1930-10-06-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1930 SUOMBBF Suomea M:kk? tuktoS&mppiä CJI.T.C0. vaikka, ei mainittu ''autfitti" olekaan «bää kuidcauden aikana kovin suurella voimaila ollut käynnis^, mutta kuL. tenkiii ovat siellä känyällä saaneet työläiset hosua tukkijjaroonien lehden mukaan, k u n ovat ottaneet tukkia 15 miljoonaa jalkaa kuukauden aikana 92 :n työmiehen työvoimaa käyttäai, josta olikin seuraus että siellä lehdessä sanotaan, kuinka po-momiehet siellä ovat viisaita j a ne- Jan Dollarista JJhetyshulut: alle $20.00. 60c ,L.ittr$80.00-?100.ÖC Ikäiseltä seuraavalta ällältä dollarilta. _ .t $500.00 ja «uta ylo» Imatta .umman .uuruu-omalähetyk. i.t« ovat lä- $3.50 lähetykseltä rahaa ostetaan. getvläfosotteeUa: TAPAUS, SUDBURY. ONT. pilettejä myydaSn. ttttkaa pilettiasioUa Kurssi je ottavat raHafSUtyk myöskin: MONTREAL BRANCb St. Antoiue St., [ontraal, Qae. ORONTÖSSA en Järjestön sihteeri, Broadview Ave. K. JOKELA, i Peter Street /. KAHILA, ueen St. West, t a i 1 Boon Ave. HILJAKOSKELA, 303, Timmins, Ont, jat veivät kolme ensitilaa aivab kuin huvikseen. ' Kuulantyöntö tjasoittl kuitenkin välejä, hupmattavästi. i n u t ^ d se näyttänyt menevän läiieskään'.kuten kesäkuumana. Visan "isämfehef korjasivat neljä ensitilaa tässä l a jissa. • ' Korkeushyppy toi paljon yllätyk. siä. kolme Voiman" poikaa iselviytyi 160 sm., mutta esim. Matti Rintamäki jäi jo 145 sm. j a kuudennelle r o j a , . j a h e i t i t lausuntonaan, että tilalle. Tämä oli lisealle yllätys, •lokaus" on n i i n yksinkertaista kuin isillä onhan Matti tässä lajissa a i - VÄPAVS mUUR BRANCB 6 Bay Street, Arthur, Ontarh, RO KIVINEN land Lnke. Ont OH N VUORI Porcapine, Oa iVID HELIN, )Pi:-'Mn E e s k i - O a t o r i o^ stokaupat ja lisäraken-iseihin. Merkittiin k i r - . Kuparisen lahjoittaja tuohikontti. I lopettaa kaikki kulku on jälkeen salista näyt- :avassa ovessa, j a myös-uttaa niille tovereille, maisia näyttämöllä, esitä jos haluavat heitä ännön väliajoilla, teki- 'ympärikaut'ta". Kulis-a lavamestarille annet-r valtuudet siihen, että lava on heidän käytet-äytelmän väliajoilla, icen vapaailtaman päätön johtokunt^ toimia 1 26 päivänä ' (aunnuii-äsy vapaa kaikille, e i - kanneta. Tämä siksi, cunnalla ilmenevä suuri armeijakin olisi tiläi-osallistumaan juhliin. 1 mitä monipuolisin ja litä on saatavissa. M a i - soittoesityksiä S. J . mta, S.J. lapsiorkesteri, unto-, laulu- j a - y k s i t y i - tyksiä, myöskin näy t e l ottaa huomioon, että ajuhlat järjestää näyt-ohjelman onnistuminen n näyttämöllä on käy-paikkakunnan parhaat nat. ' nän kuun 18 päivänä ttämö aina uuden ja n laulunäytelmän " V i i - mistus". Mahdollisesti mää ei esitetä kun tä- 1 kerran, joten läheltä coettakaa saapua katseista näytelmää, n näytelmään on näyt-päättänyt tehdä p a l - kulisseja y. m.; valmis, sen onnistumiseksi. — airis-inoUkan keitto. 4a että ktilnka tämä kaikki qn saattanut tapahtua tänä siUcana ettei ole tarvinnut edes palkkojakaan katkaista. Sanotaaiipä siellä toisista työläisistä, että he ovat nUtä "cold deckers". Mutta laitettiin lokäus vain kappaletyö systeenillle. Kuitenkin tledänime ettei kaikki, oim. pienempipalkkaiset työläiset, ole saaneet dollariakaan päivälle. Saman johdosta. kuulin kaupun. e i l l a metsatyölälsten järjestön • p u hujan lausuvanldn, ettei Neuvosto- UltOÄ työläiset ole meidän vihollisia niinkuin manlEussa lehdessäkin y. ritetään sanoa, mutta nämät tukki-paroonlt. Jotka tekevät kaikkensa meidän työmme nopeuden kiihdyttämiseksi jä elämäntasomme alaspol. imemiseksi. Puhuvat siinä samassa lehdessä meidän järjestäytymisestämme, jokia pitäisi tapahtua Neuvostoliiton puutavarankin tuonnin edistämiseksi tähän maahan, kun se on tuotettu niin halvalla työvoimalla j a kuka ties vaikka vielä van-kltyöUä. — Voiko löytyä enää In- Hölttavanipäa riiokdttomuutta, k un tiedämme — kokemuksesta musta-listksysteemln, joka juuri on laitettu estämään järjestäytymistä. Propagandan teko on ankarasti kielletty, kumouksellinen kirjallisuus on sala-t^ itse hommattava kämpille. Mahtavatkohan tukklparoonlt olla siltä tietoisia että 4.W.W. tekee ainakin kalk^ensj^ • järjestääkseen työläisiä täällä juuri näitä mainitun maaia Neuyostoliltpn työläisiä vastaan. O-llsikohan Ulan paljon sanottu Jos ehdottaisin näiden kahden politilkat-toman taloudellisen, järjestön yhtymistä, nlm. tukklparoonlen järjestön, joka mainittua ^"puhtaasti poll. tiikatonta" lehteä julkaisee ^kerran kuukaudessa j a "mainitun tuplaveen icannatusrenkaan; el olisi n i i n lujill a pitäessään (hetkuorterla pystyssä. Kyllä tämän kirjoittaja olisi halukas tietämään mistä johtuu se yhtäläisyys taikka sama rintama jo mainittujen välillä Neuvostoliiton työläisiin iiähden. Vlkeeraapas työläineli kanssani. Siksi tietenkin, kun molemmat järjestöt, kuten heidän j u l - kaisHnsakln ovat "polltllkättomla" j a Neuvostoliiton tyJDläiset eivät s i tä öle! E, R, Log. .Co. aliiaa pienemmällä vplm£^llä juuri näinä päivinä j a on-iiän sinne jp viety miehiä, suomalaisiakin on sinne pidennyt. J a ainahan siellä onkin suuret joukot suomalaisiakin ollut. Yksi kämppä vain pitäisi alkamaan kahdfen. kolmen sadan miehen voimalla. Kaatajalnja katkalsljaln palkkoja ovat laskeneet kymmenellä sentillä tuhannelta, r i - glmlesten palkasta emme vielä tiedä, kun ei niitä ole vielä ylety, vaan sanottu eiinen olleille että olla valheilla. Jaa, kyllä siinä saa olla toa hussa että sellaisenkin kuin työn i§aä, kalitllle el sitä kuitenkaan riitä. Kaupunki ei sano avustavansa tänä talvena yksinäisiä miehiä, paitsi läilhä tilassa, että on sairas j a työkyvytön. Suurin osahan kulkevasta työväestöstä on yksinäisiä (ainakin yksin kuljeskelee) niinkuin metsä-miehetkln. Siksipä metsäiniehet sa-hdvatkin, että sellainen el ole vählm rnässäkaäh määrin oikeudenmukaista tulkintaa kaupungin majuriltakaan, hehän maksavat viisi dollaria "pultäkslä", josta el heille ole mitään hyötyä., sillä sehän menee koulujen ylöspitoon suuremmalta 0- salta ja eihän heillä yksinäisillä miehillä ole lapsia kouluissa. J a kaik. k i niitä he voivat tienata spähttää-. vät he Vahcbtiverlssä. Mikä olisi V&ncouverikaan Ilman "jätkiä", — y i . Foronto uin mainitun palvelijat- 3n yleinen kokous pide- • t.k. klo 4 j.pp. 448 ^; Osuusleipomon ylä-toverittaret asia mie-irjestämme kokousajan :tä voimistelun- ja kourat voivat myoä ailia a vain! - _ Lasse. ancouver iuivuus. Täällä on kalk. !t sadetta, sillä olihan mvuutta ettei enään ktlr nutkaan minkälaista & ^ aivan jokaisen kal- We, sanottiin työmäi- 'an. PisnesmiÄet sä-neidänkin liike parem- - No nyt satoi, niin Seuraottelii Detroitin Voima ja Border eities Visa na ollut siellä enslmlesten kirjoissa. F. Laakso sitävastoin yllätti odotukset selviytyen 150 sm istä, mutta siihen lienee vaikuttanut kirjan-, pitäjän lupaamat kahvit jos hän sen tekee. Lauri Jokimäki myöskin osoitti oleviansa kunnossa selviytyen iss sm. kolmiloikassa isännöi O. Mäki, Voimasta, tuloksella 11.69. M . Rtata* mäki jäi tässäkin lajissa kolmanneksi tuloksella 11.16. Kylmä ihua tietysti kangisti jäseniä pojilta, joten el luonnollisesti.voitu vaatia parempia tuloksia. Kaikki osanotia jat jäivät paljon alle tavallisia t u loksiaan. Keihäänheitossa tnenl palkinnot noin puoleksi kummallekin seuralle L. Jokimäki Visasta nakkasi vastatuulessa 40.37. jolla sai ensisijan. Mustonen ja V i i t a l a Voimasta kaksi seuraavaa. Pituushyppy oli taas Voiman heiniä, V. Viitala voittaen tuloksella 5.62. Tässäkin lajissa jäivät tulokset yllättävän huonoiksi. IhmeelUs-tä, vaikka hypättiin myötätuuleen Kielconheitto näytti olleen n^yös-kin "Isien töitä". Lujassa vastatuulessa el limppu ottanut lentääkseen, mutta sen mitä se meni, sekin vain "isämiehlltä". Kolme en. sisijaa Visalle. 