Vapaus, October 27, 1930

              - 1930 MäJMiahtalaä; l o i d ^ 27 p^nä — Mon., CJct 27
l^jppunut, Joulukortti-asiamiehet ottakaa
•mä huomioon ja poistakaa se maileistanne.
ja
•aas
se anu olL=i sellaista, että t u l -
r , « p n ~ j a palatessa muistaisi
"^JiL^ille naapureUle, jotka
vielä kävtä osuusUikkeen lei-fcaakkuja.
että ostakaa yksin­peliä
sillä se on kuluttajain
^ o s eikä kenenkään yksityisen
tai vähemmän kemotteli-
^ S e m m a l l e työläiselle on i t -
g selvää, että pieninkin osuus.
Viallinen liike on tavaUa tai
k a p u n a työläisille heidän py-g
^ n j a kaikille .kuluttajille e-
^ s i k s i , että se koko toimin-heidän
etujaan. ,eika
Igäii ajaa
iban jonkun yksityisen. Mutta
S i leivän käyttäjiä, jotka e l -
^tä asiaa käsitä, taikka eivät
siöfcoskaan sojttuneset tarkemmin
Uniaan, ja niille naapureille on
iettÄvä osuustoimimian tärkeys
bhoitettava heitä ostariiaan l e i -
sieltä. Tällä tavalla voi jokai-auttaa
tuntuvasti liikettämme
varmassa kasvussa.
Stten mitä tulee siihen leipien
tuun, niin liikkeessä on koitettu
tarkasti huomioon ne valltyk-niitä
on kuulunut j a koetettu
t^ata pullien makua ja näköä
s5n maun mukaan. Eihän niitä
ihirveästi ole moitittukaan, mut-on
aina joskus lähetetty joitain
romuksia, ja on niitä koetettu
ttää niin', että valmisteiden pitäi-oDä
hyvin lähellä "totuutta", jo-oiitä
voi huoletta suositella kal­joilla
on tapana leipää syödä.
Estä valituksista puhuen voidaan
sivumennen mainita, että niitä
feta vastaan lainkaan nurjalla
della, päin vastoin ollaan k i i t o l -
että ne jotka liikettä kannat­at,
myöskin sanovat mitä mil­liin
tarvitaan pullien tai rlnkilöt-näköön,
kokoon tai makuun l i -
tai vähentää, joten yleisö voi
eaikln lausua vaatimuksensa ja
mitä suurin osa vaatii koetetaan
smkaupalla täyttää,
te kellä sattuu olemaan häitä,
liajalsia nimi-, syntymä- tai m u l -
sompila tai pienempiä'" merkklpäl-viä
ja tarvitseisi niihin kaakun,
minkälaisen hyvänsä, niin soittaa
vain osuusliikkeeseen ja silloin saa
aistikkaan herkkuleivoksen kaik­kine
asiaankuuluvine koristeineen.
vieläpä hyvin kohtuhinnoilla.
Kaikkien sellaisten jotka ovat
"poortarlna" tai syövät jokapäfcval.-.
sen leipänsä annosruokaloissa, pi­täisi
muistaa vaatia pöytään vain o-suuslliky.
een leipää, k a i k k i ruokaiy-den
ja "poortitalojen" kannattajat
ovat työläisiä, ja heidän on vaadit­tava
niokaiiaikoissaan vain :työläis-ten
liikkeen leipää.
Kaikkien yhteisellä avulla kasva­tamme
tänne Torontoon vähitellen
liikkeen, joka palvelee kaikkia paik-miseksi.
^ t ä toänenpidettä v ä i t in
ei tietysti kenelläkään ole mitÄfin,
päinvastoin se on kyllä kannl-s tAtxa.
Iltamiin saapui runsaasti väkeä. S t e l -
lä oli sekä tuplajuulaiset että kom­munistit,
sanalla sanoen osaiiotto
oli sangen runsasta j a ' tulot sitämu-kiia
kokolailla huomattavat. No n i i n,
se meni sellaisenaan, eikä tsiiän
mennessä ollut vielä lapualaisuus
noussut virallisesti pinnalle, vaikka
sähköä oli ilmassa. Tämän jälkeen
Järjestyneet metsä- ja maatyöläiset
päättivät samalla paikkakunnalla; p i ­tää
myös kukkailtamat erään työ­läisperheen
h3rväksi, joka samas?ä t u ­lipalossa
menetti kirjaimellisesti
kaiken sen pikku omoisnuien ihitä
heiUä oli. Liaksi paloi tehty työ
mään veden aivan kylpyvedÄsL
Siispä veteen, ja voin rehellise^
sanoa, että vaikka olenkin- qllut u i n ­n
i n Ihailija, n i i n « n , o l e vielä,öäis-. Le
säni h i i n |)al}cä nauttinut ihmisestä
kuin Ä611&. Sielläifi sitä
kahäefeäh tuntia yhiäkjörtl|.iyeä
loikoiltua j a apealle tuntui j n i ^ . , ,^
täytyi illan tullen se jätt«i. iSlel-lä
oli kansaa jos mistä valtioilta k e ­säänsä
viettämässä, j a tunuriah rus­keasta
pinnasta päättäen se o l i vie­tetty
yksinomaan uimapuvussa. p U
siellä komea hotellikin jä muut mu­kavuudet
rahäpohattoiden varalta.
Olihan siellä miljoneri Vanderbilt-k
i n nuoreihpi kesäinsä viettämässä.
Ette te luule minun l i i k o j a ylistel-leen.
niin mainitsen tässä Vanderr
kakunnan suomalaisia alussa valmis­tamalla
laeille leipomotuotteita ja
myöhemmin kaikkia ruokatavaroita.
Kuluttaja.
Wanöp
inetsään , nindlttäln paperipuut, .Joi- biltin -puheen mitä häh puhui Cham-ta
mies oli katfcassut eräälle tiiliä- ! ber of Commeroen illatsussa.. Hän
juulais-jappariiik Ja joista tuhiio-Uanoi kulkeheeiisa Ätlapnln^yll 26
ton nylkJTi e i sehttiäkään työlklsel- ; kertaa. Pacificin y l i 12 fcekaa Ja tä-leen
maksanut, huolimatta parem- män mantereen 226 kertaa. N i i n että
masta taloudellisesta asemastaan, i kyllä siinä Jo näkee näköaloja Ja
Työläiset. Järjestäessään avustussil- kun hän tämän seudun on valini^yt
tornia äärimäiseen pilutteeseen JOU'»; kesäasunnokseen, iilln sillbiii kai
tuneen toverinsa hyväksi, pyysi^i* hän tästä pitää' Hänelle nimittäin
I.W.W:n johtajilta että eivät slnS • oltiin rakentamassa sinne fcesähu-iltaha
Järjestäisi tavanmukaisia tans- }\riiaa. Tästä paikasta on myö^ vain
sejaan omistamaansa haalipyttyyn,; lyhyt matka Devoe-vuorelle, Jossa pn
että saataisiin tulot suhteellisen tyy- | myöskin järvi. Siis muutteeksi s l -
dyttäväksi. Tästä vahttiin pöytäklr- täkin pienen matkan sisällä. No niin,
jan otteella eräs toveri ilmoittamaan \ voin sanoa että se oli yksi nautln-
I.W.W:n huvitoimikunnalle. Kiikäah • tnrlkfekimöia naivia mitä voi vlet-työläisistä
ei uskonut tästä toimen­piteestä
koituvan mitään tiiloksla, Jä
niinhän se kävi. että he pitivät tans­sinsa
sinäkiii iltana.
