Vapaus, February 12, 1930

              -dvu 2 Keskiviikkona, helmik. 12 p:nä — Wed, Feb. 12 No. 36 ~
V A P A U S asryus. O n u Inikk-n», p u u i «annnnm- Ja ii>unuria2 hOiUpiiTtaä.
VAPACS ttJieit»)
Thm 00I7 o T i m of FisaUb Vmixn in Ctatda. FubiiAeä iMBj «t Sadhvji OKMXi».
,B«gutered <t iiss fon Office Depuuuett, Ottnrc, u aecood eUm matler.
Toimittu, kosUori. fcirjjikuppa j * pmixio omuas Uloan Elm StxeetllU.
Pa«ti6«ote! Vapaiu. Box 69, Sadbnir. Out.
nieliiaet: Konttori 1033. — Toimitai S36W. — KUj«k«npp« 2387W,
-ftone»: 0/flc« (job »ork, »a»erti»MB«nt«, « e . ) 103»—Editor 536Wv—Book»tor« J087W.
Xilnnöitsiiä J . W. Alitqvut.
Oltice, BsokMore and Printthop: Viptns BniliiiDC. £Im Street.
A l i iTiU to be «ddrcMed: V«p«n». P.O. Box 69, Siibatf, OoU
TILAUSÖIXNAT: .
I Tk4*.£0. 6 k k - $2Ä). S k k . $1.75 i » Kk-" tlXO: — n i r i r d t o O u a ^ Sttomooa »ekj a a*
<2e tlkooiiiUe: 1 vk- 6 k k . j« 1 k k . $IJ00. ' > '
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Klrjeranjtoilnictakjiet « I J » keit», 12.00 k«k«i kertaa. — A»ioUlttooo Benneille omxeotojTotekaet
k « paUlatutuna. - - Nimeamauttonaiolakjet 50e kerta, 4IJ)0 4 keitM. — Sr«T=>«'I«>**alu«« |1Ä>
' O t a , t2JM 3 l r r t « . — A»tmiöeroilai«tuk»et kettä. HXM kakit kertaa. — Kiltoallisottjkael
l Ä O kerta- — Kuolenuujilaotokjrt »24)rf keru, 50 UuiOMkn kiitfeal»n»e«lt« tai mabtorgnjrlU. r-
«lataan tiedot ja onteilnictuluet 50c kerta, fl.OO luilltne kertaa. — ^flapUalliaetUjteii Ja ilmotti»
eenttuarieo on, Taaiiiitaejaa, libetetliTä ilstotatbiota etakäteea.
General atiterittini; rates, 73c per col. iocb. Mioimtua thut» for lla^ lOMitloa, 7Se. Tbe
<apaua i a tbe be»t adTcrtitJcg mediutn amons tbe Fintiiib people in Canada.
•yy eite miUoin labsasa «aa vaauofU eoaiiaäiaeea k i r i c C M C s s e , klrjottakaa attdellaes lukkoa-hoitajan
p e r J o o B a l l i K l U nicjellä: J . V. Ablqriat, liikkeesboiuja.
fascismi oii Csnadassakin nostamassa päätään. Ensiksi mainitaan
Toronton poliisiterrori, siellä tapcibtunut haalien käytön kieltatninen
kommunistisilta kokouksilta, katukokousten murskaaminen, väägitse-niiset,
työläisten pieksämiset ja vankilatuomiot. Torontosta voidaan
mainita lisäksi "The Workerin" takavarikoiminen, työläisten jahtaa- ^ K E S K I O N T A R I O N
[Suomalaisen Järjestö js^nryotäys j
ffler^s
Koi lintern ratkaissut Sum järjestöB
lon
minen klubeista ja ravintoloista sekä kapinasyytosten nostaminen.
Sitten Hamiltonissa tapahtuneet joukko\'angitsemiset teräsvaunu-lyöläislen
lakon yhteydessä, kahden metsätyöläisten järjestäjän "ka­toaminen",
joiden epäillään tulleen toimitetuksi pois tieltä ptitltavarä-jiaroonien
apurien loimesta, ja Vancouverin sekä Edmontonin polii­siterrori
työttömiä sekä hätäapulakkolaisia vastaati, työläisten kapu-
Iqirniset ja ratsupoliisin riehuminen kasakkapiiskoilla, neljänkymme­nen
työläisen-vangitseminen "luvattomasta kokoontumisesta'*, kahden
työttömän työläisen tuomitseminen kolmeksi kuukaudeksi sekä karkoi-tettavaksi
"hätäapulyöläisten" järjestämisestä.
Vielä voidaan mainita työttömän työläisen vangitsemisesta Hamil­tonissa
sekä Montrealin poliisin valmistautumisesta murskaamaan työt­tömät
ja kommunistisen liikkeen.
Päivä päivältä tapahtuu uusia hyökkäyksiä ja terrori vaatii uu-j
sia uhreja. Puolustusliitto kutsuu työläisiä puolustamaan itseään täi-
1 laisia fascismin ilmauksia vastaan. Työnantajaluokka valmistelles-i
saan s©tasuunniteliniaan, palkan alennuksia, työn kiristyshankkeita ja
I työttömien kuristamista, turvautuu avoimeen fascismiin, estääkseen työ­läiset
kapinoiinasta tätä kiristystä vastaan.
Työläisten 6n vastattava näihin kapitalismin hyökkäyksiin vahvis­tamalla
toimintaansa sekä rakentamalla Cäiladan työväen puolustus­liittoa,
joukkojärjestöä, jonka toiminta keskittyy työläisten itsepuo­lustuksen
järjestämiseen. Siksi on liitolle saatava 10,000 uutta jäsen­tä
ja vahva taistelurahasto.
