Vapaus, March 5, 1929

              No. 54 — 1929 Tiistaina, maalisk. 5 p;nä—Tues., Maceh 5
Vapauden larjapaiaoon otetaan teitäni fatflcealaaluista .ivUityBtä,
kuten Inrjekuoran nimen painoa. Idrjeenpäitten Talmistusta. la.kn ia
•tatementtien tekc«t ja mitä tahansa yksi taikka u«amman w i 5 l ä jobi-typta.
Osastoja, ybtioitä, osuusliikkeitä ja yksityUiä kehotetaan lähettä­mään
tarTtlsemiensa töitten •almistnksen Vapaudessa tehtäväksi. Työ
tehdään ensiluokkaista ja hinnat ovat kohtuulliset. Lähettäkää tilauksen-ne
osotteella:
VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont.
SUOMESTA
UskomoDisIustoriaDisia
pakinoita
KRISTINOPPI JA OLEVAT OLOT
tolan 11 luvun alkupuoli, niin huo­maatte,
miten arvoton olento
ROKOTUSPAKON POISTAMISTA
VAADITAAN
ValtionEUvostone :^tettliii v i . 6
pnä anomus rokotusi>akon polstamt-
-sesta. Anomukseen liittyy yli 20,000
nimeä käsittävä joukkoadressL Sa-manlainen,
ancunus jätetään lähipäi-
Kesken abstraktisten opinkappa­leiden
penkomisen poiketkaamme
katsomaan, kuinka kristinoppi suh­tautuu
elävään elämään. Onhan s i ­tä
väitetty jopa kapinallisuudeksi
olevia oloja vastaan, uudistusliik­keeksi*
jopa sosialismiksikin. Mut­ta
yhtään se niistä ei ole eikä ole
koskaan ollutkaan.
On totta, että raamatusta saattaa
löytää suuren määrän kapinallisia
lauselmia, uhkauksia olevia oloja
vastaan, Jesuksen opeista saa joku
jonkinlaista tukea sosialistisillekin
aatteille, mutta ihan päinvastaisia a-jatuksia
j a "todistuksia" siellä löy­tää
ihan samanlaisesti. Suotta ei­vät
viisastelijat sanokaan, että raa­matulla
saattaa puolustaa mitä mie­lipiteitä
tahansa. Ja se väite on
enemmän kuin viisastelua, se on tot­ta.
Jos vaivautuu kirkkoon kuule­maan,
kuinka joku pappi selittää
vissin tekstin j a sitten toiseen kuu.
lemaan toista pappia samasta asias­ta,
niin näkee, kuinica erilainen kä-sitjrs
kristikansan paimenilla on pe-ruskirjojensa
sisällyksestä.
Eikä se, mitä raamatussa ylipään­sä
on, ole kristinoppia, ei sitä liioin
saata käsittää alkukristillisyyden a i ­kojen
olosuhteita tuntematta. .
'Yleisenä sääntönä' saatetaan p i ­tää,
että kristinoppi sinänsä vastus-taa
kaikkia uudistuksia, j a uudistuk­sien
vasiustamiseen ja ihmiskunnan
yapaa^jyrintöjen niin aineellisella
kuin henkiselläkin alalla ehkmsemi-seen
sitä onkin vuosituhansia käy­tetty.
Siksi ovat kaikki vapausliik-
•keet eikä vähimmin työväenliike a-fiettunnt
aina kirkon itsevaltaa vas­taan,
ja samalla myös uskontoa vas­taan
sen pyrkiessä olemaan sorto­vallan
pönkittäjänä. Muutama kat­saus
osoittaa virallisen kristinopin
todellisen luonteen sen suhteessa
pyrkimyksiin vapauttaa ihmiskun­t
a tai sen osia orjuudestaan.'
Alkakaamme-vaikka- orjuudesta­kin.
Onko kristinoppi asettunut s i ­tä
vastustamaan? Vastaus on kiel­teinen.
Raamatusta j a nimenomaaft
sen kristillisestä osasta, uudesta tes­tamentista,
saatiin yllin kyllin tu­kea
orjuuden säilyttämiselle. Esi­merkiksi:
"Jokainen pysyköön siinä kutsu­misessa,
johon hän kutsuttu on.
Jos sinä olet orjaksi kutsuttu, älä
sitä murehdi." (1 Kor. 7 20—21.)
"Te palveliat! olkaa alamaiset
kaikella pelvolla teidän isännillenne,
et ainoastaan hyville j a siviöille,
vaan myös tuimille. •— Mutta kos­ka
t e hyvin teette j a kuitehkin kär­sitte,
niin se on armo Jumalan e.
desBä." (1 Piet. 2: 18 j a seur.)
