1948-01-31-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
lAuantaina/tamniUc. 31 p---Saturday, Jan. 31 - Zodepeiideot X^bbr of' Rimisb C^nadtapR. £ s - tJMiitfifd Kov. 6tb 1917. Authorized *sii»cond dass mtäl by the Post iOfZice.;Dnartmeot. Ottawa. Pub- Ilfiliedthz&e weekljr: Tuesdays; •S^uraäays and Satiirdays by Vapaus ' AlUidxing Company Ltd., at 100-102 rEbn St. W.. Sadbtuy, Ont^. Canada. Telephones: Business Office 4-4264. Editorlal Office 4-426S.Manae:^ E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address Box 69, Sudbory. Ontario. Advertising rat» upon application- Translation free of charge. TILAUSHINNAT: Canadassa; 1 vk. S5.506 kk. $3.00 3 kk. $1.75 Yhdysvalloissa: 1 vk. $6.50 6 kk^ $3.50 Suomessa: 1 vk. $7.00 6 kk. $4,00 bänmaallisuus ja työväenliike . J on aikoihin c^^Ietiy! Isänmaallisuuskin leimataan nyt lyö- : väenliikkeen paheeksi: Ja eri maiden työväenliikkeet nosta%aikin :i isänmaallisuuden lipun, omien maillensa itsenäisyyden ja vajjauden .puolustamisen taistelulipun yha korkeammalle. ; Kuvaava seikka tässä yhteydessä on Suomen maalaisliiton eriiän huomatuimman poliittisen pakinanikkarin Tompan Tuomon äskettäinen pakina, missä syytetään Suomen kommunisii.sta sisäministeri : Leinoa liiallisesta isänmaallisuudesia.. Näin kirjoitti Tompan Tuomo ; ministeri Xeinon uudenvuoden tervehdyksestä: ; .Sisäministeri Leinon puhe oli tyypillistä salonkikommunismia, Sensijaan, eitä hän. olisi siteerannut oppi-isäänsä Parta Kallea (Mar.xia) ja Lenin-Ulja-ijoffia, lainailikin hän Johan \VilheIm Snellmania . . Jo on to-, della aikoihin eletty kun Suomen pesunkestävä porvari syyttää maanosa johtavaa kommunistia liialli.sesta isänmaallisuudesta! ' . Tämä sellaisenaan on ajan merkki. Historian nykyisessä mur- *, roskaudessa nousee kunkin maan työväenliikkeestä se voima mikä i kaikkein päättävimmin ja epäitsekkäimmin taistelee oman maansa •parhaitten etujen puolesta. Työväenliikkeen johdolla käytävä taistelu pkansanjoukkojen suuren enemmistön taloudellisten ja, poliittisten etii- ; 'Jen puolesta muodostuu nykytilaniees.sa taisteluksi kansallisen vapau:' Kden ja itsemääräämisoikeuden puolesta. Täten kysymys isänmaalli- : suudesta saa tykkänään uuden sisällön ja merkityksen aina siinä on todettu, että Suomen porvarien pakinoitsi-f jat rupeavat syyttämään maansa kommunisteja siitä jos he lainaavat toy Mutta tuo ilmiö ei suinkaan rajoitu Suomeen, italian molemmat feftyöväenpuolueet ja koko unionistinen liike omaksuu isänmaallisen, f Sv taistelutunnuksen Marshallin suunnitelmaa eli Yhdysvaltain isän- * nöimispyrkimyksiä vastaan. i Euroopan uusissa demokratiamaissa on työväenliikkeen johdolla „:fejLrakennettu kaikkien isänmaallisten voimien yhteinen rintama suur-li. pääomaa ja sen taantumuksellisia asiamiehiä; vastaan, jotka ulko-maisen pääoman ja moraalisen tuen avulla yrittävät