Vapaus, January 6, 1948

              TmtamsL. tammikuun 6 p. — Tuesday, Jan. 6
Te]epiionc9$: B u s i n e » Office 4-42M.
Edltorial Office 4^?«265. J^na^er
E. SuksJ. Edltor W, EkJund. JA&mm
address Box €9, Sudbury, Ontario.:
Advmising rate» upon application.
TraiiSlation free of charge.
') i: Independent; Ijabor
OlffBS!'. of Finnish Canadians; Es-t
«blid>ed Nov. 6th 1917. Authorized
4»-:BecoDdvc}a£6 roail by the Post
Office Department. Ottava Pub-i .TILAUSHINNAT:
JJdied thrice weekJy: T u e s d a y s , Cankda&sa: 1 v'k.$5.506k}:.S3.00
3klc.$1.75
,i vk-$6.506kkTS3Ä)
1 Vk.$l0O6kk-$4.00
vTIuusdays and Saturdays by Vapaus
Publisfaing Company Ltd.; at 100.102
Ebn 8t. W., Sudbury. Ont/Canada-r^Suomessa:
Yhdysvalloissa:
.1
••li-
Henry A. Wallacen ehdokkuus
: Kuten umi.siiedoJssaon.kerr<>ttu, niin Yhdysvaltain entinen vara­presidentti
Henry..•\. Wallace ilmoitti viikko äittenrettä hän ryhtyy
kolmannen puolueen presidentin ehdokkaaksi. -
Vaikka Yhdysvaltain molempien vanhojen puolueiden ulkokuori
.näyttääkin rauhalliselta, niin vähänkin lähempi asioiden tutkiminen
osoittaa, että mr.Wallacen ehdokkuus aiheutti hermostuneisuutta
«nperialististen .sodanlietsojien ja heidän apulaistensa keskuudessa.
• Chicagossa pitämässään radiopuheessa mr, Wallace viitoitti oh­jelmansa;
missä korostetaan kansainvälisen rauhan, sekä taloudellisen
hyvinvoinnin ja demokraattisen vapauden puolustamisen tärkeyttä.
Hän iski suoraan naulan kantaan syyttäen, että molemmat vanhat
puolueet ovat tulleet sotapuolueiksi ja lausui vakavasti: 'On tärkeäm-,
pää puolustaa rauhaa kuin Amerikan korporationeja ulkomailla."
Edelleen mr. Wallace sanoi: ' "
"Kun vanhat puolueet mätänevät, niin kaasalla on oikeus puhua
uuden puolueen kautta. Kansa käytti tätä oikeutta silloin kun Jef-fersonin
johdolla perustettiin demokraattinen puolue taistelussa sen
ajan sota- ja etuoikeutettujen puoluetta, federalistien puoluetta vas­taan
. .
-Joissakin liberaalisissa piireissä, mitä PM:n kirjeenvaihtajat ku­vastavat,
on ilmaistu mielipide, etlä mr. Wallacen ehdokkuus aiheut­taa
tappion presidentti Trumanille ja siten auttaa vielä pahemman
republikaanipuolueen 'ehdokkaan valinnan. :Nämä liberaalit ovat'
"pienemmän pahan" teoriaan vedoten suositelleet, että progressiivien
pitäisi pysyä erillään kolmannesta puolueesta ja tukea presidentti
Triimanin ehdokkuutta.
,Mr.: Walla murskasi armottomasti tämän harhakuvan osoitta­malla,
että perusolemukseltaan demokraattinen puolue ja republikaa­nien
puolue ovat muodostuneet taantumuksen tukipylväiksi, sota-puolueiksi,
jotka uhkaavat vetää meidät tai ainakin meidän lapsemm^
kolmanteen maailmansotaan. Selvää myös on, että Truman-Marshall
ja Hoover-Dulles ulkopolitiikka on yksi ja sama, mikä Yhdysvalloissa
tunnetaan birpartisan eli molempien vanhojen puolueiden yhteisen
iilkopolitiikan ohjelman nimellä.
' Mr. Wallacen ehdokkuus rauhan ohjelman perusteella antaa Yh­dysvaltain
valitsijoille tämän vuoden presidentin-vaaleissa mahdolli­suuden
tuomita Wall Streetin miesten sotaohjelman. Muistaa myös
sc^ii, että kaikissa tärkeimmissä kysymyksissä molemmista vanhoista
; puolueista ja niiden kannattajapiireistä on viimeksikuluneiden vuo­sien
aikana selvästi eronnut patamusta aikeisto ja demokraattinen
vasemmisto. ' Mr. Wallacen ehdokkuus ei siis auta sen paremmin
, , taantumuksellisia republikaaneja kuin Trumanin demokraattejakaan
vään vetää puoleensa molempien puolueiden vaikutaspiiristä kaiken
- -sen mikä ori todella hyvää ja edistyksellistäj todella amerikkalaista.';
; . > amerikalaiset, joiden joukossa järjestyneellä •
työväenliikkeellä on Herkuleen voimia kysyvä tehtävä, voivat yh-
^^^^ :, t Wall Streetin .sodan-
.... lietsojille presidentin vaaleissa.
•\-M:::--UHy:- Juuri tämä rauhanvoimien voiton mahdollisuus peloittaa taantu-
. , iVraiisvoimia. Sen vuoksion odotettavis.sa mitä räävittömin mustaamis-
; 'kampanja mr. :Wallacea ja. hänen^ kannattajiaan vastaan. Siinä ei
f "..paljoakaan kaukonäköisyyttä tarvita kun sanotaan; että mr. Wallacen
; . V : ehdokkuudesta muodostuu Yhdysvalloissa .se poliittinen vedenjako
•'—jonka kahta* puolta edistyksen ja taantumuksen voimat, linjoiltuvat. .
mi
m
mä"'
CSJ:n jäsenryntäys
yiime syksynä pidetyn G'SJ: n edusiajakokouksen päätösten mu­kaisesti
nyt alkaneen vuoden kolme ensimmäistä kuukautta on omis­tettu
erikoiseksi uusien jäsenten bankinta-ajaksi, jolloin kiinnitetään
: päähuomio uusien jäsenien hankintaan.:
; Aluekokousraportit ja muuL tiedot, eri osastojen toiminnasta viit-
;laavat siihen, että alustavaan toimintaan on jo ryhdytty eikä 500
uuden jäsenen hankkiminenj minkä järjestön tpk. on yhteiseksi pää­määräksi
omaksunut, ole mi.ssään tajjauksessa yliv^oiinainen tehtävä.
