Vapaus, February 24, 1930

              Maanantaina, heimik. 24 p:nä — Mon., Feb. 24
^ Ä P f t U S OaS^ hiVHTii, palui KDSsatai» }• BiaiittjiBS iiitLU{>iiTiBl,
VAPAUS (Uljcttr)
t W « d r « t s n «( nssUk V « i km ia Csadm. P>biidwd daOr et SoiOrBir. Ootui*-
•'l^ B«tf»ta»| ax A * Ftm OOie* Ocpaztaeat. Ottsm. u iccood d u i sttUcr.
— TotnOtM, famttori, Mrjafaapp* ja ptfao osu«a talaat Elm StreetOU.
^ZS »&«Io«>t«: VapMt. Box » . Sadbory. Oat. t
.-«keliiDCt: Konttori lOU. — Toisutu S36V. — Kirjalcuppa 2387W.
' Offiea 0«A «oric. adrenucaieau. cte.) i038—EaUor S36V.- -Bookitora 2S«7W.
lOBBfiittiji J. V . Alaqriat.
aaaag^:. J. XT. AUqriat. .
Office. Boolutora and I>ristiiu>p: Vcpaoa BnUdisf. Elm Street.
Ali mait to be addreiMd: Vapasa, P.O. Boz 69. Sadbazy, Ont.
TILAUSHINNAT i
2 ^kJttJO, 6 kk. «2^0. 3 kk. $1.75 Ja 1 kk. tlJOO. -~ YkdyataltoikiB la S « M M S taU ana
. . ( C i j clsoauUie:,! vk. ««J». 6 kk. »3^0 ja 1 kk. «1.00.
OMOTUSHtNNAT VAPAUDESSA:
CiijeraihtoitlBatBkaat «1X0 kctta. 92.00 kakal kertaa. — AriolUttoo* mannritla o o s e o t o l T o t s k Ki
tue pabtataoma. — KiseaannttoUniotBkaet SOc.kcna, tlM 3 kertaa. — SrBtrmäiliBOtakMt «l-Ob
«eita, 12X0 3 kertaa. — AjuntoeroiJmotuktet «2X0 kerta. «3.00 kakai kertaa. — KiJtoailxnotoiaet
*iJ0O kana. — Kaolettai>Umaiakaet »2X0 kerta. M liaämak»:. kiitotUiueelU lai moLtoririylti. -
~ '«faitaaa tieiot ja eaotcUmotnkatt 50c kerta. «1X0 kolaia kertaa. — TUapliailmetuJieo ja ilmoto»
•ceattsaric» «a, nadittaaiaa. läketettJlTi ilaotnahiaU ctokäteea.
CMOtal adreitUlBg rates. 7Se per eol. lach. MiBimam ekarga for docJa taaertlos. TSo. Th»
aapana ia the bett adrertUinf taedinni amoDg tha Fionlal» paopla in Canada.
J M ette iniUoin lahuua aaa TaaUaita etMimiiaeea kirjeeieenne. kirjottakaa aadeUaea UikkcKn-boltajao
penoonalliiella nimellä: J. W. Ablqvist, Uikkeenboiuja. ^
Canadan pttolustusUiton toiminta
. Canadan työväen puolustusliitto on lähettänyt lehdellemme tilas­toa
toiminnastaan kuluneelta vuodelta sekä luettelon niisiä luokka-jutuista,
joita se tänä aikana on joutunut käsittelemään.
Torontossa osallistui puolustusliitto puhevapaustaisteluun, joka
alkoi tammikuussa 1929 poliisin hyökättyä Standard teatterissa pi­dettyyn
Leninjuhlaan, jonka se provosoi hajalle heittämällä kyynel-kaasupommin
Pitkin vuotta kestäneen puhevapaustaistelun aikana
vangittiin 64 henkilöä, vankeutta langeteltiin 605 päivää, parissa ta­pauksessa^
kumottiin tuomio ja neljän tuomitun asiat ovat valituksen
Maisina.
Puhevapaustaistelun yhteydessä sukeutui useampia vastakorvaus-juttuja,
kuten Kligin juttu Parkeria vastaan, MacDonaldin juttu polii­sia
vastaan, koskien katukokousten laillisuutta, Buckin juttu poliisia
vastaan haalien kieltämisen johdosta, "Workerin" juttu poliisiker-sahtti
Nursey'tä ja Inland Printing-yhtiötä vastaan lehden laittomasta
takavarikoimisesta ja Treiheit-kuoron juttu Hygeia haalia vastaan.
Syyskuussa sattuneen Hamiltonin lakon yhteydessä esiintyi 33
lakkovartiointijuttua, kaksi lakkolailta tuomittiin kukin 2 kuukau­deksi
ja yksi 6 kuukaudeksi. Useita sakotettiin. Helmikuussa oli kuu­luisa
Vapauden painokannejuitu. Torontossa oli myöhemmin virka­vallan
juttu kuutta lentolehtisten jakajaa vastaan "kapinallisesta her­jauksesta",
mutta juttu kumottiin.
Kahdeksan työläistä vuoden varrella tuomittiin karkoitettavaksi
tahi uhattiin karkoituksilla. Viimeisimmistä mainittakoon B(jydin
ja Hallin juttu Edmontonissa, jossa mainitut työttömien johtajat tuo­mittiin
kahdeksi kuukaudeksi vankeuteen ja sen jälkeen karkoileta-viksi.
Karkoitustuomio pannaan täytäntöön, ellei puolustusliitto saa
sitä estetyksi.
Vancouverissa on työttömien mielenosoitusten ja hätäaputyökei-nottelua
vastaan toimeenpannun lakon yhteydessä tapahtunut 40 van­gitsemista
ja 14 jutlUäo^
: "iICaiW3sa; jna^^ pn työväen puolustusliittq tehnyt kaik-
Jffinsav vainottujeni työläisten oikeuksien puolustamiseksi. Sitä mukaa
••^£Urti'iUökkätäistelu'lMfjistyy,'laajenee toiminta. Täs-i^
siä'öh'lyö^ yhtyä tukemaan puolus­tusliittoa
sen vaikeassa tehi^vässään. .
messakin kaiidd suojelusfamtaj^idis-tykset.
lottasvärdit y j n ^ juIki-sesU
nimellään. Sehän olisi rehfillistä täi.
