas Leonore-alkusoitton-sa
"VVienissä epäonnistui. — Rossini
olisi tällaisessa tapauksessa korkeintaan
nauranut
Tämän suuntainep kokemus sattui
mestarille v. 1816, jolloin hänen
"Sevillan parturi" oopperansa ensiesityksestä
Roomassa tuli fiasko.
Yleisö oli kiukuissaan siitä, että
Rossini oli käyttänyt samaa tekstiä,
jonka yleisön mielisäveltäjä Paesiel-lo
oli jo säveliin pukenut, ja I:säk-si
suuttui se siitä, että Don Basilio
tuli papin puvussa näyttämölle.
Tässä silmänräpäyksesisä alkoi yleisön
taholta minuutteja kestävä rihi-nä
ja vihelteleminen. Mutta Rossini,
joka itse oli johdossa, ei menettänyt
hetkeksikään huumorioon.
Hän veti taskustaan suuren tötterön
karamelleja, kääntö nauraen
yleisöön päin ja nieli karamellin
toisensa jälkeen mitä suurimmassa
sielunrauhassa, kunnes melu loppui.
Rossini oli sangen hyväsydäminen.
Niinpä hän testamentoi koko omaisuutensa
hätääkärsiväin taiteilijain
vanhainkodin hyväksi. Tämä avuliaisuus
saattoi säveltäjän ystävät
hankaliin tilanteihin. Rossini esim.
lahjotteli sävellyksiänsä köyhQle taiteilijoille.
Impressario Strakpschin
tehtäväksi jäi sitten ostaa suuresta
summasta sävellykset takaisin.
Rossini ihaili suuresti HändeUä,
Haydnia, Beethovenia ja Mozartia.
Mutta Wagneria hän ei voinut sietää.
Hänen ystävänsä soitti - kerran
säveltäjälle kauniin kohdan eräästä
Wagnerin oopperasta. Rossini
tuumaili: "Myönnän, että Wagne-rin
musiikissa on kauniita hetkiä,
mutta jo neljännestunnit ovat piinalliset."
Monen kuuluisuuden ohella, jotka
vierailivat säveltäjän kodissa,
kuului hänen ystäviinsä alttolaulajatar
Majrie AlboriL ' Tällä oli ihana
ääni, mutta hän oli niin lihava,
että tuskin pääsi kunnolla käymään.
Rossini sanoi hänestä:
"Hän on elefantti, joka on niellyt
satakielen." Mutta hän sävelsi kuitenkin
useat kauniit aariat erikoisesti
Albonia varten.
Säveltäjä kuoli v. '1868 oltuaan
kolmisenkymmentä vuotta sitä ennen
kokonaan säveltämättä. Hän
oli felänyt mukavaa elämää "Sevillan
parturin" ja "Wilhelm TellinV
tuottamalla maineella ja tuloilla.
Hänen hautauksensa Pariisissa olivat
harvinaisen juhlalliset. Kun
Adelina Patti ja Alhoni lauloivat
aarian mestarin "Stabat materista",
kuului valtavasta teinppelistä, kovaääninen
nyyhkytys. Yleisö itki sy-dämellisimmät
kyyneleensä, handat-m(
mmmaimamimmmsmamimi.m
tiinhan maan uumenin «'P esaron
joutsen", joka parisilaiselle yleisölle
ja kaikelle maaihnalle on Joika-nut
kuolemattomat» ihania säveliä.
Kaikki meidän suomalaiset kötilääkkeemme ovat valmistettu Suomen
yliopistossa käytännössä'olevain oppikirjäin mukaan, sekä
K. G. K. Nyman'in erikpiskatsannon alaisina. Me käytämme ainoastaan
parhaita rohtoja valmistukseemme.
