Vapaus, October 9, 1930

              -^1930 Torstama,Jokak. 9 p:nä — Tiiu., Oct 9 Sivu 3
^ ioita porvarllehdissä
^ Sipein värein,
^ osoittaakseen myota-
^vostolUtoUe. Nyt on
SLtunut. että t y ö l a it
^ t a kuulijakuntaa
SovastaisiUe saa^oi^-
katsoikin eduUi-ih£
ttää taisteluhaasteen
ja suurkapitalisteille ja
Siistauma uuteen "ris-jlttaa
hallituksia Uitty-isrintamaan
taistelussa
» vastaan. Hän suoslt-drälisen
mustasotnialal-
_ "siveysliiton" pe-oka
liitto tulisi varusta-ivilla
"ohjeUla" kaikki-lehdet
ja järjestämään
lista propagandaa teh-iläisten
kaupunginosissa,
j aivan pikkuseikkoja
toimenpiteet, joita neu-
5sa agitatsionityössä tu-suositellen
kinofihnejä,
Q.».. Bkä ole epäilystä-etteikö
pyhä isä ottaisi
yöskin sellaisia "spesia.
Dstoliiton asioissa" kuin
t, Orlovit. Whamt, j.n.e.
)^vin uuden rynnäkön
on sota Neuvostoliittoa
vastaan. Pyhässä yksinkertaisuudes­saan
esittää paavi tämän suunnitel­mansa
toteuttamiseksi suorinta tie­tä
—kutsua koolle koko maailman
kapitalistimaiden neuvostovastainen
konferenssL Tämä lienee kuitenkin
liian yksinkertaista. Briand aikoi
I samaan päämäärään pyrkien yh-
} distää vahi Europan maat — vielä­pä
paljon peitetymmässä muodassa
— ja kuitenkin epäonnistui. Tuskin­pa
pahempienkaan Neuvostoliiton
vihollismaitten joukosta löytyy sel­laista
hallitusta, joka suostuisi avoi­mesti
kutsumaan neuvostovastaisen
kansainvälisen konferenssin sodan
valmistamista varten.
Paaville läheinen Puolakin yrit­ti
luoda neuvostovastaista liittoa
agraarikonferenssin muodossa. Vati­kaanin
pyhä isä osoittaa olevansa
hieman yksinkertafaien diplomaatti­sissa
asioissa. Mutta huolimatta niis­tä
konkreettisista tuloksista, joihin
hänen haasteensa johtaa, osoittaa
tämä kaikki vielä kerran, kuinka
ostettu kirkko on ja kuinka välitön
kapitalistisen taantumuksen ase se
on. Tämä on jälleen hälyjrtys koko
maaliman työtätekeville, hälyytys,
joka velvoittaa olemaan valmiina
Neuvostoliiton — kalkkien työtäte­kevien
isäimiaan puolustukseen.
edelleen "ymmärtämyksellä" yksityi­siin
raakalais- ja hidigaanltekolhln".
Kas sellaisen kuvan täjrtyy porva­rien
ja noskelaisten Itsensä antaa
"valkoisesta paratiisista."
Fascisti joutui kjrydit-
. tavaksi
V.k. 21 päivän vastaisena yönä ta­pahtui
Kokkolassa sellainen harvi­nainen
tapaus, että seudun tunnetuin
Fascistj-Sooinesta
ne Suomessa
ärjistyy
jatkuvat yhä väkival-lidemokraattisiakin
rivl-radikaalisempia
porvari-taan.
Sen johdosta on
mut ryhtyvänsä tolmen-oninisteri
Kuokkanen on
ä "hallituksella on pyr-niin
jyrkkä ote kuin
jdollista, jotta väkival-tulisi
loppu.
[edistysmielinen) kirjoit-sa
vallitsevan hulinan
ne vallitsee tällä kertaa
epämääräinen olotila,
kyselevät epätietoisina
in olisi kuljettava. Jul-nähdään
salaperäisiä
vaatimuksia ja uhkauk-in
olisi yhtäkkiä maa-m
noussut vallitsemaan
ahtivolma, jonka kohta-idestä
koko kansamme
riippuu."
m helsinkiläinen lehti
!• kirjoittaa niistä väkl-
, jolta on tapahtunut
lullstuksen jälkeenkin ja
i&t olleet entistä lukui-räikeämmät.
Lehti laur
lessa el voi välttää epäl-
:lIlikomielisimmät ainefc.
»ri maan alkaneet vas-
Bt halUtuksen aikomaa
palauttamista vastaan,
a osoittaa hallitukselle
limoittumista kalpaaval-lle
valtiovallan voimat-us
on harkinnut kierto-i
pääministerin julkllau-ai
täytynyt ottaa huoml-idollisuus,
että liapuan
mattajat, ainakin sen
'es, eivät tule taipumaan
tahtoon, vaan jatkuvilla
)illa ja laittomuuksina
lUltuksen sellaiseen ase-
^ täytyy joko tunnus-omuutensa
järjestyksen
fcsl tai ryhtyä tolmenpl-
' tietävät tuon yltlöpäl-i
nujertamista ja miell-tpnta
lopettamista,
äin tarkastellen järjes-rttava
vastaliike, jonka
toimenpiteet ovat nosta-lituksen
päättävästi nu-lunaUijoille
on kyettävä
että maan hallituskella.
jota. tässä toiminnassa tukee kan­sanvaltaista
hallitusmuotoamme puo­lustava
maan asujamlston ehdoton
enehimlstö, on vielä käytettävänään
pakkokeinoja yltiöpäiden kukistami­seksi.
Hallituksen on valvottava, et­tä
väkivallantekojen jälkeen suori­tetut
tutkimukset eivät jää tulokset­tomiksi,
kuten tähän asti asianlaita
yleensä on ollut, vaan että ne suorite­taan
nopeasti ja syylliset asetetaan
viivyttelemättä vastaamaan teois­taan.
Ellei hallitus käy tälle tielle,
vaan jää odottamaan kiertokirjeensä
jo nyt varsin vähäiseksi havaittua
vaikutusta, kärsii hallituksen arvo­valta
musertavan tappion, joka voi
olla alkuna yhä suuremmalle mle.
llvallalle, jonka kuklstamhien, ker­ran
alkuunpäästyään, el ehkä ole­kaan
hallituksen vallassa. Eliel halli­tus
nyt kykene vallattomuutta lopet­tamaan,
on se osoituksena siltä, et­tä
maan kohtaloiden johto on siir­tynyt
hallitukselta joidenkin tunte­mattomien
ja vastuuttomien yltiöpäi­den
käsiin."
