Vapaus, March 5, 1929

              Tiistäma, maalisk. 5 p;iiä—Taes>, March 5 No. 54 - - 1929^
M . P0HJA.VSA1Ö. I
VAPAUS <I.a<rty>
1 Tk, X ^ . 6 kk, t2J0, 3 kt. J1.73 i* I kk. »1X0. — yiiTTilioSsia j * SiO<ae«i *clu a t a^
•akenaille: 1 »k. UMO, 6 kk. »3.50, 3 kk. t2J00 i» I kk. flM.
i OD jontflnut häviölle varttoa tarjoflaa, vaan balävat itse.
oU kokouskin salissa, mutta
sitä ei muistettu, vaan jokainpn liuu-j
s i minkä ennätti. Sitten harj<Htettiin
kappaletta. Sen jälkeen huomasimme,
että muutamien poikien päät ja jalat
olivat sekaisin. Ikävää kim se onldn.
mutta totta kuitenkin. Kun kerran
Minkä tähden brittiläinen imperia-T 1912 kauppatavaroita ja valmisteita f Aasiassa (Kiinassa), jopa itsessään
tekteea ai«et iiaotak^t fKtii ciu koctiori.« ktiu» 4 ip. aa^treayii.in eat:i:»«ia «k:>»w;i.i. käskyläisineen ja liittolaisineeni 12,657;830 punnan ancsta, mikä mää-1 Euroopassakin ynnä maailman muil-varu£
tautuu sotaan; minkätähden tä-j rä nousi 1025 mennessä 18,770,2(fö la nurkilla.
11^
Il ,r
IliS
m.
•mm
ia-
-4i-!fJ'.;.-.<-.'i tif*
Vapaoaca toizajsiu: Hoosenuo 267. U u k e r BuiUicj, 4 Dortam St- Pulwnn 536W,
V.j»>aäca kosttori: La>«ty B B M C S . 37 Loree S.- Pctelin l O i t Po«Io«rfe! Bc» 69, SaÄary. 0 «
\'tf»xiä€n p*ltu> i» U J M B O : L i t « t y EalUiet. 37 I/>rs« St. Puktlin ggTTV. ,
Jd« tue ntajoia IAIUUBM •*» M « * i i a » eaumii*tcn kj.-i«»eeai»e, kirjotl»k**
oin>eIU: }. V. KA•^•^ASTO. l i i k k g t B h o i U n.
u!eUec9 lilkkeesitciUjao
jWiiimiHi»«!t
ToY. C. E. Rutaberg - kofflmu-nismin
Lauanlaina tuli kuluneeksi kaksi vuotia Amerikan vallankumouksel-
. lisen työväenliikkeen uranuurtajan ja WorkeT5- - iKommunisU) puolueen
perustajan — toveri Charles Emil Ruthenber^in -- kuolemasta. Hän
kuoli Chicagossa, maaliskuun 2 p.nä, 1927, epäonnistuneen leikkauksen
johdosta.
Toveri Ruthenbergin menetys oli raslzas isku Amerikan nuorelle kom­munistiselle
liikkeelle. Hänessä menetti Kommunistinen Internationale
seilaisen persoonallisuuden, jollaisia vain harvoin tavataan riveissämme-
Voimaa uhkuvana, innokkaana, pelkäämättömän rohkeana ja set^tajui-sena
vallankumousmiehenä me hänet tunsimme. Eihän pakoillut vaareja.
Ei pelännyt vankilaa. Päästyään vapaaltsi sodan aikana hänelle langete­tusta
huritushuonevankeudesta Ohion valtiossa, saapui hän heti kiireesti
Clevelandin proletariaatin keskuuteen järjestämään uudelleen kumouk­sellisen
työväenliikkeen rivejä.
Hänet otettiin vastaan valtavalla innostuksella. Hän alkoi heti voi­makkaan
kamppailun, julistaen erikoisen puolueen rivien uudelleen jär­jestämisen
käyntiin. Siitä oli tuloksena voimakas vasemman siiven liike,
yappuna 1919 oli toveri Ruthenberg proletariaatin keskellä Clevelandin
kaduiUa, kun 60,000 käsittävä juhlakulkue marssi kaduilla punaisine lip­puineen.
Poliisimestari oli ilmoittanut tov. RutJienbergille, että puna­lippuja
ei saa kantaa. Siihen oli hän vastannut, että: "Teillä ei ole oi-
Jceutta estää meidän kantamasta kansainvälistä lippuamme ja — ME TU­LEMME
KASTAMAAN PUNALIPPUJAMME."
Eteen sattuvat vastukset ja tappiotkaan eivät voineet lannistaa tämän
tdjaan taistelijan mieltä. Uhmaten Amerikan imperialismin mahtiOf nousi
Ru'Jienberg julistamaan köyhälistön evankeliumia ja sanelemaan impe-ritäismille
kuolemantuomion. Hän itse joutui tosin sortumaan ennen kuin
Amerikan köyhälistön vapautuminen ehti tapahtua. Mutta toveri Ruthm-bergitt
aate elää- ^
Parhaillaan koolla oleva Amerikan JForkers- (Korgmurusti) puolueen
koRvetitsioni alkoi perjantaina juhlatilaisuudella, toveri Ruthenbergin
muistoa kunnioittamalla. Toivomme, että tässä konventsionissa puolueem­me
jKtrasta tarkoittavat edustajat voivat saavuttaa lujan yhtenäisyyden*
viitoittamalla raudanlujan kommtuiistisen puolueen työ- ja järj^stökurin
ohjelmaa. Silloin parhaiten toteutetaan toveri Ruthenbergin viimeistä
toivomasta^ jonka hän vähää ennen kuolemaansa ehti tovereille lausua.
