Vapaus, March 27, 1927

              Sivu 2 Maanantaina, maalisk 28 p;nä—MOIL, March 28 No. 36— 1&27
, F K - YAPAIJS - V ;
ÖmÄdaä «aömalfllÄen ty«vSeat5n älh ISnenkanttattaJa,
Omeatyr Sndlraryssa, Ont., maanantaina, keKkiviikkona
lm perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
'B.G.ifBtL ' ARVO V A A R A ,
Eegistered at ttie Post: O f f i c e Department, Ottawa,
M «econd clasa matter.
V A P A U S (Liberty) "
The onljr orjjan of Finnish Workers in Canada- Pab-tfthed
in Sudbury, Ont., every Monday, "VVedncsday
>Dd-"^Friday.':- . . • • ' ^ • i ^ ' ' _ '
- - ' -iLMÖTOSHIN^ V A P A U D E S S A:
Naimailmotukaet ^1.00 kerta, »2.9O, kal(»i kprtaa.
AvioUittoonroeno ilmotnkset 60c paktatuama.
Iphkunkaiksellfetuminen, Kimzft -t^öUfeesti Icehittyneis^
sä J&eskaksissa, Hankoussa, -Wuf5hangissa Jä -Shän^äis^
sa muodajstetttjm^l^t'^^^^ ja
talonpoik|ei^^'e<iu£tus-)||L^^ I"f oikeis­tolaisten
yajaase^a^S^laislen yoimien liajcrt^umisessa
kuomintas^^^k^i -^lansanpuolue^a). Im|^ialistinen
lehdistö in^oi tamäff?«rottautuni$sproses^j^^^^
vapausliikeMS^ilbäkehtävaksi sisäiseSir^äklSnlumiseksi,
mutta se ei ole mitään ^sinnepäinkään. Se yakyut-lavasti
todistaa,; että 'Kiinan itscMisj^slnjce^ sls^täa
mUjoonien työläisten ja talonpoikien vjäslustämaltbihah
vojm*tn, työläisten j a talonpoikien, jotka eivät tule tyy­tymään
nimelliseen vapauteen-imperialistisesta h a l l i n -
AvioeroJlmotukset $2.00 kertaa, ?3.00 kaksi I ^ f i r t ^ mSäräiL työläisten ja talonpoikien valtiosta.
Kiitosilrootukset $1.00 kerta.
Kno|eraanUmotuk»et |2*Ö0 kerta, $50c hsamakaa
Haluitiantledot j a osoteilrootukset 50c k e r t a , $1.00
kolme 4{ertÄa, , ' ^ • —
, Tilapäfailroottajieh j a flmotusakenttuunen on, vaa-dittaetea.
lähfetettävg ilmotushinta etukfltegn
General a d v c r t i i l n g ratea 75c per cojj^inch. Mi
oimom charge f o r »ingle insertlon 75c. The Vapaus
la tbe best advertising medium amon^ the FmnlBb
P|6ople in Canada.
Maanantain lehteen aiottujen {Imotusten pitää olla
konttorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
p^jontaln lehteen torätainajcello 12 paivaua.
- Vapauden konttori Ja tolmltua: Liberty Bldg Lorne
S t . - Pähclfn 1038. Pestiosotei Box 69. Sodbui-y, Ont.
TILAUSHINNAT: ' .
CitBidaari yksr vk. $4;00, pnoir vk. $2.25, kolme kk.
$1.60 ja yksi kk. 76c. ^ . . « v
- inidyim»lt(rfhin j a Snoöieen, vk, $6.50, puoli vk.
a M »ne kk.. $U76. ~ • ...^ .
uksia, joita ei seuraa raha, ei tullit l|£he(tiUaafio,
ariiamleafen JoHla öh' takaukset. f
98.00; Ja m e kk. 1.76.
p a l f tt
rfPff, ette »Uloin t#iansa BOä vastausta enslxoö^n
fclrjecseenhe, kirjottakaa uudelleen, liikkeenhpitajan p6r-
•oooallibella/nimellä.''
• j;-V. KANNASTO. Liflckefenhaitolo. _ _
"Suma &I6u^^^ mullistuksia -li
AÄöjen vieriesää • ^ k e k s ^ voinraa vasta^;125—30 inflj-^yesi- t^ p ^ i s k i m a l l a . .
Imist^tta valmistetta yvhhää bpäarreemmopiiaa tir&vSJi- voiman synnyttämää hevosvolJBiaa.; di|sa sopiv,
neli^K ^ i i d e n a v u l l i ; Ott-_K<^^
jni^täa. ,eiäillä aloilla v e r r a t t a i n j ^ -
^liffljä^ i f i ^ i i y ö U ä paljon tudfc^ta.
rTyÖläisetcS^ei^t; ole saanefet^ifftfitä;
Shanphain antautuminen kansanarmeialle'onratkai-seva
voitto kansalliselle vapausliikkeelle, se antaa sille
ehdottoman kontrollin koko etelä- ja keski-Kiinaan ja
samalla kertaa asettaa työjärjestykseen Kiinan kom­munistipuolueen,
ammattiliitot, kansanpuolueeq va­semman
siiven ja talonpoikaisjärjestöt. Kiinan neuvos­totasavallan
perustamisen, lausuu lehti lopuksi.
, Seqr^ava^jaskel Kiin f
Köii^iarJneiJ^^^^ Sl^ianghaihin, joka; ta­pahtui
jMcUccin kymiiienen viiortä jälkeen
tsaai^^i jyikpjaiir^^^ wikä oli merkkinä vai-lonkumoiBkaudÄ^
Älkjmii«olle V«*nä
kaöd«i,'jy^o kehikyeh'salaman^^^^^^
kiiv^Mpi^myöl^^ typyaenlu diktatuärin
pei^tfliijij&e^ .^y^reta^qlpps läilla -ttelia, millä
kiii^jätkää l«äj[Ö^^^^^ %uiiv'i|en)i^
fcäikitaa teollUiai&a/poH^
noiäii^/'^u^^ >:«>](MtuB
kn6|^fnf^i-|^ji!t}l ikesj^u^^ipiteän,- kannan rjat n»-
fiiU5»f^ä Kiinan;ijöukkolliike^on? syvyy^Uaart
j uudeltaan niin suart,; etta -se ei enää- Voy|n ijRitj^ää. ai^aa
maKdii' kaiisalliseri
täisiin puitteihin.
