1925-06-16-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
gl¥ll2 Tiistaina kesäkam 16 p, — Teea, lime 1 6 ^ 1§25 eto&dan Eaomalalsen työväestön äänenkannattaja, ilmes- ^ Sodbaryesa, Ont, joka tiistai, torstai ja laaantaL T o i m i t t a j a t : S. G. NEIL. AEVO VAARA. VAPAUS (Liberty) The only organ of Finnish Worker8 In Canada. Pab- Ushed in Sadbury, Ont, every Tuesday, Tbarsday and SEtojrdaST* Ee^stered at the Post Office Department, Ottawa, &3 «econd class matter. . General advertising rates 75c per coL inch. Mi-chaj^ e for single in&ertion 75c. The Vapaos fs the b^t advertising mediaa among the Finnish People in Canada.^ ' ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA: Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatuuma. Nimenmautosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa Kuol^manilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu liitoslauseelta tai muistovärssyltä. Halutaantiedot j a osoteilmotukset 60c kerta, §1.00 kolmekerlaa. Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaadittaessa, lähetettävä ilmotnshlnta etukäteen. TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.26, kolme kk. $1.50 ja yksi kk. 76«. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi "k. $5.60, puoli vk, $3.00 ja kolme kk. $1.76. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tb.^Ia lähettämään, paitsi asiamiesten joilla on takaukset. Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain tebteen torstaina kello 3. - Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome S t Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen Idrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja,! gM!rBoonaiHselIa nin.ellä. J . V. XANff^STO. Liikkeenhoitaja. Työväenlehti Työväenlehden tulee välittömästi kuvastaa työväen elämää ja sen taisteluja. Sen se voi tehdä vain silloin Aun työläiset itse, välittömästi' ottavat osaa sen sisällön luomiseen kirjotuksillaan ja tiedonannoillaan. Työläiskirjeenvaihtaja on se, joka proletansoi lehtensä. Työläiskirjeenvaihtaja on osa siitä .joukkotekijästä —• työväestöstä, työläiskirjeenvaihtajain kollektiivista — joka'Vain työväenlehden tekee eläväksi ja tarkötuksen-sa vastaavaksi. Työväenlehdeslä ja työläiskirjeenvaihtajasta kirjot-taa Suomen Työväenjärjestöjen Tiedonantajassa K. Terä seuratavan meikäläisissäkiin oloissa paikkansapdtävän ja'huomioonc^cttavan palan: ! , / Kun ottaa nykypäivinä käsiinsä -minkä lehden hyvänsä; voimmepa sanoa työväenlehdenkin; s^noo kirjotta ja, kuvastaa sie useinkin vain ympärillänune oleyiaa porvarillista mailmaa ja sen yhteydessä olevia ilmiöitä. Porvarillinen mailma pyrkii määr^attyyn suuntaan, ja se käsittelee yain niitä asioita, rjofiKi.<ivat talle pyrid mykselle edubi. Siksi on sillä, sen lehdistöllä joka seudulla .kirjeenvaihtajia, on tiedotustoimintoja j.ii;e;, joiden avulla se joteiJcin pian saa tiedotetuksi. Iwikki asiat,, jotka sitä kiinnostavat ja pyrkii siten antamaan tapahtumille oraille pypkimyksilleen eduilleen leiman. Työväenlehti on suuremmassa tai pienemmässä määrässä pakotettu turvautumaan näistä uutislähteistä saatuihin tiedonantoihin. PoryariHi6'^sa yhteiskunnassa on ktiitenkin olemassa jotakin muutakin kuin vaji? porvarillinen yhteisö, porvarillisine näkemyksineen ja pyrkimyksbeen. Porvarillisensa yhteiskunnassa on olemassa työläismailma, kokonaisuus, jonka rajapuitteita ei aina kyllin selvästi nähdä, mutta joka kokonaan eroaa ympärillään olevasta. Mikä on työläismailmalle yhtenäistä ja lunnus-imerkillistä, se on päinvastaista ympärillä vallitsevalle porvarismailmalle. Ja tämän vaikuttaa etujen vastakkaisuus. Siksi eivät porvarilehdet tahdokaan mitään tietää työläismailmasta ja sen tapahtumista. Työläis ^ailmon tapahtumat ovat sen pyrkimyksille haitallisia Ja niistä ei juuri liioin mitään tiedotetakaan, ja jos se tehdäänkin, tapahtuu se vääristellen. Työläisten Ididen täytyy siis kuvastaa, kokonaisuutena ja Ypäämäärällisesti, vain cyöväenmailmaa, vain sita. Tämä kuvastuminen voi