A L U E S I H T E E -
EISTöS' ESITYKSIÄ
Canadan työläisnaisliiton Keski-On-tarioh
alaesIht«eristo pitähiägsäafi
kokouksessa 5 p. hefmik. 1930
keskatseli Toomtosta CTNL
väliaikaiselta sibteerStä t a i ­teen
kirjeen johdosta
Jugoslavian pyövelihatlituksen veriset
tuomiot
Muuan työläinen kirjoittaa Berlinissä ilmestyvälle "Inprecorr"-
lehdcllc Jugoslaviasta fascistiterrorista:
Viime vapusta lähtien on verinen ^otilasfascislinen terroiri käy­nyt
Jugoslaviassa entistä hillittömämmäksi Ei päivääkään ole kulunut
ilman joukkovangitsemisia ja valtiollisten vankien eläimellistä rääk-
Canadan Suomalainen järjestön tai^ieenpa-nevalle
komitealle sa^p^neen, i% IQ pna Mos­kovasta
lähetetyn ennäkkösähkösaiioman mii-kaan
on Kominternin koini^sioiii/käsiteltyään
suomalaisen järjesion ja (pänadäil puolueen, ^ay^tä. Hallitus tähtäsi Jugoslayiatl taistelevan proletariaatin etuvar-
. ^ , " . . .V .r. ^ . 4'V j " • . i tiojoukon'^ kommunistipuolueen ja kommunistisen nuorisoliiton tuhoa-johtoa
koskevaa ristu-nta^, tullut taysm o i - i J g , ,„
Paitsi Zagrebissa, Ossikissa, Uclgradissa y.m. paikoissa, on terrori
riehunut Nishissä Serbiassa. Lukuisista henkilöistä, jotka vangittiin
vappuna, on parikymnicniä rääkättyä vankia vasta nyt taastetlu cri-koistuomioistuiiiien
eleen. Oikeudenkäynti kesii neljä päivää. Luök-kaoikeus
loimi murhaavalla jäikählämättömyydellä. Syyteltyjen to­distajilta
kiellclliin oikeus todistaa ja puolustuksen oikeudet rajoitettiin.
' . Neljätoista syytettyä tuomittiin pitkiksi ajoiksi kurilushiioheescen.
Nämä olivat: kommunistisen nuorisoliiton toimitsija Stanko-Päunovitch,
sai 16 vuotta pakl^olyöiä; lentolehtisten monistamisesta syytelty Milan
Marinkovilclr,' 15 vuotta; Savka Tassitch 10 vuotta lehtisten monista-misesia;
{jiisto Kolitchiseh 6 vuotta lehtisten levittätniseätä; DimilHje
Stojlikovitch ja l i i a Milanovitch 6 vuolla kglnmuriislipuolueesCen kuu­lumisella
sel^ä/KoMaMarinkövilch 5 vuolta samasta syystä. Kosta
NeiclelifeovitcVsai 2 vuolta kirjallisuuspaketin vastaanottJöiysestflJ" Jphajt
krsiitcll 18*' ikuiikklittä; Manolji Djordjevitch-12 kilukädlla päliötyöt^
. J J . 4 . " , •! 4- >, « i t i i i IVfaritch, lö-vuot. .poikanen spkä ZiVojin Toma^heyitcli^
j, !(^t'^'Yil^?W^^^ kolme vuolta ojennuslailokseen eani^sla syystä. Loput vapau-
'ti^itiin. • ;:• •••yr''•[•- \ \
Tämä on vain yksi niistä hirinuoikeudenkäynneislä, joista luokka-
I tuomioita tullaan kohdakkoin jakamaan. Nykyään on käynnissä luok­in
» iS^IÄI^Ua-^y^^ työläisiä Vastaan Matiborissa ja helmik. 28 pnä, sikaa
juttu 20:tä'syyteityävaölään Kumänovosta. Joukko-oikeudenkäynteja
työläisiä ja intellektiiaaleja vastaan kommunistisen propagandan 'har­joittamisesta
aikaa kohdakkoin Zagrebissa, jBelgrädissa ja Sarajevossa
keudenmukaiseen ia suomalaisen järjestöii
vastaista rakeirit^inis^ edistävään lop^^^
seen. Puoiueluotoi^ ja jäsett^^ pidättämiset
sökä eroitukset O l i ^ »^^«1^ P?T^Wtettu, ja
myitä yksityistapatifesia kysymykset
alistetaan puoiueettöijia^i selvJtt0ly^^
Tarkemmat selostiiksei sitten, ki|ii j^rjeiM»in-me
edustaja palaa matltaitas^ii.
* Myöheminiti öii sM^m^^^^^ järjestän tpi-meenpäneviaiy
kpijriitealfe tuUjit; ltep^l«ösa-nqmä,%
ssa ilinöit^apret^ 1 ^ 0 ^
tiedotettu Yhdy^äiitoi
luelehtfen ön Ippletett^Va ö^^ sekaantu­misensa
t:J$pa4as« suopalaise^^ järjestön ja
puoiueeii vätisön^^ ^^itiji^iir
taan Can?i<i$^^^^^^^ JoHt^ h
Yhdysvaltain lehtien levititämiiien sivu **Va-pauden".
TyöfifcBfi
: , «i.J',H
• , - : f r , - i . - ' -r:
Kapilalislilehdel, haUitusherral ja lyöyäeh pellunt ovat vi
vinä alkaneet crittäih innokkaasti puliua tyoUo^^ jä^ty'
.Ipn "r,UvväiWtä ijöisfäflifs^ik^^^^ SamaUä kun 'työläisiä liiii
il petturit ovat viime päi-työttomyy-inaakuntaherroillejä^
heiltä liittÖhäilUukSelfe, mistÄ ae edelleen työn
netään lakaisin aiempim'virastoihin, josta sama kiertokulku alkaa
uudestaan, työltöniien sillä välin nälkintyess^ kurjUiiteerisa tahi ki­tuessa
"hätäaputöiden" vairassa, josta iu^kin saava^ riittävästi tahaa
voidakseen itse .sySdä, puhumallakaan vaimoistaan ja lapsistaan, sa-ihalla
kun työllöitiien öä^lle tulee tällainen häikäilemälön kohtelu,
puhuvat työväen petiurirtcoreasti tulevaisuudessa laadittavasta "työt-töniyysvakuuiuksdlta'V
jolla työttöiiiyyspu^^^ ^pyäyvaisesli" ralkais-taisiin.