Huomioita Ja huomautuksia
Manitoban maakunnan lainlaatijakunnan nimittämä
komitea on toimittanut tutkimusta oluenmyynnjn laa­jentamisen
puolesta, ja sita vastaan tehtyjen ranömuk
sien suhteen.. To^stajien kuulustelussa on palfastuniit,
että anomus, missä pyydettiin lupaa lasittaiii tapahtu­valle
oluenmyynnille, rahastettiin JT^el^ih'• kolfpiiaan
hiaakuhnm^^^hoi^ellinpitäjiltä perityn .viidenkymmenen
ilbllairii^ isät^isen veron tuloilla; allekirjotuksien ke-
^o3n)i^}7}nömuksen alle tullessa maksamaan noin vii­dentoista
ja kahdeksantoista tuhannen dollarin välillä;
. ja vettä nimienkeräyskamppailun johtaja, A. E. Btirns,
hiaksoi' kjerääjille viisi, liymmenen ja. viisitoista senttiä
nimiöltä palkkiota ja itselleen viisisataa doUaria kuu-iuiudessa.
..
:>Iaai|pääkaupungista^ . Ch^ _ s^^punut lieto
jkeirtpo. senaatin ; lopulli^sti hyväksyneen lakiehdotuk­sen
vonhuudeneläldceiBlaV mikä jpkii äika sitten hyväk­syttiin-
liittopäi-lamentisää:. talci tarvitsfee vielä keri-,
raälikuverriooirin hyvSfoymise Sm mukaan\ tulevat
scitsemänk;^inilii«iifi vu vanhukset, jotka
ovat" maan kansalaisia^, ja .täyttävät iaissa määHtelly^^
ehdot, saamaan korfceintaan kahderikymriibneh dollarin
kuukautisen-eläkkeen, jos maakunnat, jotka jtfutuvat
Makaamaan' - piiölei eljäkkeiata* «toisen-; puolen^ - jäädessä
jiittohallituksen maksettavaksi, .suostuvat- ryhlytnäan
sen! toteuttamiseen.
riittävästi itselleen, vaan heidän ja
h'jrwh'lyov$IiTieiden.' työn tnbttämia
rikkankMä dx&t riistäjät- snastahe^
itselleen. - " H e " ovat siten "yhä"'lisän­neet
pääomiaan. Se pääomien k a ­saaminen
oU ennen maailmansotaa
hyvässä vauhdissa- Saurille xiisläi
j i l l e oli sitä ontunut niin kovasti,
että sita täytyi siirrellä kaukaisiin­kin"
^maihin: valtaamaan Inonnonrik-k
a u i s i a , orjuuttamaan ihmisiä ja
kiskomaan lisää voittoa itselleen.
S i i r t o m a a p o l i t i i k k a oli ajan poltta­v
i a asioita. Anastajien toiset pää-oitiaryhmät'
törmäilivät alituisesti
toisiaan' vastaan ja o l i v a t ' sitenkin
pysyvänä" sodan uhkana. E r i " änas-tajaryhmien
saalistaroispyyteet syn­nyttivät;
v i M o i n hirvittävän j a v a l ­t
a v a n ; suursodan. Se hävitti laajat
alat maataloutta, tehtaita, kuljetus,
l a i t o k s i a y.m, työn luomaa hyödyl­listä
yhteensä tietämättömän mo­n
i e n ' m i l j a r d i e n arvosta. Se murhasi
hirvittävillä, keinoillaan suuret mää­rät::
työväkeä j a piti toisia työläisiä
'mivat, "että tilanteen s u ^ ^ ^ b H s i , ^k^yt-g25jfl£L^ ^i^, jj^^
jotakin tehtävä. Mutta — sn€ä. Se
OTJb^evat^ henkeään pidätellen, mil-
< ? - - . ' . , ; : i > i : v J o s k u s tuIevaisHU-voiman
syn|iyl1imää hevosvolJBi^a.; tulee sopiva tilaisuus >%staa
Se kehityssrft^ta ^on uhkaava l^lKsuuteen", kohottaa • lippunsa
lännille, jaffiiC-Sn--: vähän täife i^^kealle hulmumaatt, -käydä --lnir<
ta halpaaT^eiTvofmaa;^^ "i^ ^ ' a n taisteluun vihollisen kanssa ja
3&^^i^^^4acAäaS&0 haltijat>%alkoä kaUoja leveällä' miekallaan
K i M n vapäusinie^ ct|ä W on-öäa niaa-ilman
£!y$tl|is^m0i^ iUildce^^tä irt
tistm j[|iaiU||i^|]^i^^ lly^löUineh.^^^^^ V . ;"
Kiinan jf^<qi|LmläQi9i|^.^ :iiehin>n iviitottamaa tie-,
tii. Se tavataau fty{ jo^ riyiomdäsa niitä kapalovöitii,
jotka kuuluvat k^jptfatistia-kansanvaltaisdle. ljliliJiee|le.
\'iiineisimmat^^ Kt|nas^^ pr- vaseniiinan siiven
csitt^m|| j(<^kää^^^^ eiusttia- ^ ja^ vho^lUtu^^
laitoksen;, järjestä^
rististlu4yolmien: tappiot kansanballitusta tu^^
lanktRhoUköelfisteti työläisten;^
kieri '•yhletsenhyi^
parunman ja ajmna*
liUi^n^^;|^^
toteayAi^ .pai jckaiisajpitävaksl ia ,kansalli^te1n- ^äl-lankuiociQlisliiklKitteu
ja niihin isisähyvien^
ta, n^lkS arviointi sisältyy leninin K6iniriiimä4
^ain^dStiseri'föistd
liin. Lenin kirjotti; > . ; ^ ) f - '
«llfkomainen hallinta'on jarruttanut yhteiskunnallis­ten
voi{Dici||JV'qpabf^^^. :^ sen kukistuminen'
on niin^^pU^ipi jemintäi^
siirtomaissa. Avustaa ..ulkomaisen^ ^ hallinnan kukista:
mistii siirtomaissa ei «iis merkitse ^niiden kotimaisen
porvariston - kansalliste;! pyrkimyksien h)>ätö)Tpwia»
vaati tien avaamista niiden tukahutetulle proletariaa-
Hlle.' Siirtomaissa löytyy Jääksi eri liikettä, jotka,joka
paiva loittoric\*at toisistaan. Yksi itäistä onj porvarillis
iien demokraattiska^^ ohjelma edus*
taa. -poliittista itsenäisyyttä porvarillisen 'järjestelmän
alaisena, ja toinen on köyhien ja tietämättömien talon­poikien
ja työläisten joukkoliike kaikenlaisesta riistos­ta
yapautumiseksi. Edellämainittu 'pyrkii, ja usein
jossakin määrässä onnistuukin, hallitsemaan viimeksi
mainittua» niutta Kommunistisen kansainvälisen ja sen
asianoffiaistcn puolueitten täytyy taistella tuliaista hal­lintaa
vastaan ja avustaa luokkatietoisuuden kehitty­mistä
siirtomaisten työtätekevissä joukoissa. - Ulkomai­sen
kapitalismin kukistamisessa, mikä on ensimäinen
"askel vallankumousta kohti (siirtomaissa, on porvarillis­ten
kanäalUsvallankumouksellisteh >inesten apu .tar­peen...
