Vapaus, May 15, 1926

              mmm m mm m
T i « only^orsaii of Fmnlsh.TIToricen fp Canada. Pub-
I L H O I T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
ifflulia^iinotakset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertoa.
Aviolilttööhmenoilmottikset: 60c -palstatuonia. ^.'
Miaehnabtosilmotakset 60e k e r t a , $1.00 8 kertaa.
8yAtyzp3ilinotDkset $1.00 kerta, $2.00 8 kertaa.
kaitsi kertaa.
lisSniakra'
Ottajien Ja flmotusakenttnurien on,, vaa^
'^ig:|-a:flHtae88a;giahetettäva ibnotoshinta etokäteen.
Tiistain "^leliteett aijotnt ilmoltnkset pitSä o l l a kont*
r f e ^ . - ' i A ^ ' " ; . ^ •••'•'L''I1.—M74'-" .i.'!"''I''»•' -••-»1 —T^^Tt'^S!ii IIII I i' . • I I I ' I.I 'M ...I • • I I I —W
advertising rstes 7ec;per-cöfc^/Iriclfö^ 5^
f o r single ; i h s e r t i o n , : 7 6 e . ^ ' T^
wm^'» -^irr'^>0^:-:Miff:f^^Bdveriiaing: ^'vmediom •: :amoiiflrthei'.:-Flnnlal»
^ikonttori ja,to!in{tt]s:'Libertjr BIdcr Lorne
^1038. Poatiosote; Box 6& Sndbory. Ont.
ette mn*«in tahansa saa vastausta ensimaiseen
: ^ p i ^ i f s f ^ ( ^ ^ nadelleen lUkkeenhoitaJa/i
sitten marssi kolmetuhatta Canada
, ^ , työlaista liittoparlamenttitalon edustalle j a pyysi,
s^>,7,' ' , «ttei teiltä otettaisi pois työpaikkaansa. Jämä tapaus
^ § ( P i f i | i i i ä f | i ^ ^ käikcri' seh' rikkauden, johon tuo
.O^T j PolUttisistaTöyislä paatti Kingin hallitus tarjota aa-ajattelu£^-
o n maknpalana ..kertonut, - k u i n k a 40 sentin
adin i u n t i p a l k k a tulee tnkaamaan valkoihoiselle palkka­työläiselle
jatkuvasti lyötä. ; Si«|Dnennen voidaan huo*
mauttaa, että pysyvän työn saaminen ei o l e mikään l o ­p
u l l i n e n päämäärä eääkaScSd -kaikessa fyoväen: p y r k i -
'm)4c8issä, mutta tämä ei ole seikka, jota me nyt h a ­luamme
kosicetella.
Jtämaalaiset työläiset taotettiin' ^ _ _^
rätlyä tarketusta v a r t e n . ' .Eivät he tulleet tänne kutsn-^|ja satainktyoläLten"tensainvälis^
matta.: "" " ^
sdsiaUal^haattia, FinnneDii
^'1' Edo Finunen lausui merimiesten rassa taistdussa. Koko maailman
^S^iainyllyjCT^ :sen-voimaa,
j a C. P. R. tanritsi matkustajia, jotta sen 1ai-1 Taavaa:
valinja paremmin kannatti itsensä. Itäjhaalaiset hou- , ^) riitä, että me osotamme ko-kuteltiin'tänne
lupauksifla rikkauksista, aivan samoin r ° ° ^ "^
;^-'-V^:?^=>^;---^ ;•. raavana paiyana unohdamme ole-
Kuittvtj^laiset Europasta,
siirtymään tänne saman, propagandan avulla. ' , kumoukseUiaia.;; ^Työväenlnokka:^^ i^^^
Saatuaan kiinalaiset j a .japanilaiset: työläiset tänne vain. silloin i i^hota kurjuudestaan;
alkoivat työnantajat käyttää heitä siihen taricotukseen; M^"" kansainvälisyyden suuri ihanne
jota varten he olivat tuotetut - palkkojen alentami- r " «y^vytptty jokaisiin aivoihin.
seen. He panivat itämaisen riisiruokajärjeätelman k i l - L P!*"^ ^ " f " . jälkeen
., i" . . . i.. 1 Dawe8suunnitelmaa ja Locamon so-paileraaan
länsimaista . liharuokajarjcstelmaa vastaan, pj^^gt^ . ^ ^ ^ ^ ^ ..^^^ todellinen
j a asteettain polkivat. alas palkkoja, kunnes valkoiset sisältö kun • el ole mitään muäta
j a keltaiset olivat alennetut samalle tasolle. Että tämä I kn^
•lausunto pitää paikkansa, sen todistaa se seikka, että p n s t a , koti- j a ulkomaisen kapitaa
useinunissa sahamyllyissä saa valkoinen työläinen vain * aimoille.