. .
Tämä on kaikki pelps^. ' K u n vähänkin tarkkailee kapitalistista
järjestelmää, ei ainpaslaan c^^^^ oloja,' liiuiiä kansanivälisesti,
huomaa, ettei lyötliiinyyitä ole voiiii poistaa^ inissään kapitalistisessa
maassa. TyöllöhiyyävakuUtuksetkiii ja ihuät "uudistiiköet tälitäävät ai­noastaan
lyöläislcli noyry^täihiseeni heidäb laistcrulialuhsa hävitlä-miscen
ja iamiistänuseen. MUjöonun n o i i ^ luku Sak­sassa,
Englannissa, i^uölassa ja Vhdys^^^ TyÖttöinyys joh­tuu
järjestelmän riistoluonteesla; Se ei ole seuraus siitä, että tuotan­nossa
ei olisi kyetty tuottamaän\^hyViityoin^^ vaan siitä, etlä
rikkaus on jäkaiitunut työnriUtäjille, työläisten työstään vain
niukan leiväii. Työttömyys on seuraus liikatuolannosta. Ne työläiset,
jotka kulkevat nälissään kaduilla, oVal tuottaneet kapilalislisille mark­kinoille
niin paljon tavaraa, etlä siitä ci säädä Itaiipäicsi Rikkauksien
luojat siis ilse ovat osätlöiiiät luomastaan hyvinvoinnista. Työttömyyt­tä
ei siis voida ratkaista rjykyisiesää yhteiskunnassa.
lyöllömieir ainoa mahdollisuus ön järjestyä koko niaala käsit­tävässä
laajuudessaan; ja vaatia itselleen oikeuksia taistelun kautta.
Tällöin ei tule kysymykseen minkäänlaisten armopalojen ollaminen,
vaan täyltä uniön palkkaa vastaava avustus tyollöniyysajalla. Työttö­mien
velvollisuus on taistella kaikkia sellaisia yrityksiä vastaan, jotka
tähtäisivät siihen, että työläiset pakoitellaisiin itse kustantamaan toi­meen
tulonsa pakollisen lyöttömyysväkuUlukseii kaiillä. Työllöinyys-vakuulHs,
mikäli sellaista vaaditaan, on, järjeslellävä sille pohjalle, ei­tä
kuslannukpnt suorittaa, kapilalistincii . yalliö yer^ttftuiälla riislo-pääoniiii.
. '
Valtavista joukkoniielenosoiluksisla, mitkä suuniiileilaaii t.k. 2ö
päiväksi, on muodostcllava hyökkäys itse riistojärjesletmäa ja luok-kavaltiola
vastaan, jotka oyal vastuussa^ lyöltoniyydestä". Työitöiiiieii
kansainväliset mielehosoitukset oh myös kohdistettava työväen pettu­reita
vastaan ja paljastettava heidät joukkojen edessä työväen viholli­siksi
ja kapitalismin pönkiltäjiksl.
yhtä hyvin kiiin kansallisöppositsiohiaineksiä vastaaii sen jälkeen, :kun
..Virkavalla paijasti vn,k. "musta-keltaisen" silaliilon ja Raditchin kah-nattäjien
kföaölaisten terrorijärjestön; Sbtilasfäscislinen d^l^t^atiiiiri-
'Jjlijfitus täten koetlaavVxlpaMtua,kaikesta oppositsionista. Mutta se ei
ole iässä pnYfistuliUt. Jatkuva puristus työläisiä, talonpoikia ja sorret­tuja
kansallisuuksia kohtaan johtaa kasvaVaan tyytymäEtöinyyieen ja
yhä uusia yainoltuja aineksia' kerääntyy Jugoslavian kdmmuiiisti-puolueen
ja nuorisoliiton ympärille.
'Y^pmdeh''lukijoille
Koska näytään jatkuvasti hyökkäävän Suomalaisen Jäfjeston toi­meenpanevaa
komiteaa ja Vapautta vastaan ja koska kaikesta päättäen
kysymyksessä oh järjesletty hyökkäys toimeenpanevaa komiteaa vas­taan,
siinä valttina käyttäen oloani Vapaudessa ja siten vaikeiittaen
toimeenpanevaa komiteaa vaikeassa tehtävässään nykyisessä tilantees­ta,
niin häistä syistä eilen ilmotin Järjestön toimeenpanevalle komi­tealle
tulevani "eroamaan loimestani niin pian kuin toimeenpaiieva ko­mitea
etiliijäriestää ja ratkaista loimittajakys^ayRsen. " Vlölä-TÖlh
ilmottaa, että en ole alunperinkään tähän toimeen pyrkinyt enkä ha­lua
millään lavalla puolestani vaikeuttaa asiain kaikista rakenlavim-maila
tavalla tälkaisemisla.
Sudbury, Orit., helmik. 11 p. K. Aine.
inaa
Ennustamisesta
Fasdsmi nQstaa päätään Cam4fissa
Canadan työväen puolusluslii^olla pii parhailluaii käynnissä ryn-
ErässH edellisessä pakinassani mai-nitsin,
että me kommunistit olemme
alikeria ajänmerkkieh tarkastelijoi­ta,
ja niistä ennustelijoita, mutta
harvoin kumminkaan osumme oike­aan
ennustuksissamme, syystä kun
pirhalmmallekin ennustajalle on "ä-janmerkeistä"
ennusteluissaan oike­aan
osuminen ylitä epävarmaa kuin
i l b o j e n ennustamisessa oikeaan osu­minen.
*
'Tämä ennustamiskysyniys on oike­astaan
otollinen aihe oikein erikoisel­le
sitä koskevalle pakinalle, joten
kirjot-ankin tämän pakinani nyt s i l ­ta.
En ollenkaan väitä, ettei ollen­kaan
ole mahdollisuuksia osua oike­aan
ennustuksissäaft. Ilmojakin osaa
ennustaa jossain määrin, ja tulevai­suudessa
osataan ehkä vielä parem­m
i n kuin nykj'ään. Parinkin päivän
päälle osataan jo nykyäänkin sanoa
ilmoista melkoisella tarkkuudella,
mutta eipä juuri pitemmälle ajalle.