Siirtomaittcn Vapausliikkeitten todellinen voi­ma
ei enää rajptu porvarillisten demokraattisten- nat-sionali^
ieh ahtaaseen piiriin. Useimmissa siirtomaissa
on jo <^emassa järjestettyjä vallankumouksellisia .puo­lueita,
jorika pyrkix-al olemaan läheisessä j^^^
ty-otatekeviin jöukkbihiri... Konuhunistipuolueiiteneri-naisisKi
imperialistisissa maissa täytyy jtypskemiellä
näitten ssiirtomaissa olevien proletaaristen puolueitten
kanssa ja niiden kautta antaa kaikki mahdollinen si-
\-eeliinen - ja aineellinen kannatus^ vallankumoukselli­selle
.^liilteeile yleensä . . . Proletaaristen puolueitten
täytyy tarmokkaasti j a järjestelmällisesti propageerata
«euvoitöajaiusta, j'a järjestää i t a l o n p o i k i e n .-ja tyiäläis-l
en ncin-QStoVniin.pian kuin mahdollista.»
Kiinan vapausliikkeessä näkyy ierottaiiituminen, v a l -
«Suyrbritanniassa on lähes , 600,000 . 65-yuotiasta
|ini<^: j a itfusta, Jotka pli9i::^paras pajnoa:.eläidKeelle ja
täyttää heidän ipaikkansa osalla, maan^; 1^5^0,000 tyot-tömästä
»v' ^e'rröt^^^^ lady Cjöfimia Mosleyn lausuneen
<nieltfenhiijnissa tyov&ripiiiolueen kojcouksessa.
Ladytyni^
ianientissä ^ pleyau • CteVäl^ iNfosleyn, .yaiinp,; sanoi, että
eläkkeei^voitaisiin maksaa sillä rahalla, mikä-säästet­täisiin':
työttoihyyadyiisiuksista. .Hän: myos^sanoi Ehg-fanmMa
olevan 5(W^ neljäntbistä' ja kuudentoista
ikäviiödeh' väliltä olevaa 'teölliö^^ |ptkä piisi
haiiituksen rahallisella,' jpiviistulbella. lahe^^^^
Berliinissä Julkaistujen tilastotietojen mukaan kuoli
378;0()0:sia Säk#i^ii: kJn^ipstyöläisestä: viime vuonna ta;
paturinäiscstv / 828, jverrattun :' ennen maailmansotaa
vuosittain Itaiyo^i^s^ ;iur^^^
oii 659. iiYksi' jokaisesta viidestä;:työläisesta loukkaan^
tui ^södatf äikatiai Sittenkään eivät Saksan käivbksk
ole'niin Vaarallisia Amerikan. Saksan kaivoksis-sa'
surmaantuu 2.4 työlaista iniodessa jokaista tuhatta
kaivostyöläistä. kohU, mtÄlat AÄienfoiSsä >i> jbkafikäv tu­hatta
;. kohti. ;i Suurbritannian l^ty^lfsis^a; j stttäiaantuu
yksi työläinen vuodessa jokaisesta tuhannesta.
>Saksan' kaivostyöläiset ;"aseitavat. syyn, tapaturmien lir
sääritymisesta kiihdytetyn- riiston, uudeh: koneiston, yli-työir
jä pitkien työpäivien kontolle^: He -vaaltvät seit­semän
» turinin työpäivää maanallä ja kiahdeksari tunnin
työpäivää mäaripäällä työ^enteleville tseka ankarampia
määräyksiä turvallisuudesta kaivoslakeihin.Sak^. kai­vostyöläisten
liiton äslMisessa edustajakcätbuksessa oso-tcttiin,
että sodan edellisiin Salosiin verraten on tuotan­to
Ruhr in; kaivosalueella 1 isääntynyt kahdellaEkynune-nellä
prosentilla miestä ja 'työvuoroa kohden.
Eräs amerikalainen sanomalehtimies' on sanonut im­perialismin
ensimäisen periaatteen olevan sekaantumi­sen.
Kun sekaannut, hiin maasi tulee varmasti tuke­maan
siiiua, ja sinä voit jatkaa'«eloiahtumista. Impe-rialismih
toinen periaate on suojeliM.^^ tyytyy s^o-jejia
niitä etuja, mitkä «olet saanut sekaantumisen kaut­ta.
.Kolmas periaate on aaveilla pelotteleminen, sillä
muutei]t.et sinä,.vpi pelottaa maanmiehiäsi toimintaan
häitten, etujesi suojelekriiseksi; tiärviiaan siis «moskova-laimen
» aave, yleisaasialäihen aave» etelä-amerikalai-nen
aave»-latinalainen aave j,n.e. I :
Kuusisataa vuotta e/men meidän ajanlaskumme alkua
oU kiinalaisilla kirjakieli, jolla he voivat riitlävän -hy­vin
ilmaista erilaisimpia inhimillisiä ajätuksia^ kirjöt-taa
Cambridgen yliopiston professori Herbert A. Giles
Kiinan kirjallisuutta käsittelevässä historiassaan. Yk­sistään
Tang-dynastian ajalla, kirjotettiin 4^900 ru­noa,
jotka täyttävät 900 tavalliscnkbkoista kirjaa. Sa­mainen
tutkija vaittäa,\eltii ,kiinälaiste^ opit
järjesti KonfuciiK.; jpkä, s>"iityi 'yupnna 551 ennen - ny-kyif^
lä ajanlaskua.-.Täroä.-;pspi^aa €ttä:kiinaläiset:'ovat:
vanha siv istvsfcansa, joskin; sittemmin iiehittyneet ciirö-palai>
et ovat hyökkäävinä menneet edelle krinalaiiista.-
jupisjsuhaudoissa ja vielä toisia so
tatarpeiden: valmistajina, j a kuljet­tajina..
