Vapaus, December 13, 1923

              fiadborygsa. Oat., joka tiistai, torstai ja lauantai.
V A P A U S
( L i b e r t y )
Tbe only organ of Finnieb Vfotken in Canada. Pub.
lisbed in Sodbury, Ont, evexs Töesday, Thnrfiday and
Saturday.
Adrertising rates 40c per col. incb. Minimum charire
for »in^e inaertion 75c. Discoont on atandine advertise-inent
'f he Vapaus is the best advertisiner medium among
the Finnisb People in Canada.
Vapauden konttori ja toimitus ön: Liberty Building
Ziome St, Pubelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury,
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2,25, kolme kk.
W ^ j a y k s i kk. 75c
Yhdysvaltolbtnja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kolme kk.$1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla läbettämään,
asiamiesten ^oHla on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per
eoonallisella nimellä.
.T. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. ,
llmotURhint« kerran Julolstuista ilmotuhsista 40c
palstatuumalta. Suurista ilmottrksista sekä ilmotuksista.
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennu^. Euoloilmotuktiet $2,00 kerta ja .'»Oc lisää jokai,
seita muistovSrsyltä, Ni"ionmnuto3llmotukset 50c -kerta,
SliOO kolme kertaa. AvioeroUmotukset $2.00 kerta,
$3.00 kaksi kertaa, ^vvh' -Sjlmotukset $1.00 kerta. Ha-lirtaantieto-
ja. osoteilmot!»ks*^t 50c kerta, • $1,00 kolme
kertaa» TOapäisilmotuksistf, ^'t^a raha seurata mukana.
Tiistain lehteen aijotut il'«otak'!et pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstff-1 '''ahteen tiistaina ja Jauan»
tain lehteen torstaina; kgl''^ 8.
' Regi<«tered at the Post Office Department, Ottawa,
as secon'' class rrt^er.
Marialaisuudftri varhaisemmat
Ii koettelemtsk&et
Kun ensimäinen I/iternationale v. 1864 perustettiin
Lontoossa, ei kaikkia luokkatietoisia työläisiä yhdistä
välle kansainväliselle taistelujärjestölle saattanut sil­loisissa
oloissa olla suuriakaan menestymisen mahdol:
]isy.uksic Kamafijvälisessä työväenliikkeessä - risteili
«illoin mitä erilflisempia virtauksia. Elisdannissa valS-vasti
porvarilliset ammattiyhdistysten johtolmiehet joh^i
tivaf laajoja työväen joukkoja .sangen mielivaltaisesti,
t Hanskassa vallitsivat anarkistiset proudhonrlaiset ja
QanQuilaiset työväenliikettä, Italiassa porvarillisdemok
raaltiset mazzanilaiset jä ji^ihdoin Saksassa' Ferdinand
Lassallen kannattaijati * jotka tistelivat kiivaasti eiseriac-hilaisia
marxisteja . vastaan. Työväenliikkeen ajatus­maailmassa
J vallitsi todellinen Baabelin sekoitus. Toif
sissa maissa yritettiin työvaenasiaa ajaa kapinain, sa-laliittojen
'ja kaikenlaisten äkkilyllätysten muodossa,
toisissa maissa taas porvarilliset reformistit koettivat
puoskaroimistoimenpiteillään lääkitä niitä ayviä yh­teiskunnallisia
haavoja, joita kapitalistinei^ kehitys oli.
jo ehtinyt iskeä yhteiskuntäruumiiseen. Tarvittiin to­della
Marxin t^pai^en miehen, luonteenlujuutta, roh-keuita
ja selväpiirteisyyttä, jos mieli' yhden miehen
Toiminnallaan aikaansaada edes jotakin toiminnan ja
ohjelman yhtenäisyyttä kansainväliseen työväenliikkee­seen.
Mutta ihme tapahtui kuin tapahtuikin. Marx
vlaati ensimäiselle Internationaielle säännöt, jotka eri
maiden Loi\tooseen saapuneet edustajat sitten hyväk­syivät
ja jotka sittemmin ovat aina meidän päiviimme
asti olleet Icatisainvfilisd» työväertliikkeen järjestäyty­misen
perustana i a pohjana. Hän laati. kuuluisassa^
«Inauguraaliadressissaan» ja työväenliikkeelle toimin-taoh^'
elman,' kehittäen siinä ansiokkaasti jo aipmmin
/«Kommunistisessa ' Manifemissään» julkaisemaansa
luokkataisteluoppia. Vuosi vuodelta näyttikin. työvä­enliike
}0 rupeavan kdiittymään voimakkaaksi'työväet)
t^iisl^luiäriestöksik Yhä useamman maan työväenjän
töt yhtyivät siihen.^ Se alkoi ulkonaisesti esiintyä ka­pitaalia
vastaani jo sangen . mahtavana vastustajana.