, i j . . 1 . - Arvosteltuaan ankarasti maailman-kahdesta
ja puolesta vi.teen senttiin enemmän tminiltal ^^^^ ^ . ^ miljoonia työläisiä mur-kuin
itämaalainen. On tarpeetonta syyttää itämaalais- U a t t i in kansainvälisten kapitalistien
ta tästä asiaintilasta. [voiton hyväksi, osotti Fimmen, mil-
Saavutettuaan taricotusperänsä suostuvat i työnantajat jtä isänmaiden "kiitos" näytti. L u -
nyt Juopumaan itämaalaisesta työvoimasta. - He ovat^atun vapauden ja .tasavertaisuuden
asetlaneet palktataksan ja tiiäärätyn elintason eahamyl-Kj^^^^^** .^^^^^^
1 - . " . - J ^ . 1 -11 ~ i - Ml . X. - I l - . • 11 maissa vieläkin enemmän ozjnu-lyissa
työskenteleville työläisille, ja heilla on tarjolla L g ^ g j a j j y j ^ ^^^^^ ^^^^ Työväen-enemmänkuin
tarpeeksi yälkofsta työvoimaa valmiina laokka oii oikeudettomampi kuin
hyväksymään sen' näjkäpalkan, jonka he tarjoavat.Ikoskaan ennen.' Vain kuusi valtiota
Eivätkä sahamyilyjen omistajat ole vain suostuvaisia, on tähän mennessä -ratifioinut
vaan perin halukkaita luopumaan itämaalaisesta työ- sopimuksen 8-tunnin
v I i' i > . - 1 " i . •• * - { t y ö a j a s t a , minkä mti taata ,ty51ais-voimasta.
»Kimalainen kieltäytyy kiihdyttämästä työn- ^^^-^^^ ^j^^. ^--„g ^ ^ ^ ^ ^
suoritusta siihen nopeuteen/kuin, mihin valkoiset tyo- sa„ottu, että »nuokaan valtiot, kun-iäiset
ajetaan, ja jokainen parannus koneistossa tuo j nioittavat ratiflointiaan. Kaikissa
mukanaan;;tärpeeuv tuotannon palveluksessa olevan^:i^^
jmail svnoiymt ahna lutyaövnant opoenu:d epnä äsltisää äitmäimseaeanla. isiMstait ät ytöylöäniasinsttaä-,1! «sEutdfenstsaäiostleav an ählyköäkykleäiyssh yRöekiknäiyns mtä.a t-
^pläisei tosin . hyväki^yiyät tämän
sankarillisen ; taistelun; mutta on
kuitenkin^ syytä pelätä, että 95 prqs.
näistä ihailijoista tulee csottamaah
pienempää: urheutta Ja'.uhrantuyai^
suutta kuin heidän venäläiset luok­katoverinsa,
k u n . edellisine: on Y
ny^ -vehä^isen esime^ seuräaihis-hetki.
. Sleii vuoks^ on välttämätön-!
tä, :että^työläiset enemmän kuin tä--
hän asti ' lujittavat kansainvälistä
ammatiiiista yhteisrintamaa, n i i n et^
tä he;kykenevät ei ainoastaan torju--:
maan ' k a p i t a l i s t i e n vlqrökkäykset
vaan : myös; taistellen saavuttamaan
lopullisen voiton kapitalismista.
Pnrcell k i r j o t t i ' saksalaiselle \am-'
matillisen eheyden äänenkannatta­j
a l l e : . - '
.Meidän vtunnuksemme on:'; työ-väenluokantäydellinen
/eheys!:;;• M e i i
d ä n ? sotahuutomme: Eteenpäin!
Meidän päämäärämme :^^^;'y
pitalismista.
n K u k k i e n meidän toimenpiteidemr
me: yhteydessä^^ o n toivottävaa| j ä o i - '
:keata, että ^unohdamme menneisyy­den,
olipa,: se hyvä: t a i - huono, rpy^-
syttelemme poissa /kaksimielisyydes­tä,
unohdamme ihmiset j a nimet,
mutta omistamme joukoille, :histo-rian
suurimmalle''mahdille^ asian-
^vaatim^a kunnioitusta.^ ,
Europan ) ammattiyhdistysliike : on
valitettavassa tilassa ;V lapselliset,
mieskohtaiset hyökkäykset eivät pe-
4astai eivätkä sovita ^sitä.. Se v oi
' kuitenkin . käsjtyjcsiä; i muuttamalla
'„ . . .. , . .. i . . , i i j 1, * vain osa Kansainvälisen xapitaa-ansimaista
työtehoa itamaalpisella palkikataksalla; he ii„ yieishyökkäyksestä. Tämän t a r -
laluavat pohjoiseuropalabta lihasvoimaa Kantonin kotuksena on työväenluokan valli-ruoka.
annoksilla, lausuu lainaamamme lehti.
