Vapaus, June 3, 1930

              Sivu 2 Tiistaina, kesäfc 3 p:nä — Tues,, June 3
V A P A U S Ow, k«iUi<». >«ut • m a t t i , i * • i b S n j i a i }»W«»«ftafc
VAPAim (tibcnr> . ,
J%m «ah • « » «r r i n M V O A M » ia Cu«4<. Psbluhcd lUIr «t SaAstr. Ostuia.
j f ^ ^ r u l ar «ha Taa» CtfCc* Pqwiftawat. OlttCT. aa mtomi tSam tmttm.
r r r n - ' tiiaivömg. nua, ISm ftr eM. iaefc. Iftai«a» ek«»»a far ^agla tw««ia«. 7<a, Äa
ia Aa hett rmaiA Vtcpi0 ia Caaal
taUaaa ESa StfcaUIU.
fcatipaolai Vayaaa, B M « » . »<bary. Omt,
VkfccIiaM«> I«3». - . t«i»i«a» S36W. — K«d«k«ap^ 2»7W, _
fhaMai Oftiea U«* »o»k. adn^iaOMBU. ate,) IVM-tÄHm >i6y.-»aafaMaa »my.
OfUca. Saakatac* aad PriatAapi Vaf«aa Baitdiac. Eha SuaaC
40 «MU la fca aAtraaaadi Vapaat, P ^ . Bos 6 9 , Sadbur. <M.
' OMOTVSiilNNAT' VAPAUDESSA»
KbtaraätadrntatM* f l J» fcMC' tZM kMiui kettu, ^ A*Uia»Mm 1liM ataai
, niaMuaaattaibMlatet 50«. k « t t , S fcertait — 8TBlTlÄa»o«aka4 tlJ»
'•»tmtM, $tJO 3 fccnaa, — AMalo«r<><lnK>t<.kact t2iW 4 n u . »340 kMkti Uftaa. — KiUanUskocoltM
~ tm Utu. — KaoianaaUiaalafcact f 7M keru. SO JiriUaaUa fcuiMUsaoIu Ui uaatotät^ki-
':'-«teaM-tkd<>t {• «t«««ibBat«&a<!« Me kerta. f l M II«1JM fcerua. — rilat>*Mi(aM«Uj>aa (a IShBotaa
' »XMHiariai aa, W<f»MilMa. *Sh*twltiTa amataAima ttakiuai. ^ '
- TlLAUSHlNKATi
S «M4ja, « Uc. C I A S U . <I.7S Ja I U . f l M . -~ TMr*nI<a!U» Ja
:-«r a&aaMUki 1 MM, • U . tSJO Ja 1 kk. H-OO.
fac «Ita otittaia Ukaaaa taa «aataaaU aatlouhees kirJeeMrasa. klfjatukaa
i3$ttm pntontttmiUmimUit J. W. Afcl^viif. litkkaaabeiiaja.
LiiUpparlamenHivaaUt ovat lähestymässä
Canadan Itittoparlainenlin tul­tua
juuri hajoitettua ja tulevien
vaalien määriteltyä heinäkuun 28
päiväksi, on canadalaisilla porva-ripuolueiila
edessään kiihkoisa
•vaalitaistelu. Joka tulee ke^kitty-inään
taisteluun Icipäpaikkojen
' fakaamisckfii näiden porvariltisten
-puolueitten johtomiehille^ Tämän
. pä,ämäärän8ä saavuttamiseksi on
. "iälifämätönlä johtaa suuria työ-läisjoukkoja
harhaan, pois vallan­kumouksellisen
taistelevan lyöyä-
«ntiikkccn puitteista ja kannatta-
'maan porvaripuolueitten työväen­luokan
etuja vastaan tähdättyä po­litiikkaa.
Porvaripuolueitten vaa-vlitaistclu
tulee cnnerrkaikkca kes­kittymään
• lukuisiin lupauksiin
• (yöyäestölle, siilii miten nämä puo­lueet
tulevat yrittämään hallituk­seen
päästyään parantaa työläis­ien
asemaa teollisuudessa jne. Jo
ennen parlamenttivaalien ajan
hiäärittclyäkin aubrittivat porvari­puolueet
kiihkeästi " valmisteluja
-vaalien varalta^ puhuen parlamen-
>lis9a siitä miten työläisten asemia
"Biellä ja täällä olisLpäraiineltava,
salakavalasti oaoittaaksct!!;! työliii-jsUle,
että närnä puplueet todella-
4 ktn ovol kansahvaitaisia" "koko
kansan"^ etuja ajavia puolueita.
, Työläiset .Oyat kaikkialla näke
,niässä, että mitään toiveita ei ole,
elia yksikään AaUtä ijporyAriUim^^^
.puolueista tekisi mitään^ työläisten
-aseman parantiamiseksi, yäan tule"
; vat päinvastoin suorittamaan kai­ken
mahdollisen saattaakseen työ­väenluokan
vieläkin täydellisem-
' min kapitalisUsen riiston airmoiUe.
Nämä puoluMt q^^^^ suoraqaisia
kapitalistiluokati aigenlteja, jotka
hallituskoneistossa ollessaan sup-
Tiltavat rengin pölyeluksia pää­omalle.
Tällaiseen asemaan on
liukunut m.m. n. k. "lyöväenpuo'
lue", joka vieläkin koettaa esiin­tyä
työlälekcvieM raatajien puolu­eena,
joka se ei kuitenkaan ole.
Tämä puolue on yksi katalim-misla
aseista, joka kapilalismilla
on käylellävänään työväenluokkaa
vastaan. Tämän ovat työläisten
joukot näkemässä, ryhtyen selvem­pien
luokkalinjojen mukaisesti
taistelemaan kapitalismia ja sen
agentteja vastaan työväenluokan
c:«jcn puolesta.
Kommunistisen puolueen osallis­tuessa
tuleviin liitlopailamenlti-vaalcihin
tulee se tekemään niin
osoltaaksecn työläisjoukoille oman
vallankumouksellisen ohjelmansa
oikeuden ja porvarillisten puolu­eitten
ohjelman työväenluokan
etu)en vastaisen luonteen. Kom­munistinen
puolue tulee käytän­nöllisesti
osottamaan eanadalai-sille
raatajamassoille miten sen ai­noana
^vapautumisen mahdollisuu­tena
on vallankumouksellisen va-paustaislcluh
aloltamincn kapita­lismia
vastaan. Ja tämän taistelun
voitokkaaseen loppuun vieminen.