muodostua välittömäksi vain siten, että työläinen ryhtyy lehtensä tiedottajaksi työläiskirjeenvaihtajaksi. Kun työväenlehden jokainen uutinen, jokainen tiedotus on työläiskirjeenvaihtajan kynästä lähtenyt, ja varsinaisten ammattitoimittajien työ jäänyt melkein pelkäksi teknilliseksi työksi, olem me lähellä ihannetta. Silloin työväenlehti kuvastaa • välittömästi työväenmailmaa ja. sen. pyikimystä. Sil loin työläinen oppii kimnioittamaan omaa mailmaan sa ja määrätietoisesti sitä ymmärtämään. ei ole syynä. Vaikeus on saada halukkaille ja kj-ke neville miehille työtä- Tämä merkitsee sita, että. ei ole olemassa ehdotonta tai oleellista puutetta, sellaista kuin sattuu silloin kun halla, tulva, heinäsirkat tai vihollinen laihot on tuhonnut tai rutto on tehnyt mahdottomaksi saada kylliksi miehiä peltoja muokkaamaan. «Nykyaikaiaen pulma, ee uusi yiiteiskunnallinen työttömyyden tauti — vanhaan aikaan halusivat. ihmiset leipää eivätkä työtä — ei johdu mistään, aine^Uses-ta vajaudesta tai häviöstä, <Työläiset ovat valmiita. Tuotantolaitos ei ole koskaan ollut niin täydellinen tai niin tehokas. • Kaikki teollisuuden raaka-aine odottaa käsittelemistä. 'Teolli-suuskoneiston pyörät pyörivät sillä hetkellä kun sana sanotaan. Mutta sitä sanaa ei anneta- Ja kuitenkin on olemassa niin ilmeinen, niin kiihkeä tämän sanan sanomisen tarve! Mailma on nääntymässä nälkään rikkauden ja kyllyyden keskellä.» Lukijasta tuntuu kuin kuuntelisi jonkun kommunis-tipuhujan puhetta. Eikö totta? Sellainen totuus xiäi hin sisältyy. Sillä tavalla asia on. Mutta mitä tehdä? Porvarit, kapitalistit — ne, jotka sitä odotettua taikasanaa ^ivät sano, eivät voi sanoa — ja niiden tieto-miehet, politikoitsijat ja muut, seisovat tämän pulman edessä avuttomina. E i ! Eivät kuitenkaan toimettomina. Ne vastustavat kaikilla voimillaan, kaikilla keinoillaan tätä mieletöntä järjestelmää poistamaan tah täävää liikettä. Ne tekevät kaikkensa säilyttääkseen sellaisen asiaintilan, josta edelläollut paiMcansapitävä kuvaus on. Lloyd George sanoi äskettäin puheessaan Englannin parlamentissa — kuvailtuaan samaan malliin tilannetta maassa — että, kaikesta huolimatta on hän sitä mieltä, ettei tämä tilanne ole tuloksena kapitalistisesta järjes telmästä! Siinä sitä ollaan! Ja hän jatkoi jotenkin siihen tapaan, että jos kuitenkin perinpohjainen ja pikainen apu ei ole saatavissa (mistä?) voivat työläiset tulla siihen käsitykseen, että tämä sittekin on kapitalistisen järjestelmän seuraus! Jotta työläiset eivät heräisi tätä tosiasiaa näkemään pannaan kapitalistisen järjestelmän kaikkien laitoksien voimat ja keinot käyntiin. porvaristonkin täytyy myöctää- HoUannin Itä-Intiassa on useita poliittisia puolueita- Esim- "Boödi Oetomo". "Persarekat Amboa", "In-do- Europeesch Verbond", "Sociaal Democratische Partei", "Natsional indische Partei" on vapaaehtoisesti Daily W-orkeriiäa Louis Engdahl: Yhdysvaltain työnantajaluokka ilakoitsee siitä tuomiosta,- jonka ylioikeus on antanut Gitlowin jutussa, antaen perustuslaillisuuden siunauksen. Yhdysvaltain kaikkein äärimmäiselle poiickeuElaille. Tuo ila-koitseminen on selvästi julkilausuttuna Chicago Journal of Commers julkaisun erään toimituskirjoiuksen otsikossa, joka kuuluu: "Niin, vallankumous on lakivastaista." Nykyisen samaten kuin tulevankin sukupolven lienee terveellistä tutustua mainitun kirjotuksen sisältöön. Se kuuluu seuraavasti: Niin, vallacJcnmous taltta. on Historian totuus Mussolinin Iditi «Il Popolo d'Italia» on neuvos-kellut Puolan hallitusta. Puolan halfitus pelaa tyhmää politiikkaa Neuvosto-Venäjään nähden, sanoo lehti. Mikä olisi Puola ilman bolshevistista vallanku mousta? Sitä «suurta Puolaa ei olisi olemassakaan» sanoo lehti. «Kuitenkaan puolalaiset eivät näytä käsittävän, että ellei tsaarismia,olisi kukistettu, ja jos Ve näjä olisi jäänyt voittajamaiden joukkoon, niin olbi Puolasta. muodostunut kokonaan erilainen valtio, kuin niikä jäiitä tehtiin Versaillesin rauhansopimusta laadit-ta^ ssa.» • ., Totuushan näihin sanoihin