800 m. juoksussa, o l i taas toinen ääni kellossa. Vplman pojat kor-pa sivat ^ o l m ensitilaa päältä pois ja toiset saivat selvitellä loput keskenään. Nuori Albert Väili?iaa tuli perille kuin tuuliaispää voittaen R - jallä 2 min. 16.5 sek. Ailca ei ollut kehuttava, mutta kalkki huomioon ottaen oli se tyydyttävä tekijälleen. ' Tähän päättyivät seuramme viimeiset kilpailut tänä kesänä. K i l pailut sujuivat olosuhteisiin katsoen tyydyttävän hyvin. Kalkki lajit suoritettiin yhtämittaa keskeytyksettä. Kahdeksa-ottelu el ole m i kään helppo suorittaa yhteen menoon ainakaan sellaisessa myrskyssä, joten kuuma suihkukylpy maistui hyvältä kovan päivätyön jälkeen. Palkinnot joettiin heti kilpailujen päätyttyä kun pisteiden lasku oli saatu- loppuunsuoritetuksi. Tulokset seuraavat: ICO m. juoksu: 1) A.' Mflstonen, Voima; 5.62 m.; 2) A. VäUmaa, Voima, 12.5; 3) A. Kuparinen. V o i - mo. 12.5; 4) 1. Aho. Visa. 12.6. Kuulantyöntö: 1) M. Blntaniäkl. Visa, 10.02 m.; 2) I. Aho, Visa, 9.99; 3) L, Jokimäki, Visa, 9.86; 4) E. Tuhkunen, Viöa, 9.83. Pituushyppy: 1) Väinö Viitala, Voima, 5.62 m.; 2) AI. Valimoa, Voima, 5.47; 3) M . Rintomäki, VI-sa, 5.42; 4) P: Henrickson, Voima, 5.31. Keihäänheitto: 1) L . Jokhnäkl, V i sa, 29.22 m.; 2) G . Tuhkdnen, Visa, 27.23; 3) F, Laakso, Visa. 26.72; 4), A. Mustonen, Voima, 26.61. Korkeushyppy; 1) A l l a n Välimaa, Voima, 160 sm.; 2) P. Henrickson, Voima, 160: 3) O. Mäki, Voima, 160; 4) L. Joklmäikl, Visa, 155. Kelhäänheltt: 1) L. Jokimäki, V i sa, 40.37 m.; 2) A. Mustonen, Voima, 29.14; 3) V. V i i t a l a . Voima, 38.- 30; 4) G . Tuhkunen, Visa, 37.34. Kolmiloikka* 1) O. Mäki, Voima, 11.69 m.; 2) A. VäUmaä, Volmo, 11.28; 3) M . Rintamäki, Visa, 11.16; 4) P. Laakso, Visa, 11.09.' 800 mtr. juoksu: 1) Albert Välimaa, Voima. 2,16.5 min.; 2) B. Lehto, .Voima, 2.20.0; 3) O. Mäki, Voima, 2.24.0; 4) F. Laakso, Visa, Maanantain^ lokak. 6 p:nä — Mon., Oct. 6 •4- (aiskysyinyksiä vaiAassa Kirj. SILAS Talonpoikaisten Joutuminen yhä enemmän kapitalistisen • järjestelmän musertavan rautakoron alle; on saattanut, talonpojat kalkissa maissa lUkehtindaän' j a kapinoimaankin. Nykyisen kapitalismin mätänemis-kaiiden johdosta esilntyöntjrnyt kysymys väUttÖniästä vallanotceta proletariaatin käsiin on myöskin asettanut vastattavaksi 'kysymyksen vallankumouksen reserveistä. Johon alkaisenmian "vaallsoslalldemokraU. a n " aikana el nimeksikään huonilo-ta kltanitetty. Tämä selkiä twas vuoroltaan on kllnnlttänsrt proletar i a a t in katseet entistä -enemmkn kuohuntakaudessa qlevgn talonpoi-kalstoon ja n i l a on kaikkien maiden luoickatietoisllle työläisille tullut €- s l ln n.s. talonpoikaiskysymys, io^ yhä enemnlan ja enemmän muodostuu yhdeksi keskeisimmistä lubk-kataistelulfysymykslstä. Että täloripolkalsto aikaisempina aikoina useinkin on näytellyt huomattavaa vallankumouksellista osaa, jn kaikille hyvin tunnettua. Tarvitsee vain muistuttaa mieliin Saksan suuria talonpolkalssotia Ja Suomen vastaavanlaisia kapinoita, joita on ollut lukuisia, valldca niistä useimmat! porvarilliset historian-kirjoittajat visusti valkenevat. M i l loin vaikeneminen el ole ollut mahdollista, silloin on ki>?terklh ^asla 3sltetty aivan väärässä valossa, k u ten Nuijasodan esimerkki osoittaa. Nuljamlehlstähän. on koetettu teh-dä Joitakin Aunus-sankareita Ja h eL dän johtaJistaari mannerhelmejä ja Sihvoja. Mutta jotakin näistä taisteluista sentään työläisetkin tietävät. Sensijaan vanhemman historian vastaanvanlaatuiset tapaukset ovat jääneet koulupenklllä Jähmettyneiden herraskaisten tiedoiksi — mikäli nyt porvarillisissa kouluissa heilläkään on näistä asioista selvää tehty. Vaikkakaan e l ' varhal-slmman historian pöyhlmlsellä ole vällptöntä t^istelumerkitystä kumoukselliselle työväenluokalle, saattaa silti olla mielenkiintoista, joskus — vaikkapa pintapuoUsestikln — ryhtyä siihenkin. Joka tapauksessa on näilläkin seikoilla arvonsa todistaj i n a "kommunistisen Manifestin" kuuluisille sanoille: "Kaikkien tä-hän^ tlsten yhteiskuntien historia an ollut luokkataistelujen historiaa" Materialistinen historian käsitys p i tää näet palkkansa kalkkina aikoina ja kaikissa olosuhteissa. Niinpä sellaisessakin Idealistisen historian Icäsityksen turvalinnoitiilc-sessa kuin vanhassa kreikassa. Kauniit tarut epäitsekkäästä isänmaan rakkaudesta, lahjomattomasta oikeudentunnosta, yhtenäisestä kansasta ja n i i n edespäin — ne kalkki osoittautuvat hlstorlantutklm.iiksen valossa vain — taruiksi. Vanhan Krelkfin yh'teiskunnat olivat nekin >elvlä luokkayhteiskuntia luokkavas-takohtlneen ja -taisteluineen. Joissa el suinkaan hälkällty käyttämäs-vatkln kyenneet kimiousuhkaUa torjumaan. • • N i i n kertoo historia'sen ajan*ta-lonpoikalsmkkeestiij. Välkky ^ tuosta ajasta onkin kulunut. Jo yU 2,000 vuotta Ja vaikka.nykyiset olosuhteet ., . , , ovatkin nilji perin erilaiset, niin Aikaisemmin oli talonpoikaisluoiC- silloisissa ja nykyisissä 0- ka yhteiskunnalliselta kokoonpanol- j ^ ^ . ^^^^^^ vertauskohtia. Huo. taan vapaita, itsenäisiä, omistavia | mattavlmpana opetuksena tämän maanviljelijöitä. Ateenan Kehitty-, p^-^g^^ talonpojalle on kuitenkin sp, mlnen kauppavaltioksi kuitenkni ^^^^ ^^^^ ^^^^^ ^^^^ toimintansa muutti maaseudunkin luokkasuhtel- I ^^^^ ^^^^ pankki- sekä te-ta- Luontaistaloudesta siirryttiin vähitellen yhä enenmiän rahatalou-olllsuuskapltalisthi kynsistä. pelastaa. Tässä toiminnassaan saa hän teen. Tästä oU seurauksena sama ^^ojj^iatasta tukea siltä luokalta, J o l - ilmiö, joka nykyaikaisenkin kaplta- j jg tulevaisuus kuuluu — yhtyneej- Usmin kehittymisen aikana on o i - luokkatletolselta. Järjestyneeltä lut havaittavissa, nlmlttäm etta ri.t- talstelukuntoiselta proletarlaatil-kaat rikastuvat rikastumistaan, kun , neillä on yhteinen vlholilhen, taas ennestään köyhät köyhtymis- j ^ ^ ^ yhteisin voimin on lyötävä, tään köyhtyivät. Talonpoikaisto a l koi suistua tiloiltaan. Pienviljelijät ja maanviljelystyöväkikin —- jossain määrin oli näet sitäkin olemassa, vaikka orjiakin käytettiin — velkaantuivat suuresti. Tämä velkaatt Muuten el talonpoika kotikontuaan pelasta. tiunlnen sai suorastaan peloitta via muotoja Attlkassa — siinä maakunnassa, joka oli välittömästi Atee-pan vaikutuksen ' alaisena — jumi seitsemännen ja kuudennen vuosisadan vaiheilla. PienvlljeUjät eivät vomeet pysyä pystyssä Ilman suurvUjelijäln "apua". Tätä olikin t a r j o n a— kiinnityslainojen muodossa. Siis aivan lillnkuln tänäpälvä-häkin j a meillä Suomessakin, vaikka siihen aikaan ei k a i käytetty • n i mitystä hypoteekkilaina. Näiden Kun Karl Marx « aijottiin vähgrita Venäjällä V. 1871 sai kuulu "Hänen majesteettinsa Venäjän keisarin kansl i an III osasto" (ohrana) erään ulkomaisen agenttinsa kautta tiedonannon, että Karl Marx aikoisi vieraan nimen suojassa saapua Lontoosta Venäjälle. Tämä ilmoitus — mikä oli arvattavasti lähtöisin agentll A. Balashevitsh-Pototz- Jalnojen korot olivat suunnattomat, kilta, joka silloin oleskeli Lontoos- Rahamlehethän osaavat aina hädäs-säolevaa 'talonpoikaa' kiristää. E i vät ne sitä taitoa ole vasta meidän päivinämme oppineet. Pula el tietenkään tällä poistunut, vaan yhä paheni. Nuo suunnattomat korot vaan Usäslvät ennestäänkin näännyttävä velkataakkaa j a lopuksi täytyi talonpojan luovuttaa koko kotikontunsa rikkaan rahamlehen saaliiksi j a ryhtyä Itse hankkimaan elatustaan palkkatyöllään tai rosvo-uksella. Tuttu kohtalo monelle t a lonpojalle jälkeenklnpäin — eikä vieläkään ole sellainen tapahtunut viimeistä kertaa. Nämä ennpn Itsenäiset talonpojat vaipuivat nyt entisen mäatyöväestön tasalle, joka7 viljeli suurtilallisten maita, milloin ei näillä ollqt tarpeeksi orjia siihen käytettävänään — niinkuin el asianlaita vielä tuolloin ollut. Mutta maatyöväenkin asema oli huonontunut. Rahatalouteen siirtyminen oli koskenut raskaasti heihin-kln. Ennen — luontaistalouden vallitessa — olivat he saaneet kuudennen osan viljelemänsä maan tuotteista palkakseen ja tulleet ,slL lä jotenkuten toimeen. Nyt sensij a a n useilla maatiloilla Liikattiin esimerkllcsi viljelemästä viljaa ja ttlbtettlln sensijaan öljypuun hedel-nlis •'Äteehah kulutusta varten." Työmiehille maksettiin palkka rahassa ja salvat he Itse ostaa elintarpeen-sa. Se huononsi heidän taloudellista afemaansa huomattavasti. He velkaantuivat ja joutuivat lopuksi orjuuteeni "Näin moni. tilallini^n oli Joutunut tilattomaksi, mpni vapaa ateenalainen kitui velkavankeu-tä niinkälalsla keinoja tahansa "yle. [ dessa tai raatoi' orjana — toinen västä" maainpetolisesta j a verivihol- kotimaassa toinen ulkomailla — mo- Laurl Jokimäki, Emil Tuhkxmen. olemme nähnyt jos- Ja tuulevan. Nyt k u i - ^ alas" yksi suurimpia Border Cltlesln Visan Ja Detrol-tin Voiman välisfestä pokaalista kilpailtiin vUineisen kerran Etast Wlnd-sörissa stÄmiintalna 2Ö pnä syysk. yllämainittujen -"^ seurojen joukkuel-deit välinä. Kummallakin joukkueella oli ennestään kaksi voittoa sähottista maljasta, joten ratfadsu maljan kohtalosta täyt:^i tapahtua näissä kilpailuissa.. Hiha oli kaikkea muuta kuin ur-l^ ildkUpaUuUle sopiva. Navakka länsituuli puhalsi vimmatusti len-riättSenir tomua Ja hiekkaa polkien sOihät Jä koörvat täyteen. Ilmapim-tari oli myösldh laskenut niin alas. ett^ olisi tarvinnut olla turkit päällä pysyäkseen lämptimänä. Kalkki tämä vaikutti tietysti tui(*siin. Jotka jäivätkin kesätasoa alenunaksl metteitt käuttä lihjaiL Volrnäh joukkue oli kökdoripahtu nuorista aineksista, joka lienee saanut aikaan sen. etta kaikki lajit joissa ei suota volnia merfcinhyt ratkaisevasti, niehivatkin Voämaii kirjoihin^ SitäVastoin Visan "vanha kaarti" korjasi heitot melkein kauttaaltaan. kflpaatil aloitettiin 100 m. juok-stflla. Kaksi naiesta kerrallaan Juos- 2.27.0. Heittosarja: 1) 177.74 plst.; 2) 169.23. Hyppysarja: 1) O. Mäki, 219.09 plst.; 2) A. VäUmaa, 215.13. Juoksusarjä: 1) Albert Välimaa. 