"Suomen Sosialidemokraatti" kir­joittaa
v.k. 12 pnä lapualaisten väki­vallantekojen
ja muitten huUkaanien
rikosten yhä voimakkaammasta yl-tymisestä
seuraavaa:
"Monin paikoin on voitu panna
merkille, että huligaaniainekset ovat
vUme viikkojen ja kuukausien, aika­na
esilntsmeet entistäkin rohkeim-pma
ja röyhkelmplnä, josta on ollut
seurauksena rikollisuuden entistäkin
nopeampi lisääntyminen. Tämä Il­miö
luonnollisesti on selitettävissä
siten, että kysymyksessä oleva huli-ganiaines
uskoo voivansa "lapuan
lailla" uhkailemalla pelottaa järjes­tysviranomaiset
ja siten estää heidät
ryhtymästä tehokkaampiin toimenpi­teisiin
yleisen järjestyksen ja turval­lisuuden
tehostamiseksi. Ja näyttä­vät
huligaanit ainakin jossain mää­rin
pääsevänkin "lapuan-lain" avulla
tarkoitustensa perille..
Nyt vyöryy uusi huliganismin ja
rikollisuuden hyökyaalto pelottavana
ylt koko maan, saattaen kaikki lain-alaista
järjestystä kunnioittavat
kansanainekset ajattelemaan tulevai­suutta
syvällä huolella ja kauhulla.
Mutta hallitus, jonka ylinnä tulisi
huolehtia yleisen järjestyksen ja tur­vallisuuden
tehostamisesta, katselee
asiain menoa välinpitämättömänä
ja toimettomana. Ja porvarillinen
sanomalehdistö, josta osa kyllä sll.
loin tällöin terottaa ylimalkaisesti
mieliin lain kunnioituksen välttä-niättömyyttä,
ylipäänsä suhtautuu
fascisti, työläisten kyyditsljä ja plek-säjä
"Kokkola" ja "Aktivisti" leh­tien
toimittaja VUho Viita joutui
vuorostaan kyydittäväksi. Mainittuna
yönä siinä kello neljän tienoissa aa­mulla
oU mamltim herran astmtoon
saapunut neljä miestä, jotka tuttua
teeskennellen olivat saaneet Viidan
alusvaatteisillaan ulos, sulloen hä­net
autoon ja ajaneet tiehensä. Seu­raavana
Iltana kello 9 tienoissa il­maantui
Viita sitten kotiansa, eikä
suostunut millään ehdolla ilmaise­maan
kyyditsijölttensä nimiä, jotka
hän kaikesta päättäen tunsi. Paik­kakunnalla
on tapaus herättänyt an­saittua
huomiota, suuren enemmis­tön
kaupungin asukkaista suhtau­tuen
peittelemättömällä iloisuudel­la
fascistlherran kyyditykseen. Ylei­sesti
ollaan sitä mieltä, että kommu­nistit
ovat Vutaa kyydinneet kos­toksi
suutari Nerghi kyydityksestä
ja pieksämisestä, johon m.m. otti
huomattavana henkilönä osaa mai­nittu
Viita. Minkälaisia valoja Vii­dalla
on tällä matkalla teetätetty,
el tiedetä, mutta päättäen hänen
esiintymisestään matkansa jälkeen,
ovat kyyditsljät, ketä sitten liene­vätkin,
luettaneet herralla "Isämei­tää".
sestä 8 kuukauden kurltushuons-rangalstukseen
sekä menettämään
kansalaisluottamuksensa määräajak­si,
kutn myöskin ampuma-aseen lu­vattomasta
hallussapidosta 30:een
päiväsakkoon. Sen ohessa UndQvist
velvoitettiin suorittamaan erinäisiä
korvauksia. Koska Linqvist oli myön­tänyt
Espoon pitäjän alueella sur­manneensa
toisen poikansa, siirret­tiin
asla Espoon pitäjän Grankull.^n
kauppalan käräjäkunnan kihJakun-nanolkeuteen,
jonka tai sen oikeu­den,
joka asiassa viimeksi tuomitsse,
tulee yhdistää Lindq\istille tuomitut
rangaistukset ja alistaa asia Turun
hovioikeuden tarkastettavaksi.
jo nckkaski valmlks sllt varalt, et
jos se yhtekkl saa kirjotukses reera
ja tule hent puhuttelema. Nyt sUn
o! hj-vä aik selsso ja tuteerata toh-teri
fiinel mööpelel ja taulul ja mult
kopr-liinei. Sitä hä vähä ihmettel,
se ! kuttel niin fiinis kamaris ollu se e-
' ne mattui permaonol, muutku yks
ainoa pimasenkirjava konklmatu,
menny vun.^niakiu i-sa joukk en'?-
män l:u Iic:-:k.ir>-: k:)lvO tianst. ja
cliunakjiiki jo iö:>::ottl ainaki kah-ren
kuv:>ai:r;^ iitviik. Joka ainotone;n
pen, ni jr-nkaia . s : : ; i löytvö ankc—
leekisr. Kyrj.iv.r-r.e^-: luhr.neöt or.?
alotett;, jr. . r..ikir.t ij. i :r.iälcst
ols oiln r.;i l.aakDr.i j.', yn^.pyr^kai.'!.;
summa, inrv HCikk.ir rupes oj3t;\=;
pruutajiir,, jr. )i;:mi;=rn k in:-, n: iso ja ; ku o! veretty ovesuust suaran toiite-j
puaiveli:^ riir;.:: kai:s sii iDpulias- ; r im pöörä ette, Juur ku hä sitä ih-iki
saatti aioii-i-tuks tuhar.te mark- niettcl ja freistas Ittekseläs funtee-
'ka aslikk... S.m !:.i;:nc:r:pp;i si:m;n.i rata. mimmottl neu punase rannu
k : : i a kaille- } Qiivas sihen kurotu, nl yhtekkl hä
}l:r.3 seljäläs niikum paiskattu. Tra-
— Jaai;;ia. i J l k i k l ' , - - : puuinerkktu vikapirla lensivä ylös Ilma, ja pää-
KffUaod M e , Oot^ U
nakuttajn ti
i vin korvlsk.^.