Mutta sisäisesti' tämä työväenluokan kansainvälinen
taisteluiärjeslö oli vielä itse asiassa sangen heikko. Sen
elinvoimia jäytivät sisäiset suuntariidat, johtuen opeis­ta
ja Marxin oppienj vielä silloin niin vähäisestä Vai­kutusvallasta
eri maiden^ työläisiin. Niinpä esim. kol-
•.messa ensimäisessä kongressissa; Genevessä 1866, Lau­sannessa
1867 ja Bryselissä 1868 ranskalaiset proud-
Imnilaiset nävttelivät "vielä sangen huomattavaa . osaa-,
Useihin päätöslauselmiin saivat he sijoitetuksi ajatuk­sia,
ioita Marx ei hyväksynyt.
Mufta Ranskan proudhonilaislen haitallinen vaiku-lus
Internatiohaleen ei kuitenkaan likimainkaan käynyt
niin vaaralliseksi kuin Bakunin ja hänen kannattajaiiisa
vaikutus, jotka pyiikivät muodostamaan avonaisesta
köyhälistön joukkointernallionalesta salaisen, klikki-kuntiin
perustuvan liiton, joka valtiollista toimintaa
vastustaen kaikenlaisilla «suoran toiminnan» keinoilla
oli ajavinaan työväen vallankumousasiaa. Bakuniläista
suuntaa vastaan > sai Marx käydä ankaran taistelun,;
päästen kuitenkin lopulta selvien luokkataisteluperiaat*
teittensä kanssa voitolle.
ja ifamlsesergisa tuhlattiin. Mulstaksamme, että yksis­tään
Vfidymlloille £0ta tuli maksamaan keskimäärin
noin 30,000,000 dollaria päivässä. Niin hirvitlavil
arvoja heittävät kapitalistit vaaalle silloin kun hei­dän
ja Heidän yhteiskuntansa edut ovat kysymyksessä.
Sillä eri maiden suurkapitalistien välinen kilpailu se
oli, joka siinäkin sodassa oli ratkaisevana tekijänä,
jpnka roihuavalle roviolle Amerikakin nämä suunnat
tomat työtätekevien kansankerrosten kokoamat .omaisuu­det
viskasi ja teki hirvittävät velkataakat vielä tulevien
sukupolvien niskoille.
Yksin sotien kautta aiheultamansa omaisuuksien
hävittämisen kautta on kaikkien maiden V kapitalismi
tehnyt sellaisen rikoksen, ettei se voi sitä sovittaa mii
lään muulla, kuin omalla kuolemallaan.
Irlannin vapaustaistelijain tu£(kan-huudot
Vapaustaistelijain kohtalo on tällä kertaa säälit­tävä
Irlannissa, Heitä viruu tuhansittain vankiloissa,
ioissa sadat ovat turvautuneet näljcälakkooir kahleit-ensa
kirvottamiseksi, samalla kun heille myötätun-öiset
ihmiset pitävät läpi yön kestäviä rukoustilai-suuksiä
kaupunkien kaduilla.
Muutama päivä sitten kertoivat uutiset Irlannin
vankien edustajiston saapuneen paavin puheille Roo­maan
tarkotuksella saada hänet käyttämään vaikutus­valtaansa
niin, että vankilain teljet avattaisiin jouluksi.
Kaikista päättäen Irlannin vankiloissa viruvien sydän*
äsärkevät ayunpynnöt ,eivät ole liikuttaneet paavin
piintynyttä ja suurille maallisille esivalloille kuuli
aista mieltä. ,
Sanomalehdet ^ertovat vain katkonaisin «ja pinta­puolisin
\ sanoin Irlannin itsenäisyyden puolesta, tais­televien
kamppailuista. Ankara sensuuri pitää huolen
siitä, että maailma ei tietäisi mitään mitä Irlannissa
todella on menossa. Näiii ollen on helposti selitet­tävissä
spHdaarisuuden puute Irlannin rialkälakkolai-sia
ja muita vapaustaistelijoita kohtaan muissa maissa.
Irlannin vapaussankareilla ei ole mitään' voimakkaam­paa
sanomalehdistöä, joka selittäisi heidän asiaanäa,
eikä siitä perinpohjaisempi sanominen sensuurin takia
olisi nykyään mahdollistakaan. Sensijaan brittiläisillä
mahtajilla on voimakas sanomalehdistö, joka puhuu
heidän asiansa puolesta nälkälakkolaisia ja heidän
tovereitaan vastaan kaikissa äänilajeissa. Senpä vuok­si
Irlannin, kovaa ikokeneen kansankerroksen tukahute-tut
tuskanhuudahtubet kaikuvatkin niih sydäntasärke-vinä,
niille, Jotka niiden^ kaikuja ovat tilaisuudessa kuu­lemaan.