Tuotettujen vahinkojen mää­rät
. iolivB^, k a i k k i a l l a n i i n suuret^. et­tei
. 'kukaan. voi mielikuvitellakaan
niitä oikein. Sodan aikana j a sen
loputtua tapahtui alituisesti mullis­t
u k s i a ' fttötannoEsa. Häjriöt siinä
olivat järkyttävän suuria. Työttö­m
i n määrät olivat toisissa valtiois­sa-
kymmeniätuhansia, toisissa' sato-jatuTiansia
-ja eräissä miljoonilla
merkittäviä. . .. .
•Maailman" hiilien jä raa'an rau­dan,'
tuotannossa tapahtuneita jätti­läismäisiä
: ""järkytyksiä ösottavat
seuraavat' tuotantonumerot, jotka
merkitsevät miljoonia tonneja:
V.,;1901. saatiin 792 hiiliä 41raut.
" 1 9 0 7 . ^ . r 1.118 : 61
" 1913 . " 1,340 " . 7 8 "
. " I S I S - : . .," 1,170 " 50 "
I" 1925 ,;;V 1,300 71 ".
' ;Siik'nöll|a s u u r i l l a tuotantpaloillä
Oli tuotanto vielä v. 1925 miljoo-h
e j a - t o n n e j a ; pienempi kuin 1913.
Myös v i l j a n saanti o l i pienempi. Sar
ma suhde . m o n i l l a muilla aloilla.
V a i n j o i l l a j d n a l o i l l a , kuten raajan
öljyn, vsJuroiniumin j a kumin tuo­tannossa
» ^ o l i ^ kasvu • vahva.:; ? :v
Järkytykset oyat tuntuneet, tuhoi­silta
varankin : Puropassa. Sitä on
osotettu myös - kauPan suhdeluvuilla.
Eurppan psallö t u l i • maailman: k a u ­pasta
v. 1913 — - 6 4 . 2 pros., mutta
V. 1923 vain 51.9. prps. Samana a i ­kana
noiisi Aa^eHkari - O M . 1 pro­sentista
27 prti^^^^ ja Aasian
osa 10.1 prosentista' 14.2 prosent­t
i i n ; E r i m a i t a vexirattaessa §aadäan
samalta: a j a l t a suHdenumerot:
7.19 , ^ i : i in
2.81 ri-riin
2.97 % :iin
8.2Z Vcuir
Saksan osa
väheni ; 131.13 istii
BelgiaH ^ osa''' ',, ,. .
ivähehr 4^23:stä
Hollannin osa
väheni ' : 7.42:sfia
Ranskan nousi 7.82^ta
Englannin / \ V
iVötisi i5,28yta 1
" K i r j a \ ' i a ihetalleja:''-' -kuparia,
mia — saatiinj tuhansfesa tonneissa:
1 9 1 8 ' " ' ' 1 9 2 4 '
Europassa . . .. Si^Silll 1,808
Amerikassa . . . . . . 1,144 1,912
Maapallolla.' v . . . . 3 , 4 5 0 4,007
• :Siis Europassa' , väheni V. saanti,
.\merikassa ' lisääntyi. Suhdeluvut
olisivat: ^ ^ ®' "
koettavat tietysti vähentää tuotan:
«'ötostaniiuksia, jotta heidän .rak-k
a f i l e pääcrailleen ei tulis . t a p p i o i ­tani'vaan
he sai£iv"Ä"s€n sijääh' yhä
voittoja, vaikkapa- vielä entistä suu-rempiakin-
, T u o t a ' yähenhystä koet­tavat
he saada aikaaii,'m.m. pienen-tämällii
työpalkkoja, pitentämällä
työaikaa j a hävittämällä työläisten
iBubjeluslakejä^ j a muita ennen saa-tuj'a
-parannuksia, joihin otetaan
myös työnantajilta varoja. Tämä
työläisten tilan huonontamiseksi
käjrty s o t a , o n t u l l u t näkyviin myös
E n g l a n n i n suuressa hiilitaistelussa.
Toisena keinona on tuotannon her­r
o i l l a tullien korotus: pannaan u l ­komailta
saataviHe k i l p a i l e v i l l e tuot­teille
niin ^corkeat tuontitullit, että
np •; ehkäiserät tuontia jä auttavat
niin pitämään omassa maassa, saa­t
u j e n tuotteiden hinnat korkeina.
S i t e n : -kiskotaan kotimaisilta osta­j
i l t a - häikäilemättömästi sekä voi­daan
aiheattaa selkkauksia toisten
v a l t i o i d en kanssa. Noilla keinoilla
voidaan.,lisätä -sellaistenkin tuotan-nonherrojen
saalista, joiden tuotan­tolaitokset
eivät ole ensinkään ah­t
a a l l a . Europassa on vuodelta 1918
— 33 valtiota, j o t k a voivat raken­n
e l l a t u l l i a i t o j a . Niissä ..on, sellaisia,
j o t k a eivät; muodosta - r a a k a - a i n e i ­siinsa
j a tuotantolaitpksiinsa näh­den
itsenäisiä talouspiir.epä, mutta
•koettavat siitä huolimatta olla e r i ­k
o i s i a tullikarsinoita. :
1913
Europassa' . . . . . . 63 ^
Amerikassa . ; . . . , 33 '^o
1924
45 %
48 9*
V . 1913 käytettiin Europassa
kautsua 59,60Ö tonnia j a Ameri­kassa
65,000, mutta v. 1924 E u r o ­passa
74,000 i a Amerikassa 330,-
000 tonnia. siisEiiropan-käyttö ok
v. 1913 — 9 i J . prps. Anterikassa
käytetystä määrästä, mutta 1924
vain 24. pros.' '• : • _ ~
Sellaiset numerot ösottavat, miten
Amerika on ajanut suhteellisesti
edelle. '.'-.^ ,-.... • ,^
H i i l i e n tuotantoa, on järityttänyt
toisten volmarOineiden kilpaUuhrkb.