148.50 plst.; 2) B. Lehto, 142.00. 8 - o t t e l u : l ) O. Mäki, 509.94 plst.; 2) L. Jokimäki. 497.74; 3) F . Laakso, 496.30 ; 4) Väliniaa, 491.21; 5) A. Mustonen, 48332. Seurojen välinen 8-otteki: "Voima" Detroit, 2514.20 plst.; "Visa" Border Cities, 2438.33. Seurojen välisen maljan icahdek-san- ottelussa voitti siis ^jpulUsestl omakseen Detroitin Voima — voittaen sen kolmasti peräkkäin. Sepeteus, ten, ei tietysti voinut tulla todeL lista kilpailua parhaiden väliUä^ vaan oli' toinen aina parista huomattavasti paiempL Voiman po- Lapualaisuus /^laillistettavana" Valtioneuvostossa on U . S : n tietojen mukaan tekeillä useita edus-kuntaesltykslä, jotka qn tarkoitus saada valmiiksi j a eduskunnalle jätetyiksi heti; kun se uusien v a a l i in jälkeen on kokoontunut. Niitä e h dotuksia valmistelevat eri ministeri-vällolamnat. Tärkeimpänä kysymyksenä mainl-tnn lehden mukaan on muutosten laatiminen nykyiseen vaalijärjestelmään. Mitä tätä tarkoittava lakleH-dotus tulee sisältämään, siitä ei lehti kerro. MikäU kuitehkln on saata tietää, lienee tarkoitus sovelluttaa uuteen vaalljärjestelihään sen * suuntaista muutosta, jolta l a - pualaisjohto on ;suunnitellut j a josta luonnos jo kesällä pääsi julki, suuteen- Väitetään, että Jiallituk- Ilseh apuun turvautumisesta ryöstöön; lahjpmiseen j a "alhaiseen" salamurhaan asti. koko Spartan ja Ateenan välinen valtataistelu m.m. oli ennenkaikkea taistelua "kansapuolueen" j a ylimystön välillä. Samoin näiden plkkuyhtelskuntlen s i säiset kamppailut. Suiirta muurrosaikaa kaikissa suhteissa koko kreikkalaisessa maailmassa olivat seitsemäs Ja kuudes vuosisata ennen ajanlaskumme a l kua — siis noin 2600—2400 vuotta sitten. Erikoisten mullistusten alaisena oli Ateena, Jonka yhteiskunnalliset olosuhteet olivat kehittyneet sellaiseen pisteeseen, että sen enempää vallassaolljat kuin valuttavat-kaan eivät enää vohieet jatkaa elämäänsä entiseen tapaan. Muutoksen täytyi tulla Ja perlhi>ohJaisen.- Ankarilla lainsäädäntötoimenpiteillä — joihin vallassaolljat läilldrfna a l - kona turhaan ovat tmvautuneet nousevaa liikettä kukistaakseen — 3l enää voitu pitää "alhaisoa" kurissa. Tämän murrosajan alheu*4ajana olivat kurjat taloudelliset olot. Ne tekivät koko tuon aikajakson erl-n l oli lähtenyt tätä kohtaloa pakoon ja kierteli vieraita maita kodittomana kuljeksi j a n a " — sanoo eräs porvarillinen historiankirjoittaja. Tällainen kehityksen kulku teki talonpojat kapinallisiksi. Me eivät enää halunneet kuulua "yhteiskuntaa säilyttäviin" aineksiin. Yhteiskuntahan oli riistänyt heiltä heidän kotinsa ja kontunsa ja tehnyt heille mahdottomaksi elättää itseään j a perhettään j a tuottaa y h teiskunnalle hyödykkeitä. Heillä oi oftit mitään velvollisuuksia sellaista yhteiskuntaa kohtaan, joka salli moisen vääryyden tapahtua j a vieläpä suojeli heidän riistäjiään la häätäjiään. Ateena seisoi jo y h teen aikaan kaiisalaissodan partaalla j a koko raharikkaiden yhteiskunta näytti olevan tuhon-.^oma. Tällöin täytyi vallassaolijainkin taipua sa ja joka oli päässyt K a r l Mar-xin tuttavuuteen — otettiin Pietarissa vastaan mitä suurimmalla le-vottomuudella. Ryhdyttiin heti vastatoimenpiteisiin, kun Internationalin vaikutus oli 70-luvun alussa Europassa varshi suuri, j a sen johtajan nimi el ollut omiaan herättämään mitään mieluisia tunteita sen ajan hallituksissa kalkissa E u - ropan maissa. "Kolmas osasto" lähetti kalkille santarmlhalllnnollle rajoilla seyraavan splalsen mää-räyksenf ^ N:ro 1338. 10 p. elok. 1871. Salainen! Kansainvälisen yhdistyksen saksalaisen osaston johtaja j a yksi sen ' tohnellaimmista Jäsenistä — klrjal-l i ja Karl Marx — aikoo väärällä passilla j a Wallace-nlmellä matkustaa VenäjäUe. Keholtan sen ' vuoksi mitä hartaammin teidän korkea-arvoisuuttanne mitä tarkemmin valvomaan Marx-Wallacen Ilmestymistä maamme rajojen sisäpuolelle j a sUnä tsf-pauksessa,. että hänet saadaan k i i n n i , sähköteltse Ilmoittamaan Hänen majesbasttlnsa keisarin kansl i an kolmannelle osastolle sekä odottamaan sen toimenpiteitä. Sajan^uVos Grlbovskl." Paitsi tätä %ertpklrjetä. Joka lähetettiin , s a n t a m i k u n n a n päällikölle, eveirsti.Shitkovllle Ja santar-mlpiirlhallliiiojetl päälliköille Bes-sarabiassa, Podollassa. Volhynlassa, Koynossa j a Varsovassa,! oli Jo hel-näk. 25 p:nä 1871 lähetetty vastaa-^ va ' pikasähkösanoma .santarmihal-linnon päällikölle Odessaan, eversti Knopille. ' Tällä ererstl KnoppplUa oli jo kokonainen — vuosi sen Jälken, kun hän oli saanut mainitun sähkösanoman, eli toukokuussa 1872. se ääretön onni, että hän o l i p a r i päivää siinä uskossa, että hänellä oji Marx käsissään kotiarestiin tuomittuna Odessassa. Mitä vangitsemisen yhteydessä tapahtui, kuvaa Knopp itse santarmi-kunnan päällikölle lähettämässään kirjelmässä: "Konstantinopolista tulevalla höy-ryaluksella' saapui toukok. 18 pnä tänä vuonna Julius Alexander Maria Marx, syntynyt Leipzigin kaupungissa mutta v : n a 1865 tullut Englannin kansalaiseksi j a Joka oman väitteensä mukaan asuu Notlingha-min kaupungissa, missä hänen Isällään on kauppatalo. Hänen passinsa antaja on lordi Grenvllle Ja on se 1—13 tänä vuonna visecrattu sen ilmoituksen, hyväksyi, palkallisen hallinnan * toimenpiteen." K u n el Knopp missään tapauksessa mielinyt' menettää sitä houkuttelevaa kunniaa, mitä vallankumo-ultsellisen M a r x i n vangitseminen olisi merkinyt, täytti. tuo kunnianhimoinen mies kirjelmänsä seuraa, valla: - "Samalla kun minä Ilmoitan t e i. dän armolleiine tästä, otan minä kurmlan kohtehalmmin pyytää lile-toja tuntomerkeistä _ j a tarkemmista Ilmoituksista — mikäli sellaisia tiedetään —• sen M a r x i n henkllölllsyy-deji toteamiseksi, joka pitäisi^ Venäjälle tullessaan vangita. Täten välttyisivät mahdolliset erehdykset." Knopp sällein "hänen armonsa" toimesta lopuksi K a r l Marxin valokuvan. . Tuolle kunniakkaalle odessalaisel-le santarmieversUUe el ponnistuksia, taan huolimatta lopuksikaan onnistunut vangita "oikeata" Marxia. Vanhat asialurjat eivät Illoin, sen pahempi, kerro, tuliko r hän siitä huolimatta palkituksi tämän Isänmaallisen virkaintonsa" johdosta kenraalin arvolla tai saiko vaikkapa vain ansiomitaliin. ANTTI ORPO' LAINEN » • * vain yksiiioikkoisto Isi^nj^"-^" puutetta. Äitikin, ipm^tM faia^^s^oiKI^H dista jana eräässä teht^^ä^ jfi « f i T < ' | salnnut, paUoä. „OU SftV^SSj^lypt^^ ' kansa, Antiin, hon)pa»nnyt,.jp>j • paan «)aJkkaan, ^piin, jq«t»^-|_ vaisuudesis^ saatto} olla sumcttä^^Si etua. Pltlhkn tfissä upUa . i J | R » ^ ^ lykätä - — nyt enysin, ,m^tta>: «Siibi. t voittaen, ku^^ foVsf^. toehittyjr | taan uusi juok^ICPJ|^ i% »^^tl>Cäär olla .kok?»i»aJ» . 5 i ^ ^ oli liikkeen jöhtija « | u j ^ ;?vr 1[ * Sitten sitä siinä mennä/^ehUi^ eteenpäin. Anttf JyKötelpM^t pääksytysten käslkärryjään. Ja vaikka monasti tekikin ImifU tii^t« tää koko roskat sikseen ja laputtiia yaikka helk^ar^n. ni^n.hUJUjtst^^^^^l^ sellaisetmlelitekoset.^ pjmni^^ yhä • edelleenkin. Ja m i l ^ oli .i^ömls* tellessa. kun oli varm& tideval- • suus. . '. Mutta eräänä p|tifiin&. ^(I^I i>)e-nl välikohtaus JqssKkln. Icuii^ungln yillcasllikkeislmtnän' kadun ki^doiauk. sessa.. SelVainen piieiii vyain, mutta silti omiaan hprättämfän u t e^ ohikt^lkevaln huomiota... pQaMn oli poliiseilla täysi tjö estä^»äihi raivostunutta . ylelsöÄ hiöldä%i&st& auton numero 9243 ohjaajan kimppuun. — Äiitä sitten, on tipatotunut o Y KirJallikkee" Vg^ikär-vt ol« I J^yselevät UUdet J a . t ^ WU^gt pol- O. Y. Kirjaiiikkee.. käsikarryt 01.