Kommunistinen puolue tulee osot-tamaah
canadalaisille raatajamas­soille,
että -sen ainoana mahdolli­suutena
saavuttaa pikaisia, het­kellisiäkään
paranhnksia on aino­astaan
vallankumouksellisiin ta­loudellisiin
y. m. järjestöihin jär­jestäytymisen
kautta, pitäen sil-niällä
kaiken aikaa ^lopullisen pää­määrän
,8 Ji^^^
^cii yliteistlunlajärjesf^^^^^ ! ku­kistamisen
kauttar
Kommunistinen puolue tulee
osallistumaan liittoparlamenttivaa-
[eiiiin vallankumouksellisella oh<<
jelmallaan, jenka perustana on
leppymätön luokkataistelu kapita­listista
riistojärjestelmää vastaan.
Työläiset ja pienviljelijät! Val­mentautukaa
tukemaan omaa eh­dokastanne,
kommunistista ehdo­kasta,'
joita pullaan asettamaan l_u-kiiisissa
vaalipiireissä!
Ran$h(iaji ja^^ laivako-
V varustelussa
Jokainen aikaansa seuraava työ­läinen
tietää, että huolimatta kal­joista
"rajoitus"-sppiniuk8ista ja
; niuista kapitalististen valtioiden
diplomaattien yälisisitä neuvotte-juista,
lisäävät kapitalistivaltiot
sotavarustelujaan kuumeisella kii­reellä.
Äskettäin hajosi i.orttpos-sa
kuukausikaupalla istunut "lai-
. vastojen rajoittamiskpnferenssi" ja
heti sen j aikeen ilmoitti Italian
'ascistiliallitus viiden uuden sota­laivan
vesilleiaskemiscsta. Italian
"raiihan vastainen" teko herätti
lähimmässä naapurissa^ Ranskassa,
pahaa verta ja kiukkuisia hyökkä­yksiä
Italiaa vastaan, syyttäen tätä
varustelusta sotaan. Käiden kahden
.anpenalistivallan " välinen kiista
kehittyi l i i i n kiivaaksi, että sen ku­luessa
tehtiin erinäisiä paljastuk­sia,
jotka muun tilanteen vallitcs-
.sa eivät varmaankaan olisi tulleet
yleisempään tietoon. Samalla nä­mä
paljastukset osoittavat päivän-seivästi-
kuinka tekopyhää kapita-listivaltioiden
rauhanrakkaus on.
Mainittujen imperialististen
maiden välisen kiis^telyn tulokae»
na on päivänvaloon tullut kum­mankin
maan kuuden vuoden ajal­la
tapahtuneet laivastojen lisäämi­set
ja ne osoittavat, että kumpikin
on ylittänyt julkisuudessa maini­tut
suunnitelmat puolella. Tilasto
näiltä vuosilta osoittaa seuraavaa:
Vuonna 1924 rakensi Italia sota­laivoja
19,105 tonnia ja Ranska
21,370 tonnia; v. 1927 Italia 50,-
300 tonnia ja Ranska 38,325; V.
1929 Italia-39,300 tonnia ja Rans­ka
42,425 tonnia; v. 1930 Italia
43,000 tonnia ja Ranska 43,200.
Kuuden vuoden aikana siia, Italia
on rakentanut sotalaivoja 151,705
tonnia ja Ranska 1-45,320 tonnia.
Ranska on jäänyt varustelukuu-meessa
hieman jälkeen, joten on
aivan luonnollista sen kiukunpur­kaus
Italiaa, kilpailijaa, vastaqn.
Ja varustelu oh luonnollisesti käy­nyt
hyvin päinsä, vaikka pitäisi
pila kaikenlaiset Locarno- ja Kel-logg-
sppirauksel niitä estämässä.
Tästä nähdään, että minkäänlaiset
kapitalislivaltioidcn välillä tehdyt
sopimukset eivät ole picnimpänä-kään
esteenä solavarusteluille, kun­han
vain kapilalisteiiia riittää va­roja
niiden toinieenpanemiseen.
Nykyisen kuumeisen sotavarus­telun
maailmasta lopettaa vain
kaikkien maiden työläisten yhteis­toiminnassa
toimeenpanema - vafi-»
lanktmious, kukistamalla koko 'ka-'
pitalistinen järjestelmä ja luoniafUa
tilaile työläisten- ja talonpoikain
neuvostovallat, kuten Neuvostolii­tossa
on tapahtunut.
Ammattipettäjät pitäneet neuvotteluja
Toisen Internationalen toimeen­paneva
komitea on kokoontunut
^kettäin BerI i »nissa. Tähän konii-te^
ian kuuluvat sosialifascistisen
internationalen . ty)'pillisiinmät
edustajat: intialaisten vallankumo-ulsellisten
englantilaisi teurasta-|
jat: raakalaismaisen militarismin
ranskalaiset kannattajat: itävalta­laiset
sosialifascistit, jotka ovat
auttaneet Schoberin fascistidiklä-tuurin
valtaan; liollantilaisc:t sos-dem.
johtajat, jotka ovat vastuussa
veripolitiikasta Indoneesiassa; bel­gialaiset
sosdera ministerit, jotka
ovat vastuussa , verilöylyistä Kon­gossa;
. venäläiset menshevikit,
jotka ovat samalla puolella rinta­maa
kuin tsaristiset valkokaartilai­set,
sekä viimein saksalaiset so-sialifascistit,
jotka toimeenpanivat
työläist*;n teurastukset vappuna
V. 1929.
'loisen internationalen vastaval­lankumouksellinen^
lu.onn?: \.4y?^'
luu pa^aiten , seHai^ena • ^.vallanku •
•moukscliisten liikehtimisten ajan-köhtähd,'
joka' -^la kertaa vallit-käpirist,
jotka' ovat keliittyneet val­lankumousyrityksiksi,
sopivat yhtä
vähän kuin toisetkaan vallanku­moukselliset
nousut siirtomaissa,
toisen internationalen toimeenpa­nevan
komitean työjärjeslyjcseen.
Se tosiasia, että MacDonaldin hal­litus
koettaa tukahduttaa veriin
Intian vairankumouksellisen lii­kehtimisen,
ei aiheuta minkäänlai­sia
toimenpiteitä keltaisen internin
herrojen puolelta. Kuinka he voi­sivat
tuomita omat rikoksensa!