\ , r kääminen. Saksan typväenluokalta
1 riistetiäisiin ensimäiseiksi tämä suo­jus.
: Saksan-'; työväenluokan ' a ^
on|,suruUiEin,' .koska sen p n luotava
rii itövöjtioateijlaino
. H e t i maaliskuun v^lrniknmoufeen
jsotifeiittten >. ^neuvosto, puolueemme
^ h j ^ j j o n l d t ^
aan, ällä ^mä ensfmälneä . v a i "
lankttmons e i johtanut proletariaat­t
i a valtaan, vaan antoi • vallan tilan-
^jä^kapitalistien^^^
j o t k a jo: kauan sitten olivat. Venä­j
ä ä ainsJtin: taloudellisesti h ^
neet.' • ' - .
•: • Yallanknmouksen ;; tapahduttua^
vielä Sveitsissä^. ollessaan .. k i r j o t ti
toveri L e n i n:
: "Ensimäinen vallankumous, joka
syntjri' imperialistisen sodan liekeisf
sä,- on ieiinäfatanut,. m u t t a varmaan^
•'yiimeuD^^
sillä- proletariaatti oU vielä loitolla
sitä vähemmän.sisäiset, eivät olleet
loppuneet. ; Sota . j a t k u i , maat jäi­vät
tilanherroille, tehtaat kapitaKs-f
P r o l e f a r i a a ^ o l i siis kHreen i a a -
paDa;
omaan > v a l l ^ ^ yj^^j^^
taionpoikaln k^^ johon oli maa-
Bskuun vanankpmonIcBen tapahdag.
Voitto ö l i ^ H ^^
Loistavia proktaarijnUia TaUGlias^
;'POLITIKENIN" I0.VUOTIS- J A BERGEGRENIN fiS-VUOTlS.
JUHLAT - .
Neuvostoliitto osottaa. rauhan­tahtoaan
^
hallituksen
ienluök^
^^lllptaQ^ii^^ 'alentamista moottoriteollisuuden
f K- <' tuotteille tulla&n käyttämään tekosyynä palkkojen alep^
" jäsen, sanoi Ottawassa käyn^IIe työläisnaisten lähetys-
.f : t^ile, etta autotehtailijat,, puhumattakaan siitä, että
J omiksi, Voisiva^l korottaa palkkoja puolella j a vielä sit
^ ik^i^ - « « j « voittoa. Mutta. autotehtailijat tulevat
OttawanTmatkaa kolmellatuhdnnella > doUa-
; kaupunginrahastosta. .\€anadan tehtailijaliitto lie-i\
' nee larkotusta varten myös luovuttanut sievoisen sum-mai^.
Työläislähetystön lähettämisellä tahdottiin tälle
^mw^ stehtailijain - vpittojen; koskemattomuu-;
";n'puolesta antaa-se leima,^^.e
vain työläisten edut. Voitot ovat kaik-
]0y -[ molempain ' kapitalbtipuolueiden toimesta^ Meillä - c i
•iyf' ole mitään sanomista oman kohtalomme sdhteen. Muu-
|p|||g;|ilp^ ajaa .'meidät 'kaduille. 'Mutta-on
i\ tulossa aika, jolloin tällainen ei ole mahdollista ja j o i -
Iff'; ) -, loin farmarin hyöty ei enää ole teollisuustyöläisen hä<
|p|ip|j;;'.;iyiäi.:^^^ sillä ;molemmat tulevat: olemaan ,val-
K"'' , lassa yhteiseksi hyväkseen.
llfP^lSÄ^v^'^®;:-^
voimaan British Colum-kirjottaa
Vancouverissa ilmestyvä
•r. il^yNli|i(*it7^ • itämaalaisten. es:ä-
(' ,-^^|||IJUJ||E^ tässämaakunnassa...tulevan '-rat-
NeuvostoliUon j . Satean vämiä ä d i c ,ehd,»ä »op^ 1 j ^ ^ ^ ^ S , . " ^ »
muksessa sitoudutaan molemminpuoliseen pu6luectto- Laa„ nujertamaan saksalaiset työl
muuteen jonkun-.kolmaiinen vallan, julistaessa sodan 1 iäiset, töivpo porvaristo helpoinmin
ompaakumpaa'sopimusvalldista^astaan.^ Täqiä^sopi-1suoriutuvansa muista,
mus on jal^koa venäläis-saksalaisten suhteiden kehittä-! Kansainvälinen kuljetustyöläisliit-miielle,
mikä sai alkunsa Rapallon sopimuksesta, joka to on, kuten kaikki muutkin kan-sopimus
myös .aikanaan aiheutti melkoisen mieltenkuo- hrjjjf Sttthfr^v^ddn vT
*^ . . . . . 1 . . . . . -1 ' . , . . .. I sa najalle, mutta, se on myöskin yir-lun
impenalistisleh luttolaisvaltam leinssa. g- ^nshnäisistä, joka on uudelleen
l^^dsymmärrys Neuvcutöliiton ja Saksan välillä on jaotettu yhteen j a sen jäjkeep osot-
' ulos' Neuvostoliiton: todellisesta !^'halusta. ra suuria ansioita kansainv|tlisen
siihteiden rakentamiseen'kaikkien naapiiriensa ja kenen jammatiUiseneh^
kanssa hyväilsä, joka tosissaan haluaa'esiintyä rauhal- P y ^ ' ^ ' - .PNmen palautti mieliin,
isesti. Neuvostoliitto esittää Ranskalle j a b^lkanila^ ^^^^^^^^^^^^
sille naapureilleeil samanlaisen sopimuksen tekemista. J ^ien sodan ehkäiseminen' Neuvosto-i/(
ikä eroavaisuus onkaan neuvostodiplomatian ja Lo* 1 Venäjää vastaan, ' kun se saarsi
catnö-tekopyhyyden välillä, kysyy: puolueemme pää-JW . sotatarvehankinnat.