KUMMITAVAROITA Hoffmanin tippoja, sydän- ' Hammaspulveria, 25c ja 50c
_ . . ,. aluskipuun .60c ja $1.00 Ihosalvaa, hinta 35
Selkäplaastaria .35 Kamferttia, kuivaa 25c unssi
$2.00, ?3.00, $4.00 ja S5.00 Rintaplaastaria .50 Kamferttilinjamenttia 50
Kuumavesipussin letkuja,' ' Munuaisplaastaria 60 Kummiplaastaria .25
hinta $1.00 Eetteritärpättiä, yskään , Kolmenlaisia tippoja 60
Ruiskuja naisille, hinta $3.50 , ja hengenahdistukseen .50 Luulinjamenttia 60
Ruiskuja miehille, hinta $1.00 . Halvausvettä, hinta 50 Nervin tippoja oO
Ruiskuja lapsille,^ hinta . .35 Hiusöljyä, hinta .50 Parranajosaippuoita .50
Korvaruiskuja, hinta 35 Hammastippoja, hinta .25 Päänkivistyspulveria ..... .50
Nenäruiskuja, hinta 85 Hammaskittiä, hinta .... .iO Mdöljyä
Varmuusesineitä naisille, Hammasharjoja, hinta 25c, Puunoljyä 5"
hinta $3.50 40c, 60c ja 75c; Puhdasta Norjaii kalan-
Varmuusesineitä miehille, ' Hemoroidesalvaa, hinta 75c maksaöljyä,
hinta $3.00 tus. 1 Hajupihkaa, hinta 25c unssi hinta 50c ja J.IOO
y.m., y.m Intinlinjamenttiä, hinta .50 Prinssintippoja °^
Kääreitä, Plaastaria, - < Snellmanin koliikkitippoja .50 Preserveeraavia tippoja .50
Haavapumpulia 25c, 40c, 75c, Kamferttiviinaa, hinta .... .50 Riigapalsamia
$1.50. Kamferttioljyä, hinta .... .50 Silmävettä
Haavakääreitä 1* 20c, 2'. 25c Emätippoja, koliikkiin ja 37- Silmäsalvaa «O
Exemasalvaa, hiijta ....,T5c dänaluskipuun, hinta .501^ Suu- ja hammasvettä 50
TILATKAA meiltä läakeloettelo. Meillä on saatavana kaikkia Snomen, Canadan ja Ameräan
lääkkeitä, knmmitaTaroita, ma*keeraaimaaleja jy. m. Me) maksamnie poatlraLan kaikitta $5.00 tai
aita isommista tilauksista. —. Erikoistaäkelnettelot asiamiehille.
K. a K. NYMAN, Omistaja.
Suomessa ja Canadässa tutkinnon suorittanut apteekkari.
PORT' ARTHUR, Oni
Hammaslääkäri
Willamette Blvd. Santtarfara'
varustetta nykyajan luontaisella ter-veyshoitovälineillä.
Täydellinen X-ray
ja laboratori tarkastus. Huom. 1
X-rau hoitoa syövälle, kasvann^
sille' ja ihotaudeille. /
J>r. Peter K o k ^ Dr. Acna Kbk£n>,
D.C. D.C.
467 WiDamette Blvd. Portland, Ore.
Haone 7, Clinie BIk.
McCartney'n ja Bnrke'n ylSpnolello.
Victoria Av. ja Brodle St. kalmassa
FORT WILLIAM
Vasiaanottotnnnit: päivisin 9 a.p.
-r-6 i.p. Iltasin: 7—9. Puhelin
1008 S.
'Toimisto tyttö puhuu suomea ja
englantia.
Liha- ja Ruokatavaira-kauppä
71 Cedar St. Sndbnry, Ont.
Telephone 844. .~ Bos 524.