N i i n , tarissinsä he pitivät, mutta
Enpä enää malta pitää suutani
k i i n n i , vaan sanon että toimittu sitä
on täälläkin vaikka ei ole maailmal­le
huudeltu. "Visakin" on pitänyt ... . . . * „ ,i. , «
tanssia aina tämän tästä, v a i k i . ^^"^^^ f mlhm paljon tullut sinä xl-muu
toiminta onkin mennyt m e l - ^ t u s k i n saivat soittajan palfc-kein
myttyyn. Niinpä nytkin taas on ."»"^ta yhden he sa^- ^
" V i s a l l a " tiedossa oikein repäisevät nayttaa oikean karvansa. He J uksen vuoksi tuDcoori. mainittua t5s.
jässniltamat marraskuun l p . Ohjel-'^^^"^!y.^t Pf,^°"^^^^ että veshhdoonat oUvat olleet
maa tulee olemaan ai^^an yltäkyllin. ^ niitaayustusiltamia jotka jarjes^ ] JQ kolmessa Ja kahdessa j a puoless^
sentissä paikotellen katiäh aikaa,
torlkkäimpia palv^ mitä voi viet
tää, haiisfcan tovierlpiirin kera.
Elinkustannukset täällä tuntuvat
olevan kovin kallit. Samoin vaateta­vara,
verrattupa esimerkiksi Van­couveriin.
Victorian kanssa tämä on
hinnoissa samassa suhteessa,. Hedel­mät
Ja Jiiui-ikasvit ovat kovin kal­liita,
erittäinkin hedelmät. Verta-vean
.7.
Matkustettiin kauan.
arj.
Eihän se Ml?hkaa Juuri Uikutta-j
nutkaan. Harmitti vain se. että
Mitenkään ei saanut selvää. Jupk- Serjosa nosti tuon hyvän mutterin
fiiko . maa vai veturiko juoksi. M l -
h l r f se Juol&i, sitäkään ei ymmär­tänyt,
juoksiko se eteenpäin vai
taaksepäin. Maa pyöri yhdessä p a i -
Ickssa, veturi lensi ihmisineen ilmo­jen
halki, tlotkojen poikki kuljet­taessa
rämisi silloilla pyörien alla
kauheasti, ja itse rotkot näyttivät
silmissä ajoittain mustilla, ammot­tavilta
kidoilta.
Aamulla tuntui paljon helpom-mtdta.
Näkyviin sukelsi peltoja, ohitse,
Judksi mökkejä, miehiä hevosineen,
akkoja, lapsia j a kyliä.
Mishka nukkui sikeään valvottu­aan
yönsä veturin savupiipun luona.
Muuan vaJmo antoi lapselleen r i n ­taa.
Eräs mies oU taas avannut
kauluksensa levälleen j a heitteli täl­tä
paitansa s^stä. .Eräs toinen
akka huusi tälle:
että ei ole vanhoilla" mitään muti­semista
siitä, että K\xn ei/muuta a i ­kaan
saada kun aina vain tanssia.
Eipä sillä että ei nyt ole^ muuta kun
ohjelmaa. Mitäs me muuta ohjel­man
jälkeen tehdään kun tanssi­taan.
Jesseri, pojat, tanssitaan sitä,
oikein railakkaasti vielä tanssitaan­kin.
Muistakaapa vain jättää kaikki
murheelliset asiat sivuun silloin kmi
tulette "Visan" jäseniltamiin. SlLs
nuoret ja vanhat kaikki sinne. Siitä
kyUä huoli pidetään että jokainen.-
joka ei vielä jäsen ole yhtyy, sillä
meidän on näytettävä että me olem­me
yhtä visaisia kun meidän seuran
nimikin on. — i — n n — n .
Lapualäisiins ja tuplajuulaisuus
at
oo
Joni työläinen seuratessaan I.W.
(käyttäkäämme tavallista n i -
tystä: tuplajuulaisten) viime vuo-edesottamisia
tulee ajatelleeksi
mitähän eroa on nykyisellä tup-ijiläisten
toiminnalla j a olemassa­n
i , lapualaisuusliikkeeseen
Men. On henkilöitä J o t k a yälttä-ittä
nämä kaksi 'liikettä ovat
iakkaisia, sekä aatteelliselta kan­ttaan
että käytännölliseltä toi-nnaltaan.
Mutta väitökset ovat
ttfltsia ilman tosiasioihin perus-todistuksia.
Sensijaan on ois­sa
paljon seikkoja jotka selväl-lalijomattomalla
kielellä todis-sltovasti
näiden kahden taan-iiuksellisen
liikkeen kulkevan käsi-fsä
ja sulassa sopusoinnussa kes­än.
Todistaaksemme tämänkin
eydes^ tuon työläisille ennes-tunnetun
tosiasian, voimme ot-
Joltakln esimertckejä läheltä ja
toa.
okainen työläinen on jännityksel-seurannut
viimeaikaisia Suomen
»btumia, on seurannut sitä en-imilamatonta
lahtariterrorla, jo*
bpualalssankarit harjoittaa kai-laajuudessaan
koko Suomen
tekevää luokkaa vastaan. Mitä
kaikesta tästä Industrialisti
"tomiatusrenkaan" johtavat nä­rhet?