sisältyy, historian to tuus. Mussolinin hallitus, joka on ollut pakotettu tun nustamaan Neuvosto-Venäjän^ vallan, ei voi sitä totuutta kiertää. Mutta ei vain Puola ole samassa asemassa- Sa massa asemassa ovat muutkin reunavaltiot Suomi, Viro, Latvia. Niitä ei yksinkertaisesti olisi olemassa ilman Venäjän köyhälistön vallankumousta. Ellei sitä olis ollut, olisivat ne nyt venäläisiä maakuntia. Niin biisi laita vielä siinäkin tapauksessa, vaikka tsaari olisi kukistunut, mutta porvaristo jäänyt valtaan. Vain köy hälistön vallankumous ne vapautti. Mutta kuitenkin nämä pikkuvaltiot ärhentelevät työ-väenvaltiota vastaan suurten valtain käskystä. Kapitalismin pulma Taantumuksellisen sanomalehden London Spectato-rin toimittaja Strachey kirjottaa lehdessään mietelmi-ään maan taloudellisesta tilasta tavalla, joka si^ää tul la huomioonotetuksi- Tällä tavalla tuo englantilainen kapitalistilehden toimittaja sanoo: «Mikä on vikana meidän teollisessa mailmassam-me? Mikä on ihmiskunnan 'rauhattomuuden' syy? Voiko olla olemassa masentavampaa tilannetta kuin on se, jonka me saamme edessämme nähdä? On olemassa yleinen puute niistä esineistä, joita ihmiset haluavat liian vähä ruokaa, liian vähä vaatetta, liian vähä .^^ntoja, liiaii vähä tupakkaa," liian niukasti huvia, l l ^ n vähä kaikkia, niitä joita ihminen tarvitsee aineelliseksi mukaviiudekseen. Sanalla sanoen, <m olemassa puutteen tilanne, ja siis köyhyys, ihmiskunnan suurella, maksalla, joka ei ole syntynyt askeetiksi, itse^ kiduttajaksi eikä pidä itseään eraldcona- Jos tämä niukkuus ja puute johtuisi siitä, ettei olisi olemassa kylliksi työvoimaia mailmassa tuottamaan riittävästi tavaroita, poistuisi tämä kurjuus ilman parannuskeinoa. Me olisimme saavuttaneet liikui^piirinnne rajan. .«MtUta tu^ttanmessa tarvittavan työ^iman puut^ Europan manner rahamaiden vasallimaana ' Ranskalainen työväenlehti «Humanite» käsittelee eräässä kirjotuksessa Ranskan ulkomaista velkaantu mistä huomauttaen, että Ranskan velat Yhdysvalloille tarjoavat Wall Streetille jatkuvan kiristysmahdollisuu-den. ' Muuten on kieltämätöntä, lausuu lehti, että jos jokin valtio meidän aikakautenamme ottaa suhteetto man suuria ulkomaisia lainoja, alistaa se vieraille valloille poliittisen määräysvaltansa. Itävalta, Unkari, Puola y. m- maat, j^jotka Lontoosta ja Ne\v Yorkbta saamansa luoton avulla ovat «vakiinnuttaneet»- yaluut tansa, ovat sen kautta vain anglosaksalaisten poliittisia tarvekaluja. Saksasta on Dawessummitelrnan hyväksy misen jälk€en tullut Wall Streetin paiJtkiirien voittoa tuottava liiketoimi. Ja Yhdysvallat sekä Englanti pitävät yhä enemmän ja enemmän Ranskaa, Belgiaa ja Itä valtaa vasalleinaan, kosika nämä ovat niiden velallisia, huomauttaa lehti. —r Se uskonnollinen verho, minkä peittämänä todellinen mailma nähdään, voi kadota yleensä vasta silloin, kun jokapäiväisen elämän käytännölliset olot esittävät ihmisille joka päivä ilmeisen järjellisiä suhteita toisiin ihmisiin ja luontoon. Yhteiskunnallinen elämänkulku, s. o.' aineellinen tuotantoprosessi, heittää päältään salaperäisyyden sumuhunnun vasta' sillöiri kun se joutuu vapaasti yhteiskunnallistuneiden tuotteena heidän itsetietoisen järjestelmällisen taikastelunsa alaiseksi. — Marx, ^ ; — Tuotannonvaltaamisen kautta yhteiskunnan "haltuun poistuu tavaratuotanto ja samalla tuotteen herruus tuottajaan nähden. Yhteiskunnallisen tuotannon anarkian tilalle tulee tietoinen järjestäminen. Taistelu yksilöllisen olemassaolon puolesta lakkaa. Sen kautta erkanee ihminen eräässä mielessä vasta lopullisesti eläinkunnasta,. astuu. eläimellbistä elämismuodoista .to> della ihmiselUsiip. — Engeb. Kysymys Yhdysvaltain hallituksen oikeudesta kieltää kaikkien sellaisten oppien levittämisen, jotka tähtäävät väkivaltaisiin, joko heti tai kaukaisessa tulevaisuudessa tapahtuviin, vallankumousyrityksiin, on , tullut lopullisesti ratkaistuksi Yhdysvaltain ylioikeuden antamalla, Ben GitIowin juttua koskevalla päätöksellä. Päätöksen mukaan on New Yorkin valtiolla