- j ^ ^ j ^ hyökkäävät Ihmlspt.. .Ia, vastaukset sinkoilevat ivallisina, ruos-ja luopua osasta vallastaan, etteivät ' »"^»dän konsulimme toinjesta. oUsl menettäneet kaikkea. Toimi- j Teidän armonne sähkösanoman tettlln joukko suurisuuntaisia uudis- Johdosta heinäkuun 24 p:Itä viime tuksla. Jotka kulkevat Soloonln la- vuonna, missä minua keholtetaan klen nimellä, yaikka juttu siitä, et- vangltsemaan muudan Marx, Jon-' tooriset valtuudet laatia uudet lait lieneekin suureksi osaksi tarua. T a - feolsen levottomaksi. J a levottomuu- lonpolkain velat pyyhittiin pois. den aiheuttajana oli nimenomaan talonpoikaistalouden a^das asema. Seuraavassa muutamia piirtoja ajan taloudellisesta kehityksestä. -.eila on tarkoitus muuttaa vaalipiirijakoa — ainakin osaksi yhden ^ i ^ ! ! ^ " ^.-.Ä^i" uiomame^my^dyt luna^teTtiin-vaU jossain määrin rajoittaa äänioikeuttion varoilla vapaiksi. Vain tällä ta. Tämän sanotaan tapathtuvan kommimlstlen estämiseksi pääsemästä vastalstiudessa eduskuntaan. Toinen lapualalsehdotus. joka hallituksessa on • valmisteltavana, qn laki työmaaterrorln estämisestä. Tämänkin lain^ oikea tarkoitus on estää työntekijäin ammatillisen liikkeen avulla valvomasta etujaan ja oikeuksiaan, j a se onkin tarkoitettu työnanta^jllle suöjelulallEsl. jotta he voisivat mlellnmäärin vastedes "isänmaallisuuden" nimissä riistää .työ-väkeä. Lisäksi lienee hallituksessa tekeillä erinäisiä tulllkoroituksla koskevia . e^ykslä, puolustuslaitosta koskevia muatqsehdotuksla selcä h u . Uganismln vastustamista Ja rangaistusten koventamista tarkoittavia esityksiä. Myöskin maatalouspulan poistamista tarkoittavia esityksiä on tekeillä. Pääministeri ilmoittaa STr;n kautta, että tarkoituksena on saada valmisteilla olevat esitykset valmiiksi j a hyvissä ajoin jätetyksi piakk o i n - kokoontuvalle eduskunnalle. tä Soloonllle olisi annettu dikta- P^älsi saapua KonstantlnopoUs-ta, olen minä, tarlckaan noudat-taaksenl käskyänne, kun el minulle ole ilmoitettu mitään tunnusmerk-kejä, niin, eipä edes Marxin rlstl-nimiä, j a k u n tarkastuksessakaan el ole' havaittu mitään epäilyttävää, ollut antamatta mitään muodollista vangitsemismääräystä, vaan kau-punglnkomendantln välityksellä, Jok a tässä erikolstapaukse.ssa on saanut määräyksensä. kenraalikuvernööriltä, ehdottanut hänen pysyttäyty-mistään höyrylaivalla siksi, kunnes ne epäluulot, jotka ovat syntyneet hänen sukunimensä perusteella^ o-vat kurjlmmat koko. Itäisessä kaupunginosassa. Ne olivat suuret -ja raskaat, sekä muutenkin rumate-kolset. Suhteettoman pienet pyörät vaikuttivat sen, että ne tyhjinäkin olivat hankalat lykätä mukulakivikatua pitkin, saati sitten, kun n l l - hin laitettiin raskas kuorma. A n t t i Orpolaista, liikkeen nuorta, tuskin neljätoista vuotiasta Juok-supolkaa, el paljoakaan näkynyt noiden kärryjen takaa. Se oU ositt a in hyväkin, sillä hän häpesi l y kätä sellaista romusälliötä pitkin kaupungin katuja. Ja sitäpaitsi hänellä olivat repaleiset vaatteet, Joita hän e l myöskään mielellään näytellyt. Usein tapahtuikin, kun hän huoniasl jonkun ammattltoverlnsa tulevan vastaan, että hän tekeytyi vielä pienemmäksi kuin todellisuudessa oli, ettei häntä tunnettalsl. Mutta moinen temppu el paljoakaan auttanut. Vaikka el häntä Itseään nähtykään, n i i n kärryt tunnettiin ja monesti, kun toinen saapui kohdalle, huikkasi hän Ilkeästi hlhlt. taen: — Hohoi! Orpolalnen....! Missäs nukut. Nouse pois romusäl-liöstäsl! Se oli suurta Ivaa, joka harmitti. Sellaisia repaleisiahan ne kyllä olivat toisetkin pojat, mutta silti he l^kkulvat^ Anttipark^. el .tiennyt mitä tehdä. Asiaa e l voinut .auttaa. Hän olisi kyllä - halunnut mutittaa työpalkkaa, mutta kun el sattunut mistään saamaan sen parempaa. Huonompia palkkoja olisi kyllä o l lut. Pölyisiä tehtaita, joissa vanhat ammattlmlehetkin salvat vain viisi markkaa tunnilta. Tämä oli sentään toista. Klrjapalno-oppl. Siihen el Joka poika pääsekään. Ammattimiehet saavat ainakin kahdeksan markkaa tunnilta Ja hänkin — oppilas sai markka viisikymmentä penniä. Oli tämä sentään.... Vaikka kyllähän nuo kärryt olivj^t raskaat. Monasti kun o l i lykättävä vastamäkiä, täytyi pyytää apua ohikulkevilta. A n t i l l a oli kyllä koti kaupungissa — km-ja loukko, josta plll vielä maksaa kallis vuokra. Hänen isänsä oli kuollut, mutta äiti eli j a o l i pa hänellä pikkusiskokin. Hääviä el heidän elämänsä ollut. Sellaista klvln^: , . , ; — Eipä mitään.... y^ln i^psi on ruhjottu kuoliaaksi...',! — SeUalnen luuranko.... IV ^ • — Jonka on parenlpl taivaassa kuin täällä. , ; Vain vaivoin saattoi JoidnujFUuUa poliisinkin vihaisen ftänen: — H a jaantukaa,! ^ Kukaan el totellut. Muudan rääsylnen mies.- luixtia« kBs moukarinhelluttaja,v työntyy tungoksesta väUttäiqi^attä ajvan etumaiseksi — n£^hdäk|^e$n ptuxmmln. dän tavaa, nurinpaiskattujen' kär. rjrjen reuniwlaudJasta': ~ Oo . Yy — — KirjaUike. Silloin kirkaisee muudan (dmalc ka ääni aivan Ulheltä.,. Kirkaisija on eräs surkastunut yhteiskunnan hylkiö. Hattunsa I^llellaan ja M r det housuntaskt^^a. B^^en; biftm-palssaan pn kadulta rUiydetty^sika. rln pätkä, joki kulfrpnUn putoa maahan hänen huudahtaessaan: — Se on Antti! — "Mikä Antti? » — Orpolalnen....!, Oijpplainen! O. Y. KlrJaUikkeen juoksupoika. — «Vai niin. ; Aimki,. Se kuuluu olevan * Joku OrpoJIftlnen .. i kuuluu väkijoukosta,,ija poliisi merkitsee nimen mirlstUn. Senjälkeeö nostetaan- iVnttJ ö|po-lalsen jäännökset «Htoon j % auto hurauttaa pois. Yleisö alkaa ha-*' jaantua. ,. " ': Seuraavan päivän sanomalehdissä komeilee ilmoitus: • : u "Reipas nuorukainen SM hyvän ? palkan kirjapainossamme. — O. V ; klrjalllke." Mutta, ränsistynen . esl^upunkl-talon kurjassa fauonepahasessa kuivaili vanha leski kyyneleltään. Ja pikkusiskokin.itki, kun veli el tullut enää oUenkaan totiin. Rakentakaa uiitia metieteiyn tilalle VILJELIJÖIDEN JÄRJESTÖILTÄ JA OSASTOILTA, sekä v a l Ö u ' mouksellis^lta yksityisiltä, jäseniltä. Koska tiedämme o^e^Sl»Uq?3: ktnkumoukselhsm tovereja yli laajan Canadan s e l l S s a ^ SS ri^^ir?T»?n%fe'K?r'?,!;^l?lx5.^iV varatakserame heidän osanoton tähän^VAlt L A N K U M O U S N U M E R O O N , voitte kerätä nimiä, tai nimen jiSh^Kää tänne Tervehdyksen hinta on 26 senttiä. Erikoisia isompia i l m b tS julkastaan lähetetyn rahasumman jälkeen. «"u«.i4iw« K i r j o t t a k a a niinet mahdollisemman selvään. Alpmpaiia olevaa'kia-yalcetta voitte käyttää. Nimet pitää olla täällä viimeStW 27 pfloSL Rahan tulee seurata mukana. *^ ^ k a i k k i * velat, joista velallinen oli joutunut vastaamaan maallaan tai omalla persoonallaan, kumottiin. Velasta kiinnitetyt tilukset palautett i in takalsbi alkuperäisille omistajilleen Ja kiinnity-sklrjat — kiviset rajamerkit — hävitettiin. Velkaor-juUteen Joutuneet vapautettiin ja tavalla voi hallitseva luokka pelastaa asemansa uhkaavan vallan-, kumouksen vaaralta. Samalla täy-i^at häipyneet, taikka astumaan maihin j a asettumaan johonkin ho-lellLin mutta kuitenkin sitoutumaan olemaan lähtemättä huoneestaan Siman lupaa. Hänen sallittiin ottaa vastaan jokainen «henkilö, joiden tyi sen suostua myöskin eräihin maaomaisuuden liiallista keskitys, tä vastustaviin säännöksiin, joita kuitenldn myöhenimin hyvin osatt i in kiertää Ja kumota — niinhän vallassaolljat ovat aina tehneet, jos ^J^^ olevansa liikesuh- Paikkakunta •••••••••••• kumouksellista tietä saavutettuja uudistuksia el *ole osattu hallittavien luokkien joukkotoimlntana puolustaa — tai e i ole pyyhkäisty koko hallitsevia luokkia pois historian kirjoista, mikä muuten on ainoa oik^a tapa vallankumouksen saavutuksia turvata. Jonkun aikaa tämän jälkeen py-teissa." Marxin passi jäi kaupunginkomen. dantin haltuun j a hänen ovensa ääreen sijoitettiin polRsl. Knoppin tekemä erehdys selvitett i i n sähkösanomavaihdon avulla Pietarin kanssa, ja. "väärä" Marx päästettiin vapaalle jalalle. Virka- Intoinen Knopp raportteerasl tämän Jälkeen esimiehelleen. sylvät kuitenkin olot mclkoi-sen sle- j "Teidän armonne tämänpäiväisen dettävlnä. E l ollut vielä olemassa j sähkösanoman nojalla vapautettito «luurteoIUsuutta j a orjia oli verrat t a in vähän. Myöhemmin kuitehkln muuttuivat olot uudestaan ja s i l koin oli rahamiesten valta jp n i in l i ^ . että talonpoikain lopultakin oli tiloiltaan suistuttava, vaikka he tämän ensimälsen hyökkäyksen o lL Marx heti poliisivalvonnan alidsuiu desta.*Hän valitti häntä kohdanneiden valkeuksien johdosta kirjalfi- .sestl täkäläiselle konsulille, j{*a el muuten kiinnittänyt mitään erikoista huomiota Umoitukseen, ja joka, sen jälkeen kun oli saanut suulli-i . . . •••"••••••••f "^•liV' . . . . . . . . • . . . . . . . • « . • „ * , , , « , « a , , . , „ „ , , , ^ , „ . ^ - ^ . - ' Lähettäjä Osote Saama ».«.-^««il^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 6, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-10-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus301006 |