Maaöljyä on otettu autojen j a i l m a -
kulkuN-äiineiden.liikevoimati^ synnyt­täjäksi.
Se. o n Jkäynyt edulliseksi
myös Isivaliikentpessä^ Maailmaa
höyrylaivojen:- :-.itonnistosta oli v.
1914 vasta 2.7 prosentilla öljyläm­mitys
j a moottorilaivo^ta 0.95 »pro-sentiiia,
m u t ^ y.;- 1912 4 p i i höyry­laivojen
tonnistosta. 27.5 prosentilla
j ä moottorialusten 4.2 prosentilla,
ö l j y l ä m m i t ^ " Maaöljyä . o h taas
enimmän Aasiassa, Ampirikassa ja
Venäjällä, mutta munalla Europas­sa
vain n öin / 2 .0 prps. k p k p , öljystä.
Tuotanto p i i ; siis lisääntynyt suh­teellisesti
öijyseudullla. ypsivbima
ahdistaa rayps hiiliä- ; V . rill . a n ­toivat
jaaaUmanl, hpyrykpneet 60
„ Tuon karsinbittumisen ohella on
ihan ..päinvastaisia -virtauksia. S m i r -
kapitälismi on jo k a u a n ' s i t t e n l u i k ­k
i n u t . . k a n s a l l i s i en . j a .•valtiollisten
rajpi'en-;ylitse j a -alitse.. - O n kapita-li^
jryhmiä^ j o i d en -pääomia on mo­nissa,;
maissa. Teollisuus- j a . f i n a n s -
siyhtyniiä, ;kartelleja . j a - - t r u s t e ja
y . m . ; o n ; rakennettut j a rakennetaan
yhä. .Kansainvälinen pääomaryhmä
v o i . erikoisten suhteiden vallitessa
hyötyä tuUikarsinapolitiikasta, mut­t
a on suhteita, j o t k a tekevät tuon
pahaksi' ''haitaksi 'jöfHekin pääoma-r
y l i m i l l e . Sellaisten keskuudessa on
kälkixritit' sptahUu.toja . t u l l i k a r s i n o i ta
vastaan. Ön sjrntynyt teoriojä, että
Europari useiden ^valtioiden t a i koko
Europan tulee muodostaa " yhteinen
tuiliunfö.- ' .SUurkäpitaiiismin eräiden
haarojen' tatpuäelKnen * "isämftäa"
o n s i t e n - ' v a l t a l n i ^ i t i a ^ l ^ Se
laajuus^'- P i i " työntänyt' kapitalismin
taholla'-julkisuuteen myös- vastaa
' poliitillisial' ^tbinnuslauseitä. Niitähän
ovat -^EUrbpäti^^ "kahsäin'väilset' par
lamentit", "Eurppan Yhdysvallat''
•jä impnet muut. Näissä' -suUnnitel-niissav-
on ituja,'-joitä ."jotkin yhä
suurenevat kapitalistiryhmät koet­tavat
"vä'st\dbs''tiöteuttää "yhä k i i h ­keämmin.
:. K u n toisia . ryhmiä, on
vastustajina, "tulee; kaiketi edelleen
ilmenemään: s u u r i a r-aatteellisia, y h ­teentörmäyksiä
:; suurkapitalistien
keskinäisillä temmellyskentillä.-": -Pie­nemmät
ryhmät toitpttavat kinte­reillä
" t a i vastaani E r i etujen'' jä
h a r r a s t u s t e n ' a i h e u t t ä i n ä t ' m e t e l it
tulevat olemaan .tänä vuotena ehkä
jännittävämpiä kuin viime vuosina.
• Työväenliikkeen perusteita pvat
tuötoni^_j[a^
on suorastaan pakko perehtyä nirn
hyyiö^. -kuinrion? kusst^n.'.eluÖ{€3ku&'
tassa mahdollista . .mxö^^; edellämai-n
i t t u i h i n taloudellisiin' 'ilmiöihin jä
niiden syihin sekä;^" seurauksiin..
Oman -riiaan' talous,' haapunmäideri
talous ^-'i]ä '-"riiaaiitnäntalous" _ ynnä
e r i talbuspolitiikat oVäikin jb . yhä
suurempien' tiröläisjbukkojeri huo­mion*
kohteiriä. NiidPni- käsittely bn
s i i r t y n y t tyoVäenlehtiin j a järjestö­j
e n ' kokouksiin. Järjestöjen ; j ä näi­den
'edustajieri bn pakko ottaa sel­ko
j a määritellä, miten on mihin­k
i n noista valtavista virtauksista
suhtauduttava; jotta ne eivät saisi
ruhjoa työväkeä koviri pahasti Ja
j b t t a edeUeen voitaisiin yallottas
työväelle uusia yoittoia.
sotahuutojen j a säkkipillien- spidesr
sa. Mutta — ei vielä sentään
varsin _ h e t i ! , . -.: . - i '
Näille keinutuolisotureille tuntuu
'/huonolta taktiikalta";; se,, -että ,IJU-huta^
an luokkataistelusta. ./'Farmarit
eivät semmoisia juttuja /vielä ym­märrät
Niillä v a i n pelotellaan- f a r ­marit
tipotiehensä", selostavat he
kuiskailemalla. " J o s k u s anekin iulemy
me puhumaan luokkataistelusta,
mutta ei vielä tällä erää." ':•
Sillä välin kulkevat he pdes ja
takaisin lausuen keijukaissatuja
Hudson's Baysta, maalaislainoista,
kieltolaista, kansainliitosta, säästä­väisyydestä
j a muista porvarillisep
koulun opettamista joutavuuksista.
Tätä tehdessään tietävät he varsin
hyvin, että farmari on riiston t a ­k
i a . ahdistettu äärimäiseen . puuttee-sceri
saakka, mutta £utä huolimatta
on heidän huulillaan " y a i t i ' , '.
Muutamat näistä: h e r i p i ^ . johto-miehistä
vakuuttavat (ja taasen
k u i s k i m a l l a ) , . että he .•ulevat ptta-:
maan palleansa luokkataistelijain
eturiveissä tehdäkseen: .rohkeita te­koja.