Surmanajo Mänty­harjulla
viime kuun 21 päivän aamulla ta­pahtui
Mäntyharjulla..järkyttävä on­nettomuus,
jossa häämatkalta pa­laamassa
olleet viisi henkilöä me­nettivät
henkensä. Räätäli Anton
Vallenius, ollen paluumatkallaan ne!
jän toverinsa kanssa eräistä häi-stA
umpinaisella- Chevrolet-autolla, ajoi
juovuspäissään Virransalmen lossi­paikalla
lautalta suoraan salmeen,
jolloin kaikki autossa olleet hukkui­vat.
Surmansa saaneet olivat kaikki
kotoisin Voikkaalta ja nimeltään:
Kalle Hölttä, noin 44-vuotias, Paavo
Walfrid Koivisto, noin 22-vuotia.s,
sekä Emil Saarinen ja H. Niveri jol­len
iästä ei ole tietoa.
• ai sJt v.ui. ;;:e;:-'j':.s ker/.rl^er, ku k i r - knnp löi kynnykse, niät korvas soi­ja
sähkövalo leimat silmls.
ot:,\ JKui se kaik tyvön kevei, el sitä siln
ja oliva
i:u;k risiiiiiTirs siho
Helge Hillbcrg j olleskan keriny fimteeramanka
prentiäj McT.ik.-^.r komja?t paperi i;I ; inuutku vilppast ylös jelle.
kaik heh: nia^..? : : i i r.r.inc ku n i i l — Mikäst ny, meinas tohter Ja
oi. riäns jelppama. Mlstäst tämmöne
Holi heikka:-. nirlna-s nakuttaia. mia.^ tähä yhtekkl palskattl? Onkos
ku hä :uk kcnija rati. Tei.il kaatuvatautti vai?
, nirina-nakuttaja.
1 kcmja TcUil
o vähii pai;uk^-^ fiin ja lossi nimi.
Temmo.--: i oi monel horralaka. Sa
yksi ja o pai ciicnian- kn tiihane
marka \;ia:'L. Eikös mt» r-ahr lis'v';
vähä 5;-a; vakutus scntlä vaa yht
liika? .
— x i j-i:-a!;i ny .^cnltä. So pii.ssa
Robert Lindforsin SAUNA
Avoinna: Keskiviikkona ja perjantaina kello 1 päiväUi kello
11 illalla, — Lauantaina kello 1 päivällä kello 6 gunnuntauamaiin.
Box 23. Kirldand Lake. Ont.
kg
PALLOHAAU
PARTURI
Lindforsin saunan yläkerrassa. Pal­lot
pyörii, tukka lyhenee ja parta
siliää. (Tr.
AARO KIVINEN.
Box 23, Kirkland Lake. Ont.
— Hyvä povä vaa, meinas Helkkar
ja hivut knuppitas. El mitta sem
pahenippa hettä, liukastusln tosa
permonol.
— Mikäst o asja, kysys tohter Jo
vähän tymjeml jo jenkkas prlllejäs.
— Miii ole ottanu henkvakuutuk-
::yl. p-.r-inas HelkkaV. Sihe se nar- ; ja tulin sitä vaste nlinku vähä
ruttar.KUcn ;-it lapiiu.-, ja Kalk-c.ir j ^^yynättäväks.
sai vakiitiL^kirja halltusas. Ens ho- j — jassoo. Kulnkast om pulssin
nen töyty.^ .sonttii maksa viis mark- ] kanssa, meinas tohter ja ot Helkkari
The Readers of the
**Vapaus**
Patronize only those concernö
that advertise in the "Vapaus" and
encourage thcir neighbors to do
likewise. In this way we support
our own concern and also enable
it to serve the advertisers for their
money'8 worth.
We have built our orsanizatioa
through co-operation by whicb
means only we can further develoi
ka kiijo;usvaha ja casmäse vuas- | ranttest kiine. Oletteko te tuUu pyä- it. For that reason, let us not for^
Suojeluskuntalainen
murhannut kuusi ih­mistä
ja itsensä
Viime kuun 21 päivän vastaisena
yönä tapahtui Karstulan kirkonky­lässä
raaka veriteko, jonka suoritta­jana
oli ^ yleisesti paikkakunnalla
tunnettu fasclstl-suojeluskuntalalnen
Onni Poikonen. Mainittu Poikonen
oli asunnossaan, suojeluskunnan ta­lolla
ensin murhaimut vllsl lastaan
ja vaimonsa, senJSateen sytyttäen
mainitun suojeluskurman talon pa-lamaan,
sekä surmannut itsensä. Talo
paloi perustuksiaan myöten poroksi,
löytyen surmansa saaneiden hiilty­neet
ruumiit raunioista. Tutkimuk­sissa
on todettu, että Poikonen on
surmannut kalkki perheensä jäsenet
ennen palon sytyttämistä, joten ky­symyksessä
el ole mikään tapaturma.
TyypllUnen ajankuva valko-Suo-mesta!
HENKNAKVTTAJA
maksu •örikctli. I rän kanssa vai.
— Cnl-.r, s? ny .^it jemt rceras.
get tFie "Vapaus" advertisera.
Suosittelen yleisön käytettäväk-di.
Maito maukasta ja puhdasta.
Kotiin ajo päivittäin.
A. Serenius
Box 727,
KirkUnd Lake. Ontario
Parturi
Liikkeeni sijaitsee nykyisin Hei­non
paMohaalin yhteydessä. Teen
parhaani palvellessani yleisöä
kaikessa partunnalaan kuuluvassa
työssä.
Tiho Ermischoff
KIRKLAND L A K E - ONTARIO
— Ole oikke, meinas Helkkar.
meinas Hcikkar, >:u hä oi kaik rahas j — Jaha.h. Menkäst slt ulos hul-pulittann
niin niuikaste, ettei pesii- : lania ainakin tuntlks. En voi syynätä
Murhaaja Lindqvist
elinkaudeksi van­kilaan
Helsingin kaupungin raastuvanoi­keudessa
oli T.k. 22 päivänä jälleen
käsiteltävänä juttu latoja Leonard
Mikael Llndqvlstlä vastaan, jota on
syytetty m.m. vaimonsa ja poikansa
murhasta. Kuultuaan asiassa erinäi­siä
henkilöltä, raastuvanoikeus julis­ti
asias£<a päätöksensä, jolla raastu­vanoikeus
rikoslahi 21 luvun 1 §:n,
29 luvun 15 :n, 36 luvun 3 §:n j 7 lu­vun
2 §:n sekä ampuma-aseista mar-rask.