Description
Title | 1930-10-06-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | 1930 SUOMBBF Suomea M:kk? tuktoS&mppiä CJI.T.C0. vaikka, ei mainittu ''autfitti" olekaan «bää kuidcauden aikana kovin suurella voimaila ollut käynnis^, mutta kuL. tenkiii ovat siellä känyällä saaneet työläiset hosua tukkijjaroonien lehden mukaan, k u n ovat ottaneet tukkia 15 miljoonaa jalkaa kuukauden aikana 92 :n työmiehen työvoimaa käyttäai, josta olikin seuraus että siellä lehdessä sanotaan, kuinka po-momiehet siellä ovat viisaita j a ne- Jan Dollarista JJhetyshulut: alle $20.00. 60c ,L.ittr$80.00-?100.ÖC Ikäiseltä seuraavalta ällältä dollarilta. _ .t $500.00 ja «uta ylo» Imatta .umman .uuruu-omalähetyk. i.t« ovat lä- $3.50 lähetykseltä rahaa ostetaan. getvläfosotteeUa: TAPAUS, SUDBURY. ONT. pilettejä myydaSn. ttttkaa pilettiasioUa Kurssi je ottavat raHafSUtyk myöskin: MONTREAL BRANCb St. Antoiue St., [ontraal, Qae. ORONTÖSSA en Järjestön sihteeri, Broadview Ave. K. JOKELA, i Peter Street /. KAHILA, ueen St. West, t a i 1 Boon Ave. HILJAKOSKELA, 303, Timmins, Ont, jat veivät kolme ensitilaa aivab kuin huvikseen. ' Kuulantyöntö tjasoittl kuitenkin välejä, hupmattavästi. i n u t ^ d se näyttänyt menevän läiieskään'.kuten kesäkuumana. Visan "isämfehef korjasivat neljä ensitilaa tässä l a jissa. • ' Korkeushyppy toi paljon yllätyk. siä. kolme Voiman" poikaa iselviytyi 160 sm., mutta esim. Matti Rintamäki jäi jo 145 sm. j a kuudennelle r o j a , . j a h e i t i t lausuntonaan, että tilalle. Tämä oli lisealle yllätys, •lokaus" on n i i n yksinkertaista kuin isillä onhan Matti tässä lajissa a i - VÄPAVS mUUR BRANCB 6 Bay Street, Arthur, Ontarh, RO KIVINEN land Lnke. Ont OH N VUORI Porcapine, Oa iVID HELIN, )Pi:-'Mn E e s k i - O a t o r i o^ stokaupat ja lisäraken-iseihin. Merkittiin k i r - . Kuparisen lahjoittaja tuohikontti. I lopettaa kaikki kulku on jälkeen salista näyt- :avassa ovessa, j a myös-uttaa niille tovereille, maisia näyttämöllä, esitä jos haluavat heitä ännön väliajoilla, teki- 'ympärikaut'ta". Kulis-a lavamestarille annet-r valtuudet siihen, että lava on heidän käytet-äytelmän väliajoilla, icen vapaailtaman päätön johtokunt^ toimia 1 26 päivänä ' (aunnuii-äsy vapaa kaikille, e i - kanneta. Tämä siksi, cunnalla ilmenevä suuri armeijakin olisi tiläi-osallistumaan juhliin. 1 mitä monipuolisin ja litä on saatavissa. M a i - soittoesityksiä S. J . mta, S.J. lapsiorkesteri, unto-, laulu- j a - y k s i t y i - tyksiä, myöskin näy t e l ottaa huomioon, että ajuhlat järjestää näyt-ohjelman onnistuminen n näyttämöllä on käy-paikkakunnan parhaat nat. ' nän kuun 18 päivänä ttämö aina uuden ja n laulunäytelmän " V i i - mistus". Mahdollisesti mää ei esitetä kun tä- 1 kerran, joten läheltä coettakaa saapua katseista näytelmää, n näytelmään on näyt-päättänyt tehdä p a l - kulisseja y. m.; valmis, sen onnistumiseksi. — airis-inoUkan keitto. 4a että ktilnka tämä kaikki qn saattanut tapahtua tänä siUcana ettei ole tarvinnut edes palkkojakaan katkaista. Sanotaaiipä siellä toisista työläisistä, että he ovat nUtä "cold deckers". Mutta laitettiin lokäus vain kappaletyö systeenillle. Kuitenkin tledänime ettei kaikki, oim. pienempipalkkaiset työläiset, ole saaneet dollariakaan päivälle. Saman johdosta. kuulin kaupun. e i l l a metsatyölälsten järjestön • p u hujan lausuvanldn, ettei Neuvosto- UltOÄ työläiset ole meidän vihollisia niinkuin manlEussa lehdessäkin y. ritetään sanoa, mutta nämät tukki-paroonlt. Jotka tekevät kaikkensa meidän työmme nopeuden kiihdyttämiseksi jä elämäntasomme alaspol. imemiseksi. Puhuvat siinä samassa lehdessä meidän järjestäytymisestämme, jokia pitäisi tapahtua Neuvostoliiton puutavarankin tuonnin edistämiseksi tähän maahan, kun se on tuotettu niin halvalla työvoimalla j a kuka ties vaikka vielä van-kltyöUä. — Voiko löytyä enää In- Hölttavanipäa riiokdttomuutta, k un tiedämme — kokemuksesta musta-listksysteemln, joka juuri on laitettu estämään järjestäytymistä. Propagandan teko on ankarasti kielletty, kumouksellinen kirjallisuus on sala-t^ itse hommattava kämpille. Mahtavatkohan tukklparoonlt olla siltä tietoisia että 4.W.W. tekee ainakin kalk^ensj^ • järjestääkseen työläisiä täällä juuri näitä mainitun maaia Neuyostoliltpn työläisiä vastaan. O-llsikohan Ulan paljon sanottu Jos ehdottaisin näiden kahden politilkat-toman taloudellisen, järjestön yhtymistä, nlm. tukklparoonlen järjestön, joka mainittua ^"puhtaasti poll. tiikatonta" lehteä julkaisee ^kerran kuukaudessa j a "mainitun tuplaveen icannatusrenkaan; el olisi n i i n lujill a pitäessään (hetkuorterla pystyssä. Kyllä tämän kirjoittaja olisi halukas tietämään mistä johtuu se yhtäläisyys taikka sama rintama jo mainittujen välillä Neuvostoliiton työläisiin iiähden. Vlkeeraapas työläineli kanssani. Siksi tietenkin, kun molemmat järjestöt, kuten heidän j u l - kaisHnsakln ovat "polltllkättomla" j a Neuvostoliiton tyJDläiset eivät s i tä öle! E, R, Log. .Co. aliiaa pienemmällä vplm£^llä juuri näinä päivinä j a on-iiän sinne jp viety miehiä, suomalaisiakin on sinne pidennyt. J a ainahan siellä onkin suuret joukot suomalaisiakin ollut. Yksi kämppä vain pitäisi alkamaan kahdfen. kolmen sadan miehen voimalla. Kaatajalnja katkalsljaln palkkoja ovat laskeneet kymmenellä sentillä tuhannelta, r i - glmlesten palkasta emme vielä tiedä, kun ei niitä ole vielä ylety, vaan sanottu eiinen olleille että olla valheilla. Jaa, kyllä siinä saa olla toa hussa että sellaisenkin kuin työn i§aä, kalitllle el sitä kuitenkaan riitä. Kaupunki ei sano avustavansa tänä talvena yksinäisiä miehiä, paitsi läilhä tilassa, että on sairas j a työkyvytön. Suurin osahan kulkevasta työväestöstä on yksinäisiä (ainakin yksin kuljeskelee) niinkuin metsä-miehetkln. Siksipä metsäiniehet sa-hdvatkin, että sellainen el ole vählm rnässäkaäh määrin oikeudenmukaista tulkintaa kaupungin majuriltakaan, hehän maksavat viisi dollaria "pultäkslä", josta el heille ole mitään hyötyä., sillä sehän menee koulujen ylöspitoon suuremmalta 0- salta ja eihän heillä yksinäisillä miehillä ole lapsia kouluissa. J a kaik. k i niitä he voivat tienata spähttää-. vät he Vahcbtiverlssä. Mikä olisi V&ncouverikaan Ilman "jätkiä", — y i . Foronto uin mainitun palvelijat- 3n yleinen kokous pide- • t.k. klo 4 j.pp. 448 ^; Osuusleipomon ylä-toverittaret asia mie-irjestämme kokousajan :tä voimistelun- ja kourat voivat myoä ailia a vain! - _ Lasse. ancouver iuivuus. Täällä on kalk. !t sadetta, sillä olihan mvuutta ettei enään ktlr nutkaan minkälaista & ^ aivan jokaisen kal- We, sanottiin työmäi- 'an. PisnesmiÄet sä-neidänkin liike parem- - No nyt satoi, niin Seuraottelii Detroitin Voima ja Border eities Visa na ollut siellä enslmlesten kirjoissa. F. Laakso sitävastoin yllätti odotukset selviytyen 150 sm istä, mutta siihen lienee vaikuttanut kirjan-, pitäjän lupaamat kahvit jos hän sen tekee. Lauri Jokimäki myöskin osoitti oleviansa kunnossa selviytyen iss sm. kolmiloikassa isännöi O. Mäki, Voimasta, tuloksella 11.69. M . Rtata* mäki jäi tässäkin lajissa kolmanneksi tuloksella 11.16. Kylmä ihua tietysti kangisti jäseniä pojilta, joten el luonnollisesti.voitu vaatia parempia tuloksia. Kaikki osanotia jat jäivät paljon alle tavallisia t u loksiaan. Keihäänheitossa tnenl palkinnot noin puoleksi kummallekin seuralle L. Jokimäki Visasta nakkasi vastatuulessa 40.37. jolla sai ensisijan. Mustonen ja V i i t a l a Voimasta kaksi seuraavaa. Pituushyppy oli taas Voiman heiniä, V. Viitala voittaen tuloksella 5.62. Tässäkin lajissa jäivät tulokset yllättävän huonoiksi. IhmeelUs-tä, vaikka hypättiin myötätuuleen Kielconheitto näytti olleen n^yös-kin "Isien töitä". Lujassa vastatuulessa el limppu ottanut lentääkseen, mutta sen mitä se meni, sekin vain "isämiehlltä". Kolme en. sisijaa Visalle. 