äänenkannattaja. Locämbssa .pidettiin suurta^ ääntä Sx^urten raosionosotusten'raiku^^^
, .11 •••• , , :„ sa pabui Fimmen sitten. venäläisten
«rauhan-hengesta»; joka'nykyään tunnetaan paremmm Ly.g.^^^^ sankarillisesta taistelus.
«Locarno-hengen»'nmaella,.mutta todellisuudessa y r i t e t - U ^ j^^n taisteKvat tsaärivaltaa
tiin rakentaa yhteisrintamaa Neuvostoliittoa, vastaan. Urastaan ei ainoastaan kättenläiskein
J a ' 'Locamon - konferenssi epäonnistui ranskalais-britti- [ vaan myös uhraamalla henkensä val-i
Iäisten ristiriitaisuuksien takia. . 1 lanvältanksesta käymässään anka-
Hyvänsiiovk liittolaiset itietenkin; nostivat d k a ^ ^
hälinän venäläis-saksalaistenrauhansuhteiden lujitta^
misesta tällä viimeisellä sopimulcsella.' Saksan Kan
sainliittooft hyväksymistä koskevain • ehtojen eräässä
kohdassa määrättiin, «ttä Saksan tai minkä hyvänsä
Kansainliiton jäsenistä' täytyy olla valmis ottamaan
ösaä saartoon tahi sotilaallisiin foimehpiteihin sellaista
Kansainliiton ulkopuolella olevaa valtaa yastaan,rjokaijij.jotetti
tavalla tai toisella lakkaa miellyttämästä liiton, herroja, ilmestyvässä lehdes^:
Liiton paavien,^ suurten imperiiflististen valtain, jotka Vuosi vuodelta luomme katseem-isännöivät
tuessa laitoksessa, olisi helppoa juhl^liseslf taaksepäin, palaamme hetkeksi
julistaa, että Neuvostoliitto 4i ollut hyväksynyt heidän -^^^^^^^^
päätöstään, ratkaisuaan tai spyitteluaan, ja ^ t a sita hj^Uju^ yj^- selvemmäksi käy
olisi senvuoibi sotilaallisin teinoin rangaistava maar J näiden tapausten tausta, ^yhä
ilman rauhan r i k k o m i s e t . Ja juuri Saksan läpi «ran-j enemmän me löydämme yhdistäviä
gaisu»-joukkojen olisi sopinut parhaiten hyökätä Neii- 'enkaita eri. seikkojen ja tapausten
vostoliiton alueelle, t - | "^^^^'^^^ jg^ö ei tuonutkaan mu-
.. ^ , -m .« « ,-jkanaan voittoa tsarismistaV vaikka
Hyvinvoivan Canadan tsrölaislapset se kyliäkin pahasti horjutti tsaarin
"• , . , • " , valtaistuinta, teki rakoja monarkis-
Eräitä mielenkiintoisia seikkoja tuli ilmi kerättäessä tisenjärjöstelmäii vuosisataisiin
tilastoa maidonkulutuksesta Toronton, Hamiltonin/ ja muureihin, on se;< kuitenkin : yksi
Kingstonin kaupungeissa.' Paljo'puhuva tosiasia, joka kaikkein näkyvämpiä renkaita siinä
tä^sä,yhteydessä tuli ilmi, on se,.että hyvin toimeentule-r«tJ"^f' jo^^^ j«^ti ponrarilliseen
vis». pchejsaä M u t e U i u . »Hä.enenunän n ^ , J j ^ ^^
enemmän o h lapsiaj fciin sensijaan köyhissä perheissä nj^ggg^iojjaiuussa! 1917;
kulutettiin sitar vähemmän maitoa,; mitä enemmän oli Ensimäisen^^^^v
lapsia. Rikkaat lapsettomat ;perheet kuluttivat .68 raaliharjotuksessa työväenluokka sai
«paintia» päivässä perheei^jäsentä kohden; ne, j o i l la äärettömän suuriarvoistji kokemus-oli
lapsia, kuluttivat .74 paintia päivässä. Köyhissä J"' Jota ilman sen oUsi suotaan pl-
, .5 • I j • I - / - . . " "A . . . . . . lut mahdoton nnn lyhyessä ajassa
lapsettomissa kodeissa kaytetUm ,.o4 pamtia ja nussa,U„„j„t„^ lopullisena voittajana.