NIEMI & VALKEAPÄÄ
IJMITED
HENKI; PALO, TAPATURMA J A
AKICUNALASI
Ldaoja tianMtaan nopeasä Ja @^
VÄLITTÄJIÄ
Conn soittovälineille
— sekä —
BELL PIANOILLE
- ovat
80 Dnrlumi SL—SUDBURY, ONT.
Seuraava Blne'n kaupasta-
-«PkoDC 1694 —
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, July 23, 1925 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1925-07-23 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus250723 |
Description
| Title | 1925-07-23-06 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text | TOVERIT! Toverittaren levitysrintama entistä eheämmäksi kautta manteren! Jokaiselle paikkakunnalle kilpailukomitea. Osastoissa valittakoon riittävästi voimia rintammalle. Asiamiehet järjestävät kilpailun paikkakunnille missä ei osastoa ole, ja yksityiset toverit siellä missä ei ole asiamiestä. NAISJAOSTOT! PITÄKÄÄ HUOU lOT Kaikki kilpailussa huomioonotettavat tilaukset pitää olla sisällä viimeistään syyskuun 15 päivänä. Yksi kaikkien — ja kaikki yhden puolesta' Tällä kertaa on kysymys Toverittaresta! — TOVERITAR jokaiselle suomalaiselle! Se on taisteluhuutomme, joka vyöryy idästä länteen, etelästä pohjoiseen Jokaiseen manteren sopukkaan! IDÄN, KESKWALTIOIDEN, LÄNNEN JA CANADAN VETERAANIT RmTAMALLE JA NUORET Eemingrton Portable kirjotuskohe. Arvo §85.00 Saarimman pUtetnaarän aaavuttaiieeUe tulpailijalle annetaan toma ar« voka* ja kajrtannollinen Itirjotaslrane. KENELLE KUULUU TÄMÄ? SEN RATICASEE KILPAILUN LOPPUKATSAUS Huom.! Kunniapalkinnon saaja ei ole oikeutettti varsinaiseen palkintoon. Arvokkaita palkintoja! — ^ Kaikki valikoituja! i • Paitsi palkintoja, jokainen kilpailija voi pidättää itselleen 15 prosenttia.' Suurimman pistemäärän saavuttaneille lankeaa tässä mainitut palkinnot kilpailun päätyttyä. Ilmottakaa missä luokassa-kilpailette! VARSINAISET PALKINNOT: ENSIMÄINEN LUOKKA: 1 :nen palkinto Valokuvauskone. Arvo $18.00 2:nen palkinto Fountainkynä. Arvo , ,„. 10.00 3:mas palkinto Kirjallisuutta valinnan mukaan , 7,00 TOINEN LUOKKA: l:nen palkinto Valokuvauskone. Arvo :.. ; ,....$10.00 2:nen palkinto Kirjallisuutta valinnan mukaan. Arvo 8.00 3:mä8 palkinto Kirjallisuutta valinnan mukaan. Arvo 6.00 4:jäs palkinto Fountainkynä. Arvo 4.00 5:des palkinto Ihmisen Anatomia. Arvo,... „ 3.00 KOLMAS LUOKKA: l:nen palkinto Kirjallisuutta valinnan mukaan. Arvo .$10.00 2:nen palkinto Fountainkynä. Arvo 7.00 . 3 :mas palkinto Fountainkynä. Arvo 4.OO 4:jäs palkinto Mielikuvitus ja sen kasvattaminen. Auvo !. 3.50 5:des palkinto Kristinuskon alkuperä. Arvo 2.00 6:des palkinto Napapiirin tuollapuolla: Arvo 1.75 7:mäs palkinto Työväen laulukirja «(Nuottipainos). Arvo «... 