Kauan eläköön toveri C. E. Ruthenbergin muisto ja hänen edusta-
'mansa aatteet!
Eläköön JForkers- (KommumsliV puolue! " "
Eläköön Kommunistinen Internationale!
•'""-.V:^ ETEENPÄIN.
mä, tuleva sota on taistelua entisen
maailmanvallan Suurbritannian ja
sen vanhan maailman liittolaisten se­kä
uuden maailmanvallan — Yhdys­valtain
kesken; käy selville kun tar.
kastelemme Etelä-Amerikan maiden
Suurbritannian ja Yhdysvaltain kans­sa
käymän ulkomaakaupan tilastoja
vuoden 1912 jälkeen. Samalla meille
selviää, että Yhdysvaltain kilpailu E-telä-
Amerikan, yhtä hyvin kuin mui­denkin
maiden markkinoilla, on ollut
se pakottava voima, mikä on ajanut
brittiläisen teollisuudlzn tuotannon
kaikenpuoliseen tehostamiseen — ra^
tlonalisolmiseen — mistä on nykyään
seivauitsena noin kaksi miljoonaa työ­töntä
Brittein saarilla ja mikä työttö­myys
iisääntyy sikäli kuin Yhdysval­lat
työntävät brittiläisen imperialis-puntaan.
osottaen siis yli 84 prosentin
suuruista lisääntymistä, mutta vastaa­vana
aikana llsaäntj-i Yhdysvaltain
vienti lähes 110 prosentilla, eli 9,899,-
000 punnasta 20.T71.604 puntaan- Siis
Yhdysvallat esiintyivät yhä erlelleen
voittajina.
Perun Ja ^ Suurbritannian välisessä
kaupassa oli samoin havaittavissa lie­vä
lisääntyminen, minkä YhdysvaL
etujensa ajamisessa, niin kauan säi­lyvät
olevat olot, jotka joka koh­dassaan
kaipaavat korjausta.
JUHLATILAISUUKSIA
Kansainvälistä naistenpäivää vie­tetään
maaliskuun 10 pmä Prince
vuodessa tehdään rekiretki, niin ei Arthur Haalilla, 29 Prince -Arthur
St., East. Yleisö, etenkin naiset pi­täkää
tilaisuus mielessä.
neltä sekuntiakaan rauhaa. Hän ni­mitteli
heitä mitä alhflisimmilla nl-
Juuri samanlaatuiset imperialistiset
riisto- ja valtauspyjrteet johtivat viion-salaisen
imperialismin ynnä niiden jetta se on kaunista kayttaa^sel^
liittolaisten välillä. Ja ne tulevat ole-i kieltä tovereitaan kohtaan? E ! Pain-maan
syynä myöskin seuraavaan. 1914 i vastota! Mutta kai se on totta, että
—18 sotaa vielä hirveämiÄän teuras- jokainen puhuu vam ihanteistaan,
tukseen yhd^altalaisen ja Suurbri- Vähän jälkeen 8:n alettito ohjehna.
tffrini^Ti johtaman euroopalaisten mai-lEi sitä monta numeroa ollutkaan, kun
lat kuitenkin suuresti ylittivät, sillä ^jgjj imperialistisen ryhmän välillä, eL: molenunilta kylien tovereilta tippui
Suurbritannlasta vietiin Peru'n I912jjg^yg^ ynagningj» imperialistisen vallat puolet numeroista pois. Eräs pikku-kauppatavaroita
2317503 punnan eimen ole onnistuneet provosoi-. lyttökta toi viulunsa Timminsistä asti,
arvosta ja 1925 — 3,446.418 IHU"»an I njaan sotaa työläisten ja talonpoikain aikoen esittää ohjelmanumeron. Eräs
arvosta, osottaen brittiläisen imperia- j «aitiota — Neuvostoliittoa vastaan.' humaltjmut meni viulua "tämmää-meidän
pojat malta olla juomatta.
JMötä esimtymiseen tulee, nim yksi „ „ . _ - . ^,
joukostamme esiintyi aivan sikamai- Panism Kommuunm juhlaa^ vrete-sesti,
ja niin ollen pilasi koko retitenltään samassa paikassa kun edellistä
tunnehnan. Tytöt eivät saaneet hä- maaliskuun 17 päivän illalla. Ti­laisuus
on kansainvälinen. Älkää
unohtako. — N. A. >
llsmin vientt_ siis lähes 37 prosentin j g^jj^u^ ir^iirHaiia. maaimassa; mään". mutta katkaisi kielen. Ikävää
prosentin suuruinen lisäys, nousten
sen vienti vastaavina vuosina 2,032,577
min syrjään maapallon eri kolkilla ja j punnasta 7,068^593 pimtaan.
mikäli rationalisoiminen sen johdos, j Kun näiden'Etelä-Amerikan neljän
suuruista lisäystä, mitä vastaan Yh-i varustaudutaan uuteen imperialistis-dysvalloiUa
oU kuitenkin lähes 248 maiden väliseen sotaan, niin sa­maan
aikaan suimitellaan etupäässä
Suomalaisen järjestön aluekokous
Vapaus tcnrchlaä eilen iltapäivällä alkanutta Canadan suomalaisen
järjestön neljännen olueen edustajakokousta ja toivoo sen työlle kaikkea
menestystä. S*
Harkittakoon asioita mahdollisimman suurella huolella, jotta pää­tökset
tulisivat tätä Canadan suomalaisten työläisten ja köyhien maan-viljelijäin
valistus- ja kulttuurijärjestöä kasvattaviksi ja lujittaviksi.