ehkäistä vasta-voitetun demokratian vakiinnuttamisen ja edelleen kehittämisen. Kaikkialla siirto- ja puolsiiriomaissa työväenliikkeen eri haarat , MUUT LEHDET Työläisten yhfenäi- HALKKUVAT VÄAK.ilÄ PLUTA . syydessä on niiden •'Rajvaaja" ja Toromon "Vapaa Sa^ na" vuodatiiavat nyt krokodulinkyy- i 1^ ' • neleita n^. virolaisky.ymyksen J ^ ^ - ! {0(1611111611 YOMIS dosta ja sehii&vat asJaa kuten paho-' osallistuvat isänmaalliseen kansanliikkeeseen oman maansa demor itraattisen itsemääräämisoikeuden ja kansallisen vapauden puolesta. Jvieraan maan. sortajia ja orjuuttajia vastaan. Kiina on tässä paras 'esimerkki. r«? Samoin;täällä kotona. Canadassa, CCF:n teräväsanaisimmat kritiikot^ /LPP: n johtomiehet ia unionistisen liikkeen lukuisat edus-^ «itajat ovat tämän tuosta viimeaikoina syyttäneet liittohallitusta siitä, e l e t t ä se on antautunut Yhdysvaltain hallituksen painostuksen edessä ? F Ja siten luopunut tärkeistä kansallisista eduistamme. Kaikki merkit 4 viittaavat myös siihen, ettii porvariston väljähtynyt ja väärinkäyti t ' tämä isänmaallisuuden lippu: on muuttumassa todelliseksi taisteluli- ^4 puksi. mitä kantaa järjestynyt työväenliike, niin Canadassa kuin -.'•'muuallakin maailmassa. Ihmiskunnan historia on nimittäin saavut- .3? tanut: sen kohdan . m i s s ä kaikkien johtavien maiden työväenluokat ovat nousemassa johtavaksi ja määrääväksi kansalliseksi voimaksi., 5i Tässä tilanteessa työväenluokan asia yhdistyy erottamattomasti kan- :< säkunnan asioihin ja etuihin. 4^^-: . Tämä ei luonnollisestikaan ole mieleinen asia porvaristolle mikii •f(^1'joutuu tässä tilanteessa yhä huonompaan asemaan .siinä määrin, ettii ^ r^JJ-^-on työväenliikettä syytettävä Jo liiallisesta isänmaallisuudestakin, kuten tämän kirjoituksen alussa todetaan. Ja taistellessaan kansakunt a nanparhait puolesta työväenliikkeen velvollisuus on päättävästi kaapata i.sänmaallisuustunnu5 omiin rautaisiin käsiinsä niiltä, jotka ovat sitä väärin käyttäneet pitkän aikaa. ; Me kaimatamme Helsinkiä Oikein tai väärin, mutta mc olemme sitä mieltä, että Suomen tulisi pitää Helsinki edelleen pääkaupunkina, ja että Suomen ulko- - jä sisäpolitiikka tuottaa silloin kaikkein parhaita tuloksia, jos ne ori-sentoituvat ensimmäiseksi ja viimeiseksi Suomea ja vain Suonien kan-r san parhaita etuja kohti. Tämän vakaunvulxsemme i)erusleella me emme voi liittyä niihin : • Toronton Vapaan Sanan neuvoihin, mitä mainittu lehti epäilemättä A p>-ytämätlä Suomen hallilukselle viime tiistaina toimitu.spalstaltaan ^ antoi. Mäinitu.<;.sa kirjoituksessaan \'apaa Sana kieltää Suomen H; hallitusta tekeniäsiä keskinäistä puolustusliittoa Neuvostoliiton kans-; » 53 ja tätä neuvoa perustellaan mm. seuraavasti: \ "Suomen kieltäytyminen jyrkästi allekirjoittamasta mitään soti- #4 lassöpiniuksia A*enäjän.