oikeus kieltää keneltä hyvään vallankumouk- • sellisten oppien levittämisen, se-litettäköönpä niissä sitten että vallankumousyritys tullaan tekemään vasta sadan vuoden kuluttua tai nyt heti, ja huolimatta siitä voidaanko tai ei, Mdistaa kenenkään menetelleen laittomasti sellaisten oppien levittämisessä. ItsesäilyttämisvaJstö on elämän ensimäisiä lakeja, niin hallituksille kuin yksilöillekin." Hallitus, - joka laiminlyö-.itsensä turvaamisen, joutaakin'kukistumaan. Jokainen hallitus, joka sallii vallan- • kumouksellbten oppien levittämisen,' ei ansaitse minkäänlaista sympatiaa silloin kuin i^^lanku-mous alkaa. Ylioikeus on vahvistanut hallitusta turvaavan lakisäädöksen. Kommunistit eivät ole , ristiriidassa edellä olevan' julistuksen logiigan kanssa. Kommimistit ovat aina osottaneet, ja ^'tt>levat edelleenkin niin tekemään,' # t ä kapitalistilttok-ka ei tule vallastaan luopumaan vapaaehtoisesti, vaan että työläisten täytyy sen ottaa, ja pitää sen avulla kapitalistit kurissa. Sosialistit vain uskovat, .että on olemassa joitakin rauhallisia keinoja, joilla kapitalismi voidaan lopettaa. He ovaf kokeilleet rauhallisilla keinoil-kirjottaa J . laan Europassa ja muuallakin maailmassa erikoisesti juuri sen jälkeen, kuin bolshevikit kohosivat valtaan Venäjällä, mutta rauhallisine keinoineen ovat he aina ja kaikkialla lopullisesti ajautuneet mustimman taantumuksen leiriin— Yhdysvaltain ylioikeuden tuomarit, kapitalismin laiUiset shakaalit jotka yksityisomaisuutta puolustaessaan vainoavat kansan pohjajouk-koja, eivät ainoastaan ole julistaneet yhteiskunnallista vallankumousta lakivastabeksi, mutta vieläpä vallankumoaksellisten käsityksien levittäminenkin ehkäistään sillä perusteella, että "hallitus, joka laiminlyö itsensä tavaamisen, jou-taakin kukistumaan." Tuo kaikki on hjrvää opetusta tulevaisuuden varalle. Jos yhteiskun-; nallinen vallankumous on laldvas-tainen, niin silloin työläisten ja köyhäin talonpoikain, kuin he ovat pystyttäneet neuvostovaltansa, täytyy myös yhtä päättäväisesti julistaa vastavallankumouksen lakivas-taiseksi. Jos kerran suurkapitalistien diktatuurilla on oikeus itsensä säilyttämiseen, kuten he väittävät, niin samaten tulee proletariaatin diktatuurilla voittonsa hetkensä olemaan yhtäläinen itsensäsäilyttmisoikeus työläisten käsityksen mukaan. Juuri tuolle pohjalle perustuu neuvostovallan voitto Venäjällä. Samalla perustalla tullaan neuvostovaltoja pystyttämään ja ylläpitämään ajan tullen tobissakin maissa, kun työläiset ja köyhät talonpojat tulevat vakuutetuksi sellaisen menetelmän oikeudelHsutidesta; ja kun heidän vakaumuksensa johtaa heidät taisteluun sen. täytäntöön panon puolesta. Siten tulevat työläiset, vahvistamaan lakisäädöksen itsensä turvaamiseksi. Kapitalismi tullaan kukistamaan Yhdysvalloissa,, aivan samaten kuin tsaarbmi kukbtettiin Venäjällä.. Tsaarismi vainosi ja koetti murskata bolshevismia. Kaiserismi julisti vallankumoasliikfceen . lakiyas-, täiseksi. Samaa koettaa joukko fascistihallituksia Europan maissa tehdä tänä päivänä. Mutta siitä huolimatta vallankumouksen voima säännöllisesti kasvaa. Ylioikeuden, päätöksellä on tehty mitättömäksi liittoyaltioittea "kansanvaltaisessa" perustuslaissa oleva "puhevapauspykälä". Se . päätös osaltaan opastaa työläisiä käsittämään, ettei heillä voi olla puhevapautta, ennenkuin kapitalismi on kukistettu, ja työläisten valta on saanut vakavan aseman Amerikan työläisjoukkojen keskuudessa. Kaikkia «ekakuoroa jUtsig y,v^ demn saapumaan harjotuksiia S kiviikkona tk- 15 päivänä tenft alalla- Kaikkien laulajieT ' Vallankumouksellinen liike Jaavan saarimaassa on saanut sellaisen muodon, että porvaristo ja hallitus pitää sitä mitä suurimpana siirtomaavaltansa vaarana. "Volkeraad" — vastaa parlamenttia — uhrasi suuren osan sille varatusta ajasta keskusteluun keinoista, joilla -voi-tabiin hillitä konmiunistien toimintaa. Huolimatta vallanpitäjien eläimellisestä vainosta on kommunismi Jaavassa todella edistynyt. Or-juutetun joukon poliittinen