22 p:nä 1918 annetim asetuk­sen
1 ja 10 pykäläin nojalla tuomitsi
Lindqvistin kahdesta murhasta kum­mastakin
eUnkaudeksl kuritushuo­neeseen
ja kansailalsluottamuksensa
menettäneeksi ainiaaksi, kolmesta
kavalluksesta, joista kaksi on jat­kettua
laatua, kahdesta viimeksi­mainitusta
rikoksesta kummastakin
vuodeEsl vankeuteen sekä kavalluk­sesta
4 kuukaudeksi vankeuteen, kol­mesta
2rl väärermyksestä, joista kak-sl
oli jatkettua laatua, kummasta­kin
yhden vuoden kuritushuoneran-gaistukseen
ja kolmesta väärennyk-
Takavuasil siin pyhämisteviiko!
Pruukki ilmestys jokii simmone rei-savaine
akent, ku kevei tuvast tuo­pa
ja nan-uttel ihmissi ottama it-teläs
henkivakutukse. Nitari ja nai-mattoml
hantverkkarei ja souvar-polkki
hä cnemäst pääs jaakas.
Kas hä aanas hjn;i, et simmosil c
hulkjas raha likkos teliä, eikä ne
oi oUeska niin kinkkei sem pääl,
kuin serelis sijotetta ja' niihc mar-kap
plaserata.. Se cl vähä pahukse
selvä suustas ja niin taitamattoma^
höylikl, et juani siin oi vastan krl-tlstä,
kun hä oikken telläs kiäle.s
ohkaseks. Vähä pahukse hyvi hä
oi löksys oppentunu, ja tiäs kaik
mallma asjakki niinku vii.s sormc.
Hä oi niim pai klock, ettei na
ikoska ruvenu ojctes niist vakutns-asjoist
praakkama. Ens lauteratti
iso aik valla mUist asjoist, ihnoist.
taksverkkaritten tyäoloist, köyhä­listön
tiktatuurist, ja tiäs niist. Sim-mottl
pikkuhilja siit sit siirrytti si-hem
pääasja nii luanteva^t, ette!
oUeska huamanukka, muutku sim-monen
ku jo fereltpäi hene asjai
tiäs, ja osas pittä varas. Mut sit ku
kerra alkkum päästi, ni nii harttaste
ihä velvas, ettei ' suuvuaro tahlon
saara. Se suu kevei- juur alintau-komat,
jemt niinku yks takatuuppar
Henknakuttajaks hä Pruukis pia
ristittlnki, valla sitä varten ku sc
puhemoottor telläs ain vaa yhtäryt.
ky jemt pelsi niinku ols nauloi seinä
nakuttanu.
Hili>eri Helkkar oi niihi aivoi'
juur eres.lukenu ja pääsny puula.i-kin
töihi. Ku hä oi simmone o-nemän
kroov kasvancstas ja tavallse
ehjä miäs, ni hä oi komenettu sil
vanhal muurar Lliverpummil hant-lankariks.
Ku hä oi ain ollu sim-monen
kovi ykstotlne ja vähä nar­rattava,
nl ei se kauvari kestänyk r.\x
nakuttajä sai henem prillatuks. ku
se kerran kimppum pääs.. Se hok-sas
koht ojetes jo ihmisen päält.
kosk renttä ruveta oikke. nakut;-
tama, ja ku hä pääs Helkkarh-i kan."
vartl 'verran kahrenkeske, ni asja
oi reeras. Yhtekki tapeli ja pro-syrl
veretti framil ja siin sama?;
Hilperi Helkkari henk oi tuhans
markka tyyremp. Nakuttajä miä-lest
hantverkkari hen oi paljo e- j
nemänkl väärt. Ainaki kymmenen !
kertta tyyremäks hää se vertse- \
ras. Mut ku simmoscst satsi-st ol;< '
mima j.iäny.
— .Re:n-as on nium pualestan,
meinas nakuttajä, ja telläs rahap
plakknri.sas.
— Eiks tasa tolileri syyni :iit
olleskan tayvitalcka niinku pruaka-ra?
ilimcttel Helkkar.
.— Ei .SO i-iiittä i i i i ankcl:eksi cl,
meinas naxut-L-.ija. Ka.s lä\nä o sim.
cnnenkun sydän lyö rauhallisesti,
meinas tohter ja leks takasi pöörä
viäre.
— Alut mul ols vähä niinku kllru,
rupes Helkkar uusektama. Eikös se
liassaisLs otta se syjml ny, slln sa-nias
ku kerra sisäl olla.
— Häh! Mitä! rejät tohter, kääns
tT^alis yrapärs ja 'hyppäs pysty niin-mene
nuieaikkavie vakiitiistapa ' vu yks tuaksaus ja slt molema nyr-jclla
iknan tohtarisyyniki. ja hvv-i | ;äp pystys hyäkkämä suaram peite,
S 3 päuli. nökky. ettei teiiis ainak.i i sillr» Helkkar sai jala allas. Vaik
mitta .-in-inio-st p.il-!en:ppa tantti <ik j i v i jiiuutto ohkl simmone vähä kank-
Mut jcn nn-.nte soppi ja lystä, ni i jp. ja kolperus. ni kyl hä vaa vikkel-passa
kyl vaa nntta jonkun tohtsri ici osas olla, siilon ku tarvittl. Niin-pJänhiukktLscn
tuterala. Sit se see- ku yks tuaksaus hä oi yhtekkl ul-kert
on, meinas lienkher ja t?.
laus :?hte':ki. niink-a paikaks saa­rni.
Semaval peevi'.! a:in elitcere: Helk­kar
ct pyärll aVIay ya !>it piEtiVnri
ittss his;;iipeis pitäjäl Lohterin tyvö.
koni pakal, ja tohter telläs höyllste
viäl cvenki kiine henem peräsäs.
— Hei, hei, terve vaan terve- Tullks
l^.uilama vai? huuslvak kav^l yh-rr.
st suust, ku Helkkar ilmestys sak­ki.