Sosialifascistien intemationale
puhui vappujulistuksessaan haikäi
Icmättä Aasian ja Af-rikan jorret-tujen
kansojen vapaudesta, saman­aikaisesti
kun tämän internationa­len
johtajat eri kapitalistimaiden
hallituksien ministereinä lentoko­neiden,
tankkien, panssarivaunu­jen
ja kuularuiskujen avulla koet­tavat
tukehuttaa imperialistien
sortamien siirtomaakansojen va­paustaistelua.
Turhaan eivät im­perialismin
pääpomot kustanna
näille lurjuksille hyviä päiviä Jka-pitalisiigcn
riistojärjeslelmän her­rainhuoneessa!
*
Toisen internationalen sosiali-fascistinen
"vasemipisto" kdettaa
selviytyä sosialifascismin raskaista
rikoksista kansairivälistä työväen­luokkaa
kohtaan — fraaseilla. Sa­malla
kun tämä "vasemmisto"
väittää kannattavansa Intian oi-,
keu/tettuja vaatimuksia, koettaa se
selittää, että sosialifascistisen in­ternationalen
johtajat eivät ole
syypäitä siihen veren vupdaluk-sccu,
joka tapahtuu siirtö«D!ais8a^
; Niinpä koettavat itävaltalajset
austomarxistit wieriiläisessä *^Ar-faeiter-
Zeitungissä" Vi k. " 4 pnä
tchd;ä Englannin *'työväenhallituk-scn"
verisen imperialistisen politii^
kan Intiassjs "yrnmarrettä^yäM»" se­littäen:
"kun väkivalta kerrajn( oii
oteltu Räyläntoohi' pakUitiäa^
kumpaakin' täisteljeryaa piiolta jat­kamaan
tällä tiellä, jonka lopussa
on itsehallinto, mutta ei 'riip­pumattomuus,"
MacDonaldin verihurltapolitiik-kä
bn siis ' sPsialifascistisen -Va­semmiston"
mielestä oikeutettua,
"kun väkivalta kerran on ' otetiii
käytäntöön"! Ja mikä on tämän
"vasemmisloh" Qdotusten mukaan
oleva taistelun loppu? Ei riippu-mattomuus.
Siis jatkuva imperia­listinen
sorto Intiassa. Siinä toisen
internationalen "vasemmiston" oh­jelma!
Tapahtumat Intiassa ovat taais
kerran vakuuttavalla tavalla pspit-taneet,
kuinka pitkällie sosdem
puolueiden sPsialifascistisoitumi-nen
qn ehtinet. Tämäi dn samalla
muodostunut tulikirjaimin kirjoi­tetuksi
kehoitukseksi niille työläi­sille,
jotka vielä tähän saakka ovat
kulkeneet näiden puolueiden mu­kana:
Jättäkää viipymättä imperia­listien
palkkaamat sosialifascisti-set
johtajat ja heidän komenta­mansa
sosdem puolueet! Liittykää
vallankumouksellisen työväestön,
riveihin puoiustamaan kaikkien
maiden orjuiitettiijen vapautta!
Kuvaavaa on se, etiA "äidäerifca-laiset'
työnantajaf"''5hä: suuremmassa
määrin pyrkivät erottamfliUk työs-tä
ugtOThaalaisiä työlisiä. 'T^JBiä. po-
IJtiikkÄ ei kohtaa mitään västarin-tfia,
ijäte^eiiti^Sn^ eikä valtioelin­ten
taliolta, jotka siten toivovat pää­sevänsä
ulkomaalaisista vallanku­mouksellisista
työläisistä, Yb4ys%al-töjen'
läi£;!annin konsulaatit' ovat
tulvillaan englantilaisia työläisiä,
joita tehtailijoiden taktiikka {»koit­taa
Jättämään' täniäii '^kukoistuk­sen"
maan ja, jotka "ixyt pyrkivä:
palaamaan' li;otimaa^ansä valtion
laskuun.
:i^ngla^^issa on työt^mien lu>rii.
määrä edellisinä vuoslÄa' taVallisc-sti
supistunut jo maaliskuussa. Nyt ei
tällaista supistumista ole tapahtu­nut.
Kriisin kärjistyminen puuvil­lateollisuudessa'
jä rakenntisteoiii-suudessa
ei anna minkäänlaista ai­hetta
toivoa työttöinyyden supistu­mista.
Virallisten tietojen rnukaan
ön Englannissa työitöiniä nykyisin
yli puolentoista miljoohah.
. Huhtikuun puolivällsä oli Sak-san
työpörssissä rekisteröity 2,937 tuh.
työhtöntä, joka ön puoli öjiljoonaa
eheminän kuin viime vuonna sa­maan
aikaan. Näiden kolmen mil­joonan
lisäksi on Saksassa suuri
joukko osittain työttömiä, jotka ei­vät
ole töissä kuin viikon tai pari
Icuukäudessa. Saksan työpörsin pu­heenjohtaja
on sitäpaitsi ilmoitta­nut
sanohialehtien edustajille, eitä
rakenhusteollisiiuden 'arveluttava ti­lanne
jamaan nykyinen taloudelli­nen
asema' eivät anna aihetta op­timistisiin
toiyeisUny
Mitä sitten voidaan sanoa Puo­lasta?
Xämän maan'työpörssissä on
tilanne niin katästrofimainen, että
porvarilllse^in' sanomalehdet jo hä­tyyttävät.
Viralliset tiedot - itsepin­taisesti
" väittävät työttömien luku-määlrän
ölevaii 300 tuh.* Ia osittais­ten
tjföttömlen lukutnäärän 150 tuh.
-Tödellisuuäessa oh erotettujen työ­läisten
lukumäärä eiJäilemättä mel­koista
sulufempl. Saitoja tuhansia
työläisiin työttömänä, eikä koko
maassa ole kuin 9(W tuh. teollisuus.
työlälätär Työttömyydestä ja nä-mstä
johtuvat itsemurhfti alkavat
^aada uhkaavan luörtteen. Yksin
yärsövas^a on vuodon sisällä rekis-tjbrälty
iM^^ itBemurhaa.