Tietysti voimme a l a "ennustaa" j o l ­tisellakin
varmuudella, jOpa puolen
vuoden päähänkin, että silloin tulee
kesä; mutta minkäiainfen kesä, kyl­mä,
sateinen, kuuma, kuiva, vaiko
j u s t i i n ' pässeli, siitä on löylypäistä
mennä sanomaan varmasti. Mitä
täys, Uito^ loiniinngnteho^^ Liitto ilmoittaa larvitsevausa^eitjä„ i^onimmiistien ennustelnihth
Iäisten jä' työväeiiluök^n oikeul^ien puolustamiseksi kapitalistisen;
virkavallan ja l^okkaoike^^^
Liitto esittää iuettelpii täpahttnitiista, jotka viittaavat siihen, että
ne nyt esittämättä. Mutta voin
ihyöskin iiiyöntää oikeaan osumisia­kin.
Tästä puolesta voin esittää jon­kun
esimerkin. Mutta etten tulisi
kh*kas'täheeksi keneiikään toisen k u n -
Alaä ejinustajäha, otan esimerkiksi
omien ^enniistusteni oikeaan osuiril-sista.
Sillä itsekin hairahdun ennustelui •
hin. Minulla bh aina innkinlainen
tulevaisuudenkuva ttildvalsuUden asi­ain
menoista j a tulevaisista olosuh­teista,
j a tulöe tämän tuosta höpistyä
tuon kuvansa piirteistä. Yleensä ei
tuo kuvani mätsää tarkasti yhteen
kenenkään toisten tulevaisuuden ku-p
van kanssa, ei kommunistienkaan,
saatikka sitten porvarien ja muiden
kommunismin vastustajien. J a voin
myös tunnustaa, etta pidän omaa .tu­levaisuuskuvaani
kaikkein, oikeimpa­na
tulevaisuuskuvana. (Tätä itterak-kautta!).
N i i n että nuo lupaamaiii esimerkit.
Mailmansodan alettua, juuri kuh
Saksa oli jo rynnistänyt Belgian lä­pi
ja. uhkasi jo Pariisia, satuin "Työ­kansan"
toimitukseen Port Arthuris­sa.
Siinä oli pari kolme toimittajaa.
T u l i puhe tuosta mieliä jännittäväs­tä
sodasta. Sanoin *ähän tapaan:
" K u n h a n tuota sotaa on kestänyt
kymmenisen vuotta, n i i n maailma
näyttää jonkunverran toisenlaiselta."
Toimittaja:t } katsoivat - minuun
kummissaan ja sitten yksimielisesti
huudahtivat:
" k y n i i i i e h e n -vifotta? Sano, että
viisi kuukautta!"
J a sitten he selittivät, ettei sellais­ta
sotaa voinut maailma mitenkään
kestää ainakaan viittä kuukautta
kauemmin. Kim Säksä oh valioitta*
Luettiin keskuksesta tullut kirje,
jossa ilmotctaan että Toronton juu­talainen
ja englantilainen osasto o-vat
valinneet väliaikaisen johtolnm-nan
tai toime^panevan komitean,
jota ei sen jälkfeen ole ollut, k u n to-verltar
P. Custance viime keväänä
kuoli.
Toimeenpanevan komitean valinta
oli tarpeellinen ja välttämätön, jos
aijomme toimia j a saada jöukkollik-keemme
kasvamaan ja voimistu­maan,
vaan emme voi ymmärtää,
miksikä n i i n k i n täi-keätä elintä kuin
t.p.k valintaa tehdessä jätettin koko.
nan syrjään Torontossa oleva C TN
liiton suomalainen osasto. K o s k a C a ­nadan
työläisnaisliiton osastot ovat
melkein poikkeuksetta suomalaisista
V-okoonparitu, n i i n olisi meillS liitä­nyt
myöskin olla oikeus ottaa osaa
silloin kun tehtiin niinkin tärkeän
elimen, kuin väliaikaisen t.p.k:n vg;-
Unta. Sihteeristö idätti tiedustella
syytä, miksi suomalaiset syrjäji^ttiih
valintaa tehdessä, koska suomalaisia
on 95—98%. liiton jäsenistöstä.
NAISLAHETYSTÖN LAlffiTTÄMI.
N E N N E U V O S T O L I I T T J O ON
Keski-Ontarion työläisnaisten a-luesihteeristö
on huolellisesti tutus­tunut
liiton väliaikaiseksi toimeen­panevaksi
komiteaksi julistetun To­ronton
juutalaisen ja englantUaisen
naisosaston komitean kiertokirjee­seen
ja mainitun komitean kanna­tuksen
saavuttaneeseen hankkeeseen,
jonka tarkoituksena olisi koota työ­väen
järjestöjen avulla kylliksi va­roja,
jotta voitaisiin lähettää Cana­dan
työtätekevien naisten lähetys­tö
tutustumaan Neuvostoliiton, tuon
koko maailman työläisille läheiseksi
tulleen Työn valtakunnan, oloihin.
Sihteeristö yhtyy täydellisesti s i i -
hen käsitykseen että tällaisella ret­kikunnalla,
joka Itse paikan-päällä
henkilökohtaisilla havainnoilla voi­si
perehtyä Neuvostoliiton elämään,
edistykseen jä saävuttiksiin, voitai-
Blififtehdä paljon todellisten tietojen
l^jätiimiseksl' Canadan 'työläisnäis- •
ten keskuuteen • näistä asioista, joJ
ken tässä suhteessa ansaitsee retkli.^ •
kunta-a j atus nais jaosto jemme läm->
pimän myötätunhdn.