— ja luulta\'a«ti se on tietoinen -— on taipuvainen synnyttämään yh­teisyyden
tunteen viiden vallan merivoimissa.*'
Kommunistinen Internationale käsittää h>'\in, että Lontoon neu­vottelut
ovat tähdätyt työläisten neuvostovaltaa vastaan. Mutta *f'
on myöskin ottanut huomioon kapitalistista maailmaa repivän sisäi-1 ikäiset uliraalet - Lauri Luodon
sen taloudellisen kriisin, monikymmenmiljoonaisen työttömyyden, sen kirjoittama uusi kirja, jatkoa hä-äeurauksena
olevan köyhälistöjoukkojen tyytymättömyyden ja taisle- ennen kirjoittamaansa kirjaan
luhalun kasvamisen, ja tekee kaikkensa kääntääkseen nuo voimat im "Kamaran Sankarit", on saapunut
» r i a n , ™ . v a „ a . „ , Sij^ on Ko.i„,er„ antanu. k„ u , . „ ka„.i„vä. S L Ä j a t~!^s^it
Ijsten tyottomyysmielenosoitusten järjestännseslä maaliskuun 6 päi- ikolainen. Valkoisen Leijonan Metsäs.
väksi. Täten mohiiisoidaan kaikissa maissa kapitalismin kriisin n o ^ - K ^ ^ ^ ' ^
latLamat Uimat kapitalismia vastaan ja taisteluun imperialistisia '^'^ ennemmin jo kirjoittanut.^^Uvat
tavarusteluja vaataan sekä Neuvostoliiton puolustamiseksi " " jP^^aiten kysyttyjä teoksia kaupois.
' • pu»iu»tunni^K3i. isämme, ja voimme luottamuksella
'• ' : ~ j uskoa että kirjalla likuiset Uhritulet
MacDonaldia tympäisee jo samjyrkkyyskinr~Z:::^T--.a^s»» t,am>3.
Porvanifclidel ovat ylimalkaan samalla tavalla suhtautuneet pää-1 ty kaunotar", tullaan antamaan uu-j^^" tomikman urkimiseksi ja sitten
ministeri MacDonaldin Englannin itsenäisen työväenpuolueen (Indeoen- N*"tanäytäntönä maalii^k. 2 päivän | ^uomen ohranalle ilmoittamiseksi.
liyvalJa siihen, minka vaikutuksen raskas '•hallitusvastuu" tekee työ- saapua katsomaan mitä kaikkia rak. !*^"" puolueettomuus-naamion pettää
väenpuolueen ministereihin. Kaikki panevat merkille, että macdonaldil. ikaus teettelee ihmLsillä. Sisäänpääsy o» täällä työläisiUe
snowdcnit ja hendersonit havaitsevatkin olevansa pakoitettuia tinki 'liP^tkin ovat vain tällä kertaa 301 työväen järjestöt ja jos Suomen vai.
„,ää„ emisis.ä ••radikaaliA.a" periaa.l.U.aa„, ho-iL»™. l i ^ i SÄ^'" " Ä Ä S ^ ^ JSt
l,sun hall,.u.tetaav„„ porvarival.ion hallitukseen. Tätä "melamor- S j l s S ä j a ^ p a u S n S ^ S - " ! » " « "n tl,tenklnSu<,
pzjsta imen haUituksen asia. Mutta että
„ - , ., .... „„|työläisiä on turha ruveta nenästä
T^ottomam kckous P^^e^tim 20, ^.^^^^^..^ ja puolueettomuuden ni.
paivan il apaivalla Osanotto koko-.^,^^^ ratsastamaan, siitä pitäkääm.
ukseen oli huomattava. Kokouksia ' •
No. 46
heään. Mitään järjestämistyötä kuin
muitakaan muutoksia parempaan
päin on vaikea, saada aikaan Sillä
ia puolen valta merenkin. Mutta i enin osa kaivannon työläisistä on
puolueettomuuden naamarilla kulke- järjestymättömiä, kansallisuudeltaan
minen ja toisin- toimiminen on sitä
ol^ranamaista toimintaa. Ja samalla
todiste näiden seurojen todellisesta
tarkoitusperästä. Seuralle, olkoonpa
se sitten mikä hyvänsä joka toimii
Julkisine periaatteineen kannattaa
nostaa hattuaan (?!>, mutta seurat,
joita Suomensa vasta perustettu tai
toiminnan alkuun päässyt toimL
kunta koettaa tänne puolen valta­meren
perustella, on ohranaseuroja,
täyttämässä ainoastaan heille tälle
puolen valtameren asetettuja vissiä
jugoslaavialaisia. — Suomalaisia on
varhaisemman hyvin vähän oUut
töissä yllämainitussa kaivannossa.
Vasta viime aikoina on sinne jossain
liikkeeseen, toista panna aatteita käytäntöön, sanotaan. "Sosialismi mei­dän
aikanamme" on kuollut, vakuutetaan edelleen.
MacDonaldin eroaminen itsenäisestä työväenpuolueesta, joka puo­lue
on tavallaan ollut vain työväenpuolueen sanajyrkkä tarmoton vasen-siipi,
ei tule johtamaan mihinkään mullistaviin hajaannuksiin työ­väenpuolueessa,
eikä se ol^ aiheutunut siitä, että mainittu Maxtonin ja
Wheatleyn ryhmäl olisi todellisuudessa kumouksellisempi kuin työ­väenpuolue
(mitään punaisia tahi kumouksellisuutta ei ole kummassa- kuuta. Montrealm työttömäin jär-
' jestö tulee järjestämään mainittuna
päivänä useita kokouksia ympäri
tullaan aina jatkamaan. Samalla
valmistutaan viettämään kansainvä­listä
Työttömäin päivää 6 p. maa­liskuuta
ennen ilmoitetun 26 päi­vän
tilalla, sillä 26 päivän vietto
(viettää kansainvälistä työttömäin
päivää) on peruutettu ja siirretty
sen viettäminen 6 päiväksi maalis-ine
huoli. J. S.
