Vapaus, November 15, 1921

              PAUTUS TAPAH.
ENSX KAUTTAl VAIN SmJESTYnEBm VOI
TOVÄEKUIOKKA VOITTAA!
1S21. Vapaus, Tiistaiiia, Marmgfc. 15 p.
päaralnHteii Vena-loukien
4 vuosijah>
nrjoHaetcaan ennus-nenden
joHtaTan uu-iurvaltain
välille;
Nikalai Lenin, Nau-pääministeri
julkai-
»ssä Venajäh vallan,
äntenä vnosipäivänä
Iän ennustaa kullan
?an sotaan joko Yh
ipanin ^välillä tai sitr
n ja Britannian vä-
1928.
tsikkona on «kullan
isialismin voiton.jäi-
.tohallituksen / päämi-että
neuvostovalta on
iäntynyt hyokkäyk-
I kapitalismia vastaan
omaansa uudistuvaa
irten. Nämä hySkkä
n 20 vuoden ajalla
Iisaksi Venäjän kom-ivuttaa
tialoudellisen
iee mahdolliseksi 'ke.
lan mitä on olemassa
itä yleisiä muistora»
taakseen kuinka tyh-"
että kapitalistivaltain
lutetttiin 80,000,000a
ista kullan valtaanii-net
Ranskan Tiede-Akad^mian jä­seneksi,
matta hänen vihansa kaikke-a
kaavamaisuutta ja akademista vii.
sastelus kohtaan, on ehkäissyt hä­net
ottamasta souremmassa määrin
osaa tiede-akademian toimintaan.
Mutta France ei ole ainoastaan
kaunokirjailiJania parhaita, vaan on
hänen - kaunokirjallisuutensa ankaraa
kritiikkiä nykyistä ; yhteiskuntajär­jestelmää
vastaan ja mitä lämpimin­tä
sorrettujen luokkien puolustamis­ta.
Anatole France oli ensimäisenä
mailman suurista hengen jättiläisistä;
joka kohotti äänensä Venäjän kan­san
ja öen vallankumpuksen puoles­ta.
3i kun Ranskan kommunistipuo­lue
äskettäin perustettiin, liittyi häh
aen jäseneksi. -
Romain Rolland, toinen tunhettu
ranskalainen kirjailija, joka. myös­kin
on^ koi^munisti, on saanut^ aikai,
semmin Nobelin kirjallisuuispalkin-non.,
Kommunistiset ihanteet ovat
siis kutsuneet riveihinsä mailman
suurimmat- ja etevimmät- / hengen
miehet.
• ———o-—-r—'
V Viaosikerte-Voi V
1. WaiIiiDgtonin konfereniai.
kyllin voimakas pe:
ntjrmaan.
in diktatuurin perus-
>, jatkaa Lenin, «me
yllin voimakkaat pe-ilinan
epäjärjestys-mista,
'valmistuaksem-.
}n hallitustamme so.
iden perusteille.' Mei-tää
kaikki kiilta mitä
nyt hallussaan, Mei-dä
kalliilla ja ostaa
den joukossa täytyy
n tavoin ja raadella
perääntyneet valtib-
Me olemme peräänty-kontrollin
alaiseen
»ollisuuteen.»
ta jijlilii voittoaan,
äsyinen, nälänhädän
öväen Tasavalta juh-itymäpäivpänsä.
»
imitus niinikään kir-ostoyallan
nelivuotis-a
lausutaan mitenkä
on neljä vuotta ollut
ssä vihollistensa a>bdis-vuotta
se peittänyt
parhaitten poikainsä
änä päivänä näkevät
pojat ja tytöt nälkää;
at joutilaina; sen rau-rlla.
noin jaloin seisoo Pu­ilta
omalla maaperäl-uaan
lukemattomat vi-lottaa
Pravda Venäjän
alonpoikia' nauramaan
lusille hyöfckäykseiHe
en voittamaan «Punai.
m työläisten ja. .talon-ckaan
Punaisen Armei-
BritUläinan hallitusninisteri Robert
' Horne huudetta alas yrittäessään
Itä>osaan Lontoota järjestetyssä
kokouksessa puhua Saksan kaup
paa ja Englannin työttömyyttä
koskevista kysymyksistä. i
—0-
France^s^
ilinyrjal
spalkii
1 kommunistinen Ur­aa
tonnastuksen.