Mutta kuitenkin on tällaiseen nöy-räniskaisuusopetukseen
selityksensä
jotka aiheuttavat antamaan paljon
anteeksi näiden neuvojen antajille,
Paavalille j a Pietarille, joiden neu­vojen
syistä eivät kirkon myöhem­mät
paimenet ole olleet tietävinään-kään,
vaan vielä tänä päivänä pitä­vät
näitä ohjeita katkismustensa
huoneentauluissa ohjeina nykyajan
palkkaorjille.
Entä naisten vapautus? Mitä o-suutta
on kristinopilla siinä? Ei mi­tään,
vaan se sortaa naista. Esi­merkiksi
lukekaa 1 korinttilaisepis-nai-nen
on miehen rinnalla jumalan ja
ihmisten edessä. Ja mitäpä kirjoit­taa
Paavali Timoteukselle? Ellette
viitsi ensimäisen epistolan toista l u ­kua
kokonaan lukea, niin sietää
muistaa edes tämä: "Mutta en minä
salli \'aimon opettaa enkä miestän­sä
vallita, vaan että hän on hiljai­suudessa.
Sillä Adam on ensin luo­tu
j a sitte Eva. Mutta ei Adam
petetty, mutta vaimo petettiin ja
Saatti ylitsekäymisen." — Siinäpä se!
Nainenpa lankesi ensin syntiin, siis
kärsiköön koko sukupuoli aikojen
loppuun.
Suhde sortovaltiuteen, mitä val-lassaölevaluokka
valtiovaltansa kaut­ta
harjoittaa, on samanlaista orja-maista
nöyristelyä. — "Jokainen
olkoon esivallalle, jolla valta on,
alamainen, sillä ei esivalta ole muu-toin
kuiri Jumalalta: ne vallat, jot­ka
ovat, Jumalalta ne säätyt ovat",
sanoo Paavali roomalaisille. Ja Pie­tari
epistolaitsee: "Sentähden ol-kaat
alamaiset kaikelle inhimilliselle
säädylle Herran tähden, olisko se
kuninkaalle, niinkuin ylimmäiselle,
taikka päämiehelle, niinkuin niille,
jotka häneltä lähetetjrt ovat pahan­tekijöille
rangaistukseksi, ja hurs­kaille
k i i t o k s e k s i " . — J a tälle esival.
lalle, oli se hyvä tahi paha, teki
se oikein tai väärin, on oltava kai­kessa
alamainen, sillä hunsvottimai-sinkin
esivalta on saanut miekkansa
jumalalta kostaakseen, rangaistak­seen
ja peljättääkseen, jotta sUle a-lamaisia
oltaisiin, verot maksettai­siin
j.n.e. Kuka haluaa tätä , oppia
enemmän oikeamielisen . kapinalli-suntensa
taltuttamiseksi, lukekoon
roomalaisepistolan 13 luvun.
Näin siis kristinoppi kaikessa aset­tuu
sortoa j a vääryyttä puoitaihaan
ja sorrettuja vastaan. Miksi? V i ­ka
ei ole opin perustavissa aposto­leissa
niinkään suuresti. Ensinnäkin
olivat silloiset olosuhteet niin totut­tuja,
että heidän oli vaikeata näh­dä
sorronalaisuadessa mitään tava­tonta,
jotapaitsi heidän oppinsa ei
ollut mikään yhteiskunnallinen uu-distosoppi.
Ja vielä käsitettäväm-mäksi
heidän kirjoittelunsa tekee
se, että he olivat siinä uskossa, että
tämä - syntinen maailma juuri niinä
hetkinä veisaa viimeistään. - Mitä
siis toimitti perikadon partaalla ole­vassa
maailmassa ryvetä vapautta­maan
orjia j a toimeenpanemaan ku­mouksia,
kun Jesus kuitenkin tulee
tuossa paikassa ja korjaa kaikki
kohdalleen? Sehän oli hulluutta
heidän käsityksensä mukaan. Vie­läpä
heidän kannaltaan olisi ollut
vahingoksikin, jos orjat olisivat va.
pautuneet ja ruvenneet ajattele­maan
maallisia sen sijaanj että ah­distuksessaan
ajattelivat vain pa­rempaa
tulevaa elämää j a Jesuksen
tulemista.
Tässä syy, miksi kristinoppi on
opettanut niin nöyrästi kärsimään
vääryyttä kautta vuosituhansien ja
aina asettunut peruskirjoitustensa
nojalla sortajan puolelle. Mikäli
alkuhistoriallinen kommunismi oli
yhteiskunnallista liikettä, oli se s i ­tä
etupäässä liikkeeseen yhtyneit­ten
laajojen, sorrettujen kansanker­rosten
ansiosta. Joukot käsittivät
heille saarnatun evankeliumin o-malla
tavallaan, yhdistivät sen yh­teiskunnalliseen
vapaudenkaipuu-seensa.
Kristinopilla itsessään ei
ole uudistusliikkeen ansioita. K u ­mouksellisuutta,
sosialismista puhu-mattakaanr
« ei siinä ole nimeksi­kään.