He sanovat näm: " K a i k ki
btoenpiteet, joihin Suomen hal­on
ryhtynyt ovat "kommunis-oma
syy". ' On jäUeen osoittau-nt
todeksi se, että ei politikoimal-
^öläisen olotilaa paranneta". Sa-
^ a n selostaa lehtiriepu, et-fetykää
I.W.W:hen kaikki työ
"', sataprosenttisesti, silloin t a -
tou vallankumous itsestään —
tevollinen" vallankumouksen i|iu-ota
tuplajuulaiset ovat hau-puhkeaa
silloin j a vanhasta,
astuu uusi yhteiskunta a l -
ovuttomasti esille,
kuten sanottu,'Suomen tyO-vainoamiset
tapahtuu Indus-ftöi
ja siis tuplajuulaisten mie-kommunistien
tähden. Siis he
'fjafat, että jos Suomen kom-eli
yleensä työtätekevä
^ olisi its3 särkenyt omat k l r -
Pntmsa ja polttanut työväenta-ia
tehnyt ylimalkaan kaikki
oöutyot joita fascistihunnit ovat
ja lopuksi koko Suomen
»«"uokka hirttänyt itsensä, nihi
Olisi oUut oikein sitten kai
tuplajuulaiset räpyttäneet kSsl-y
«a innokkaasti kun he räpyt-
PuolueettomaUe" konservatii-
_a^f"agentille, jonka ohvat
kaikessa puolueettomuu-
SHA'^^" omistamaansa K.
itseään jä tu^lajuulatela
Kuitenkaanr^i Suomen
^j^ä halua toteuttaa
Janten toivomuksia eikä r u -
i ^ j ^ k ä s i n odottamaan sitä
vallankumousmunan
T T ^ - Ei, vaan Suomen työ-ti
°°"se^aan, tulee ehdotto-
Kioiustamaan nutä olkeuksi-
^ sille luokkana kuuluu. T u -
l ^ i s e s t i taistelemaan luok-l
^ f e s t a niinkuin se on mon-
Sö taistellut k u n n i -
«vSr ' ' ' ' ' ^ ^ ^ t a että sisäis-i
f i ä ^ . sortajaa ja
. ^ ^ n , « i n ä ei tule p a l -
j^^tsemaan minkäänlaiset
'«"»teellisten lehUriepujen p i l -
pitykset eikä kommunistivihan liet-sojat.
Suomen työväki tulee koko
maailman proletariaatin kanssa lyö­mään
alas nykyisen vahvalta näyt­tävän
sortajansa. Tämä ei ole m i ­kään'
kuviteltu unelma pelkästään,
vaan oh se välttämättömyys. K a p i t a ­listinen,
maailman järjestys on ajau­tunut
umpikujaan, josta se ei voi
itseään pelastaa. Industrialisti, tun­t
i en isäntänsä ahdinkotilan, yrittää
rientää avuksi. Vaan voidaan jo e-deltäpäin
arvioida, missä määrin se
siinä tulee onnistumaan. Edelleen,
Industrialisti on aina selostanut, et­tä
kommimismi on erilaista feri mais­sa.
No hyvä. Jos kommunisnii on
huonoa aCnadassa, Ameriikassa ja
huonoa Canadassa, Ameriikassa ja
levän tarkoitustaan vastaavaa, muis­sa
maissa. Vaan miten ollakaan: joii
sattuu että Berliinissä raakamaiset
poliisilaumat hyökkää työttömien työ
Iäisten mielenosotuskulkueen tai r a u ­hallisen
vappukulkueen. päälle, kifri-koiden
ja ampuen työläisjoukkoja
kuin koiria ikään,- n i i n mitä sanoo
Industrialisti. Se sanoo: "Saksassa
on kommunistikiihkoilijat mellasta­neet
Berliinin kaduilla ja poliisi on
rauhoittanut mellakoitsijai". Samaa
näemme Ranskan j a Italian sekä yk­sitellen
kaikkien maiden työläisten
liikehtimiseen nähden. Kaikkialla
Industrialisti näkee poUtikoitsijoita,
kdmmitoistlraellakoitsijoita ja muuta
sellaista. Venäjän Neuvostotasavalta
on aina ollut kauhistus Industrialis-tlHe
ja tuplajuulaisille, sitä on täy­tynyt
jyrsiä palkasta jos toisestakin,
vaan aina on hampaat-kiveen kors-kahtaneet.
Entä Kiinan työtäteke­vän
kansan nousu ja vallankimious
— siitä on Industrialisti yrittänyt
kaikenlaisten "muuan Iivarien" ja
"timsterien" avulla tehdä muka
sukkelaa pilaa, juuri jä juuri samaan
malliin kuin muutkin fascistilehdet
tekevät. Ylläolevasta jo nähdään
noin kaukaa katsoen I.W.W:n j a l a -
pualaisfascistisen liikkeen "eroavai­suudet".
Mutta otetaanpas sitten ja katso­taan
hyvin läheltä samaa liikettä,
löytäisimmekö mitään eroavaisuutta
tuon virallisen ja tämän tuplajuulai-
5en e l i epävirallisen lapualaisliikkeen
välillä. No n i i n , tänä kesänä raivon­nut
ankara metsävalkea hävitti suu­ria
niääriä metsiä j a teki myös m u i ­ta
suurempia j a pienemiSi omaisinis-tuhoja.
Sättm sitten m.m. eräällä
paikkakunnalla tapahtuma, että e-räältä
tupla juulalselta farmarilta
paloi myös talo ja kaikki rakeimuk-set
muutkin, lisäksi meni maanvil-
Jelyskalusto t3^stln. sekä tietysti
muukin kalusto. Tämä kaikki tietysti
oli suuri vahmko farmarille, suurt-perhelselle
ikämiehelle, joka oh o n -
nistimut aikojen varrella saamaan
tynyt työväestö oli laittanut toverin­sa
ja tositarpeessa olevan työläisper­heen
hyväksi. Se siitä. Tässä nyt on
tarpeeksi esimerkkejä otettu jokaj^i-väisestä-
k ä y t ä n n ö t , jotka JO s i ­nänsä
ovat riittäviä todistamaan
I.W.W. liikkeen lapualalsfascistlsek-si
liikkeeksi, joka vielä kaikessa Sur-
T keudessaan yrittää toitottaa ma&il-malle
olevansa "työväenliike". Se p i ­tää
tuota liimitystä kilpenä j a naa­marinään,
mutta tuo naamari on
kulunut niin läpinäkyväksi että reh­ti
proletaari näkee sen läpi.
Tyjiläistoverit, seuratkaa omlä sa-nomalehtiänne,
seuratkaa jokäpäi-vä
kärjistyvää luokkatalstelurintaihäh
kaikissa kapitalistisissa maissa, seu­ratkaa
Neuvostotasavallan taloudel­lista
ja tietopuolista kehitystä Jä
nousua, seuratkaa K i i n a n tapahtu­mia
ja vallankumousta, jota impe­rialistiset
mahtlvallat eivät ole pys­tyneet
tukahduttamaan, ja myös
seuratkaa Intian työtätekevän kan­san
liikehtimisiä, Jota Englanti oh
voimaton kontrolleeraamaan, jä sit­ten
seuratkaa ylimalkaisesti tilan­netta
koko maailmassa. i>iän hiio-mäatte,
että meidän kaikkien työ­läisten
ön valittava plälkkamnie Itiok-keitaistelurihtamässa
jä opittava o i ­kein
suhtautuihaan kaikenkarvaisiin
vIhoUislin j a riistäjiin ynnä heidän
apurijärjestöihinsäl. Työläinen, si­nun
paikkasi on" (kaikissa maissa)
taistella kommunistisen lipun alla,
koko työväenluokan täydellisen va­pautumisen
puolesta. — Järjestynyt
työläinen.