" ÄuslraUaii' taloudelUhen tilanne
huononee jä työttömien iiukumäärä
fiieil^kin jatkuvasti kasvaa. Tunnet­tu
: ;«ii^laritUalnen talbUstleteilijä,
professori • B/ldgen oiettaa.i että
^ayö^tt^micn iukumäi^ nouse^ tällä
hetkeilä 140 tuh. heiikeeri. lukuun­ottamatta'-
ualsiai» , artkä^lä ja osit­tain
työt)tömlä". Muistutamme, että
viimeisen" väenlaskun mukaan; Aus­tralian''
äsukasluToi on -Äliikaht yli 5
miiji:;.:-;^';.-,'.;^ Z,^^';
:'^^pähiS5st heitekään joka ;;viikkp
kadulle kymtneniä tuhanslaj. työläi.
^-rriäiTilst^Mäi-^^^t^^
päkoittamanä. Työttömien li&uihää-rä
on vähintäin 1 milj. ^ • •
Samanlaineh tilanne .•on myösldn
kapitalistimaissa'. Kapitalisminc "yar
kiihtumisetf' asemesta' • vakiintuvat
Eöiyä päivältä : su teolli-
('sHu^prpietert^tto reservijöukpti jot­ka
' enhenfeUiiluinatto^^ kärjtetär
v^t kapitalisti^^ jäijestelmän ; ris?.
^iitbjä:^""''''-''"-''^"'^ • ' ' •
lyöttönq^
maissa
Kevät on saapunut, kesä ori alus­sa,
mutta siitä huolimatta ei t^öt-tömlen
lukumäärä kapitalistimaissa
vähene. Ja kuitenkin kyinmeiiet
porvarilliset taloustieteilijät Joku ai­ka
sitten vannoivat, että pelto- ja
rakennustöiden alkaessa työttömien
lukumäärä nopeasti alkaa' supistua,
kuten on tapahtimut edellisinä vuo­sina.
Todellisuus ori kiriridririut tä-rpäu
raulipiJttavan va*u.utt€!luri-:. \
. X^tiysvali tjTÖttömyys^
' tyy.;.|^ptta" kyl^i,' tyhjentavl|, tietoja,
^aikj^ta "tuotannöri ^kopuplene jou­tuneista'ei
hytkä nier.
kitJÄvä' bn. että nyt jo porvarflll-sessakin
sanomalehdistössä, yhä "u-seammin
puhutaan 6 miljoonasto
t>'öttömä5tä ja aikaisempi viiallineri
arvio kolmesta miljoonasta' on liä-vinnyt
lehtien palstolJtar
Kuukausi sitten ihhoitti Ameri*
kan keltaisen jtyöfederateioiJh joh­taja
Grain. että neljäsosa ariuriattl-liiton
jäsenistä on tyött&n&oä. 3as
mitee tästä mittapuusta määritte­lemään
työttömien lukamääraä koko»
Vhdj^valloissa, iiiin tulee sellaiseräii
tulokseen, että Amerikassa on hei­tetty
kadulle yli 7 miljoonaa työtä­tekevää.
eng'Iannrakielinen enemmistö siinä
komiteassa Joka päätti farmarien
puolesta tuosta asiasta, sillä vaik­ka
suomalaisia olikin vaan kaksi
tuossa viiden miehen komiteassa,
1 joka edusti farmareita, niin oi;
j suomalaisilla teknniinen johto ja
; myöskin sellaisenaan määräävä
' voima.
Suomalaisten paperipuufarmarien
1 taholta on hjT/in. äänekicäästi hou-
; dcttu kuinka yksityiset komppaniat
I nylkevät farmareita noissa nitois-
: sa pienillä palkoilla ja sellaisenaan
on pyritty noita uittoja saamaan
[farmareille itselleen. Ja-nyt kum­minkin
kävi niin hullnstir että enini-mät^
een yksityisten-uitoissa ^mafc-f^
etttin tuo union •määräämä eli 40
senttiÄ, jonka puolesta 'eli saami­seksi
farmarien uil:ossa täyt ja men­nä
lakkoon ja hävitä tuo lakko,
' .syy.stä, että farmarit olivat kyllin
hävittömiä haaliakseen lakkoa sär-kemääif
pimeää ainesta. — Jou­kossa
ollut.
Kuulumisia Sointulasta
IM^uut^ma sana Sun-i
g t ^ ^ liitta-
Tällä lakolla on erikoisuutensa
^inä, että työn antajana tällä icer-
£aä on pienfarmari, joka vaan fär-mausta
tekee osan ajastaan^ ollen
niyöakin £eolliauuden plveluksessa,
iote^ heidän tfttemansa kanta on
erlfe>isesli halveksuttava "j
että farmarit ensinnäkin ovat pol­kemassa
heidän omaa elintasoaan,
äariuilla kun yleensä kaikkien työ­läisten-
elin. tasoa. Asia saa vielä
kiri~iuVjuSiaateeiriman luonteen sii­nä,
että palkkojen polkijoina ja
sen suunnittelijoina Esiintyy van­hoja
tnnhettuja j^^^ jot­ka'
pyät: tipput^eet järj
työläisten riveistä pois kai Jo etu­käteen
suuriniteltuaan noita kpn-nainijiiöniää^
työläistoverejaan
kohtaan; : Öli jai^ljossa niinkin jul­kea,
.että metsätyölaisten järjestön
untbn koitti taskussa jäi lakonrik-kririksi
siiloin kun toiset työläisef
pyysivät tiiori saman union asetta­maa;
dänta tuntipalkkaa. Tälle
tePlteen ei anna lievennystä sekään
e^ita liäri mjröskin oli työnantaja-farinari.
Tuon samaisen farmarin
neuvoisin ottamaan oppia Laineen,
alaikäisestä pojasta, joka myöskin
kuului farmarina työnantajiin,
mutta äänesti lakkoonmenon puo-,:
Icsta ja myöskin kunnioitti lakko­laisten
päätöksiä.
Pihklslari asemaa edustaa tässä
lakossa Petterson', Jukkola ja Nur-rm.
• Tama kolminaisaus muodostaa
tälle lakpjie ' n i i n ' sanotun esikun­nan.
Sillä- he ovat vaan palkan
edestä tydssä ja ei myöskään voi
vättää että heitä pakottaisi tuohon
kurjaan meriettelyjTn taloudelliset
huolet. Lakkoa särkemään he haa­livat
'^ukrainalaisia ja suomalaisia
isänmaallisia (lapualaisia).
