1930-06-12-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
138-- 1930 Torstaina, kesäk. 12 Btnä — THur.. June 12
injimnAviA-iiiErELTÄViÄ AiiHä^
Suuressa Northern Housefurnishing Go. joka on
Myymään
Ilman mitään epäilystä, tämä on suurin alennucmyynti huonekaluissa, kotitarpeissa,
miesten j a naisten vaatetavarassa. Me vakuuttaen j a painostaen tiedotamme,
e t t ä meidän t ä y t y y poistua nykyisestä huoneustostamme heinäk. 1 p. mennessä,
joten olemme P A K O I T E J T U J A MYYMÄÄN K A I K K I , erikoisen alhaisilla hinnoilla.
Jos ette ole vielä tähän mennessä käynyt myynnissämme vierailkaa tällä
viikolla — siksi, e t t ä S U U R E M P I A J A P A R E M P I A A R V O J A on tarjolla jokaiselle.
Tämä myynti kestää 10 päivän ajan — Tulkaa
hakemaan osuutenne näistä erikoistarjouksista.
Tulkaa aikuisin ja usein
3 kpl. sänkytarjous, kaikki standarttikokoisia. 2 t,
päät, 1 t. pylväitten kansaa, hyvän vieterin sekä matrassin
kanssa. Matrassi tehty hyvästä, kestävästä kankaasta, puhtaan
täytteen kanssa. Arvoltaan $20. Ulosmyyntihintamme
Matrasseja $5.95
Kaikki standartti kokoisia.
Hyvän täytteen ja
päällystän kanssa. Taattuja,
ensiluokkaisessa kunnossa.
Arvollaan $8.50 ja
$9. Myyntihintamme $5.95
; *
O
BLÄNIfETTEJÄ
Harmaita pumpuli • blän-kettejä,
koko 60x80, Tav.
$4.50. Myyntihinta $2.25
Valkosia villablänkettejä.
64x84 kokoisia. $12.00 ja
$14.00 arvoisia. Myyntihinta
...$7.95
SÄNKYJÄ
Ruskeita lerässänkyjä,
standartti kokoisia, 2 t. päitten
sekä 1 t. pylväitten
kanssa. $9.50 arvoisia.
Myyntihinta ....$6.75
Samoja sänkyjä, leveiden
teräspäitten kanssa. $11. ja
$12. arvoisia. Myyntihin-
•lamme ......$7-95
CVT PPiCBS
f h af bring f he crowds
Pitsi ikkunaverhoja, väliverhoja,
koristeltuja verhoja y.m.
Pitsi väliverho, 2'^' jaardia pitkä \ 59c
Ollut 98e arvokaan.
Sveitsiläi.siä väliverhoja, $2.50 arvoltaan.
Myyntihintamme $1.49
Koristeltuja ikkunaverhoja, 2 1/4 jaardia pilkii, $l.:Ut arvoltaati.'
Myyntihintamme ..89c
K A I K K I V A R A S T O S S A M M E O L E V A T VERHOT O V AT
S A M A L L A I S I L L A A L E N N U K S I L LA
Matrasseja
Kaikki standartti kokoisia,
hyvän täytteen sekä
päällystän kan.ssa. $17.00
arvoinen. Myyntihintamme
$11.75
Kaikki kaupassamme
olq^at miesten, nuorten
miesten ja poikasten puvut,
myydiiiin
puolella hintaa
K y l l i k s i sanottu
4 kpl. Ghesterfield setti
Apartra;3nt huoneuston kokoinen mohair päällystän
kanssa, mon/>;sa eri värissä. 4 kpl. Ghesterfield
.soffa, 2 isoa U>oIia ja pieni jakkara. $159.-
00 aryoUaan. ,
Konkurssimjryntih. $79.50
Kaikki makuuhuoneen kalusto
Myydään alle tehtailijan hinnan.
ruskeita, kpl.
Chiffonier kaappeja, kpl
Peilikaappeja,
$13.75
$12.95
N A I S T E N T A K K E JA
Tav. myyty $12,50—$20.
Hyvä valikoima.
$5.95
L A S T E N T A K K E JA
Kaikki lasten takit, joita
on myyty $15. asti myydään
$3.95
N A I S T E N J A L A S T EN
T A K K E J A
Englantilaisesta tricotine
ja tweed kankaista viimeisimmät
värit ja mallit.
Kaikkia kokoja. Arvoltaan
$30. ia $40, Voitte valikoida.
$14.95
MATTOJA
100 mattoa, koko 20x45.
Sieviä värejä ja mallia.
Kpl. .;
49c
TÄKKEJÄ
20 suurta täkkiä, $0.95
arvoltaan. Nyt V»,
$2.95
Blänkettejä
150 flanelli blänkettiä,
ruudullisia. Koko 60x80.
$3.50 arvoinen. Ny^
$1.99
Katsokaa
Tätä!
TKniii panee teidät pysähty-miiän,
katsomaan ja
kuulemaan
M I E S T E N ja P O I K A S T EN
PUKUJA
ja
KEVÄT- ja S Y Y S P A L T T O JA
"•^M^--'- A i i e - ostohinnan'
30 miesten sinisiä hotany
serge pukuja, • viimeisimmät
mallit. Tav. myyty $27.50 ja
^25.00, Nyt myydään
LAMPPUJA ja
VARJOSTIMIA
. Lattia sekä pienempiä lamppuja,
suurien, sievien vajjosti-mien
kans,sa, tehty silkki ;;eor-gette
kankaista. 12.00 arvoltaan.
Myydään ulos
$6.95
The Northern Honseiurnishing Go.
8 GEDAR ST. EMPIRE RAKENNUS
Vastapäätä viinakauppaa
50 Walnutilla valmistettua
(End tables)
Pieniä pöytiä
3.95 arvoisia. Myydään nyt
$1.99
tomuksia itsestäni
Kirj. V.?evolod Ivanov.
