Vapaus, April 8, 1930

              Tiistahia, Hiihtik. 8 p n ä — Tuos^:.A£r:I 8 1;-:
Suomalaisen Järjestön
PORT ARTHURIN OSASTON
316 BAY STREET
Torstaina - Perjantaina - Lauantaina
Huhtik. 1 o, 11 ja 12 p.
paletaan juhlat kello 8.30 illalla Kaksoiskaupunkien
suurimmilla
Tansseilla
jotka kestävät perjantaiaamuun kello kolmeen.
— Tansseihin si&i^änpääsy 50c
jantaina ja lauantaina
f:'
^ PE^IJANJAINA
Soittoa soittokunta
Avajaispuhe
Juhlalaulu
Kupletti
Runo
LAHTARIT
KARJALASSA
1-häyt.
Yleisön oma ohjelma
20 m.
Soittoa soittokunta
Avajaispuhe
juhialäulu
Runo
Kupletti
KÄMPÄLLÄ
joukkolausunto
1-näyt.
irieisön oma ohjelma
20 m.
Piletin o»toa varten kääntykää linjan lähimmän
asiamiehen puoleen tahi kirjoittakaa suoraan
seuraavilla osotteilla:
SWEDISH AMERICAN LINE
1410 Stanley Street, Montreal, Qoe.
J. W. Ahlquist, Box 69, Sudhury, Ont
Ohjelma-Illat
Neuvostoliiton tiedemiehet suunnittelevat tut­kimusmatkaa
pohjoisnapaseuduUe
(Jatkoa l:ltä sivulta)
...^ ^ .östäm^lJa l ^ t in k iltaan yhtaaikäal
^f":^>|{ JP^M^'9^!flp|^'^^a varten hinta45e.
Laulua
Juhlaruno
Juhlakupletti
Runo
PÖHLÖSPORTIN
REPORMISPUÖLUEEN
NIMITYSKOKÖUS
1-näyt.
LAUANTAINA
Kuvaelma
Juhlaruno
Laulua
Juhlakupletti
Kellon arvonta
SYDÄMEN
PAIKKAUSTA
1-näyt.
Sarjailtamatoimikuhta.
iBli=dndi=ll=lirJi=ii=J|=it=!l=ll=dir£Jrg
uhkailia tilosmittauksella. Uhkaa­van
• näköisenä vilkäisfee Sakarmfei
oleviin "peljättimiih
Af-of
'f
'f
se:
silloih katsovat karhut paraaksi
.pöigt^ä. .
Kerran sitten pitäjän nimismies
astelee Jfölilsih kanssa Sakariaan a-sännbll^.
Nimismies ori koko pitä­jän
• SabjelttSkitntapäällikkö. Kau­niisti
hän, koettaa puhfella Sakari-aälte;
iiriäksun tärkeydes­tä.
|faihki se bn välttä,mätön juu
ri söieon Alta nousseelle itsenäisel;
le tasaväliälle, jöUa on pian kaunis
iuIevaisdUS , edessä. Synkkänä
kuniitelee Sakäriäs puhetta, >-as-tateii
nimismiehelle:
Mistä fielvetistä minä rahaa
sain, kufi ei ole mitään inyj-miFtä?
Nallää on tässä sasnut kärsiä il­mankin.
Jjyt . intinttan nimismiehenkin
»airittelevä puhe,, vihaisena hän
ärjäisee:
— Sitten mitataan ulos tavaraa
niin paljon että verot tulevat mak­setuksi.
— Mitatkaa sitten nuo nälkäiset
lapset ensin, etteivät nälkään kuo­le,
-vastaa Sakarias.masentuneena.
Huutokauppapäivän aamulla on
parisenTcymmenU». ihmistä sapunut
pihalle katselemaan toimitusta.
Niissäkin on puoliksi mökkiläisten
lapsia, jotka pelokkain ilmein kat­selevat
sapuvilla olevaa virkavaltaa
johon kuuluu nimismies, poliisi ja
vasaramies.
Poliisi taluttaa ulos navetasta
laihaa lehmänkuvaa, jonka sär­mikkäät
luut uhkaavat puhkaista
nahkan. Laiskasti se muuttelee jal­kojaan,
muljauttaen epäilevästi
silmiään, katsellessaan kirjavar
joukkoa pihalla. Hetken perästä
on vasaramies sen lyönyt eräälle
huutajalle. Pian on ruuna joutunut
saman kohtalon alaiseksi, joutuen
nimismiehelle.