Vitrailttaai maistel­lessa
Olihan siellä tolsetklö kaivanrtol
tuttuja nimellisesti, kuten sekin,
saarelle mentyäni ja siellä ollessa­ni
hubihäjsin melöonän hinnaksi 6
senttiä paunalta. Samoin muutkin
hedelmät samassa suhteessa.
Tulipa jo juttelua Ladysmithln
haalille menosta lauantai-iilan h u -
veihln. Kaikeksi onneksi oli enttoen
aberdeenilälnen V. Mäki asumassa
tässä naapurina ja hän hyväntah­toisesti
lupautui meitä vleihään s i n ­ne
autollaan, kuten useimpia muita­k
i n matkoja. Olinkin^ jännitetyin
mielin jä uteliaisuuden täyttämä
näkemään sitä haalia, jonka ' olin
kuullut sen pitkän lakon aikana
nousseen pystyyn. Oli kyllä entinen­k
i n haali, mutta edistysmieliselle
joukkueelle siellä olo tehtiin hanka­laksi
ja niin ryhdyttiin haalin r a -
kerihuspuuhiin. Ei siinä ottanut­kaan
monia päiviä ennen kuin haali
oli pystyssä ja toiminta virelilä o-massa
talossa, ja on aina muistutta­massa
tänäkin päivänä tovereille,
mitä yhteistahto sää aikaan. ?täali
olikin melkoisen sievä jä aivan kyl­lä
äväraklri. tällaisen pikkukylän a-sujäriiistoile.
Yleisö, vaikka olikin
vierasta, Öli kaikki ermomälsen ys-
' tavallista, kön olin tullut esitettyä.
Olisihan siellä tuUut aika viihty­neeksi
kauemmankin. Joka taloon
vain o l i . kutsuja, mutta eihän sitä
kaikkialle riittänyt. Nyt hiiomäsin,
että eivät olleet entiset tämän palk-pcialcuritälpteet/
jdtk^ sitteinmin
kanssani asuivat, kuten olen jo a i ­emmin
maininnut, liikoja näitä to­vereita
ylisfelieet.
Vierailuja tehtiin ja ystävyyksiä
solmittiin uusia Ja tavattiin entisiä
mutta eipäs imhotettu nUtäkään to­vereita,
jotka vuosien varrella olivat
käyneet meille rakkaiksi j a nyt tin*-
peen alle muuttaneet. Yksi sellainen
pari oli A. Lammin pari. Muistanpa
miten uskomattomalta, miten hir­veällä
tuntui se Untinen, mikä meil­le
saapui sinä kthiltds^nä ihfluensa-
— Älä heittele pääUenl!
— Tainhan mhiä vaan pudotin!
— Mihinkä?
— Tuohon.
— Sen täinen hitto!
— Älä kiroile, en löydä sitä: se
oli minulla merkitty se — oikea
korva oli leikattu ja otsassa oli
valkea täplä...
Ylämäessä kone^ lisäsi vauhtiaan.
^ alkoi puhkua,' huokailla, ja se
jpysähtyi.
— Saavuimme kai perille! — p.jat-teU
Serjosa.
Mutta Jcku äijä sanoi toiselle:
— Veturi ei työskentele.
— Etteikö se pääse liikkeelle?
— Ruuvit joutuivat epäkuntoon.
Mustapartainen likainen mies as­t
u i alas koneeista Ja alkoi vasaral-liEuin
kolkutella pyöriä. Nousi sieltä
>'Ielä toinenkin mies. Kone nykäl-
^ kerran, pari Ja pysähtyi jälleen.
Miehet ja naiset hyppelivät Vau­nuistaan
maahan, ja lämpimänä,
kii-kkaana äamuhetkenä he alkoivat
kiireen vilkkaa kyyköttää puoUym-pyrässä
"u^osalla" veturin luona,
Serjosa arveh: Ä
— Niinkuin näkyy, kaikki o n ~ u -
valUsta täällä.
Hänenkin mielensä teki "ulkosal­l
e " , mutta hän pelkäsi hypätä maa­han,
sUlä luuli, ettei ehtisi takai-isin,
ja siksi hän kärsi vedet s i l ­missä.
jossa kerran oli hukkunut miehiä vuotana, että toverit Sanni ja A u -
kuln hiiriä loukkaaseen. Kaivanto
puhkesi mereen. Jotkut n ^ t ä kai­vannoista
ovatkin ihan meren lah­tea
ja yksi ihan niemen niskassa.
N i i n ollen kaivokset mehevät veden
alle, ja jotkut ovat liyvihkin lyhy­en
matkan takana veden pohjasta.
Kaivoksissa ei tehdä työtä kifln
Joinakin päivinä viikossa. Siispä v a ­paa
päivät ovat muodostuneet ol-kelkä
leirielämän keskipisteiksi. L a -
dysmithilaiset ovatkin muodostaneet
uimarantansa oikein kesäasunnoksi.
Jos ketä halusi tavata, h i i n men­nä
vain santa-"biitsiUe",, erittäinkin
työttömmä päivinä, n i i n sieltä kyl­lä
tapaa.
TuU suimuntalpälvä. Se oli »e
päivä, jolloin oli määrä lähteä sin­ne
"Kolikon biitsiUe". Näin se nimi
otti korvaani toverienl lausumana.
Sittemmin näin sen nimen kirjoitet­tuna,
joka oU "QäaTikoin Beach".
Meitä lähti pari autoSastla. J . Mäki.
vanhoja hyviä tuttaviani, oli meillä
kuskina. Hän se esittelikin aina
meille eri nähtävyyksiä Ja mainitsi
nimiä ja muita mainitsemisen ar­voisia,
tarkotan aina silloin k im hän
sai äänensä kuuluville minun Ja
muijansa äänen yUtse. K5>Iläpä M ^ k l
huomasikin konstin kun tuli tärkeä
paikka. Pysäytti auton ja kim se
liani meidät ihmettelemään, niin
silloin sai hänkin suunvuoron. Pu-heenjohtajaa
näet emme huoman­neet
valita.
K a i m i i t a , kauniita olivat maise­mat,
niemet ja salmet. Tuolla Vafi-hän
|>a1aneen safmmyHSTi rauniot
savusivat, samasta syystä kotn en­nen
mainitsemani tulet. Siinä s l -
i ^ l l ^ n " erkn^dyttävä^ t o " i ^ n - I^^"^»^! ^3^^^^'
tuloB. Kuitenkaan ei tämä farmari
joutimut niin hirvittävään kurjuu­teen
kuin monet muut köyhemmät
joutuivat samassa metsäpalorytäkäs-sa.