Onneks he ei nehny, kummottl
.VIut ku Irä kerkl? tohterim pakal : hä oikke ulos tul, ku ovi oi terkollm
li hä- meinas lenitä .selk seljäiäs. puäl, ja poja makaslvak krlntl Ulko-
Kerol niakas m a n n i r i v i s ruahoni niaspual.
oääl niinku silakka suulas. Eno-' — Tuliks teitil rilt vai, meinas Jo
aiäst pääs; valla prvnikilaissi sou-
•arei. OI .^iin senttä muutamppi
•;aarel larpparkulmiltaki.
Mahtak tää! oiia aukscn, taik i^-
:u mun komelja, löi Hclkkaril koht
niäle. Mut ku hä oi simniotti vähä
liiku valkkasi loiiteay reissu, n i hä
)1 !iil;pupsis vaa ja koit pistä itt'!5
;alar:iitte krintist sisäl trekolim
?ual. Ei hä olle;:kan, tahtonu itct-
.äs kavcireil nöyuäkkä. Mut ikä-nailnias
krint narat, ni kerompualt
tauureotin kilppa et:
— Hei, h3i Kilper, elä helkkaris
ntn .sisäl! Tul tär.ne huilama vaa.
Tohter o pahal pääl.
Ml:t, ' Helkkar ei oiluk kuulevan-
•ia:;ka. miuitka painoi Riennä vaa,
ja c.:eti-3 tchteri ette.
Tchl3ril bl selk peite. Kä ii^tus ja
skiivas jotta niin harttasic pöörä
viii:-: Ei kuurattan ci kaaraltari.
Mut Helkkar cl kans hionipeis vL;.a.
.3eisi,'a ovesuus niinku. iaupjas rsama-riala;
n3. j a oratta höylJHte. Hä cl kyl
kuuilu vähä usevam:;paki esimerkki
.sen tohterim puiiurest. kui yinjäi
ja yiöltöniäl taval .se köyhi ihmis•^^
oi hanttocranii, kutia ne osanu itti'-
äs eres tai-ppeks höyiist lyärtita
Joku iiisäline, aana-a:. kyi , .'lanc
tartti; ankelc-ekist ny ainakin ter­vettä,
ku on kerra .sisäl tullu. Mut
rur,;;e -siin ny pokkania ja kumarte-lema.
ku tci:ic i.stu selk ;;e:ie ja ei
oi tiiltävännäskä. Laki hä senttä ot
pois pääst niiku pruukala- ain k'V
h J i r a - v e k k e l s tulla ja
SUDBURY TAXI
PHONE 899
Viisi umpinaista Studebakei- autoa aina yleisön palvelukses­sa.
Kokeneet luotetut auton kuljettajat. Suomalaisia palvelee
suomalaiset. — Pitkille ja juhlamatkoil!e erikoishinnat sopi­muksen
mukaan.
SUDBURY TAXI — PHONE 899
Autoasema postikonttoria vastapäätä Diirham kadulla
J. V. VENHOLA
SUDBURY ONTARIO
yks, ku hä nek Helkkarim peljästy-ny
fasuna. .
— Jaa, kyl se.siin Uki jo oi, mut
töytys tulla huilama velli, 'meinas
Helkkar ja • Istat sakki. '
— Juu, ei sinne oi hyvä itettäs
antta, jollei oi hyvi vakuutettu, mel-na.=?
Kaalmannln Kallar, ku. ain
'inimono velho oi. Ja vetvakutuspla-fnnteerattu
silvlissi, et anneta t&l j
katin plakkarlstas framil. Täsä o "ny
kyläl palttu ja lehretä hissupeis Salo
oikken troikas. Tuleks fell vai
— Ei mun kiälton oi ku yllytyk-
.seks, jos sakki kerram päättä, nl
paineta vaa vaik Turkkus saakke.
SUOME0I TAI StIOMESTA
CANADAAN
Jos aiotte matkustaa Suomeen tai tuottaa omaisianne
Suomesta Canadaan, niin ostakaa pilcttinne työläisten
omasta liikkeestä. Myymme pilettejä kaikille suoQialaistcn ,
suosimille linjoille.
Vapaus Port Arthur Branck
a SUNDQUIST
316 Bay St. - Puh. N2772 - Port Arthur, Ont
f;'
tein paperel.
— Voi polk para, huakas kraatar,
ku 'hä sai paperlk kettesäs. Nye el
oi lait muat. Teltti ö veretty nenäsi
ja huulest Ja oikke frlskist onki.
, „ , . . Nää o vänhol kelppamattomi opll-
Ja asja oi seejelkke reeras. Pai- j^atsuu^iel. El nll mlhkänkä väärtti.
ncttin troikas pltki slljä kruunu vii­va
Salo kesi niät trampl ulvoslva.
yiskylän kraatarin kerol poJa vast
ctiva vähä voina' ja huilaslva. Ja ku
jcksikki jokasel oi jo vähä niinku
Ja ku nehti et piikflik plt pääl Ja
kiinuä krcta siin trapu eres, nll pää-tetti
Ichte troikas sisäl klmjanssl
kcrjämä.
Kraatar oi parhalas tyäntolmes.
Hä pit pääl ja presäs Jotta vanhoi
pokfivnkrituli. ku oliva Just ollu re-
' ^ I n i o n t ! ai. Hä oi vähä uteljas Ja ru­pes
kaiitrannon tiärustelema,- mikä
ny o "ihris ku simmone sakki nua-ri
miähi o arkjopeevä reisum pääl.
Hä oi ite yhre henkvakuutusfirma
akent ja ku hä sai asjast reero, nl
i:ä telläs vähä okkl nenäkakkula
Poja oliva Jemt faaltei. El yksi.
kä elävä saanu luattu sana ulos
suustas. Kattellva suus seljälläs vaa
kraatari ja- sit toinen tolsslas.
— Renttäk se ruveta asjast kllne
ottama Ja prosessi nostama? kysys
Flmperl FAIus ku oi ottanu kalke
suurema vakuutukse Ja Ittes jemt
klpjäks maksanu.
— Onks teitil se miäs tiäros, ku'nama.
tämän tööhäykse on tehny. Ja sel­vä
osote misä hä täi haava oleskele?,
meinas kraatar.
—• K y l se osotten kans taltta olJa
vähä simmottl Ja tämmötti, melna.-j
Flilus' Ja kraapis nlskvlllojas.
— Jaa, kyl .se sit juanl on Ja lyk-tref,
jos slln rahojas enä takasi saa,
jlur Ja hunsfot. Ruveta simmosten
kans prosessama, se o juur sama ku
ruveta sonni tukystama.