"MdchettismT un^
Samaan aikaaii kuin yhteistoiminta kapitalisUen ja reformististen am­mattiyhdistys
johta jäin kanssa Englannissa on jo täydellisen vararikon
partaalla, pyritään muissa maissa edelleen tällaiseen yhteistoimintaan,
lausutaan toverilehti Toverin toimituspalstoilla, ja jatketaan;. Englanti­laiset
lehdet kertovat, että on kulunut noin vuosi siitä, kun Turnerin ja
Mondin yhteistyökonferenssi pidettiin, mutta tähän asti eivät työnantajain
järjestöt ole vielä vastanneet sen tdkemiin esityksiin. Sen sijaan on työn­antajain
taholla vaadittu m.m., että riippumaton kaivostyöläisten liitto on
tunnustettava lailliseksi ammattiyhdistysliitoksi sen vuoksi, että kaivos­työläisten
liitto vaatii edelleen koko maata käsittäviä työehtosopimuksia,
joita työnantajat eri'ät hy\'äksy.
j Vuoden kestäneiden työrauhaneuvottelujen perusteella ei ole vielä
edistytty asiassa askeltakaan. Työnantajat ovat kuitenkin jo saavuttaneet
sen, mihin hc ovat pyrkineetkin. Neuvottelujen aikana selittävät refor­mistiset
ammattiyhdistysjohtajat olevan sopimatonta työläisten lähteä tais^
teluun elinehtojensa parantamiseksi. "TeoUisuusrauha" ja työnantajain
rajaton riisto-oikeus on näin ollen turvattu epämääräiseen tulevaisuuteen
• asti.
Riippumattoman työväenpuolueen äänenkannattajakin kirjottaa jo sen
johdosta: ^'Rohkeasti ja rehellisesti pitäisi tehdä loppu tällaisesta fars­sista-
Mutta ne näyttävät olevan ominaisuuksia, joita n>t puuttuu. On jou­duttu
tilanteeseen, jolloin on kä>tävä toimeen, joka vaatii rohkeutta ja
miehuutta. Ammattiyhdistysliikettä on vahvistettava, jos vielä löytyy
miestä, joka voi vaatia työnantajia tekoihin tai siUen lopettamaan neu­vottelukokousten
pidon."
Kuten jo alussa mainittiin, touhuavat amsterdamilaiset anmiattiyhdis-tysjohtajat
kuitenkin vielä muissa maissa voimalla ja väellä "teollisuus-rauhan"
puolesta. Näin tehdään Suomessakin sosdem. johtajain leirissä
ja usein vielä paljoa karkeammin kuin ulkomailla; Siellähän sosdemit
juuri parhaillaankin lehdissään julistavat avoimesti, että työläisten olisi
ilman muuta luovuttava palkkataisteluista, koska niissä muka vain hävi-lääh
ja saatetaan kärsimyksiä aikaan. Englannissa on nyt vahalla vaa­dittu
tilanne.
Mutta sielläpä orikirt tilanne käynj-t jo niin kestämättömäksi, että re-formistijohtajain
täytyy itsekin tunnustaa johtaneensa asiat umpikujaan,
josta pobpääseiniseen tarvitaan mieltä ja rohkeutta, jollaista ei heidän lei­ristään
löydy. Reformistijohtajain ammattiyhdistyspolitiikka on tehnyt
siis vararikon, jonka lykkäämiseen nyt koetetaan hakea, akordia amsterda­milaisten
päämaassa. Muualla tämä politiikka et tietysti voisi menestyä
minkään pitkälle kuin Englannissa. Se on työläisten s}7tä painaa mie­leensä.
Aratsterdamm agentit eivät kuittikaan ota huomioon Englannin,
esimerkkiä, vaikka se heille kuinka selvästi osotettaisiin, vaan tulevat toi­mimaan
entisen tapansa mukaan kapitalistien etuja ajaen.
ta edistyy brittiläisessä teollisuudessa.
Kun Suurfaritannia lähetti Argentii­naan
vuonna 1912 tavaroita 23,783,-
845 punnan arvosta, iiiln oU vastaa­va
määrä 1926 23,649,710 puntaa, ©sot­taa
siis lievää laskua. Mutta kun Yh­dysvaltain
vienti Argentiinaan nousi'
11,823.390 punnasta^ vuonna 1912 aina
28,145,000 puntaan vuoteen 1926 men­nessä,
niin lisääntyi Yhdysvaltain
vienti mainittuun maahan puheenao­levien
vuosien aikana yli 138 prcsen-tllla.
Vielä synkemmän kuvan Suurbri­tannian
takapajulle joutumisesta E.
telä-Amierlkassa saa mainittujen kah­den
Imperialistisen valtion vientikau­pasta
Chile'en. Sillä kun Suurbritan­nian
vienti laski 6,159,159 punnasta
vuonna 1912 — 5,944,886 puntaan
vuoteen 1926 mennessä, osottaen siis
yli 3 prosentta suuruista vähenemistä.,
niin lisääntyi Yhdysvaltain vienti sa­maan
maahan ja samana aikana nota
164 prosentilla. ^•3,520.000? punnasta
9,280,000 puntaan.