joissa oli lapsia, vain .49 paintia päivässä jokaista j siinä harjotuksessa työväenluokka
perheenjäsentä kohden.
tyhdistää kaikki ne. Jotka nyt - ovat
olleet epäluuloisia toisiaan kohtaan.
Osa. syjrttää' erimielisjryksistä toisia;;
ja-käyttää tätä »yhtenäisen esiintyi
misen:kieltämisen .veiiikkeena. ;,
Me, kaikkien maiden työväenliike
keen todellisen j a täydellisen ehey-T
den.:,ystävät, olemme .sitä käsitystä,^
että ' meidän on ryhmityttävä y h ­teen",
j a ; muodostettava . t i u k k a l i i t t o,
;,minikä kautta suoritamme teon, j o ­ka,
päästäen' valloilleen : kaiken i n -;
nostuksen, tulee tarttumaan myös
niihinkin maihin» joissa 'on useampV
k u i n yksi ammatillinen keskus,' |&
pakottamaan n4 ^eyteen.
N i i n , meidän on tehtävä; enem­mänkin;
Meidän on pidettävä huol-?
t a ; ' että aletaan i yhtenäinen kansain­välinen
toiminta intialaisten, kiina­laisten
ja japanilaisten työläisten
tukemiseksi . näiden , ponnistuksissa
taistelukelpoi^en ammatillisen . l i i k ­keen;
luomiseksi, m^ä,:- lujalle pe
rustukselle''\la|kettuna,. -on omiaan
valamaan uutta miehuutta koko
maailman työväenliikkeeseen.
K a i k e l l a mikä tässä lyhyesti esi­t
e t t y j e n - p u i t t e i d e n sisäpuolella, v o i
edistyä ^ammatillista eheyttä,' on
minun täysi ja horjpmaton kanna­tukseni
j a tervehdin sitä sydämelli­sesti
.'taisteluareenallekalkkikäsittä-r
vän kansainvälisetn ammatillisen l i i k ­keen
.pikaisen luomisen puolesta.
Maaliskup vaflaiAiiiiioisen yUefc
kaisto, osotti pikein ratkaisevansa
kysymyksen "siitä, kenen mukaan on
lähdettävä. Sotaväki. e l . ollut tisaa-rille,
enää : yhtä kuuliainen; kuin v.
1905. Päinvastoin se : siirtyi ^vjaä-jäämättä
; vallankumouksen puolelle.
' Maaliskuun vallankumouksen t u ­loa
kiirehti, kuten kaikille jön -tiet­tyä,
imperialistinen- sota,' joica var.-
sinkin Venäjän ;työväenluokalle ja
Sosialidemokratian .hajaannus
Saksissa'
tuli näkemään, minkälaisiip yhteis^
kunnallisiin - kerroksiin se v o i ' l o p u l -
h'sessa vallankumoosottelussaan luot­taa,
kenestä se voi saada liittolaisia,
kuka on sen ystävä, kuka suoranai­nen
vihamies.
Dresdeninmetallimiesyhdistys on hyväksynyt päätös-, Itsevaltiuden kukis,t amine,n sitten
lausetaan. j o s » .u„».»an_ 2? s . » U i a e n . , b a a J . ^ — SrÄhSX
oikeistomaapaivamiehen lyovaenvastamen politiikka, geen, lähteekö se tukemaan kumouk-
Samanlaisen päätöksen on tehnyt Leiprigin metallimies-1 sellistä työväenluokkaa 'sen kamp-ten
ammattiyhdistyksen viikaxlijain kokous. j pailussa tsarismia j a sitten porva-tolseflta^
puolen mainitaan sos.-dem. puolueen pääjoh- vastaan,
don harkitsevan haridtsemistaan keinoja, millä s a i s i , Maaliskuun yaUankumoÄSMsa t a -
selvit^Uyä tämän s i l l e erittäin arveluttavan konflikth. "^e^^^^^^^^
talonpo^kaistolle o l i t u l l u t niin snun^
nattoman raskaaksi. Teollisuus ja
kulkulaitokset oUvat täydellisesti
romahtaneet tai- ^ainakin romahtaa
massa, talonpojat o l i v a f lähes kaikki
rintamilla j a vaihtoa maaseudun ja
kaupungin • välillä o l i tuskin olemas­sa,
j o s ta johtui maanviljelyksen>ap-pio
j a nälkä. Yhteiskunnallinen tyy­tymättömyys
kasvoi kuin lumivyöry
j a muodostui väkeväkav poliittiseksi
,t^steluksir- leivästä, rauhasta j a v l i -
paudesta. { ^
Maaliskuun 10 p:nä o l i lakossa 87
tuhatta, työläistä, 11 p:nä 197,000
j a seuraavana päivänä jo^lähes [ n e l ­jännesmiljoona
työtätekevää naista
j a .miestä • o l i valmis, taistelejnaan
elämästä j a kuolemasta leivän; r a u ­han
j a :vapauden, saavuttamiseksi !