SIIIo vast polkkatte slUnä oikke au-kentusiva,
ja nakuttajä sai kerran-'
kl kunjas kuulla. Mä melkjä' luufe..
ettei kraatam tuvas oi Ikä enne nll
volmalisestl yht ihmlst kääfrätty.
tlst korvak kuumotlva. Mut elsunk-ka
se hene vlkas ollu, meinas kraa­tar
Ja nauroi parttasas. El se nar oi
ku narra, se o see ku o nll 'hui ct
antta ittes narra. Poja ruposiva Jo
ottama vähä nokkasas, ku kraatar
pllklttämä rupes. Klmjasenkkl Jälvä
maistamat. Ja lehretti sitä päät ta-kaslm
Pruukki, uussl henkrahol tlä-hä
Irääsäs nokkas pääl ja pyys nehrä poikkat- meinas kraatar. 6e o Joku suur fl-
ASIAMIEHET!
Rakentakaa uutta
menetetyn tilalle
iieinen iniirlipltto totuuden
valossa
M tässä erään Suomen fascistlrolstojen töitä kuvaavaa klr-nica
on kirjoittanut Työmiehelle Suomesta Työmles-lehden
lyaintaja, joka on ollut tUalsuudessa seuraamaan asioiden
keskiaikainen kidutns-
• Miten murhapoltos.
ttnt tekivät "tmmas-tuksensa"
Setään, syttyi Rovanle-
.^Poikaismarssln" vas-
' muutamia rakennuksia
»ässä varastohuoneena
footaan palossa tuhou-isuutta
viidettä mlljoo-
1 edestä. Heti samalla
^«eto palosta levisi,
»"anlehdistön ja radl-
2:^Ue. että "kommu-
«murhapolttajina ja ovat
_tofa> kauppalan tuhoa-oiisi
' ^ ' " " ^ P ^ myös,
en /"«"tettu erään n%<s;sr^°° ^"^"^"^
'^VX. ^»gitsemisu
S «oin koi-
^kommunisteihin lu-vangittiin,
etu-toimineita.
^ «»smlidemokraattlsla
tuomionsa kom-
^Johdosta. Samaan
2^*^tenkin myös hu-
^ ^ n t ä j l n ä ovat ol-
^ Pimeät voimat Ja
r^^sennukslssa ei ol-nimeksikään
tavaraa, vaan,
että palo olisi- suoritettu korkeiden
vakuutusmaksujen ulosottamlseksl.
"TatkimiKten tnloksZa Rovanie­men
murhapolttajat kertovat ti-hutyösiään"
Ylläolevjalla huomattavalla otsikol­la-
kertovat sitten porvarilehdet noir
pari viikkoa palon jälkeen suorite­tuista
"tutkimuksista". "VUIe Kom-pnmäkl,
Antti Timonen ja Heikk'
Virtanen antoivat määräyksen Ro.
vanlemen murhapoltosta, Väinö Paa­so
kokosi iskujoukon Ja johti suun­nitteluja,
Paason ohella Toivo Hyvö­nen,
Antti Kangas, Aapo ja OIa'.i
Karppinen varastivat sjrtytysalnset
bensiiniä ja sytyttivät palon, Jukka
Knmpomäki. Ellen Haitin, Taim'
Nienunen, Olga Laukkanen ja He­lena
Leppänen kokoontuivat alibia
"varten Ounasvaaralle ja ottivat osaa
Innokkaasti sittemmin palosammu­tukseen.
4Ili Ja Kertta Hyvönen se­kä
.Ville. ^Knmptnnäen vaimo olleet
myöskin suunnitteluissa mukana."
"Tonnnstosten" mitaiäi toinen pnoli
Erään vangittuna olleen, mutta
sittenunin oikeudessa vapautetun
kertomus kidutuksista ja "tunnustuk­sien"
syn^misistä^
Kertojamme, joka oli ollut van-eittuaa
viitisen viikkoa, kertoo J>öy-ristyttävlä
tapauksia, jotka kun ne
kerran tulevat päivänvaloon kai­kessa
alastomuudessaan, tuskin hä­peävät
mustalla keskiajalla toimeen­pantuja
kidutusmenetelmiä. EJän
kertoo pääpiirteissään seuraavaa:
Pääsin yh.teyteen vanklkoplssanl,
seinän toisella puolella olleen Jukka
Kumpumäen kanssa. Kumpumäki
kertoi, miten 21 lapualaista veivät
hänet eräänä yönä autolla, joita oil
useita, noin 40 kilometrin päähän
Ranualle metsään. Siellä riisuttiin
alasti ja aseilla uhaten pakotettiin
'tunnustamaan". Kun kieltäytyi jyr-icästl
valehtelemasta alettiin ruos­kimaan
männyn- ja pajunvitsoilla.
Kim el sekään auttanut ryhdyttiin
"hleroma)Fin" njyrrkelllä kylkiluiden
/ällin. Kidutettava pyörtyi tämän
läsittelyn jälkeen ja kun heräsi vir-i^
oltteltm jälkeen, sidottiin hänet
dinni kahden puun väliin jaloista
' a käsistä jossa taas ruoskittiin,
käskettiin ottamaan pääsyylllsyys
rhdessä Paason kanssa. Kieltäytyi
;iitä. Nyt irroltettiin taas tuosta kl-.
Inttävästä pinteestä ja käskettiin
calvamaan hautaa. Jonka hän hiellä
a vaivalla sai suoritetuksi. Nyt näy-ettlln
erästä paperia, johon oli kir­joitettu
kaikkien "syyllisten" nimet
•a käskettiin omistamaan siinä ol­lut
"kuulustelupöytäkirja" ja sillä
tavalla, "että liansa sen uskoo." Sa­nottiin,
että seuraava yö on Paa.son
vuoro ellel hän sitä tee. Kumpumäki
lupasi nyt tämän jälkeen ottaa kai-cen
"syyllis3?yden" yksin kannetta­vakseen,
ellei toisia tuoda kidutetta-vaksL
Se ei 'kelvannut. Ehdotettiin,
että sopisivat yhdessä koko jutun Ja
snnnnittelisivat kertomaksensa ns.
kcttavasti koko Soomen kansalle.