1.00 Kilpailu on järjestetty kolmeen luokkaan Jokainen kilpailija voi iUe valita mi«s£ luokasta halaaa kilpailla. Ensimäisessä luokassa on uusia tilauksia hankittava 25 ylöspäin. Toisessa luokassa 15 ylöspäin ja kolmannesa luokgsa 10 ylöspäin. Pisteitä laskiessa anneen sama määrä pisteitä uusista ja uudistuksista. KAIKKI^LÄHETETYT TOVERITTAREN TILAUlfSET otetaan kilpailussa huomioon, uudet ja' uudistukset. _ Palkintolistalla kuitenkin tulevat hupmioonotetuksi^ainoastaan ne kilpailijat, jotka ovat hankkineet uusia tilauksia sen summan, joka siinä luokassa on määrä, jossa kilpailevat. KILPAILIJAT voivat itse valita luokan missä kilpailevat. Palkinnot ovat sen arvokkaammat minkä suurempi luokka ja' suuremmat vaatimukset. i • VALITSE LUOKKA, missä kilpailet, ilmota meille ja laitamme sinut itse valitsemaasi luokkaani . Säilyttäkää tämä ilmotus ki}pailun aikana LÄHETÄ KAIKKI HANIÖC Lehtpmme ystävä: .Riennä mukaan valtavaan ryntäykseenime! Älä seiso/toimetonna silloin kun tuhannet toverisi mehiläisen tavoin . häärivät oman lehterhme levityksessä!^— Mikä on sinun osuutesi tässä ryntäyksessä? Ilmottaudu kilpailijaksi ja anna vastaus toiminnallesi! ' Kilpaitutervehdyksin Meunier — taiteilija^ joka keksi työn esteettisen arvon • . . • . • ' • • L. Trotski kirjotti 1911: " . . . K u i n k a paljon paha-ilmaisen IsUnraaamme estetikot ovatkaan vakuuttaneet, että taide on pelkkää muotoa, me emme sitä koskaan usko. Kuvanveistossa me pidämme arvossa ei vain Rodinia, joka käik- II kein vähimniin taipuisassa taitees-sa^ kykeni löytämään aivan uusia mtiotoja, vaan myös suurta belgia- \ laista MeunierMa, joka rikkomatta vanhaa ihuotoa valtasi kuvanveistolle uuden sisällön. ^ Antiikin kuvanveisto esitti ihmisruumiin harmoonisen levon tilassa. Renesanssiii kuvanveisto vallitsi taiteella liikunnon. Mutta liikettä käytti Michael Angelo saadakseen kirkkaammin esille ruumiin harmonian. Rodin teki itse liikkeen kuvanveiston aiheeksi. Jos Angelolla ruumis luo itselleen oman s, o. sille ominaisen liikkeen, niin Rodinilla päii>- vastoin liike hakee itselleen tarpeellisen ruumiin. Mutta Rodin ei ^ laajentanut kuvanveiston valta-aluetta. Sen teki Meunier, joka toi kuvanveistoon työmiehen työn aikana. Häneen saakka tunsi kuvan veisto ihmisen seisovana, istuvana, makaavana, lepäävänä, rukoilevana, rakastavana, mutta se ei tuntenut ihmistä työtätekevänä. Kun ihminen on levossa, kun hän tanssii, rakastaa tai rukoilee, on se tyydytystä hänen ruumiilleen, Rodin pani ruumiin 'liikuntoon, mutta sisäiseen sielun liikuntoon, joka sielu asuu itse ruumiissa. Rakkaus, ajatus, murhe — siinä Rodinin aiheet. Työn aikana on ruumis sellaisen päämäärän alainen, joka 01^ hänen ulkopuolellaan, se lakkaa olemasta tyydytyksenä itselleen ja tulee a-seeksi. Sen lisäksi työn keinotekoiset välineetkin laajentavat ruumiin luonnollista piiriä. Kaikki tämä sul-ki fyysiilisen työn pois kuvanveiston piiristä, Meunier osasi näyttää, että työponnistukset, jotka kohdistuvat vastustavaan aineeseen, eivät hävitä ruumiin eheyttä, vaan antavat sille uuden ilmauksen; laajentamalla ruumiin piiriä ei työ tuhoa sitä; muuttamalla ruumiin 'hengellä varustetuksi osaksi. Sim-melin sanojen mukaan Meunier kekä *sSn c9teeMi«cn arvon. Kuvanveiston eteen aukeni rajaton, vielä