^^^ maan kanssa herätläi:?iih\ieisesti iii sangen suurta huomiota ja lisäksi se, antaisi länsimaisille kansanval-i~ i täisille ntaille sangen voimakkaan aseen \'enäjää vastaan . . . Mutta WVsen me väithmnie.elta se terasuiisi esimerkillään monia .Euroopan kan-soja taisteluun vapautensa puolesta • kommunismin v a a r a a vastaan . . ." '-'i' Vapaan Sanan mielestä Suomen pitäisi .jälleen viitata kintailla liii^jin kansallisiin etuihinsa ja antautua länsimaiden välikappaleeksi, •^^'^r.Kuolkoot suomalaiset sotiin ja kurjuuteen, kunhan vaan saadaan Suomesta "'voimakas ase Venäjää vastaan'", sanoo Vapaa Sana! '" _ Meidän käsityksemme on. että Suomen kahsa on saanut tarpeek- .seen tällaisena venäläisvastaiscna aseena olemisesta, eikä halua enää Jl, sitä virhettä uusia. :Meidän kasiiykiemme nnös on. että suuri cnem- -mistö canadänsuomalaisista pitää. Suomen kansan onnea ja rauhan, :V'mahdollisuuksia paljon tärkeämpänä kuin: sitä;. että Suomesta saa- V 'täisiin \'apaan Sanan uneksuma -ase Venäjää vastaan", ^f^v Jos taas Suomen" kansa demokraattisen hallituksensa ja edus- /kuntansa kautta katsoo maan itsenäisyydelle ja rauhalle edullisek.^i lailekirjoitta^ puolustussopimus joidenkin naapurivaltojen kesken Ja; 'J' erikoisesti-Neuvostoliiton kanssa, niin meidän canadansuomalaistt-n i;'•myötätunto on sen takana, sillä, me käsitämme, että vain rauhan- 'i .omaisin keinoin ja läheisessä ystävyydessä naapurimaittensa kanssa •>V>voi Suomen kan.sä selviytyä nykyisistä vaikeuksistaan. Siksi me olem- ,?r-me niin "vanhanaikaisia", että panemme ehdottomasti Suomen kan- „'!~5an omat edut etutilalle ja hylkäämme tinkimättä Vapaan Sanan j.y\fusfasistisen ajatuksen, että Suomesta pitäisi tehdä "voimakas ase ^Ä^enäjääf vastaan", missä ominaisuudessa Suoriil ja .Suomen kansa lamen raamattua. .Mutta Yapaa Pohjola <.SKDLj kirjontaa asia.sta mm. .seuraavaa: "He pakemvat omasta maastaan Suomeen -.vaittyak-seen ; joutumasta naisiarmeijaan ja. sna tieia , rnyos taisleltmaan .Saksan puolesta Neuvo.s-loliittoa va.staan. TaJloin kuitenkin Anthony a.seit! hesdan vaJjttavak.seen Joko lulla palauteluk-s: .sak-salaisille, -sus surrnan suuhun, tai .Jiittj'a Suomen armeijaan tai ehka myo.s ryhtyä laaiiä typvelvolJj.se.^si kaukai.sim korpun.: Useimmat valiusivai .Suomen armeijaan liittymisen ja joutuivat siten taistelemaan Neuvostoliittoa vastaan, vaikka olivat .sen kan.salai.5ia. Virolaisien saattaminen lallaLseen pahaan välikäteen tapahtui tiettävästi yhteis-ymmarrykse. ssa Horelhh kanssa ja monien:, muidenkin oikeistolaisten myotavaikutuk.sella."' ; Kun. sitten. Valpo rauhansopimuk- .sen täyttämiseksi ryhtyi varovaisuus-, toimenpiteisiin virolaisagenttien suhteen jatkaa lehti —. pahensi oikei.s-tolehdisto heidän asiaansa viranomai- .siin .suuntaamallaan . kiihoituksella, mmka lisäksi naita asioita hoitava u l koministeri Enckell viivyttelyllään au -heutti uuden pyrkemman huomautuk- .sen