Lontoo. Lontoon Itä-osaan jär­jestetyssä
kokouksessa t. k. 10 p.
piti vaitiokansleri Robert Homen
puhua missä määrin saksalainen
kauppakilpailu on; Britannian työttö­myyden
aiheuttajana, kuten on syy
tetty, miitta kokouksessa olevat
kommunistit ja työttömyyctestä kar.
sineet;, työläiset; nostivat sellaisen
tyytymättömyyttä osoittavan meter
Iin, että .ministerin puheesta. ei tul­lut
mitään. Useampia kertoja hän
jrritti alottaa puheensa, mutta joka
kerta kokoushuoneen kaikilta tahoil­ta
kohosi sellainen ivahuutojen ja
myrskyisten paheksumien tulva, että
hänen oli aina keskeytettävä.
Kokous oli ajateltu kestäväksi ai­noastaan
kolme-neljännesosaa tuntia
vaan yhä uudelleen ja uudelleen yri­tettyään
noin puolentoista tunnin
ajan saada äänensä kuuluville, sii­nä
knitenlcaan onnistumatta, lopetti
hän turhat yrityksensä sanoen: «Mi­nä
olen alkanut pahasti epäilemään
josko kansanvaltaisessa .Englannissa
vallitseekaan sanavapautta — se jo­ka
yleisessä kokouksessa menettelee
kuten täällä on tehty on kansan vai.
lan vihollinen ja yhtä suuri tyran­ni
kuin mikään Tsaari.»,
. Kokoushuoneeseen kutsuttu polii­sivoima
sai väliaikaisesti rauhan pa­lautumaan,
mutta milloin tahansa
Robert Home yritti puhua puhkesi
myrsky/uudelleen. Kokouksen lopus­sa
kajauttivat kommunisteiksi nimi­tetyt
työttömät «Punalippu» laulun,
ja huusivat eläköptä Venäjän val-
•lankamoulcselle ja samalla mailman
vallankumoukselle. •
Se mitä R'ol)ert Home lausuntonsa
alkuosassa puhuu lau^untova^audes-ta
Englannissa, on täydelleen totta.
^Haiset, jotka ovat sattuneet vas-tustamaaih
tai vähänkin räikeämmäs
sä muodossa arvostelemaan kapita­listisen
järjestelmän nurinkurisuuk
sia ja rohjenneet esittää autta, ih­miskunnan
hyvinvoinnille välttämä
töntä neiivostomtiotoä, ovat sati^ieet
maistaa, että lausuntovapaus Eng­lannissa
on mennyt Robert Hömen
olisi pitänyt sanoa, että jiniri työ­läisiin
nähden Englannissa ei lau-suntovapautta
olekaan, vasta silloin
olisi lausuntonsa >osanut parhaim
Amerikan hallituksen kutsuma
Washingtonin konferenssi Itä-Aasi
an kysymysten- järjestämiseksi ja
sotavarustusten rajottamiseksi, on
ijärjestyksessään ensim. yritys, johon
kapitalistinen yhteiskunta hyödyttö
mästi ryhtyy, löytääkseen pelastusr
keinon niistä ratkaisemattomista ris­tiriidoista;
mitä mailmansota niin
räikeästi paljasti, voimatta niitä rat­kaista.
Keski-Europan ja Kansain­liiton
aatteet ovat toisensa jälkeen
kärsineet haaksirikon. Saksalainen
jä englantilainen kapitalismi; ovat
toisensa jälkeen osottautUneet kyke.
nemättömiksi järjestämään Icapitalis-tista
mailraaa niin «fttä kansalli­suuksien
keskinäisen riiston säily­essä
häviäisivät varustelut ja sodan
vaara,. Kofme vuotta 6öäan päätty­misen
ja-' kaksi viiottaf rauhan soi
miamisen jälkeen Europa pn.kuin
eläinhäkki, missä eläimet- keslfenään
tappelevat kalutuista luista. kesyttä­jän
silmälläpidon alaisena, joka niil­le
väliin viskaa uutta purtavaa^ vä­liin
muokkaa piiskallaan. Sen jäi.
keen kuin voittoisa, kapitalismi on
osottanut niin loistavasti kykynsä
mailman organisaattorin tehtäviMä.