Mutta _ vasta sitten .kun "se
j a se'' hcTaä. tietoisuuteeni luokka-,
sodaiikä^iriist?J '' ' '
olenpa "yieiä; ta>mnn4t .^ätitaiiniä,
äärlmäisimpiä katsantokantoja -omaa­via
radika.aleja^: j o t k a ;;ha.luavatTkoo-
I>ei;iatiiviBta yhteiskuntaa ja jotka
ovat: v a l m i i t a ; kupleinaan "aatteen"
puolesta .—, jos - heidät siihen: pako­tetaan.
He eivät tyydy " n i i h i n Lmu-f
u i h i n , jotka herjrain -pöydältä : pttr
t o a y a t " , ; vaan tahtovat -kokp. l i m p un
j a heti. r
M u t t a kun,.he oyat itiedpttanept
radikaaiisu^dpstaan,, yakuttttavafc he
satnassa hengenvedpssaja;-..v^ayalla'
haamalia,-.ettei .asemansansalli - =he{-
.dän, lausua mielipiteitään; j u l k i s e s ti
. i i n i i , ettei 'se käy •nn1teniään:lä
(ymmärxättehän), kaildcien; k u u l l en
puoltaa aatetta,^ Tietenkin '^me; t u^
lenimc :.olemaan, teidän, -puplellannei:
kun aika j a t i l a n n e ;sitä iyaatii'.V he
kiiree5ti^ Iisäävä.t.^, --j • -•:'}•?:
Ja kaikida :yll^ri(iainitunlaisiajftPr
v e r c i t a pidättää toimintaan.:.»yhtyi;
mästä vain . p e l k o , siitä, mitä-toiset
tulisivat, sanomaan ?iitä. akutta täan-möirien
'arka"^ airies"^ o n ' ]Sbbnoa r a ­kennusainetta.
ISiaS ^ b i i i v a i k e a ra­kentaa
lujaa toimintakuntoista jär­jestöä,
r Siihen tarvitaan xadikaalet
j a , j p i l l a pn jphkeuttä puolustaava^
kiaumuksiaan,; eilcävOfkoja^ rankkoja^
j o t k a -eivät :uskalla.-lausua mielipi!'
teitään : j u l k i ; ; j ä : j o t k a p e l k ä ä v ä t
pri^aa^ yai:joa§nv;.;:. t':K:^'uy^
Viimeksiiriairiiiitujeri äjätuskOTibis-tp
on pysähdyksissä.' He ^ o l i s i v at
tyytyväisiä vaikka sikPjeh liarsiiiäs^
sa. He pitävät/ohdakkeista" ite^t^^
yiiodetta mäinibha'• sijaisena' -siÖe-'
öÖyOÖO : dbllÄritt maksavalle'•vnbteel-le,
mikä ääcettÄin l a h j o t e t f i i n ' R i i^
manian v kuningatjarelte^ M:ariä!fö.'
Näyttää tadella-silla» .'ettäi he-Jäiii
suisivat vaikka rosvon terVettffl4yöks»
j ä vvielS ^ nimenoriiaari- pyytSisiyät
hänen mbriettelemään' bmäisuutbhsä
kanssa mielensä tiiUkJaanvi^.^'
iMirikäläirieri hulluUs:-~t^ivaa
kilöitä; j o t k a bvät tyytyySisia ' m d i -
seeri yhteiskunnalliseen 'vääi^
T a i vaivääkb heitä -m^
k u i n silkka tietämättömyys? ^ V a s^
tatkaa itse. Sirppi^-^- • -
se on. ollat_ j a . että. tämä. oaTtallnt
maksamaan liikkeelle ainoastaan
3% senttiä^ d o l l a r i a Jcohti, niin ol­t
i i n - s i i h e r i ' ' t y y t y v ä i s i ä yleensä.
Myös . J a u s u t t i in toivomus, että voi­daan
palvella tyydyttävästi muihin
kansallisunte^^ kuuluvia ostajia
j o i t a on viime aikoina liikkeen vnt!
p a r i l l e - : JceTääTitynyt:.rfaa omattavasi.
Uuden ' vara|f^i)aonettston snh-t.
een.::J>nr-roHiifcnsnnemmin-i£eskust€-
luar^ohtokunnalla ja niin osakkeen­omistajat
hyväksyivät,...sen raken-nettavaksi
ja annetti&: a u t e l l e joh.
tokunnalle vapaat k^ädet se raken­nuttaa
m i l l o i n k a näkee parhaimman
t i l a i s u u d e n . ^ 1 C r ' H ^ f- • ''
Samateii^SfiuiraiiSnLedÄien vuo­sien
tapaa, että jaetaan 1 prosentti
kunkin ostoksen suuruuden jälkeen,
j o k o ; psisjat^-ialuavat ottaa sen
osakkeessa t a i ^tavarassa,' k u i n myös-k
i n 10 prosenttia, osakkeiden omis­t
a j i l l e . Tuntua kyllä sopimatto­malta,
että. jaetaan.-.rio prosenttia
osakkeiden pmistajiile, vaikka ylei-neri
voitto- on ainoastaan 10 3/6
prosenttia. ^ M u t t a ;on o huo­mioon,
että tä)?tä liikkeestä on myy.
ty. ainoastaan.. p i e n i . summa osakkei­ta,
joten osakkeiden p m i ^ j i l l e kaik­k
i a a n menee $260, eikä sitäkään
o l e : . ' k a i k k i a t i l a i s u u t t a ; jakaa, kun
osakkeen, omistajat ovat hajaanta-heBt;
tympäri maailman, -• ;
iVfriä , l o p u k s i : huomautan, että
liike ori- ilmottanut vakituisesti enia
paikkakunnalle levinneissä • ty5\-äen
lehdisSä";Useamman:;vuoden perätys-tsn
rjäv toivottavasti tullaan seuraa-maan\:
eieenpäinkin; samaa menet-ielyg,<);
r:,;. y^'.-
m
. . . . ,
5N -
Sanat jaiteot
Taannoin sain käsiini lännen äro-maakuntien
radikaalisten farinarien
omistamain The PinTow-lehden. ; S i i -
nä idrjpttaa toy. AI P a l f a , f a r m a ­rien
sanoista j a teoista. muutamia
mielenkiiritoisia' lauseita, j o t k a mo­nessa
tapauksessa 'voidaan sovittaa
myös palkkätyöläistbri sanoihin ja
tekoihin. Kirjotuksessa; ^nptaan
muun muassa:
FiaS^iriiBänäifoe ' j l r j e M K ^ ^ ~ b
tavissa- ' t o i m i s s a niin urheita sotu­r
e i t a kuin on konsanaan vanhoina
nrfaPoUisina aikoina kannustanut
sotairatsua t a i halaissut vihollisen
k a l l o a . Mutta —- eUcää -virkkako} Uikevaihto.