elämä on kommunistien johtama. Tämän tekee mahdolliseksi se häpeällinen omanvoitonpyyntöinen kohtelu, jolla hallitus käsittelee väestöä. Valkoinen Sarekat Islam jaavalaisten puolue järjestö, on niin usein pettänyt työläiset, että he ' luotta-vat yksinomaan komömnbtien johtoon. V. 1917—1918 kansan Sarekat Islam käsitti satoja tuhansia jäseniä. Europalaisten tekemää poik-keusta lukuunottamatta kaikki kommunistit olivat tämän liiton jäseniä lam tullut sisäisesti heikommaksi ja näin-isku, jonka johtajat Trokro ja Salim suuntasivat omaa järjestöänsä vastaan, teki tämän kansan järjestön pitkäksi aikaa, ehkä ainaiseksi, kykenemättömäksi, tabtele-maan, hollantilaista ' imperialismia vastaan. 'Koska hallitus ön ^tietoinen tosir asiasta, että vasemmistoainekset tulevat aina voimakkaammiksi ja oikeisto aina heikommaksi, niin se on tehnyt kaikkensa avustaakseen Tjokroa ja Salimia taistelussa kommunisteja vastaan, ja tässä tarkoituksessa se tukee vanhaa ja pirstoutunutta Sarekat Islamia rahoilla sanomalehteä varten, ja johtajat; koettavat vaikuttaa joukkoihin väitteillä, että kommunistit , ovat anti islamisteja, islamin vastustajb. — Tähän hetkeen ei hallituksen työskentely ole kantanut hedelmää. Päinvastoin Punainen Sarekat Islam kasvaa joka hetki. Muutamassa kuukaudessa se onnbtui perin-hajonnut, kun sen johtajat olivat — ««xxiijien on d sitä mieltä, ettei parlamenttaarinen va täsmälleen harjoituksissa toiminta ole mahdollinen nykyisen "osan laulajista., pitää mennä '^^^ taantumuksen aikana ja puoliporva- n+on» t r j ^ i s i — . Misa. rillinen johto halusi vain yksinomaan parlamenttaarista toimintaa. "Politik-ökonombche Bund" vas. tustaa ainoastaan europalaisia ja on oppositsionissa kommunisteihin nähden. Sosialidemokraatit, joiden vai-ktitus väestön keskuudessa ei ole merkityksellinen (he ovat ainoastaan harvoja maahan muuttaneita europalabia älymystön jäseniä) kuluttavat aikansa kommunistien "arvostelussa". Toiset puolueet, jotka, ovat enemmän tai vähemmän luonteeltaan porvarillista, tähtäävät kan-sällbiin päämääriin. Nämä puolueet eivät-ole voittaneet mitään huomattavampaa myötätuntoa joukkojen keskuudessa. Boedi Oetomo, joka pääasiallisesti edustaa kansallisen inteUigenssin etuja, on viime aikoina kärsinyt sbäbistä riidoista. Monet niistä, jotka ovat olleet äs-kenmainittujen puolueiden jäseninä, ovat liittyneet kommunistipuolueeseen tunnustaen, että yksinomaan se työskentelee joukkojert kanssa heidän päivittäisissä taisteluissaan. Toiset puolueet ovat kadottaneet hyviä johtajiansa, sensijaan kuin kommunistit lujittuvat siinäkin suhteessa. • Esim. Hadji Mbbah, National indbche puolueen saarnamies, liittyi kommunisteihin ja julisti vastapainoa valkoisen Sarekat Islamin iiskpnnolliselle propagandalle. Hadji Misbah tuli karkoitetuksi hallituksen toimesta sitten Uuteen Guineaan. Porvarillinen sanomalehdistö lyö rumpua "aasialaisesta bolshevildvaa-rastä". Hallitus hajoittaa kokouksia asevoimin, vangitsee ja kiduttaa toimihenkilöitä. Että, taloudellinen väestön kuris-^ taminen erittäinkin maassasynty-neen väestön keskuudessa, onr kasvanut, siitä ei ole epäilystäkään. A l - hiaiset palkat, . lisääntyvä verotus, kaupan-ja teollisuuden rappeutumi-nej, kaikki nämä ovat .nähtävissä. Kun lapset eivät saa kouluopetusi ta, ovat kommunistit. perustaneet kouluja ja tässäkin ovat he voittaneet suurta kannatusta väestön keskuudessa, joka halukkaasti-lähettää lapset näihin kouluihin. -iLukuunottamatta Jaavaa, on-kom-miinbtiryhmiä muo^iostunut Sumatralle, BomeoUe ja Celebekselle, joitä; vastaan ovat saarien vallanpitäjät, voimakkaasti taistelleet. Monet kpmmunistit istuvat vankiloissa tai oVat ajetut maanpakoon. Hollannin porvariston vainosta huolimatta edistyy kumousliike askel askeleelta, ja vaino ei kykene peloittamaan taistelijoita. ...Näillä saarilla asuvat kiinalaiset (heitä oli v. 1921 513,355 miestä ja 291,292 naista), jotka ovat enimmäkseen teoUisuustyöläisiä, ovat myötämielisiä kommunisteille ja heillä on kiinankielisiä sanomalehtiä, joissa hyökätään terävästi hollantilaista hallitusta vastaan. na atana vielä kappaleen h a r S " Vielä iokn sana Port Arthori-, ' Port WiIIiamin osasto jen; S ^ - " l tensseiUa ja -kappaleeäa.' S " Arthurm osaston talolla h kmfr5 Fort Waiiamin osaston talouH^^ ' lakappaleena on niin kuin ^nr^ ' •jo «motettiin "Verijuhlat"? 