ryhtyy Pohjois-Amerikan Yhdysval­lat,
jokia otti osaa jo Versaillesin
yritykseen Kansainliiton luomiseksi
ja sitten kieltäytyi yhtymästJTomaa
tekoansa olevaan Kansainliittooni
toistamiseen alotteeseen, saiadakseen
ratkaistuksi sille tärkeimmät TyyJ
nehmereh kysymykset ja soviteiiiksi
selkkaukseit Itä-Aasiassa. Tyynenme­ren
rannikoita koskevan kysymyk­sen
jälkeen, haluaa se' vaatia aseis-tariisumiskysymyksen
.esille yleisenä
mailman kysymyksenä. Sen kaiken
pitäisi tapahtua Washingtonin kon­ferenssissa.
ta asemaa, jogsa. sen eiiglftntilainen
kilpajlija nykyään on.; •
III. Englannin asemaa
tämä yritys tulee kuten kaikki
entisetkin raukeamaan tyhjiin. Se
voi. parhaassa tapauksessa päättyi
uusiin ryhmityksiin ja uusien esillä
olevien vastakohtien kärjistymisiin.
Se käy meille selväksi, kun toteam.
me liikkellepanevat voimat Yhdys­valtain,
Englannin ja Japanin ta-tofla
sekä kuvaamme konkreettisesti
niitten väliset vastakohdat.
II. Yhdysvaltain palaaminen Eu-ropaan.
Yhdysvallat erosivat Kansainliitos­ta
ensiksikin koska Englanti, jolla
siinä oli 6 ääntä, painoi siihen lei­mansa,
toiseksi koska Amerikan ka­pitalistit
eivät tahtoneet ottaa kan­nettavakseen
mitään taiteita Ver-saillesissa'
yhteen parsitun maUtä^n
maa-alueellisten rajojen tnrvaami-seksi,
kolmanneksi koska republikaa-nis-
kapitalistien ryhmä tahtoi käyt­tää
hyväkseen pikkuporvarillisten
joukkojen Europa-väsymystä, ajaak­seen
deniokraattis-kapitalistisen ryh­män
pl)is hallituskaukalon äärestä
Saavuttaakseen voiton liitti eng­lantilainen
imperialismi sotaa siirto­maansa,
jotka ovat sodassa talou­dellisesti
voimistuneet., Vuonna 1917
se myönsi niille oikeuden, olla mu­kana
määräämässä SUur-Britännian
valtiopolitiikasta. Nyt sen täytyy
saattaa voimaan täiäi£oikeus, l^öska
se ei yksin kykene kantamaan nieri-sotavarustusten
kustannuksia, joita
se pitää vältlÄmättominB jatkaa Yh­dysvaltaa
ja liittoutuneita Japania
ja Ranskaa vastaan, £oska 8^ täy­tyy
ottaa ne v<)ifeantekijöinä las­kuissa
huomioon. .Stitur-JBritannian
tilalle tulee nyt Suur-Britannian ja
itseään hallitsevien Englannin kapi­talististen
siirtömaittiep' liitto, siirto
maitten, joitten ulkomaiset edut ei­vät
ole samat kuin niitten emä­maan^'
Englannin imperialismin tah'
toessa pitää Voimassa' liittoa Japa­nin
kanssa, jotta sillä olisi liitto­lainen
iselkkauksen sattuessa Yhdys­valtain
kanssa, näytelläkseen, ame-rikalais-
japanilaista ristiriitaa liet­soen,
välittäjän osaa amerikalaisen
ja japaflilaisen imperialismin välil­lä,
ei taas nuori canadalainen kapi­talismi
voi sietää suhteittensa kär
jistymistä mahtavaan naapuriinsa,
josta se naapuruutensa takia joutuu
yhä suurempaan .riippuvaisuuteen
Canada vastusti valtakunnan konfe­renssissa
liiton uudistamista Japa­nin
kanssa, ja .kieltäytyi tunnusta­masta
mahdollisen uudistuksen it­seään
sitovaksi. Selkkauksen syt­tyessä
Japanin kanssa on Australi­alle
Japani ainoa mahdollinen vas­tustaja
ja taas Amerika liittolainen.
Etelä-Afrikan farmarit eivät tahdo
olla missään tekemisissä mailmanpo-liittisten
selkkausten kanssa. Tämän
tärkeimpien siirtomaittensa kannan
johdosta on englantilainen imperia­lismi
menettänyt vapaat kädet Ame-rikaan
-nähden.