Jokunen :^riri . osäafklMipatn rasibis»'
ta taälfa S.opita. N i i n . täälläkih - b n
osuuskauppa, ^; kuten t yleensä - ; on
Amerikan mantereella suomalaisten
keskuudessa.: Missä heitä on enem­män
• t a i suuremmin; j o u k o i n 77hrini>'.
tynytj niin; ovat; h e -tavallisesti^ e n ­siksi
perustaneet;: Psuustbimiimalli-sen
ruokatavarakaupan. Onko niisr
tä ollut sitten -hyötyä- 4ai-päinvas­toin
niiden "kannattajille?.. .Siitä, en.
aio Äyt tällä 'kbiftäk'"^ähoä
tänne. '^•r:--'..i^iS^: L ^
Meidänkin .kaupalla" oU tämän,
kuun i :nen p. vupsikbkbuä, niissä
johtokunnan toimiri1a^eÄ0mtt^^ laeV
t i i n j a samoin liikkeen l ^ b t ^ . ; ^läi^
k e t s i pn tehty noin-'j0^ÖW'Tede^
viimeisellä vuodella, \ m^i^tipirtteen^
t i iblleri l6^3i76- Jskjoic^
vaiheina. Sen Iisaksi o&^telr^ kor^
jauksoä liikehUorieustb^^ä Tiom "$350
arvosta, otten -koko o r a a ^ u d e U ati--
yo $15,0I>Ö.- Y k s i rixieliyttavin^^jiUiiai
on mädänldri l i i k k c e s ^ Tse;" b ^
saatu myyritipiroseritti f älerieri^aan
noinkin pieneksi, -mihin bn'" pflut'
vaikuttamassa «9 seikka, että"^'*^!*
saatu vuosi vuodelta'^läalenHnÄsä^
näa h e v o s v o i m a a n , ^ " ^ " ^
teet: höyrykonefden 80' milj. hevce-
Neljä ' •vdöttk-i tä^se^
siitä kenenekään halaistua sanaa, j päin, j o l l o i n liikeVaihtof-iionS^ ? 5 8 ,i
ynuzärrättehSri! 000, myyntiproseritti öB 15 • j ä " 16 • , ^-y — ^ » V». v * « ^ .a w - • j » * - -
F a r m a r i e n järjestöjen fohtbmie-i.prosv, ^enhenkuin^-vpitSn: sei^ta;'^4äp^-
hleett uskpyat::lIuokkat3istehinn. Hei piota t u o t t a m a t t a - : ^ - - i i i i^^WtKn;i :!
aryeleyat.i f a r m a r i e n olevani köyhiä
siksii. kp^ca; he-ovat n i i n hiotun ros-v
o s ^ i n r^ipstettävänä k u i n .mitä itääl-iä.
kyynelten maasta. pn;millöinkaan
v p i t a löytää, t J a . .vieläpä-^näjnä^ .far^
marien järjestöjen johtomiehet -tuu-piota
'VuosikokPuksPssÄJ niinikään r/fces^
kusteifcim työvpimani-5uht«n. .Muu^'
tamatr.HarvfiKs3t etS-iicänpaaaByiyji:
jneri -he»kil^urita:'err; : 5 2 i a^
•jori-iliian suuri. Vaan kuri.;iiikkeä£
taholta selostettiin, että liikevaihto
murheista. Talvi on ollut erittäin
ärfkarä'-^-taäHä ••''äaVikbllä' • asujille.
:"Vaan-näyttää«sille^^^ iiiih-'
vknittiöse ' ri^ äntäiriaari jo vä-'^
;häfn -i^riköi,'^'kuri ' l i i a h t a v a ' änringbri
jättilaisläriipö!."' i ^ j i e a a v •-alöttariiasn
sipksäfäk hyökkäystä '-'tiilvikuningäs- :
t a : .•Väsfcaafe -Saattaa k S y M , että se
voi *^IIapäisbs;ti Ja-- väliaikaisesti vä-
M x r elpyäkltt^^^vään^^bri-se'- kuitenkin
lopuksi murskSÄfttuva auringon voi­man'edessä..-.'-
tv;;.-r ;•>.-.,.i;; .-.. ..
; M a a i l m a n - - ' -proletariaatin voima
on mypskiri, alott^riut ankaran hySk-.
l ^ y l ^ i i S i ^ p ^ H a Ä s^
< vMtaan.^^r^.,r|ieppytaärttd
letaariseif"'väfiänkui^bulK^ luokka-taistelijat
uskcnliii^,-''eUä^ sekin päi-.
'•V& on koittava, j p l l o i n k a täiuä i a -
pitäUstinen'-; järjestelm'ä on' niurs-käahtuva-
vi. '.proletariaatin;; voiman
edes^. .-Yaikkapa'^riiiiafkin' olisi, että-tämäi;
kapitalistinen jäl-jpstehnä iJ—
' tnaisisi: !«äliaikaisia* elpytttisbn nieik- '
keje^ilniiti: s i t t e n k i n kuulbriune kuin-kasi
tänii;!:!päivänäkin: väniäii • järjei-telmeii'
pohjapylväät;-" värähtelevät j
•kantta :.linjairi-!^':'' r-'C"
..rl N p ;riiin!..jJos, s^^^ i
tän^öiii..;^ paikka!^
n p l^ä, .'kpska toisten paikkafaintain;'
;tbyen1t^ h ä j ^ kir|ptoksiss^ i^j:
n^tteleyäni *.^TO .että: . oiemmeka.
väsähtäneet'..] tippupieen ;,.tai8teluriD-'.; j
täniä, l i t a . E i ! hyvät-toverit. KylB; j
-me kbetamme, täälläkin seurata maa-:,j
ilriian prbletariaatin"taistelujen koi—j
k p a j a kehitystä. Sanon seurata,
«llät.-johtämaärt ^ sitä mP färm
duUa;" eläjät - 'PmmP' luonnollisista;
syistä kykene. • -Vaikka, n i i n surullj-sell€'
Icuin ' se.; kuulostaakin, näyttää
tämärivr^päikkakunnari - puoluepyrin:':J
nöitäseutatessa, että'niin ei tahdot-
-teisi-vbllai; «ikä älWuä kenenkä^
talutettavaksi,' kuten- muutamien
täkäläiBteh • ' k o v e r i e n " laijsunnoista
j a - rae'netelriristfij 5 ilriienee. Jokainen
.iälimisi viheltää^ >pifcä kukaan olla.