4 ! ^ Kappale esitetään Arthurin ja Wfl ' liamin osastojen yhteisillä voiT«;n" Sunnuntaina ollaan kentällä S " : kokoonnutaan kello n a ^ ^ - Kenttäohjelma on koetettu E a 4 hyvin mukaansa tempaavaksi, . - p^ Arthurin osaston seka- ja ' ' kuoro tulee esiintymään j u h ^ ; Urhedupuolesta on myös k o S ' pitää iuolta, että urheiluun inn^^s. ' tuneaiakin ;on huvinsa, Kaikkeiö '' huvittavammaksi voi muodostua Ar ' thuriir ja Waiiamin osaston iväu" ' nen köydenveto, joka tapahtnn 6- • miehisessä joukkueessa, ja sitten ^ se palkinto mikä on siinä voitta- - jaie järjestetty. Auto kuljettaa ' Arthurista yleböä 10 sentin mai- ' sua vastaan kentälle Inter City puis. toon. Sitten sunnuntai-iltana esi-tetiiän WiUiamin osaston näyttä- ' möllä uudestaan kappale "VeriinL- ' lat", joten niaie tulee tilaisuus tul- • la katsomaan, jotka eivät ole tjlai- • suudessa lauantaina pääsemään-^ . Kaikki juhiaie. Sanomalehtiatiamiehet Arthurissa • on vähän niinkuin laiskiintuneet ke- ' sän tullen, kuitenkin pitää meidän , pitää velvollbuutenamme olla • yh- i tä uutterasti toiminnassa kuin tai- ^ veljakin, siUä • sanomalehdistönune ' on, parhain agitatsioniväline työläis- ^ ten keskuudessa.. Jokainen asia- • Vapauden ovat Vapauden .^tsottava että tftoiksi, sillä ] pitSä velat ollf Tehkää su niin 'että raha' loppua. • -Muistakaa gten omaa Iiii tarvitse persom Tov Kurssi töt monissa tärkeissä kaupungeissa jä kylissä j a saattamaan kansanliik-ja muodostivat liiton ytimen. Ylei-j pohjin syrjäyttämään Tjokro-järjes-nen johto oli jaavälaben Tjokro Aminoton ja sumatralaisen saarnaajan August Salimin käsissä. Näiden keen johdon kommunistien käsun. johtajien suurista virheistä huolimatta ovat euröpalaiset kommunistit koettaneet työskennellä yhdessä heidän kanssaan. Kun Sarekat Is-^ lamin kongressi helmik. v. 1923 kar-koitti kommunistit, aUcoi molemminpuolinen taistelu. Kommunistien onnistui luoda voimakas Punainen Sarekat Islam (vastapainoksi del-lämainituUe valkoiselle) ja parhaimmat ainekset vanhasta Sarekat Islamista menivät kommunbtien mukaan. Tjokro jä Salim taisteUvat kommunisteja vastaan väittämällä, että he tahtoVat hävittää Islamin uskonnon. Tjokro tahtoi antaa Sarekat Islamille demokraattis-uskonnollisen luonteen ja perinpohjin eroittaa sen toisenlaisista pyrkiniykästä. " Jo ennen hajaantumistaan oli Sarekat vls- Tämä selveni parhaiten elok. 31 p. 1924, Hollannin kuningattaren syntymäpäivänä;' jolloin' monissa kaupungebsa ja kylissä oli mielenosoituksia; jobsakin kaupungeissa otti^ niihin osaa työläisiä j a talot]> poikia 6,000»ta—7,000:een. i-Myöhemmin kommunistit ovat antaneet Punaiselle Sarekat Islamille nimen "Sarekat Raja" (Kansan liit-to). Se jäi kuitenkin organisatsio-nalbesti yhteyteen kommunistipuolueen kanssa- Järjestömuoto luotiin kommunbtisessa hengessä ja voimakas puoluekuri myös luotiin. Tämän kommunistipuolueen ja Sarekat Bajatin kanssa tuli mnoas-taan sotaba aines järjestyneeksi Hollannin siirtomaissa. Viime aikojen kansanliike on perinpohjin kommunistien johdossa, tosiaäa, joka Vallankumousliike, ennenkaikkea kommunistinen, edistyy Hollannin siirtbmaissa. , Kaupan laskeutuminen, palkkojen huoiujntuminen, työttömyys ja hallituksen taantumuksellinen politiikka kiihoittavat taisteliia väestön ja hollantilaisen porvariston välillä voimakkaammaksi. Lisättäköön, että väestön täytyy kantaa raskas finanssitaakka laivaston lujittamiseksi. Hallitus on pa-koitettu lisäämään sitä • imperialb-tisten suurvaltain, Iso-Britannian ja Amerikan puristuksesta, jotka jo kauan sitten alkoivat lujittamaan laivastoasemiansa Tyynellämerellä tarkoituksella jatkaa imperialbtista politiikkaansa. Yhdeltä puolen siis: sodan vaara; toiselta puolen: kasvava ja lä hestyvä idän kansojen vallankumous. Yleisöltä Yhtenä K.