Brasiliaan vietiin Suurbritannlasta
tärkeimmän tasavallan tuontia kos.
kevät ' edelläesitetyt numerot laske­taan
yhteen, niin havaitaan, että
Suurbritannlasta vietiin niihin 1912
kauppatavaroita 46,118,142 punnan ar-vosla
ja Yhdysvalloista 27,274J967 pun­nan
arvosta. Vuosina 1925—^26 noiisi
Suiu^britannian vienti 51,811,219 pun­taan
ja Yhdysvaltain 65,265,197 pun­taan.
Maiiiitttma aikana oli Suurbri­tannian
vienti lisääntynyt siis ainoas­taan
5. 693, 077 punnalla, vastaten 12.3
prosenttia. Sitä vastaan lisääntyi Yh­dysvaltain
vienti 37,990,230 punnalla
vastaten 139.3 prosenttia.
Samoihin aikoihin ovat Yhdysvallat
pääomia' sijoittamalla vallottan^t £-
telä-Amerikaa . suunnilleen samassa
suhteessa kuin vientikaupan alallakin.
Eikä tässä kilpailussa ole yksinomaan
Suurbritannia ahdistetussa asemassa,
vaan siltä kärsii myöskin Saksa, Rans­ka
ja muut Euroopan maat, vaikkakin
Suurbritannia kärsii raskaimmat tap­piot.
Samaan aikaan kerrattita suun­nilleen
samanlaatuinen' yhdysvaltaleir
sen imperiallsmta valtausnäytelmä
"brittiläisessä Pohjois-Amerikassa^',
Euroopassa, mutta myöskm muualla
kapitalistisen maailman ristiretkeä
kommunismia vastaan. Sillä kapitalis­mi
on kommunismta verivihollinen ja
odottaa vään sopivaa hetkeä ryhtyäk­seen
taisteluun sen pääUnnoitusta,
Neuvostoliittoa vastaan.
oli, että nämä pojat iiäiritsivät ohjel­man
eslttäjläkta
Timminsiläiset näyttivät ^esäles-ktä"
2-näyt. Joka kola kun tytöt-me-hi
näyttämöltä pois. he saivat ottaa
vastaan humaltuneiden poikien Irvis­tyksiä.
Oli ihme, että tytöt veivät nita-kta
hyvm osansa, sillä heitä nimitel-tim
törkeästL Onneksi olivat lujaher-moisia.
Ohjelma loppui 10:een. Vhden
tunnta täytyi varttoa rekiä. Tällä vä­lillä
tytöt pyysivät, että vietäisita
Eri paikkahmnilfi
Mutta sota merkitsee myös vallan^
kuin muistuttaa Parilsm kommuunls ta ei ollut kum 2—3 sitä mieltä, joten
ta 1871, mikä syntyi ranskalais-saksa- ... ^ .
laisen sodan seurauksena; Venäjän ^^^^^ ^ t"""*
vallankumousyrityksestä Japamn so- Tulomatka oU hiljaisempaa. Tuis-dan
jälkeen; ja maaliskuun sekä mar-} limta ja kuu pilkisti sumun lä-raskuun
vallankumouksista 1917 Venä-! ^itse. Raitis ihna selvitti poikien päät-jällä.
On selvää, että sota on vallan- j aivan hiljaista; toiset jo ai-kumouksen
äiti. Sitä varten on työ- nukkumaisillaan, kun reki meni
nurin ja moni joutui tekemään ku­perkeikan.
Siltä riitti puheenaihetta
loppuajaksL
iäisten varustauduttava. Ön harjo-tettava
valistustyötä, minkä kautta
köyhälistön laajoille joukoille seUte-tään
sodanvaara ja sen syyt sekä mi­ten
sodan tullessa on toimittava. Ol­koon
Amerikan mantereenkta työläis­ten
tunnuslauseena, kuten Euroopas­sakin:
Imperialististen maiden väli­nen
sota on muutettava kansalais»
sodaksi, sorrettujen ja riistettyjen so­daksi
sortajia ja riistäjiä ynnä' kapi­talismia
vastaan —- ja kommunismfai
puolesta. — Kalle Terä.
Toronton oriis» '
"ELINAN SUBMA-Historiallinen
suurnäytelmä esite­tään
Toronton osaston näyttämöllä
maaliskuun 9 päivä, lauantai illalla.
Elinan surma" on yksi arvokkaampia
näytelmiä mitä Suomen kansan vuos-kymmenlä
sitten eletystä elämästä on
kirjotettu. , Näytehnässä esiintuodaan
miten sen aikainen valtaluokka, aate­listo,
.vhdessä kirkon kanssa sopi ra­han
voimalla omistamattomien ryös­töstä
Ja sorrosta. Näytelmä kun on
historlalUnen näytelmä, on siinä näyt­tämölle
asetus sekä puvut myöskin
kauniit. Lippuja on saatavana etukä­teen
useammalla taholla kaupungilla
sekä osaston talonmiehenä. Täyttä­käämme
katsomo viimeistä tilaa myö­ten..
. , •
KANSAINViOISl A NAISTEN
PÄIVÄÄ
vietetään maaliskuun 8 päivä, perjan-tai-
lllalla, alkaen keUo kahdeksan
Hygea haalissa. Tilaisuudessa on ar^
vokas moniipuoUhen ohjelma, joten
saapukaa osanottajiksi joukolla suo­malaiset
naiset sekä miehet.