Hänelle jäl_4—5 lehmää, tiimi he­vosia,
yU $1,000.00 maksava automo­biili
Ja rahaa pankkiin ainakin use­ampia
satoja dollareita ellei tuhan­sia.
K u n kuitenkin mainittu farmari
oU kärsinyt hirveän suuren vahin­gon,
niin paikalliset "kannatusren-kaan"
Jäsenet päättivät pitää n.s.
oli paikka, mipne ensin olivat suo­malaiset
k<d«>ontuneet tällä saarel­la,
mutta sieltä sitten ympäri pa-renmiille
markkinoille. Siinä-oli nät­t
i pieni Järvikin.
Johan alkoi näkyalEin se mää­rämme
pää. V a i n kolnrisenkymtoen-tä
mailia Nanaimosta. Erinomaisen
ihana kesähuvHarannikko. &anta
Mencm valkean sannan prfttämH.
Pitkä matala raimlkko. SSpä sir;
ihme, Jos se kuuma, paahtava au-kukkailtamat
vahingoittuneen avusta rlnko olikin onnistimut lämmittä-gust
Lammi olivat sori;uneet "fluun
uhriksi. Mitenkä nautlntorikas het­ki
se olisi ollut. Jos ollsinune voineet
tavata heidätkin, kuten toisia tove­reita
täällä. Siispä halusin käydä
heidän haudallaan. Siellähän se o l i ­k
i n Nanaimon hautausmaan nurkas­sa.
Vaatimaton puuaita ympärillä s i ­tä
yhteishautaa, joka syliinsä kätki
kaksi työn raskaan raatajaa, tove­ria.
Sodan moolokin uhrina kaaduit­te
tekta, j a Jouduitte Jättämään pik­ku
tyttönne orvoiksi. N i i n jäi se k u l ­takutri
kolmi-vuotlnenkin, vanhusten
lemmikki. Onhan se maailma kas­vattanut
heidätkin, mutta isää Ja
äitiä vailla. Heidät vei sodan moo-lok.
käväslmmepä Ladysmlthinkin
faautau^aalla, koska tiesin siellä­k
i n olevan hyvän ystäväni. S e o l i l da
Roine. Hän kaatui sydäntaudin mur­tamana.
Valkoisen märmorikivimu-reunoksen
alla sinä lepäsit Sellä,
jolla oli uskallusta poiketa paikka-kuhnan
tapalaista ja seistä uskolli­sena
periaatteillesi kuolemassakin.
Kielsit nimittäin mustakaäpun hau-dältad
hautajaisten ptyhj^tä pilkkaa
mästa. Se oH,.alhÖä hautajalstilal-i
n i i s läätiiääh, j a kÄuhllha »fth muis­to
säilyy paikkakunnan tovereitten
mielissä. Tuntuu kuin olisit kuullut
tervehdykseni Ja mieleni tuntui ilol-seUe,
että oiih saauut käydä näitä
pois menneitäkin tovereita muista­massa.
Siinä katsellessani muistomerkkejä
pisti silmiini se onilnälsuus, että jo­k
a toinen oH tapaturmaisen kuole­man
saaneita hiilikaivoksissa. Siinä
v^äjänpieiessä oli yksi iso patsas^
erikoinen a M l a a h |B sekin Jo herät­t
i huomiota, mutta vielä aiempi k i r ­joitus
mikä oli patsaassa. Simä le­päsi
ijnles, unton Jäsen, Ja oli lakon
aikana hurttain ruhjomana menettä­nyt
henkensä. Siinä on urdon lait­tama
patsas. Jossa on kirjoijus:
" K u n kävelet tästä sivu
n i i n muista, '
^^tä se mikä steä ofet nyt,
olin minä kerran
Ja mitä minä olen nyt,
tulet sfeä plaii olemaan."
(Jatfc)
— Mishka, miten on suiun laitasi.
— En mihä tahdo.
— Minä niin kovasti tahdon...
— Hjrppää pian alaS!
Juuri kuh Serjosa äikol hypätä
kiköivat ihmiset huudella:
-:- Kiivetkää vaunulhinne, nous­kaa
pian, juna lähtee.
'ikone huokasi, •pilli vlnkasl —
l ^ l ^ t t U n edelleen.
Serjosa pirahti Itkuun.
— lÄInä tahdon pihalle!
— Odota vähän, älä viitsi!
Hetken kuluttua Serjosa-parica
tarttui suonenvetoisesti housuihin­sa.
— E n Jaksa enää kärsiä!
— Odotahan vähän, odota toki!
Tuiemmei heti asemalle.
Mishka ei näet tahtonut joutua
häpeään toverinsa vuoksi, mutta
Serjosan silmät kääntyivät pelok­kaina
n u r i n j a kasvot kalpenivat.
— Mitäs smä?
— Be kun tuli minulta.
— Ole ääneti äläkä kuuluttele.
Istu tähän.
Serjosa-paha istuutui naisen vie­reen,
nainenpa puheli:
— Mikä täällä nhn haisee?
— Ja mieskin katsahti ympäril­leen.
— Joku on kai vähän "laskenut!
— Vai vähän — täyspanoksen.
Serjosan mahassa helpotti, hän
Istui eikä hievahtanut vähän vä­hääkään.
Mishka tyrkkäsi häntä kylkeen.
— Ole h i l j a a!
K u n saavuttiin aseman vaunu t i ­heikköön,
alkoi lalturiUa vilkkua
tiheässä Ihmispäitä, käsiä, jalkoja?
hevosia Ja rattaitta. Juna seisahtui
kauas asemalta. Ukot ja akat hyp­pelivät
vaimuista maahan, Mishka
ja SerJosakIn tekivät samoin.
Mishka vaan hieman, ontui vasen­ta
Jalkaansa, mutta Serjosa el osan­nut
ensinkään kulkea maalia. Pää­tä
pyörrytti, jalat kompastelivat. Ja
Jälleen, nUnkuhi veturissa ollessa­k
i n , vaunut uiskentelivat sllmlsaä
ja tälväs kallistui kumoon. Mishka
veti häntä perässään.
— Joudu jo!
— ]!;ähinkä?
— Eihän tässä käy laatuun, nä­kevät...
— He pöisluivat yaarallL-selta pai-kaita
ja Joutuivat tyhjälle tontille
kö^rkeah lä&kkuäidan luokse. Serjosu
nosti hUrm&olta mutterin Ja ilo.s-tui
löydöstään suuresti. Pääkopas­sa
välähti taloudellinen ajätu.^:
"Kotona kehties tarvitaan tätäkin!'
—• h i u t e i Mishka virkkoi:
— Mihkä sinä plstltkään tas­kuusi?
— Mutterin-
— Mihka vuoksi?
— AHaLvät vielä etsiä sitä...