9 aisuja
Canadan omailuudet vieraissa
Työn tulosten hirvittävä raiskaus
Äskettäin kierteli sanomalehdissä seuraava uuti­nen:
«Coddington Pointilla sijaitseva, sodan aikana ra-'
kennettumeriväen leiri, joka oli tullut maksamaan
6,000,000 dollaria, on myyty 61,000 dollarista.»
täinä karkottaa sitä, että Yhdysvaltain hallitus,
jonka aiotaan toimivan kansan kautta ja kansan hy­väksi,
siihen kuuluen myöskin kansan varojen ja yh­teiskunnan
omaisuuden hoito, nvyi sodan aikana ra-kehnuttanioiisa
rakennukset Ja muut laitokset sellaises­ta
hinnasta, että saatiin yksi sentti' jokaisesta dolla­rista.
Toisin sanoen koko kuuden miljoonan omai­suus
hävisi kuin kaste maahan.
Virallisten tilastojen mukaan Canadan* kansallis-rikkaudet
lasketaan nousevan 22,482,841,182 dollariin.
Nämä numerot muodostuvat niistä omaisuuksista, mitä
on sijotettuna teollisuuksiin, maanvilj'elylöeen, asun­toihin
ja yleensä kaikkeen sellaiseen, jotka me, ilman
luonnonlähteitä, luemtae omaisuudeksi.
Kaikkien korkeammabi kohovat maanviljelysomai-suudet,^
joihin kuuluu karja, koneisto, rakenntikset ja
Aiin edespäin nousten niiden yhteissumma ^,592,351,-
789-pollariin. . V' - ^
Jos :;Canadan' kansallisrikkaudet jaettaisiin tasan
kaikkien asukkaiden kesken, tulisi jokaisen canada-laisen
osalle, lapsetkin siihen luettuna, 2,500.dollaria.
Siis keskinkertaista perhettä kohti hyvän joukon tois­takymmentä
tuhatta dollaria. -
Melkein kahden käden sormilla voidaan lukea ne
työläiset. Joiden omaisuus nousee tuohon keskinkertai­seen
määVään. Yleisesti katsoen työväenluokka ei
omista mitään, ellei otetia lukuun korkeintaan pariin,
kolmeen satiäan dollariin nousevaa risaista talouskalus-toa.;
iTyöläisten /omistamattomuus on niin viimeinen,'
ettej sen 'todistamTSeksi tilastoja tarvita.
Jokapäiväinen elämä osottaa myöskin kenen käsissä
nämä omaisuudet ovat. Ne ovat pääasiassa harvalukui­sen
kapitalistiluokan käsissä, keinottelijain, Jotka eivät
ole tehneet mitään näiden rikkauksien luomiseksi.
«Omaisuus on tullut vieraalle kuuluvaksi», huu:
dahlilassalle kerran. Vaikka ^0 lausunto annettiinkin
yleensä kapitalistisesta järjestelmästä; on se kuitenkin
ikäänkuin tehty Canadaa varten.
Oman lehden puolasta
Toverit; Vitkasteli ja ja Toimelias ta­kertuivat
toistensa koh'dattua seur
raavaan keskusteluun:
•Vitkastelijat Totta puhut, (kua,
sitä oikein ajattelen, toveri. On to­dellakin
alettava jotein tekemään
Vapauden hyväksi meidänkin paik­kakunnallamme.
Toimelias^ Aivan niiii^ sanonhan,
että olet kanssani samaa mieltä,
kun-kaikki "käy ympäri. iEihän se
sanomalehti,: enempää kuin mikään
muukaan (hyvä asia, itsestään leviä,
eikä, kuten «pa3iliskit> ja muut pa­lat
ilmassa lennä, viedä se pitää
ihmisille. Hyvien .asioitten -puolesta
täytyy tehdä työtä.
Vitkastelija: Totta puhut. Niin se
on. Ensi • vuonna minäkin, rupean
oikein ponnella keräämään tilauksia
ehdellemme.
Toimelias: Ensi vuonna! .Miksi
vasta ensi vuonne? Miksi et ala
tänään?
Vitkastelija: Enpä ole tässä nyt
oikein vielä Ikurssissa; eikä ole niin
vallan hyvin aikaakaan ja muuten­k
i n . . . ' ^
'Toimelias:, «Ja muutenkin> — ei
tule. lähdettyä liikkeelle. Alku «n
hankala. Siinä syy! Kaikki tämä
tunnetaan. Hitaus se on juuri mei­dän
iperusominaisuu^mme. Samoin
tässä meidSn • lehden levityskysy­myksessäkin.