Suom. O. O—n.
ingon valo kaislikossa on re-la
väririkas kuin laamapapin
"tta. Mutta lieju — vihreä
ivä terva — haisee ruuta-käteni
haluavat uida, — pit-ejua
kaislikon alle, — lais-sakeata
ja löyhkäävää vettä
•ta minä en ui. Tänä ainoana
'a olin antautunut ruumiini
n ja levätköön kädet rauhal-niohikossa.
ski laikc-utuu kulmilleni, tun-se
levittää jalkansa, hie-
"n hämähäkin kina, ja vajot-
^annsa hiljalleen ihooni. En
* tänään, suljen päivän
•nat silmäluomeni ja luen t T""'^ ^^""^^ korvani vie-fcohoava
ruohon lehti kosket-oksiani.
^^'eljä.., seitsemän.. , kah-
?n tasaluku, — minut tape-
J3S ei — pakenen- Kylässä
aaaan.joukko-osasto, ja ky-
^a^niHe on annettti määrä-
^ «Imi minut.
^ ^ i t o i s t a . . . kolmetoia-yJiitoista...
^ä! Ruoho pakeni htuksistbni,
^lasitöistä'
«Sra t TT°a-it;t^u"n uhti.u ksiin- Se on
g-:^ kukka ui virrasta
J2-eaen safiiririnnallaan.
^ ^'n-^sen nokkansa hil-
^vK^-^^y^^^^et sen kau-
^ytety.-at. vartalo vavahte-löin^^
aXr jotakin.
^ ^^an .aasken kulmiltani
ja katson laiskasti, miten se, punerva
verestäni, täyttynyt vatsansa
huojuen lentää tiehensä.
Ja suoniini matelee niin verkkaan
liikuttavaa ja painostavaa
nestettä. Sydän ui jossakin kaukana,
kuin lihava ja vihreä ruutana.
Kaikista enimmän ovat paahtuneet
polveni ja otsani — kolme etusuo-jaanL.
Ajatukseni hiipivät verkalleen
kuin nunnat kynttilöineen. Käsilleni
laskeutuu tummia kärpäsiä yksi
toisensa perästä ja parrakkaat
ja paahtuneet poskeni nauravat
äänekkäästi. — Se oli silloin, kun
ajattelin etusuojista.
Hivelen polviani ja otsaani- Nauran.
Laamapappi kirjavassa viitassaan,
joka muistutti aurinkoa kais-likö.
ssa, oli minulle puhellut Kara-korumin
raunioilla:
— Ihmiselämä on kuin kivikko-
Tuulet puhaltavat ja jälelle jää
vain hiekkanummia. Täällä ovat
eläneet Batyi ja Taraerlan, mitä siliä
haluat?
Olin nauranut kunnianarvoiselle
laamapapille vasten hänen kapeita
kiinalaissilmiänsä ja ohuvia huuliansa.
— Kuljen yhden aasin kanssa,
ja Batyita ja Tammerlania minusta
ei tule, mutta rakkautta on minulla
enemmän kuin sinulla ja
heillä..,
Hoikat ja pölyiset jalkansa leveälle
haristaen, huulensa koukistaen
— oli aasi huutanut nenänsä katitta.
Mutta huulellaan oli istunut
musta kärpänen. Samanlainen kärpänen
oli istunut laamapapin viitalla
ja minun olkapäällänL
Juotuamme maitoa olimme me
"ISbteneet eteenpäin ja laamapappi
oli lakannut järkeilemästä Batyis-ta
ja Tameriannista, hiekaksi
muattavista kivistä.
Minkä vuoksi muistin laamapapin?
En tiedä, ehkä atiringonpaistc
kaislikossa oli hänen viittansa näköinen.
Olkapäästä kyynärpäähän asti
painaa vartaloani keppi, mutta en
halua kääntyä selälleni. Se keppi
on laho, ja siihen mennessä, kun
minua huudetaan, tulee se hajoamaan.
Siinä on — muistan —
kalpeanharmaa kuori pienine kyh-myineen,
ehkä se on koivua. Muistan
kylmän koivun mahlan —on
keväisin mieluista imeä sitä oljer
läpi. Maa on vielä kylmä, mutta
tuuli on raskas ja lämmin ja koskettelee
hyväillen kaulaa, koivun
runko vavahtelee tuulessa latvasta
ruskeankuorisiin juuriinsa asti —
vavahtelee, luovuttaen mahlaansa.
Edelleen muistan satulani koivukaaren
ja nauran jälleen:
— Ei, atamaanijoukot eivät
saa meitä käsiinsä!
Kämmenilläni on tahmaista nesteitä,
se tahmaa ne tiet, joita, pitkin
oU kulkenut elämäni ja käteni
on lehden näköinen, sormet kuin
suonet, ja niissä on ohjasten aiheuttamia
känsien alkuja. Ken paljon
kulkee, hän tietää myös minne!
Niin kuluu aika. Yhä liikkumat-tomampana
ja raskaampana painaa
vesi maahan. Kaislikko suoristuu,
kurkottutuu kohti korkeutta, jän-nittyneesti
lehtiään kohisuttaen.
Kalat tempautuvat pohjasta, ui\sa<
vesipintaan, ja niitten evät näyttävät
vihreähkössä vedessä kellertävältä
pölyltä. Minusta tuntua, että
näen niitten samean punayaaleat
uniset silmät, n€ uivat aurinkoa
köhii, jotta heräisivät. Lasken nis
kani lämpöisille ruohokaistaleille ja
kasvoni kääntyvät taivasta kohti.
Se on yhäkin samanlainen kuin
silloinkin, kun minua ei vielä ollut,
— ja voi olla, että juuri sen vuoksi
en halua siihen katsoa; Täätla
luonani kasvaa joka vuosi lehtiä,
ja maa — lihava ja avara •— rakastaa
minua omalla tavallaan. j Hän kumartuu ja sysäten syr-katson
jälleen, miten vesi ahmii jään harjan taputtaa hevosta hi-aikaa.
Käteni kurkoittavat .-itä ki.selle kaulalle, pyyhkii hien saa
kohti lyödäk.seni laajasti ja heläh- \ pasvarsiin ja puhelee:
tävästi tuohon uneliaaseen .saok I — Istuudu rinnalleni. Hakevat
secn, niin että nuo leveät kalat meitä, kunnolleen l ö y t ä v ä t t a p p a -
kiitäi.sivät pelästyneinä pitkin jär- vat.,.Sinne kauaksi jätin hevost-n,
veä ja murskaisivat aivon.sa. Miten j tulet Bikmelschanskin kylään, tie-
.se onkaan pieni, tämä heidän vai- i dätkö.
takuntansa.