- ; Mutta lopullisen onnistumi.sen ehto on kuitenkin käytännöllinen
.työi. Järjestön jäsenyyteen ei saada uusia jäseniii jos emme asiasta
puhu naapureillemme ja ;työtovereillemmei Eikä uusia, jäseniä ole
"lopullisesti saatu" ennenkuin heidän on kiinnitetty juuri sellaiseen
järjestötyöhön, mihin he tuntevat kiinnostusta ja halua.
• Yleisesti tiedetään, että Canadan Suomalaisen Järjestön arvo ja
vaikutusvalta on viimcksikuhmeittcn vuosien kokemusten perusteella
paljon lisääntynyt. Entistä laajemmat joukot maanmiestemme kes­kuudessa
näkevät, että kaikissa ratkaisevaa laatua olevissa kiistaky­symyksissä
CSJ on sittenkin ollut oikeassa. Yleisesti tunnustetaan,
.että CSJ:n edistyksellinen yhlenäisyysohjelma on jo tähänmennessä
tuottanut hyviä tnloksia ja paljon parantanut ryhmäriitojen rikkire--
pimiä arpia maanmiestemme keskuudessa. Yhä yleisemmäksi tulee
• myös käsitys,, että •.rakentamalla ja voimistuttamalla .sellaisia-, järjesv
löjä, jotka johdonmukaisesti toimivat maanmiestemme yhtenäisyyden
ja yhteishyvän puolesta, voidaan kaikkein parhaiten auttaa yhteisiä
asioitamme; Sanokaamme siis avoimesti näille sisarillemme ja vel-jillemme:
Tulkaa mukaan, me tarvitsemme ;teilä ja te meidän jär-;^
jestöämme!
Toronton vaaleista
Toronton kunnallisvaalien pitäisi olla "puoluepolitiikan" yläpuo­lella.
Xiin on meille menneinä' vuosina selitetty.
Mutta nämä "puoluepolitiikänT vastustajat, suurporvarit""kaik-kine-^
pulaisincen, muodostivat taas horjumattoman yhteisrintaman
^tkommunismia vastaan-' —-ja 'kommunistien leiriin" joutui ilman
MUUT LEHDET
KVK.% OS LOPLXTAKfN
VAMVALLAS KASSALLA"!
Ramarier.. Reynaud ja Schuinan,
n ä y t t ä v ä t olevan kykenemättömiä ka.
'.sntelemaan Ranskan vaikcuk.«Ja ta-.^
vallisilla polnttJ.silla menetelqjilla ja
ovat haluttomia käyttämään, vojma-kemoja
tai provosoimaan va.kivaltaa
Mutta Ci ole helppo nahda sitä~ m i ­ten
kriisi ratkajstaan paitsi jonkin­laisiin
voimakeinoihin turvautumalJa
Työläisten joukkomittainen kommu­nistien
johdon hylkääminen o]i.si u -
lospaasylidT'Jas tama ci* onnistu m.
Schuman-.a lujak|tt]s««paä miersta
tarvitaan ohjauspaikalla. — Toronto
Globc and Mail, marrask. 28, 1947.
EI OLE TAPPIOMIELTÄ
Suomen kunnallisvaalien johdosta
Helsingissa ilmestyvä Vapaa Sana
(SKDL) kirjoitti:
"Kansandemokratia ei luovu tais­telustaan
valtiollisen suuntauksemme
vakiinnuttamiseksi ja lujittami.sek.si.
kan.santalouden ja valtiotalouden
vahvistamiseksi, kaupunkien j a maa-
.seudun työtätekevien aseman paran­tamiseksi.
Nyt ei ole p e r ä ä n n y t t ä vä
a.skeltakaan, vaan otettava takaisin se
mlka tilapäisesti menetettiin. Tap­piossakin
ilmeni, e t t ä kansandemok­ratia
marssii kuitenkin varmasti e-leenpälnv
sen ä ä n i m ä ä r ä on l i s ä ä n t y ­nyt
viimekertai-sesta.".
SUO.MEN ITSENÄISYYS
"Maan itsenäisyyden toteuttaminen
merkitsee tavallisesti ylösnou-semusta
koko kansakunnalle. Kahlehditut voi­mat
vapautuvat, keväisen jäidenläh­dön
henki tempaa koko kansan ylft
teiskunnalliseen, taloudelliseen j a s i ­vistykselliseen
nöu.suun. Itsenäisyys
merkitsee vapautta, kukoistusta. .
"Rauhanteko j a valtiollisen demo-,
kratian' palauttaminen siirsivät SUOT
men kansan uudelleen — vaikkakin
kehityksen korkeammalla tasolla —^
•sille .starttiviivallev j o l l a .se 1917 seisoi.
Itsenäisyysajan erehdykset voidaan
korjata. Vuosien .1905 ja 1917 suuret
unelmat: voidaan toteuttaa. Suomen
kovia kokeneen kan.san olemassaolo
voidaan rakentaa kestävälle — demo­kratian:
j a Neuvostoliiton ystävyyden
r—pohjalle. Suomesta voidaan tehdä
jälleen sivistyksen, vapauden; rauhan
edelläkävijämaa. Se riippuu 'meidän
uskostamme j a meidän taistelustam­me."
— Vapaa Sana ( S K D L ).
South Porcopinen
Viesti jarjestaa
sarjahiihdof t:unnäni£vrialeista seuraavaa:.
South Porcupinc; -— N a n tah'eTJ a i - i Sucmvn yhtyneen laantumusnnta-
Yhtyneen faantumoltsen vathepriqaganda] Tyimen iämSM
syynä Svomen työväen vaalitappioon llcohonnut Toronton
kunnallisvaaleissa
Y L E I S dN
K I R J E I T Ä
Tyokan<:an Sanomat kertoo Suomen . l a oni.t tur.u: orju-nj:.r. o.-:eL • '•
' • }
Maailman kommunistiset
puolueet ovat kasvaneet
Moskovalainenr.''PuolueTelämä" ni-*
niinen lehti ilmoittaa Italian ja K i i ­nan
kommunististen puolueitten ole­van
suurimmat kommunistiset puolu­eet
Neuvosto-Venäjän ulkopuolella.