Mutta toiselta puolen katsoo sili-teeristö.
että lähetystön lähettäiftl^
nen juuri tällä hetkellä, n i i n hyö-
<ij?llinen k i i i n se muuten voisikin o l ­la,
ei olisi tä.ysin onnistunut sen
vuoksi, että se on aivah l i l a n hätäi­sesti
suöhnlteitu j a koska on mul­ta
' aslblta, •' joihin naisjaostojemmq
tofaninta olisi nykyhetkellä eiiäisi'.
jassä kohdistettava. Näinä .tteht^v^t
jo^t^yät siifa tilatiteestä; mlsSS' t^^^
läi^riaistien Uitto äyfey^än b h ; ' , . , :;
"Siitä lähtien, kuri liittbinmesifitep-ri,
toveritar Florence Custance, sät-rästiii
niin vakavasti, ettfel enSan
kyennyt huolehtimaan liänelle rak­kaasta
liittömhie toiminnasta, on l i i ­ton
keskus ollut täydellisensä lia.;
jaannustilässa. Toveritar CUistancen
kuoleman jälkeen hajosi liittomme
johto, iiiittomme äänenkäiinattä|a
".The Wbmah Worker'' joka Tielci a f -
vokasfa työtä työläisnaisien järjes-täraisen
ja välistätniBerr työvainlolla.
ja joka oli hyvän k a s nm alussa,
kuoli toveritar Custancen mukana.
Liitoltamme on puuttiihut kaikenlai­nen
keskitetty' toimUita, j a aihoaÄa
yhteytenä liiton eri osien väUUä ovat
alueiden sihteeristöt sekä alka-ajöit-t
a i n pidfetyt työläisnaisten osastojen
aluekokoukset.-
On 'päivän selvää, että lUttomme
föiminta kärsii tällaisesta hajaannus-tilasta.
Myöskin on selvää, ettet l i i t ­tomme
voi -pitempiä aikoja toimia
tällaisessa väliaikaisessa olotilassa,
vaan liittomme keskus on saatava
vakinaiselle kannalle. Toronton j u u ­talainen
j a englantilainen osastokin,
asettaessaan väliaikaisen toimeen­panevan
komitean, on tietenkin kä­sittänyt,
ettei nain vähäiseen jäse­nistöön
nojautuva väliaikainen johto
voi vastata tarkoitusta, kun otetaan
huomioon, että ulkopuolelle ovat jä­tetyt
sekä suomalaiset työläis- j a f a r -
marinaisten osastot että ukrainalai­set
naisosastot, j o t k a kumnimkih kä
sittävät vähintäin ^ 3 prosenttia U i ­ton
osastoista j a jäsenmäärästä.
LUton organiseeraaminen
taa tärkeämpi
tällä ker.
Edustajakokouksen päätöksen m u ­kaan
oU suomalaisen JärjestSti toi­meenpaneva
kogiitea alkanut ylei-ssn
jäsenryntäyksen. Meidän, Suo­malaisen
järjestön ja puolueen jä­senten
velvollisuus on tehdä kaiken
mitä voiÄme että nyt jatketusta jä-senrynytäyk&
stä muodostuu stiöjna-lafeeh
työväestön keskäitid^sa' stiu-r
i valistus- j a kulttuuritason kciiotUs,
Meidän tulee ifcsekunkin s ä i l ö n eri
IKiikkakuhniila virkistää ensih oma
itsemme jä "sitte . ifyhtyä:'!^^^
mään osastotoimlhtäamme,' varan­kin
seUaisUla paikkakunnilla missä
Siis nykyhetken tärkein kysymys
on liittomme toiminnan vakinaistut-taminen
ja voimistuttaminen. Sitä
varten olisi mielestämme hetimiten
ryhdyttävä toimenpiteisiin hajallaan
olevien naisosastojen kansallisen
konventsioniii jarjeslämiseköi. Mutta
tätä suurta, tällä hetkellä tärkeim­mäksi
luettavaa, hanketta ei voida
toteuttaa Uman varoja. Olisi siis
välttämätöntä ryhtyä kokoamaan v a ­roja
könventeionin jär^jestämlseksL
Vasta sitten olisi mielestämme joh­donmukaista
ryhtyä toimenpiteisiin
sellaisen tärkeän suunnitelman to­teuttamiseksi,
ktiUi lähetystön lähet.
tämiseksi NeuvöstolUttoon, kim k a n -
säUhien työläisnaisten konventsionl
olisi järjestetty jä liitto saatu vaki­tuiselle
kannalle. TuoUaisessa kan-
' sallisessa konventsiöniSa voitaisiin
saada laaja; koko fnäata käsittävä
pohja naislähetystöUe; joten lähetys,
to el jäisi niinkäänlalseh rajoitetun
ryhöiän puuhaksi. Siteu tulisi lähe­tystökin
suitrenimässa rnäärässä hyö.
dyttätnääh littoäthme.
LUton äänenkannattaja saatava jäl­leen
Ilmestymään
Toinen asla, ininkä myöskin ase-tamine
etutilälle nyi^^hetkellä, on vä­kinäisen
äänenkannattajan, työläis­naisten
lehden aikaansaaminen.
Kuollut "The Woman Worker" on
saatava jälleen ilmestymään. SUhen
nähden, että Uittomme jäseiiistön
valtavin ösä ovat stiomälalsia, jä
kUn "Toveritar" ön virkavallan toi­mesta
riistetty meiltä, ön suomenkie-llsehkin
työläisnaisten lehden, Vaik­kapa'
alitss^ . pieneI^I)lkokoiselikih.
tarve '••tittösjfmi^ entistä
nut Pariisin, n i i n ei se sitten enää
kovin kauan kestä. Saksan edessä ei
kestä mikään, j a se tuhoö vastusta­jansa
nopeasti. Näetliän sen nyt jo.
— Minä vastasin tähän tapaan: *
"Saksa ei tule valloittamaan P a r i i ­sia.
Se on päässyt nyt melkein niin
pitkälle kuin se pÄäseekään. Spjta
riiuuttuu> köydenvedöksi, jossa köy­den
keskusihcrklu pitkän alkaa s i i r.
tyUee vain väihän tikun toiselle ja
toiselle puoleUe, kunnes Saksa lo.
puita joutuu antamaan periksi. Mita
aikaan tulee, n i i n minulal qn varaa
lyhentää kymmenestä vuodesta puo­let.
Mutta pankaa muistiinne, että
olen Väittänyt, jotta tuo sötä kestää
siihen VUden vUöden paikkfeiUe."