Sillä luulolla ei kehenkään
kannata itseänsä pettää.
vinä eduskunnalle.
Adressin allekirjoittajat Ilmoittavat
tulleensa havaintojen perusteella ^.sii­hen
tulokseen, että rokottaminen ja
uudelleen rokottaminen aiheuttaa t u -
berkiilcsia lasten ja sotilaiden keskuu­dessa,
minkä vuoksi kansan on val­lannut
sellainen rokotuskauhu, että
enemmät puolet ~ kansasta jättävät
lapsensa rokottamatta. Esittämillään
perusteilla anovat allekirjoittajat:
. 1) että rokotusasetus vuodelta 1883
siihen kuuluvinen lisäyksineen kumot­taisiin
ja
2) että kaikille kansalaisille taat­taisiin
tä3rsi oikeus antaa rokottaa tai
olla rokottamatta itseään tai l a p s i ^
ja että rokottamattomille myöimet-täisiin
samat yhteiskunnalliset oikeu­det
j a edut kuin rokotetuillekin.
^Gordian solmu on kat­kaistava
miekalla"
Berliner Tageblatt on näinä levinä
julkaissut Kovnosta lähetetyn sähkö­sanoman,
jonka mukaan virallinen äa.
nomalehti "Lietuvos Aidas" on julkais­sut
mielenkiintoisa i^öytäkirjan Puolan
legionalaisten (fascistien) viime elok.
Miteii^liityt^n Cana­dan
Työväen puo­lustusliittoon
"Vapaudelle" Watroixsista. Saskat-chewanista
saapuneessa kirjeessä tie-dxistdlaan,
millä tavalla asiaa har­rastavat
voivat yhtyä Canadan-Tj-ö-väenpuolustusliittoon.
Vastauksezm voinune mainita, että
sellaisilla paikkakunnilla, missä ei ole!
puolustxisliiton osastoa j a missä sel­laisen
perustaminen syystä tai toir
sesta e i ole mahdollinen, voivat halul­liset
liittyä puolustusliittoon yleisjä-seninä.
Canadan Työväenpuolustus-liiton
osoite on: Canadian Labor De­fence
League. 105 Bloor Street, West
Toronto 5, Ont. ,
Toimitus.
Suomalaisen järjestön
4 :nnen alueen edus­tajakokouksesta
(Jatkoa l:ltä sivulta)
toimivien osastojen työn yhtenäis-tyttämisessä
j a ohjaamisessa. Näit­ten
tehtävien määrittelemiseen tulee
aluekokouksen kiinnittää huomiota
koko järjestöä ja sen toimintaa kos­kevien
kysymysten käsittelemisen
ohella! . .
Selostuksen johdosta käytettiin
10—13 läivinä Landorownassa pitä pari puheenvuoroa, joista «nsimäi-mästä
salaisesta kokouksesta. Pöytä- sen käytti aluetoimikunnan eräs jä-kirjan
mukaan antoi ever-sti Slawek
seilostuksen, joka osoitU, että legiona-liitossa
on 2,835 osastpaj joissa on jä­seniä
295,360, lukuunottamatta nuori­sojärjestöjä
ja kouluja sekä armeijasta
vapautettuja reserviläisiä, Legionalais­ten
tehtävänä on palauttaa Puolan
vanhat historialliset rajat. Legioniin
kuuluviin talonpoikais jaostoihin sano­taan
kimluvan 70,000—95,000 jäsentä
Vilnan voivodi (maaherra) Konarovrs-kij
selitti, että hänen alueellaan on
16,550 leglonalalsta, 9,670 ampujaa ja
36,400' le^onalaisia kannattaviin jäir-
Jestöihin kuuluvia, jotka kaikki \>vat
kenraali Zeligowskin (Zeligowski a-nasti
1920 liettualta Vilnan alueen
vastoin kaikMa sopimuksia ja kan­sainvälistä
oikeutta) johdon alaisia.
Ulkopoliittisen alustuksen esitti Mack-ewicz,
Joka Puolan ja Ranskan väli­sistä
suhteista puhuessaan selitti, että
suhteiden parantuminen Saksan ja
Ranskan välillä vahingoittaa suures­sa
määrin Puolan etuja. Sillä siten
Puola joutuu taka-alalle Ranskan hy-väksL
Puolan diplomatia on tehnyt
suuren virheen, "salliessaan" Ranskan
lähentyä Saksaan. rSaksa ,voimlstUu,
vapauttaa Reinin ja yhdistyy Itäval.
lan kanssa, n^llä ^tkeUä el Saksa
ole kiintynyt puolalaiseen korldpriin.
Puolan poliittisena pyrintöperänä on
puolalais-ranskalals-saksalalnen liitto.
Puolan päävihollinen on Venäjä. " E n -
simäinen bolsheviklhyökkäys" tullaan
aina tekemään Puolaa vastaan, joka
muodostaa puskurini bolshevismia vas­taan.