Kummassakin-..maassa on puolueessa,
merkittyjä jäseniä yli kaksi miljoo­naa.
: Ranskan kommunistisen puolueen
jäsenmäärä, on yli 2 miljoonan ver­rattuna
vain 34,000, jotka olivat puo­lueen
jäseninä ennen toista maail­mansotaa.
Kaikkein nopein kasvu on tapahtu­nut
Rumania.ssa, jossa 1944 oli puo-,
Inecssa jasenia vain tuhannen. Nyt
kommunistisessa puolueessa on j ä s e ­niä
700,000. ,
Neuvosto-Venäjällä kuuluu puolu­eeseen
y l i kuusi miljoonaa j ä s e n t ä ja
kommunistiseen nuorisojärjestöön y li
kolme miljoonaa. •
Lehti ilmoittaa Italiassa olleen en­nen
Mussolinin valtaan nousua 54,000
j ä s e n t ä . Nyt on sen j ä s e n m ä ä r ä nous-;
.<:ut 2.200,000.
. Japanissa on puolueen jäsenmäärä
nyt 100.000, oltuaan ennen solaa vain
1.000.
Tshekkoslovakian :puolue on kasva­nut
tavattomasti. 1935 oli puolueessa
jäseniä 85.000; nyt on jäseniä 1,250,-,
000.
. Puolassa ovat numerot: ennen sotaa
20,000. jällceen .sodan 800.000.
.Unkarissa :cnncn sotaa 3O;O00, j ä l ­keen
800,000.
Bulgariassa: 17,000 v. 1944, nykyisin
500.000
Jugoslaviassa 12,000 v. 1939 nyt
400,000
Englannissa ennen >. 15,000. nyt 43,- ;
000.
•'Ruotsis.sa aikaisemmin 11.000; nyt
48.000.
Intiassa on jäsenmäärä noussut.
9,000. st a — 70.000.
Belgiassa 10;000:sta,— 100.000.
..Hollannissa: 8,000:sta — 50.000.
.: Kaikissa muissakin mnissä on kom­munististen
.puolueitten Jäsenmäärä
lisääntynyt.
kana.on-puhuttava aina ensiksi huh-do.
sta. Taalla on ta"ftän_mennessä p i ­detty
yhdet .harjouu.skilpj-.iJui. joista
on • j o m a i n i i t u Ifchdes."-;{'.mme. Nyt
-jarje.stetaan oikem .';arjahiihdot kpl-mena
peräkkäisenä sunnuntaina, cri-kerran
t.k. II p.'i;ä, klo 2 jp; Mat­kat
ovat miehille 5 km., alle 15-v- pö_
j i l l e ^ . k m . j;i;nai.';ille-l km.
• Seuraavana sunnuntaina ovat mat-
.kat 10. 3 j a 1 k m . ja kolmantena 15,
j 5 ja 2 km •
Jos .kuitenkin sattuj.si- siten, että
K i r k l a n d Ljikella tai Timmin.sissa pi­d
e t ä ä n .samaan aikaan hiihtokilpailut;
ei meidän .sarjahnhtoja pidetä: sinä
sunnuntaina koska, haluamme meidän
hiihtajiemme osallistuvan näihin u l ­kopaikkakuntien
kilpailuihin ja: koska
meidän .sarjahiihtomme ovat vaih
harjoitu-Shiihtojen luontoiset, valmis.;
tautumista suuriin kilpailuihin, .sellai­siin
-kum :n3e-staruuskilpailut, viiden
seuran . pokaalihiihto ja Kuluttajat-pokaalikilpailu.
Kaik.^iin naihin on
Viestin pojilla tarkoitus o.salli.stua
vointin.sa mukaan.
T u u t i l l a ei voi osallistua naihin sar-jahiihtoihin
ko.ska han on työssä
etäällä, met-jakämpdlla; U-skomme
Heikm kuitenkin hiihtclevan ja o-sal-
. listuvan • kevätpuolella pidettäviin i -
.sompnn kilpailuihin;' Tervetuloa ,.sar-jahiihtoihimme,
jos satut saapumaan
kaupunkiin Heikki.
Nyt on taas haalimme kokonaan
Viestin käytettävänä taman ja tule­van
kuukauden aikana. Viestin joh­tokunta
on suunnitellut järjestää a i ­nakin,
yhden suuremman näytelmän
esityskuntoon :. j a etta pidettäisnn
• myöskin yksi ;ohjelmailtama. :
Vjestin jäsenet rupeavat pelaamaan
myöskin badmintonia haahlJamme,
T a l l a erää en kuitenkaan tiedä kertoa
asiasta enempää kaska peli-ilta ei olei
vielä tiedossa.
VoimLsteluharjoitukset alkavat jäl­leen
joululoman jälkeen :— joka tiis-.
t a i - i l t a . Jokainen jasen harjoituk­siin,
valmi.stamaan. ohjelmaa tulevia
iltamia ja juhlia varten. Ja kaipa
K i r k l a n l T Cäkelta saapuu pian: myös­kin
liittojuhlan yhteisvoimisteluohjel-makin
. Siis kaikki seuran jäsenet
voimKstelemaan joka. tiistai-ilta!
Viestin j ä s e n k i r j u r i n a toimii tänä
vuonna Eva Salminen. Hankkikaa,
h ä n e l t ä v. 1948 kortti r—sitajjarempi
m i t ä pikemmin. Miss Salmisen tapaa
joka arkipäivä Workers-osuusliik-keessa
taalla. -
• N ä i n vuoden alussa haluan, toivot-;'
taa kaikille Vapauden. lukijoille me-,
nestyksellista uutta vuotta ja hyvää
.toimintatarmoa j a innostusta kaikissa:
yhteisissä riennoissamme. — SulO;
nic>n: — porvanlllst en puolueiden Ja
oik'e<.';to.so.siakdemokraatt;en —• tar-koituk.
s^na oh Gmenkkalaisella kom­munismin
vastaisella kiihoitussodal-laan
murskata kansandemefefii±ia_ ja
poistaa, .se voimateki j ä n ä l h a a m m e po.
kittiseJta näyttämöltä. Siten oikeisto
axvel! saavansa esteettömän tien p a -
Ir.uttaa maahamme v ä l i r a u h a a n a.sti
viillmnut fasistinen diktatuuri, sitoä
maamme imperialLstisten suurvalto-j'.
n politiikkaan ja rikkoa suhteen vapaaehto.siin lahjoituks-m pe-hcelh"-
a x.nVctä. S-ur. (^u ."•cllai-s-takir.