Ft. Wiffiaimii uutisia
arvelee kaiketikin oman asemansa loordeilla»koristetussa "työväenpuo­lueessa"
siksi vankaksi ja oppositsionin niin heikoksi, että voi jättää
a
Näyttämällä taas on lauantama
maalisk. 1 p. hyvä ensi-iltai, silloin
näkee, ramppivalon Artturi Järviluo-kaupungin
ja yhden suuremman »"an "Pohjolaisia". TämS faäytelmä
joukkokokouksenr Muistakaapas 'kuuluu kieltämättä parhaiden suo.
kaikki valmitautua menemään näi. m.alaisten ti ansannäy telmien jouk.
Tttoieä muutoksia siirtolaiskysymyksessä
Canadassa ei ole ollut minkäänlaista säännösteltyä siirtolaisuus»
politiikkaa viime vuosina. Maa on ollut avoinna uusille tulokkaille.
' Liittohallitus, laivakomppaniat ja erilaiset rautatieyhtiöiden alaiset
' aBufusjarjestöt ovalh&i^oittaneet. ulkomailla :voimakasta siirtolaisvär-
''^fSysfSi 'JBritfiiäiötäi^^^^ö^ maahan hallitusten" avus-
;\t^jll^'ji5p»ai^iij^^^^ Väryäystoimistoja ja kursseja on
TjarjWj«Wy-Englannissfli,^
, , , kaiken tämän seurauksena on olliit laaja siirtolaistulva Canadaan
Taloudellinen ahduikttytila Euroopan maissa on myös kii)ioittanut tän-
"ne suuntautuvaa sUrtoIaisuutta. Onhan Canada laaja maa, "suunnatto
mine mahdollisuuksineen". Siellä on tilaa, niin uskottiin.
• Vuosien kuluessa on tämä siirtolaistulva kuitenkin; ylittänyt tar-jolla
olevat työmahdollisuudet ja olliit omiaan lisäämään\ muutenkin
•suureksi paisunutta talvityöttömyyUä, Mutta ei sillä väliä; arveltiin
hallituspiireissä. Työnantajat saavat halpaa työvoimaa. Elonkorjuu
tulee suoritettua halvemmalla, kun on runsaasti työläisiä kilpailemassa
tilapäiseltä työstä. Viisi siitä, miten heille kay talvella. Laivakomp-paniat
ja rautatiet hyötyivät.
Ensimäisiä oireita jonkmlaisesta muutoksesta eiirtolaisuuspolitii-kassa
oli hallituksen antama muodollinen määräys Keski-Euroo-
. pan maista tulevien siirtolaisten lukumäärän rajoittamiseksi. Myöskin
hallitus sittemmin kääntyi länsimaakuntien puoleen n.k. mennoniitti-
- fcyöymyksessä, kieltäytyen sitten ottamasta vastaan näitä uskonlahko-eläisi^,
koska maakuntfdiallitukset asettuivat vastustamaan niiden maa­hantuloa.
Tilanteessa onkin viimeisten parin vuoden kuluessa tapahtunut
melkoisia muutoksia^ Tilapäisen elonkorjuutyövoiman kysyntä on suu­resti
supistunut traktorien ja yhdistettyjen leikkuu- ja puimakoneiden
käytön levenemisen johdosta. Kaikilla muillakin aloilla on työnkysyn-tä
suurempi kuin tarjonta. Työttömyys on muuttunut kroonilliseksi.
Sitä pahentaa yleinen taloudellinen kriisi.
Tämän vuoksi on alkanut kuulua ääniä, että siirtolaisuuspolitii-kassa
on tehtävä muutoksia. Sitä ei ole enää jätettävä laivayhtiöiden
Värväyksen varaan. Järjestyneen työväen taholta sangen voimakkaasti
vaaditaan että valheelliseen propagandaan perustuvasta siirtolaisvär-
Väyksestä on tehtävä loppu. Työläisten oikeutta siirtyä maasta toiseen
ei ole rajoitettava, mutta keinottelu siirtolaisten työvoimalla on lope­tettava.
Kieltätaitamattomille siirtolaisille on turvattava työnsaanti
unioiden taksoja vastaavilla palkoilla ja avattava siirtolaisille kaikki
mahdollisuudet järjestymiselle.
Mitä tapahtuu Lontoossa?
Virallisesti ilmoitetaan, että viiden suurvallan laivastokonferenssi
Lontoossa on päättäiiyt lykätä istuntojaan viikolla Ranskan hallitus­pulan
takia. Laivastoneuvottelut ovat jo venyneet melkein kuukau­den
kestäväksi, eikä mitään erikoisempia tuloksia ole osoitettavissa.
Ktm konferenssi kokoontui, kuvailtiin maailmalle tilanneita hyvin toi­vorikkain
värein, mutta mitä enemmän aikaa kului sitä niukemmiksi
kävivät puheet, ja lopuksi on kapitalbtilehdistö myöntänyt, että neu-v(
MeIujen tulokset näyttävät pikemmin edistävän merivarustusten li­säämistä
sekä kilpailun jatkumista, kuin niiden rajoittamisia.
Muuan toinen seikka on myöskin astunut entistä selvemmin nä-kosalle.
Kapitalistilehdistö myöntää, että ribtovaltiot voivat näissä
neuvotteluissaan päästä jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen ainoastaan
voimien yhdistämisestä Neuvostoliittoa vastaan. Kansainväliset im­perialistiset
ristiriitaisuudet, jotka muodostavat perustan imperialisti*
sille sotavarusteluille, ovat sovittamattomat, eikä näinollen voida
päästä mihinkään asesupistuksiin. Mutta sensijaan "Chicago Daily
News" Lontoon kirjeenvaihtaja jo tammik. 27 pnä kirjoitti lehdel­leen:
"On heti sanottava, että venäläinen vaikutus konferenssissa ei
ole mikään häiritsevä tahi hajoittava vaikutus. Sen seuraukset päin­vastoin
ovat erinomaiset. Venäjä, olkoon siitä itse tietoinen tahi 'ei
sen kokonaan huomioonottamatta. Niinpä hän sanookin vastaisuudessa
pitävänsä kurin sovelluttamista itsenäisen työväenpuolueen niskoittele­vaan
"vasemmistoon" parempana kuin pään silitystä.