Neuvostoliiton taholta. Lehti jat-kaa:--'- "Vanhat kokemukset ja uudetkin Oireet panevat otak.sumaan, etlu oikeistomme aikxjo kayltaa taman pako-lahsjutun hallituksen vasemmi'stomi-ni. stcreita vastaan.: Tämän johdosta on syytä jo ajois.sa todeta, etia^^va.sem-mi. stolle ei ole: mitaan vastuuta koko jutusta. Vastuu kuuluu alusta loppuun oikeistolle; Oikcistolai.set miehet ovat .saattaneet pidätetyt .siihen asemaan ini.s.sa he nyt ovat, oikeistoon kuuluvat, olleet vastuus.sa asian .hoi-dassa -ja oikeiÄtolaiset vihdoin ovat hyökkäilyillään todennäköisesti aiheuttaneet Neuvostoliiton . puutiumi- .sen asiaan." KäDipällä. — TEXNESSEKN "OIKEUTTA" "Konekivääri ja nuija nayttaa t u l leen varsinaisiksi 'työsuhteiden' välineiksi Nashvilles.sa; Tcnnesseessä, jos-, .sa CIO:n terastyolaisten järjestöön kuuluvat lyolai.set ovat olleet lakossa marra.skuun. 10 paivasta lahtien. "Kymmenen maantiepoUisia otti e-raan GlO.n virkailijan käsiteltäväkseen. Kaksi kylkiluuta rikottiin. Hän sai pahoja kuhmuja ja. vaatetus re-vitiim riekaleiksi. Valtion poliisit pysäyttivät kaksi lakkolaista sivutiellä ja 'läksyttivät* heitä nuijilla. Eras UST.n virkailija vangittiin 'irtolaisena' ja CIO:n jarjestämiskomi-tean tirehtööri teljettiin vankilaan tekosyiden perusteella. Valtion poliisit, Jotka on aseLstcltu lyhyillä konekivääreillä JK pistooleilla, ovat uhkailleet lakkolaisia . . . " - r - Työmies. ASIANTUNTIJAN LAUSUNTO "Halpa .<Ran.skani frangi vihjaa Iisaa .suuna siirtoja", sanoo the \Pinan-cia Post ennustaessaan, että Englannin punnan ja ehkäpä Canadan dollarinkin täytyy seurata mukana.. NÄKEE VAARAN TYOVAEN YIITE.NAISTY.MISESSA Viitaten pääministeri .Kingin lausuntoon kuinka tärkeätä osaa järjes-tovoima vie vaalitaistelussa ja kiilloitta cs.sa tory ja vaalitaistelun valmisteluun "The Financial Post", varoittaa porvareita tyovacnlukkeen yhtenäi-: .syyden vaarasta seuraavasti: • " . . . Mr., Kingm neuvo on •enkoi.sen ajankohtainen sen työn johdosta niitä CCP-CCL liitto nyt tekee kommunistien tukemana ..:.. Nyt ,kun . CCL on antanut: tukensa CCP.: 11c viimeksimainittu sai, taysaikaisen henkilökunnan pyrkimystensä avuksi. "Vaikka^ aikaisemmat vaalitulokset, Gallup Polls äänestykset ja kaikki muut merkit osoittavat, että' GGP ci ele edistynyt; iiiincanadalaisten, jotka eivathalua heidän totalitaarisia suunnitelmiaan, tekevät viisaasti kun eivät aliarvioi CCF;aä, eivätkä sitä mitä sen (.CGP:n) UUSI liitto CGL:n-jä kommunistien kanssa : voi saavuttaa, jos suuren, yleisön sallitaan olla. poliittisen vahnpitamattoniyyden •normaalisessa tila&sa," Nain lehdessämme jokin aika sitten, ehdotuksen "joka .miehen nurkasta" ja olen ehdotuksen; tekijän kanssa samaa mieltä. Olenkin mielenkiinnolla .seurannut, etta alkaako nakya kirjoituksia meidän metsämiesten keskuudesta; mutta en ole-viela huomannut. .Näinollen aloin ky^ h a t a i