Kasvava taloudellinen .kilpailu
Suur-Britannian ja Yhdysvaltain.vä­lillä
nostaa kummankiin eteen ky­symyksen,
eikö tästä kilpailusta rat-kaisemattomain
mailmanpoliittisten
vastakohtain piirissä, synny sotava­rustelujen
paisuminen, joka voisi
johtaa uuteen mailmansotaan. Sellai
sessa mailmansodassa olisi Suur-Bri­tannia
paljon vaarallisemmassa ase.
massa kuin mailmansodassa 1914—
taisteluja Kiinassa ja ^käytti niitä
hyväkseen, saavuttaakseen; organi­saattorin
ja taloudellisuudessa hallit-
;sijan aseman tuossa suuressa val­takunnassa,
joka porvarillisen etelän
johdolla hitaasti kehittyy ylidisty-mistä
kohti feodaalisen rikkinäisyy­den
tilasta'. Mailmansodan tulokset
panevat Japanin yoitonhedelmät ky­seenalaisiksi.
Saksan tappio, Ve^l^
jän katoaminen imperialistisena te-:
kijänä, jonka kanssa; Japani olisi
voinut liittoutua yhteisiin ryöstöret-kiin
pakottivat sen, tykkänään ah­tautumaan
Englannin turviin Yh­dysvaltoja
vastaan.
V. Yhdysvaltain sui^nnitelmat
Itä-Aasiassa.
Suunnattomassa taloudellisessa
laajentumistarpessaan näkevät Yh
dysvallat Kiinassa ja Venäjällä (lä­hinnä
Siperiassa) ne suuret markki
nat, jotka ovat vallotettavat, suu­ret
vaikutuspiirit; amerikalaisen ka­pitaalin
sijottamista varten. Mo-nopooli-
asemansa johdosta, mikä
Amerikalla on koko nuiilman luoton­antajana,
Amerikan teollisuuden
suuren^ kilpailukykyisyyden johdosta
ei ainoastaan japanilaiseen vaan
myös englantilaiseen teollisuuteen
nähden, vastustavat Yhdysvallat
kaikkia imperialistisia etuoikeuksia;
mitä vanhemmat imperialistiset val­tiot,
kuten Englanti, Ranska ja Ja-pani
tähän asti oviat Kiinassa val-lottaneet
tai nyt voisivat Siperiassa
Amerika koettaa tunkea
loudellinen taistelu samoin kuin kil­pavarustelukin.
Ensimäisessä tapa­uksessa
niinmuodoin Yhdysvallat ja
Englanti trustiutuvat keskenään ja
Japanin sotavoitot kynitään Yhdys­valtain
hyväksi Kiinan ja mahdol-lisesti
mvös Neuvosto-Venäjän kus­tannuksella,
jolloin tämä sopimus
kuten kerran Chimenosenkin rauha,
fossa Venäjä^ Saksa ja Ranska yrit­tivät
Japanilta riistää sen v. 1894
Kiinasta saavuttaman voiton hedel­mät,
tulee muodostamaan lähtökoh­dan
uusille dinlomaattisllle rvhmit-tyksille
ja uusille mailmanpoliittisil-
1e iuonille; toisessa tapauksessa edis­tyy
vastakohtain kärjistymisprosessi
paljon nopeammin, mutta missään
tapauksessa eivät nämä vastakohdat
katoa. Silla taloudellinen vastakoh­ta
EnplaJinln la Amerikan välillä
'määrävänä mailmankysymyksenä jää
olemaan^ Ranskalais-englantilainen
vastakohta jää olemaan, ja näitten,
kapitalististen voittajain mailmaa
haiottavain vastakohtien taustalla ori
niitten vastakohta voitettuihin kapi­talistisiin
maihin, kuten Saksaan näh­den,
siirtomaihin ja viimeksi Neu­vosto-
Venäjään nähden, valtioon, jo­ka
muodostaa aukon kapitalistisessa
valtiojärjestelmässä..
Mar;<ovicii joMaa kapinallista armel.
joa Jngo Slaavien anastajia vaa­taan.