Puolustukseksi noille farmareille
ei kelpaa se väitös, että he eivät
vdipeefl riiaksiaa enempi, syystäettei
myllykoinppänia antanut heidän
eriem''paä maksaa,''koska to^filla:
joiOä '.Samalle komppanialle ja^ 'Sai­massa
tilanteessa jo maksettiin:
tuo palkka Jota tällä joella py^niet-tiin.
E i . myöskään se väite, että se oli
Kun ei ole pitkään aikaan näky­nyt
meidän kylästä mitään, niin
jos tässä vanhalta muistilta koettai­si
jotain pakista. Ei täältä nyt
mitään esimerkiksi kelpaavaa ole
sanottavaa. Kansainvälistä työvä-enpäivää,
vappua, täällä juhlittiin.
Päivällä oli puheita ja runoja. J a
lapsilta kilpailua runoissa ja ker­tomuksissa.
Osanotto laiineaa, kil­pailijoina
vain pienempiä lapsia.
Sadeilma teki haittaa ettei ulko-ilmaurheilusta
tullut mitään.
Illalla oli hyvä kappale, kuvaus
Venäjän vallankumouksen ajoilta.
J . Anderson oli paljon tehnyt il­maista
työtä kappaleen onnistumi-i
e k s i , josta tunnustus hänelle. Esit-thjäiri
enemmistönä nuoret, kaik­kein
vaativimmissakin osissa. Sii­hen
.nähden kappale onnistui hy­vin-
Eihän täällä enää usein saa­kaan
nähdä työväenkappaleita. E i -
{<ä enemmistö haliia en ään näytellä
eikä myöskään katsella. Työväen-näytelmät
ovat "ikäviä, surullisia."
Eikä meikäläiset näyttelijät osaa
niin "nätisti näytellä." Mutta tois­ta
se on kun saa k a t s e l la nykyisen
kapi.alistisen moraalin läpitunke­maa
taidetta, filmiä, vaikka sisältö
olisi kuinka vastakkainen meidän
luokkapyrkimyksille. Työväen etu­rivin
miehet kuvattaisiin pommi-sankaTciksi,
herrat hyviksi, joille
joskus 'pitää 'iyöläisäidih , hyvä
•'keeki" valmistaa. I^Iiissä kuva­taan
tiima Amerika kailckien mah­dollisuuksien
maaksi, jossa resiiner
siirtolainen muutathassä päivässä
-välriiistaa kaikki niin sieväfcsi. ja
mukavaksi itselleen, kun yaain on
ahkera ja nöyrä y. m. Kas silloin
kuulet ympärilläsi huudahduksia.
kyllä on^^hyvä 4tuvatli~-^iJJiin Jsel-laista
se on kun olet tullut van-
Jiaksi, et ymmärrä mitään.
puolueelta tulleissa ohjeissa oli
määräys, että kaikki toimet pitäisi
suorittaa innostuksella. Mutta se
ei sovi ; oikein meikäläiseen käsi-t^
ykseen. Meillä näet toista vuotta
sitteni pidettiiri oikein jyrisevä pubc:
solujan ^ne.uvottelukökotiksessa sii­tä
kiiirika muutamat henkilöt oman
kunniansa vuoksi innostuvat puske­maan.
J a yleisö hyväksyi senää-nptlömyydellä.
^(Puhe tarkoitti si­tä
henkilöä, j o k a Vapaudesta hank­ki
toisen palkinnon Vapauden levi­ty
ksessä. J a kun palkinto lahjoitet­tiin
kirjastolle, niin ei voinut syyt­tää
rahan perässä hyppäämisestä.
Palkinto oli $30.00.) Mutta nyt
voin numeroilla näyttää, että in­nostuksesta
ei voi enään ketään
syyttää. Vapauden tilaukset noUs;
ha n siihen sijaan
"kunnianhimoiset"
maan aloilleen.
voitettu, saatu
jäsenet asettu-
Nuoiisoliitto on ainoa puoli toi­minnassa,
joka on toveri L. Hauta­mäen
johdoäa voimistunut. Kes­kuskomitealle
esitetyissä raporteis­sa
nuorisoliitolla on kokouksiss?
käynti paras. Soluissa on hyvin
alhainen, ja myöskin jäsenluku on
puolueessa vähentynyt. Vaikutti eh
kä uusi verotusjärjetelmä. Nythän
se on parhaillaan käynnissä jäsen-rynöys-
Saa, nähdä, Cuottaakc
tyydyttäyia tulok^ia,^'" ; ''
Kun iiii n 9 rrinen " ' piiiriri^Tr N
osastojen edustajakokouksen pöy-.
t5kirjaa,_ "riiirt pisö* s i l m i n o
j'am -suhtaantnmirieri VäpariSrlehter
kohtaan. Oikein-piii-^nestäa jos­ko
lähetetään pöytäkirja :VäpaU'
teen julkaistavaksi! Ja Vapautta ar­vosteltiin,
että "siitä voi iulla vie­lä
lehti, joka ajaa työväen asiaa."
Minä olen hlkenut ja tilannut Va­pauteta
sen syntxmäStä asti ja oler
aina nähnyt sen ajavan työväen
asiaa. Ja nyt päivälehdeksi tultuaan
yhä parantunut uutisten j1a kaikkien
muittenkin kirjoitusten kautta. Ja
viimetalvisten erimielisyyksien ai­kana,
siitä asti kun asia meni Ko­minternin
tutkittavaksi. Vapaus
koetti olla koko maltillinen, vaikka
siiä kohtaan tuotiin syytöksiä yhä
toisissa lehdissä. Ja asiahan o r
sovittu ja kukin asianomainen tun­nustanut'virheensä,
riiin ei olisi
enään luullut olevan aihetta hylkiä
lehteä joka ilmestyy maassa, jossa
asumme. Vapaus ja Worker ovat
meidän pupluelehtiä ja niitten me­nestystä
pitäisi aina pitää silmällä
meikäläisissä joukkokokouksissa.
Miksi ei alueriunieroa päätetty
pyytää Vapauteen, kun siinäkin
yksi si\ai. viikoss^ on naisille omis­tettu?