Kun tässä tuntuu ole-,
van lähenevän joulun takia ikään­kuin
erikoisessa vireessä, niin; pi-täisihän
sitä nyt toki hankkia jou­lulahja
omalle asiallemme, työväen-,
liikkeelle, ihommaamalla edes yksi
tilaus omalle lehdelle. Kyllä se m
sillä tavalla, että' sitä on jotakin
tehtävä itse kunkin kohdastansa
juuri" tällä hetkellä, eikä- yhä vaan
siirtää tuopnemmaiksi ja tuonnem­maksi.
Vitkastelija: Taidatpa haastaa to­tisinta
totta, toveri. Kyllähän minä­kin
' tässä nyt jonakin- iltana t^i
sunnuntaina voin ottaa sen verran
aikaa, että lähden käymään parin ^
naapurin liiona kysymässä ^ivatko
t ä j ä n Kri.stoffer
muistolle.
— Ifikotiini niminen myrkky, jo­ta
on tupakasjsa, on saanut nimensä
Nicot nimisestä miehestä, joka en­siksi
teki tuputan tunnetuksi Hans­kassa.
(.
Uusia ky^yksiä
— Missä ja milloin on pnamäi-;
nen sanomalehti ilmestynyt Ameri­kassa?
. * .
-— Kuinka suuri on maailman
vuotuinen tupakkatiiotanto? - *
'— IMistä tärpättiä valmistetaan?
—- Kuinka kauan laskukoi^e on
ollut käytännössä? .
~ Kuinka suuren lasketaan au­ringon
olevan läpimitatea?.
— Mistä '«keltainen sanomalehdis­tö
» on saanut nimensä?
Osaakos lahtari aja­tella?.
Sanomalehdistä päättäen on siir-r
tolaisia' tullut tänne Canadaan Suo­mesta
tämän kesän aikana runsaal­la
mitalla, niid<en joukossa kunnon
tovereita* mutta' myöskin aimo ' an­nos
lahtareita ja näille lahtareille
— Suomen : valkaisijoille — nyt
teen' tämän kysyraykSen: Osaakos
lahtari ajatella?
Tänne saapuneiden tietojen mu^
kaan on - samainen valko-Suomen
•hallitus .kunnostautunut pistämällä
tyrmään 200'Suomen työväenpuo­lueen
toimitsijaa. Ei ole avoimesti
sanottu, mihin he olisivat- syyllisiä,
mutta «yt viittaillaan siihen suun­taan,
että Suomen työväenpuolue
olisi kiinteässä yhteydessä Kolman­nen
Kansainvälisen kanssa.
Kysyn tässä välillä: Osaakos lah­tari
ajatella? , '/
Kun te" riehuitte siellä Suomessa
porvariston mukana punaisia tappa­massa,
toimitte kait;harkitusti «suu­ren
aatteen* innostamana. Arvelit­te
kai' punaisia.marssittaessanne .so­rakuopille,
että tässä tulee kaksi
kärpästä yhdellä iskulla; saadaa>
punaiset murhattua ja .«rauha» maa-
'han. kuvittelitte voivanne elää rau­hassa
ilman minkäänlaista pelon
tunnetta, porvariston kanssa.
Niin, mutta' mikä giinä oikein on
syynä kun sieltä hyvästä; Suomes­tanne
nyt tänne maahan niin jou­kolla
pakkaannutaan? Onko siellä
hätä ovella? Onkohan niin, että
herrat lahtarit läksivät pakoon?
Eikös se, niiden vanhojen riitin-ilmeinen
laiminlyönti Tiaae «B
iyllä koetettu haiMaa silakoita, sil­liä,
puolukoita, vanlianmaan tee.
toja y.m. Xäitä tässä mainitssemia.
Kolumbuksen ni tavaroita on kyllä ollut tässä
maassa «omasta takaa», kuten eitä
sanotaan. Sillin, silakan ja puolu-kan
luules makunsa ptiplesta Idi.
pailevan vaikka kuinka- «isänmM-lisen
» maun kanssa tahajisa. Sdinom
tässä maassa vahnlstetnt kaistat toi­mittavat
tehtävänsä aivan yhtä hy­vin
kuin Suomes^kin tehdyt, mut­ta
tämä niiden laatu tai muu omi­naisuus
ei olekaan pMtekijä. Se
mikä tässä : painaa on «reklaami».
'Ilmoitellaan kovasti vanhanmaaa
tavaroita ja* pidetääiv siten yllä
vanhoja tapoja, taipumuksia ga ma­kuasiaa.