TOBONTON S. OSASTOKIN KÄ-
RAJUN
Osaston Johtokunta sai kutsun saa­pua
East Yorkin oikeuteen helmikuun
27 päivä, vastaamaan syytökseen. Jos­sa
syytettita haalin vuokraamisesta
ilman lupaldrjaa, johon aiheen olivat
saaneet siltä, että Canadan urheilu-
Uiton järjestämistä kilpailuista. Jotka
pldettUn osaston huoneiistoUa, oli le­vitetty
ihnoltuksia kaupungilla. Juttu
kuitenkin kokonaan raukesi siksi, että
sanottu lupakirja hankittiin jo en­nen
käräjäpäivää. Joten asian esille
tultua East Yorkta poliisipäällikkö
kiitteli haalta toimtataa, kertoen ole­van
ensimäisen haalta kaupungissa
Joka 7 vuotta on Jo toiminut, eikä
sillä ajalla ole mistään epäjärjestyk­sestä
ollut syytettynä. Lupakirjan hin­ta.
Jonka osasto Joutui lunastamaan,
oli 25 dollaria. Jonka perusteella on oi­keus
vuokrata nyt huoneustoatm ke­nelle
tahansa. Jutun takana tietysti o-
11 kaupungta ppUisimestarl, joka vir­kainnoissaan
on hyökännyt jokaisen
kaupungissa olevan ulkomaalaisen
haaUn kimppuun, täydellisesti kulten-kta
tällä kertaa epäonnistuen suoma­laiseen
haalita nähden, joka sattui
olemaan hänen toimtatapiirinsä ulko­puolella.
KANSAINYÄUSTÄ NAISTE.NPÄI-VÄN
JUHLAA,
vietetään suomalaisen osaston huone-ustoUa
sunnuntal-illalla. maaliskuun
10 päivä, alkaen kello kahdeksan i l ­lalla.
Tilaisuuden järjestää su(Mnalai-joka
sanotun yhtiön työläisille tim-tuu
aivan ihmeelliseltä senkta vuoksi,
koska sanottu yhtiö viime keväänä
täällä olleessa terästyöläisten lakossa e
sitatyi vöimakkaami)ana lakon särki­jänä
Ja Jyrkästi kieltäytyi lakkolais­ten
vaatimuksia hyväksymästä, joka
oli dollarin tuntipalkkavaatimus suu­rempana
vaatimuksena. Nyt alkoi tä­mä
samainen yhtiö maksamaan sa­notun
doUarta Ilman minkäänlaista
vaatimusta, ollen yhtiöllä kuitenkta
rakennustöissä useammanlaisilla pal-koilId.
paIkattuJar työläisiä; alkaen 50
sentistä ylöspäin. Kuitenkta varsi­naisten
rautojen . kltanityksissä on
miltei sataprosenttia korkeammta
psOkattuja työläisiä, ollen 95 senttiä
Ja dollari nykyään viimeisen kymme­nen
prosentta ylennyksen jälkeen. Yh­tiöllä
lienee Torontossa rakennuksilla
työläisiä nota 250—300 vaiheiella, jota
työläisjoukkoa sanottu ylennys koski.
Lieneekö yhtiöllä tarkoitus tämän
ylennyksen kautta heittää vahvasti
tuhkaa työläisten silmlta, vieroitta­malla
heidät kokonaan ammattialan­sa
uniotoiminnasta. Jossa tehtävässä
se Jo viimekeväisen lakon Johdosta o-slttata
onnistuikin. Lakkolaisten saa­dessa
musertava häviö toivotussa 6
viilckoa kestäneessä lakkotaistelussa,
lamaannutti uniotolminnan miltei o-lemattpmiin.
• UotSa lamaannusta a-jattelemattomien
työläisten mielissä
lisää tämä yhtiön rtimetaen palkan
ylennsrs.
Nyt työläisten kuitenkta pitäisi täl­lä
ammattialalla yksimielisesti vasta­ta
jokaisen ottamalla paikkansa omas­sa
ammattialansa unio-osastossa. Tä­ten
varustautuen tulevaisuutta varten.
slUä sanotulla yhtiöllä on palava ha­lu,
mikäli vaan on mahdollista, käyt­tää
ammattitaidotonta työvoimaa ra-kennusrautojen
kiinnityksessä. Joka
mei«Wsee, että nyt dollarin palkalla
olevat ammattimiehet saavat katsella
suurelta osalta katukäytävillä, kun
Eckville, Alta
NIIN SE MENI
helmikuu, ettei ollut yhtään uutis­pätkää
Vapaus-lehdessä täältä, vaik­ka
meitä on 3 siinä toimessa. Ei.
tämä kelpaa! Meidän täytyy jär­jestää
tämä asia että jokainen te­kee
vuorollaan.
TOUHUA
'Sitä nyt oft täälläkin, kun- helmi­kuun
alusta saimme tänne Vancou-rista
toveri A. Blomin, joka nyt
johtaa laulua ja soittoa vuoroin
Eckvillen Liberty.haalilla ja EIs-pethin
haalilla. Samoin jiäytöskap-paleita
myös. Nyt on meillä tilai­suus
saada neuvoa ja oppia näillä
aloilla. Tulkaa nyt mukaan joka
vaan suinkin voi.