Onko se tarpeellista?
Ajattelemme tänään, ettei oI(
tarpeen.
Asetan käteni ruoholle ja pyrin
•tuntemaan' sen värin. Suljen silmäni,
aivoissani Vdlähtää .selvä.sti
pehmeä, pitkä, löyhkäävä suikal'
vihreä, siitä pyöreämpi — vih
reänkeltainen, ja tuo melkein pyö
reä punainen. *
Avaan silmäni —- pyöreä — or
punainen ruoho.
Täytyy muistaa — on .syksy.
Sormi.ssani on pyöreä punaincr
ruoho- Taitan sen ja puhelen:
— Syksy.
Kaj.<5likko tummuu. Kaislat ova'1
kuin rihmat, jotka yhdi.stävät tai
vaan maahan. Ne ovat kuin väli ,
seinämä, joka
— En.
— No? Kulje suoraan yli aron
kohti aurinkoa. Löydät.
n.
Yli aron kohti aurinkoa.
Yli aron kohti iloa.
Yli aron eteenpäin.
Kuljemme ja kuljemme yli aron.
Hiekan muutamme kiviksi. Kivet
leiväksi.
Kuohuvaahtoi.set ilonpäiväni. -
— Olivat!. . .
huoneeksi ja saa siellä tilata kaikkea
mahdollista, kahvista ja oluesta
aina samppanjaan saakka. Ja on
i ihmeellistä miten nuo kauniit ja
• ketterät tarjoilijattaret selviytyvät
' hyvin näytäntöjen aikana vallitsevassa
pimeydessä. Ei koskaan tapahdu
töytiiyksiä, ei juuri koskaan
säry laseja. Jos jotain sellaista
tapahtuu, niin ovat siihen syypäitä
vieraat.
Mitä sitten suositaan näissä suii-ri.-
J.-^a kinotoattcreissa?
Kun yleisö niissä on pääasiallisesti
roniaanilaista syntyperää,
niin johtuu siitä että rakkausdraamat
ovat vallitsevia. Mutta niissä
saa kernaasti olla hiukkanen julmuutta!
Myöskään ci karteta pientä
viekkautta. Yleisö haluaa nähdä
kankaalla omaa luonnettansa
j a niinpä .sii.s siinä tulee olla rakkautta
ja tyrannia. Koi.stoille osoitetaan
usein myötätuntoa. Argentiinahan
on niin vapaa, niin vapaa.
Ja maahan ci suinkaan aina saavu
sitä parhainta ainesta.
Scikkailufilmcju?
Joitakin harvoja. Huolimatta
siitä, että ArKcniina on knrjanhoi-tomau,
ei ylei.sö siellä suurestikaan
välitä sellaisista, joita mc kutsumme
couboyfilnieikHi. Tui ehkä juuri
scnvuoksi. Nc ovat aivan liian
lähellä heidän nenäänsä. Joskus siedetään
niitäkin, mutta säännöllisesti
päivittäin, ci kiitos. • Silloin haluavat
jo nuo hclpo.sti syttyvät
daamit ja herrat niihdii valkoisella
kankaalla rakkauden mutkikkaita
polkuja ja mennä kotiin .siltcn ja
harjoitella niitä.
Salapoliisifilmcjä?
Niitä esitctäiin jok.secnkin runsaasti,
sillä roomalainen rotuhan on
aina ihaillut erikoisesti rikoksia.
He tarvitsevat mutkikkaita teitä ja
voimakasta käsittelyä.
Pienimmissä kinotcattereissa vallitsee
samanlainen maksutapa kuin
suuremmissakin. Mutta siellä ovat
filmit erilaisia. Siellä vallitsevat
seikkailu- ja konhafilmit. Ja erikoisesti
juuri viimeksimainitut. Argentiinan
väestön alimman kerroksen
muodostavat maahan muuttaneet
Espanjan, Italian ja Kreikan rikolliset
uinck.set. Kreikkalaisia
näyttää kuitenkin olevan enemmistö.
Ja jokainen arBcnliinan-kreik-kalainen
on synnynnäinen pctkut-tajakapltali.
stin alku. Roiytofilmeis-
'lä voi aina oppia jonkun uuden
huijaus ja varastempun. Buenos-
Airesin apashimaailman rinnalla on
Pariisi kuin sunnuntaikoulu.
Sitten 011 vielä eräs laji kinoja,
joista ei suata edes puhuakaan.
Niiden filmit valmi.stetaan Port
Saidissa, joka on tunnetusti maailman
pahimpia nurkkia ja jossa
biograafi on ainoastaan jonkunlaisena
naamarina. Mutta Argcntii-nassa
ei ole ensinkiiäij, minkäänlaista
kinosenBUuria. .
Bueribs Airesissa tapaa vielä
erään omitui.suuden elävien kuvien
alalla, jota tuskin muualla tapaa.
Ja sitä kutsutaan ulkoilmakinoksi.
Se on rakennus, joka 'muistuttaa
jonkunlaista musiikkipaviljonkva,
jonka edustalla on yleinen (tarjoilu.
Sielä vallitsee jokseenkin samanlainen
tunnelma kuin jo.s.sakin ravin-tolosa,
vaikka siellä istuessa voikin
samalla kuin nauttii lempijuomaan-sa
katsella filmiä ja kuunnella or-kcKterin
soittoa. Näitä ulkoilmaki-noja
on kaikessa suurimmissa puistoissa.
I''ilmit ovat kuitenkin enemmän
lyhyitä ja huvittavia. tZi mitään
kahdciitunnin filmejä. Puolentunnin
filmejä enimmäkseen ja
useimmiten vain 10 minuuttia kestäviä.
Illan ohjelma on tavallisesti
vaihteleva ja eloisa.
Argentiinan muut kaupun(;it jäljittelevät
Buenos Airesia, tosin «u-piHtctummas.
sa muodossa. Ne viljelevät
miltei yksinomaan seikkailu-filmejä.