Bolsh&vismia vastaan on luja
liitto Rumanlan kaiissa välttämätön.
Toinen keino Venäjää vastaan on Itä-merenvaltioden
yhtymä. Mutta tässä
Joudutaan tekemisiin VUnan kysymyk­sen
kanssa ja puolalals-llettualalset
suhteet ovat esteenä. Legionalaisten
yleisesikunta on ilmoittanut Puolan
diplomaateille, että Liettuaan nähden
ovat kalkki diplranaattlset meneteL
mät merkityksettömiä Ja pulma on
ratkaistava jollakin. muulla tavalla.
Demokraattiset periaatteet, joista u -
neksltaan Länsl-Europassa, ovat Idäl­le
vain fantasiaa. Ainoa keino ratkaista
riita Liettuan kanssa on miekalla kat-kiaista
Gordlan solmu. ^
sen^ huomauttaen niistä alkuvaike­uksista,
jotka toimikunnalla ovat o i .
leet voitettavinar ja toisen edustaja,
joka lausui tyydytyksensä sen joh­dosta,
että aluejaolla j a aluetoimi­kuntien
muodostamisella on otettu
yksi huomattava lisäaskel järjestön
rakentamisessa; Tämän jälkeen hy­väksyttiin
selostus.
Toimeenpanevan komitean toiminta­kertomusta
'päätettiin liikea ja käsitellä kohta
kohdalta kpkouksen työohjelmassa e-sitettyjen
asiain • käsittelyn yhtey­dessä
j a lopuksi sikäli kuin katso­taan
tarpeelliseksi.
Seurasi kahviloma kello kolmelta
puolinetjään.
Järjestön jäsenmäärän ja vaikutok.
sen lisääminen
Tästä asiasta luettiin kokoukselle
Sault Ste. Marien ja Sudburyn osas­tojen
lähettämät alustukset. Näissä
molemmin, todettiin, että työtä jär­jestön
jäsenmäärän j a vaikutuksen
lisäämiseksi tulee entisestään tehos­taa
- j a esitettiin 'Valistuslcomiteain
valitsemista osastoissa sekä suurem­man
huomion kiinnittämistä uusien
osastojen perustamiseen.
Asiasta käytettiin parikymmentä
puheenvuoroa ja alustukset jätettiin
ponsivaliokunnalle.
Sudburyn osaston lausunto väki-juomäkysymyksestä
jätettiin myös
ponsivaliokunnan harkittavaksi
Suomalaisen järjestön näyfelmäva-raston
kehittämisestä
hyväksyttiin Sudburjrn osaston alus­tus
sellaisenaan. iSe julkaistaan
myöhemmin. *
Nuorisokursseja
Surulla ja kaipauksella ilmoi­tan,
että rakas vaimoni
EMMA MÄKEL&
(o.s. Ylinokari)
kuoU helm}k. 23 p. 1929 klo .
8 illalla Sudbur>'ssa tyttärensä
kotona, sairastettuaan pidem­män
aikaa syöpää. Vainaja oli
synti Kiikoisissa, T. ja P. lää­nissä
ja iältään oli hän 70 vuo­den
2 kk. 23 p. vanha. Lähinnä
suremaan jäin minä, hänen
puolisonsa, 3 tytärtä ja yksi
poika, 3 vävyä ja 9 lasten las.
ta, yksi sisko Suomessa ja laa­ja
tutta\-apiiri tässä maassa
sekä Suomessa.
Box 54,
Antton Mäkelä,
Garson Mine, Ont.
Hauta rauhaisa, niin hiljainen
Sinut helmassansa kantaa.
Siellä nuku rauhassa armaincn.
Se ikilcvon sulle antaa.
Miehesi.
Sä levon nyt sait, äitimme
armas.
Olet myrskyistä vapaana,
Olit niin hyvä ja hellä.
Siksi muistostamme et unhoitu
milloinkaan.
Manda, Hulda, Vihtori ja
Fanny.
Tahdomme myöskin lausua
vilpittömät kiitoksemme kaikil­le
niille, jotka ottivat osaa su­rusaattoon
ja myöskin kiitok­set
kukista sekä seppeleistä.
Antton Mäkelä.
Suomeen matkustajat jä tuottaessan-ne
tuttaviamieija^cima^^
Suomestamme
kääntykää meidän puoleen, sillä jonlu-hoyimatka johtajan
kokemuksen perusteella voimme ohjata ja antaa teille
entistä paremmin kaikkia matkalle-tarvittavia neuvoja.
White Star j a Cunard' Iinjan laivat lähterät Halifaxista
tahiaikataulun mukaan joka-maanantai. Ruotsin Ameri­can
linjan laivat lähtevät Halffaxista helmikuun 25 p:nä,
maaliskuulla 11 ja 28 p:nä ja huhtikuulla 22 pmä.