TALVI
ei ollut kovin kylmää ja pyryistä
täälläkään, nyt on jonkun päivän
ollut sievempää. Kovat pakkaset
Tästäkta reissusta huomattim, että ja umpitiet ovat suurena haittana
väkijuomat ovat vata pahitteeksi. Mo- ' '
nl äiti el tiedä että poikansa juovat,
sillä pitkällä matkalla voi selviy^äkta
Nuoriso Jonka pitäisi oUa esimerkkinä
esim. pioneereiUe. tekevät pätavast<rin.
Toivon että Timminsin nuoriso-osasto
•ottaisi väkijuomakysjoriyksen' uudel­leen
keskusteltavaksi
Lopuksi kUtän meidän kaikkien puo­lesta
South Porcuptaen tovereita mei­dän
vastaanotosta. Tervetuloa vierai-lulle!
—• Yksi joukosta.
TOVERI VAARAN
puolustusrahastön avun keräämbeksi
ja yleisen vastalausekokouksen toi­mimista
on alettu järjestämään..
Suomalamen agitatsiohi-propagandä-komitea
asetti nimittäin komitean.
SUURI KANSAINVAELLUS
tulee olemaan ensi lauantai-iltana, 9
pnä tk:ta Pirtille, sillä sillota esite­tään
jotakta katsomisen arvoista.
Näytelmäseura on tulisella touhulla
valmistanut tätä näytehnää. "Ei —
el saakuri-vie, otappas tuo kohta vie­lä
kerran, vielä; kerranrse pitää saa-
_danita että se näyttää luonnolliselta"
"Nyt se menee jo". — Se on otettu j joka toimii yhdessä suomalaisen puoi
nita monta kertaa, että ensi lauan-{lustusliiton osaston johtokunnan
tataa SS esitetään suurelle ylelsöUe. kanssa asian eteenpäin, viemiseksi.
Maalari on saanut tsrörisä valmiiksi. Muuten näyttää, että asia saa kan-pahnut
sutinsa kuivumaan. Tarvittita natusta yleisöltä, koska on jo saa-näet
uudet kulissit sekä uutta näyt., tu avustusta vähäsen, ilman että
tämökalustoa. Suuri aukko jää si- '
vistykseen sille joka ei tule katsomaan
näytehnää "Yksityisomaisuutta" Lä-liemmin
näette maksetusta ilmoituk­sesta
toisessa paikassa lehteä. Huo­mautan
vata, että esirippu nousee täs­mälleen
kello 8.30 illalla.
Seuraava näytelmä tulee olemaan
tuo kaunis ja hauska kappale jossa
Pentti Ja Antti vaihtaa akkoja. Laulu­näytelmä,
nota parikymmentä todella
kaunista laulua, sekä tansseja. Lä­hemmin
tuonnempana. — OkL
TIMMINSIN NUORISO-OSASTON
REKIRETKEN HISTORIA SOUTH
PORCUPINEEN .
Helmilcuun seitsemästoista päivän
aamu valkeni kirkkaana. Aurtako
paistoi nita lämpimästi. Tytöt häärivät
valmistaen "limssla" Jos. minkälaista.
Pojat loikoivat myöhään, etteivät se-
rSaSuSto,Jjeenn aassetuektsi^ssia.^ ouU en ^ mu*kfania^ Tkaoaisnettu iksul n hoalrihvaatt ellUuvea nnemeeite ne ttäl äheitvöäät,
nen naisliitto sisältörikkaalla ohjel­malla,
ollen tilaisuuteen vapaa sisään­pääsy.
Saapukaa siis tähän kerran
vuodessa pidettävään arvokkaaseen
juhlaan. •
KERRAN ILMAN VAATIMATT.\KIN
Torontossa toimiva Dominion silta-yhtiö
on korottanut työläistensä palk-sellaisia
joita nyt jo on heidän Jou­kossaan
siellä ja täällä. Jotka saavat
vaan 50. ja siitä ylöspäin, Tätä vaati­musta
sanottu yhtiö r viime keväisessä
lakossa korkeammalle korosti. Olisi
ollut vahnis metsämaan doUarin,
mutta pidättäen itseUeen oikeudöh
maksaa siitä älaspäta. sikäli kuta it­se
haluaa. Tasoitetun tai yhtäläisen
palkkatason voi työläiset vaanrturvata
itseUeen Uivita Järjestäytymisen kaut­ta.
Tai toista \sanoen: ammattiyhdis-tyssopimuksilla.
joita tänään ei ole
sanotulla ammattialalla ollenkaan.
Siis jokataen rakennusrautatölssä
työskentelevä suomalatoen työlätoen
ilman muuta pitäkää unlon korttinne
hyvässä kunnossa, sillä r i— Järjesty­neenä
yhteenliittyneinä meillä on
mahdollisuus turvata tätäkta mitä
vaaralllstata työalaa yhtiön pinilliseN
ta riistolta. _ j .
pilaa juomalla retkeä.
Kello puoli kohhe jokataen kiireh­ti
pakettetaeen haalille. Mutta mitäs
ihmettä! KeUo oli kohta neljä ennen-
BULGARIAN POLIISI HYÖKÄN-NYT
AMMATTIUNION
PÄÄMAJAAN
Sofia — (Kirjetieto) ~ Muuta­ma
paivä sitten hyökkäsi poliisi Ka-val
assa työläisten union päämajaan,
särkien ovet ja pahoinpidellen ra-
„ - -— ''ennuksessa bileitä työläisiä. Kaik- mSinnkkääfnilSaisSta' *t^yö-lä,i-st^en' ''v^aa timihunsatan.j |ktnin . talossa .»lleet henkilöt pidätet^-
kuta ne tidivat, sillä hevosia kun oli
täytynyt mennä lainaamaan muualta.