VII.
valiotta^
Japania syi^jään Kiinassa «Avoimen
1918. Sillä samalla kun se voi pan­na
täysin turvansa siirtomaihinsa
olisi sillä todennäköisesti vihollise­naan
Ranska, jonka yritys hallita
koko Europan mannermaata vasal­livaltion
systeemin mukaan: (Puola
Tsekko-Slovakia ja Rumania), sa­moin
kun myös sen itämainen poli­tiikka
vievät sen yhä kasvavaan vas­takohtaisuuteen
Suur-Britannian
kanssa. Englannin imperialismi on
auttanut Saksan ei ainoastaan meri-vaan
myös sotilaallisten voimien tu-
Yhdysvallat eivät voineet kuitenkaan jj^-ggga^ gaksan kapitalismin
oven» tunnuslauseella, jonka ameri
kalainen valtiosihteeri John Hau
asetti V. 1900 ja se osottaa käsi
teltäessä kysymystä Yapin saaren
-kiinalaisesta radio-asemasta, et^ se
on valmis alkamaan taistelun koko
linjalla.' Tämä Yhdysvaltain poli­tiikka
uhkaa Englannin etuja, mut­ta
paljon pienemmässä määrässä
kuin Japanin. Niin ei ole ainoas­taan
sen takia, että kapitalistisesti
voimakkaampana valtiona Englanti
paremmin kykenee pitämään puoli­ansa
Amerikan kilpailua vastaan
kuin Japani, vaan myös koska ky­symys
Tyynenmeren rannikoista, jot­ka
Japanille ovat elämänkysymyk­siä,
muodostavat Englannille ainoas­taan
yhden tärkeistä mailmankysy-myksistä.
Japani voi laskea Eng­lannin
kannatukseen sen vuoksi ai-noasiiaan
vissiin määrään saakka.
Valinnassa Japanin ja Yhdysvaltain
välillä, asettuu Englanti viimemai­nitun
kannalle. Tältä pohjalta mer­kitsee
Washingtonin konferenssi
Yhdysvaltain yritystä riistää diplo­maattista
tietä Japanilta sen voiton
hedelmät.
Yritvksellä vetää varustusten ra-ioittamiskvBvmys
Europah manner­maalle,
ei ole mitään menestymisen
mahdollisuuksia. Vaikka ei Rans-kan
luopumipen aotavalmiudestaan
Saksan täydellisen aseistariisumisen
johdosta asettaisikaan Ranskan tur­vallisuutta
vaaranalaiseksi, niin e'
Ranska tule luopumaan asemastaap
Europan ensimäisenä sotilasvaltana
koska Ranskan imperialismin poltiik
ka kohdistuu Europan mannermaan
hallitsemiseen. Ja Ranskan ohells
on olemassa vieli sen vasallivaltiot
iotka kaikki Vers>aillesin ja sitä seu-raavain
rauhantekoien kautta ovat
varustetut "myötäjäisiksi maa-alueil-
In.;, i'>is3a asuu tilille vieras ja viha.
mielinen väestö. ' Puolalla 6n suur'
määrä ukrainaisia, vähSvenäläisiä
ia flak8alal<!ia asukkaita. Tsekko-Slo­vakia
on kuva vanhasta Itävallasta,
tsekko-slovakialaisten kansojen ohet-h
on siellä suuri saksalainen ja un­karilainen
väestö. Rumania orfuut-tna
unkarilaisia ja bessarabialaisla
kansanjoukkoja. Suuret osat bul-erarialai^
esta väestöstä on jaetut Ru-manian
ja Jugoslavian osalle. Koko
asutus Keski-, Etelä, ja Itä-Europas
sa pysyy ja kaatuu pistiAiien her­ruuden
kanssa. Läheisessä i idässä
koettaa Ranska afrikalaisista -tuki­kohdistansa
ia Syyriassa käsin an­taa
sivustaiskua Englannin herkim­pään
kohtaan, Suezin kanavaan. Se
yrittää häiritä sen politiikkaa luoda
yhteys Intian ja Egyptin välille suu­ren,
Englannin imperialismista riip­puvan
Arabian valtion kautta. Saa­dakseen
tässä tilanteessa luopumaan
varusteluista, pitäisi Englannin pääs­t
i sen kanssa yleiseen sonimukseen
kaikista mailman kysymyksistä.
Rooma Montenegro on julis*
tettu neuvostotasavallaksi.