Öftrjosa-fukan mieli painui maan
tasalle, k o v i n oli sääli heittää mut­teria.
Ja Mishkan sanat Leivät v a l -
Imi sydänjiiuria myöten. No, Jo on
kök6 mäSräiliJä, mokcmia, Joka
patikkaan nokkansa pistää! Jospa
tu<«i sittenkin ottaisi eikä tottelisi
enälUcläta. Serjosan mieleen muis­tuivat
li^fkki Mishkan äikaanJsaa-mat
h i i i n i t — rupesi Ihan nenää
k u i j t t l i t t ^ n . Hän puserteli mut­teria
sormiensa välissä Ja ajatteli:
— Lyöködn väin!
Mishka suuttui entistä enemm&a
— Heitätkö sen Jo kädestäsi?
— Mitä se sinua Uikuttaa,
eikä hän, Mishka, nostanut siksi,
että koko ajan ajatteU leipää eikä
katsellut jalkoihinsa,
— Miiikä sopimuksen me telmme-kään?
— Minkä sitten.
— K a i k k i on tarkoh; tasattava.
— Senhän lUe lupasimme vain
leivän suhteen.
Mishka heittäytyi selälleen maa­han.
Ja tähysteU kaiian aikaa sinis­tä,
idehkUraista pilvenhattaraa, jo­ka
purjehti vieraalla, kaukaisella, t a i ­vaanrannalla.
Suolissa -alkoi pistel­lä
nuppliieuloln, suuhun ihiiestyi h -
maa, joka jumoi liuulia. Hän syl­käisi,
tarttui molemmin käsin, pää­hänsä
j a alkoi panna tallukoita j a l ­kaansa.
Hajamielisenä hän veti n i i ­tä
jalkaansa. TarkasteU kuluneita,
kovin olivat huonona tallukoiden
kantapäät, hitaasti hän karisteh to«
mua pois sukistaan. Varkain -hän
silmäsi Serjosan taskuun, jossa oh
tuo kiusallinen, pahennusta herät­tävä
mutteri. Hän raapi -päätään.
Kenellä ei ole syytä odottaa, sen
kohdalle onni käy. Hänhän, alk».
poika, puuhailee, juoksentelee, aut­telee
vaunuun, mutta mutterin löy­tää
toinen. Mishka löi sukallaan
tlilikiveä j a sanoi:
— Hyvä, pidä mutterisi, en tar­vitse
sitä.
Serjosa oli nyreissään, hän alkoi
räpytellä silmiään.
Mutteri hlostui nyrkissä, se aivan
kasvoi kiinni karkeaan kämmeneen.
^Tappelu siltä syntyy, jos Mishka
aikoo sen väkipakolla ryöstää. Mikä
pahuksen päällikkö se onkaan —
ei voi tehdä mitään.
Mishka vilkaisi .kulmicr^a alta.
! Tällaisten toverien kanssa jon syy­tä
matkustaa eri teitä. Jos mlnmi
leipääni pitää ahmia, on hän siinä
työssä ensimälnen, mutta mutterin­sa
puolesta on valmis vaikka kuole­maan.
Kuka sinut muuten oikeas­taan
pelasti palkallls-tshekasta?
Saatat taas sinne Joutua, ellen pidä
puoliasi. Leipää en aijo antaa y h ­tään
enemmän, yksin matkustan
edemmäksi, ilman sinua, jää vah»
tänne muttereinesi...
Serjosa-rukan huulet vavahtelivat,
ja silmät pimenivät harmista. Hän
hellitti heikosti nyrkkiään hetkeksi
ja puristi sen jälleen sen lujem­min
kiinni. Ei ollut sääli mutteria
— harmitti kun Mishka oli sellai­nen
päällikkö. Eikö yhtä ainoata
kertaa saanut tehdä mitään omin
päin.
Lähdettiin liikkeelle! •
Serjosa tahtoi kulkea toverinsa
rinnalla, Mishka poikkesi sivuun.
— Mene vaan loittommaksi, . en
tarvitse sinua.
Serjosa nyrpisti nenäänsä, alkoi
kulkea takana. Katsoi mutteria,
pyyhki sitä polveensa. SääU! Eikä
voi olla antamatta. Mishka se k u l ­jetti
vieraaseen seutuun, hän ae
totisesti voi hylätä keskelle tietä,
Kirgiisien luo.
Ikävä täytti mielen.
Hän nuolaisi kielellään mutteria
parisen kertaa ja sanoa päläyttl
odottamatta:
" — Mishka, anna tämä kenelle
tahdot!
— E n tarvitse.
— Luuletkö että nUnun on sääli!
Mishka huoahti helpottuneena,
=— Turtnustipia, se pirulainen! El
näet Ilman . minua mihinkään osaa
matkustaa.
Päätettiin heittää arpaa, MLshkan
lippalakissa oli pieni j a iso tikku.
Serjosa hoksasi liian myöhään.
— Sinä petät minut, otetaan toi­sella
tavalla.
— Otetaan vaan.
Mishka otti kiven ja esitti arpo-mlstapansa.
— Puristan käteni nyrkiksi. Jos
otat kivinyrkin, on mutteri .sinun.
Serjosa mietti kauan, kumman
.ottaisi. Siristi silmänsä, kääntyi]!,
vieläpä rukollikln hiljalleen:
— Suo jumala, että se joutuisi
minulle.
— Ota nopeammin!
— Vasenl
MLshka maiskutteli suutaan.
— Kylläpä olet hölmöläinen?
Minhän aina pidän oikeassa...
Serjosa veti esille pelissä menet-tämänsä
mutterin. Entistä enem­män
teki mieli syömistä. Tuon mut­terin
omistajana oli kuta kylläl-sempi,
mutta nyt koko maha tyh­jeni
ja suu maistui pahalta.
Mishka kehuskeli.
— No Jp minä olen onnen poika I
K u n saavun kotiin, teen tästä mut­terista
jotakin, taikka myyn sen
sepälle sadasta n y i l a s t a . ,.
Serjosa .nosti v^ai^en päätään.
— Älä turhia, tästäkö — aivan U i -
an paljon!
— Mitä sitten? Sehän on. rautaa
j a kelpaa vaikka mihin. -
— Lyöd*§i*ö v ^ !
SerJosa-rukan mfeli;
o l i kuljettu jparfkjfija^aeK^
sanoi ' M n koin ltS(3Bh'
ien: , c> K
— Myy ; v a in i pois, min*
löydän malmisenkin. : .<.;iit'>,-^-.