.— Sakarias katselee toimitusta
äänettömänä. Hän näkyy olevan
ajatuksiinsa vaipunut. Ikäänkuin
unesta herättää hänet nimismie­hen
ääni, joka sanoo:
— Nyt puuttilu summasta aino­astaan
toistasataa markkaa. Onko
sinulla mitään sellaista, joka ei
ole kovin tarpeellista kotioloissa,
että saataisiin tämä puuttuva sun^-
ma?
Päättäväisen näköisenä astelee
Sakarias sisälle. Hetken perästä
hän tulee jälleen ulös. • Sylissä pr.
kaksi kivääriä, siiojeluskuntapuku
ja läkki. Vahin^nilo silmissään
hän heittää ne nimismiehen etee;;
sanoen:
— Onhan tässä tarpeetonta . ro­mua,
jota en tule koskaan ttarvitse-maan,
paitsi teitä vastaan jolloin­kin.
Jos nämä eivät riita, niin
voitte viielä myydä tuou nlkohao-neen
alustan, joka Intuluu yhtey­teen
noiden -tavaroiden kanssa.
Paul • Laakso.
Väärällä nimellä. Minut saatiin ilmi
ia' jouduin uudelieeh kärkoitetta-
Vaksi.^ Nliljin aikolftln oli siellä eräs
yapaainiebnen,, kuvernööri. Hän an­toi,
IjarkoitetUijen ötiaa osaa erää-seöii.
ijuippuvuori-retkikuntaari.
MeiDä öll/^pleni purjelaiva» Matkalla
Jouduimme myrskyn kouriin ja
ajauduimme maihin. iTällii tavoin
jouduin' ensimäisen-> kerraa '^i>ohJois-
Norjaan.
Tultuamme .takaishi Arkangeliin
alkoi itnleleni uudelleen tehdä arkti-iflle,
i •seädälUe. XhdesSä ystatfänl
geöloogi: <R,U6isanowin kanssa läh-dlinme
vupnna 1911 udelleen
Huippuvuorille. Siellä löysimme ml-neraallkerrostuman,
jossa jsarhail-lafli^
kin. työskentelee venäläis-eng-iäntllairien
• yhtymä. V. 19|i2 jakau­tui
ryhmämme kahtia. Miiiä läAdui
Tukholmaan tunnetun arktisten seu.
tujen tutkijan Nathorstin luokse.
>Bussanow Ja hänen 11 toveriaan ka­tosivat
napayön valkoiseen hiljai­suuteen.
1913 Järjestin pelastusret-klkunnan,
mutta emme löytäneet
kadonneesta retkikunnasta Jälkeä­kään.
V. 1914 tehi kolmannen retken
Huippuvuorille. Koko sen vuoden,
samoinkuin 1915,^ tein tutkimuksia
juuri niillä seuduilla, missä 1928 on.
nistuin pelastamaan osan "Italia"
retkikunnan miehistöä.
Vuosina 1916—1917 työskenteUn
Kuolan niemimaalla.
Tuli vallankumous. V. 1919 pe-rusthi
Leningradiin arktisten seutur
Jen tutkimuslaitoksen. Onnistuin
koota ympärilleni kaikki toverini
napatutkimusten alalla. "Neuvosto-hallitus
antöl 70 mllj. rpl._tutkimus-laitoksen
järjestämistä varten. Sil­loin
vallitsi juuri suuri talouspula,
kausi. Kokonaista kolme suurta
kuormallista kuljetimme rahaa lai­toksen
kassaan. Näillä varoilla saa­toimme
kolmen vuoden ajan pitää
tutkimuslaitoksen työt korkealla ta-'
solia.
Kohta vietämme tutkinjuslaitok-sen
11 vuotis-riemujuhlaa. Olemme
ylpeitä siitä, että tällä ajalla olem­me
voineet Järjestää 130 napatutki-musretkikuntaa.
Neuvostohallitus
tukee meitä huomattavalla tavalla.
Olen oimellinen saadessani tehdä
tieteellisiä suurtöitä. Olen henkilö­kohtaisesti
laitoksen Johtaja Ja sa­malla
Jäsen napatutklmuskoinissio-nissa
Leningradin tiedeakatemiassa.
Olen tällä ajalla Järjestänyt myös
viisi retkikuntaa Novaja—Zeml-
Jaan. EnsimäiseUä kerralla purjeh­din
saaren ympäri pienellä 5.ton-äisella.
toisella kerralla tutkin mi­nä
moottoriveneellä maan eteläran­nikkoa.