Tapausten vauhti:kävi; huimaavako
s i , ennen väkivalloin; tyynenä pide­tyn
proletariaatin yhteiskuntameri
alkoi hurjasti meuruamaan; työläis­ten
j a talonpoikain - vallankumous­liikkeen
tie teki niin äkkinäisen,
mutkan; että — kuten Lenin sa-nop>-
p-.verellä j a l i a l l a täytetty R o -
manovin - monarkian, kärry meni
yhfäkkiä kumoon.
Imperialistinen sota -olis kehittänyt
taloudellialaj p o l i i t t i r i a , . kansallisia
j a kansainvälisiä kriisejä j a dinä
syy maaliskuun vallankumonkBen
helppoon' j a nopeaan s n o r i t u i c^n.
Tukhohna, 23/lV. — Tukholman
proletaariinaäilma eli eilen juhlan
merkeissä.^'tiuokkatietoisen työväen-aineksen
altö.tulkki "PoUtiKen" «li
näet; päässyt 'taipaleellaan 10 vuo­den
virstapatsaalle;, j a ' veteraani
Hinke. Öergegren,laajojcn: työväen^:
kerroksien /kenties eniten • suosima
esitaistelija, täytti Oö' vuott^. Jläij
den merkkitapahtumain v johdosta'
vietetyt juhlat muodostuivat loista^
viksi ' tilaisuuksissa) - suurenmoisim-;
miksi kpin ^ mitä Tukholman: työ-
-väenjoukot ovat koskaan viettäneet.
Juhli jäin käytettävinä H)li ,• kaupun­gin
kaksi suurinta juhlahuoneustoa,
joista toinen on juuri: valmistunut
kpnserttitalo, jota. mainitaan alal­laan
ainutlaatuiseksi; jopa , koko
maailmassa; Näihin jnhlahuoneus-
• töihin keräytyi: ehkä viitisentuhatta
työläisjuh^ijaa.' Molemmissai huo-neu|
jfoissa suoritettu ohjelma o l i t i -,
laisuuden arvokkuutta .vastaava^^^^^^^
monipuolinen. "Juhlapuhujina , esiin­t
y j ä t suomalaisillekin työläisille a i ­nakin
nimiltä tunnetut -luokkataiste­lun
miehet G r i m l u n d ^ K i l b o m / I ^ l yg
j a W'inberg sekä vihdoin. Hinke :Ber-gegrer,
j a oli juhlaan kirjottanut
mahtavan prologin Ture , Norman,
^aksi ensimäistä puhujaa selostivat
1'Politiken" . syntyä, \ ; taisteluja ja
merkitystä. Kuinka lehti alkoi utui-:
sin : puheenparsin: - j a ..teoreettisen.
Jpäselvyyden merkeissä, j a miten•• se
itten siirtyi -vasemmistpsosialismin;
j a pasifismin kautta (maailniansd-dan
riehuessa) / Venäjän, vallanku-mouk^
n opastamana .:kohtikommuT
nismia; Mitan . se on saanut tais­tella
rahallisissa" vaikeuksissa ja
tehdä j" varsinläheistä • tuttavuutta
^'oikeuden" kanssa: noin kuutisen­kymmentä
painokannetta; ;: "Lehden:
olemassaolo on ensi hetkestä alkaen
ollut kamppailua; Toivomme, että
niin tulee edelleenkin vol^maan.
Kaikkina näinä vuosina^ j o t k a ovat
olleet niin : rikkaita vallankumouk-^
sellisista'^' tapahtumista j a suurista
poliittisista ja taloudellisista kriS
seistä ympäri: -maailman,: on lehti
ollut ensi riveissä)-kun, on ollut' kyr'
symys:, työväenlijokan etujen var-teenottamisesta
taistelevana luokka­n
a " , kuten Grimlund;lausui. J a:
"Poliittisen vallankumouksen histo-^
r i a Ruotsissa on Politikenin hista;
riaa. Politikenin taistfelu on ollut
myös Venäjän bolshevikkien taiste­lua.