ä t a kirjoitusta toivos.sa, että toi-setkm metsämiehet- ja myöskin metsi.ssa työskentelevät Kara'et kirjoit-' taisivat kokemuksistaan ja näkemyk- .sistaan lehteemme, etta olisi edes yksikin kirjoitus viikos.sa meiltä "pihka-^ housuilta". . N y t alkaa hiljalleen haiskahtaa se rnetsarunnancn toivoma normaaliaikaan palautuminen, jota he kaikin keinoin yrittävät tuottaes.saan lisää työvoimaa. Euroopan pakolaisleireistä; Nyt kun työnantajilla alkaa olla työ-: voimareserviä, niin. he alkavat käydä artyi.semmiksi aivan kuin nälkäinen' ,susi, saadakseen aikaan hermostuneisuutta metsä työläisten keskuudessa ja sjtä.tieta yhtenahs-yytemme ja uniom^ me hajalle. .Silloin olisi helppo lyödä palkat nälkärajan:alapuolelle. Mutta meidän tulee myöskin tiivistää rivim-me, ettei niin tapahdu. Meidän tulee lähestyä- henkilöitä, jotka ovat vielä tavalla: tai toLsella: työnantajien vai-kutu. svallan ajaisia ja selittää heille mihin joukkoon he todella kuuluvat .seka vciaä heidät riveihimme. Mitä tulee naihin uusiin siirtolaisiin, olkootpa he sitten fa.sisteja tai mita hyvänsä, niin minun mielestäni heitä tulee kohdella .vstavalhsesti ja. koettaa saada heidät ymmärtämään se, etta heidän tulee Inttya.mcihm, vaikka yhtiöt ovat hoidat tuottaneet tänne puolustamaan omia,: tarkoituksiaan. Jos mc kohtelemme heita epäystaval-iLsesti, teemme S i i n a virheen, joka on myöhemmin vaikea korjata. Sitä juuri työnantajat, toivovatkin, etta ryhtyisimme naitä uusia tulokkaita .sortamaan, jolloin metsatyolaisten elintason . ala^^päinaniinen: olisi hel-pompaa. —r Asa. Yellowknifen kulta-alue Kun Glifford Spragge, yritti pela.staa pientä koiraa Lake Ontario.sta, lähellä .Scarboroa, petti jaa hancn allaan ja seitsemaUa henkilöltä otti jonkun alkaa ennenifuin saivat onnettcmuudcn uhrin pelastetuk.si. Tässä häntä kuljetetaan kelkalla rannalle. Ranskan unionistit hylkäävät hajoittajat Kirji Benoit Frachon (Kanskan t.vovaenliilon yleissihteeri) Paris. — Työläisien voiman (Porce Ouviierei h?.joit:ajavoimatyrittävät kaikkensa saadakseen meidät uskomaan heidän menestykseensa. - Saan-, nollisesti he ilmoittavat satojen alue-j a ' paikailisunioiden liittymisestä. .Boazanquet. joka narraa vielä monta ihmi.sta. jotka kerran pääsevät selville .silta o.s3sta mita. han nyt vie. huutaa-levittaneensa miljoonia union korttia. It.so.Amerikan As.S3ciated Press- o-söittna, etta nama korut painetaan-ja jaeiaan kenelle hyvänsä, joka haluaa nnta. eika nuden välttämättä tarvit- .se olla union jasenia.; • Meidän toverimme ilmoittavat pohjoisesta; ett.a naita kortteja jasenve- Canadan uusin huomattava kulta-j lomeikkeineen jaetaan rakennustyö- Parhaat pikajuoksijat vuonna 1947 Nc«' York, — The Amaieur Athle-tenkerhiunien tietojen, mukaan saavuttivat seuraavat..pikaj«oksijat parhaat .;ajat. viime.: vuoden aikana 100 m. juoksussa: 10;3-^McKeuley, Janiaica., 10;3—Bailey, Trinidad 10.4— rWilkinson. Englanti 10.5— McLachlan, Austfaalia - lO.