Sota kesti neljä vuotta., joten en
tarkalleen oikeaan otsunut. Mutta
"tyydyttävän" oikein osasin. Mitä
tulee voittok^ymykseen, niin silrtä
myös oliii tyhmyri ineikäläisten sil­missä,
välttäessäni alusta alkaen,
että Saksa tulee kukistetuksi. Paljon
sitä joutui tuosta kysymyksestä väit-telemääTn,
n o i n vain yksityisissä p i i ­reissä!
j a useat mahdollisesti muista­vat
väitökseni. T a i mahdoIUsestl e l.
vät. SiUä ihminen mielellään unoh­taa
vastaväitteUjänsä väitökset sil­loin
kun. ne ovat sattuneet oikeaan,
j a omat väitöksensä, niiden astuttua
väärään. "Meikäläisillä" oU tuon so-dan
aikana aivan yleisenä käsitykse»
nä, että Saksa puoIueialsLneeh voit.
taa. Sfe johtui heidän saksahlhailUs-taan
jä siitä että ihminen mielel­lään
uskoo siihen mitä hän toivoo.
Atutta^minä "satuin" noissa kysy-iiQ?
ksissä osumaan oikeaan. N i i n e t^
osaa ' sitä oikeinkin ' ennustaa: BUt^
tSkööt nuo kaksi esimerkkinä.
Mutta onko Venäjäii valalnkiunö-ös
osotus sutä. että ennustuksissa
hfetkfeliä' tärkf^hjipinä.
Väsia tätiiäti ^jUkeen {pauhattava
" ' " ' jähetystoä
Edelläolevan perusteella ehdottaa
naissihteeristö osastoille seuraavaa;
l : k s i että äsetetakh osastojeii töll
miqnaii lähimmäksi yhteiseksi pää-määiräksr
kansallisen konvenlsiohin
äikaansEiamlhen' koko maata käsittä,
väh työläishaisten liiton tblöiinhöti
vikiinriiitiiaiÄlieksii; . i ;
' ;2:ksi"että ^öSiaätöt ryhtyvät KbKöa^
iiiaäh-Värbjäi k Ä i l i ä f e n 'Ummtaio.
iaiA kustäiifatiSteii - -p
tämä ajätiis Saa lävBftttt»1i^ kamia:-
tusltä iiniiiilakih alueilla, rilin sihtee­ristö
ehdottaa, että kunkiii alueen
sihteeirlsiö petustäidl oihäa alu^ttäaii
käsittävän ' kati^lliskbriVentsiöhlrä-haston,
ttiitkä vairät sitten käytettäi-sUh
yhtelsUii kbhvehtsibnlkulilihlh.
yoimakkalmpieri alueiden bn tehtävä
voitavansa heikompien tukemiseks4
jotta konventsionlin saataisiin mah.
dolUsimöiaii" läajft Edustus;
S:ksi että kansalliselle konventslo.
nille jätÄtäisUii NeuvöstoUitoUe lä­hetettävää
edustajtätoa koskeva ky.
symys, joica lähei^stön kokoonpanoa
ja muissa edustajistoa koskevissa a-aloissa
ottaiisi liubihibbn koko maan
työläisnaisten j a nälsbsästojen valis­tukselliset
tarpeet, lilttönime Meli-yan.
8ubte€!tj - • • •
4:ksi että naisoss^ lausuvat kä-sitj^
fcsensä' englan^ ja suomenkie-osutaan
oikeaahkin?
On Jä ei. " '
A i n a k i h tuo vallankumous ei t a ­pahtunut,
sosiaUdemokraattien en­nusten
mukayestl. j o i b i nämä täkä­läisetkin
"meikäläiset" siiloiti kaikki
osastot ovat uinahtaneet pitkälliseen
uneen. Jos jäsenistö ei ota osaa tä­hän
järjestömme alottamaan jäsen-ryntäystyöhön,
n i i n tulokset tuleVät
olemaan hyvin niukat jä muodostuu
siitä vaan muutama puhetilaisuus,
joka pian unohtuu j a järjestömine
jäsenmäärän kohotustarkoitus ei
ttiota siUoin nUtä tuloksia inihih
meillä on mahdoUisuus jos käymme
innostetuin mieUn ottamaan osaa
järjestömme alottamaan työhön.
Jäsenmääirän kohottamiseen. m e i l ­lä
on paljon hyviä mähdöllisuulöia
jos Vaan osastojen jäsenet tekevät
velvoUisuutensa. Farmlseuduilla on
paljon Suomesta tuUeita j a myötä'
turitoisiä järjestöämrrie ja puoluetta
koHtaäii. Mutta hiin kauan kiiin
meidän osastomme ja niitten jäsenet
eivät itsekään toimi edes sen vertaa
että pitäisivät säähhöUisesti kokouk­sensa,
ei Voida toivoa että säarriirie
osastoomme uusia jäseniä. Yleinen
lamaannus, mikä ph viiirie aikoina
ilmennyt järjestömme keskuudessa
Vallankin pienemmillä paikoilla ja
maaseutuosastoissa johtuu suurelta
osalta sUtäkin, että ei jäsenistönä ole
ollut kiertävää puhujaa mone^ii
vuoteen. Tfömä'on synnyttänyt yleiistä
lamaannusta. Monet toverit ovat jo
sanoneetkin, että meidät on hyljätty
järjestön samoin kuin puolueerilcin
taholta; rahamme vielä ottavat vas­taan,
mutta siinä kaikki. Täytyy
myöntää että näin oh ollut todelli­sesti
asiat. Minun ymmärtäälpseril
tähän bn suuiiihpana syynä ollut se
että puolueessa ön olliit pitkäaikai­nen
jäseriirntäys englanninkielisen
jäsenmäärän kohottamiseksi (?). Tä­hän
tarkoitukseen on järjestömme
jäsenistö paljon uhrähnUt pienistä
varoistaan, jonka vuoksi ei ole vqitii
tehdä valistustyötä suuremmassa
määrinu suomalaisten keskuudessa.