Ajattelematta paremmji
asiaa tarttuu työläinen tähäp kouk­kuun
ja maksaa «istaessäan" häitä
tavaroita, niistä johtuneet kaikki
kqlut ja lisäksi voitot yksityisten
t a s k u u n . ' ' • ' / : • ' ' •
Maksamme sievän aumman jo­ka
vuosi siitä kotipaikan tunteiden
ylläpitämisestä. ••: - 'f-:-'''v;^v/"^^
Palaamme siihen •kovaikööriais-juittuunv
Kuten sanoin^ ei-^ täällä
Amerikan tantereella 1; ole ti^
seni ihan seUaista^ kovakiibnaista
kuin ;0n edellä Viittaamani: Täällä
on kyllä eräs, joka vivahtaa
päin, mutta se on kooltaan pieherdT
pi ja muuten hinterämpi;; joten kun
kerran muitakin vaniho|a muistoja
koetetaan pitää vireiUäj^ niin miksei
tätäkin. Sitäpaitsi tässä tekisimme
sellaisen luonnonhistoriallisen suur­työn,
sellaisen jota ei ole kujkaan
ennen tehnyt. Tämä on kuten huo­maatte
esitetty «pisneätä»'silmällä
pitäen. - ' . . ' •
Jatkamme edelleen '.samassa hen­gessä.
Kansallistunteiden häviämi­sen
• kannalta olisi jonkun; -srf^^^^
jolla on rahaa, tähän kiireimjnin
ryhdyttävä; Sopisi vallan mainiosti
tääsä ihanteen yhdistää käytäntöön,
kuten olen • tässä i ennemmin h^
mauttanut siitä .lahtarien; tänne
^_ -nainen. t^-rT^^-^
f?Men, että syksyu4
^ on.mn ihmisi
johtuen tietysti t i ö n . ^ ^ - ^ f oa
^itä kun t4
denkin keskustana.
ovat ^m^m^,,-',^^^
a suunn osa talveir?^^
~ a , että työvoi^"^,
nen ^kein tekijä on'ZZj'^
Mo v i l k k a a ^ t r^S^^
la, ollen toisinaan
on KP «SSnnSn:—X. ; n sesaannöUisesti ollnt sellai4
käynnissä, että korkeintaan ^
Jen eh vähän yli ollen yhtä 1^'
seisauksissa S'
qjuolella aikaa,, noin 5 kuDkauJl
te 1 vuoteen. Viimeinen A U H ^:
kes^i 7 - 8 kuukautta ja siitä^',
ort»u kun syyskuulla vähennetim
kolme tuhatta k ä s i t t ä v | ; t i:
työvoimasta yli 200 työläistä. 0=j
jälelle jääneistä saa nykyään työl
kenneliä 2, 3ja 4 päivää ^•iibsa.
Tämä pakottaa monen työläiset
lähtemään muualle työn etsintääiL
Täällä on kyllä useita muita teb-taita,
mutta, paljon, pienempiä j i
vähälpätöisempiä vaikuttamaan sn-restikaan
tämän kaupungin eli-;
mään. Ne ovat paperimylly, joka «a
ollut samallaisessa käynnissä jo;
useita vuosia ja siellä on pysynyt '
jokseenkin samat työläiset aina, se­kä
useita koneverstaita ja korjanj.
pajoja, joissa ei ole kovin montaa
työläistä työssä. Metsätyöt ovat ie-hittyneet
siihen pisteeseen, että (f
ole enään kuin vähän päälle puoli •
vuotta metsätyöläisille työtä, nimit­täin
suurelle osalle, • sillä-aina on ,
joku työläinen läpi vuodenkin työs­sä.
Kesällä on kyllä kaupungissa
sellaisia ^uin rakennus- ja iarjaus-töitä,
j»m., mutta' ei niin paljos,
Kahdenlaista tyytymättömyyttä
Kurjuus työväen keskuudessa ei luonnollisesti olo
ainoastaan tämän ajanV ilmiön joskin luokkavastakoh-dat
viimeisen vuosikymnienerf kuluessa ovat ilmenneet
entistä selvemmin j a räikeämpinä. Maailmansota loi
tilanteen pääomanomistajille kerrassaan .edulliseksi.
Kulutuslarvikkeiden välittäjät yjidessä . tuotantolaitos­ten
omistajien kanssa ovat maailmansodan alusta älka;
en runnanneet tavaroiden hinnat jatkuvasti ylöspäin.
Seurauksena työväen yleisestä ja'yhä jatkuvasta hädän­alaisesta
aseinasta onkin havaittavissa heidän ^kesloiu-dessaan
yleistä tyytymättömyyttä. JokaTnen työläinen;
olkoonpa hän järjestynyt tai järjestymätön, eli vaik­kapa
hän omaisi n-s;,, porvarillisen maailmankatso­muksen,
on tyytymätön,,joskaaii kaikki työläiset eivät
ilmaise tyytymättömyyttään ulospäin. He puristavat
vain nyrkkiä taskussaan seka mutisevat tyytymättBpiyy.
tensä perheensä keskuudessai •luokkatietoineri työläi­nen
ilmaisee tytymättömyytensa julkisesti sekä vaatii
itselleen ja tovereilleen kunnt)lli8ta, elämbpn ojkuetta.