Tämä liike on kasvanut monteneg»
rolaisten kapinasta serbialaista anas-:
tajia ja orjuuttajia vastaan.
Neuvostovallan julistuksen on laa­tinut
ja allekirjottanut Vukachim
Markovicz, joka johtaa 1,500 kapi»
nallista armeijaa. Markovicz ilmot.
taa julistuksessaan Montenegron
kansalle Leninin lähettäneen heille
onnistelunsa.
Uuden neuvostotasavllan perusta­mista
ja serbialaisten sotajoukkojen
etenemistä Albanian alueilla, pide­tään
kriitttlllisinä merkkeinä Balka­nin
tilanteesta.
Montengron neuvostovallan sota­joukot
ovat vallottaneet serbialais'
ten selkäpuolella stratee^sista merki­tyksestä
olevan Loncehvuoreh kuk­kulan
ja albanialaiset ovat torju­neet
myöskin serbialaiset, vallaten
ja miehittäen Skeranstin kukftulan.
iMontenegron pariamentti on py<
säyttänyt istuntonsa tammik. 4; päi.
vään, antaakseen uudelle hallituksel­le
tilaisuuden keskittää voimansa
kansalliseeji puolustukseen.
Veiäjäii Ystäväin liitto
saanut hym toiobia
KerSyskustannukset ovat olleet plo*
net.
— Ruotsin Tiede-Aka-ttänyt
antaa 1921 vuo-kirjallisuuspalkinnon
anskalaiselle Idrjailijä-
Anatole Francelle.
•ance on mailmankuola
uuden mestari, tullen
mailman huomion esi-
;llaan «Sylvester Bon-
, joka ilmestyi painosta
•undessaaij, ranskälais-sodan
aikana han; oli
nuorista runoilijoista,
Jttiin «Pamassiaanien»
nen parhaista kaunoldr-ksistaan
mainittakoon
i>ina>, «Pengulnin saari»
janovat», «Thais» ja
muita. Aikoja sitten
itettiin lumittämällä ha^
iiäan paikkaan.
Työläät ja Icuabtit^^IaUi^^
,•',.>,•;.' "''kesIreiiäSn..;^V._-
Rooma —- Taistelu rautatietyö-läisten
fassistien välillä >on johtanut
yleislakon julistamiseen työläisten
puolelta. Useita otteluita on tapah­tunut
työläisten ja; fassistien välillä.
Fassistit pitävät täällä parhaillaan
koko maata käsittävää kbnventioni-äan
ja ovat; een yhteydessä panneet
toimeen paraatteja. Eräs rautatie-työläinen
sai surmansa fassisteOta
kesUviikicona, kostoksi sormaävat {
työlT faasistin.
luopua mailman politiikasta. Euro­pan
kapitalistit ja liittoliaiset ovat
sille -20 miljaardia dollaria velkaa.
Europalaisen selkkauksen kehitys ei
ratkaise ainoastaan sitä, kykenevät­kö
velalliset velkojaan suorittamaan
vaan myös sen, kykenevätkö Yhdys­vallat
pitämään pystyssä äodan aika­na
kehittynyttä, teollisuuttaan. Jos
1919 osa kapitalisteja Amerikassa
otaksui, ettei heidän menestyksensä
riipu Europan taloudellisesta kehi­tyksestä,
niin on vuoden 1920-^21
riehuva pula saanut Amerikan far­maritkin
tietoisiksi siitä, että Ame­rika
ei 'Voi viedä tuotteitaan Euro-paan,
jos europalainen talous yhä
enemmän vaan luhistun ja rappeu­tuu.
Tästä syystä olivat Yhdysval­lat
jo mukana ratkaisemassa-kysy.
mystä hclpoiitusten myöntämisestä
Saksalle ja nyt jie ottavat osaa Ylä-
Schlesian^ kysymyksen ratkaisemi­seen
liittolaisten neuvostossa, ne
määrittelevät kantansa Venäjin
nälkäkysymykseen nähden. Sanalla
sanoen: Yhdysvallat ovat palanneet
takaisin liittolaisten neuvostoon, tuo­hon
todelliseen mailmankapitaalin
dastuslaitokseen, joka on tehnyt
Kansainliiton neavostpn vetomuk-scksi.