ö^Bally. Ranska, 10.5—Fischer, Saksa. 10.5—Lupsa. Rumania 10.5—Moina. Rumania; il0;5—Lymg; Englanti. 10.5— Damelson. Ruotsi. 10.6— Braekman, Belgia. , 10.6—David. Tshekkoslovaki.i. 10.6—Pallesen. Tanska. 10.6—Karakulov, Venäjä. 10.6—Kleyn. Hollanti. 10.6-^Momi. Italia.,. 10.6—Pei-ruconi. Italia. 10.6—Tito. Italia. 10.6^\Vigner. Saksa, alue onYellöwknifen alue dreat Slave Laken rannalla .North\vest Territoris-sa,' jonka keskuksena on Yellowknifen: kauppala, jonne on äskettäin: rakennettu $175.000 kansakoulu, $250,000 Punaisen Ristm sairaala, jos.sa on 40 sairasvuodetta-. $200,000 hotelli, jojssa on 50 vierasvuodetta: ja ilmailukenttä, jossa, on 60O ja 5.200 jalan pituiset k i i toradat.. , Sancre-joelle noin 94 mailin-etäi-r syyteen Yellowknifes:a rakennetaan parhaillaan 8,000 hevosvoiman vesivoima- asemaa kaivantojen voimatarpeen t.vydyttamista siimalla, pitäen. .Sen odotetaan valmistuvan tulevaan .syksyyn mennessä. • ... Rautatien paatekohdasta - Grun-shavvssa, Albertassa. rakennetaan parhaillaan kaiken kelin.maantietä.Great Slave Laken etelärannalle, vastapäätä Yello\vknifen kauppalaa.. Tyota on kohdannut lukemattomat vaikeudet mutta tien otaksutaaii valmistuvan liikennöitäväksi : myöskin .;. tulevaan .syksyyn mennessä. • :• KAIVANNOT Giant ; Yello\vknife-kaivanto saattanee ryhtyä tuottamaan kultaa ensi kesäkuussa Jä syksyyn mennessä, kun. saadaan Snare Rivej-in. voimaa, kohoaa mylly käsittelykyky 500 tonniin vuorokaudessa : Negus-kaivanto käsittelee nvkyaän 125 tonnia vuorokaudessa; mutta tiio-täntokyky korotetaan lähiaikoina 150. tonniin. Kultaa .saadaan -tasta - kaivannosta keskimäurin, puoli .unssu-i tonnia kohden. Toinen tiiotantokunnossa: oleva kaivanto on Consolidated Smeltcrs-yliti-ön Con-käivänto, joka viime vuoden kahdeksan ensimmäisen, kuukauden aikana tuotti kaikkiaan 3:4.554 unssia kultaa ja 2.648 unssia hopeaa yr Thompson-Lundmark-kaivanto.: on kolmas tuottava kaivanto. Se aloitti syysk.'20 phä uudelleen kullan jauhamisen 100—150 tonnin.myllyssaan. :. Alueella -•• oli aikaisemmin, kolme muuta tuottav.aa-.::kaivantoa, Consolidated SmeltersmPtarmigan:ja Ruth-kaivannot seka Bealieu Yello\vknife. jotka -keskeyttivät tuotantonsa kiven aihaiseii kultapitoisuuden takia.. Kaikesta- huolimatta , on alueella, noin 150 mailin kehässä Yello\vknifen, ympärillä; :käikkiaannQin. 12 kaivantoa, joista : saattaa, kehittyä kullan tuottajia. . Brittiläisiä sala- . poliiseja on / karkoitettu Sveitsistä , New York. — Svengin hallituksen ilmoitetaan:' --. karkoittaiieen ..maasta kaksi brittiläistä: salapoliisia,: jötkä. menivät Sveitsiin .jokin päivä sitteii: tuikimaan^btutlilaisten turistien raha-' asioita. • -Sveitsin radiossa sanoitnninm.seUT: raavaa: "Sveitsi ei halua ulkomaisia: vakoilijoita 'iiuuskiraaan: ulkomaisen; valuutan alaisia raha-asioita. Uiko-;: maisten^ "poliisiviranomaisten ' tutki- [mukset saliltaan ainoastaan rikosasir 'oissa ja silloinkin vain erikoistapauksissa."' laisille heiltä itseltään asiaa tieduste- .lematta.' ••• .