Ja että vaatimukset tulevat huomioonotetoijtsii ovat he
' T ä l l ä i d ä t y ö i i tuhlauksien hävittämisiä liittyneet työläisten iluokfcataistelnrintamaaiii joka ko^
vaOpissa tapahtgnut'lamaamatta siitä «aakka kunjkoaa työväen luokkayonpan yhdeksi koKoimidäudeksi.
rauha''jiÄi^ettiin.''!^fultff se kuitenkaan ei, ole mitään |Silla kokemidcset osottavat,'efta yksityiset esitykset ei-siften
nähden mitä itse» sodan kautta työn tuloksia .väl työnantajaan vaikuta.
ne nyt näm joulunHkunniaksiikaan-• . , , ^ - » " , 1 1,
1 . Lxx 1 • * i • • 4."*- kien mukaan pitänyt olla paras
kuin näytteeksi tilaisi, tata Camv •., ^ „' • X " — - paikka maalimassa, se Suomi? Ai­dan
järjestyneen työväestön aanen- ,, ...
, V . «r u. T ' • a,n„* nakin siihen suuntaan te porvaris-kannattajaa.
Vapautta. Ja ainahan
sitä' sattuu yhden ja, toisen Kuu­levan
aprikoivan,, että pitäisi sitä
aentään olla vakituinen»sanomaleh­den
tilaaja; Helppo kai "niiltä on
saada tilaus, (Pitääkin tässä nyt ot­taa
varteen, tämäkin-asia, jolle ei
tähän mennessä ole tullut annettua
juuri mitään huomiota.
kysymyksiä ja vasta­uksia
;-^Vapaa-satamalia ymmärretään
se^llaista kaupunkia tai satamaa,
jossa kansainvälisten päätösten pe­rusteella
eri -maiden tai määrätty-,
jen maiden laivat voivat lastata tai
lossata lastinsa ilman, tullia.
Syyin paikka mwessä on Min-danaonedöstäUa'
Filippiinien vesil­lä
Tyynessä meressä, ollen, syvyys
sidlä 32,088 jalkaa. —•
— Ganadassa on nykyään kaik­kiaan
^00 vapaamuurariyhdistysta
eli «aitiota», joissa on yhteeiisä
110,000 jäsentä."
—-Juutalaisten ajanlaskun ;mi?-
kaan nykyään leikataan , 5,864 ;ttä
vuotta.
- Kolumbuksen Ritarit niminen
salaseura perustettiin' helmikuun 2
päivänä vuonna Nevr Have-nissa,
Connecticutin' valtiossa
dysvalloissa. Tähän yhdistykseen
otetaan . jäseneksi ainoastaan roo-malaiskatoolilaisia
ja {on järjestön
karkotuksena Toomalaiskatolialisten
käsitysten levittäminen! sekä jäsen­ten
aineellinen' avusta^mlnen j a tur^
vaaminen.- Vaikka, seuran näinol­len
, luulisi rajottavan K toimintansa
yksinomaan uskonnollisiin, aisiöihiri
ja hyväntekeväisyysaloille, on je
kuitenkin viime vuosina^^uodöstUr
nut yhä enemmän valtioHis«iksi lai­tokseksi,
joka/jbko enemmän tai
vShemmän, iinrallisesti ottaa osaa
käytännölliseen poUtiiikaanjä. on
ottanut tehtävlUäeen enne^ kaikkea
vallankumouksellisen t y o v äenliik-keen
\vastus^misen.^ 1^^^^
ritarien jäsenmsj^^ kerrotaan • ny­kyään
no\isfev^n ,noui 400,000. Tä­män
i^it^^nnnon,' vmkatukscsto on
Yhdyavifltain haDitus nInuttSnytj er
fiköisen :'}nHIaa>aivBn Amerftan loy-ton
apuna ..toimitte. Olitte; siljoiri
sisällissodan aikana valmiit lyömään
vasemmalle ja oikealle, ^äekä syyt­tämään
punaisia-: maanpetoksesta.:
Onko se teidän tähän maahan
tulonne silloisen , ajatuksen mu­kaan
(ja mahdollisesti nykyisenkin)
muuta kuin selvä maanpetos?; iLäh-teä
hyppyyn silloin kun velvolli­suus
vaatisi olemaan paikoillaan. Se
on nyt lahtarin^ ajatuksen mukaan
ei vähin kuin maankavallus.
Ja kun nämä kunnian hohteella
vartfstetut' «paapat ja dotatj>"hank­kivat
tänne maahan tuloaan, niiri
sen valkoisen' hallituksen antaman
passin lisäksi - on saatava jonkun-^
lainen todistus työväen yhdistyksel­tä'
siitä ? miten on osannut ison
xymäkän aikana käyttäytyä.