koskematon alue.; Meunierin esteettisellä löydöllä oli syvät yhteiskunnalliset syynsä. Niin kauan kun työ oli juriidisesti ja siveellisesti orjien osana, niin kauaij^ oli se taiteen* kynnyksen ulkopuolella. Vain työn "subjektin", työväenluokan, yhteiskunnallinen herääminen teki tieteen, filosofian moraaftin, taiteen, probleenoiiksi. Meui-nier ratkaisi tämän probleemin esteettisesti. Miitta sitä selvemmin paljasti kuvanveiston myöhempi kehitys, että pelkkä esteettinen ratkaisu ei tässä ole riittävä. Näyttämällä, kuinka rtyöponnistus vedetään esille kuvanveiston materialista ,ei Meunier tietenkään voinut lähentää, yhtJeiskuhiialiisia ja siveellisiä siteitä taiteen maailman ja fyysiilisen työn maailman kesken. Eristys jäi täyteen voimaansa. Samaan aikaan kun yhteiskunnallinen elämä kehitti maailmanhistoriassa ennen tuntemattomia ristiriitoja ja ryhmitti valtavia valtiollisia liikkeitä niiden linjalla, taide sulkeutui "uuden hengen" hauraaseen munankuoreen, ja väistyen yhteiskunnallisten intohimojen rynnistyksen tieltä, jätti tykkänään kollektiivisen ihmiselämän suuren kentän, meni vapaaehtoiseen maanpakoon —' alkoi kuvata maisemia, muotokuvia, na-ture morte (kuollutta luontoa) ja interiöörejä (kotoista elämää) idyllejä ja mytologiaa... Vaikkakin kolme neljännestä aikamme taiteilijoista on suurten kaupunkien oppilaita ja asukkaita, ei heidän taulussaan tai veistoksissaan • löydy suurta kaupunkia teknillisen mahtavuuden ihmeineen, kollektiivisine kärsimyk-sineeri, intohimoineen ja ihantei-neen. Molemmsisa täällä (Vienis-sä) järjestetyissä näyttelyissä löysin vain kaksi tuotetta, joissa kuvastui kaupunkien uusi elämä. Karl Schultz kuvasr-^altavaa rakennustyötä^ Mariahilferkadulia. Olof Lange esitti värikkään kaiverruksen "Kutsn"^ Schultzin taulussa vallitsee hämärä, jossa häämöittävät te-lineitten" piirteet, ja niillä Uikkuu himmeitä työläishaamuja ilman kasvonpiirteitä, pelkkiä ihmisen varjokuvia. Sellaisilta näyttävät työn ihmiset sen silmissä, joka sivumennen katsahtaa heihin «yrjaato. Langen gravyrissa liikkua sillan alla joukko, työläisiä, työläisnaisia, lapsia, kokonainen ihmisvirta. Osa siltaa on särksmyt, sillalta kuuluu "kutsu". Koko komposittioni on hämärä, niinkuin ei taiteilija itsekään selvästi tietäisi, mihin joukko liikkuu ja minkä nimessä sille annetaan . k u t s u . . . Tämä pieni kangas ja tämä pieni kaiverrus yhä enemmän paljastavat aikamme kuvaamataiteen ai-heettom uuden ja, sanon suoraan köyhyyden — huolimatta kaikista muotojen ja otteitten rikkaudesta. Jotain suurta täyt3ry lähteä liikkeelle jossain taiteen ulkopuolella, itse yhteiskuntaelämämme sjrvyyksistä, jotta taide palaisi paostaan, rikastuisi työtätekevän ja taistelevan ihmisen draamalla ja, vuorostaan r i kastuttaisi sen työtä ja taistelua." Gioachino Rossini Italialaisen oopperasäveitäjä Ros-sinin (1792—1868) elämästäl kertoo wieniläinen Alfred Fischo* hupaisia juttuja, joista tässä selostamme muutamia. Rossinilla