Jokataen halusi päästä rekeen yhtai­kaa.
Joten ensiksi ei eroittanut jal­koja
päistä. Sitten lähdettiin, tiet oU-vat
jäiset^ Joten reet luisteli minne
halusivat. Schumachereissa varttoi yk­si
ryhmä hermostuneina. LuuUvat jd
Timminsin nuorten lähteneen satutei-tä.
Jatkettita matkaa. Monta kertaa
reet oli mennä kumoon Ja sillota ei
kuulunut kuin kiljtmtaa. Tästä'seu­rasi,
että osa juoksi rekien vierellä,
toiset sukkasillaan. Jcka kerta kun
auto ineni ohitse, oli jokaisen sydän
"ääneti", vieläpä ajurinkin, että Jos
mentäisita yhteen, mutta ei onnekd.
Yksi auto pieloissaah ajoi lumitör-mään.
Sillota reet pysäytettita ja pojat
menivät Ja yksLJcaks' nostivat auton
tieUe, vieläpä huusivat tytöini^in, että
tulla auttamaan "pussausta".
Kaksi poikaa juoksi jo "omnibus-siinkta",
pelkäsivät kai. että nuttknUa
mitään keräystä on ehditty toimit­taa.
Toivottavasti kaikki työläiset an­tavat
asialle sen kannatuksen min­kä
voivat ja asian tärkeys vaatii,
sillä jokainen kunnon työläinen tie­tää
että "Vapaus" on heidän leh­tensä
ja että heidän asiansa on Va­pauden
asia ja päinvastoin. Mont­realin
työläiset, yhtykää niihin to­vereihin
jotka jo ovat tehneet teh­tävänsä
tässä asiassa.
KOMMUNISTIPUOLUEEN SUO-MALAISTEN
JÄSENTEN
yhteinen kokous pidettiin 27 pmä
helmikuuta. Kokouksessa käsiteltiin
puoluekonventsionissa käsiteltävien
asioiden alustuksista, ja oli kokous
pääpiirteissään puolue.Iehdissä jul­kaistujen
esitysten kannalla. Que­becin
piirin puoluekonventsioni pi­detään
t. k. 4 pnä ja on osanotta­jia
suomalaisista kuusi jäsentä.
Muuten voidaan mainita, että piio-lueen
ainoa toimiva osasto on Mont­realissa,
joten piirikonventsioni on
oikeastaan kaupunkikonventsioni.
METSÄ- JA SEKATYÖLÄISTEN
KOKOUS
Paikallisen metsä- ja sekatyöläis-union
osaston toimesta kutsuttiin
koolle ylemen kokous maalisk. 1
päivän illaksi ja oli kokoukseen saa­punut
osanottajia heljättäkymmen-tä,
joka määrä ön hyvin pieni kat­soen
siihen mieslukuun joka nyt
asustaa kaupungissa. Kokouksessa
tehtiin union jäsenten taholta sel­koa
union toiminnasta ja tarkoitus­perästä
sekä keskusteltiin metsä- ja
sekatyöläisten työ- ja palkkaoloista.
Tuotiin ilmi, että Quebecissa, jossa
työläiset ovat kaikkein huonommin
yhteistoiminnalle maaseudulla.
Red Deeren alueen naisliitto esitti
Liberty-haalilla kappaleen nimeltä
"Roinilan talossa" v.k. 15 p. Sii­loinkin
oli huono sää ettei yleisöä
voinut saapua runsaasti. Ja kaup­palamme
haalille oli "kakertajat"
hommanneet tanssit tapansa mu­kaan,
mutta ne oli menneet aivan
plöröksi.
HÄITÄNSÄ
viettivät Liberty-haalilla v.k. 12 p.
nuoret Emma Koski ja Nikolai Mä­ki.
Toivomme heille rattoisaa yh- *
teiselämää ja voimaa kestämään
vastatuulet.
Toimekseen saanut.
mVÄEN IIRHEILU
r
r
* . f
r TUL:n seuroille
Edustajien valinta W. S. Ass. of Ca­nadan
konsallUeen kon-ventsioniin
W. S. Ass. of Canadan ensimäi-nen
kansallinen edustajakokous tul­laan
mahdollisesti pitämään Toron­tossa
huhtik. alkupuolella. S.' J. e-dustajakokoiiksen
jälkeen, jonne liit.
tomme mahdollisesti tulee lähettä­mään
kaksi edustajaa. Seurat voi­vat
käsitellä kjrsymystä myöskin ja
evästää edustajiaan liittokokoukses­sa
edustajien valintaan y.m. seikkoi­hin
nähden tässä kysjnnyksessä.
Voiraittelujohtaialrarssit
Voimistelujohtajakurssit, jotka
nyt parhaillaan ovat Levackissa, tu­levat
sii^ymään senjälkeen Beaver
Lakelle, joissa paikallisten toverien
on sjrytä valmistautua niiden varal­le
alkuvalmistelujen suhteen. Kurs­sit
Beaver Lakella tulevat alka­maan,
t.k. 18'p:n ajoissa ja tulevat
kestämään' siellä kolme' viikkoa jon­ka
< jälkeen kurssit siirtyvät Soohon.
Tilastokaayakkeet
Tilastokaavakkeita on vasta muu­tamista
seuroista palautettu liitolle,
vaikka ne jo vuoden alussa on seu­roille
lähetetty. Sen vuoksi kehoi-tamme
seurojen virkailijoita huoleh­timaan,
että mainitut tilastokaavak-keet
jokaisesta seurasta täytetään
ja lähetetään viimeistään maalisk.