800 m. juoksussa, o l i taas toinen ääni kellossa. Vplman pojat kor-pa sivat ^ o l m ensitilaa päältä pois ja toiset saivat selvitellä loput keskenään. Nuori Albert Väili?iaa tuli perille kuin tuuliaispää voittaen R - jallä 2 min. 16.5 sek. Ailca ei ollut kehuttava, mutta kalkki huomioon ottaen oli se tyydyttävä tekijälleen. ' Tähän päättyivät seuramme viimeiset kilpailut tänä kesänä. K i l pailut sujuivat olosuhteisiin katsoen tyydyttävän hyvin. Kalkki lajit suoritettiin yhtämittaa keskeytyksettä. Kahdeksa-ottelu el ole m i kään helppo suorittaa yhteen menoon ainakaan sellaisessa myrskyssä, joten kuuma suihkukylpy maistui hyvältä kovan päivätyön jälkeen. Palkinnot joettiin heti kilpailujen päätyttyä kun pisteiden lasku oli saatu- loppuunsuoritetuksi. Tulokset seuraavat: ICO m. juoksu: 1) A.' Mflstonen, Voima; 5.62 m.; 2) A. VäUmaa, Voima, 12.5; 3) A. Kuparinen. V o i - mo. 12.5; 4) 1. Aho. Visa. 12.6. Kuulantyöntö: 1) M. Blntaniäkl. Visa, 10.02 m.; 2) I. Aho, Visa, 9.99; 3) L, Jokimäki, Visa, 9.86; 4) E. Tuhkunen, Viöa, 9.83. Pituushyppy: 1) Väinö Viitala, Voima, 5.62 m.; 2) AI. Valimoa, Voima, 5.47; 3) M . Rintomäki, VI-sa, 5.42; 4) P: Henrickson, Voima, 5.31. Keihäänheitto: 1) L . Jokhnäkl, V i sa, 29.22 m.; 2) G . Tuhkdnen, Visa, 27.23; 3) F, Laakso, Visa. 26.72; 4), A. Mustonen, Voima, 26.61. Korkeushyppy; 1) A l l a n Välimaa, Voima, 160 sm.; 2) P. Henrickson, Voima, 160: 3) O. Mäki, Voima, 160; 4) L. Joklmäikl, Visa, 155. Kelhäänheltt: 1) L. Jokimäki, V i sa, 40.37 m.; 2) A. Mustonen, Voima, 29.14; 3) V. V i i t a l a . Voima, 38.- 30; 4) G . Tuhkunen, Visa, 37.34. Kolmiloikka* 1) O. Mäki, Voima, 11.69 m.; 2) A. VäUmaä, Volmo, 11.28; 3) M . Rintamäki, Visa, 11.16; 4) P. Laakso, Visa, 11.09.' 800 mtr. juoksu: 1) Albert Välimaa, Voima. 2,16.5 min.; 2) B. Lehto, .Voima, 2.20.0; 3) O. Mäki, Voima, 2.24.0; 4) F. Laakso, Visa, Maanantain^ lokak. 6 p:nä — Mon., Oct. 6 •4- (aiskysyinyksiä vaiAassa Kirj. SILAS Talonpoikaisten Joutuminen yhä enemmän kapitalistisen • järjestelmän musertavan rautakoron alle; on saattanut, talonpojat kalkissa maissa lUkehtindaän' j a kapinoimaankin. Nykyisen kapitalismin mätänemis-kaiiden johdosta esilntyöntjrnyt kysymys väUttÖniästä vallanotceta proletariaatin käsiin on myöskin asettanut vastattavaksi 'kysymyksen vallankumouksen reserveistä. Johon alkaisenmian "vaallsoslalldemokraU. a n " aikana el nimeksikään huonilo-ta kltanitetty. Tämä selkiä twas vuoroltaan on kllnnlttänsrt proletar i a a t in katseet entistä -enemmkn kuohuntakaudessa qlevgn talonpoi-kalstoon ja n i l a on kaikkien maiden luoickatietoisllle työläisille tullut €- s l ln n.s. talonpoikaiskysymys, io^ yhä enemnlan ja enemmän muodostuu yhdeksi keskeisimmistä lubk-kataistelulfysymykslstä. Että täloripolkalsto aikaisempina aikoina useinkin on näytellyt huomattavaa vallankumouksellista osaa, jn kaikille hyvin tunnettua. Tarvitsee vain muistuttaa mieliin Saksan suuria talonpolkalssotia Ja Suomen vastaavanlaisia kapinoita, joita on ollut lukuisia, valldca niistä useimmat! porvarilliset historian-kirjoittajat visusti valkenevat. M i l loin vaikeneminen el ole ollut mahdollista, silloin on ki>?terklh ^asla 3sltetty aivan väärässä valossa, k u ten Nuijasodan esimerkki osoittaa. Nuljamlehlstähän. on koetettu teh-dä Joitakin Aunus-sankareita Ja h eL dän johtaJistaari mannerhelmejä ja Sihvoja. Mutta jotakin näistä taisteluista sentään työläisetkin tietävät. Sensijaan vanhemman historian vastaanvanlaatuiset tapaukset ovat jääneet koulupenklllä Jähmettyneiden herraskaisten tiedoiksi — mikäli nyt porvarillisissa kouluissa heilläkään on näistä asioista selvää tehty. Vaikkakaan e l ' varhal-slmman historian pöyhlmlsellä ole vällptöntä t^istelumerkitystä kumoukselliselle työväenluokalle, saattaa silti olla mielenkiintoista, joskus — vaikkapa pintapuoUsestikln — ryhtyä siihenkin. Joka tapauksessa on näilläkin seikoilla arvonsa todistaj i n a "kommunistisen Manifestin" kuuluisille sanoille: "Kaikkien tä-hän^ tlsten yhteiskuntien historia an ollut luokkataistelujen historiaa" Materialistinen historian käsitys p i tää näet palkkansa kalkkina aikoina ja kaikissa olosuhteissa. Niinpä sellaisessakin Idealistisen historian Icäsityksen turvalinnoitiilc-sessa kuin vanhassa kreikassa. Kauniit tarut epäitsekkäästä isänmaan rakkaudesta, lahjomattomasta oikeudentunnosta, yhtenäisestä kansasta ja n i i n edespäin — ne kalkki osoittautuvat hlstorlantutklm.iiksen valossa vain — taruiksi. Vanhan Krelkfin yh'teiskunnat olivat nekin >elvlä luokkayhteiskuntia luokkavas-takohtlneen ja -taisteluineen. Joissa el suinkaan hälkällty käyttämäs-vatkln kyenneet kimiousuhkaUa torjumaan. • • N i i n kertoo historia'sen ajan*ta-lonpoikalsmkkeestiij. Välkky ^ tuosta ajasta onkin kulunut. Jo yU 2,000 vuotta Ja vaikka.nykyiset olosuhteet ., . , , ovatkin nilji perin erilaiset, niin Aikaisemmin oli talonpoikaisluoiC- silloisissa ja nykyisissä 0- ka yhteiskunnalliselta kokoonpanol- j ^ ^ . ^^^^^^ vertauskohtia. Huo. taan vapaita, itsenäisiä, omistavia | mattavlmpana opetuksena tämän maanviljelijöitä. Ateenan Kehitty-, p^-^g^^ talonpojalle on kuitenkin sp, mlnen kauppavaltioksi kuitenkni ^^^^ ^^^^ ^^^^^ ^^^^ toimintansa muutti maaseudunkin luokkasuhtel- I ^^^^ ^^^^ pankki- sekä te-ta- Luontaistaloudesta siirryttiin vähitellen yhä enenmiän rahatalou-olllsuuskapltalisthi kynsistä. pelastaa. Tässä toiminnassaan saa hän teen. Tästä oU seurauksena sama ^^ojj^iatasta tukea siltä luokalta, J o l - ilmiö, joka nykyaikaisenkin kaplta- j jg tulevaisuus kuuluu — yhtyneej- Usmin kehittymisen aikana on o i - luokkatletolselta. Järjestyneeltä lut havaittavissa, nlmlttäm etta ri.t- talstelukuntoiselta proletarlaatil-kaat rikastuvat rikastumistaan, kun , neillä on yhteinen vlholilhen, taas ennestään köyhät köyhtymis- j ^ ^ ^ yhteisin voimin on lyötävä, tään köyhtyivät. Talonpoikaisto a l koi suistua tiloiltaan. Pienviljelijät ja maanviljelystyöväkikin —- jossain määrin oli näet sitäkin olemassa, vaikka orjiakin käytettiin — velkaantuivat suuresti. Tämä velkaatt Muuten el talonpoika kotikontuaan pelasta. tiunlnen sai suorastaan peloitta via muotoja Attlkassa — siinä maakunnassa, joka oli välittömästi Atee-pan vaikutuksen ' alaisena — jumi seitsemännen ja kuudennen vuosisadan vaiheilla. PienvlljeUjät eivät vomeet pysyä pystyssä Ilman suurvUjelijäln "apua". Tätä olikin t a r j o n a— kiinnityslainojen muodossa. Siis aivan lillnkuln tänäpälvä-häkin j a meillä Suomessakin, vaikka siihen aikaan ei k a i käytetty • n i mitystä hypoteekkilaina. Näiden Kun Karl Marx « aijottiin vähgrita Venäjällä V. 1871 sai kuulu "Hänen majesteettinsa Venäjän keisarin kansl i an III osasto" (ohrana) erään ulkomaisen agenttinsa kautta tiedonannon, että Karl Marx aikoisi vieraan nimen suojassa saapua Lontoosta Venäjälle. Tämä ilmoitus — mikä oli arvattavasti lähtöisin agentll A. Balashevitsh-Pototz- Jalnojen korot olivat suunnattomat, kilta, joka silloin oleskeli Lontoos- Rahamlehethän osaavat aina hädäs-säolevaa 'talonpoikaa' kiristää. E i vät ne sitä taitoa ole vasta meidän päivinämme oppineet. Pula el tietenkään tällä poistunut, vaan yhä paheni. Nuo suunnattomat korot vaan Usäslvät ennestäänkin näännyttävä velkataakkaa j a lopuksi täytyi talonpojan luovuttaa koko kotikontunsa rikkaan rahamlehen saaliiksi j a ryhtyä Itse hankkimaan elatustaan palkkatyöllään tai rosvo-uksella. Tuttu kohtalo monelle t a lonpojalle jälkeenklnpäin — eikä vieläkään ole sellainen tapahtunut viimeistä kertaa. Nämä ennpn Itsenäiset talonpojat vaipuivat nyt entisen mäatyöväestön tasalle, joka7 viljeli suurtilallisten maita, milloin ei näillä ollqt tarpeeksi orjia siihen käytettävänään — niinkuin el asianlaita vielä tuolloin ollut. Mutta maatyöväenkin asema oli huonontunut. Rahatalouteen siirtyminen oli koskenut raskaasti heihin-kln. Ennen — luontaistalouden vallitessa — olivat he saaneet kuudennen osan viljelemänsä maan tuotteista palkakseen ja tulleet ,slL lä jotenkuten toimeen. Nyt sensij a a n useilla maatiloilla Liikattiin esimerkllcsi viljelemästä viljaa ja ttlbtettlln sensijaan öljypuun hedel-nlis •'Äteehah kulutusta varten." Työmiehille maksettiin palkka rahassa ja salvat he Itse ostaa elintarpeen-sa. Se huononsi heidän taloudellista afemaansa huomattavasti. He velkaantuivat ja joutuivat lopuksi orjuuteeni "Näin moni. tilallini^n oli Joutunut tilattomaksi, mpni vapaa ateenalainen kitui velkavankeu-tä niinkälalsla keinoja tahansa "yle. [ dessa tai raatoi' orjana — toinen västä" maainpetolisesta j a verivihol- kotimaassa toinen ulkomailla — mo- Laurl Jokimäki, Emil Tuhkxmen. olemme nähnyt jos- Ja tuulevan. Nyt k u i - ^ alas" yksi suurimpia Border Cltlesln Visan Ja Detrol-tin Voiman välisfestä pokaalista kilpailtiin vUineisen kerran Etast Wlnd-sörissa stÄmiintalna 2Ö pnä syysk. yllämainittujen -"^ seurojen joukkuel-deit välinä. Kummallakin joukkueella oli ennestään kaksi voittoa sähottista maljasta, joten ratfadsu maljan kohtalosta täyt:^i tapahtua näissä kilpailuissa.. Hiha oli kaikkea muuta kuin ur-l^ ildkUpaUuUle sopiva. Navakka länsituuli puhalsi vimmatusti len-riättSenir tomua Ja hiekkaa polkien sOihät Jä koörvat täyteen. Ilmapim-tari oli myösldh laskenut niin alas. ett^ olisi tarvinnut olla turkit päällä pysyäkseen lämptimänä. Kalkki tämä vaikutti tietysti tui(*siin. Jotka jäivätkin kesätasoa alenunaksl metteitt käuttä lihjaiL Volrnäh joukkue oli kökdoripahtu nuorista aineksista, joka lienee saanut aikaan sen. etta kaikki lajit joissa ei suota volnia merfcinhyt ratkaisevasti, niehivatkin Voämaii kirjoihin^ SitäVastoin Visan "vanha kaarti" korjasi heitot melkein kauttaaltaan. kflpaatil aloitettiin 100 m. juok-stflla. Kaksi naiesta kerrallaan Juos- 2.27.0. Heittosarja: 1) 177.74 plst.; 2) 169.23. Hyppysarja: 1) O. Mäki, 219.09 plst.; 2) A. VäUmaa, 215.13. Juoksusarjä: 1) Albert Välimaa. 