oli perin vieraanvarainen koti, ja hän itse herkutteli sekä niloin että vitsein. Mutta hän kykeni olemaan myös irooninen, ja voi sitä, joka joutui hänen hampaisiinsa! Tällainen luonne antoi huutia suruille. Vain kolme kertaa elämässään tiedetään säveltä- -iän itkeneen. Ensi kerran kun hän menetti rakastettunsa, toisen kerrap kun eräällä purjehdusmatkalla Lago di Obmolla haavoiteta fasaani putosi järveen, ja kolinannen kerran, kun hän ensi kertaa kuuli kuuluisan viuluniekan Paganinin soittavan.' Robert Schumann kertoo, että Beethoven oli itkenyt silloin kun hänen kolmas Leonore-alkusoitton-sa "VVienissä epäonnistui. — Rossini olisi tällaisessa tapauksessa korkeintaan nauranut Tämän suuntainep kokemus sattui mestarille v. 1816, jolloin hänen "Sevillan parturi" oopperansa ensiesityksestä Roomassa tuli fiasko. Yleisö oli kiukuissaan siitä, että Rossini oli käyttänyt samaa tekstiä, jonka yleisön mielisäveltäjä Paesiel-lo oli jo säveliin pukenut, ja I:säk-si suuttui se siitä, että Don Basilio tuli papin puvussa näyttämölle. Tässä silmänräpäyksesisä alkoi yleisön taholta minuutteja kestävä rihi-nä ja vihelteleminen. Mutta Rossini, joka itse oli johdossa, ei menettänyt hetkeksikään huumorioon. Hän veti taskustaan suuren tötterön karamelleja, kääntö nauraen yleisöön päin ja nieli karamellin toisensa jälkeen mitä suurimmassa sielunrauhassa, kunnes melu loppui. Rossini oli sangen hyväsydäminen. Niinpä hän testamentoi koko omaisuutensa hätääkärsiväin taiteilijain vanhainkodin hyväksi. Tämä avuliaisuus saattoi säveltäjän ystävät hankaliin tilanteihin. Rossini esim. lahjotteli sävellyksiänsä köyhQle taiteilijoille. Impressario Strakpschin tehtäväksi jäi sitten ostaa suuresta summasta sävellykset takaisin. Rossini ihaili suuresti HändeUä, Haydnia, Beethovenia ja Mozartia. Mutta Wagneria hän ei voinut sietää. Hänen ystävänsä soitti - kerran säveltäjälle kauniin kohdan eräästä Wagnerin oopperasta. Rossini tuumaili: "Myönnän, että Wagne-rin musiikissa on kauniita hetkiä, mutta jo neljännestunnit ovat piinalliset." Monen kuuluisuuden ohella, jotka vierailivat säveltäjän kodissa, kuului hänen ystäviinsä alttolaulajatar Majrie AlboriL ' Tällä oli ihana ääni, mutta hän oli niin lihava, että tuskin pääsi kunnolla käymään. Rossini sanoi hänestä: "Hän on elefantti, joka on niellyt satakielen." Mutta hän sävelsi kuitenkin useat kauniit aariat erikoisesti Albonia varten. Säveltäjä kuoli v. '1868 oltuaan kolmisenkymmentä vuotta sitä ennen kokonaan säveltämättä. Hän oli felänyt mukavaa elämää "Sevillan parturin" ja "Wilhelm TellinV tuottamalla maineella ja tuloilla. Hänen hautauksensa Pariisissa olivat harvinaisen juhlalliset. Kun Adelina Patti ja Alhoni lauloivat aarian mestarin "Stabat materista", kuului valtavasta teinppelistä, kovaääninen nyyhkytys. Yleisö itki sy-dämellisimmät kyyneleensä, handat-m( mmmaimamimmmsmamimi.m tiinhan maan uumenin «'P esaron joutsen", joka parisilaiselle yleisölle ja kaikelle