Huomaavatko herrat tässä sitä,
että tässä maassa pidetään suurem­massa
.arvossa työväen yhdistyksi­en
> antamaa todistusta eli puolto-lausetta
ku^n papinkirjaanne, suoje­luskunnan
'todistusta tai: passia.
Muilla ei ole täällä mitääij, vir­kaa.
Ei niihin kukaan usko. Eikö
se loppujen lopuksi olp huono' hal­litus,
jota silloin ja jälkeenpäin
olette olantakaa puoltaneet kun el
se kykene kai/salaisiaan lähettä­mään
ulkomaille ledes sellaisessa
asussa,; että niiden maineestfv uskoi­si
hsrvää muutkin: kuin näiden pa?
perilappujen tekijät. Tekoa,vtässä ta-pauksessa
• murhaa, joukkomurhaa,
ei voi teidän , valkohallituksenne
poistaa.
Se. on 'Vähän ;kuisaltihen asias ee
toveriluoton hankkiminen ja - onko
siitä takeilta, että sen saatuanne
edes osaisitte sitä oikein käyttää?
Mitäpäs sialle päärlyjä heittäisi,
sehänsotkisi: ne jalkoihinsa...
Tämä : lahtarien tänne' maahan
pakkaantuminen: on jotain-ihaauutr
ta tämän < maan siirtolaisten histor
rijassa. Se on uutuus ja. ^noa la­maahan
pakoileraisesta ja, taalta mu- . .
, . . . „ • -,,etta sula olisi suurta miesen kr-ka
turvaa hakemaan tulleet. Tassaj^. ...... .. ,
sopisi toimia siten, että, siellä tyn-käeduskunna^
ssa. säädettäi'sjin seu­raava
määräys: Jokaisen lahtarin,
joka • siirtyy Amerikan mantereelle,
on vietävä muassaan vähinftäin kak­si
kovakuoriaista valtion sitä var­ten
- laittamissa laatikoissa.•. Nämä
eläimet .valitsee puolestaan ento-moloogisen;.
seuran valitsemat eri­koistuntijat.
Kuljetus, on toimitet­tava
maksuita määräpai-lckaan.
Mielestäni tämä olisi kovin koh­tuullista.
Tässä Säästyisivät kuletus-maksut.
Asiaa täytyisi luultavasti'
jonkunverran ; «puhvata» alussa,
kunnes se tulisi yleisemmin: tunne­tuksi;'":
Tästä johtuisi jonkunverran
kuluja, mutta ajan voittaen ne sai­si
sievissä voitoissa takaisin... :
; iN3rt; siteen toisen. • puolen asiasta
otamme esille. Ne herrat' lahtarit
kun \>vat sieltä Suuremmasta päästä
keljujav niin olisi tässä kuoriaisten
siirtojuljjssa, olletikin kun sen laa­tikon
- su)bjeluskunnan päällikkö si­netillään,
mkitsee (ja jota ei täällä
saa avata Vuut.1 kuin; asianomaiset
kauppiaat)' ^a ont se henkilökoh­taisesti
periltl toimitettava} Se oli­si
tänne saapuneen lahtarin • puolel­ta
uskollisuuden uhri omille hen-genheimolaisilleeji,
mutta samalla
jokainen rehellin
soisi sitä kuin
joka petettyään
m työläinen ^ kat-ludas
Iskariottia,
feljensä on tullut
tänne hirttäytymään.
Emme asetu. täss^ kehityksen tiel-loj
mutta koetammeXsitä vointimme
mukaan auttaa. S
^ä^kkä niska.
Huonk palkat (Massan
valtiossa^
. Hallituksen työvirastom syyskuun
raportissa ilmenee, että Massan val­tiossa
saayat työläiset huonompaa
palkkaa, kuin on ikeskimääiräinen
palkka työläisillä yli maan -laskettu­na.
Tilasto on otettu 796 liikkeen
226,096 työläisestä. Keskimäärä
osotti ?24.94, joka on lähes |$2: al­haisempi
kuin koko maan pal^Jkojen
jiaan, j o n ^ tähän asti .tunnen.
Tätä ei ole ymmärrettävä siten,
että se i'nyt nolisi viimeinenj joka
täyttäisi ihmeiden mitan. Tilaa on
vielä ainakin yhdelle. Asla on näet
siten,;. että meillä suomalaisflla ei
ole vielä täällä ehtakotimaista ko-vaknoriiusta.
Tässä asiassa on tapditunut sno"
malalsten kamasaksojen taholta ihan
keskiarvo. Täydellä ajalla tj^sken
nelien 52 ^viikkoa, tekee se noin $1,-
300 vuodelle. Mutta 'niissä ^teolli­suuksissa,,
joissa koko aikaa i työs­kennellään,
onkin keskiarvo j vaih
%22M. Näitä lasketaan olevaa noin
kolmas osa raporteeratuista/ Toi­sin,
laskien osottaa raporttis, tässä
piiritaansisessa' • valtiossa työläisten
saavan työskennellä 'ke
vain neljä-viidettäosaa työviiodesta.