Scandinavian American linjan laivat maaliskuun 11
ja 25 p.-nä ja huhtikuun 8 ja 9 p:nä.
Baltic American jinjan laivat New Yorkista.
Ostakaa piletinne Vapaudesta tai sen sivuliikkeistä,
mo avustamme teitä Montrealissa ja olemme asemalla
vastassa,
JOHN STAHLBERG
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1387 St Antoine St Montreal, Que.
i^athustohcid
SUOMEEN
7.TUNTINEN PÄIVÄ TREUGOL-NIK.
TEHTAASSA
Täällä maalla on enimmäkseen hy­vin
hUjaista. Näin talvisaikaan el kuu­lu
edes laineiden loiske tönöni vie­ressä
olevasta järvestä. Tuuli vain
, viheltelee vihaisena nurkissa. Nyt on
kuitenkin lalkanut luonto antamaan
vähän petään- On vähän nltokuin
kevään tuntua ilmassa. Kohta kai a l ­kanee
talkin korvallisella itää. kuten
sanotaan.
Onhan tänne sentään kuulunut suu-renlda
maailman tohinoita. Varsinkin
Vapautta Ja yleensä työläiää vastaan
, punottu Juttu on saanut täälläkin o-sakseen
vitstakaikua- Onpa ihan kor.
vafe kuumtaia niistä asioista paksii-nahkafsemman
Ifc^torppari-valkoisen
kanssa yhteen otettu. Hän luonnolli­sesti
pucdustaa tätä canadalaista '"va­pautta"
jä iloitsee, kun työläisten pyr­kimyksiä
koetetaan yiricavaUan tahol­ta
tukahduttaa. Satuin hänen-kans-saan
yhteen^ sat^tumalta^ sUIä.
Iäisensä tuttava en ole koskaan ollut/
Ja kun hän huomautti kovin myrkylli-
- ' s ^ - mielestään kommunistien v a l -
' ; noomisesta, ulin enkös; minfiMn . i n^
.nostanut plstämääb äiJaUe jauhot suu-
-huit ^^SStBaas&ta Öleri" kaömut. että
.f kaOceiilaisten h a a ^ ^ sit3
:rvtuleddn kövaudessaan'rinretu^ sa-uasvalta^
oim, '
Kuulin myöskin, että, Sudburyssa oi;
viime vlik<m lopulla käsitelty erästä
raiskausyritysjuttua, jossa syytettynä
on ollut- eräs samaan leiriin lukeu­tuva
"kansalainen". Mies oli tuomittu
vuodeksi vankilaan Ja- kaupanpäälle
muutamia kymmeniä raippoja.
Asia ei sinänsä olisi mikään, ihmette
lemisen arvoinen, sillä on oikein tuol­laisille
ihmlspedoUle antaa miiistu-tus,
joka tässä tapauksefsakin on mie­lestämme
Ulan lievä, mutta se siinä
Leningrad. — Suuren Treugolni-kin
kumitehtaan kalossi- j a ilma-kumiosastoilla
on pantu käytäntöön
7-tuntirien työpäivä, Lyhennetystä
työpäivästä tulevat tuhannet työläi­set
nauttimaan.
Täbäh voisi vielä poimia muitaidn
valkosuomalaisten' 'fmalneensapuhdis-tanHstekoJa",
joita 'on tapahtunut eri
puolilla maata, mutta mitäpä ise oo
tarpeellista. Vapauden. lukijat ftimte-yat
erittäin hsrvin.samtun sakin, tise-^
ampi kokemuksestaaxx, Joutu^saas
h e i d ^ kanssaan tekemisllii vaia^ässa
maassa. Erään kuvaavan' esi^.;>kul.^
tenkln kerron vielä tässä
Ihmetyttää, että teon tekijänä on^ o l ­lut
Juuri niitä "hyviä kansalaisia", joi­den
puolesta pappi Jones yjn. ovat
taittaneet peistään koko äskeisen Vaa­ran
j a V ^ u d e n Juttm ajan.
Että sen pitikin m^unä lyömään
roskaa p ^ p i Joneksen yjit. lelix>maah
taikinaan! Ja ihan Vapauden Jutun
Mutta el siinä vielä kylliksi, että jo-ndDslen
isäkin omaan pesään <disi "pi­lauksen",
tehnyt, tämä ykslJ?nrf«>".iia*
hän tokL Kovinhan se olisi vähän sen
sakin töiksi, kun kemm on alettu
kuuluisuutta täältäkin Canadassa niit­tämään.
Edellisellä yiikoll^ oU oiktHidfft^. kä-pääUe:
..