Vaifi se on toisten kommunis­tipuolueen
äänenkannattajien kans­sa
yhdessä taistellut Suomen, Sak­san
j a . U n k a r i n vallankumousten
keraj^-kuten Kilböm sanoi lisäten,
että "meillä ei ole pankkien tukea,
mutta meillä on jotakin muuta> n i ­mittäin
tuhansien työläisten teräs­tynyt
tahto."
j a tervehdyssähkösanomia: Sinovje-v
i l t a , suomalaisilta: työläisiltä,
näjän,. Saksan,-: Englanninj v Ranskan
kommunistipuolueilta; . Trotskilta,
Kominterniltä; 'komm. - nuorisointer-nationalelta
j.n.e.
KaikiUe piirikomiteoiU^
ja muille puolueen
yksiköiUe
'•••/: , 1 • :•.'•"••• • •••..'-• '•' • •
Hyvät t o v e r i t : - -
Puoluetoimintamme on nyt mel-kein
icaikkialla: uudelleen järjestet­tynä:
Ja siten .organisatoorisesti pe­rusteiltaan
... teKostettuna - tarmok­kaampaan
kehittymiseen.; tehtäväinsä
suprittamisessa.'. Agitatsioni- j a va­listustyön
tekoa varten olemme eri
paikkakunnilla ; järjestäneet agit.-
prop.-komiteat, i tehtävänään • elvyt­tää,
ohjelma-, keskustelu- y. m. ko­kouksiin.
mahdollisimman monipuoli­nen
sisältö j a aaterikkaus, sekä y-leensä
agitatsioni- j a valistustoimin­nan
. kehittJaminen suomenkielellä
(samalla tavalla on tietysti järjes.
tetty muillakin kielillä). Tähän
myöskin yhdistyy puolueemme nais­jäsenten
työskentely puolueen agit.-
p r o p . - t y ö n . : kokonaisuutena, aivan
samalla tavalla kuin' he ovat jäse­nyytensä
j a toimintansa kautta kiin­teästi
yhi^istietitynä koko: puolueen
toimintaan ryhmissä.
. Nyt kuitenkin on muistettava et­tä
puolueemme' suomalainen jäse­nistö
on tähän saakka ollut eristet­tynä
ulospäin työskentelyyn luok-kataisteluliikkeen
koko «laajuuden
kannalta, sekä niin o n ' m y ö ^ n hei­dän
vaikutuksensa rajoitettu mää­rättyyn
suppeaan p i i r i i n , eritoten
toiskielisiin 'nähden. JCUitenkin muo­dostavat
i^aisjäsenemme suuren* 0-
san puolueen - suomalaisesta jäse­nistöstä
; j a sellaisenaan on pyrittä­vä
löytämään heilje tie ulos ^eris­tyneisyydestä,
sekä tunnustetuksi
osaksi ' Canadan : työväenliikkeen
taisteluvoimasta.
Bergegren suurten aaoaionosotusten
kohteena
Bergegren . e s i i n t y i . molemmissa
/^ilaisuuksissa j a otettiin, hänet vas-^
taan rajuin suosionosotuksin. Hä-nellp'
puhuivat yleisön puolesta
Grimlund j a Winberg lausuen k i i -
toUisuuden sanoja Hinken teon joh­dosta.
Ruotsin työväenluokalle. Hin­ke.
vastasi valituin, lämipöisin sanoin
huomauttaen,: että hän -on itse mie­lestään
suorittanut n i i n äärettömän
vähän; ajatellessaan, kuinka paljon
hän on mielinyt suorittaa. Hän sai
muuten juhlapäivänään vastaanot-taa^
prolejtaarisena lahjana kerätyn
rahasumman — 19,000 Icruunua, j o ­ka'
saattaa vielä lisääntyä jossakin:
määrin, kaikki keräyslistat kun eir
vät <tle vielä palanneet. Hän' sai
myöskin <muita lahjoja j a kuormit-tain
kukkasia, ~ niinpä maljakon
täjmnä tulipunaisia ruusuja " P o l i ­t
i k e n i n " lehtijakajilta, mitä lahjaa
juhlija erikoisesti arvosti. Hänen
uonaan kävi myös lähetystöjä, k u ­ten
: venäläisen siirtolan lähetystö
Tukholmassa j.n.e. Neuvostovallan
ähettiläs taas lähetti hänelle ter-vehdy^
kirjelmän.
- Hinke oli päästään pyörällä k a i -
idsta näistä suosionosotuksista eikä
vqinut niitä' ymmärtää. " M u t t a ' työ­läiset
ymmärtävät, sillä he tietävät
mitä liän on merkinnyt j a edelleen
merkitsee taistelevalle Vallanknmo-nkselliselle
työväenluokalle", huo­mauttaa
"PoKtiken".