Sitten on vielä kinoteattrcita
joillakin suuremmilla maatiloillakin
ja niillä yleisönä kolme tai neljäsataa
paimenta. Siellä pyöritellään
loppumattomasti couboyfilmejä.
Sellaisessa teatterissa vallitsee
muuten mitä pirtein mieliala. Hevoset
ju ratsastajat keskustelevat
äänekkäästi ja saattaa tapahtua
e t t ä jonkun revolveri laukeaa ja
kuula jättää reijän kankaaseen.
•Myötämielisyys puoleen ja toiseen
on voimakasta roomalaisten kesken
ja laukaus voi vaikuttaa tarttuvag-ti.
PORT ARTHURIN
Luonnonparantola
Hoitajat —
PETER HOLAPPA
JOS. HALONEN
350 Bay St.
FILMEISTÄNNE
saatte parhaat kuvat lähettiimällä
nc meille valmistettavaksi. Rullan
kehitys 10c kuvasta: 4, 5 ja 6c kpl.
Rahan tulee seurata tilausta. Palmit
sisällä ennen tl ap. valmiit 6 ip.
F E N N I A STUDIO
1108 St. Antoine St., Montreal, Q.
SIISTIÄ HUONEITA
644 Lasrauchetiere St WeBt,
Montreal, Que.
U. Eloranta
P A R T U R I S A M A S S A TALOSSA
(Tr
Hieroja Hugo
Antaa hierontaa Alavon
Joka arkipäivi. .
»—Il mv^Z^ip,
Tulee kotia «nydskin pyydfiKiMi
341 Anfwerp St. SuHmn, <li
— Pali«li0 X»54— ^
RUOKALA -v.^.-
SUURIN JA AJANIIUKA(8ill.'^''|„
HOLM'S CAFE r3f
Howdy
Ainoa valmistaja Sud-buiyn
piirissä.
Star Bottling Works
Box 1028 . Plione 946
Sudbury, Ont.
439 QUEEN ST. ViliSt
(Spadina j» Qaeen St*. Inilawsttt|'
TORONTO, ONT. '^'S
Hyvä ruoka ja kahvi. Suaraaldbal;»;^;
leivokset. Tcnrctaloat
Hieroja A. VaOey
SAUNALLA '
Toronto Steam Bathfi
128 P«ter St. Toronto, Ottf.
Tunnit: Kcsk.-torst. 4 ip. 11 jp;^ -
Perj. 1—11 ip. -
Lauant. 1 ip. klo 2
Sun. 9 ap. 4 ip.
• <^\y%
Muina aikoina otetaan vastaan
kotona
55 WidmeF Street
Puh. Elgin 0705,
Svomalaiaea Naisparturi jn
Käheräijä '
ryydummc Bolkeutua arv, yl^oji
suosioon hyvtillä työllä ja kohteita!^
suudella. Kauncushoitoa myOn. f
ELSA GLADE
Ja
KERTTU REUNANEN
131 Peter St., Toronto, On\
1-
ATLANNIN PURJEHDUKSIA
LIVERPOOLIIN
KoS* ?>7 \Y^-.y^ ;;;; • ••••• »UCHESS OF ATHOLL
Heinak. \\ Homäk. 30 ...:,..;..„..„.....;...;„.... ÖtrCHteSSÖP BEDFORD
DUCHESS OP YOftlt'"
•••• ' • • • ;...„.,. M^INN£ID0S4f'^
CHERBOURCIIN—SOUTHAMPTONIIN ! .'^Ää .
••' " • EMPKESS OP SCOTLAN^s^K^
• , , , MO^NTBiDSft' •'"
„.„„. EMPRESS ÖF JAPANIA
f • EMPRESS OF irRAJTOl .
• MONTCt/ASir^^a
EMPRESS OF AUSTRAt,W %
„.,.,....„„,... METAGAÄA-" -
Mlem; k. 18 .... , , DUCHESS OF AtisSl». :\
•EI poikkea Cherbourgis.sa. T!" .'^
BELFASTIIN--GLASGOWlIN ^J^.
J^csäk. 14 : MONTCAMllli
Ke.sak. 21j Hcmak. 18 „„..... MINNEDjöSJib^^^
^.I, • - D U C H E S S OF BICHMOND^^
Hcinak. 2 Elok, 1 .....,....;:.;..„..;.•;...,.. MEHTAä
Hemak. 12 DUCHESS OF YOBR?^
•El kay Belfastissa. fJs
•*Ei käy GlasgovriBsa,
Heinäk. 12| Elok. <]
Heinäk. 18
Elok. 1
Kesäk. 18| Heinäk, 9
•Kesäk, 19
Kesäk, 24 ,
Kesäk, 2h Heinäk, 10
Kesäk, 20 Hciniik. 24 .
Heinäk. 2 Heinäk, 2,1
•HeinJik. ;i ,
Heinäk, ö! Elok, 7
HAMPURCIIN
.„, MONTCLi
'MONTCÄl
Teatterielämää
Argrentiinassa
Buenos Aire.s on miljocnakau-punki
ja lähinä Rio rle Januiroa
maailman tuhlaavaisin kaupunki,
eroittaa J.sännän. i ja kaupunki joka uhraa .suurimmat
välis^inämä suures.sa paimentolaJs ; summat yleisille huveille,
teltassa. Argentiinassa toteutetaan van-
Vartaloni väsyy. Menen vedc-r haa roomalaista ohjetta: "Kan.salle
luokse ja peseydyn. Hiljalleen ja leipää ja sirkusta". Näytelmiä tar-venyvästi
kuin hunaja imee jär/i; jotaan aretntiinalaisille run-saasti
pi-sarat käsistäni, • ] c-jkä suinkaan vähiten valkoi.sella
Kaislikossa kuuluu vihellys. Laa- i kankaalla. Kinoteattereita on Arjat
kaviot kopsavat mättäiBiin kai- jfentiinassa paljon ja suuria. Suu-
WASHINGTON, D. C, kfciiik. 10.