Kumpumäki sanoi mieluummin kuo­levansa,
kuin ryhtjrvänsä valehtele­maan
sellaista Itsensä ja toveriensa
päälle. '
Roistot tekivät nuotion nyt ja kuu­mensivat
siinä rautoja
joilla alettiin sivelemään hänen sel­käänsä,
niin että nahka kärisi! Huo­limatta
niistä hirvlttävLstä tuskis­ta,
jolta kidutus oli hänelle tuotta­nut,
säilytti Kumpumäki vielä mie­huutensa
ja kieltäytyi valehtelemas­ta.
Silloin pantiin hänet istumaan
muurahaisFesään, jossa pakotettiin
olemaan parinkymmenen minuutin
ajan. Kun hän pyörtyi siitä nostet­taessa,
virvoitettiin taas ja uusittiin
sama työ. Heräsi välillä kun häniä
virvoitettiin vedellä.
Silloin roistot lupasivat hakea
"nartut", vangittuina olevat nuoret
tytöt, ja antaa heille saman "satsin".
Kumpumäki, joka sanoi olleensa tä.-
män Jälkeen aivan kuoleman rajoil­la,
suostui roistojen ehdotukseen ia
"tunnusti" kaiken, minkä he känaihe
sanelivat, ettei ketään enää kidut2:-
t»Lsl. Hänet oli sittsn tuotu takaisin
säilytyspaikalle, jossa hoidettiin eri -
koisessa huoneessa kolmisen viikkoe.
Ja parannettiin kidutuksessa saa­mansa
näkyvät vammat.
Väinö Paa-sa kertoi saaneensa se'.s
ta enslmäisessä kuulustelussa keli:;
seitsemästä illalla seuraavaan aa­muun
kello kymmeneen, hievaht:i-matta
asennossa. Sitte vietiin e-räänä
yönä Kcrkolanvaaraan päin.
missä oli raakamai.?slla tavalla tul­lut
pahoinpidellyksi. Yrittäessään
huutaa tuskissaan,
työnnettiin sammalcHa suu täj^tet-n
diuuk;en jälkeen k e r i ; : .P..asy ' - i n n - i
n!j:.ia;"iC£nsa" ja pii;'.'::'e'-n';:i kidut:..;-
! jis;a:.a peliisipul;:aan sililyletiäväksi.
I Jukka Laiild-.:LSt,;i oU ripustettu tii- 1
! kusta kalussa .fa si/iiä rucskittu niin
rki^^uan kun "tuiinusti" kaavan jnka
JiäneSic oll luetit'.
K-iena Dcpäncn, ly- vuotias työläis,
j tyttönen oli vieiy vanrjinkuljeUajah
j Ivo poliisilaitckseka jes-a ensi töiksi
j oii k iskctly riisujiiaan hrjub:iit jaia:;-
I t:;, Man hän siitä kieitilytyi, hyck-i
kä:-j ohranapolijsl Kokko hionen
•• ki;n:;::uunsa ja V a k i i j a k - z i J j repi ne
j j ii:.: '.a j a vei taas niaaiais.ieure.kun •
i ne.n nimismiehen kan-;ii:.un. Sinne
; s:;av;wtua yritti heti lyöcJä tyttöstä
' ko.-eia . poliisipa;u;:a;h: pääh^in.
• Mu:::v jostakin ;yv;>iä eri-.-; i;aika-!-i
ohu: poliisi hänet c;tl. N - t k i i n n i t e i -'
.tiin hänet penkkiii; kiinni. jo';-'i
;;-:.;.:;:t:i:n tavaili: viiri rirj^kail:-. n i i ::
', e:::-, kun Leppiinen ch siienuv tik»;-
j: n näyttää ruoskinnan 'jäJkiii
' • • : ' < ' : ' . ' . ' e l i v ä t ;vii7;?'n ;i;;;^ksen';H I feivr.r- kuin makkaralla. K v n hän oli
i i'.yy : i kieltäytynyt V£i:e:!'.eiemösta.:\i
:•>- ;:;:trit.t!, ^./uaEit^irpj^iji^än- • jrertaen
• keksiflPs^lMf •^k':Tr:'jr:, ' n h i li
i I.^'vr,'.ti!n - •p;i'!<k-akunnall.i
1 .^ri^rl edellisenä piii'iänä murhatun
i .-ni-^-I-.cnkiiiJn ruumiin Imn-s-.i '.amaar
vyjj.:'n. Ilkkuen oiivei j;,tei;e';h että
i-^e-!;än "iutka'' V^inne n^-kkumaan
ly;;c-;.rä "sulhssensa-' k e n " O n -
; ;:en se komia pcikä!" i k h i i M i v a t . He-i
! Leppäsen iicvrr^ot eivät ko.^tä-j
tällaista uhkensta. Ivlieiuummiri
; ker'oi hän valehdel-cen-a. että pää-
;;vo}j;tai roislojen kä-isiä. M a t k j l -
' i 1 oiivat siticn vielä ilkkuneet, e^lä
i •'ehpas iillä likalla sinnia. Mutta
Kun ei siitäkään huolimatta "tv.n-nustanut".
tuotiin takaisin ja vie­tiin
erään talon vinnille, jo.-^sa sidot­tiin
penkkiin kiinni alastomana ja • t:;,-:;-iikin olevan Lenin.in ja Marxin
ruoskittiin pampulla- yltylesnsä, vii­meksi
jalkapohjiin. Senjälkeen otet­tiin
irti penkistä ja ryhdyttiin ruos­kimaan
solmuruoskalla. Tämän ki-
; i-eniiroita."
^ Aanö Karppis-^n kansra ei k-rrto-
^jji.mmc ollut ,pääs.~yt vhteytcen. Mut-
• i ta cli kuullut muilta .;yytetyiUä
ni.;n. että häntä oH seisotettu yhteen
Ulittaan 24 tuntia kuul'."*-°lulssa ja
mutrLeii kova.sti piesty ruoskalla.
Kerttu Hyvönen, jo alussa mai­nitun
työläisten kunnanvaltuutetun
13 tär, on iältään 17 vuotias. Hän oli
maininnut, että kun häntä alettiin
i:uulustelcmaan, olivat kuulustelijat
luvanneet paloitella hänet pieniksi
kappaleiksi, ellei puhu kuten he ha­luavat.