^ " P o l i t i k e n " sai puolestaan myös
ottaa vastaan runsaasti onnitteluja
Suomalaiset naisjiäsenemme ovat
viime aikoina toimineet !naisjaostoi-na
puolueosastoissamme, joka sel­laisenaan
. o l i askel eteenpäin kehi­tettynä
ompeluseuroista, ; jotka ta­vallisesti.
toimivat: vain varojen ko­koamiseksi
' j.n.e. ; Tämän askeleen
kautta alkoivat he syventymään i t ­sekasvatuksen
ymmärryksessä luok-k
a t a i s t e l u k y s ^ y k s i e n ; käsittelyyn
i& siten^pyrkien ammentamaan i t ­selleni^
r aatteellista henkeä ja elä­mää.
I
. .Mutta he öivät-ole olleet yhdis-distettynä
' mihinkään laajempaan
joukkojärjestöön, joss^. olisi ollut
ulkopuolisia j a ' ' joissa olisivat voi­neet'^
tehdä: suoranaista työtä kom­munismin
hyväksi; Näin ollen toi­minnaltamme
naisten keskuudessa
on puuttunut' järjestelmällisyyttä
j o l l a olisi voitu :elvyttälä käytännöl­listä:
askartelua, :;avad;aakseen pyr­kimystään
yhälasijemmalle tähtää­väksi.
• • ,
• .Viimeisessä: -puolueen naissihtee-r
i n k i r j e e s i , t u o t i in esille että nais-agit.-
prop.rkomiteat tulee muodos­taa
kaikkialla, ohjaamaan : naisten
keskuädessa; työskentelyä; Tämän
k p m i t ^ n ; t o i m i n t a ' ollen- yleisten
a g i t ^ i o n j k o m i t e a i n kanssa yhteis­toiminnassa
j a keskuskomiteain val­vonnan-
alaisena; Kuten voimme jo
nähää on'tlässä. ilmenevänä seuraava
askel; j o t a j o -viime talven ajalla o-sastoissxii^
kehitettiin; ;v Vessamme o-levain
moninaisten tehtäväin eteen­päin
viemiseksi.
Että käsittäisimme mihin on py­rittävä,
tarvitaan' vain ottaa hno- -
mioon että 'toisten- kansallisuuksien
keskuudessa . on j o . t o i m i n t a naisjä­senten
; taholta ^^>u^^
Työläisnaisten liittoihin (Womens'
Labor Leagues); Ukrainian Labor
Temple* Association ' naisjaostoon,
juutalaisten'vtyoläunaisten liittoihm,
työläisnaisten . kuluttajaliittoihin,
sekä ma3iln slmianläisiln jäzjestöi-.
on VapaudenJ
^ . & n vartajtiyt
.p tStär tilvaäl«^^as't^os t^s
Jatkoa
Kirja :
mistunut.
Lenin
tuo yhä la
maailmassa
tustua, ei
K i r j an
nana, ihmis
seuraa hän
seuraavien
l. Lei
UI. Lenin
lonpoikaisk:
taktiikka;
- Leninis
laisuutta,
marxilaisuu
uusissa olo
inistä, ,
Kirjass
Hinta 75 s
Jokaise
hin. Nämä 9
V mään yhteist<
kysymyksissä
naisten päivä,
tyttöjen ja p<
miseksi, t a i m i
luokan paisia l
• ten paljastami
seksi.
Nyt siis on
tömme pyrittä\
vänsä laajemn
ja tiivisfämääi
mansuuntaisesti
Me olemme
tajakokouksissa
tä yhteisten 1
kouksien pitän
sa voidaan saa
pyminen. Täsi
nyt Port Arth
neuvottelukokoi
vaksi. Kehoit
jä ryhtymään
siaa kehittämä:
osastoissa ^toim
Bä neuvotteluk
tävä löytämääi
ten järjestelmi
vyttämiseksi;
märryksellä et<
niättömissä a
kobten niitä 1
sen piiriin,
mens' Labor -l]
osastot kaikk
toiskielisiä mu
8unnnitelmat'r j(
tettavain el-vyi
-naisten mielen
SL Samalla 1
•kaisella paikl
nykyisistä nai:
sä suomenkiel
naisten liiton
hin, sekä sen
taan naisliiton
senmaksut vor
- 6—loc. Edell
f palvelijain yh(
rostaan yhdiste
toimintaan; - ' .
Jos paikkakt
silla jonkinlaii
tulisi kehittää
niiden kanssa
taen j a xöimic
duksi, näemm^
pyvän, mutta'
mo niissä Vail
Täten vihdo
sevasti astune
jota olemme 1
taneet jo viim
ajan. - Suoma
täten : saadaan
taan työhön y.
väenliikkees^ •
.tua todelliseksi
Hsen luokkata
tuttamisessa ji
tuttamisessa.
On tietyski
mielessä puoili
tus j a teräst<
taen että sen
senistämmc tie
dellämainitnilla
Inetyön eri -ai
niä on tehtävä
ta, ryhmistä «
toverien kans»
Kommunistic
Org. kon
' A - T.