Muistamme miten tämä työväenpuolueen vasen siipi tuli toista
vuotta takaperin ulos rohkeilla vaatimuksilla, että puolue oli puhdis­tettava
herraskaisesta rämeliyneisyydestään ja otettava ohjelmaansa
sosialismin rakentaminen — meidän aikanamme". Tämä huuto osoit- .
tautui vain huijaukseksi, sillä MacDonald pian leikkasi siivet näillä 1 ivaksi ja kohne kertaa viikossa? Jousi
hännystakeissa kulkevilla "kaunosieluilta". oi® voinut ottaa osaa eikä jär.
' jestää tänä vuonna vielä mihinkään
hin tilaisuuksiin, sillä työttömyys koon jotka ei koskaan käy vanliaksi.
Montrealin suomalaisten keskuudes. ! luomessa, kun tulee kysymys jon-sa
on ehkä suurempi kuin monen jku» vanhemman kansannäytehnän
muun kansallisuuden keskuudessa. I ohjelmistoon ottamisesta, niin jou-sillä
ainoastaan muutama kymme-jko^^^. .l^^^^ty^^ "Pohjalaisetkin"
nen Montrealin suomalaisista „jies_
jäsenistä on nykyään työssä.
"Jeusen" toiminta on ollut vilkasta
koko talven, ainakin vuosikokouksen
jälkeen, sillä harjoituksia on pidetty
Taistelu oikeistovaaraa vastaan Canadan
konununisi
(Jatkoa numeroon 44)
K O M M U N I S T I S E N K A N S A I N V i VJ
S E N TOIMEENPANEVAN
K O M I T E A N K I R JE
Moisten tapahtumain vallitessa
saapui Kominternin tp. komitean
kirje puoluekonventsionille viime ke­säkuussa.
Se muodostui ikäänkuin
tunnusmerkiksi, minkä perusteella
tapahtui selvä jako niihin aineksiin,
Jotka todella tukivat Kominternin
kuudennen konventsionin linjaa. Ja
niihin, Jotka vastustivat sitä Julkt-sesti
tai salaisesti:
Mainitussa kirjeessä osotettiki
Canadan ltsenäisyys"-tunnus vää­räksi,
ja proletaarisen vallahkumo.
uksen erheelliseksi ilmaisuksi Ca.
nadassa. Tuossa kirjeessä kuvataan
Canada f kehittyväksi imperialisti­seksi
maaksi," jonka porvaristo val­mistautuu
sotaan NeuvostolUttoa
vastaan ja joka, omaih imperialis­tisten
ristiriltainsa takia, tulee väis­tämättömästi
vedettyä imperialisti­sen
sodan pyörteeseen. Kirjeessä sa.
notaan:
"Samalla kertaa on meidän koros­tettava
sitä seikkaa, että päätals-teluna
tässä yhteydessä ei ole abs­traktinen
(aateperäinen) tunnus,
'taistelu riippumattomuuden .puoles­ta,*
vaan taistelu Canadan porva­ristoa,
tai sen Jotain osaa, vastaan,
mikä yrittää pakolla viedä (prole­tariaatin)
kumpaan tahansa impe­rialistiseen
leiriin tulevassa sodas­sa."
Englantilals-yhdysvaltalainen yh­teentörmäys,
Johon Canada tulee
vedettyä maantieteellisen Ja talou­dellisen
asemansa takia, on Juuri se
todellinen Imperiaiistinen ristiriita,
mihin Canada huomaa kuuluvansa,
Kominternin kirjeessä lausutaan:
"Canada on jättilläsmäisen maa­ilman
taistelun yksi päänäyttämö,
taistelun, mikä on impelrallstisen
maailman sisäisen ristiriidan kes­kus."
Kominternin kirje hylkäsi enem-mistön
poliittisen teesin, missä kiel­letään
Canadan työväen vasemmis-tolaistuminen.
Ja lausui:
Ratsionallsolnnin vastavaikutus
Ilmenee selvästi Canadan työläisissä,
eritoten järjestämättömien teolli­suuksien
palveluksessa olevissa nuo­rissa
työläisissä ja naisissa, kuten
itsestään alkaneitten lakkojen aalto
osottaa, \muodostaen työväenluokan
eräiden osien vasempaan liikehtimi­sen,
mikä mahdollisesti (?) on ylel.
sen liikehtimisen alkusoittoa. Puolue
ei ole tätä ilmiötä riittävästi tut­kinut;
keskuskomitean Istunnoissa
on mainittu, että 'el ole olemassa
mitään vasempaan Uikehtimistä.'
Moinen suhtautuminen ilmaisee it­sensä
lakkojen johtamisen laimin­lyönnissä,
kuten esim. Hamiltonis­sa."
"Nykyisistä kehitysvaiheista voi
ainoana tuloksena olla työläisten e-delleen
vasempaan suuntautuminen
Ja ammatillisen liikkeen byrokraat-flen
etemmäksi oikeaan kulkemi­nen."
—
Enemmistö tuli petettyä Canadan
"hyvinvoiimilla" ja tuuditettua toi­mettomuuteen
"laajennuslaululla",
mitä Canadan rahaporhojen palkka­rengit
lauloivat. Enemmistö kehitti
eräänlaisen teorian, mikä lähenteli
Yhdysvaltain puolueen "poikkeus"-
teoriaa ja mikä esitettiin epäselväs­ti,
mutta oli kuitenkin havaittavissa.