-0. piiritoimikunnan jäsenenä haluan lausua eriävän mielipiteeni tuohon selostukseen nähden, koskien puhujan lähettämbtä Beaver Laken kesäjuhliUe. Olen täydellisesti kirjotuksen takana siihen asti kun alkaa: "Samalla piiritoimikunta kehottaa j.n.e." Tähän asti on kirjotus kokouksen kanssa yhtäpitävä, vaan tästä kirjotuksen loppuosasta vastatkoon kirjottaja itse. Olga Asiala. mies siis toimintaan. Samoin kaik-kia Arthurin asiamiehiä pyydetään;' saapumaan yhteiseen asiamiesten ' kokoukseen niSaiiantaina t.k. 22 päi- . vänä kello 7.30 alalla. Kokous^pi-> detään Vapauden kirjakaupassa. Joutui junan alle. Yrittäessään nousta liikkeelläolevaan C. P, Ea tavarajunaan Murillon lähellä, jon-tui Angus MacNeil vaunujen pyörien alle, jotka ruhjoivat ja lähes kokonaan irirqittivat hänen molem-mta- raajansa irti ruumiista. Tunnottomassa tilassa löysivät .eröSt.r. autoilijat, loukkaantuneen ja 4n* •vat McKellar-sairaalaan Fort Wil-liamiin, jossa hän kuoli kolme tuntia myöhemmin. Taskuista löydetyistä papereista kävi selville, että loppunsa saanut oli entinen sotilas ja sittemmin työskennellyt Roseda-le hiilikaivoksella Albertassa seki otaksuttavasti: ollut matkalla Cobal-tiin, jonne hänellä oli valmiina hii-ienkaivajain • union muuttokorttl E-rään sukulaisensa tiedonannon mukaan oli vainaja surullisen iknului-san Besco-teräsyhtiön yleisen tar-, kastajan veli, Sydneystä, Nova Sco- . •' • Ilkityön «eurauk.ena oli neljäUs autossa olijalle käydä huonosti Mrs. Ellen McFarlanen ajama Chevrolet auto, jossa olivat ajajan mies. ja pari muuta henkilöä lisäksi, tönnä-si iltapimeäUä tienpoOcki pingojtet- ; tuun, vahvaan piikkilankaan .Kaks-beka Sidingissa seurauksella," että auton etupuoli viskaantui tiensi-, vuun. vAuto oli kulussa hyvää vsnb-tia jä Jos pufckilahka olisi ollut y-lempänä kun se oli, se nim. kpsh suojeluslasin alapuolelta autoa, olisivat autossa olijat kenties saaneet ruveta päättöminä etsimään oma päitään atapimeässä. Poliisit etsivät ilkityöntekijää. KamUäisille oma "raulianhionu-rin «a". B. Falshaw, Kaministikmas-ta on nimitetty "rauhantuomaräa" paikkakunnalleen, joten suomalaisten farmarienkaan ei ole kaiMsss padcuasioissa lähdettävä kaopnn-kun asti. , Nuorivaki menotuulella. öolir Clapp, viidentoista, ja Claudy W-meron yhdentoista ikäiset fortml-liamaaiset pojat ovat oUeet kalissa sitte vume lauantain, JoUom hei; dät viimeksi on nähty ilt^öhäi^ C. P. Rm asemaUa. Sen jäD^ ei hebtä ole saatu mitään tietoa. Vanhempi pojista, korkeakoultm oppilas, on joku a&a takaperin ^ tonut jättää koulunkäynnin, vanhemmat eivät ole siihen sno- ' poaca on nähtav^^ "vapanteDsa? LÄHETYI 40c lähetyksist BOc lähetyksist asti, 75c lähel --499.99 ja $100.00 taikka miltä lähetyksi! malähetyksille ( Torontossa ,< tyksiä vastaan 957 Broadview . Sudburyssa , asuvat voivat k konttorissa tiec koiskurBsia. LaiTapiletteja , Tiedtifttakaa Box €9. neet, joten KUN OLLAAN TOHVEUN ALLA "Kun menin naimisiin", kertoi ystävä ystäväUeen, "sovimme vaimoni kanssa siitä, että minä sabin v^an kaikissa tärkeissä asioissa, hän kaadssa toisarvoisissa asioissa." "No kuinkas kävi?" uteU ystävä. "Tähän mennessä ei ole tapahtunut mitään tärkeää", kuului vastaus. päästänyt itse ottaa j a saanut houkuteltua ^seääa^ remman ystävänsä matkaacaa. puisellakaan ei, ^ « " ^ ^ ' " P ' ! ^^ män mukaan pitänyt olla f*^^- kä eväitä varattuna, knj^j luultavaa, että> pojat ovat menneet, minne, siitä yrittävät ^ liisit saada selvää. -iteeJ Samoin on menotnnlen w joutunut kuudentobta Tie Rocco niminen italialamen w tö, joka hyvin varhain ^ a ^ ^ v ^ aamuna on kadonnotjp^^^^ < paikastaaäi, kenenkään minne hän oa jo työvaatteitaan vai lelle. Tyttö on d säännöllinen. ja pi kassaan, eikä milk maailmaUe lähtohs hemmiUa on kokc nariytön katoamii Fohi ^ * k i lehn kaantnL Claadba R. W. Downs sai mojä jäädessään Cl ton alle Intemat mnntamia maHeja tiistaina. Down8 4 ajamassa fordifisa • harjalta alas, kun ti äkkiä pari lehm Ie, jolloin auto tör nen kolmasti ymp alasin ja Downs pelastui loukkaa Downs oli useita matia ja luultavasi nilkka sekä tuli • ja. Ford meni to «i ja toinen Icter va.