:Puolueeri nj>kylheh-: ohjelma mää-
^ ä ; ^täV jSiloinalaiseStia, 'järjestöstä
tulee muodostaa JoUkkojärjestö, jossa
Canadiir sueifialäineh tybläisjoukiio
saa alkeiskasvätukseh vallänkumquk-seUisen
joukkoliikkeen tarpeellisuu­desta.
.' '
Onko Suomalainen järjestö välttä­mätön?^
Tämän kysjmiykBen tekevät
hyvin usein vielä vanhatkin puolue­jäsenet,
vallankin Senläiset hehkl-l^
t jotka ovat täydelUsiä englähnini.
Idelestä eivätkä halua
Sttbinalalseh järjestön tar
ta. J a vielä'bn joitain
paikkakuntia, joissa ei oi
laisen järjestön osastoa,
paikkakunnilla tulisi tovei
perustaa osasto. Meidän e
Jöaskaam. saM unohtaa siti
lobkltatietöisuus, minkä -t
l|sen äärielikänilättajan aikaansaa­mien
'ytfLTpd^^^^^^^i^-^ Jos asfettu-yat
Vk^^iinätlfätt^än^ ^iankettar' nlih'
r^ijdy ttäikööri^ keräämään paikäUises-;
tl varoja täi-kbitustä varten. '
E D E L L Y T Y K S E T L U O T A V A E N S IN
Lopuksi tahdomme painostaa sitä,
Htä vasta sitten, kun liittomme on
s a a t u / . prganisatoorisesti. toimivalle
poiijalle,- vöidaah säädä s u u r i m n a h -
donlaeh hyötj^'ttaisiähetystön iShet-bäiiii^
estä Neuvö^tbmääKäh. ihnan
tätä ön ^e vaäi-ä tarjolla, että tälläl^
nen lähetystö jäisi'^Inbastäan ykSi-ty^
ten bsahottajlensä huvi- j a opih-tomatkaksi,
mutta järjestömme ko­koamat
tuhanhbt dollarit^ jotkst_^U-lutettalsiin
tähän tarkoitukseen, vä-uisivat
hiekkääii yleisen hyodyii
kannalta kätsbeii. kuteh kokemus
össäkin tapauksessa on jb opettahut.
Sudburyssa, helmik. 5 pnä 1930.
. ToveruiidfeUä:
Sihteei^tö.
oUvat. Lenin Ja jotkut hänen Uitto-lalsensa
ehkä Jo etukäteetikin aävis-tivat,
että tilaisuus oli tulemassa,
niutta " i n e " pldimrne häntäkin alus­sa,
hänen ilmestyttyä Venäjän* v aL
lankumouksen näyttämölle, vastus­tettavana
ilmiönä. S i t t e n vasta huo­masimme
mikä hän oU mleluaän, Ja
mistä oU ky^mfiys.
Osottaaksenl minkälaista minun
käsitylssenl mukaaii Vallankumouk­seen
kulkeminen on, ketron yksin­kertaisen,
kaavamaisen esimerkin:
Ajatelkaamme, että meitä on jouk­ko
miehiä ja-naisia, joka on määrät,
ty kulkeznaan eraäseen päämäärään
nieiUe tuntemattoman korven lävitse.
Siellä korven takana jossain on tun-tiedetty
järvi j a sen toisella puolella
tematon, mutta varmasti olevaksi
öb päämäärä. Nyt tämä korpi, jonka
laajuudesta ede^ ei ble tarkempia
tietoja kuin arveluita, edustaa k a p i -,
talistisia olosuhteita tästä eleehpäin.
Järvi ediistaa vallähkumousta, j a sen
yli ktilkemiiien vallankiimoustäiste-liita^
Ölemine jo sanbheet, että s i e l ­lä
järven, takana oh päahiäärä.
Lahtiessätmhe tuota, kprpitaivalta
kulkeinaan, teemme me, tai johta-jamihe-
teorioita tuosta matkasta ja
sen Järven ylitse kulkemisesta. Me
esimerkiksi nousemme JoUekiji ylän­teelle.
Josta näkee kauas kuljetta-yaaii
stilintaaii;. Ja tarkastelemme
epätasaisia, maisemia. Siellä näyttää
oleyan ylänköjä sekä rotkoja. Mutta
tarkkaa, s e l \ ^ . e i saa, sillä metsä
pöittää inaaÄ tännan j a mätkain p i ­tuudet
sulattavat y h t e m v muotoja
i l u t t a me näemme kumminkin pääL
lypuolisesti yleisen kuvan niin kau­as
kuin Silmämme kantaVat. Sen pe-flisteeUa
teemme teoriamme alku­matkastamme,
jä oieinme täipuvai-äet
uskomaan, että se pitää paikkan­sa
koko matkalle. Voimme esim. o-lettaä,
että viimeisen nakeinäinihe y-länteen
täkänä, siellä taivaan ran­nassa,
on se järvi. Teoriamme ovat
snniistuBtä.—Ja hUn lähdemme i>ai-naltatnaan.
Mutta korpeen upottuamme kohtaa
aieitä lukehiaton mälträ asioita. Joita
aietsäirt y l i katsellessamme einrne o l -
lenkaatv nähneet, fesiiiityy rotkoja,
lokia, pienempiä järviä, murrokoita,
louhikoita, jyrkkiä, ylöspääsemättö-p2iä-
kallioseinämiä, tasangolta. Jotka
blisivat mukavia kulkea, eUei olisi
piikkipensaita j a ' m u i t a vastukselli-
3iä seikkoja. Kulkumme muodostuu
aivan toisenlaiseksi käytänhössä kuin
teoriamme edellytti. Täytyy kaarrel­la
ja kierrellä, kahlata,,hyppiä, luis­taa
takapuoleUaan. kiipeillä. Kulem-nie
faiibmaamattarnmepbis suunnas­ta,
oikeaan täi vasempaan. Kompas-sinime
ei voirmejtä estää siitä, sillä
^mihe vbi sitä äinä pitää l^dessäm:.
me; jä justiin' sen osbtlamäah siiuii-taän
ei aina vbi kulkea jyrkän rih-teeh,.-
kuohuvan kosken tai jönkmi
muun esteen vuoksi. l i m a t vastusta­vat.