-• _. - Hajoittajien tilastot joidenkin teollisuuksien jäsenmäärästä- osoittavat — ja nama tilastot voidaan todistaa — etta heiUa. on. enemmän jäseniä kuin työläisiä naissa teollisuuslaitoksissa Mutta kaikesta liioittelustaan huo- Umatia he sentään - hyväntahtoisesti mvontaväf meille 2,000,000 ja-senta. ^ Analysoikaamme T a u h a l h s e s t i tätä tilannetta- Me esitämme:, vain • tosi- ! a s i o i t a , cikamitaan muuta .kuin-: tosia s i o i t a . Täiia vuonna meidän, uniom--" me on lähettänyi; ulos yhta monta u n i o n k o r t t i a kum .samaan .aiKaan viime vuonna,- Ranskassa.: on laki, l o n k a , mukaan union jäsenet: on re-kistcroUäva :, k e r r a n v u o d e s s a ; : mika muodollisesti tarkoittaa .sita, etta työläisten täytyy .j-oka.vuosi liittyä, uudelleen unioon..— Suomentaja.v - . Montt- alueetv ovat ilmoittaneet meille, että tinion. korttien jakaminen t a p a h t u u nopeammin nyt kuin vuosi sitten. 95.- alileumosta on -.vain . 5 alueunion j o h d o n enemmistö mennyt Työläisten voiman mukana. Heidän tilalleen --on heti,pantu Työväenliitol-ie (CGT): uskolliset., johtajat, jotka kaikkialla ovat,-saaneet työläisten- e-nemmiston kannatuksen. -.- Vain kolme unioa on joutunut:teke-. mään valintansa Työläisten voiman j ä Työväeiilnton.välillä. Ne ovat:. Toi-mis'. o-a-olaistcn Virkailijain ja Tu-pakkat\ olai5ten uniot. : Työväenlnton. vuoden 1947 syyskuussa jakama.stä 6,433,500 jasenkor-ti. sta yllämainitulla kolmella . uniolla oli 573,000 jäsenkorttia. : . N i i t ä nnioita johti •:TyÖlaisten -voiman miehet; : Virkailijain- -ja tupako katyolaistenumon jäsenet äänestivät virkailijoitaan va.staan ja jatkoivat liittotoimintaa Tyovacnhiton kan.ssa-; Toimistotyöläisten union johdon e-nemmis: o on• hajoittajien . kannalla. Mutta lama '^lantista demokratiaa" • edustava"enemmisto' edustaa todellisuudessa vahemniLStoa. ENEMMISTÖ TUKEE TYÖV.^ENLIITTOA :Tilanne näissä kolmessa uniossa on seuraava: Toimii-totyolaisten union 250,000 ja^; senesta on 150,000 jo ilmoittanut, että he f\vsyvat- Tyovaenhit-ossa ja l i sää' tulee vielä jalelläolevästa 100,000 eika hajoittajille jaa 50,000 jasenta enempää. „ :: • , • Virkaihjain umon 305,000- jasenta: (jotka ovat kuuluneet Tyovaenlnt-. t o o n ) . j ä r ainakin 200,000 Tyovaen'- Inttoon,, eikä hakoittajille jaa tuskin 50.000 jasenta. Tupakkatyolaisten 18,000 jäsenestä (jotka ovat kuuluneet Työvaenliit- OsuusfjOimlnta^ kbköui protesigi liirjfpja yästap .•Timmins, Oht. Paikallisen': Wor- :kers: •Cd-pp!-liikkee;n yalistusilta. tami-mik.