Vapaus irienee yli Canadan
j a sillä olisi siiufempi merkitys ca­nadalaisille
naisille nyit kun ei To­veritar
pääse tärihe. Jä luulen että
Toveria menee enin lännelle, eikä
tänne ainakaan ole tilattu Toveria
Toverittaren tilalle kuin yksi. Ja
muutenkin Vapautta' tulee tänne­kin
enempi. Ja kun aluenumeroi­hin
aina pannaan parastaan, niin
olisi siMä suiiri merkitys Vapau­delle
ja luulisin toimituksen s ii
hen ilolla suostuvan, sillä se kiin­nittäisi
enemmän canadalaisia nai­sia
Vapauden lukijoiksi ja myöt
avustajiksi. Ja niinhän ne Yhdys­valtain
puolellakin kukin alue koet­taa
ponnistella oman alueensa leh­den
hyväksi.- J a jos ei Vapaus o i '
kenen mielestä kyllin hyvä, niin
ryhtyy kiireimmän kautta paranta
maan, tilaamalla sitä 'ja -kirjoitta
maila siihen. Mitä ^enemmän avus­tajia
ja tilaajia, sen paremmaksi
lehden voi saada, -r- ?
^Montrealin uutisia
Ösaaton talolla tulee erisi sun-nuritäina"
8 p. t.k. olemaan haus­ka
illanvietto: Ohjelmassa on kak­si
näytelmää ja paljon muuta hu­vittavaa
ja opettavaa. Näytelmäkö-mitea
päätti järjestää yhden täl­laisen
tilaisuuden koko illan kap
pä!eiden väliin. Sen jälkeen tulee
esitettäväksi 22 p. kesäkuuta kuu
lu laulunäytelmä "Häät Rymät­tylässä".
Joten itässä välillä on vir­kistävää
kiatsojiUekin nauttia ohjel­mallisesta
illatsusta. Pitäkää mie
lessäririe,
Canadan työväen puolustnsliitor
toiminta tulee aina vain tärfceäiri-riiäksi
työläisten keskuudessa, van
gitsemisia ja syytteitä työläisiä
vastaan nositetaan niputtain er'
paikkakunnille ja melkeinpä ilman
mitään syytä, porvarillinen raha-vät
silloin yli 50, nyt 43. Toveri niahti on kaiken tämän järjestäjä­nä
ja takana, ori vaikea tietää ku­ka
joutuu aina syytteeseen jönkur
tekaistun syyn nojalla, kuten viimt
vapunpäivän vieton aikana rauhal
lisiä sivusta 'katsojiakin vangittiin
jos uskabivat lausua jotain poliisi
terroria vastaan, mikä muutamills
paikkäkuririiUa riehui. Työväer
puolustusliitto. on järjestö, jokr
avustaa kaikissa tällaisissa kysy­myksissä
lainopillisesti niitä työläi
si5 jotka joutuvat porvarillisten
oikeuksien eteen sellaisista syytök­siltä.:''
T. k. 8 p., eli ensi sunnuntaina,
tullaan järjestämään keiräys talos­ta,
taloon. Tyoväien puolustusliiton
rahastariiiseksi. Liitto tarvitsee
silloin 41, nyt 30. Punikki 71, nyt
54. Kirjallisuutta myytiin silloin
$345.40. Ja viime vuonna $196.10.
Industrialisti on saanut; entiset ti­laajansa
takaisin ja vielä; uusif
lisäksi.
..Sanomalehtien ja kirjailisuuder
levittäminen on 'lyötä, joka vaatii
innostusta. Levittäjäin itsensä täy­tyy
harrastaa lukemista, että voi
jonkun verran selostaa mitä kaup­paa:
Ei saada tuloksia yksirionlään
sillä, jos menet taloon, sanot vaan:
ti'aätkos, ostatko.
'. Pioneerien toiminta on myös ai
yäii kuoliotta. E i ole ohjaajia eikä
myöskään oljut lapsia. Mntta on-rähaa
ja avustusta, sillä esim. va­punpäivänä
vangittiin suuret jou
kot työläisiä ja näiden puolustus
tarvitsee varoja, samoin aina nusia
vangitsemisia tapahtuu, joten lii­ton
on saatava varoja näiden asi­ain
eteenpäin viemiseksL Sunnun
taina kun kerääjät tulevat, niin ko­ettakaa
pienistä varoistannekin an­taa
joku sentti liiton toiminnar
edbtämiseksi. Samalla huomaute
taan kaikille liiton jäsenille ja lii
ton kannattajille, jotka voival
avustaa keräystä, että saapuisivat
S. J-iiiaUlle kello 10. aamulla, sill:
hiellä jäy.estetään -suomalaiset tä
hän .keräykseen,., - Myöskin on jo­kaisen
työläisen yelvpllisuus yhtyi
puolustusliiton ..jäseneksi-- ,
.'KaosaiotäliA^n keatlt^jnhla, pai>
kallisen kQn>.nipnistipuolueen kes-kuskomitean',
järjestämänä- tulee
olemaan S. J . osaston kentällä t.k.
15 päivänä- Ohjelmassa tulee meil­le
montrealaisille jotain uuttakin,
sillä ohjelmaa rikastuttamaan on
saatu soittokunta, sama joka soit­teli
vappujuhlissakin. Tämä tulee
antamaan juhlille mahtavamman
vaikutiiksen. Myöskin tulee oh­jelmassa
olemaan yksityisnumeroi-ta
useammalla kielellä. Suomalaiset
tulevat pitämään huolen ravinto­lasta,
joten ravintolakin tulee ole­maan
silloin' mallikelpoinen. Muis
'hakaapa! •
Työläisten narraaminen jatkuu.
Taasen oli työläisiä narrattu lyö-
.paikka-"sippauksellä" jä luikuri
onnistuikin paremmin, sillä sai suu
ren joukon miehiä; jotka antoivat
$2.00, johon -kuului myöskin kyy-tL
Kun riiiehiä lähdettiin viemään
kuorma-autoilla pois kaupungista,
jäi "sippari" pois teTcosyyllä, että
autossa on iHikaa ja lupasi ottaa
yksityisen auton jä tulla jälessä.