\aes'Oa, jo.-:a ;t.">'- a=ias.<-a 'J-:;
ksnssiivr-.llsn kannalla-. ha.^-haut.crtLiij;
nät^.'>ä vaalcssa aniamaan aanensa
kansanvallan-penviholhsille lapualai-sen.
dJbiatuurin-.kannaitajjlle. .•
Nama ovat tärkeimpiä, syita siihen,
e t t ä taantumusleinn äancsiajajouljko
•ällä kertaa ka.svoiv enemmän kuin
kaiLsandemokraatlicn. SKDL iaattoi
oikc-:.':ton kok.o jaliilaismaista propa-gandahuijausta.
vastaan asettaa a i ­noastaan
jHrje£tovo;man.':a,ty.otateke.
. T i i c i M U f ^ |i<!k«iM««B fIrufia k i r j e i t ä }( ^
tt\n»l tm l o i i M » , |.,.^i!i«l<.f..Jli»>a. i l * ^riMta Til4j
Toronto. — Vi .<on lopulJn juJka s t u ti
virallisfct tulokset ' aalia • uudcnvuo- ;
dcnpäivanä--suontetUJHa, :kunnani.s-,-. , ^ ,• .
.suhs.a osattavat tyo;acn e h d c k - e i k o oh^i ••sohdaan.
liaid^n äänimäärän kohonneen huo-
TEi:VEHI>YSTEN KOKO
J u h l a p ä i v i e n : a-.kana minulle' hur^
Ent. punakaartilaisten
kokous Torontossa
Toronto. — Entisten punakaarti­laisten
takalai.sen, komitean puheen­johtaja
on ilmoittanut, e t t ä kaikkien
Neuvostoluttof>n.
Va'kSa kalkilta paikkakunnilta ei
vicIa ole .saatu, tarkistettuja vaalitu­loksia,
niin tahana.stistenkin tietojen
perusteella voidaan epäröimättä sa­noa,
että taantumusrintama ei saa­vuttanut
mainittua tarkoitusperäänsä.
S K D L menetti tosin viime vaaleissa
K&aduista 2496 :sta valtuuspaikastaan
noin 200. porvarillisten puolueiden en.
tiset 5335 paikkaa kasvoivat lähes
500:11a; j a .sosdem.-puolueen 2100 y l i
100:11a. Mutta tämän rinnalla kan­sandemokraatit
eivat ainoastaan säi­lyttäneet
viimeksikertaista äänestäjä-jc
ukkoaan, vaan vieläpä lisäsivät sitä
useilla tuhansilla. Oikeisto ei siis ky­ennyt
J ä r k y t t ä m ä ä n S K D L : n asemaa
työkansan etujen suojamuurina.
Tärkeimpinä .syinä siihen, että o i ­keistopuolueet
onnistuivat marssitta­maan
niin suuren o.san kansaamme
huonon asiansa taakse, mainittakoon
.seuraavat: ; . ,;
1) Taantumusporvanston ja oikeisto-sosialidemokraattien
revanshi-rumuu-:
tus. jonka rahoittamiseen kapitalisti­set
suurryhmät uhrasivat miljoonia
ja joka hyötyi eräiden oikeusistuinten
suorittamasta järjestelmällisestä ase-katko.
salaliittolaisten vapauttamisesta,
huumasi tilapäisesti sen osan työtä­tekevääkin
väestöä, joka ei y m m ä r t ä ­nyt,
miten korkeaa peliä taantumus-leiri
pelasi muuttaessaan kunnallis­vaalitkin
sotakiihoituksen pelikentäk-
.tji; Tämä kiihoitus kantoi katkeraa
hedelmää erittäinkin taantumusleirin
sotaseikkailULSta eniten kärsimään
joutuneen siirtoväen keskuudessa.
• 2) Taantumuspuolueet saivat pro-paganda-.
sodassaan moraalista apua-ulkomailta,
varsinkin amerikkalaisil-t,
a; englantilaisilta j a skandinavialai-silta
uutistoimistoilta sekä muilta Iän:,
n e n . imperialistisilta propagandajär-jestoltä.*'
Erityisesti Neuvostoliittoa
vastaan t ä h d ä t t y taantumuslehdistön
valhcpropaganda on tullut Suomeen
suoraan näistä ulkolaisista . uutistoi­mistoista.
Tämä propaganda on m i l ­loin
peloitellut ja uhkaillut sodalla ja
atomipommilla,- milloin, mielistellyt
kansaamme Amerikan; "avulla". Liit-t.
ve.ssään ^amerikkalaisten' taantumus-johtajien,
tuon .tuostakin pitämiin
kommunismjvastaisiin kiihoituspuhei-siin
se o n . p e l ä s t y t t ä n y t osan maamme
väestöä j a siten luonut lukuisilla paik.
kakunnilla eräänlaisen terrorin ilma­p
i i r i n , joka o l i . omiaan edistämään
taantumusleirin: tarkoitusperiä. ,,
3) Oikeistopuolueet uskottelivat j ä t ­Toronton
seudun entisten punakaarti­tiläismäisellä^
propagandahuijauksel-laisten
yhteinen kokous pidetään j laan, e t t ä S K D L muka olisi syyllinen
Don-haalilla perjantaina t.k. lp pnä,
klo 8 i l l a l l a.
Juhlapäivämme lähestyy ja sen
johdosta on kaikkien osallistuttava
sen valmisteluihin-, Ko.kouksessa siis
tavataan!
Puolan kivihiilen
tuotanto nousee
Varsova.,— (ALN) — Puolan, uu-dclleenrakentamKscn
3-.vuot]&5Uunhi-telman
mukaisesti j a j o l l a in alalla on
sivuutettu tavoitteet. Kaikkein par­haimmat,
vtuloksetoir saavutettu kivi­hiilen
tuotannossa. Tavoite 57.5 m i l ­joonaa
tonnia t ä y t e t t i i n joulukuun-20
paivaan mennessä ja vuoden loppuun
mennessä y l i t e t t i in tavoita y l i miljoo­nalla
tonnilla.