— J . Toronton Osaiton kokonka Jäivänä hyväksytti nenä osastoon Idt Kaupungissa ole» osastojen yhteinen ketään heinäkuun ' «fetajaksi juhlaa «""Smntaan valittiin Osaston kenttä valittiin Axel Hill, Toteltiin toimikuni ientmjuhlat heinäl liä, joka on juhla] ta Dominion-juhla. Osaston edustaja «nskomiteassa, tov raporteerasi kokou «nskomitea on puo 'önj^ifessa olevan ^on. jossa on oU Jäsenien kesken jo . yksinomaan ha Ua kerätä varoja ^ ^niestyväUe juadan] leidelle, ja osa taa Car-adassa olevaan «rran.kuussa ihne «ä olisi tuettava j useamman, kerran "^«yväksi. .Täjnäi ttiseksi sanotu? os » päätti keskustoi ^^on toiminnan j nudefleen. Osaston naisjaos ^ myyjäisistä -[ "^»otti osaston ral '««1 tuloja osastoi lausui tovei j^aostomme tov työstään ja 1 fr' . i ä i s t en 12 puhtaat «»%amat kriiD
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 16, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-06-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250616 |
Description
Title | 1925-06-16-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
gl¥ll2 Tiistaina kesäkam 16 p, — Teea, lime 1 6 ^ 1§25
eto&dan Eaomalalsen työväestön äänenkannattaja, ilmes-
^ Sodbaryesa, Ont, joka tiistai, torstai ja laaantaL
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVO VAARA.
VAPAUS (Liberty)
The only organ of Finnish Worker8 In Canada. Pab-
Ushed in Sadbury, Ont, every Tuesday, Tbarsday and
SEtojrdaST*
Ee^stered at the Post Office Department, Ottawa,
&3 «econd class matter. .
General advertising rates 75c per coL inch. Mi-chaj^
e for single in&ertion 75c. The Vapaos
fs the b^t advertising mediaa among the Finnish
People in Canada.^ '
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmautosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa
Kuol^manilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
liitoslauseelta tai muistovärssyltä.
Halutaantiedot j a osoteilmotukset 60c kerta, §1.00
kolmekerlaa.
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuurien on, vaadittaessa,
lähetettävä ilmotnshlnta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.26, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 76«.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi "k. $5.60, puoli vk,
$3.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tb.^Ia lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset.
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
tebteen torstaina kello 3. -
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
S t Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont
Jos ette milNin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idrjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja,!
gM!rBoonaiHselIa nin.ellä.
J . V. XANff^STO. Liikkeenhoitaja.
Työväenlehti
Työväenlehden tulee välittömästi kuvastaa työväen
elämää ja sen taisteluja. Sen se voi tehdä vain silloin
Aun työläiset itse, välittömästi' ottavat osaa sen
sisällön luomiseen kirjotuksillaan ja tiedonannoillaan.
Työläiskirjeenvaihtaja on se, joka proletansoi lehtensä.
Työläiskirjeenvaihtaja on osa siitä .joukkotekijästä —•
työväestöstä, työläiskirjeenvaihtajain kollektiivista —
joka'Vain työväenlehden tekee eläväksi ja tarkötuksen-sa
vastaavaksi.
Työväenlehdeslä ja työläiskirjeenvaihtajasta kirjot-taa
Suomen Työväenjärjestöjen Tiedonantajassa K. Terä
seuratavan meikäläisissäkiin oloissa paikkansapdtävän
ja'huomioonc^cttavan palan: ! , /
Kun ottaa nykypäivinä käsiinsä -minkä lehden hyvänsä;
voimmepa sanoa työväenlehdenkin; s^noo kirjotta
ja, kuvastaa sie useinkin vain ympärillänune oleyiaa
porvarillista mailmaa ja sen yhteydessä olevia ilmiöitä.
Porvarillinen mailma pyrkii määr^attyyn suuntaan, ja
se käsittelee yain niitä asioita, rjofiKi. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-06-16-02