— Luutnantti Apollo Soucek, joka
viime keskiviikkona teki Anacostlan
D C. ilmaSIukentältä korkcaslenton-sa,
onnistui rikkomaan cnttsen
maailman saavutuk.'ien. Hänen i l -
mapuntariasa rxioittl hänen, lentäneen
43.160 Jalan korkeuteen, eli
1044 Jalkaa korkeammalle kuin mitä
oli välttämätöntä .saavuttaa, rik-koäk.
seen enti.sen ennätyksen, mikä
o)i fiak.5aIaLselle Willie Ncuenhofe-nilla.
... MONTROSB'^ J
... METAGAMA
Ke.säk. 2<]| Heinäk. 24 ...
Heinäk, 5| Elok. 7 .,.,.....,....„..„„
ANTWERPIIN
Kckäk. iy| Heinäk. 17 ,„
Heinäk. 3 , .,.„
HAVREEN—LONDONIIN ;
•Kesäk, 191 Heinäk. 17 „„„ .„.. MONTBOSBr
•Heinäk, 3 METAGÄMipi
•Heinak, 18 DUCHESS OF A^BOSm
•Ei poikkea Londonissa.
Vhtcys Ilullista Suomeen joka keskiviikko
Lähempiä tictf>ja hinnoista sekä purjehduksista halutessahne kMotykSI^'
kenen tahansfi Canadian Pacifin laivayhtiön asiamichca puoleen tai C;-lii JS^^^^
White, District Passengcr Agcnt, North Bay, Ont.
Ganadian Pacific
iyjUallman s^uurln^ rndlkuatus Jörjcsddn,.',
•X W.-AHLQVIST, Biox 69,, S^Mnas^ QmlL^^^^^^^^A
Halutessanne lähettää rahaa omaisillanne £uropaan, cehkii|
Canadian Pacific Expressin välitykseni. ^^^^^^ ^ :
VUOKRAnAVANA
Etuhuone vuokrattavana.
280 E Y R E St.
kuvasti. Annan leukani laskeutua,
sutini strukistuu ja huuleni päästävät
vihellyksen:
—, S.SSS. . .sss. ..
ruudessa voittavat nc ainoa;<taan
Austraalialaiset kinot ja ulkoasunsa
puolesta ovat ne ainutlaatuiset.
! Käynnin näisi^ä ar^fcniinalai.si.s.sa
KaisJikos.sa kahahti. Pehmeä?.ti kinotcatterei.^sa voi tehdä mak-:a-lehtiä
siivillänsä liikutellen lentää matta mitään, mutta kuitenkin siel-lintu
pääni päällä. Mies nauraa. lä tulee aina kuluttaneeksi yhden
Muistin kepin, jonka päällä olin tai useampia pe.soja.
virunut, ja murskaan sen kenkäni SisMnpääny niihin on nimiltä/n
korolla.
— Xukjan, sinäkö se olet?
— Minä. Np, miren on laitasi?
— \''alnus.
vapiiä, mutta se joka odottaa löy-täväiiRä
niistä meikäläi.s^ecn tapaan
penkkirivejä, ptttyy .«uuresti. Koko
I huoneusto on järjestetty tarjoilu-
Farmarit Huom!
Allekirjoittanut haluaa ostaa
aKij?tava3.'?a kunnos.sa olevan farmin.
ILMARI L A A K S O.
G. R. McLanglan, Lancaster,
Ont.
PALLOHUONE
• ja-
Matkailijakoti
961—963 SL Autoin* St.,
Montreal, Qoe.
NISULA Ja MATTILA, ovist.
(Tr.
Hyvä tyd halvat hinnat,
takkeihin tehdään pubkät rfauuit.
. Pidetään myös siitä hucSi,^^^ '
että tulee soma takaptiöU.
mmmmmmM,.\mmmmmmmm,mmmmmmmmmmmmmmmmmmmmM,
MYYTÄVÄI^^^^^H^^^
Hyviä lypsylehmiä, 4 hiljan poikinutta^ ja 2J^po|Ira'i^^
kesäkuussa. Tulkaa katsomaan ken haluaa, hyvä katOtä^/ii^ia^-
mille, 4 mailia asemalta.
A. RANTANEN. Box 65, Webbwoo«l, Ont,
Housut tehdään justibi mittaan,
liivi kyllä aina fittaa."
, Vanhat risat täällä' fiksaa, «Maijoissa ei tarntee untta 'nuftaa^
Tutustua saatte meihin,
kunnollisiin kraatareihin!
L. Kunnas £ M. Viit^^
281 BAY ST., PORT i U l T H I ^ ^ Ö ^^
tmmmmmiimiitmi
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, June 12, 1930 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1930-06-12 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus300612 |
Description
| Title | 1930-06-12-05 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
138-- 1930 Torstaina, kesäk. 12 Btnä — THur.. June 12
injimnAviA-iiiErELTÄViÄ AiiHä^
Suuressa Northern Housefurnishing Go. joka on
Myymään
Ilman mitään epäilystä, tämä on suurin alennucmyynti huonekaluissa, kotitarpeissa,
miesten j a naisten vaatetavarassa. Me vakuuttaen j a painostaen tiedotamme,
e t t ä meidän t ä y t y y poistua nykyisestä huoneustostamme heinäk. 1 p. mennessä,
joten olemme P A K O I T E J T U J A MYYMÄÄN K A I K K I , erikoisen alhaisilla hinnoilla.
Jos ette ole vielä tähän mennessä käynyt myynnissämme vierailkaa tällä
viikolla — siksi, e t t ä S U U R E M P I A J A P A R E M P I A A R V O J A on tarjolla jokaiselle.
Tämä myynti kestää 10 päivän ajan — Tulkaa
hakemaan osuutenne näistä erikoistarjouksista.
Tulkaa aikuisin ja usein
3 kpl. sänkytarjous, kaikki standarttikokoisia. 2 t,
päät, 1 t. pylväitten kansaa, hyvän vieterin sekä matrassin
kanssa. Matrassi tehty hyvästä, kestävästä kankaasta, puhtaan
täytteen kanssa. Arvoltaan $20. Ulosmyyntihintamme
Matrasseja $5.95
Kaikki standartti kokoisia.
Hyvän täytteen ja
päällystän kanssa. Taattuja,
ensiluokkaisessa kunnossa.