k u u n t d i j a n a . • -=<'•••
TfiaHä ; ^ n tätä: % ^ käyty
ankaraa' keskustelua;' omaisuuskysy- |
m i k s e r i i-*uhteen,v. nimittäin suoma-l
a i s e e n ' järjestööii yhtymisen puoles­t
a ; j ä - ; d t a v a s t ä a n . -
SriÖiÄaläiseen järjestöön jhtymi-.J
s e n " k a n n a l l a bn ollut enermnistS
p u b l i i ^ ^ n i S ^ j a vastiistavalla iaB-naUa
'vBhemmistöi. Mutta"tämän
kalHsen:' .
r ä ä ^ ^ i ^ ^ p i t ä ä ' 5 o l l a kahden y^,^
riiasosan äänten enemmistö, ennc»^
k u i n ne voitfaän-muuttää. Ja tSm»
s.'j. yhjörwskarinali^ pleva paoU o
iole i m n i i i i Ä i Ä t ^ ^ l B ^ ' 6^
äänimäärää, sillä viiineisessä äänes-tykstösä
•' annettain " s.j. yhtyims«
iiuoles^^:^6 äSnta jä;yhtymistä
•taäri'^ ie ~ä&atä • puotuejäsenistön
Tiemmis« näin puolnees
"päätöksiä vastaan:
' ^ K u n ^luo^ jleissUroäjksen tak^
seen tilarfteeseeri j ä ajattelee, e»
^ v ä e n itsetietbvri^lt K toiminta
syntynyt taloudellisten olojen ^
kosta, -että taloudelliset olofaht«f ^
iräaorttavat ihsiisten tahtoonkia
-lffiäntä.vät- sen. määrättyyn saa^taiR^
n i i n pitää.tup-havainto, j a '^^^L,-,
i n a sunnnäieen^i«cKkansa myös 5»^^
hiri ^.vastakkain:qpie\riani [ r y h m ^ ' ^|
selyitetty;.;asiaa;ginc^ae^^^^ -paa^'
t a ; ja.^tä^öäoQley^tipfuoljtee»
koettaneet parhaansa. Kaikki
tz li
-- z - o;: 'm m
V a p a u d e n ' k o h t t o r i ; oi
Toverittaren: canadanpäivä:
pale, kuten Toverittaren ti
torin kirjelmän mukaan
toimittaja on jotenldn si
Canadaan tietoja, joideii.
astaan 3c kappale j a . ko|
van,lOc kappale. Näin oi
asian korjaamiseksi vaan j
Toveruudella.
Hinta 30 senttiä'on -yielä i
kää tilauksenrie ribpeästL'
S U O M E
40c l ä h p t y ^ t B alle S20.00
h«tyksistä ^^20.^ä-r$49.99;
hetyksi8t5:ii$5O.OO-l$70.99 t.
I S l i e t y k ^ ^ i $80.0<M|100;(
26e j o k a i s e l l a semraavälta
«adatta dm9m»^^^r»;.,^^^
^ SiUosanomalalietyksuta
miMia-''pIivSnä' kttiu''saapn^
pi^den konttoriin. >
. ^ « m r y i ^ Ja.ympSriatöUi
vdvai: k^dS::Vapauden koi
tMof^rilässa erikbiakiurM
T I E D U S T A K A A PILt^TTJA
||-Tehkää lähetykset^
•4 Bos « 9 . S U D B U R Y ; OI
' E - •
•'•'>- i:i'''"\y
:?y«p«ai^Il| ottavat .rähavi
»«ftaan joskin: TV
I V A P X U S 4 B R A N C H : O F ?
316 Bay Street,
Port Artlinr/v^i»ii>i^
« I B 957> Broa<iwew AveV. ja
Koom 804^ m Kia^;St,;J^
I»a*toe«r ^dinä: janmärryksess
"keskustellen asiat selviävät*
ta; s d v i i i B r y t = o n väin et
tustuskantiaii ottaneet ovat'
saneet täydellisesti porriariUi
sitteen asiain : ratkaisaissa; ;]
kaavat porvarillisella oikeud
siinä = innossaan lähteneet
taVaUaan läKa^^^^^^^^
Juys n y t mistään yksiöisestä
suodesta,' vaan' työVäenpuoi^^^^
»enteri yhteisestä^ oiriaisuudes
fflSiin haali näet alkuaan
netto kommunistisen aatteen
Iäkseen; sen - t u r i n e l a k s i tekei
levStSroiseen jkagiteeraamis^
koska kommwliatiseh :>puohie!«
«Inta on jööl^btbinuntaa^ n
taisi puotaejBserit^- saada
»ieKpiteensä-^la-^ päättää
asioista. Sillä emiiiehän m^ ,
vanneet we^'^riiitä-^rvariej
J:,jkuril eririfielis
^ t y y keskusteltavien gsioid*
sittelj«a5, ^ o i t a aina tapaa
jonKkotoinjiÄnassaiielkä »koikk
f i t a v o i jokaisen j ^ l ö n .mieli
keen ratkpista, vaan on ne^t
enemmfetön p^cj^ptteella ratks
Haaöyhtiön -sääntöjä V(
» s u t t a a enemmistön tekemillj
tokäIl& j a saada säännöt site
kyaikaa vastaaviksi.
S t t e on ttyöskin vas^staja
öoKa selitetty, että i a a l i yl
'nyöhemmin liittyneet jäsenet
ole ^ oikeutetut päättämään
«noista, efleivät maksa 10 do
j o k a on oUut sffloin velvoto
jasenaiä k u n haalm on aljett
k e n t a n ^ n ^ Ja myöskin tee t
v i a samassa suhteessa kuiri
P^kkafaxnnalla; oDeet jäsenet
A j a t e l k a a hyvät t«
f nykyisen pblven jä
tulevienkin sukupolvien-täyttä;
^ teidäii.. n u e i i k n w t u i Ä a s
neet vaatimukset. .Eikö urisier
fflien, jotka ovat ha^i^idlstyfe-saantojen
mukaisesi Inttg
° i a ^ . t o i s ^ ngiodojssa^Uhraa