Yhdysvallat yrittävät "nyt
ottaa käsiinsä liittolaisten neuvoston
j ja käyttävät byväbeen aita vaikea-aseistariisuminen
tekee Ranskan nii
litarismin ratkaisevaksi tekijäksi
mannermaalla, ja tämä ratkaiseva
tekijä voisi kauko-tykkien, ilmalai-vaston
ja vedenalaisen laivaston ke­hitykseen
nähden sodassa. Yhdysval­tain
liittolaisena ei ainoastaan to­teuttaa
Englannin täydellisen saar­ron,
vaan voisi se vielä uskaltaa
nousta maihinkin Englantiin. Katso, ge muodollisesti vetää Yhdysvallat
en.tähän asemaan näkee Englannin tgj,g„ liit^on mukaan. Sodan sat-hallitus
jo välttämättömäksi yrittää juggga Yhdysvaltoja vastaan on Ja-
VI. Washingtonih konferenssin
tulokset.
Kysymys varustusten jossain mää
rin rajottamisesta Tyynessä ineres
sä tai merialueen jakamisesta yksi­tyisten
valtojen valta-alueiksi on
riippuvainen riidan alaisista Pasific
kysymyksistä (Tyyntämerta koske:
vista) käytävien diplomaattisten
neuvottelujen tuloksista. Englanti
on Japanin liikekumppani ja yrittää
3Äada aikaan kompromissia Ameri
kan ja Japanin kesken, mikä tekisi
sille mahdolliseksi pitää voimassa
liittoa Japanin kanssa, samalla kun
sopia Amerikan kanssa. Tämä so­vittelu
kohdistuu' anglosaksilaisen
kapitalistisen trustin muodostami­seen,
jonka painopiste tulee olemaan
/Amerikassa. Tämän trustiutumisen
hinnan on Japanin 8qo'ritettava.
IV. Japanin eristäminen.
Japanin imperialismi rikastui ko­vasti
sodassa pienillä kustannuksil­la
ollen liittolaisten sotahenkkijana
ja käyttäen hyväkseen sitä tosi
asiaa, että Englanti oli sodan joh­dosta
estetty riittävästi toimitfe-masta
teollisuustuotteita siirtomai­hinsa.
E^itettyään sodaii alussa
diplomaattisesti .Kiinan osanoton ma.
ilmansotaan, riisti se itselleen Kiaut-shoun
ja Shantnngin maakunnan
saksalaiselta imperialismilta ja aset­tui
sen paikalle. Se lietsoi sisäisiä
panin liiton soilaallinen arvo suuri
eikä sen diplomaattinenkaan arvo
riitaisuuksien sattuessa Amerikan
kanssa ole halveksittava. Keinona
on joko korvauksen antamiiien Ja­panille
Siperiassa, konsessioonien
(liike- tai valtauslupien) myöntä
minen Amerikan osalle Kiinassa
Mesopotamian petroleumilehteitten
riistämis-oikeus Amerikalle j,n.e. Jos
se onnistuu Yhdysvalloille, niin ee
sitten koettaa englantilais-japani
lais-amerikalaisen liiton puitteissp
ylläpitää erikoisen kiinteitä subtei
ta Japaniin. Silloin tultaisiin myös
sopimukseen, jossa nuo kolme sopi­musvaltaa
päättäisivät mitä meriva-mstusten
määrää niitten kesken ef
olisi katsottava vaaraa tuottavaksi
kilpailuksi. Jos ei onnistuta ipäästä
sopimukseen riitakysymyksissä, niin
jatkoa ilman mitään rajoitusta ta-
Miten vähän itse' kapitalistiset
vallat uskovat aseistariisumismah
dollisuuksiin, osottaa tosiasia, että
Englannin hallitus hetkellä, jolloin
se mitä sydämellislmmin loi terveh­tinyt
Hardingin ehdotusta käsitel­lä
aseistariisamiskysymystä Wash-ihgtonissa
marraskuussa, päättää
myöntää 30 miljoonaa punta-sterlin
giä uusien sotalaivain rakentami
seksi, viittaamalla siihen, että Ja
pani rakentaa 8 dreacnougbtia, jot
Ica kaikki valmistuvat 1925, ja on jo
edelleen myöntänyt varat kahdek
saan uuteen, ja että Yhdysvalloilla
1925 tulee olemaan 12 jättiläislai
vaa.