Toiselta puolen vähemmistön toverit
liiottelivat välittömän talouspulan
tärkeyttä menestyksellisen vallanku-moustyön
edeltäjänä. Kominternin
kirjeessä esitetään tämä kysymys. Ja
aivan oikein, täten: '
"Canadan kapitalismin vakUntu-
.mlsprosesslssa on havaittavissa te­ollisuuden
lisääntyvä ratsionalisol-minen;
niin sanotussa vanhassa te­ollisuudessa
tapahtuu se hiestytys-
Järjestelmän käytäntöön ottamisen
Ja tuhlauksen poiston kautta; Ja 'uu-desas'
teollisuudessa työn entistään
suuremman tehostuttamisen Ja uu­denaikaisen-
koneiston käytäntöön
ottamisen kautta. Pankkien Ja kor-poratslonien
trustlutumlsen kautta
edistyy finanssien kontrollin keskit-tymtoen
nopeasti; i raaka-aineiden
tuottajain Ja tehtallijain flnansiaali-nen
yhdistyminen Jatkuu. Samalla
kertaa kun tuo prosessi raivaa tietä
pulakaudelle sekä Canadan kapita­lismin
sisäisten Ja ulkoisten ristirll-taln
kärjistymiselle, ovat sen välittö­mät
seuraukset: lisätä melkoisesti
työssä olevain proletaarien lukumää.
rää; ottaa uudempain teollisuuksien
palvelukseert siirtolaiset, tomaisuu-tensa
menettäneet farmarit Ja 'van­hain'
teollisuuksien tarpeettomat
työläiset; sekä pitää työväen vara.
armeija, suurin piirtein, normaalia
tasossa.
"Mutta huolimatta noista väliai­kaisista
ilmiöistä, on Canadan talou-desa
jo havaittavissa lähestyvän pu-lan
merkkejä, puhumattakaan kan-sainvällsistä
(taloudellisista) yhteen,
sykerryksistä, jotka tulevat kleto.
maan myös Cana4an mukaansa
Keskuskomitean esittämässä poliitti­sessa
teesiluonnoks^a (enemmis­tön
teesi — J. P.) lyötiin tämä lal.
min, mutta sitävastoin korostettiin
liiaksi Canadan 'hyvinvointia', eikä
osotettu täsmälleen ristiriitoja ja
pulakysymys syrjäytettiin tykkä­nään."
Enemmistö jätti tykkänään huo.
mioon ottamatta Canadan maan­viljelyksen.
Vaikka Canadan työtä-tekevästä
väestöstä on 30 prosenttia
maanviljelyksen palveluksessa, niin
enemmistön teesissä ei ollut ainoa­takaan
lausetta tästä kysymyksestä.
Vähemmistön toverit eivät myös an­taneet
tälle kysymykselle muuta
huomiota, paitsi viittasivat siihen
muodollisesti Ja koulupojan tavoin,
laatimatta sitä varten taktiikkaa
paremmin kuin taistelun ohjelmaa­kaan.
Kominternin kirje laskee le­ninistisen
perustan agraariohjelmal-le
ja asettaa puolueen vastuunalaU
seksi siitä, että se tulee muodosta,
maan selvän agraariohjelman ja a-lottamaan
toiminnan köytiäin far­marien
keskuudessa. Komin|emln
kirjeessä lausutaan muun muassa:
"Kohoava ratsionalisolmisprosessi
on käynnissä Canadan maanviljelyk­sessä,
samankaltainen kuin teolli­suudessakin....
Tämä tulee kär­jistämään
luokkavastakohtia farma­rien
riveissä, ja kohottamaan sel­vemmäksi
luokkataistelun maalais-väestön
keskuudessa Maanvilje­lyksen
suurempi tuottavaisuus, min­kä
ratsionallsolmtaen tekee mah-dolliseksl,
tulee saattamaan lähem.
maksi maatalouspulan mahdollisuu­d
e n . . . . Maatalouden alalla on odo­tettavissa
ankara kaaos."
Kominternin kirjeessä asetetaan
puolueen päätehtäväksi sen tulevas­sa
agraaritoiminnassa .seuraavaa: .
'Välittömäin. vaatimusta olijel-man
laatiminen, mikä tulee linjot-ulko-
kilpailuihin, sillä alka'^na toi­mintavuotena
on vaikea saada kaik­kia
järjestettyä. Kuitenkin koetettu
pitää sisävoimistelu sitä monipuo­lisempana.
Uusia jäseniä on myös­kin
yhtynyt paljon, etenkin mieihä;
naisia sitävastoin vähemmän. Nyt
suunnittelee seura pitää keväällä
suuremmoisen iltaman, jossa tullaan
antamaan talven tuloksia yleisölle
nähtäväksi. Ohjelmassa on lupau­tuneet
suoriutua naiset niinkuin
miehetkin, samoinkuin viime ker­rallakin,
ainoastaan eroituksella et.
tä voimisteluestiyksiä tulee olemaan
tällä kertaa paljon enemmän.
Mutta näiden suunnitelmien tote­uttamiseksi
tulee Jokaisen jäsenen
muistaa että saapuu säännöUisestil
harjoituksiin, eikä loista poissaololla
joka töine» kerta, sillä tavalla ei
voida saada mitään eheää esitystä.
Muistakaapas kaikki Jousen miehet
Ja naiset harjoltusaikanne.; ja aiita-kaa
toisiaankin näytös mihin lyhy­ellä
ajallakin voidaan päästä.
Rajat selville. — Vieläkin siitä kir.
joituksesta "Rajat selville". Viime
kirjeessä mainittiin miten seuroja
perustellaan ja sitten niitä puolueet­tomuuden
ja isänmaallisuuden ni­messä
koetetaan viedä eteenpäin.