Täällä eräällä kielisellä ma^a^OlsiL
ni oli Joku aika sitten eräs vadinurho
töissä (töistä ei, sittimenneh Sanoen,
kuulu tulleen Juuri mitään). K u a l V a -
pauden Juttu alkoi, niin eikös i tämä
miekkonen ollutkin isännäjjlieetu';; sille
ideliselle vetänyt eteen erään latvan
Jossa oli oUut nun. iniekkoeen itsensä
kuva seisomassa ' vähusu
tunnetussa : veHkäuha-fcrm Ja
ympärillä alskbmia^ Ja imolialasto^
raadeltuja ruumiita. Mifkkonen oU 1-
sännälle selittäiqrt, ä t ä km^ssa
vät ruuniilt ovat puiuästoi raatelemia
vallK^sla. jijraap^^ kertoi mimiUe
päätettiin edelleen tukea tärkeänä
keinona nuorison valistamiseksi.
Palovakuutuskysymyksessä
päätettiin esittää, että järjestön toi­mesta
ryhdyttäisiin toimenpiteisiin
työväen , keskinäisen palovakuutus-laitoksen
perustamiseksi. yhdessä
osuusliikkeitten kanssa.
Istunto lopetettiin kello 6.
Toinen istunto
Syvän surun murtamana ilmoi­tamme,
että rakas äitimme
LIISA TAKAMÄKI
(o.s. Pihlajaniemi)
kuoli kotonaan Seinäjoella, V.
1., Suomessa, 9 pnä tammik.
1929. Vainaja oli kuollessaan
65 vuoden ikäinen. Suremaan
lähinnä jäi vainajaa hänen
puolisonsa, neljä tyttöä ja yksi
poika, joista yksi tytär j a yksi
poika tässä maassa ja heidän
perheensä sekä laaja sukulais-ja
tuttava joukko Suomessa ja
tässä maassa.
Sä työtä raataa sait. elosi
iltahan,
vaan kuolo se levon suIIe toi.
Suo muistamme äitimme
armas ain', , .
Sä sylisi avoimen meille
lapsille soit.
V . , ; Lapset..
• « • » t * * S * > * * 9 « » * •
METAGÄSTA:
MONTCAX.^t
MONTCLAÄE
SAINT JOHNISTA, N. B.
Glasgowiin--Liver pooliin
Maaliskuun 8 MONTCLÄRE
Maaliskuun 15 MONTROYAL
Maaliskuun 291 Huhtikuun 26 DUCHESS OF RICHMOND
Huhtikuun 12 DUCHESS OF BEDFORD
• # Liverpooliin
Maaliskuun 22| Huhtikuun 19 MONTROSB
Cherbourinin—Southamptoniin
Maaliskuun 14| Huhtikuun 17
Maaliskuun 28
Huhtikuun 3
NEW YORKISTA—Cherbourgiin-Liverpooliuit
Maaliskuun 14 DUCHESS O F BEDFORD
Cherbourgiin—Southamptoniin
Huhtikuun 17 ; EMPRESS O F A U S T R A L IA
Yhteys H ulUsta Suomeen jd!ka keskiviikko
Lähempiä tietoja hinnoista 8ckä purjehduksista halutebinnc kaantyföiii'
kenen tahansa Canadian Pacifin laivayhtiön asiamiehen puoleen t a i - C . R.-
White, Dictrict Paasenger Agent, North Bay, Ont.
Canadian PacifiG
Prtäkää aina mukananne Canadian Pacific E.-prcss Companyn mat­kustajaan
fvak^" co^t-ks'.'!. Vaihdetaan m:9sä taliansa. ' '
Ponsivaliokuntaan valittiin l'.sä-jäseneksl
tov. Virta.
Tämän jälkeen yksimielisesti hy-väksyttiin
seuraava ponsivaliokun­nan
esittämä
"Vastalause Ja vapauttamiS'
vaatimus
alkoi kello 9 tänä aamuna.
tmammmmmmmmmmmmmmmmmmmmtmam
sin pykälään j a lähtenyt melkein sa­naa
virkkamatta paremmille mark
kinoille.
Niinkin voi käydä. Jollakin Valkosel­la
on vielä sen verran njs. omaatim-toa.
että Jos Joskus tikeeraa j a panee pu­nastelemaan
häpeästä, kim mainitaan
teoista. Jolta ovat tehneet "Isänmaan
hyväksi sankaritekoina".
Toinen tapaus sattui kleUsten kans-
"Me C. S. ,J:n 4:n alueen edusta,
jat alueen edustajakokoukseen ko­koontuneina,
edustaen 600 S. J . jä­sentä,
pyydämme hallituksen virkai­lijoille,
joille a^ia kuuluu, esittää
seuraavaa:
"Me protesteeraamme siitä, että
Arvo Vaara, Vapauden toimittaja, on
tuomittu 6 kk. vfnkeusrangaistuk-seen
ja $1,000 sakkoon syytöksen
nojalla kapinallisesta herjauksiesta,
joka ei huomataksemme perustu to­dellisuuteen.
tästä j a ihmettea, että sellaisia peto-
Jako te imnalset olettekin. Sanoin
ii8£4)Urineni,:'^tta- minäkin Tij^uptijn
tuon k u v w nSJjdäkseni, sillä epäilen
että l o i v a ^ äevat ruumiit ovaff pu­naisten
ia;ii8e teurastajat ieisosniassa
keskellä, .kaivelemassa "uxotöitääx^.