Miehet vietiin kylläkin työpaikal­le,
jotain 25 mailia ulos kaupun-gLsIa,
jossa muuntama mies oli työs­sä
ennestään ja vastaus oli, että e"
hsää tarvita, joten miesten oli pak­ko
lähteä heti auton mukana taka­sin
kaupunkiin. Henkilöä, joka hei­dät
oli työhön ottanut, ei löytynyt
mistään, joten $2.00, jonka oliva'
antaneet joka mies, oli mennyttä
Kaupunkiin tullessa ilmoitettiin
asia poliisilaitokselle, joka alkoi
oltamaan asiasta selvää ja kävi il­mi,
että sama mieJs oli kolmessa eri
paikassa samana päivänä tehnyt
"sippaus"-liikettään ja sitten ka­donnut
teille - tietämättömille. Työ­läiset
jouttiu -^menettämään vielä
viimeisenkin senttinsä, mikä mah­dollisesti
on, tällaisten petkuttajien
taskuihin. Työttömyys, joka ei
ole missään muodossa helpoitunut
saa työläisiä jo jos minkälaisiin te-koihim
- .
Painovirhe paholainen. K. Per-sonin
iimotukscssa, joka oli julais
.tu Vapauden toukokuun 27 päivän
lehdessä, oli tullut osoite väärin.
Osoite .Personin vaatekaupalla on
I206r—1212 Notre Dame St., W
Montreal, eikä Paine St., kuten oli
lehdessä. — J . S.
No. 130
kiekonheitto, koImUoa
byppy ja sadan metriä
^aIsme 3-ot:e!u- fc
pituushyppy ja 60 ra,
Pojille alle Ig v
tuulantyöntö, p-tuushyj^^
metnn juoksu.
Pojille aUe lö v.: pjto
60 metrin juoksu.
Lapsille alle 12 v •
sua.
Lapsille alle 10 v.-pa^
Sitten %-iestinjuoksa
poikamiesten välillä,
Koydenvetoa ukko- j , ^
ten^ sekä akkojen ja ^
;a. , Naisille kuuluu (
!Uokstia. 50 metrin'
y. nu
Näihin urheiluibin voi t
xaikkun työväenjärjestöin^
Juvat henkilöt paiL«i ei r
set.
^Kyliä siellä on paljon--:
foma", josta ei vielä
ta-än, perillä nc kaikki ilot
kyllä siksi kesäkin tulee fcm
vällisesti odottaa.
vielä hetkinen
taja.
Onhan
aikaa. —
Kirkländ Lake, Ont.
Kyllä . kait täälläkin kesä tulee
kunhan ehtii, vaikka •Vjielä näin ke­säkuun
alussakin panee sitä epäi­lemään.
Kun nenänsä pistää oves­ta
ulos, riiin jäätyä se meinaa.
Työläisillä ^«imorieUa ole sitä "vai­vaa"
että turkilla itseään lämmit­täisi,
mutta työläinen onkin sellai­nen
kapine, joka talven kirveleväs­sä
pakkasessa joutuu olemaan
ohuissa vaateriekaleissa ja nälkäi­senä
vielä päälle päätteeksi, moni
vailla minkäänlaista asuntoa. Ja
taas kun kesä tulee, joutuu taas
työläinen kestämään polttavan hel­teen,
siinä pitää raataa ja kestää
vaikka loisluokan oliot eivät lais­kana
ollen jaksa, niiden pitää pääs­tä
varjoisiin suojiin, joissa on kei­notekoiset
ilman jäähdytyslaitokset
ja kaikenlaiset virvokkeet. Että
ero on suuri työläisten ja loisluok-kaan
kuuluvan välillä:
Urheilijoitten huomioon
Tulevista kesäjuhlista pitäisi täs­sä
vähän huhuilla. Täkäläinen Suo­malainen
järjest;ö päätti pitää ke­säjuhlat
ensimäihen "päivä heinä­kuuta
Swastikan kentällä. Näihii
juhliin on järjestetyt seuraavat ur­heilulajit:
5-ottelu miehille: kuulantyöntö;
Fort William,
Fort WiUlamin näyttämö
t.k. 6 ja 7 päivä Nipigon
Enslmäisenä päivänä r
klo 8.30 illalla antavat mu
näyttämön näyttelijät ^Rll^
äinen ja Aino Turunen pian
ja Armas Laakson avustukse
tulevat esittämään monlp, "
jelmiston piano sooloja, yk
sekä duettoja, koti ja ulka
veUyksiä. Toivottavasti Nipig-sö
läheltä ja kaukaa pitää
sään tämän tilaisuuden, siliä
mainitut esittäjät ovat saanKj
puolessaan kaikkien tunn
Lauantaina esittää näytt=
;nanin säveltämän lois'
"Mustalaisruhtinattaren",
peretti ei kaipaa enempää
mistä, sillä jokainen
on välttämättä nähtävä jos
nähnyt ennen ja ennen näh
katselee uudellcenkin., niin
hivelevä mu.siikki siinä on;-
tansseja kymmenkunta,
amin näyttämö aikoo esittää
konaisuudessaan ja niin
turneelle muka.-? n koko
ta, noin 30 henkeä suurista
kuluista huolimatta. Pääti
Sylva -- Aino Turunen.
Wäinö Kää-iäinen, Staso
Maine, Boni - Wi!i Berg"
.— Jack Jackso. Lippujen
perjantaina. 35 senttiä,
45 senttiä.. Perjantaina
lopuksi. Kenenkään ei
näitä tilaisuuksia käytt
väkseen. Molempina il
täsmälleen 8.30 iUalla.
Tahdomme erikoisesti hu
että näin suurijoukkolsta
kokonaisuudessaan ei saa
pitkän matkan taa, muatei
jokaisen täytyy kohdaltaan
uhrautua, siksi vetoammeBn
koisesti Nipigon ja seudun
- P .W
Koskä-;^ toveri Luppovaaran Isko
on' julistimut jonldiilajsen "halven-nuksen"
tänne Vapauden "kellariin",
niin allekirjoittanut yrittää, että voi
siko; sitä sopia noin niinkuin 'hin­nasta"
ja päästä sisälle tällaiset ta-v^
dliset lapion käyttäjät
iecy^tämme on viikon vaihteessa
vähenritetty miehiä useampia, ehkä>r^.