Taantumus uhkaa
pääministeriä
"verisellä lopulla"
Sydney, Australia. — ( A L NV _ xhe
Pastoral Times. .;joka- on- -suurten
maanomistajien ja villan tuottajien
ä ä n e n k a n n a t t a j a : ennustaa- työväen­hallituksen
pääministerille J . B . Chif-leylle.
"veristä loppua" sen johdosta
kun : hänen, hallitu.kscnsa. p ä ä t t i kan-sallistuttaa:
pankit.;:'"LehET75anoo: että'
ne jotka,, vastustavat kansallistutta-mista;
tulevat :Vtaistelemaan kuole-:
maan saakka'.* pi.anlaaransa puolesta'
Suomen nykyisiin taloudellisiin vai­keuksiin,
joiden todellinen aiheuttaja
luonnollisesti on s u u r p ä ä o m a n hallit­sema
talousjärjestelmä ja sen etuja
ajava taantumusleiri. Valhe-propa­gandalla
salhttiin se tosiasia, että
SKDL:llä itse asiassa, toistaiseksi ei
ole ollut juuri nimeksikään vaikutusta
Suomen talou.selamään.
4) Fasistiseen diktatuuriin pyrkivä
taantumusleiri käytti koko valtavan
sanomalehti;, ja muun propaganda-verkostonsa
iiaamioidakseen omat
diktatuuripyrkimyksensä "kansanval­l
an . puolustamiseksi" j a s i t ä vastoin
uskotellakseen, etta kansandemokra­t
i a muka pyrkii diktatuuriin: Suh­teellisen
v suppealla lehdistöllään V ja
niukoilla varoillaan S K D L ei kaikkial-rustuvat
-veran.sa, vasta, kak.si vuotta
vanhan lehdistönsä seka jaseni3ion.sä
horjumattoman dc-mokraattisen va-kaUmuk.
scn ja uutteruuden.:. ftitaeri
huomioon propagandavarojen epäta-
,sai.suudcn voidaan sanoa, etta kan-'
.sandemokratia -kesti ; kunniakkaasti
ulkomaisen, impenalismin tukeman
yhtyneen taantumuksen suurhyök­käyksen,
jonka tarkoituksena oli
niurikata koko kansandemokraatti­nen
luke. SKDL:n kannattajajou-i;
on iLsaäntymincn ,o.soitti. etta se on
vankois.sa asemi.ssa ja etta se on py­syvä
vojma Suomen politiikassa.'
Taantumuksen: tilapai.setk:n ..saavu­tukset
merkitsevät epäilemättä vaka­vaa
kansallista vaaraa, jonka torju­misesta
on kysymys:nyt uuteen ryn­näkköön
valmistauduttaessa. Sillä on
selvää, etta tai.stelu ei valtiollisten
vaalien lähestyessä tule laimenemaan,
vaan: ulkolainen imperialismi on var-ma.
sti kiinnittävä vieläkin enemmän
voimia ja varoja niiden valmisteluun.
Kunnallisvaalien lulok.sia koskevan
erittelyn pohjalla on maamme työtär
tekeville ensimmäisinä tehtävinä: e-dessaan
varsinkin seuraavat:: Osoit-.
taa kansan kaikille kerroksille, erit­t
ä i n k i n siirtoväelle.: etta uudet sota-seikkailut,
tuottaisivat niilfe vain.uu­sia
onnettomuuksia; j a kärsimyksiä;
tehdä tyhjäksi amerikkalaisen palo-tuspropagandan
vaikutukset: ja häl­ventää
niiden aiheuttama henkinen
terrori; selvittää joukoille mm maa­seuduilla
kuin kaupungeissakin taan­tumuksellisen
suurpääoman ja sen
apurien .syyllisyys maamme nykyisiin
taloudellisiin vaikeuksiin ja koota ne
S K D L : n rakentavan talouspolitiikan
taakse; h e l l i t t ä m ä t t ä jatkaa .taistelua,
kansanvallan puolesta-oikeiston ha­vittelemaa
'lapualaisdiktatuuria vas­taan;
ofahvistaa kansande.mokraattis-ta
j ä r j e s t ö - j a lehtiverkostoa.
Nämä t e h t ä v ä t t ä y t t ä e n on maam­me
työtäteltevällä kansalla ensi vuo­den
valtiollisissa vaaleissakin mah­dollisuudet-
m i t ä t ö i d ä oikeiston tila­päiset-
saavutukset, turvata maamme
riippumattomuus, • vahvistaa rauhaa
ja ystävyyttä Neuvostoliiton; kanssa
sekä 'jouduttaa; rauhallista: demok­raattista
.kehitystä.
mattavasti.——Eormestanksi . valittnn
uudrlleen F. H. Saunders 122,927 aä.-
n e l i ä ; hänen• vastaehdokkaansa .saa­dessa-
15,423 aanta. .
: KoniroUilautakunnan jäsenten vaa-
I n tulokset olivat .seuraavat: H. E.
McCallum 87.177. J. M . Innes 34.232,
D. A. Balfour 80.486. K . B, McKeilar
78.593, Stewart Smith 49,319, H . Brad­ley
15.933 ja H . Clairmont 4.957 a a n t ä.
Edellisi-ssa vaaleissa, sai lyovaen ehdo­kas
.Smilh-42,104 ääniä. Nelja ensi­mainittua
julistettiin vahtuik.si. -
,. Valtuusmiesten vaalien tulokjset oli­vat
seuraavanlaiset (edellisen vuoden
ä ä n i m ä ä r ä t on suluissa):
Ward 1: Leslie H . Saunders 8,193,
C. A. Walton 7.173,' AV. E . Murdock
4.828. Harry Marlcy 2.537 ja Arnold
Lorenz 2,011.
Ward 2: J.: L . Shannon 6.626, E. L.
Weäver 5,261, May Birchard 4,047,
Williani Dennison 2,891 j a Roy Bos-kett
351.
\Vard 3: E i ollut työväen ehdok­kaita.
Ward 4: N . Phillips 7,346, Norman
Freed 6,304 (^.910), F . H . Chambers
6,243 ja W . J . Gallagher 614.
\Vard 5: A. Frost 9.868, Charles
Sim.s 8.261 (7,283), J . M . Gould 7,574,
Margarctte Rae Lucock 3,278 ja P.
P. McKeown 818.
VVard 6: W. F. Clifton 14,046, G. P.
Granell 15,715. Dewar Ferguson 7,957
(5,775) ja S. J . Thomas 2,259.