^- Naapurini^ JpHt:pFytäpyt mlPkkoaeJtä
siteltävänä raiskausjuttu. Jossa Wy-{ tarraa, näjrt0äkseen sitä mlnulle< s » -
Cetty — ei hänkään sninkaBn;koagga?| vpea. if^i^ijx^aaxx epäilleen että se
nisti — tuomittiin kahdeksi vuodeksi idraUdn ptmailsten ruumiita.' el
vankilaan. > . . j , | ollut asfaint^littvaa: OU p ^ i ^ ^
£a, Joukossa edellämainittu naapurini
sen tunnetun "hevosvarsajutun" kans­sa,
jonka alkuun oli julkaissut "Sud^
bmx Star" Ja Jonka toiset lehdet poi­mivat
makupalana. Nytkin hyökkäsi
vät nas^jurln kieliset äijät sanoma^
lehdet käsissään kimppuuni Ja k i i ­vastelivat,
että sellaisiako juupelelta
te punaiset olettekin. £1 edes vihit­tyjä!
J a lapsetkin kuin vaisoja!
Äijien naamat kuitenkin venyivät
pltkiksU nähdessään seuraavalla viikol­la
peruutuksen nimeltä mainittujen
suhteen samassa lehdessä. Alkoivat e-päilemään,
ett:ä tässä taitaa ollakin
raato haudattuna koko jutussa. Alkoi­vat
kyselemään, että mitä siinä V a ­paudessa
sitten ölkelh kfrjotetaan.
Selitih. heille sen kun keticesln. Sit­ten
ilmestyi Sudbury Worker Ja sekös
oU haluttua tavaraa näille klelisille
papoiUe. Siltä he pääsivät ymmärtä­mään,
että mistä se kenkä todellisuu­dessa
puristaa Ja kuinka tyhjil­lä
perusteilla koko Vajautta Ja y -
Jätjestj^ieitä työläisiä vastaan
nut jotain hyvään päin aikaan suoma­laistenkin
keskuudessa täällä maaky­län
liepeillä. Pari ehta uskovaista per­hettä
on kääntänyt selkänsä papeille,
jotka tämän Jutun yhteydessä tultiin
taas huomaamaan kaikeksi muuksi
^Uhi "autuaallisiksi" Ja "taivaallisiksi"
sanansaattajlksL Virsikirjat ovat jou­taneet
ikuiseen kadotukseen j a tilalle
on tilattu Vapaus.
Muuten olemme täällä maalla aja­telleet,
että eiköhän tämä juttu tuo­nut
VapaudeUe illaajia lisää oikein
risklsti (se kai tledettänee parhaiten
lehden konttorissa). Vaikka toveri
Vaara Joutuisikin luokkaoikeuden uhri­na
istumaan kuuden kuukauden van­keusrangaistuksen
Ja maksamaan t u -
iiatmen dollarin sakkoa, niin Vapaus
kuitenkin osoitti olevansa kaikessa' oi­keassa.
Vapaus on ollut todellinen
syyttäjä, vaikka vallitsevan yhteiskun­tajärjestelmän
vuoksi istuikin njrt syy­tettyjen
penkillä. Mutta eiköhän ne
Joskus ajat muuttune....
Olemme muuten täällä olleet sakil­la
hommassa aineellisen avustuksen
tiankkimisdtsl Vapauden Jutusta koi­tuneiden
oikeuskulujen peittämiseksi.
Paljohan sitä el näin köyhältä peru­kalta
saada kpkboh. mutta kun Jokai­sella
kolkalla toimimme, niin voimme
"Jos sc oli Arvo Vaaran rikos,
että häii kirjoitti tai salli • jonkun
toisen kirjoittaa siihen suuntaan
että työttömistä, nälkäänäkevistä
työläisistä huolehtiminen on yhteis­kunnan
'tärkein nykyhetken huolch^
dittava kysymys, niin olemme me
jokainien syyllinen samaan rikok­seen.
Miksi ei etsitä syyllistä s i i .
hen, että tuhannet työläiset Eng-hinnissa,
Cänadasea ja muissa mais­sa
ovat tänäpäivänä vailla kelvolli­sia
vaatteita, asuntoa ja ruokaa.
Arvo Vaara ci ole syyllinen.
"Me emme käsitä Arvo Vaaran
rikosta, mc haluamme saada hänet
takaisin vapauteen j a lehtemme pal­velukseen
ja siksi vaadimme, että
Vapauden toimittaja Arvo Vaara
viipymättä vapautetaan.