Milloin oh sateesta kiusaa, n h i -
loin liiallisesta poudasta.
XJsein pyrimmfe väsymään. Her­mostumme.
Käymme riitaisiksi. On
esimerkiksi kysymys kuroman kautta,^
vasemman vaiko oikean, kaar­taa
Joku kaUibseinämä. Toiset pUo-liistavat
oikballe menoa, iölset. va­senta
suuhtäa; ompa sellaisiakih,
jotka tahtoyät kiivetä kohdalta ylös.
Johtäjaihme väittelevät, fermcstu-neiaa
syyttävät toisiaan vääräähjbli.
tainisyrttyksestä. kokoonnumme j o h ­tajiemme
ympärille. Kuuhtelenmii
nä omisimme, jon oUut a
saavuttaa yhteenliittymise]
Canadan suomalainen tyä
oppinut toinen, toisestaan,
ibs työstä, joiika me aloim
kymmentävlisi vuotta sitten
tiesimme sUloin maailman
Meidän täytsry myöntää, e
tienneet mitään, mutta ]
palava halti Ja jatkuva innc
ei ole noitten vuosikymme]
leluissa ja kärsimyksissä
lannistunut. Me olemme
voimin Ja yhteistyöllämnn
paljbn aikaan, mutta emme
saavuttaneet päämäärääm
on tsroiäisten tasaValta.
Suomalainen järjestö on
1'eksi eduksi myöskin can;
työväenliikkeelle. Meidän ti
telia aikoja, jolloin kuului
nadan itsenäisiin Sociali
Party of Canada j a Social;
cratic Party oif Canada. ]
an kuin suomalaiset olivat
liikkeitten kannattajia oli r
suutta, j a mikä olisi Cana
riiimistipuolue ilman suoma
jestöämme ?
Monet Vanhat järjestön:
net Ovat viihieaikoina saar
sefen mitä likaislnta parjau;
muistakaa toverit, että jc
ollut häitä vanhoja "so
kraatteja", n i i n ei nyt li
nämä meidän nousukkaan
lamassa kukkokiekuu ai
päässä.
Unionistiseen liikkeeseen
jäsenistö bii ottanut inno!
saa järjestömme perustami
vallankin sellaisissa kaivos
sä kilin on ollut British Cc
Alberta. NäUlä alueilla oi
cäat liniot 30 vuotta taak:
sein silloin kun oU tärkeät
kiistävänä oliinme me si
mukana. 20 vuotta sitten c
lälalset meidän kanssa h;
sessä vuorovaikutuksessa,
kaan kuului huomattu mä:
laisia Socialist Democratic
Nyt oh 'bisät vaihtuneet:
bet ja ' uliralnäläiset ovat
likeisessä ;yhteistoiminnass;
ÄlBeftah-' JarjestyneeUä h
on' bliut' kiitettävän hyvä
märfys näitten kahden ki
den keskuudessa; se työ mi
tehneet on ollut suurenmoi
iiihostus -jatkuu, niin siiti
tulevaisuudessa suuri hyötj
kaivosalueella; heidän toin
Ori paljbh sellaista joka t
klen Johtajiemmekin oppii
M u t t a ' EdUoin kun me
suomalaib^ista j a ukrainala
Vbsmiehistä,täytyy mei(
tiubmlooh ett, näillä ku
kahsäliisuudeila on omat
tönsä, joitten avulla he <
neet, j a saaneet puhtaan
sen yhteisyriimärryksen.
tarkastariime multa siirtol
niitten yhteisymmärystä ji
taisoa, n i i n siUoin meille ti
selviää ihiteh tarpeellinen
järjestö siirtolaiskansalle
kielijärjestÖh äVulla vieras
titstuu vieraan maan tap(
myöskin sen työväen
vbrrättain pi6nessä ajassa
Suomalainen järjestö on
maesädibn aikansa nauttini
aMtaah' jäsentensä mut;ta
riadäh suomalaisen tyovä«
siötö. Järjestömme lukuis
ovat kutobamätbh todistus
siäh puolesta ja ne luk
tyfcifet. Joilla Järjestömme
ovat yrittäneet saada valla
leeh JOhtoäSfemaa suomal
Toiset hieistä luottavat
toiseeh Johtajaan, toiset to
kiis Jbmpi kumpi puoli ani
toiselle, niutta joskus ei.
eri suuntieh kautta kiertä
kannetta. Kununatkin usl
vänSä Oikeassa. Voi sattua
kanteen takana taas tavi
semme Ja jätkbtäah yhdesi
jotenkuten- unohtaen mi
niudet toisiasm. kohtaan;
sattua myös niinkin, että
eksytään toisistaan. Kump
Ro epäilee toisen joutunet
teUle, yaikka kumpikin tod
äa voi oUä kulkemassa t
samaa lÄämäärää kohti.
Teoriahune eivät siis ole
pitäneet paikkaansa. Ma
laatimamme, läheisempäi
suutta koskevat teoriamme
tamme, onni^umisistamme
tavoistamme niinikään ali
sottautuvat väärijt^i. AinoJ
riaato: ei ole vielä osottauf
räksi, koska emme olc «
töä vielä kokeneet, ja »iin
lemme yhä eteenpäin. Use;
inainituissa rutakysymy
teemme riitakysjmyksistä
riaatekysymyksiä ja
toiisiaiame luopuruudesti
mepä huonolla kohteli
ääkin toisistamme luopur
vbi näet kyllästyä koko ku
sa ei edes yhteinen sop-J
dolllsta, j a jossa tehdään i
tBksJä, j a Jää pois Irc^:;
Yleensä <hi. siten, että r ii
jbitä kyUäkään emme os
eehime vähän loisin a,
pälJOn .toisin ajattelevia.
M u t t a Jatkakaamme
Äopliriylänteillä me ai
leen kätseiemme edessäip
häköalOja. ^okti^^johtajamr
vi*lä pitkään ptiuhunkin