Wärd. 7 : W. H . B u t t 7,610. E. C.
-Roelof.son 7.114 ja John Leo Lenglct
3,260.
Ward 8: Koska vain kaksi ehdokas­ta
nimitettiin tulivat he valituiksi aa^
nestyksettä.. .
Ward 9: E i ollut työväen ehdokkai­ta.
Kouluhallintoon valittiin työväen
edustajaksi ainoastaan Edna Blois
Rycrson 5. alueelta 8,006 äänellä.'
Royal-pankin voitto
. Montreal. Royal. Bank of Cana­dan
voitto oli marrask. loppuun päät­tyneen
tilivuoden aikana; $8,724.519.
K u n siita varattiin $2,850,000 veroihin
ja $892,687 paiikkirakennusten arvon
kuolettamiseen, j ä ä vuoden puhtaaksi
voitoksi $4i981i832, josta $2i975,000 j a ­ettiin
voittorosinkoina ja jaannos
siirrettiin ylijäämätilille: Pankin'va­rat
olivat $2;93,641,219. :
o t t a v a . — Labrador Mining and
Exploration Co:ngeoloogi tn J . A.
:Retty sanoi täällä koolla olleessa t a ­man
mantereen geoloogien kokoukses­sa,
että Labradorin rauta-alue käisitT
t ä ä noin 350 mailm pituisen j a 40mai-
Iin levyisen kaukalon, josta:^^ahan
mennessä suoritettujen; tutkimusten
perusteella tiedetään noin 90 maihn
pituisen alueen- sisältävän ; korkean
luokan rautaa, samantapaista kuin
Stecp Rock Laken alueella. T r i Retty
arveli raudan' kaivamiseen' r y h d y t t ä ­vän
noin 10 kk; kuluessa.
Hämähäkin seitistä
penisilliiniä
Helsinki. — (S-S) Professori Tauno
Kalima on suorittanut. e r i t t ä in mie­lenkiintoisia
/ tutkimuksia, joita h än
äskettäin selosti Suomalaisen tiedea­katemian-
jäsenille.' Kuten tunnettua,,
on hämähäkin seitti ikivanha kan­sanomainen'
lääke, jolla on todettu
olevan erikoisesti verenvuotoa tyreh-dyttava
ominaisuus. Nyttemmin on
tutkimuksessa todettu, etta suomalai.
sen hämähäkin - seitissä- esiintyy m.
m., nykyaikaista "ihmelääkettä" peni.
silliiniä. .-• ^ •
Professori Kalima on .suorittanut
useita kokeita.kaniineilla ja- toden­nut,
etta kun koe-eläimun viilletty­jen
haavojen peittämiseksi on asetet-,
tu hämähäkin .seittiä, on verenvuoto
lakannut muutamassa sekunnissa. .
Hämähäkin .seittiä koskevat tutki­mukset
ovat' vielä - ke,5ken, .mutta-mahdollista
on, e t t ä ne tulevat vetä­mään
vaatimattoman hämahakkim.
me metsien ja tomuisten nurkkien
pimeydestä kunnia-asemaan läakc-tieteilijöittemme
laboratorioihin: .
.sompaa "JOS Vapauden vuodenvaihde,
tervehdykset julkajstaism kaikki sa-mankoSoisina.
Oma ajatukseni on. e t t ä tämä oh
P I E N I N PAHA tervehdysiiiniiä jul--
kaistaessa...silla nnta isommalla sum­mana
:hm;s3t tervehdyksensä lehteen
antavat, sita paremman rahalli--en
tulon "joululahjaksi"' lehtemme Va-paus
saa. Mutta mita .sanoo toim^tiis?
— Vapauden lukija. Toronto, Ont
El ole mitaan lisättävää.; Onhan ';c!.
väa. etta yk.5i meistä on t ä n ä ä n pa­remmassa
talousasemassa kum toinen
r— mutta JO muutaman kuukauden, tai
vuoden kuluttua osat voivat vaihtua.
.Yhdellä on parempi palkka kuin ^ - ':
solia. Yhdellä on isompi perhe kum
tOLsella. On .saii-autta ja terveyttä,
onnea ja onnettomuutta.:
Kaikki tama kuvastuu melko, luoii-iioUisella
tavalla myös p.o. tervehdyj-..
sista, eikä , n i i ta nainmuodoln voida
panna m i h i n k ä ä n "pakkopaitaan",' ?ii.
la torontolainen "Vapauden lukija"
on oikeassa: Nun saadaan enemmän
tuloja lehdellemme j a n i i n Jäämeille
itsekullekin tilaisuus antaa lisäröpo
yhteisen asian, hyväksi silloin kun o-lenime
tilaisuudessa sen tekcm'ään —
Toim.
Autotyöläisten unio
tukee CCF:n ohjelmaa
^Yindsor.:— Taalla ilmoitettiin, et­tä
autotyöläisten union Canadan neu--
vosto . paatti äskettäin ' Montrealis'sa
pidetys.sa . kokouksessa tukea CCL:n
pohittista ohjelmaa; joka on sjamä
kuin C C F : n ohjelma.: sillä; C C L on
hyvak-synyt CCF.:n "työväestön po-liitti.
sek.si: a.seeksi".
• Union neuvosto on samalla hyväk-
•synyt C C F : n johtajan M . J . Coldwel-;
Iin ohjelman hintojen nousun ehkäi­semistä
j a talouden stabilisointia var--.
ten.: ; - • . •
Täällä selostettiin, ettei C C L ; n po­liittisen
ohjelman tukeminen merkit­se
.sita. e t t ä union neuvosto esittäisi
C C F : n puolueeseen hittymistä, silla
muutamat edustajat olivat vastusta­neet
m i n Pirkalle; menemistä.
Opettajat kannattavat
lakkoon ryhtymistä
. Winnipeg..^. Lukuisat koulunopetr
tajat Maiiitobassa kannattavat. lal
koon , rylitymista .taipeeiV: vaatiess;-
palkkavaatimustensa puolesta. Siita
ilmoitettiin täällä.-28. piirin,opettaja-yhdistysten.
ja Manitoban opettajayh-distylcsen:-
johtokunnan /kokouksen ,
jälkeen.