maaihnalle on Joika-nut kuolemattomat» ihania säveliä. Kaikki meidän suomalaiset kötilääkkeemme ovat valmistettu Suomen yliopistossa käytännössä'olevain oppikirjäin mukaan, sekä K. G. K. Nyman'in erikpiskatsannon alaisina. Me käytämme ainoastaan parhaita rohtoja valmistukseemme. KUMMITAVAROITA Hoffmanin tippoja, sydän- ' Hammaspulveria, 25c ja 50c _ . . ,. aluskipuun .60c ja $1.00 Ihosalvaa, hinta 35 Selkäplaastaria .35 Kamferttia, kuivaa 25c unssi $2.00, ?3.00, $4.00 ja S5.00 Rintaplaastaria .50 Kamferttilinjamenttia 50 Kuumavesipussin letkuja,' ' Munuaisplaastaria 60 Kummiplaastaria .25 hinta $1.00 Eetteritärpättiä, yskään , Kolmenlaisia tippoja 60 Ruiskuja naisille, hinta $3.50 , ja hengenahdistukseen .50 Luulinjamenttia 60 Ruiskuja miehille, hinta $1.00 . Halvausvettä, hinta 50 Nervin tippoja oO Ruiskuja lapsille,^ hinta . .35 Hiusöljyä, hinta .50 Parranajosaippuoita .50 Korvaruiskuja, hinta 35 Hammastippoja, hinta .25 Päänkivistyspulveria ..... .50 Nenäruiskuja, hinta 85 Hammaskittiä, hinta .... .iO Mdöljyä Varmuusesineitä naisille, Hammasharjoja, hinta 25c, Puunoljyä 5" hinta $3.50 40c, 60c ja 75c; Puhdasta Norjaii kalan- Varmuusesineitä miehille, ' Hemoroidesalvaa, hinta 75c maksaöljyä, hinta $3.00 tus. 1 Hajupihkaa, hinta 25c unssi hinta 50c ja J.IOO y.m., y.m Intinlinjamenttiä, hinta .50 Prinssintippoja °^ Kääreitä, Plaastaria, - < Snellmanin koliikkitippoja .50 Preserveeraavia tippoja .50 Haavapumpulia 25c, 40c, 75c, Kamferttiviinaa, hinta .... .50 Riigapalsamia $1.50. Kamferttioljyä, hinta .... .50 Silmävettä Haavakääreitä 1* 20c, 2'. 25c Emätippoja, koliikkiin ja 37- Silmäsalvaa «O Exemasalvaa, hiijta ....,T5c dänaluskipuun, hinta .501^ Suu- ja hammasvettä 50 TILATKAA meiltä läakeloettelo. Meillä on saatavana kaikkia Snomen, Canadan ja Ameräan lääkkeitä, knmmitaTaroita, ma*keeraaimaaleja jy. m. Me) maksamnie poatlraLan kaikitta $5.00 tai aita isommista tilauksista. —. Erikoistaäkelnettelot asiamiehille. K. a K. NYMAN, Omistaja. Suomessa ja Canadässa tutkinnon suorittanut apteekkari. PORT' ARTHUR, Oni Hammaslääkäri Willamette Blvd. Santtarfara' varustetta nykyajan luontaisella ter-veyshoitovälineillä. Täydellinen X-ray ja laboratori tarkastus. Huom. 1 X-rau hoitoa syövälle, kasvann^ sille' ja ihotaudeille. / J>r. Peter K o k ^ Dr. Acna Kbk£n>, D.C. D.C. 467 WiDamette Blvd. Portland, Ore. Haone 7, Clinie BIk. McCartney'n ja Bnrke'n ylSpnolello. Victoria Av. ja Brodle St. kalmassa FORT WILLIAM Vasiaanottotnnnit: päivisin 9 a.p. -r-6 i.p. Iltasin: 7—9. Puhelin 1008 S. 'Toimisto tyttö puhuu suomea ja englantia. Liha- ja Ruokatavaira-kauppä 71 Cedar St. Sndbnry, Ont. Telephone 844. .~ Bos 524. NIEMI & VALKEAPÄÄ IJMITED HENKI; PALO, TAPATURMA J A AKICUNALASI Ldaoja tianMtaan nopeasä Ja @^ VÄLITTÄJIÄ Conn soittovälineille — sekä — BELL PIANOILLE - ovat 80 Dnrlumi SL—SUDBURY, ONT. Seuraava Blne'n kaupasta- -«PkoDC 1694 — |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-07-23-06