Sattui Juuri käteeni eräs suomalai.
nen kansallismielinen lehti jossa se­lostetaan
Suomiseurain ja Ulko-suomalaisyhdistyksien
yhteen liitty­misestä
ja yhteisen toimikunnan va­litsemisesta,
j(«ca Suomesta päin tu­lee
Johtamaan näitä "puolueettomia"
isänmaalliskansallHshengen, omaavia
seuroja. Tässä toimikimnan kokoon­panossa
on ensinnäkin Suomen hal­lituksen
ministeristö melkein koko.
naan Ja loput kaikki enemmän tai
vähemän Suomen hallituksen lähellä
olevia lienkilöitä. joten siltä puolel­ta
on kyllä silloin hienon ja hyvin
asestetun johdon alaisena, eikä ole
pelkoa että pois raiteilta kukaan
pääsee menemään, ei ainakaan seu­ran
toiminta. Myöskto seuran jäse­nistö
on silloin kirjaimellisti luo­kitettuna
niiden sääntöjen jälkeen
mitä tämä Suomessa oleva toimisto
tässä viime vuonna antoi tänne
maahaan tunnetuin?" näiden kansal-liseurojen
perustamista ajaville hen­kilöille.
On oltava kahdet säämiöt,
koska on oleminen kahdenlaisia Jä­seniäkin,
toiset säännöt toteuttaak-sen
tarkoitusperät, ja toiset jolla
pyhitetään keinot, niinkuin ohje si­sälsi.
Miksi näitä juuri koetetaan viedä
puolueettomuuden nimessä? Eiliö si­tä
voida yhtä hsrvin selostaa, että
tämä ja tämä kansallisseura on
iSuomen hallituksen tänne asettama
ohranalaitos, joka tarkkailee täällä
toisella puolen Atlannin olevia suo-malalsten
toimia, ja silloin myöskin
sen jäsennyyteen ymmärettävästl yh­tyisi
jokainen kansallishenken ja
ohranoimisen hyväksyvä henkilö, ei­kä
kukaan tulisi harhaan Johde­tuksi.
Miksi tällä puolella juuri on
näitä seuroja perustettava puoluet-tomuuden
nimessä, toimiihan Suo-
Tukkijoen" ja Seitsemän veljeksen"
rinnalla. Työväen teatterien ohjel­mistoon
on "Pohjalaiset" kuulunut
heti sen ilmestyttyä, samoin Fort
Williaminiin näyttämöllä aikaisem­min
esitetty. Nyt näytellään koko­naan
uusin roolijaoin ja on samalla
pieni "kypsyyskoe", sillä näytelmäs.
sä on monta hyvää tehtävää ja sa­malla
vaativaa, joteii yleisölle tar­joutuu
tilaisuus ja varmasti mielen­kiintoinen,
sanomaan painava sa.
nansa esityksestä. Moni joka on
kappaleen aikaisemminkin täällä
nähnyt, rientää tekemään tutta.
vuutta uudelleen. "Pohjolaisista"
löytyy kaikkea, sillä saa nauraa, it.
keä, siinä lauletaan ja_ tanssitaan,
mitä sitä enää osaa yhden illan
osalle odottaakaan,,, ja .kun yleisöl­lä
on vielä se tiedossa, että harjoit.
telemme esityksen aina mahdolli­suuksien
mukaan ehyeksi. Osajako
kokonaan uusi. näytelmän keskeisin
henkilö (Jussi) Wäinö Kääriäinen,
(Hari-i) Jiissi Köskltalo, (Liisa) Aino
Turunen, (Kaisa) Lyydia Tuomi,
(Santtu) Einari Hoffren, (Kaappo)
Wiktori Tuomi, (Maija) Elmi Ant.
tila, (Antti) ViU Berglund, (Valles­manni)
'Jack Jackson ja (Karja­maan
Kyösti) Eino Hilman.> Lisäksi
pienempiä rooleja, kylän tyttöjä Ja
poikia, sekä häijyjä. "Toivomme y.
leisön pitävän tämän: mielessään.
Alkaa k:lo 8.30 m. Sisäänpääsy etuk.
40 senttiä, ovella 45 senttiä.. Kuvia
myöskin saatavana. Riennämme siis
kaikki williamllaiset katsomaan
Pohjolaisia", samoin ympäristöltä.
Tervetuloa!
P.''W:lainen.
määrin suomalaisetkin saaneet työ.
voimansa kaupaksi.
Ympäirstöllä on huomattava mää­rä
muita pienempiä kaivantoja
joista vam muutama on tällä kertaa
käyrmissä. Puheiden Ja kaiken val­mistelujen
mukaan pitäisi useassa
alotettamaan työt lähitulevalsuu-
Tiessa. Työnetsijöitä paikkakunnalle
tulee Joka i»ivä, sillä tämä on
ikäänkuin läpikulkupaikka kuljek-seville
työläisille.
Siitä myöskin johtuu että kaivaiu
tojen päällä on työhön pyrkijöitä
paljon. Yksistään Norandaan on
joskus päivittäin aina sataan asti
työvoiman tarjoojia. Siis hyvästi
tulee täälläkin näkemään että työt­tömiä
on joka suunnalla verrattain
paljon.
Suomalaisen Järjestön pohnja
Martin Hendrickson käväsi kyläs­sämme
pitämällä puheen Järjestö­toiminnan
tärkeydestä. Puhuja ku­vaili
sattuvilla esimerkeillä miten
! järjestötoiminta on ollut suomalais-i
ten kulttuurin kohottajana. Puhe
joli hyvä seUaisUle jotka ovat vä-hemmän
tietoisia Järjestötoiminnan
merkityksestä. Mitään uutta ei pu­hujalla
ollut sanottavaa niille jotka
ovat vuosikausia olleet ^ työväenliik.
keen mukana.
Prctestilausiinnon päätti Rouyn
naisosasto lähettää Canadan postl-hallitukeslle
sen johdosta kun To.
veritar lehdeltä on evätty posti,
oikeudet Canadaan. Niinikään ke-hoitettiin
jokaista yksityistä läliet-tämään
"protesti" mainittuun paik-kaan.
S. J. osasto tulee täs'edes aina.
kin toistaiseksi vuokraamaan pai­kallista
Ukrainian . haalia toimintaa
varten. Tämä katsottiin edulliseksi
yksistään senkin tähden -että meillä
on silloin myös näyttämö käytettä­vänä
ja niin ollen*" til£dsuus jär.