Jo ennen ''Krasinin"-ret.
kikuntaa olin järjestänyt 14 napa­retkikuntaa,
joten olhi jo koonnut
tarpeeksi kokemuksia.
Kun sain toukokuun 26 päivänä
1928 tietää, että NobUe (Oi tehnyt
haaksirikon pbhjoisnaparetkellään.
niin sähkötin heU Neuvostohallituk­selle
ja pyysin laittamaan avustus-retkikuntaa
kuntoon. Minulle selvisi
heti, että ainoastaan Jäänsärkijä so­veltuu
tuohon tarkoitukseen. Tulin
heti ajateUeeksi Jäänmurtaja "Kra-siniä".
Tuo muhkea jäänmurtaja
oli silloin Leningradin satamassa.
"Krasin" on rakennettu Arm-strongissa
Englannissa, amiraali
Makarovin piirustusten mukaan.
Hallitus antoi minulle inatkaa
valmistuksiin aikaa kolme vuoro­kautta.
Aika oli kallista. Mutta vaL
mistautumhien kesti kuitenkin nelf
Jä päivää. Minä kirjoitin noina" päi­vinä
muistikirjaani sanat: "S.Q,S.
pohjoisessa".
Luonnollisesti el retkikunnalla
olisi ollut onnea ilman lentokoneita
Ja lentäjiä. Reippaita poikia" nuo
Tshuhnovskl ja Babufcskta. Aikai­semmin
on myöskin erä-s venäläinen
ottanut osaa napalentoon. liänen.ni*
mensa on Nagurski ja otti hän osaa
napalentoon jo vuonna 1913.
Syvällä surulla otin vastaan. ame­rikkalaisen
lentäjän Biisonin faiote-man.
Molemmat •—nUnEilsoii^kuin
Vilkins — eivät oUeet mitään taviai-lisia
urheilulentäjiä valUa napatUrt-temustaitoa.
Heidän perikatonsa-"el
kuitenkaan tehnyt minuun sellaistiat
vaikutusta,' että pohjoisnapaa ei sröi-taisi
löytää lentokoneella. BabUtskln
on ollut lentokoneella pohjoisnavan
seuduilla 15 kertaa, Amundsen teki
yhden pohjoisnapalennon lentoko­neella.
Vilkins, Ellson ja. Byrd ovat
myöskin tehneet ansiokasta työtä
tutkimusmatkailijoina ja nUnlkään
lentokoneilla.
'Minä luulen, että mahdollisuuk­sia
lentoyhteyteen pohjoisnavalle on
olemassa. Minun mielestäni on par­haat
lentomahdollisuudet pohjois­navalle
maalis—huhtikuun aikana.
Jään pinta on silloin tasaista, että
lentovaikeudet ovat silloin vähäisem­mät
kuin muina vuodenaikoina.
Lento muodostuu täten helpommak-sL
Onnettomuuksia tuleekin etu­päässä
silloin, kun el katso otollista
vuodenaikaa. Kun nämä seikat on
otettu huomioon, niin luulen lento­linjaan
Amerikka—Siperia, pohjols.
navan kautta löytyvän mahdolli­suuksia.
Eräässä yhdistyksessä, jonka joh­dossa
olen, jonka tarkoituksena on
naparetken teko, olen useasti valh.
tanut ajatuksia tästä samasta mie­lenkiintoisesta'
asiasta. Myöskin on
minulla ollut tilaisuus keskusteluun,
suuren löytöretkeilijän Nansenin
kanssa. Kas sihiä mies nim. Nan-sen,
Jolla on Jättiläismäinen energia
Ja työtarmo. Hänen apunsa tule.
vassa napalennossa on suiuinta mi­tä
saatavissa on.
Itse olen suunnitellut sutula na-paretkeä
jäänsärkijällä ja tiseim-millä
lentokoneilla. Lucomollisestl
ajattelen taaskin jäänmurtaja
"Krasinia". Se tulee kyllä maksa­man
paljon. Sutumilleen noin mii.
Joona dollaria. — Minim miellpltee.
nl on — silloin minä ei ole mikään
urheilumies vailla napatuntemuSta
— vain tieteellinen tutkimus p6h-
Joisnapaseuduilla. Itse napa, joka
teoreettisesti ajatellaan, muodostaa
vain urheilullisen intressin. Minä
Liikkeemme ost^a, voinvalmistaniista varten tuh
retta kermaa isommissa erissä.