•Tl' ' • i i r - 1 i i m i i ii
Vapauden Urjapaiaooa o t e t a u teliUvilui fatiU^ui
«yota« kutea kirjekaoriin n i m e n painoa, Idrjeenpaittan .nltmtujäm^-^t^jifi^
j a statementtien tekoa ja mita takansa ykti taikka u«eaaimiKS:>M|W
iobityötä. 0«astoja, yhtiöitä, ocäualiikkeitä ja yittitjrb^ Jk»li»iitfilMt
HettKnaän tarvit«eniien>a töitten v a l m n t n k M n v Vap•^««Ba^^t•MivIuL
Tyo - tekdään en«iluokkaUta ja Linnat ovat kohtavUiset. Labätllttätt
;iUakienne osotteella: ' - '
VAPAUS, Box 60, SvM»^&^
Bonnien
PMkomiäsvirästo
Kok6 Canadaa yattm sdotftt*>
kaikkia maan viralliselle eduJrttik
selle kuuluvia tehtäviä. antaJI paj
seja matk'jstu8ta varten kotimas
ban tai muualle. vabviBtaa aslakiz
Joja. käännokiiiä y;,m., selvittää pe
rintk- ja muita SoömeD kaosala)
siin kohdistuvia asioita.
Osoite:
Con«aIata General of f^lnlaaA
1410" Stanley Street, MontreJaJ.
Icoom 918
(Comer St. Catharine^nd Stanley
AKSELI RAUANHEIMO,
pääkoniralL
Lisäksi OP Saomislla «daMeHnf
Canadassa: Konnnli Eriek J . Kot
te, Port Arthur, Ont. — Adi«
Saarimäki. 319 Bay St. Toronto
Ont - r - H. P. Albert Herinaiuos
479 Main St., WiDnipe^. Man. —
Thomas Franssl. Box L, Ckmpej
Cliff; Ont. — Charles Ä. Haij*n«»
«on, 54 t)otk St., Saint JiAtn, N.B
— G. W. TdmrooQ, 651 Howe 8t.
Vancouver^ B.C.
CANADAN KOMMtJNISTIPUOtUEEN SraTEK-HIN
OSOTE
, KommttnUripooIaeclt* • IShelattf t l khjenlhtd
no .©lotetuv» «IlaoleTall» O M t l e e l U : Mr. T im
BucV, Room IS. 163^ Church Sl.. Tonnto 2,
Oat,
NEUXKNEN PURIN ALUETOIAUKUNTiAN db-i
«criD otote: Box 69. Sodburr, Ont.
C. TN. LIITON SUDBURVN OSASTON KOKO.
UKSET pkletliiD kakii kertaa k n i t i u . Jbka
«ointn keikiTiikkoilta 7.S0. Toinen tySkokoat.
toinen objetmskokdut. KirJeenTaihlo-oaoMi
Box 26, Sudbury, Ont.
BEAVER LAKEN a. o(£..«n kokonkiet Joka knoa
mtd mBBuntai kello 1 piivällS oaaaton talolla.
Oaadon oiote: Box 87, Worthington, Ont. —
Voimitlelutetira Jehan oiote oo ama.
CANADAN SUOMALAISEN JÄRJESTÖN, UHll»-
tetun, lihteerin oiote on: John Wirta, 957
Broadvle» Ave., Toronto, Ont.
CANADAN SUOMALAISTEN TYÖLÄISTEN VtL-HEItULIITTO.
LIittotoiffiikunnan kotiiMUkka
on Suilbury, On». L i i l o n «ibterri on V. Ronai,
I I » . 425 Oiilariu St.
COBALTIN 1. i . oiaiton oaota oat Bos UO,
Cobalt, Ont.
S. J . CREICIITON WINEN OSASTON kokonkael
oAt joka kuukauden toinen aunnantai. kelto 8
ip. KirJevaibto.oa4te on: S. S. Oatito, Box
92, Creishton Uine, Ont.
S. - J . FORT W1LLIAHIN o u i l o n trUkokoiAaet
oTat Jokaiten kuun enaimiinen Ja kolmaa aan-
•«nUi kello t ilbilla. 'Johtokunnao kokonkael
edeUiaenä ttittalna, «maila kuoneuftoUa 211
Rqbei;ion St.^ F o n William, Ont.
S. J . MPlCON oasftoB tjrSkokoukael 'pldetlBn
Joka kuun 2:n Ja 4:a lunauntai. lOrJeraibto-o,
ote on: S. J . Oaatto, J . Narala. Bog S l,
Nipigon, Ont.
S. J H E A U S T ' i n OSASTON Työkokoui on
Joka Jtnun 1 aunnuntal klo 2 I.p. Kirje-vsihlo-
oanle: Box 42, Heartt, Ont.
L U M B E R A N D A C R I C U I . T U R A L XPORKERS IN-D
U S T H I A I , UNION OF C A N A D A N I T A O N T A -
HIO.S A L U E K O . M I T E A N Ofoite on: H. SuU,
Hoom 19, 7 D n f f r r i n Street, Sudlrury. Ont.
Rahaliibctyktrt tebtiivä •anialla otoKcella.
S. J . LAKE COTEAU oufton No. 41 kokoukaat
ptdetiiiin uution häalilla Joka kuun loinen
aunnnntai kello 1 piiivällii. Po«tlo«>te: H.
Laukkauen. Box 29, DunbUne, Saik.
i. J . LADYSMITHIN oaaiton kokoukaet plOtVaa
Joka kuna neljää aunnuntai, alkaen kello 7
lilalla. KirJeTaihlo-oiote: Box 153, Ladramltb,
B. C.
w. J . LONG L A K E N oMiton k]rJeenTalbto.o(ot*i
Victor HilDntnen, Bheault, T U Sudbttfy, t)nt.
Kokoukaet oo Jokaioea 1 tnan aunnuntai kauna
kello 1 ip.
L U M B E R A N D A C R I C U L T U H A L VVOKKERS IN-DIJ.
STRIAL ^ U N I O N OF C A N A D A N ketkutko.
m i t c i n -kirjeenvaihlo-otoite on: Alf. Hautamiiki,
.116 Uay Street; 1'orl Arthur, Out. Rahalähe.
• rkiet ichitivtt unialla ototteella.
S. J. KIRKLAND LAKEN oaaaton o(ot« M I
Box 240, Kirkland U k e , Ont.