148.50 plst.; 2) B. Lehto, 142.00. 8 - o t t e l u : l ) O. Mäki, 509.94 plst.; 2) L. Jokimäki. 497.74; 3) F . Laakso, 496.30 ; 4) Väliniaa, 491.21; 5) A. Mustonen, 48332. Seurojen välinen 8-otteki: "Voima" Detroit, 2514.20 plst.; "Visa" Border Cities, 2438.33. Seurojen välisen maljan icahdek-san- ottelussa voitti siis ^jpulUsestl omakseen Detroitin Voima — voittaen sen kolmasti peräkkäin. Sepeteus, ten, ei tietysti voinut tulla todeL lista kilpailua parhaiden väliUä^ vaan oli' toinen aina parista huomattavasti paiempL Voiman po- Lapualaisuus /^laillistettavana" Valtioneuvostossa on U . S : n tietojen mukaan tekeillä useita edus-kuntaesltykslä, jotka qn tarkoitus saada valmiiksi j a eduskunnalle jätetyiksi heti; kun se uusien v a a l i in jälkeen on kokoontunut. Niitä e h dotuksia valmistelevat eri ministeri-vällolamnat. Tärkeimpänä kysymyksenä mainl-tnn lehden mukaan on muutosten laatiminen nykyiseen vaalijärjestelmään. Mitä tätä tarkoittava lakleH-dotus tulee sisältämään, siitä ei lehti kerro. MikäU kuitehkln on saata tietää, lienee tarkoitus sovelluttaa uuteen vaalljärjestelihään sen * suuntaista muutosta, jolta l a - pualaisjohto on ;suunnitellut j a josta luonnos jo kesällä pääsi julki, suuteen- Väitetään, että Jiallituk- Ilseh apuun turvautumisesta ryöstöön; lahjpmiseen j a "alhaiseen" salamurhaan asti. koko Spartan ja Ateenan välinen valtataistelu m.m. oli ennenkaikkea taistelua "kansapuolueen" j a ylimystön välillä. Samoin näiden plkkuyhtelskuntlen s i säiset kamppailut. Suiirta muurrosaikaa kaikissa suhteissa koko kreikkalaisessa maailmassa olivat seitsemäs Ja kuudes vuosisata ennen ajanlaskumme a l kua — siis noin 2600—2400 vuotta sitten. Erikoisten mullistusten alaisena oli Ateena, Jonka yhteiskunnalliset olosuhteet olivat kehittyneet sellaiseen pisteeseen, että sen enempää vallassaolljat kuin valuttavat-kaan eivät enää vohieet jatkaa elämäänsä entiseen tapaan. Muutoksen täytyi tulla Ja perlhi>ohJaisen.- Ankarilla lainsäädäntötoimenpiteillä — joihin vallassaolljat läilldrfna a l - kona turhaan ovat tmvautuneet nousevaa liikettä kukistaakseen — 3l enää voitu pitää "alhaisoa" kurissa. Tämän murrosajan alheu*4ajana olivat kurjat taloudelliset olot. Ne tekivät koko tuon aikajakson erl-n l oli lähtenyt tätä kohtaloa pakoon ja kierteli vieraita maita kodittomana kuljeksi j a n a " — sanoo eräs porvarillinen historiankirjoittaja. Tällainen kehityksen kulku teki talonpojat kapinallisiksi. Me eivät enää halunneet kuulua "yhteiskuntaa säilyttäviin" aineksiin. Yhteiskuntahan oli riistänyt heiltä heidän kotinsa ja kontunsa ja tehnyt heille mahdottomaksi elättää itseään j a perhettään j a tuottaa y h teiskunnalle hyödykkeitä. Heillä oi oftit mitään velvollisuuksia sellaista yhteiskuntaa kohtaan, joka salli moisen vääryyden tapahtua j a vieläpä suojeli heidän riistäjiään la häätäjiään. Ateena seisoi jo y h teen aikaan kaiisalaissodan partaalla j a koko raharikkaiden yhteiskunta näytti olevan tuhon-.^oma. Tällöin täytyi vallassaolijainkin taipua sa ja joka oli päässyt K a r l Mar-xin tuttavuuteen — otettiin Pietarissa vastaan mitä suurimmalla le-vottomuudella. Ryhdyttiin heti vastatoimenpiteisiin, kun Internationalin vaikutus oli 70-luvun alussa Europassa varshi suuri, j a sen johtajan nimi el ollut omiaan herättämään mitään mieluisia tunteita sen ajan hallituksissa kalkissa E u - ropan maissa. "Kolmas osasto" lähetti kalkille santarmlhalllnnollle rajoilla seyraavan splalsen mää-räyksenf ^ N:ro 1338. 10 p. elok. 1871. Salainen! Kansainvälisen yhdistyksen saksalaisen osaston johtaja j a yksi sen ' tohnellaimmista Jäsenistä — klrjal-l i ja Karl Marx — aikoo väärällä passilla j a Wallace-nlmellä matkustaa VenäjäUe. Keholtan sen ' vuoksi mitä hartaammin teidän korkea-arvoisuuttanne mitä tarkemmin valvomaan Marx-Wallacen Ilmestymistä maamme rajojen sisäpuolelle j a sUnä tsf-pauksessa,. että hänet saadaan k i i n n i , sähköteltse Ilmoittamaan Hänen majesbasttlnsa keisarin kansl i an kolmannelle osastolle sekä odottamaan sen toimenpiteitä. Sajan^uVos Grlbovskl." Paitsi tätä %ertpklrjetä. Joka lähetettiin , s a n t a m i k u n n a n päällikölle, eveirsti.Shitkovllle Ja santar-mlpiirlhallliiiojetl päälliköille Bes-sarabiassa, Podollassa. Volhynlassa, Koynossa j a Varsovassa,! oli Jo hel-näk. 25 p:nä 1871 lähetetty vastaa-^ va ' pikasähkösanoma .santarmihal-linnon päällikölle Odessaan, eversti Knopille. ' Tällä ererstl KnoppplUa oli jo kokonainen — vuosi sen Jälken, kun hän oli saanut mainitun sähkösanoman, eli toukokuussa 1872. se ääretön onni, että hän o l i p a r i päivää siinä uskossa, että hänellä oji Marx käsissään kotiarestiin tuomittuna Odessassa. Mitä vangitsemisen yhteydessä tapahtui, kuvaa Knopp itse santarmi-kunnan päällikölle lähettämässään kirjelmässä: "Konstantinopolista tulevalla höy-ryaluksella' saapui toukok. 18 pnä tänä vuonna Julius Alexander Maria Marx, syntynyt Leipzigin kaupungissa mutta v : n a 1865 tullut Englannin kansalaiseksi j a Joka oman väitteensä mukaan asuu Notlingha-min kaupungissa, missä hänen Isällään on kauppatalo. Hänen passinsa antaja on lordi Grenvllle Ja on se 1—13 tänä vuonna visecrattu sen ilmoituksen, hyväksyi, palkallisen hallinnan * toimenpiteen." K u n el Knopp missään tapauksessa mielinyt' menettää sitä houkuttelevaa kunniaa, mitä vallankumo-ultsellisen M a r x i n vangitseminen olisi merkinyt, täytti. tuo kunnianhimoinen mies kirjelmänsä seuraa, valla: - "Samalla kun minä Ilmoitan t e i. dän armolleiine tästä, otan minä kurmlan kohtehalmmin pyytää lile-toja tuntomerkeistä _ j a tarkemmista Ilmoituksista — mikäli sellaisia tiedetään —• sen M a r x i n henkllölllsyy-deji toteamiseksi, joka pitäisi^ Venäjälle tullessaan vangita. Täten välttyisivät mahdolliset erehdykset." Knopp sällein "hänen armonsa" toimesta lopuksi K a r l Marxin valokuvan. . Tuolle kunniakkaalle odessalaisel-le santarmieversUUe el ponnistuksia, taan huolimatta lopuksikaan onnistunut vangita "oikeata" Marxia. Vanhat asialurjat eivät Illoin, sen pahempi, kerro, tuliko r hän siitä huolimatta palkituksi tämän Isänmaallisen virkaintonsa" johdosta kenraalin arvolla tai saiko vaikkapa vain ansiomitaliin. ANTTI ORPO' LAINEN » • * vain yksiiioikkoisto Isi^nj^"-^" puutetta. Äitikin, ipm^tM faia^^s^oiKI^H dista jana eräässä teht^^ä^ jfi « f i T < ' | salnnut, paUoä. „OU SftV^SSj^lypt^^ ' kansa, Antiin, hon)pa»nnyt,.jp>j • paan «)aJkkaan, ^piin, jq«t»^-|_ vaisuudesis^ saatto} olla sumcttä^^Si etua. Pltlhkn tfissä upUa . i J | R » ^ ^ lykätä - — nyt enysin, ,m^tta>: «Siibi. t voittaen, ku^^ foVsf^. toehittyjr | taan uusi juok^ICPJ|^ i% »^^tl>Cäär olla .kok?»i»aJ» . 5 i ^ ^ oli liikkeen jöhtija « | u j ^ ;?vr 1[ * Sitten sitä siinä mennä/^ehUi^ eteenpäin. Anttf JyKötelpM^t pääksytysten käslkärryjään. Ja vaikka monasti tekikin ImifU tii^t« tää koko roskat sikseen ja laputtiia yaikka helk^ar^n. ni^n.hUJUjtst^^^^^l^ sellaisetmlelitekoset.^ pjmni^^ yhä • edelleenkin. Ja m i l ^ oli .i^ömls* tellessa. kun oli varm& tideval- • suus. . '. Mutta eräänä p|tifiin&. ^(I^I i>)e-nl välikohtaus JqssKkln. Icuii^ungln yillcasllikkeislmtnän' kadun ki^doiauk. sessa.. SelVainen piieiii vyain, mutta silti omiaan hprättämfän u t e^ ohikt^lkevaln huomiota... pQaMn oli poliiseilla täysi tjö estä^»äihi raivostunutta . ylelsöÄ hiöldä%i&st& auton numero 9243 ohjaajan kimppuun. — Äiitä sitten, on tipatotunut o Y KirJallikkee" Vg^ikär-vt ol« I J^yselevät UUdet J a . t ^ WU^gt pol- O. Y. Kirjaiiikkee.. käsikarryt 01.