Johtokunnan päätöksen mukaan maksetaan ker
masta i/^c enemmän tavallista markkinahintaa. Hinta
pn puhtauden, tuoreuden ja rasvapitoisuuden mukanti
Lähettäjiä pyydetään mhettämääh kerinM'mähS
simihan .tuoreena.
Kermakahnujä on liikkeeltämme saatavana mah
dollisimihan alhaisella hinnalla ja peritään hinta vi "
kottaln.
Myykää kermanne omaan liikkeeseenne. ^
MYYTAVM
Liikkeemme päämymälässä, maitotalolla, ja maidon
ajureilla on nyt itsevälmidtamaamnie voita myytävänä.
Osuuskaupan ajureilta sitä voi myöskin tilata. Voi oh
äink tuoretta, puhdasta ja hyvän makuista. Voimme
nimi tulee olemaan.
BiUND
Ostakaa €o-Optas Brand voita, syökää sitä ja py.
sytte terveenä sekä saavutatte korkean ijän. Co-Ontas
Brändin hinta 40 c Ib.
Toistaiseksi ei valmistamassamme voissa ole omaa
leunäanune, mutta kun sitä ostatte meiltä niin saatte
väärentämätöntä Co-Optas Brand voita,
r n
104 Elm St West. — Box 1639 — Phbtte 23i$!i
Mäitotak) SprUce St. Puhelin 261. Sudbury, Ont ^
Me aUfekirjöittaneet sydani^^eliä ildlla jä
toverilUsäik^^ kai­ulle
käii^ile, lettä elätiiän tovereiksi ovat
ieet
Silver Mountain
Hill Siding-toivomme
heidän liitolleen parhainta onnea
ja mahdollisimman pitkää ikää
aljon jäänmurtajalla tulevaisuudes­sa
päästä aina 84—85 leveysasteelle
ja sieltä lentokoneella itse navalle.
Se 500 kilometriä, mikä jää matk^
si pohjoisnavalle on vain l e i ^ -
asia. Lentäjän täytyy startata. Ien.
tää navalle, lakseutua siellä maihin,
mukanaan mittauskojeet Ja muut
tarvittavat välineet. Samoin tulee
hänen järjestää yhteys emälaivan
kanssa. Jos onnistun, niin voin 2—3
vvoden kuluttua tehdä tieteelle
suiuiarvoisen palveluksen
Vaikka olen etelämaalainen, niin
Olen koko elämäni ajan ajatellut
pohjoisten seutujen tutkimista. Se
on joku suuri voima, joka .vetää mi.
nua tuohon «uureen hiljaisuuden
maahan. Maa, jota suuret värilols-teet
kunnioittavat—"
Aug. Ericson
Tyyne ja Äug. Ertcson
Elsie Keinonen
Alma Mäki
Mrs. ja Mr. Laaksonen
Svante Salmi
Sofia Siira
Mamie ja Einil Välimaa
Mfts. ja Mr. Heinonen
vieno ja Toivo Jacobson
Saima ja Väinö Oja
Siiri ja Isack Mäki
Enni Salmi
Sylvia Saari
J. Koivisto
Leihpija V. Mäki
Clipford McBisky
f. Katainen
H^hry Smith
Eino Jacobson ——
Wm. Henricsoh
Tauno- Nenonen
Jäcob ja ÄUi Välimaa
Mrs.^ja Mr. Niemi
Einar Pelto
Ariie Pykäri
Pobrikof ja Kumppani
Matti Ylätalo
Antti Hato
Toivo Eelnohön
H. Sipilä
Henry Saari
Frank Nurmi
Tuomas ja Naimi Salini
Paul Mäki
Mrs. ja Mr. Eino Kotanen
O. Autio
Jane, Hilja ja A. T. Hill
Saima F'akka
Reino Saari
Toivo Mikkola
AUi ja Yirjö Välimaa
Sadie ja Onni Jacobson
L. 4 Hyökki
Harold HSneby
Siiri ja Bekim Marttinen
Lempi Hsrynylä
Anton Salini
Eddie. Lempi ja G. Hautanen
Aili Hato
Lempi Kukkee
Ahnie Jacobson
Eric Saari
U. Seppälä
Hilma Pom
HUma HaJcala
taUno Mikkola
Arvo Pfeurn
Airvo Ahnkla
Ei Nyrkiiä
Heiidd Militus
E. Töbmi