S. J . LEVACKIN oaattoo No. SS kokoukaet pl>
detgän Joka kuukauden toinen annnuntal Sib'
toaiio oaotm Bos 41^'Le.aofc. Ont.
s. J. POTTSVILLEN <Mut« No. 14, Tam^ia^
Ont. , ,• -
S. J. NOLALVN - otikaioa kokÄokM n* viitim
kaukandea-!2uav lihaiA«UI kelt»V-ly. KSti^
Talhto-oaot*! Frank Moral, NoUIs, tJLi}*,
Ont. . •
8. J. MONTREALIN 0SA8TÖN «ra^pkMlaM
pidetiiän oaaaton hnone«(td1U l i t S ^ - f i oM Dumt
St. Weat, Jokalaen -knun' Vntilagtiie HM>I
kello 3 iltapaiarälll. Jobtoknan* Uktakm
aamana päivänä kello 3 IltapIiTllII.' Xlri«M»i
Taihlo-oaoMt S. J.v tfonlreaJia -OMto,- 1446
Notre Dame St. Veat. M o o i m l . .Qa^iM
POHJOIS-ONTARION NAtSSIRTEERISTON ••••
te o n : Hilma Pietilä. Box Ml. KMUuiUk*»
O-»- ........ .. . . v - t .v
S. J . PORT ARTmmm OSASTON «dteokfit
Joka kodkauden' coiIiUalnea «msohalill Johto'
kunnan kökoukMJt'J<Aä kankniff<tf IMiM» ja
Tiimeinen (oaaoantat, nSyt«IaI(bttlndi 't^onkaM
Joka toinen koakivUkko. 'Dal«}keal«»Mw«ifiaa
Joka coiimEinM J a kolinaa tihtel^ U n ^ B M a * .
Kalkkien kokoiiiteii aika on kelTo''8 i D H b . lUf»
Jeeniraibio-aaate SI6 Bay-St., Pairt AHkn, Oat,
S. J. ROSE GROVEN ouit<>a'TkhMkm • »Idi-tään
Joka kunkaudsn'tottrek'asnihmtia'fceUa 9
j.p.p. — XirJeenT«iIita.oaot«t T. Xokhoaaa,
Rote Crove, P.O. Ontario - <. > - .• '
S. J . SADLT STE. t I A B I EN OSAStOH IfO. •
tySkokoukaet pidetälo ioka >ilTJ1ftin tMinanUl.
alkaen kello 8 J.p.p. «nnaiU tatUns^-^nOMUl
126 Thompaon St., Sanit .Sta. Ilaria, Oat.
S. I. SOtiTR POnCOPINCN «(Mai( trSkbk««k.
act pidetään Joka koukauden kabnaniau aaaH
nnnuina, kello g ip Oautai .Bot SSt^.^y
SOINTULAN OSASTO tCaaäSb t4teAiUIaa«
JSrJettCn Oum^ss)- kokkaUHft otaiilPi haalii»
laan joka kotlkandtfa a«aIfdniMS''WM
kello 1 päirälK. . P«ota Solptola. J l . C
SUDBURYN OSASTON tiO. "IA 'UIMttTallita.
oioto on; 8. Onato, Box 26, St^dbMf, Ost
S. J . TIUMINSIN «Matoa 'kokbVkm yldatlla
Joka toinen ' tunnnotaJ. -baatton - JUaferaibto»
o f o l e : S. Ouato, Box Z0iB3, Tittmtai, On^
PaikkakunnalU on edtotymiiaa JgT|B»H)lyal«ae
kairanto. Ja metatröläiatea JIrJeatQto. N
S. J . TORONTON «MatoA .tt^vOUti plttMX»
Totontoa SnomaUlatai Sentaii h a ^ a ^ o U a ; 9S7
Broadview Ave., Jokalaea kaokaiidea «Blinlloa*
Ja kolmaa lannnntai-ilta, alkaas MU#^-'-a.40.
Ohjelma. Ja kaAlutelttkoktekAt «iHimfi» j iN
kaiten kunkanden toisen Ja MlJia-MtDaUM»
ilta, alkaen kello 8.00. Oaptat K. S. fhUUl,
9S7 Broadvlair Ata. j
\ • ..,»f.l.;. -ii.,
S. J . WEBSTEn'S CORNERIN (MoMM^IIokoakMf
' pidetään enilitaliiaen -MtUiinattrfMafa:"^ Ki»
Jeenvaihlo-oiole: O. Salmi, W«||0Br'a C e t M i^
B, C. i > t
S. J . WANUPIN otailon k a n k i A ^ i f t M a a t pU*-
tään Joka knukaaden Su aiAitektai k a l i a ' S
j.p.p. PoaUcaota» QttjKtJ5, i C ^ - . .
S. J . VANCOUVERIN tSASTCmmO.&^JUkom^
on jokalaea ' knukadAea tolaeaa iäälättaSttitU
kello 7.30 ilblla CNnton baalllla, 2669 r«adaf
Street Eaat
• •• >• k i-.s ' ...
V.- ja U..SEURA JYUYN oaotal 8M «M,.
Kirkland Lake, Ont. , ." ,
AMERIKAN VOHKERSPUOLUEEN:'«aaaa>aU*i
Toimiaton, Suomalaiatea TygtiauyfctotyatM
Keakukaen Ja NiylUmSlliton oaöftaat > «n^l
Finniah Federation, • 35 Eatt 123<k Ä , ; :1T«*r
York, N. Y. l U i k U UrJ«ca«ätt(rf Mtf -ai&a.
läbetykaet on Ubetattgra jrlUBaialtollt «ääa
taalla. -•^•'«•f ^ ^ ••
JOULUNUMERO
• ,, . •. • ) . , ^ . . •
Paikkakunnalla, missä ei ole Vapauden asiamiestä, pyydetään jon­kun
toverin keräämään tällä lehdessä ojevalla lis.tolla niiflril;- ja lähet.
tämään «ne Vapauteen. Kerääjä saa ottaa päältä 10 pros. palkkiokseen.
Raha pitää seurata listan mukana.'
Vapauden joulunumero ilmotuksineen ja taistelutery.ehdyl»JliWn
tulee ilmestymään 18 p. jouluk. Jokainen, joka tahtoo saada töt^trtidirk-senpä
Ainoaan Canadan suomalaiseeTi lehteen, joka levi&ä AtlJiAJb&ta
Tyyneen mereen, Yhdysvaltoihin j a Venäjälle asti, panee taisteluter-vehdyksensä
Vapauteen. ' . .'
Nimet osotteen kanssa 25c, ilman osotetta 15c, Nimet erikseen,
raamissa $1.00. ..;
1 $ 1 c
a * 4 * a a * a a a a * # * a a
a a « a a a « a * a a * B a « « a « * a a « * « * a a *
• ^•••* »aa a a a a a aa o a a a a a a a « a * » a * * a * a « a * « » * a « <
• » « • « • • « • • • a a a e a »
' » • • » • a * a » »
• a » * « a » * a » r
•aaaaaaaaa*
• a a e B » a a a « *
•aaavaflaea*
a « a « a a a * a a a * a .
•aoaaaaaaaaa
atfoaaaaaaa. <aa*«««afea •••aaa*«**««
a a B a a a a a a a a a * p a » * » » a « a a » * » « > n
a a » « « « « a a a
«»•••••••»•a*i
a a a a a * e » * a a * a * a « a « a » « ' « * a » * » >
a « * * » t f « a « « i
• * » « » a * » :
^ a « « a » » * ] [ ^
• • « • » • a»
t a a a a e * A.
«•»•ka*a 11