Oli oikein havainnollisesti
näytetty, miten häneltä pää lyödään
pr.ikki. Muutenkin oli hänelle pu­huttu
kaik.enlaLsia, kuten luvaten
panna jierinpohjainen ruumlintari
kastus, "onko likkaa ja pojat käsitel-
I t e f j.n.e.
Kaava, jonka mukaan oikeudessa
tuli esiintyä, oli sama kaikille'van-,
gituiho ja syytetyille. Niillekin, jol-t?,
oli todistajiksi haastettu oli lu-
•t:u .<:ama ja uhattu, että ellette pu­hu
kuten tässä on, tullaan teidät
empimättä tappamaan olkeuspai-kr.
Jla. '-Meitä • on kyllä täällä Rova-ihemellä
niin paljon lapualaisia, ct-ä
voimme sellaLsen teon tehdä, he-
••ättänrrtttä mitään huomiota. Me
voimn-ie ampua vaikka poliisin .sa-ni^
ikt kertaa, jos yrittävät estää.
Teiä;-.-! henkenne el ole koiran ar-
•'.inen, sen tiedätte." Ylläolevalle
iau.seelle antaa vahvistusta seikka,
lo'<z tapahtui olkeaspaikalla. Syv­ettyjä
puolastamaan saapunut työ-äipen
joka pyy.sl lykkäystä jutussa,
no!.;tuttuaan oikeushuoneesta tuli
het; pienen ajan jälkeen takaisin pe-uuj-
naan lykkäyspyyntönsä, koska
häntä oii uhattu ja painostettu sli-
.-lä rnäärin. Myöskin kaikki syytetyt
olivat, pyytäneet todistajia valehte­lemaan
heidän päälleen, jotta el
heille enää tulisi lisää kidutuksi^
tahi t)aremma.s.sa tapauksessa hir-v;
ttävä kuolema.
Toinen syytettyjen pnolostaja, työ­läinen
Eino L9.htl viedään oikeospai'
haita ja pahoinpidellään. j Helena Leppänen vapautettiin —
Heti jutun päättymisen Jälkeen i nuorina "rlkoksellisina,"
selittivät porvarilliset sanomalehdet
m.m. että oikeudenkäynti meni kai­kin
puolin "rauhallisesti eikä mi­tään
slvunäytöksiä tapahtunut."
Mainittiin vain, että toinen puolus­tajista
Juuri kyseessä oleva Lahti,
oli poistunut kesken jutun, jättä­mällä
syytetyt omin avuin puolusta-
Juttu on herättänyt suurta huo-mlota.
Varsinkin luokkatictoisten
työläisten keskuudessa se on nostat­tanut
entistä suuremman vihan
Suomen lahtariporvarlstoa kohtaan.
Yksikään heistä cl usko tuomittujen
syyllisyyteen. Ovathan he olleet
paikkakunnan luokkatletolslnta nuori-maan
Itseään. Totuus on kuitenkin soainesta. Sellaisen teon, kuten ky­se,
että Lahti vietiin heti jutun al­kuvaiheilla
' autoon hurjalla rymi­nällä
oikeustalon pihamaalta, joka
lähti heti ulos kauppalasta. Kun e-räät
sivusta katsojat olivat siitä huo­mauttaneet
paikalla olleelle nimis­miehelle,
oli tämä vaan kuin sivu­mennen
maininnut, "että kait Lahti
on auton tilannut itselleen." Autossa
oli neljä miestä, jotka olivat Juovuk­sissa.
Lahti kertoi yhden heistä heti
hyökänneen autossa häneen kiinni
hampaillaan, purren nenään ja
vääntäen niskasta niin, että luuli
niskan murtuvan. Sitten olivat aja­neet
muutaman kilometrin päähän
V.auppalasta poiketen metsään, jossa
alkoi varsinainen pahoinpitely. Hän­tä
oli lyöty useamman kerran päin
kasvoja ja hierottu kylkiluiden vä­liin.
OII kysytty, "kumman hän ha-seessä
oleva murhapoltto, voi vain
mustin taantumusalnes suorittaa.
J& silläpä he juuri sen tekivätkin
aikana, jolloin oU lietsottava entb-tä
voimakkaammin vihaa kommu­nistista
työläisalnesta vastaan. La-pualalsUlke
tarvitsi uhreikseen viat­tomia
työläisiä, voidakseen entisiä
Innokkaammin ja räikeämmin kll-hoittaa
pimeitä voimia työläisten
kimppuun. Myöskin maltillisissa
porvaripiireissä epäillään tekoa hei­dän
kontolleen, kaikenlaisia huhuja
liikkuu, m.m. että joku papplsmles
ollsl kuullut heti murhapolton jäl­keen
parin suojeluskuntalaisen kes­kustelleen
Ja kerskailleen sen suoritta­neensa,
mutta että työ pannaan
kommunistien syyksi. Kun hänen 0-
llsl pitänyt tästä ilmoittaa nimismie­helle,
olisi nimismiehen pitänyt vas-luaa;
kuolemanko valko hyvän sei-jtata, että "el teidän tarvitse s\\*Ä
käsaunan." Sanoi mieluummin otta- huolehtia. Kyllä me ne syylliset itse
vansa edellisen. Sanoivat heillä kyl­iä
olevan lapion mukana, jottei hä­nen
tarvitse luulla etteivätkö he sitä
uskalla. Kuitenkin olivat hänet vii­mein
päästäneet muklloltuaan ensui
pahoin ja uhkalltuaan tappaa hänet
heti jos vain sanallakaan mainitsee
lehdissä tapauksesta.
löydämme". Ja ne! niyös on "löydet­ty".
Mutta kuten eräs nuorista syy­tetyistä
oli oikeussalissa sanonut:
Kyllä totuiis vielä voiton saa!", niin
myös Suomen proletariaattlkm ker­ran
uskoo tulevan päivän, jolloin
roistot Itse joutuvat vastaamaan
teostaan. Ja silloin el heille enaa
Kuten tiedetään, tuomittiin Väinö armoa anneta, kuten luokkasodan
Paaso 10 v. kuritushuoneeseen, E. A, aikana. Suomen luokkatietolnen työ-
Karppinen 8, Toivo Hyvönen 7, Ant- läisaines el ole vielä lyöty, vaikka
ti Kangas 4, Arvo Kumpumäki 6, se verissään viruukln. Se vielä ker-
Olga Laukkanen 3 Ja Kerttu Hyvö- ran nousee!
nen 1 vuodeksi. Taimi Hyvönen Ja