Se alentaa keskipalkan alle) tuhan­nen
dollarin vuodessa. l
Palkat. olivat edelliseen 3 kuukau­teen
verraten nousseet,. työläisille,
jotka lasketaan . noin puoldksitoista
prosentiksi kokonaismääräs|ä,' jota-vastoin
palkat olivat a|entuneet
enemmän. Kokonaisuudesslan kui­tenkin
palkkojen keskimäärä koho­si
3,7 verrattuna elokuuhu^ ja 8
pros. verrattuna viime ta^imikun-hnn.
Kaikista tehtaista oli 23 pros.
osa-ajalla' käynnissä^ -— Eteenpäin.
syntää.' Tämä kaupunki on iylli:
työnantajille niinkuin paratiisi, al^
lä: työväestö. on taloudellisesti mel­kein
järjestymätöntä, ei kyetä vas­tustamaan
palkanalennuksia, eikä-muuterikaan
puolustaa itseään, sillä
siinä suuressa työnantajain hyökkl-i
yksessä murtui työväen taloudellbet-järjestöt.
Ainoa teollisuusala, missä.
työläiset on nyt' hiljalleen nouse­massa
on -puutavarateollisuus, silli,
järjestymisen tarve on alkanut J - ,
mestyä monien sekamelskeiden jäl­keen,,
siinä ollen ryhmä y.m. rii-^
toja kun on alettu järjestymään
Lumber Workers Industrial Unioa
of Gananadaa^i (Canadan Puutata-ratyöläisten
Teollisuusunioon). Ta-;
män Union kehittymistä vastaaD;:;
yrittää "^Uä olevat OBU Bimellä.
kulkevat työväenliikkeen lajottajat;|
taistella kuten he tekeyät 'Venäjäi
Työnväen Tasavaltaakin vastaai
Heidän periaatteensa, ainakin toi­minnasta
päättäen, on sellaista, että
saada työväenliiketti pirstalefsi
kuten tekevät spsialidemökraatit elT:
oikeistolaiset, .Gompersit ja mu*
silloin ikun heidän vaikutusTaltanss
on luisumassa' työläisjoukkojen j * - :
toasemasta. Mitä tekee OBU <
loin kun syntyy tai on syntpäsa
jokin tämän maan työläisten laäo--
taistelu? Ottaako ja, kehoittaako
siihen työläisiä ja jäseniänsä fltti;;,
maan osaa? Jälkimäiseen voi vasta-^
ta, että ei ja edelliseen voi sanoa, ^
että aina kun on jokin tyi)läKJei|
liikditiminen, niin ilmestyy siiiei*^
OBU ja tekee 'kiihotustyötä toiä-;-
työväenjärjestöjä, unioita ja niiiiei|
toiniihenkUöitä Vastaan ja agiteM
raa työläisille, että erotkaa no^|
toisista työväenjärjestöistä P?is
yhtykää meihin, kun päinvastonj^
pitäisi kehottaa, rohkaista ja tulgi
kaikkia työläisten liikehtimisiä,
iä tarkotetana työväen elintaso3||
taisteluinnon kohottamista ja
muuten on taistelua työnantajia rsir:,
taan.' Esimerkkiä voi saada
Scotian akkotaisteluista, hiil«";^|
vajain, rautati€[työläisrten -^Iskoi^»;^
Kun Canadan rautatietyöläiset^ J^fj
nostivat josko he menevät la!s«»|
auttaakseen yhdysvaltalaisia
reitaan taistelussa, niin OBU * -
kustoimisto Wimiipegissä lähe» J |
senilleen julistuksia, että olli_^^|
nostamatta kokonaan- syystä «a» _ |
oli vain ammattiunioiden
kun sen- päinvastoin olisi P»^ /
niinkuin kommunistit tekivät,
hottaa jäseniään äänestaniäai'^ ;
tekemään agitatsioonia laKM *'
lesta. Nova Scotian laktojea^ ^
keen-ja aikana he levitmat I j^
lehtisiä, ioissa kehotettIm^2^
Scotian- kaivos- ja t e r a ^ .
eroamaan- unibstaan ja J >
OBUrBmL-.Onko täinä mitaaa^^
väenliikkeen eteenpäin vien^- 1
ropan' maissa ilmenee soaaW
raatit tai'oikeistolaiset paatmP-työväenliikkeen
edistyimsta ^
tavana- voimana. Täällä sen
ovat sosialidemokraatit ^ ^ J ^ ^ -
Äenä: vastustajana, motta tj
II m}'
mi