Kommunistisen I n t e r nationalen
Toim, Kom. paljastaa Wa8hingtonin
konferenssin luonteen, joka ei voi
antaa tulokseksi aseistariisumista ei­kä
kansojen tyydyttämistä, vaan jo­ka
ainoastaan merkitsee yritystä ta-sotella
anglosaksilaisten imperialis­tisten
rosvojen etuja hcikompain.
japanilaisen, rosvon, sekä Kiinan ja
Neuvosto-Venäjän kustanniiksella,
Tämä Washington in konferenssin
luonne paljastuu sitä enemmän sen
kautta, että Neuvosto-Venäjä on jä
tetty kutsumatta, jotta se ei voisi
nostaa kaakinpuuhun sitä häpeällis­tä
peliä, mitä Wa8hingtonissa pela
taan kansojen kohtalolla.
Kommunistisen Intemationalen
Toim. Kom, varottaa työläisjoukko
ja ja ikeenlaisia siirtomaakansoja
toivomasta, että mitkään diplomaat­tiset
. yhdistelmät Wa8hingtoni83a
voisivat niitä vapauttaa kiireestä
kantapäähän asestetun kapitalistisen
mailman uhkaamasta vaarasta, ja et­tä
kapitalistiset valtiot voisivat ne
vapauttaa riistosta. Kommunifltisen
Canadian Friends of Sovlet Rus-sia
järjestön presidentti Fred Peel
on ilmottanut Toronto Globe lehdel­le
kerätyn Venäjän nälänhätäisten
hyväksi muutamien viikkojen ajalta
yli $10,000. Rahat on lähetetty New
Yorkiin samannimiselle amerikalai-selle
järjestölle.
Peel lausui samalla, että mahdolli­sesti
lähitulevaisuudessa Canadassa
kerätyillä varoilla ostetaan tavaroita '
Ganadasta, edellyttäen että tavarain
kuletus täältä Venäjälle saadaan ,
suosiollisesti järjestettyä. Keräys-kuluthin
sanoi Peel käytetyn ainoas­taan
200 dollaria.
Venäjän nälänhätäisten keräys-il.
lanvietossa oli viimeksi viime per­jantain
puhumassa Mr.Well8, tunnet­tu
unionisti Seattlesta, Wash., joka
öll viime kesänä Moskovassa Punai­sen
Taloudellisen Intemationalen
Indialaiset käyvät sissi­sotaa
Englantia vas­taan
Lontoo—Indian virasto tiedottaa
kapinallisten moplahnien ryhtyneen
viime kuukauden ajalla sitkeään sis­sisotaan
ihaliituksen auktoriteettia ja
voimia vastaan, pannen toimeen
ryöstöjä, varkauksia ja harjottaen
terroria. Kapina saa sitäkin vaka­vamman
luonteen kun kapinalliset
ovat saaneet uusia joukkoja liitty­mään
riveihinsä.
Intemationalen Toim. Komitea ke­hottaa
kaikkia kommunistisia puolu­eita
ja kaikkia Punaiseen Ammatti-yhdistys-
Interaationaleen ' kuuluvia
ammattiliittoja tehostamaan agita^
sionia ja taistelua imperialistisia;
hallituksia vastaan, joitten etujen v
ristiriita tulee viemään uuteen mail-mansotaan,
ellei proletaarinen val­lankumous
riistä aseita pois kapi-alistisilta
luokilta ja luo pohjaa työ­tätekevien
kansojen todelliselle ma-'
ilmanliitolle. Kommunistisen Inter-nationalen
Toim. Kom, kääntää ko­ko
mailman työtätekeväin huomion
niihin salajuoniin, mitä Washingto-nissa
tullaan punomaan Neuvosto-
Venäjää vastaan. Se kehottaa Kii­nan
ja Korean kansanjoukkoja sekä
Itä.Siperian' väestöä liittymään kiin­teämmin.,
Neuvosto-Venäjään - aino­aan
valtioon, joka on yalmis perus-itamaan
suhteet mailman imperialis­min
uhkaamiin idän kansoihin yhtä­läisten
oikeuksien ja yhteisen veljel­lisen
avun pohjalle,
, Moskovassa elokuun 26 p:nä ;I92L
Eomntunistisen Intemationalen
Toimeenpaneva Komitea.