- j ^ ^ j ^ hyökkäävät Ihmlspt.. .Ia, vastaukset sinkoilevat ivallisina, ruos-ja luopua osasta vallastaan, etteivät ' »"^»dän konsulimme toinjesta. oUsl menettäneet kaikkea. Toimi- j Teidän armonne sähkösanoman tettlln joukko suurisuuntaisia uudis- Johdosta heinäkuun 24 p:Itä viime tuksla. Jotka kulkevat Soloonln la- vuonna, missä minua keholtetaan klen nimellä, yaikka juttu siitä, et- vangltsemaan muudan Marx, Jon-' tooriset valtuudet laatia uudet lait lieneekin suureksi osaksi tarua. T a - feolsen levottomaksi. J a levottomuu- lonpolkain velat pyyhittiin pois. den aiheuttajana oli nimenomaan talonpoikaistalouden a^das asema. Seuraavassa muutamia piirtoja ajan taloudellisesta kehityksestä. -.eila on tarkoitus muuttaa vaalipiirijakoa — ainakin osaksi yhden ^ i ^ ! ! ^ " ^.-.Ä^i" uiomame^my^dyt luna^teTtiin-vaU jossain määrin rajoittaa äänioikeuttion varoilla vapaiksi. Vain tällä ta. Tämän sanotaan tapathtuvan kommimlstlen estämiseksi pääsemästä vastalstiudessa eduskuntaan. Toinen lapualalsehdotus. joka hallituksessa on • valmisteltavana, qn laki työmaaterrorln estämisestä. Tämänkin lain^ oikea tarkoitus on estää työntekijäin ammatillisen liikkeen avulla valvomasta etujaan ja oikeuksiaan, j a se onkin tarkoitettu työnanta^jllle suöjelulallEsl. jotta he voisivat mlellnmäärin vastedes "isänmaallisuuden" nimissä riistää .työ-väkeä. Lisäksi lienee hallituksessa tekeillä erinäisiä tulllkoroituksla koskevia . e^ykslä, puolustuslaitosta koskevia muatqsehdotuksla selcä h u . Uganismln vastustamista Ja rangaistusten koventamista tarkoittavia esityksiä. Myöskin maatalouspulan poistamista tarkoittavia esityksiä on tekeillä. Pääministeri ilmoittaa STr;n kautta, että tarkoituksena on saada valmisteilla olevat esitykset valmiiksi j a hyvissä ajoin jätetyksi piakk o i n - kokoontuvalle eduskunnalle. tä Soloonllle olisi annettu dikta- P^älsi saapua KonstantlnopoUs-ta, olen minä, tarlckaan noudat-taaksenl käskyänne, kun el minulle ole ilmoitettu mitään tunnusmerk-kejä, niin, eipä edes Marxin rlstl-nimiä, j a k u n tarkastuksessakaan el ole' havaittu mitään epäilyttävää, ollut antamatta mitään muodollista vangitsemismääräystä, vaan kau-punglnkomendantln välityksellä, Jok a tässä erikolstapaukse.ssa on saanut määräyksensä. kenraalikuvernööriltä, ehdottanut hänen pysyttäyty-mistään höyrylaivalla siksi, kunnes ne epäluulot, jotka ovat syntyneet hänen sukunimensä perusteella^ o-vat kurjlmmat koko. Itäisessä kaupunginosassa. Ne olivat suuret -ja raskaat, sekä muutenkin rumate-kolset. Suhteettoman pienet pyörät vaikuttivat sen, että ne tyhjinäkin olivat hankalat lykätä mukulakivikatua pitkin, saati sitten, kun n l l - hin laitettiin raskas kuorma. A n t t i Orpolaista, liikkeen nuorta, tuskin neljätoista vuotiasta Juok-supolkaa, el paljoakaan näkynyt noiden kärryjen takaa. Se oU ositt a in hyväkin, sillä hän häpesi l y kätä sellaista romusälliötä pitkin kaupungin katuja. Ja sitäpaitsi hänellä olivat repaleiset vaatteet, Joita hän e l myöskään mielellään näytellyt. Usein tapahtuikin, kun hän huoniasl jonkun ammattltoverlnsa tulevan vastaan, että hän tekeytyi vielä pienemmäksi kuin todellisuudessa oli, ettei häntä tunnettalsl. Mutta moinen temppu el paljoakaan auttanut. Vaikka el häntä Itseään nähtykään, n i i n kärryt tunnettiin ja monesti, kun toinen saapui kohdalle, huikkasi hän Ilkeästi hlhlt. taen: — Hohoi! Orpolalnen....! Missäs nukut. Nouse pois romusäl-liöstäsl! Se oli suurta Ivaa, joka harmitti. Sellaisia repaleisiahan ne kyllä olivat toisetkin pojat, mutta silti he l^kkulvat^ Anttipark^. el .tiennyt mitä tehdä. Asiaa e l voinut .auttaa. Hän olisi kyllä - halunnut mutittaa työpalkkaa, mutta kun el sattunut mistään saamaan sen parempaa. Huonompia palkkoja olisi kyllä o l lut. Pölyisiä tehtaita, joissa vanhat ammattlmlehetkin salvat vain viisi markkaa tunnilta. Tämä oli sentään toista. Klrjapalno-oppl. Siihen el Joka poika pääsekään. Ammattimiehet saavat ainakin kahdeksan markkaa tunnilta Ja hänkin — oppilas sai markka viisikymmentä penniä. Oli tämä sentään.... Vaikka kyllähän nuo kärryt olivj^t raskaat. Monasti kun o l i lykättävä vastamäkiä, täytyi pyytää apua ohikulkevilta. A n t i l l a oli kyllä koti kaupungissa — km-ja loukko, josta plll vielä maksaa kallis vuokra. Hänen isänsä oli kuollut, mutta äiti eli j a o l i pa hänellä pikkusiskokin. Hääviä el heidän elämänsä ollut. Sellaista klvln^: , . , ; — Eipä mitään.... y^ln i^psi on ruhjottu kuoliaaksi...',! — SeUalnen luuranko.... IV ^ • — Jonka on parenlpl taivaassa kuin täällä. , ; Vain vaivoin saattoi JoidnujFUuUa poliisinkin vihaisen ftänen: — H a jaantukaa,! ^ Kukaan el totellut. Muudan rääsylnen mies.- luixtia« kBs moukarinhelluttaja,v työntyy tungoksesta väUttäiqi^attä ajvan etumaiseksi — n£^hdäk|^e$n ptuxmmln. dän tavaa, nurinpaiskattujen' kär. rjrjen reuniwlaudJasta': ~ Oo . Yy — — KirjaUike. Silloin kirkaisee muudan (dmalc ka ääni aivan Ulheltä.,. Kirkaisija on eräs surkastunut yhteiskunnan hylkiö. Hattunsa I^llellaan ja M r det housuntaskt^^a. B^^en; biftm-palssaan pn kadulta rUiydetty^sika. rln pätkä, joki kulfrpnUn putoa maahan hänen huudahtaessaan: — Se on Antti! — "Mikä Antti? » — Orpolalnen....!, Oijpplainen! O. Y. KlrJaUikkeen juoksupoika. — «Vai niin. ; Aimki,. Se kuuluu olevan * Joku OrpoJIftlnen .. i kuuluu väkijoukosta,,ija poliisi merkitsee nimen mirlstUn. Senjälkeeö nostetaan- iVnttJ ö|po-lalsen jäännökset «Htoon j % auto hurauttaa pois. Yleisö alkaa ha-*' jaantua. ,. " ': Seuraavan päivän sanomalehdissä komeilee ilmoitus: • : u "Reipas nuorukainen SM hyvän ? palkan kirjapainossamme. — O. V ; klrjalllke." Mutta, ränsistynen . esl^upunkl-talon kurjassa fauonepahasessa kuivaili vanha leski kyyneleltään. Ja pikkusiskokin.itki, kun veli el tullut enää oUenkaan totiin. Rakentakaa uiitia metieteiyn tilalle VILJELIJÖIDEN JÄRJESTÖILTÄ JA OSASTOILTA, sekä v a l Ö u ' mouksellis^lta yksityisiltä, jäseniltä. Koska tiedämme o^e^Sl»Uq?3: ktnkumoukselhsm tovereja yli laajan Canadan s e l l S s a ^ SS ri^^ir?T»?n%fe'K?r'?,!;^l?lx5.^iV varatakserame heidän osanoton tähän^VAlt L A N K U M O U S N U M E R O O N , voitte kerätä nimiä, tai nimen jiSh^Kää tänne Tervehdyksen hinta on 26 senttiä. Erikoisia isompia i l m b tS julkastaan lähetetyn rahasumman jälkeen. «"u«.i4iw« K i r j o t t a k a a niinet mahdollisemman selvään. Alpmpaiia olevaa'kia-yalcetta voitte käyttää. Nimet pitää olla täällä viimeStW 27 pfloSL Rahan tulee seurata mukana. *^ ^ k a i k k i * velat, joista velallinen oli joutunut vastaamaan maallaan tai omalla persoonallaan, kumottiin. Velasta kiinnitetyt tilukset palautett i in takalsbi alkuperäisille omistajilleen Ja kiinnity-sklrjat — kiviset rajamerkit — hävitettiin. Velkaor-juUteen Joutuneet vapautettiin ja tavalla voi hallitseva luokka pelastaa asemansa uhkaavan vallan-, kumouksen vaaralta. Samalla täy-i^at häipyneet, taikka astumaan maihin j a asettumaan johonkin ho-lellLin mutta kuitenkin sitoutumaan olemaan lähtemättä huoneestaan Siman lupaa. Hänen sallittiin ottaa vastaan jokainen «henkilö, joiden tyi sen suostua myöskin eräihin maaomaisuuden liiallista keskitys, tä vastustaviin säännöksiin, joita kuitenldn myöhenimin hyvin osatt i in kiertää Ja kumota — niinhän vallassaolljat ovat aina tehneet, jos ^J^^ olevansa liikesuh- Paikkakunta •••••••••••• kumouksellista tietä saavutettuja uudistuksia el *ole osattu hallittavien luokkien joukkotoimlntana puolustaa — tai e i ole pyyhkäisty koko hallitsevia luokkia pois historian kirjoista, mikä muuten on ainoa oik^a tapa vallankumouksen saavutuksia turvata. Jonkun aikaa tämän jälkeen py-teissa." Marxin passi jäi kaupunginkomen. dantin haltuun j a hänen ovensa ääreen sijoitettiin polRsl. Knoppin tekemä erehdys selvitett i i n sähkösanomavaihdon avulla Pietarin kanssa, ja. "väärä" Marx päästettiin vapaalle jalalle. Virka- Intoinen Knopp raportteerasl tämän Jälkeen esimiehelleen. sylvät kuitenkin olot mclkoi-sen sle- j "Teidän armonne tämänpäiväisen dettävlnä. E l ollut vielä olemassa j sähkösanoman nojalla vapautettito «luurteoIUsuutta j a orjia oli verrat t a in vähän. Myöhemmin kuitehkln muuttuivat olot uudestaan ja s i l koin oli rahamiesten valta jp n i in l i ^ . että talonpoikain lopultakin oli tiloiltaan suistuttava, vaikka he tämän ensimälsen hyökkäyksen o lL Marx heti poliisivalvonnan alidsuiu desta.*Hän valitti häntä kohdanneiden valkeuksien johdosta kirjalfi- .sestl täkäläiselle konsulille, j{*a el muuten kiinnittänyt mitään erikoista huomiota Umoitukseen, ja joka, sen jälkeen kun oli saanut suulli-i . . . •••"••••••••f "^•liV' . . . . . . . . • . . . . . . . • « . • „ * , , , « , « a , , . , „ „ , , , ^ , „ . ^ - ^ . - ' Lähettäjä Osote Saama ».«.-^««il^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-10-06-03