Heni
N malkaolijeioja
Can. Suom. Järjesuja
ganiseeraajan, tov. Martin
sonin matkaohjelma jatkaa
vasti. *
Osastojen ja tovc-rt-iden <
la paikkakunnilla p-.^detiit,
kunaan tilaisuus haaieiiT;.
kittjönä päivinä ja
niistä hyvin.
25 p. hehnik.
C2. 27 p. heimik.
Can. Suom. Järjestöä T. p 1
nimeltä " T u r m a " , ja­taan
alueen nyrkkik-hti ja V.
nen lehti "Rusko" nivÖ3 «jf^t,
puheita, runoja, k e r t o m u S^
lua y.m. Ja jos ti nämä ^
yleisöä, niin tanssi varmaaii'
maa kaikki hyvän soiton m
Ovilipun hinta [i-i .-^t-nttiä r
pu nousee 8.30. Tiivetuloa
ja kaukaa.
Päätettiin avu.-tna '%y
torstain numeroa kirjoitu!-
vaikkei se oikeii, tyydytä '
täällä. Yksi syy „n että to
numerossa on nykyään p
kaikenlaiset parjaus- ja riita;
"Toverin" liikkeeniioitajan '
sa useassa numerossa sano'
että tämän torstain numeron
ta voivat naistoverittaret Can
sa seurata .työväenluokan
liikettä ja toimintaa. Ei ai
viime aikoina ole torstain
rossa ollut paljokaan muuta
parjausta. Niihin i-iimie tahto
voja, ne opit on meillä
Mielestämme naisliittojen
koetetaan kasvattaa yhteis
rystä ja sopusointua työväeni^
keskuudessa. (Vajjaudessa
järjestämään viikottainen
su
Naistenpäiväiltamat vietetään lan.
antaina 8 p. maaUsk. tJkraman haa-lilla
täkäläisen naisosEiston toimesta.
Niin useasti on täällä kuultu kai.
numero, joten .se asia korj-sillä.
— Toim.)
iestää näyta„« .e.» muita -m^-h^^^''Z^:Sr^
mallisia valistustilaiusuksia. innko lahot.-^^, •• ,
ijonKa lanetjmme vnme k .
nadan postihallitukselle. Se oli
lilla täkäläisen naisosaston toimesta"
'Jurille, ettei syy ole heidän,
paavan ohjehnalllsta illatsua. Nyt |
tarjoutuu siihen tUaisuus. SUlä^mal. r!.':\^.^"..
nittuna iltana tullaan esittämään V^^^^y^'?'' ^'»an pro
monipuolinen ohjelma. Useita Jouk-M^' hyva tulee,
ko. sekä yksityisesityksiä. Tanssia . '^"'^^^^ f / ^ y ^ ^ ' " ^ ii
on lopussa että kaikki olisi tyyty- J^^ff f " haitallinen ter­vaisia..
* j nalle koko talven. Toivomme-
; Naisosasto; f puolestaan toivoo että M^^vätP"»'^^" toiminnan
Rouyri suomalainen väki tulisi sil. | — «epekka.
loin haalille tähän kerta vuodessa
'Olevaan JuhlatOaisuuteen. Samalla
myös - huomautetaan että ken ha^
luaa nähdä Ja kuulla ohjelman tuU
koon haalille 8.30 111. Naiset lupaa
olla täsmällisiä ' ohjelman- -allcami-sessa.
Naisosaston kokous, on sunnuntai,
na 2 p. maalisk. Evl Backlundin
asunnolla. Valitaan uudet virkaili-j Niitä vietetään maalisk. 8
jat, ynnä muita :asioita; Jokainen illalla Gapriel H i l l i n talolla,
kokoukseen! Uudet Jäsenet tervetul. tulee olemaan paljon hyvää
leita! ~ E. B.i • ' ; ; 4 ™aa Ja ilmestyy taas naisten.'
hittäjä"' monipuolisena. Ett»
sitä hommaa. Tulkaa sitten^
maan kansa läheltä ja ka"
Ovimaksu on 25 senttiä. En
nyt enempää, sitten näette
Sälmon Arm, B. C.
.MitäJiän ne akat Itypp<ä,,i
Ipian joku joka ei Tn. liiton:
[ ta tiedä, mutta nyt salat ju
Naistenpäiväjuhlat on
Red Deer, Alta.
Eri paikkakunnilta
Rouyn, Que.
Työoloista. — Johtavana työmaa­na
paikkakunnalla on Noranda
(Home) kuparikaivanto, jossa lähes
tuhatkunta työmuurahaista kaivaa
rikkauksia Ibisluokalle, Saaden itse
vain pienen osuuden tuosta luomas.
taan rikkaudesta. —
Noranda.kaivannossa on huono
vanhanaikainen" työjärjestelmä, Josta
aiheutuu että työskentely mainitus-sa
työmaassa on vaarallista. Työ­maata
paturmia tapahtuu tuhka ti-
Alueemme T n . l i i t on kokouksessa
t.k. 16 p. oli paljon asioita keskus- akait hukkaan hypänneet,
teltavana. , 1 Ka«vaa se vaan tämäkin
Jäseniä päätettiin ruveta verot, kunta. Mrs. G. Seppälä
tamaan 10 sentillä kuussa ensi ko- Kustill© toisen pojan v.k,
kouksesta läMien. Tähän verotuk. Äiti ja poika voivat hyvin,
seen pakottaa monet eri asiat mei- Osaston toiminta on
tä. Täällä ei tahdo saada jäsenii
Kokouksessa myönnettiin rahal. keelle niin paljon että
lista avustusta. Venäjälle huhtik. kokouksia pidetyksi. Mutta b
lähetettävien matkarahastoon 5 taan että kevät taas räkää
dollaria, puolustusliitolle 5 dolla- luo uutta intoa työläisten
ria, aluetoimikuiinalle 5 dollaria, Päästyään kovan talven yli.
alueemme metsätyöläisten rahas. hellinen ahdistus lepää ras'
toon 5 dollaria^ naisliittojen yleis, vielä talven aikana työläisten
sihteerin kassaan 2 dollaria. tioilla, kun ei ole lyötä ja
Puolustusliittoon yhtyminen jä- ainakin pitää. Nyt on tää
tettiin toistaiseksi. Allekirjoitta- Jotkut perheen isät päässeet
nut lupautui ottamaan tietoa siihen aputyöhön, tietä leviitämään.
yhtymismaksuista ja muista siihen j vainen tervehdys.
kuuluvista seikoista.