24 p:ään mennessä. Ottakaapa asia
huomioonne ja toimikaa viivyttele­mättä.
Liittokokous
Liittokokouksessa, joka tullaan pi­tämään
Sudburyssa^^k. 31 pma al-järjeötyneet
ovat työolot kaikkein Wo 10_ aamulla sanottuna päi-kurjimmat.
Kokouksen osanottajat
olivat kyllä järjestäytymisen kan­nalla,
mutta tänä hetkenä on mo­nella
taloudelliset vaikeudet nim
voi Jotata taiMLhtua, muutenkm heitä
nita janotti.
Muutamia mtauutteja vailla viisi ol­tiin
perillä South Porcui^en haalil­la.
Siellä oli kahvipösrtä kunnossa ja
omatekoiset kahvileivät. Se teki jokai-seUe
nita hyvää, että eivät ehtineet
suuret että ei pääse edes ilman lai­naa
jäsenmaksujaan m^amaan, ei
edes pientä alknmaksua.
Yleisenä huomattavana seikkana
Montrealissa on työläisten välinpi­tämättömyys
järjestäjrtymistä koh­taan.
He kyllä huomaavat epäkoh­dat,
mutta eivät yritäkään tehdä
mitään niiden poistamiseksi Syy
on ehkä suurimmaksi osaksi siinä
että ne ovat laiskoja ja pelkäävät
niitä velvollisuuksia joita heille tu^
Bsi jos liittjrisivät järjestöihin. Mut­ta^
varmaa oh, niin kanan kxm työ­läiset
ovat välinpitämättömiä omien
vänä, on kä^'elt«vänä liiton sään­nöissä
määrättyjen asioiden lisäksi
alustukset, mitä on esitetty tai tul­laan
esittämään päätettäväksi. Seu­rojen,
jotka edustajia: ovat tilaisuu.
dessa lähettämään tulee harkita ky­symystä
nyt jo ettei asia jää viime
hetkille, edustajain valixman y.m.
seikkojen suhteen.
C. S. TUL:n tiittotoimikunta
Paavo Ruohonen.
No. 54 —
Vapauden
knten Idrjeknc
•tatementtien I
työtä. 0»a»loj
maan tarvil^ea
tehdään enailat
ne osotteeUa:
VAF
UskonnoQ
pai
KRISTINOPPI
Kesken absl
leiden penkpn
katsomaan, kui
tautuu elävään
tä väitetty jo
olevia oloja
keeksi, jopa so
ta yhtään se n
koskaan ollutka
On totta, etti
löytää suuren
lauselmia, uhka
vastaan, Jesuks
jonkinlaista tu
aatteille, mutta
jatuksia ja "to(
tää ihan samar.
vät viisastelijat
matuUa saattaa
lipiteitä tahansj
enemmän kuin \
ta. Jos vaivau!
maan, kuinka
vissin tekstm ja
lemaan toista pj
ta, niin näkee, i
fiitys kristikansa
rusfcirjojensa sis
Eikä se, mitä
sä on, ole kristii
saata käsittää a:
kojen olosahteits
Yleisenä sääi
täfi, että kristin*
taa kaikkia uudis
sien vasiuEtamis^
vapaospynntSjen
kuin henkiselläki
seen sitä onkin
tetty. Siksi ova
iceet eikä vähimi
eettunat aina kii
taan, ja samalla
taan sen pyrkiei
vallan pönkittäjä
saus osoittaa vi
todellisen luonte
pyrkimyksiin va
ta tai sen osia o
Alkakaamme-kin.
Onko kristi
tä vastustamaan?
teinen. Raämatu
sen kristillisestä <
tamentista, saatii
kea orjuuden sä!
merkiksi:
"Jokainen pys:
naisessa, johon
Jos sinä olet orj
sitä murehdi." (
"Te palveliat!
kaikella pelvolla i
et ainoastaan h:
vaan myös tuimil
ka te hyvin teettt
sitte, niin se on
dessä." (1 Piet. £
Mutta kuitenkin
raniskaisuusopetuk
Jotka aiheuttavat
anteeksi näiden i
Paavalille ja Piet
vojen syistä eiväl
mät paimenet ole
kään, vaan vielä 1
vät näitä ohjeiti
huoneentauluissa
palkkaorjille.
Entä naisten V i
suutta on kristinop
tään, vaan se soi
merkiksi lukekaa
T
Täällä maalla on
vm hiljaista. Nata t
lu edes lataelden
ressä olevasta jän
viheltelee vihaisena
kuitenkta ^alkanut
vähän perään- Oi
kevään tuntua ilma
kanee täitin korva]
sanotaan.
Onhan tänne sent
Vapautta Ja yleensä
, punottu Juttu on ss
sakseen yitstalMik^
vat kwiPiti"«^ niisti
I; nahkaisemman HxAn
I kanssa yhteen otettt
I sestt puolustaa tätä
I paatta" ja Iloitsee, k
kimyksiä koetetaan
ta tukahduttaa. Sa
I saan yhteen^ sattum
I Iäisensä tuttava en <
S Ja kun häh hnomaut
^ - s ^ - ki
; v/iioamisesta, sUn en
;^nostuniit lästämääh i
.r kaikenlaisten haaäu
; K päesMa IdiTau^essat
•ifnanvaibtocHt:
mi 1^