Opettajien edustajien - sanotaan
esittäneen/ etta pidettäisiin •Maniio-han
kaikkien opettajien kokous, jossa ;•
toimitettaisiin lakkoäänestys.v Opet­tajat-
vaativat $1,800 minimipalkkaa
vuodessa. •;
I
Suomen juoksijain
olympialaisehdokkaat
Helsinki. — Taalla mainitaan huo-mattavimpina
ehdokkaina tulevien
olympiakisojen juoksukilpailuja var­ten
Storskrubb 400 n i : aitajuoksuun;
Kamlauri. Siltaloppi. j a Johansson
1.500 metrille; Heino, Heinstrom ja
.Peralä-5 ja 10 km. matkoille. Hieta­nen,
West(M-lund. ja K u r i k k a l a m a -
ratonijuoksuun j a Siltaloppi; Tolvari
ja Koskela 3 km. estejuoksuun..
Saksalaiset "demokraa­tit"
protestoivat
Berlin.- — Brittiläisellä, venäläisellä
ja: yhdysvaltalaisella miehitysvyöhyk-keellä
Saksassa. toimivan kristillisen
demokraattipuolueen johtajat ^ ovat
•protestoineet l>en johdosta-, kun Neu­vostoliiton
viranomaisten: väitetään
miehitysalueellaan eroittaneen mai­nitun
puolueen johtajat: Jacob Kai-,; |
serin. ja- Ernst. Lemmerin, kun nama
kieltäytyivät seuraamasta '"kommur
ni.sti5ta johtoa".
. .Vsian johdosta., hyväk-sytyssä; paa-tö.
slauseci.sa ;sanotaan,, etta ainoas­taan,
kansallinen puoluekokous, .yoi
eroittaa puolueen johtajat toimistaan.
PÄIVÄN PAKINA
Miten työläisiä huiputetaan
imi
- -muuta kaikki työvaenehdokkaat. Totta on. että LPP:n jäseninä tun-
• ''netluja ehdokkaita vastaan heitettiin suurempi likatulva. mutta asial-iisesti
ja taktillisesli kaikki työväen ehdokkaat heiteltiin samaan lika-ryöppyyn.
; _ , Työväellä oli vain yksi kontrollerin ehdokas, mrrSte\vart Smith,
ja luonnollista oli. eitä yhtynyt porvaristo .kohdisti koko raskaan ty-
- klstönsä häntä vastaan. Porvarit laskivat, että ehkäisemällä mr.
1 'Smithin valinta ehkäistään kaikkien muidenkin tyoväenehdokkaiden
* yalinta. Milloinkaan ennen ei ole Toronton kunnallisvaaleissa nähty
sellaista taantumusvoimien raivoa, millä se nyt lietsoi punakauhua mr.
' .^.._^Smithia ja muita työväenehdokkaita vastaan. Toronton kaikki kolme
: päivälehteä, yhdistyneen porvariston pormestari- ja kontrolleriehdok-
"''''\aat. sekä lauma pienempiä propagandasotureita tekivät kaikkensa
työväen ehdokkaiden mustaamiseksi. . ^
' Taantumusvoimat onnistuivatkin osaksi. Mr. Smithin valinta
' ' : saatiin estetyksi. Mutta kaiken tämän jälkeen Toronton patamustat
*^,.v'V'Por\'arit'näkivät varmasti painajaisunia, sillä,tästä periaatteettomas: tehtävä nyt, ettei työväki enää myöhästyisi.
ta.rhävitlönwydc5th huiiliniatta mr, Smith sai lahcs 7.000 ääntä enem­män
kuin vuosi sitten, cli yli 49.000 ääntä. Valtuusmiehet Sims ja
Frccd saivat suuremman äänimäärän, kuin aikaisemmin ja työväen-ehdokkaiden,
kannatus lisääntyi katitta linjan; ^"'Laskuvirheen'' joh­dosta
.valtuusmies Freed jiilistettiin tosin ensin hävinneeksi.: liuitta
kiuvnu. Freed ilnuoitti; että hänen onnen vaalipaikkavalvojiensa las
k.ujennutkaairhän voitti 66 äänellä, niin tehty ••Jaskuv^^he•^huoiiiat-tiin
ja tnr. Frccd julistettiin voittajaksi 61 äänen enemmistöllä.
• ,; :; .Kaikki tämä, osoittaa, eitä.vallitsevista heikkouksista -huolimat^
la työväenliike voi, jos se -ön;riittävän: yhtenäinen ja jxiättaväinen,
saavuttaa, tärkeitä: voittoja yhdistyneestä, porvaristosta kunnallis­vaaleissakin..
Torontossa saavutettiin: suurempi yhtcnäisyA,'s. vaikka
ei läheskään täydellistä, työväen kesken nais.-^ä kunnallisvaaleis­sa,,
Tulokset :ovat myös sen ^ mukaisesti.. Mutta - jos tämä: yhtenäi­syys
olisi saavutettu jo .6 kuukautta' sitten, niin silloin tulokset olisi-:
vat epäilemättä olleet vielä paljon paremmat.
;::'Valmistelut ensi: vuoden;k
vuonna pidettäviä: maakunnan lainlaatijakunnan vaaleja varten olisi.
Oletteko huomanneet, että- jokainen
kerta kun taantumus k i i h d y t t ä ä pu-nakauhun
lietsontaa, n i i n sita seuraa
hyökkäys. kansan elinettija vastaan.
K i i n n i t t ä ä k s e e n . t y ö l ä i s t en katseet
toisaalle p i t ä ä kapitalistinen propa­gandakoneisto
variksenpelätintä hei­d
ä n silnuensa edessä kun samaan ai^
kaan: s u u r p ä ä o m a n edustajat kopeloi­vat—
v^iimeisetkin. sentit- pois;: kansan
taskusta.
- Tuskin^ kuluu sita.-paivaa etteikö
lehdissä j a radiossa , ilmoitettaisi sen
, t a i ' taman tavaran hinnan kohoami­sesta.