I » noin 60 kaivoksesta,'tsOcäpä: sitä Jon,J?ehelU^
tiedä milloin sitä -jantuu^ itsekin
iriaantietä- mittäamaäte BiU'Hay^
wopd, tuo edesmennjrt Amerikan,
työläisten tulisielnmen johtaja '^er-'
too muistelmissaan Buttesta; joka
muuten cm tyypillinen Icaivoslcylä
^trai Sudimiy tääUä, että kun M n
ineni sinne, niin työUuset eivät us-kaltai^
et puhua asioistaan' .{järjes­täytymisestä)
muuten kuin kuiski-maila,
niin 1 ^ nimitti silloisen
Butten ^^mtskeiden kaupungiksi".
ios hän olisin elossa ja tääUs. niin'
samaat hän yxöA sriurin piirtein a-lut
pappikni. Naistahan sitä nyt piti
väliän pakista. .Jos tuntematon tu­lee
kyläämme, niin ei voi ulkomuo­dosta
eroittaa näitä isänmaallisia,
sillä heilikin on kädet kuten työ­miehen
kädet, mutta menepä hei­dän
kuissaan jutAusille, niin ajatuk­set
ovat: knin; osakfeeenomistajilla.
ITSarkoUan niitä, ijotka ovat niiniped-
^tella meistä.
Mutta -njt on kylästämme l^yty.
njt 11 kpil- ^ t a valkoistar ja men­neet
Sudburyyn ja toisten hengen^
heimolaistensa kanssa i^täxieet
risevän Imkoaksen. jossa on m.m. ol-
Mistä tässä i«As,OUsi-finemiri: huo-
"Ussaani: kuin poltjiikqlvista.opapeista,
siUä^inka ^tÄi^^sjantisest» sielupa­rasta
ätten vähääkään huolehtii kun
meidän bengenmiehemme lankeevat
maallisten asioittoi hoitoon?
Olemme tässä huolissamme laati­neet
anomuksenkin, ja kun vain tie.
talsimme mihin -virast-vm-sen osoit­taisi.
- Etikäi» Suomen fascistUiiton
päämajaari. Jonka alaisirateen näyt­tää
tämän Canadatikin valkalsuastat
kiiriluvtui. Amnnns voisi olla taDair.
nen: KiaJOUci mah^ ja mahdotl
totnat voimat, auttakaa m^tä Suo.
m e ^ ^sin ~ kaitenlaisAen ulkosuor
malaissenrojeil väBts^ksellä johde-tosta
ja ainakin Snoriiiessa 1918 ki­vääriä,
posähoosaja ynnä muita hir­veitä
isptavälineitä tappiayana tau.
din pasilliria .käyttäneistä sekä ny­kyään
Airiierikäari johdetusta val-ko^
isesta hirtehisestä ruttotaudista.
Myöskin auttakaaj että saisimme l i -
:sää "hyviä" hengenmiehiä tänne Ca^
nadaan kaikenlaisten paheiden pe­rässä
mennä kelliittclevien uskovais­ten
avaralle ja syntiselle vainiolle.
Kuin myöskin että me oppisimme
kavahtaman silloin tällöin meidän
omasta keskuudestamme ja työläis­ten
titteliä käyttäviä oman edun ta-vptfelijoita,
---,Näiix_ se. voisi esim.
Qlla, ystävät ja!^. kylän . r i i i e h ^ . Voit­te
ehkä äjatelia, etj^, :kaik
dessä painamme-papiieja: ja.: birkkoa.
mutta eriime nyt sentään niin illceä
ole, ;,^tä>.yp^si; sanoa k^ten entinen
Viipurin äijä: "Kaiklss' meiss" vi-i
kaa on, mutt' miriuss' el mitään."
Siis eipa tässä kateeksi kävisi vaik­kapa
vaan ärkosäkiri joku istuisi,
että leviätä päätä pakottaisi, vaan
tarkottafcsenune oli puhua mitä! en­nen
näiirime Suomessa. Katsokaas,
kun kerran rikas herran viinimaaijt
vartija, jolla oU vatsakin ettei jalko-'
ja tahtonut näkyä- sekä köyhä leski
asuivat rinnan, niin tämä erianmai-nittu
ryöstätti jälkimaiseri papin
Kimberley, B.
Ensimäincn suomaUinea
uhri tuli täällä Kimberl.
me kuussa- kun katosta ptf
ritessa nuorukaisen E
päälle j a ruhjoi hänet kub
iti, m. m. taittui selkäranii
oli nuori mies ja pari
Suomen ruotsalainen,
aikomus matkustaa kotiinsa
viikon kulttua, vaan hautaa?»
täältä lännen vuoristosta^
hänet saatettiin suiiren
kon ja kukkasten kera.
Ankaran nivelrenm»
teesecn on joutunut nii
Ritomäki. Hänet oU koM
kuljetettu tänne sairashz
aivan avuttomassa tilassa,-
voinut edes k-äsiään
meiscllä reisulla hän oli
tä neljä viikkoa ja sitten ^
jalkeille, hieman tpiPj"
Vaan osaakos ne nuoret (
kissun, kun vähän paraM^
tä pitäU ottaa taas ilotko
tä, ^taas on kuulema ^
uudelleen tavannut j»
sänkyyn poikapoIoUei^ if-väänä
onkin ollut palj«>.:
Hccminntilaita. johtoen_
kaikenkleliset taival anluotö',-
uskovaisia.
Meitä tässä on nyt sUM,
valkoisten veljien taholta--^
tu, että miksette n>eiB
kun olemme uskaltanet,
taa, että olette i^on^^^^
sätkin voidaksenne oaag
paran valkoiseksi, « f * ^^
K e t tänne meitä u u d ^
niaan. Mitä ^ ^ ^ ^ ^ ^
Venäjälle menoon tulee
pettuleivän inu''^.,Si''
S i s e n pasiilin s i s a l l^
distymms hyvin hitaasö.
misessa että mielim^
Hooverin "h3^ää
jotta pääsisimme rnolC»^:
vaikkapa vaan bop»^
rempien aseiden pu^^
loin aikamme t i e n a^
estäisimme pienan tr
feataskuun ^ ' ^ ^
tavaksi. Ja vannaan
11 valkoista sielua j
kyhääjälle ' ^ ^ ^ ^
hyvästä, kun olenteila^.
paljon m a i n o s t a ^^
saatavista. Nämä tällaiset ovat niitä
kauppasaksoja, joiden takia Uuden
testamenUn mest^ t ä ä ruodcan
köysistä* ja a j ^ ' suin pöin puslqk-koon.
Mutta tässä maassa voi oHa sonin pliskaila.
sa-sitä sitte
git puskisi
kaltaisivat
lai^oteUa, niät
Vaikkapa varoi'
i f l l ä mikä on t
töitä- 3i