Arvollaan $8.50 ja
$9. Myyntihintamme $5.95
; *
O
BLÄNIfETTEJÄ
Harmaita pumpuli • blän-kettejä,
koko 60x80, Tav.
$4.50. Myyntihinta $2.25
Valkosia villablänkettejä.
64x84 kokoisia. $12.00 ja
$14.00 arvoisia. Myyntihinta
...$7.95
SÄNKYJÄ
Ruskeita lerässänkyjä,
standartti kokoisia, 2 t. päitten
sekä 1 t. pylväitten
kanssa. $9.50 arvoisia.
Myyntihinta ....$6.75
Samoja sänkyjä, leveiden
teräspäitten kanssa. $11. ja
$12. arvoisia. Myyntihin-
•lamme ......$7-95
CVT PPiCBS
f h af bring f he crowds
Pitsi ikkunaverhoja, väliverhoja,
koristeltuja verhoja y.m.
Pitsi väliverho, 2'^' jaardia pitkä \ 59c
Ollut 98e arvokaan.
Sveitsiläi.siä väliverhoja, $2.50 arvoltaan.
Myyntihintamme $1.49
Koristeltuja ikkunaverhoja, 2 1/4 jaardia pilkii, $l.:Ut arvoltaati.'
Myyntihintamme ..89c
K A I K K I V A R A S T O S S A M M E O L E V A T VERHOT O V AT
S A M A L L A I S I L L A A L E N N U K S I L LA
Matrasseja
Kaikki standartti kokoisia,
hyvän täytteen sekä
päällystän kan.ssa. $17.00
arvoinen. Myyntihintamme
$11.75
Kaikki kaupassamme
olq^at miesten, nuorten
miesten ja poikasten puvut,
myydiiiin
puolella hintaa
K y l l i k s i sanottu
4 kpl. Ghesterfield setti
Apartra;3nt huoneuston kokoinen mohair päällystän
kanssa, mon/>;sa eri värissä. 4 kpl. Ghesterfield
.soffa, 2 isoa U>oIia ja pieni jakkara. $159.-
00 aryoUaan. ,
Konkurssimjryntih. $79.50
Kaikki makuuhuoneen kalusto
Myydään alle tehtailijan hinnan.
ruskeita, kpl.
Chiffonier kaappeja, kpl
Peilikaappeja,
$13.75
$12.95
N A I S T E N T A K K E JA
Tav. myyty $12,50—$20.
Hyvä valikoima.
$5.95
L A S T E N T A K K E JA
Kaikki lasten takit, joita
on myyty $15. asti myydään
$3.95
N A I S T E N J A L A S T EN
T A K K E J A
Englantilaisesta tricotine
ja tweed kankaista viimeisimmät
värit ja mallit.
Kaikkia kokoja. Arvoltaan
$30. ia $40, Voitte valikoida.
$14.95
MATTOJA
100 mattoa, koko 20x45.
Sieviä värejä ja mallia.
Kpl. .;
49c
TÄKKEJÄ
20 suurta täkkiä, $0.95
arvoltaan. Nyt V»,
$2.95
Blänkettejä
150 flanelli blänkettiä,
ruudullisia. Koko 60x80.
$3.50 arvoinen. Ny^
$1.99
Katsokaa
Tätä!
TKniii panee teidät pysähty-miiän,
katsomaan ja
kuulemaan
M I E S T E N ja P O I K A S T EN
PUKUJA
ja
KEVÄT- ja S Y Y S P A L T T O JA
"•^M^--'- A i i e - ostohinnan'
30 miesten sinisiä hotany
serge pukuja, • viimeisimmät
mallit. Tav. myyty $27.50 ja
^25.00, Nyt myydään
LAMPPUJA ja
VARJOSTIMIA
. Lattia sekä pienempiä lamppuja,
suurien, sievien vajjosti-mien
kans,sa, tehty silkki ;;eor-gette
kankaista. 12.00 arvoltaan.
Myydään ulos
$6.95
The Northern Honseiurnishing Go.
8 GEDAR ST. EMPIRE RAKENNUS
Vastapäätä viinakauppaa
50 Walnutilla valmistettua
(End tables)
Pieniä pöytiä
3.95 arvoisia. Myydään nyt
$1.99
tomuksia itsestäni
Kirj. V.?evolod Ivanov.
Suom. O. O—n.
ingon valo kaislikossa on re-la
väririkas kuin laamapapin
"tta. Mutta lieju — vihreä
ivä terva — haisee ruuta-käteni
haluavat uida, — pit-ejua
kaislikon alle, — lais-sakeata
ja löyhkäävää vettä
•ta minä en ui. Tänä ainoana
'a olin antautunut ruumiini
n ja levätköön kädet rauhal-niohikossa.
ski laikc-utuu kulmilleni, tun-se
levittää jalkansa, hie-
"n hämähäkin kina, ja vajot-
^annsa hiljalleen ihooni. En
* tänään, suljen päivän
•nat silmäluomeni ja luen t T""'^ ^^""^^ korvani vie-fcohoava
ruohon lehti kosket-oksiani.
^^'eljä.., seitsemän.. , kah-
?n tasaluku, — minut tape-
J3S ei — pakenen- Kylässä
aaaan.joukko-osasto, ja ky-
^a^niHe on annettti määrä-
^ «Imi minut.
^ ^ i t o i s t a . . . kolmetoia-yJiitoista...
^ä! Ruoho pakeni htuksistbni,
^lasitöistä'
«Sra t TT°a-it;t^u"n uhti.u ksiin- Se on
g-:^ kukka ui virrasta
J2-eaen safiiririnnallaan.
^ ^'n-^sen nokkansa hil-
^vK^-^^y^^^^et sen kau-
^ytety.-at. vartalo vavahte-löin^^
aXr jotakin.
^ ^^an .aasken kulmiltani
ja katson laiskasti, miten se, punerva
verestäni, täyttynyt vatsansa
huojuen lentää tiehensä.
Ja suoniini matelee niin verkkaan
liikuttavaa ja painostavaa
nestettä. Sydän ui jossakin kaukana,
kuin lihava ja vihreä ruutana.