Kansainvälistä naisten päivää |
päätimme viettää maalisk. 7 p.
Elspethin haalilla; määrättiin hen. j
kilot tehtäviä suorittamaan tuona
iltana. Silloin esitetään kappale
Oskarin Maijt
T M a a Vapani
lasta
Jopclompaa vastausta suurella me­lulla
alettuun hyökkäykseen lienee
tuskin aikaisemmin saatu, kuin min.
kä sai ulkomaalaiset kirkot ja kirk.
kojen päät, nostattaessaan ''protes­tiliikkeen"
Venäjällä muka tapahtu­via
uskonvainoja vastaan.
Neuvostoliiton "oikeauskoinen"
kirkko, jota ei suinkaan voi kukaan
moittia liiasta kommunistiystäv3ry-destii.
vastasi nimittäin jokimen päi.
vä sitten ulkomaalaisille veljilleen,
että olkaa toki siellä vouhastelemat-ta
niiden "prptestienne" kanssa.
Täällä Neuvostoliitossa ei ole ta-länsimaissa
huu­tamaan
köyhät farmarit taisteluun
rikkaita farmareita vastaan Ja mL
ifä tulee sisältämään heidän välittö­mät
taloudelliset tarpeensa sekä
kärjistämään niitä luokkavastakoh­tia,
joita maanviljelyksen kapitalis­tinen
kehitjrs on jo korostanut."
Tämä agraariphjelma tulee niin­ikään:
"johtamaan köyhät farmarit tais­teluun
rikkaita farmareita ja heidän {paskaa" he tämän Jälkeen tulevat
siellä "sivistyneissä
datte. ,
Tämä Neuvostoliiton alueilla, vielä
Jumalattomien uskoon kääntymättö­mien
keskuudessa toimivan kirkon
päämiesten Julkilausuma "sivistyneiL
le", länsimaisille uskonveljilleen oli
allekirjoittaneen mielestä vähän sa­maa
kuin olisi jääpuran pistänyt
heidän paidankauluksestaan sisään.
Emme osaa arvata, minkälaista " r i -
maakUnnallisia hallituksiaan, pank­keja,
rautateitä, lainausyhtiöitä ja
koko kapitalistista järjestelmää vas­taan."
(Jatk.)
tanssimaan, kun omat uskonveljet
heidät pettivät juuri tärkeimmällä
hetkellä. Ihan justiin silloin, kun
oltiin pääsemässä parhaaseen tap.
pelun makuun.
joskus maailman aikaan oli
tunut.
Joten niin se voi käydä
edellämainitussa jutussa.
Muuten, tässä lopuVsi oU_
tovereillemme ilmciietiava
.mojova uutinen, että lehtemme
Mutta kyUähän ne Jesuuttavilsau- huovuttamaan joka viikko yMS
den kaikista ..koukuista selvillä ole-lyim; erikoiseksi naisten
vat kirkkojen päämiehet taasen Jon-
Toverittareiltamme on laajäs*
kun hyökkäysaiheen NeuvostolUttoa Ladassa puuttunut jo pit^n
vastaan löytävät. Ei mille ole en- Lma äänenkannattaja, joten
nenkään kovin pitkäksi aikaa sormi | (jgn ottamaa kantaa asian
suuhun mennyt. Olemme aivan var. jtelyssä kai tenehdittänee
ma, että kohta saamme kuulla uu- Naistovereidemme kannatukset
den mörköjutun, jonka voimalla lee myöskin riippumaan m a^
yritetään edelleen tasoittaa kirkon- osaston elinvoimaisuus ja
miestenkin puolelta tietä oikein jy- hisyys. Jokaisen tjöläL^naLcen
myhyökkäyseUe Neuvostoliittoa vas- Ljis 4drJoituksiUaan tukea T
^^Taaoni.s ekseen olemme niglkehi taipu- ykraiatyns tän aismteanh doolsliassitmonm an „
vaisla uskomaan, että eiköhän ne geksL Olemme nim. vielä tää»
pahtunut mitään sellaista mistä te-l-kirkkojen napamiehet, kuultuaan Uituksessa sellaisella ' v a i"
nyt venäläisen uskonveljensä peruu- LeUa" kannalla, että kai
tuksen uskovaisten vatooista Venä- työväenliikkeen menestys
jällä. ala Ihan suoralta kedeltä väit- riippuu joukkojen kannatuössa
tämään. että polsut ovat pakoitta- lä koko liikehän raientna
neet heidät tällaiseen peruutukseen, joukkojen tarpeeseen: jc*^
Mikään llime sellainenkaan väite el hottelijat kyllä väittävät.
olisi meidän syvästt pyhille isillem. päinvastaistakin,
me. Mulstetaanhan heidän edesottt- Näillä sanoUla ter.-ebäisi&
misensa menneiltä ajoUta. Voisi esL ten sivun syntyä Vapaudessa f
merkiksi muistella viime talven ta- vomme että naistoverimnie
pahtumia, siUoin kun lelitemme oli i
alla ottavat osaltaan sivuBSS
syytteessä "majesteettirikoksesta'*, tamiseen osaa. Yhteistöinä^»
SIHoinlian näiden samaisten klrkcm- {sittenkin se voima, joo^
miesten toimesta nurittiin kaikki kuljemme lopullista
asiat ylösalaisin, s.a, ^ h t i i n punai. kohden — sosialistiseen
sista syypäitä kaikkiin mahdollisiin taan.
ja mahdottomiin synteihin mitäl LopP»^''^''''