"Myöskin yhdymme Torontossa
työläisiä vastaan harjoitettuun mie­livaltaan
nähden kaikkien työväen
järjestöjen esittämiin vaatimuksiin,
että puhe-, paino- j a kokoontumiis-vapauB
tulee säilyttää koskematto­mana
Canadan perustuslakien mu-kaan."
Väkijuomapalieesta
^ on se Vapauden juttu t^z-sanoa^
että: pisaroistahan «e merikin
83mtyy.
Siis: levittäkö V i l u t t a — tukekaa
aineellisesti cdkettsjuttua!'
, Sitä toivoo! vanl» rBtöyän^ ;
. TöOia vaari. •
-rv.-.,, r
hyväksyttiin seuraava ponsi:
"Väkijuomakysymys ja luokka-tietoisen
työväestön suhtautuminen
siihen on erikoisen tärkeä n.s. väki-juomapahcen
aiheuttaman rappeutu­neisuuden
koin myöskin sen aiheut.
taman yleisen pessimistisyyden vuok­si
työläisten keskuudessa. Sen vuok­si
käsittää tämä - S. J . .4:nnen alueen
edustajakokous, että tähän kysy­mykseen
suhtautuminen saisi tar­peellista
huomiota, niin tulisi sano-malehdietömme
kuin myöskin pu-hujiemme
teroittaa väkijuomapa-heen
vahingollisuutta entistä enem.
män juuri sen aiheuttamien työläis­ten
iuokkamoraalia halventavien kä­sitteiden
vuoksi.
"Kokous katsoo myöskin, että
järjestystoiminnan tehostamiseksi o-sastojemme
taloilla tulisi päihty­neessä
tilassa olevat henkilöt ehdot­tomasti
karkoittaa j a ellei se ole
mahdollista osastojen omien järjes­tysmiesten
avulla, silloin turvautua
poliisin apuun."
Tämän jälkeen siirryttiin arvoste­lemaan
lehden sisältöä j a sen t o i ­mitusta,
joka jäi kesken istunnon
loppunsa kello 12.
N O R J AN
AMERIKAN LINJA
NOPEA TIE
SUOMEEN
Oslon Ja Tukholman kantta
suoraan NEW YORKISTA
OdotU
"BrrscDifJord
Ttminlk. 4
H«lmlk. IS
M u l i i k . 7
M u l l t k . 21
llubiik. 11
llabllk. 25
Toakok. 16
Toukok. , 31
KMitk. 21
"Sl«»«ngerfJord"
"Berf«n«fJofd"
"SU«D|*rfiot<J"
"Dergeni/jord"
'•St»r«nferfJord"
••Bergemfjofd"
"Sur.nieffjord'.'
"Bergeoifjörd"
'*Su*«nicrfJoTd**
New YorU»U
Tcmmlk. S
Helmlk. M
MolUk. S|
Ktuliik. S j
HubtUu 6
Ilnblik. 37
Toukok. 11 Keaiu 1
K n i k . IS
I(«Iiitk. 6
New Vnrkiin päin purJcbUvd lairtt poIU«l-fät
Ilallfailio.
Kolmannen luokan edestakainen
matka
SUOMEEN
$186.00
Bergensf jördissa on tavallinen
TURISTI KOLMAS LUOKKA,
entinen cabin>luokka, jokaisella
matkalla.
Edestakainen matka Suomeen on
«208.50. Saastö $49.00.
MitkuDtaku Saomtna taikka tuottakaa au-fcvlalKniie
Ijtbin maaban laikka Canadian
Norjan Amerikan liojao lairoilla. jotka tan-ortaan
makaTOukaiata, hrriui kobKliuta ja j
palrelukaeata.
On TaiblorbloiaU Jäädä lalra<u Berceniaaä
Ja Jalkaa malkaa kuuiiiidra Norjan lanlarei.
deo yli OalooB ilmao eri makaua. JokaiaaD^ {
Suomeen malktuujan tuliai kifrtlää bfräkaeen
I3l2 fiJaititotU.
Nor/aaaa Ja Roolaiau ci raadita patiin. e i ki
taliiurfcaalnkaia.
Matkauvaral roi läbetlää New Yorkiala auo.
raan HeUinkiin.
Kolmannen luokan natkoftajat. Joilla . oa
Ukaiaintulopaperit, Tälttjrcät meoemäatä Elli*
caarelle.
Liibemplil lietoja aekä piletinlilaotj^pereiu
anutat paikaUitaaiacfiefaet.
NORWEGIAN AMERICAN LINE
22 Wlut«kall St., New York^
ER. IVAN G. POLACK
. Hammaslääkäri
Fubelimet
Konttori 222. Kotiin: 2360
79 ELM STBiaBT £A8I
Begent Teatteri talGeiurakseutf^
Sudbury, O^U . , (TP)*
• t
"'.'•rt',
' 7
M.