Kaikista enimmän ovat paahtuneet
polveni ja otsani — kolme etusuo-jaanL.
Ajatukseni hiipivät verkalleen
kuin nunnat kynttilöineen. Käsilleni
laskeutuu tummia kärpäsiä yksi
toisensa perästä ja parrakkaat
ja paahtuneet poskeni nauravat
äänekkäästi. — Se oli silloin, kun
ajattelin etusuojista.
Hivelen polviani ja otsaani- Nauran.
Laamapappi kirjavassa viitassaan,
joka muistutti aurinkoa kais-likö.
ssa, oli minulle puhellut Kara-korumin
raunioilla:
— Ihmiselämä on kuin kivikko-
Tuulet puhaltavat ja jälelle jää
vain hiekkanummia. Täällä ovat
eläneet Batyi ja Taraerlan, mitä siliä
haluat?
Olin nauranut kunnianarvoiselle
laamapapille vasten hänen kapeita
kiinalaissilmiänsä ja ohuvia huuliansa.
— Kuljen yhden aasin kanssa,
ja Batyita ja Tammerlania minusta
ei tule, mutta rakkautta on minulla
enemmän kuin sinulla ja
heillä..,
Hoikat ja pölyiset jalkansa leveälle
haristaen, huulensa koukistaen
— oli aasi huutanut nenänsä katitta.
Mutta huulellaan oli istunut
musta kärpänen. Samanlainen kärpänen
oli istunut laamapapin viitalla
ja minun olkapäällänL
Juotuamme maitoa olimme me
"ISbteneet eteenpäin ja laamapappi
oli lakannut järkeilemästä Batyis-ta
ja Tameriannista, hiekaksi
muattavista kivistä.
Minkä vuoksi muistin laamapapin?
En tiedä, ehkä atiringonpaistc
kaislikossa oli hänen viittansa näköinen.
Olkapäästä kyynärpäähän asti
painaa vartaloani keppi, mutta en
halua kääntyä selälleni. Se keppi
on laho, ja siihen mennessä, kun
minua huudetaan, tulee se hajoamaan.
Siinä on — muistan —
kalpeanharmaa kuori pienine kyh-myineen,
ehkä se on koivua. Muistan
kylmän koivun mahlan —on
keväisin mieluista imeä sitä oljer
läpi. Maa on vielä kylmä, mutta
tuuli on raskas ja lämmin ja koskettelee
hyväillen kaulaa, koivun
runko vavahtelee tuulessa latvasta
ruskeankuorisiin juuriinsa asti —
vavahtelee, luovuttaen mahlaansa.
Edelleen muistan satulani koivukaaren
ja nauran jälleen:
— Ei, atamaanijoukot eivät
saa meitä käsiinsä!
Kämmenilläni on tahmaista nesteitä,
se tahmaa ne tiet, joita, pitkin
oU kulkenut elämäni ja käteni
on lehden näköinen, sormet kuin
suonet, ja niissä on ohjasten aiheuttamia
känsien alkuja. Ken paljon
kulkee, hän tietää myös minne!
Niin kuluu aika. Yhä liikkumat-tomampana
ja raskaampana painaa
vesi maahan. Kaislikko suoristuu,
kurkottutuu kohti korkeutta, jän-nittyneesti
lehtiään kohisuttaen.
Kalat tempautuvat pohjasta, ui\sa<
vesipintaan, ja niitten evät näyttävät
vihreähkössä vedessä kellertävältä
pölyltä. Minusta tuntua, että
näen niitten samean punayaaleat
uniset silmät, n€ uivat aurinkoa
köhii, jotta heräisivät. Lasken nis
kani lämpöisille ruohokaistaleille ja
kasvoni kääntyvät taivasta kohti.
Se on yhäkin samanlainen kuin
silloinkin, kun minua ei vielä ollut,
— ja voi olla, että juuri sen vuoksi
en halua siihen katsoa; Täätla
luonani kasvaa joka vuosi lehtiä,
ja maa — lihava ja avara •— rakastaa
minua omalla tavallaan. j Hän kumartuu ja sysäten syr-katson
jälleen, miten vesi ahmii jään harjan taputtaa hevosta hi-aikaa.
Käteni kurkoittavat .-itä ki.selle kaulalle, pyyhkii hien saa
kohti lyödäk.seni laajasti ja heläh- \ pasvarsiin ja puhelee:
tävästi tuohon uneliaaseen .saok I — Istuudu rinnalleni. Hakevat
secn, niin että nuo leveät kalat meitä, kunnolleen l ö y t ä v ä t t a p p a -
kiitäi.sivät pelästyneinä pitkin jär- vat.,.Sinne kauaksi jätin hevost-n,
veä ja murskaisivat aivon.sa. Miten j tulet Bikmelschanskin kylään, tie-
.se onkaan pieni, tämä heidän vai- i dätkö.
takuntansa.
Onko se tarpeellista?
Ajattelemme tänään, ettei oI(
tarpeen.
Asetan käteni ruoholle ja pyrin
•tuntemaan' sen värin. Suljen silmäni,
aivoissani Vdlähtää .selvä.sti
pehmeä, pitkä, löyhkäävä suikal'
vihreä, siitä pyöreämpi — vih
reänkeltainen, ja tuo melkein pyö
reä punainen. *
Avaan silmäni —- pyöreä — or
punainen ruoho.
Täytyy muistaa — on .syksy.
Sormi.ssani on pyöreä punaincr
ruoho- Taitan sen ja puhelen:
— Syksy.
Kaj.<5likko tummuu. Kaislat ova'1
kuin rihmat, jotka yhdi.stävät tai
vaan maahan. Ne ovat kuin väli ,
seinämä, joka
— En.
— No? Kulje suoraan yli aron
kohti aurinkoa. Löydät.
n.
Yli aron kohti aurinkoa.
Yli aron kohti iloa.
Yli aron eteenpäin.
Kuljemme ja kuljemme yli aron.
Hiekan muutamme kiviksi. Kivet
leiväksi.