Ja korotukset koskevat juuri
n i i t ä tarvikkeita^ joita ilman ihmiset
eivat tule toimeen. '
• Otetaan:: esimerkiksi sotasäästdto-:
disieet. Eräät .tilastotieteilijät ovat
selvästi todistaneet, :etxä viiden doUa;-,
Tin soasaascotodiste ei ole e n ä ä edes
n e l j ä n dollarin arvoinen nykyään, jos
lähtee, ostamaan elintarpeita; ; Vuon­na
1940 maksoi Ottawassa kaksi tusi-:
naa- kananmunia: 70 senttiä, kaksi
patinaa pekonia 50 s e n t t i ä , neljä pau-:
naa raavaan hhaa dollarin, kaksi pau^
nafi voita 62 s e n t t i ä , pauna kahvia 31
s e n t t i ä , kannu kaakaota 19 senttiä,
.kblrne, kannua »Ia\-aa ja papuja 25
s e n t t i ä , kolme nippua .selleriä 18 sent-t
i ä J j J S i n a : appelsiinia 25 senttiä. ,: Siis
yhteensä $4.00.
.Jos.nyt l ä h t e e : ostamaan viidellä
dollarilla min saa seuraavia tavaroita:
:kaksi tusinaa kananmunia $1.40. kaksi
paimaa voita S1.54, kaksi paunaa pe­konia
S1.56. pauna kahvia .50 senttiä,
eli yhteensä S 5.00. • Ostamatta siis
jäisi .ylempänä mainitut ravaanliha.:
sellerit, sijava j a pavut,•appelsiinit ja
kaakao.
• Onko ihme. jos työläisperheissä on
t ä y t y n y t : vähentää ravintoaineiden
kulutusta.
.- Tuskin . n i i k a ä n , : h e r ä t t ä ä sellaista
vastenmielisyyttä :vkuin- tuloverolo-makkeiden
t ä y t t ä m i n e n j a tuloverojen
maksu:: Se johtuu siitä,, e t t ä kysymyk­sessä
on k ä t e i n e n raha, jonka- silla
kerralla voi.selv^ästi-.nähdä. .Tosiasia
-kuitenkin on, etta me kaikki mak­samme
huomattavasti enemmän val­tiolle
toisia . t e i t ä . Tämä tapahtuu
valmiste- j a tulliverojen muodossa.
Tupakassa maksettava valmistevero
on kalkkein raskain; Jokaisesta 35
sentin savukerasiasta maksaa kulut­taja
24 s e n t t i ä valmisteveroa valtiol­le.
Kahdenkymmenen savukkeen h i n -
ta on 11 s e n t t i ä vahxttäismyjiitikau-
' passa j a sen Iisaksi valmistevero. .
Olettakaamme; e t t ä henkilö kulut-taa:
yhden rasian savukkeita päiväs­sä,
joten han maksaa veroa 24 sent­tiä
jokainen päivä ja jos se kerrotaan
365 päivällä, n i i n tulos on $87.50 vuo­dessa.
Jos perheessä kak^i henkilöä
kuluttaa kaksi rasiaa päivässä, n i i n se
.tekee $175.00 vuodessa. vSievä vero
t ä s t ä nautintoaineesta!
. Canadan liittohalhtus saa tupakan
valmisteverosta vuosittain;- $160.000,-
000. Tämä tuntuu melkein uskomat­tomalta,
mutta sen osoittaa hittohalli.
tuksen. viralliset asiakirjat. Tilastoja
tutkinut m r . L a i t h McMurray sanoi.:
e t t ä Canadan työläiset ja farmarit
maksavat tästä : suunnattoman suu­resta
summasta yhdeksän kymmenet-ta
osaa. Tässä onkin_asian huonoin
puoh. Siis näin.;-joutuu kurjalla pai-kalla
työtätekevät samanlaisen vero­tuksen
alaiseksi kuin miijoneerit, eikä
tulojen mukaan.
: Canadassa on tupakkamarkkinoilla
monopoliasemassa. Imperial Tobacco
Company:; Se;on kutistanut hengiltä
monta: pienempää, yhtiötä j a hallitsee'
kolme neljännestä Canadan tupakka- •
markkinoita: Sen myynnit nousivat
Viime vuonna $97.000,000. Vuonna
1945 sen puhdas voitto oli $5.780.000 ja.;
vuonna 1946 kohosi se $6,200.000. A i -
yan äskettäin korotettiin rasian, h i n ­taa
2 sentillä, joka summa menee tu-.;
pakkamarkkinoita hallitsevien mono­polien
pohjattomaaft kukkaroon:yTä-mä
merkitsi hinnan korottamista 23
prosentilla; joka on suunnaton korotus
yhdellä kertaa.
Tämän korotuksen kautta - amerik­kalaisten
osittain omistama Imperial
Tobacco Company kahmaisee vähin­t
ä ä n : $1.500,000 lisavoitloja' Canadan
kansan:kukkarosta. Mitään verohuo­jennusta
ei luvata kansalle, mutta
monopoleilla on oikeus korottaa hin­toja
j a kansa maksaa hsäyoitot omas..;
ta pussistaan.
Monilla Ihmisillä on vielä sellaiiien
harhakäsitys.' e t t ä jos kerran rahai..
arvo laskee, n i i n se koskee :kaikkeiu-enimmän
rikkaita eika köyhiä. K a ­pitalistisille
liikelaitoksille on raha .
liiketointa varten, mutta työläiselle.se:
on • tarvikkeiden ostamista varten m i - -:
den kuluttamiseksi. Sns-työläisiä ra­han
arvon lasku koskee heti. ..Lisäksi
kapitalisteilla on varat suurimmalta
.osaltaan kiinnitetty kiinteimistöihm..r
joiden r a h a n a mitattava arvo nousee
JOS.rahan.arvo laskee. Mutta työläi­nen,
jos hänellä- sattuu olemaan muu­tama,
sata dollaria pankissa talletet-.
tavana. h ä n e n omaisuutensa vähenee,
•sitä mukaa kun rahan arvo laskee.
Työläisten toimeentulon: mahdolli-^
siiudet eivät näytä lupaavilta. Yh- -
della puolella raskaat verot j a toisella,
puolella kohoavat elinkustannukset.
Palkat saadaan kohoamaan pitkien
aikojen perästä, jos. saadaan ensin­kään,
ja s i t t e n k ä ä n ei se vastaa lähes­k
ä ä n kohonneita elinkustannuksia.
::,Käikkein valitettavampaa on se, et.
ta kun taantumus huutaa kommums-teista
Ja k i i h ö i t t a a ajojahtiin työläi­siä
vastaan, n i i n työväen keskuudessa
on viela liian paljon sellaisia, jotka
tuijottavat tuohon vanhaaJi variksen,
p e l ä t t i m e e n eivätkä huomaa, että hei- '
ta Itseään tässä huiputetaan.,^^Uotu