Kuohuvaahtoi.set ilonpäiväni. -
— Olivat!. . .
huoneeksi ja saa siellä tilata kaikkea
mahdollista, kahvista ja oluesta
aina samppanjaan saakka. Ja on
i ihmeellistä miten nuo kauniit ja
• ketterät tarjoilijattaret selviytyvät
' hyvin näytäntöjen aikana vallitsevassa
pimeydessä. Ei koskaan tapahdu
töytiiyksiä, ei juuri koskaan
säry laseja. Jos jotain sellaista
tapahtuu, niin ovat siihen syypäitä
vieraat.
Mitä sitten suositaan näissä suii-ri.-
J.-^a kinotoattcreissa?
Kun yleisö niissä on pääasiallisesti
roniaanilaista syntyperää,
niin johtuu siitä että rakkausdraamat
ovat vallitsevia. Mutta niissä
saa kernaasti olla hiukkanen julmuutta!
Myöskään ci karteta pientä
viekkautta. Yleisö haluaa nähdä
kankaalla omaa luonnettansa
j a niinpä .sii.s siinä tulee olla rakkautta
ja tyrannia. Koi.stoille osoitetaan
usein myötätuntoa. Argentiinahan
on niin vapaa, niin vapaa.
Ja maahan ci suinkaan aina saavu
sitä parhainta ainesta.
Scikkailufilmcju?
Joitakin harvoja. Huolimatta
siitä, että ArKcniina on knrjanhoi-tomau,
ei ylei.sö siellä suurestikaan
välitä sellaisista, joita mc kutsumme
couboyfilnieikHi. Tui ehkä juuri
scnvuoksi. Nc ovat aivan liian
lähellä heidän nenäänsä. Joskus siedetään
niitäkin, mutta säännöllisesti
päivittäin, ci kiitos. • Silloin haluavat
jo nuo hclpo.sti syttyvät
daamit ja herrat niihdii valkoisella
kankaalla rakkauden mutkikkaita
polkuja ja mennä kotiin .siltcn ja
harjoitella niitä.
Salapoliisifilmcjä?
Niitä esitctäiin jok.secnkin runsaasti,
sillä roomalainen rotuhan on
aina ihaillut erikoisesti rikoksia.
He tarvitsevat mutkikkaita teitä ja
voimakasta käsittelyä.
Pienimmissä kinotcattereissa vallitsee
samanlainen maksutapa kuin
suuremmissakin. Mutta siellä ovat
filmit erilaisia. Siellä vallitsevat
seikkailu- ja konhafilmit. Ja erikoisesti
juuri viimeksimainitut. Argentiinan
väestön alimman kerroksen
muodostavat maahan muuttaneet
Espanjan, Italian ja Kreikan rikolliset
uinck.set. Kreikkalaisia
näyttää kuitenkin olevan enemmistö.
Ja jokainen arBcnliinan-kreik-kalainen
on synnynnäinen pctkut-tajakapltali.
stin alku. Roiytofilmeis-
'lä voi aina oppia jonkun uuden
huijaus ja varastempun. Buenos-
Airesin apashimaailman rinnalla on
Pariisi kuin sunnuntaikoulu.
Sitten 011 vielä eräs laji kinoja,
joista ei suata edes puhuakaan.
Niiden filmit valmi.stetaan Port
Saidissa, joka on tunnetusti maailman
pahimpia nurkkia ja jossa
biograafi on ainoastaan jonkunlaisena
naamarina. Mutta Argcntii-nassa
ei ole ensinkiiäij, minkäänlaista
kinosenBUuria. .
Bueribs Airesissa tapaa vielä
erään omitui.suuden elävien kuvien
alalla, jota tuskin muualla tapaa.
Ja sitä kutsutaan ulkoilmakinoksi.
Se on rakennus, joka 'muistuttaa
jonkunlaista musiikkipaviljonkva,
jonka edustalla on yleinen (tarjoilu.
Sielä vallitsee jokseenkin samanlainen
tunnelma kuin jo.s.sakin ravin-tolosa,
vaikka siellä istuessa voikin
samalla kuin nauttii lempijuomaan-sa
katsella filmiä ja kuunnella or-kcKterin
soittoa. Näitä ulkoilmaki-noja
on kaikessa suurimmissa puistoissa.
I''ilmit ovat kuitenkin enemmän
lyhyitä ja huvittavia. tZi mitään
kahdciitunnin filmejä. Puolentunnin
filmejä enimmäkseen ja
useimmiten vain 10 minuuttia kestäviä.
Illan ohjelma on tavallisesti
vaihteleva ja eloisa.
Argentiinan muut kaupun(;it jäljittelevät
Buenos Airesia, tosin «u-piHtctummas.
sa muodossa. Ne viljelevät
miltei yksinomaan seikkailu-filmejä.
Sitten on vielä kinoteattrcita
joillakin suuremmilla maatiloillakin
ja niillä yleisönä kolme tai neljäsataa
paimenta. Siellä pyöritellään
loppumattomasti couboyfilmejä.
Sellaisessa teatterissa vallitsee
muuten mitä pirtein mieliala. Hevoset
ju ratsastajat keskustelevat
äänekkäästi ja saattaa tapahtua
e t t ä jonkun revolveri laukeaa ja
kuula jättää reijän kankaaseen.
•Myötämielisyys puoleen ja toiseen
on voimakasta roomalaisten kesken
ja laukaus voi vaikuttaa tarttuvag-ti.
PORT ARTHURIN
Luonnonparantola
Hoitajat —
PETER HOLAPPA
JOS. HALONEN
350 Bay St.
FILMEISTÄNNE
saatte parhaat kuvat lähettiimällä
nc meille valmistettavaksi. Rullan
kehitys 10c kuvasta: 4, 5 ja 6c kpl.
Rahan tulee seurata tilausta. Palmit
sisällä ennen tl ap. valmiit 6 ip.
F E N N I A STUDIO
1108 St. Antoine St., Montreal, Q.
SIISTIÄ HUONEITA
644 Lasrauchetiere St WeBt,
Montreal, Que.
U. Eloranta
P A R T U R I S A M A S S A TALOSSA
(Tr
Hieroja Hugo
Antaa hierontaa Alavon
Joka arkipäivi. .
»—Il mv^Z^ip,
Tulee kotia «nydskin pyydfiKiMi
341 Anfwerp St. SuHmn, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-06-12-05