- 25 pnä onnistui hyvin: Kuuliii kuiskeita,, että, sellaisia .tilaisuuksia pitäisi.olla useammin. Kqkbukseh; avasi ja sen puheenjohT tajäiia toimi K.' Laakso, joka .'selosti nykyistä hintatilännetta ja mitä täkä.- Iäisen" Cönsumers-liiton naiset- ovat • tehneet asian hyväksi... Kuji täniän valitsijapiirin edustaja- liittoparla^ rnehtissa vieraili {täällä, pääsivät nai-: set JDiticän odotuksen jälkeen -.hänen puheilleen • jä esittivät 'hänelle-' kysy-' riiy ksiä 1 Esi merkiksi - miksi' Vöin , j ä mUUt hinna.t:' jäädytetään hiin..ääret^; tömäh korkeiksi vaikka Canadan kansa vaatii hihtaiiipäiauttamistä; vuosien 1945 ja 1946;tasolle, Mr.'Bradelte: oli 'puhunut' - kauniisti.vastaamatta silti suorastaan rhihinkään; kysymykseen, oli vain. kauniisti kierrelyt' ja kaarreliut asioita. /Naisetolivafk^ tenkin, tyytyväiset kuin olivat saaneet ilmaista, hänelle mielipiteensä ja vaa-toon) on 10,000 ilmoittanut Jaavansa | ^"""^sensa, Työväenliittoon: ' -. / : j E. , Laakso selosti-edelleen .'hinta- Kaiken kaikkiaan 573:00 -jäsenestä-' -'?isiaa keskustelua varten ja kiitti,: nai-on.- 360,000 -Tyoyaenluton kannalla : Jälellejäaneestä -213,000 jäsenestä on vam osa, mennyt hajollajain mukana.- Kolmen muun:union johto kannattaa hajoittajiin liittymistä . . . joissa on kaikkiaan . 187,000 ja.sen.i:ä, mutta; ei ole hioittelua kun sanotaan, etta ainakin puolef hcista jaa Tyovaenlnt-toon ,- ; Ei .sen •paremmin liioittelu . kum propagandakaan voi seista, naita 'tosiasioita vastaan. .Tosiasia tietysti on, että Työläisten: vouiian: hajoittajat, voivat: luottaa- S i i h e n :apuun mita he sa?vat hallitukselta, ja työnantajilta' joita he ovat niin hyvin palvel--; leetja jotka ovat valinneet-Jouhauxni: talousneuvoiton :-pre3idontik. si sia osuusliikkeen puolesta osoittamastaan asianharrastuksesta. Seuranneessa mielenkiintoisessa keskustelus-sti- esitettiin kysymyksiä,, joihin toiset vastasivat ;vomtinsa mukaan...Tämänlaiset kokoukset,-joissa saa.esittää kysymyksiä, joihm vastataan toverillisessa mielessä, ovat erittäin tervetulo leita ja valistavil. .Kokouksessa todettiin; etta Canadan naiset ovat ottanet- tehtäväkseen miljoonan nimen -keraamisen hintojen nousua, vastaan. : Nimia keräävät naisten järjestöt, uniot.y.m; hallitukselle lähettämistä .. varten; Ko^ koushyvaks.vi taman: keräyksen ja protestien lähettämisen tehokkaina toimenpiteuia; taistelussa hmtakont- He \ o n ä t va;:taa muodo-taneeiisa i"""!"^ puolesta satoja unioita-. jotka todellisuudes-sa ovat: ..sosialistien liikeryhmia. • Tama ei kuitenkaan esiaTyovaenluttoa olemasta yhta voimakkaan kuin: konsanaan. •• Meidän-: kaikki militanttiset. jäsenemme, ovat vakuuttuneita- siita etta me voimme:vappuna 'toukok. 1 pna) julkaista voiton sanoman,- tiedoittrt-malla, etta .Tyovaenhitossa on. yhta monta: .jäsentä. :kuin oh vuonna 1947; • -Kenraali :,Marshall;ja. hänen asiamiehensä Ranskassa, jotka: yrittävät hajoittaa .niaamme .työväenliikkeen, asavat::nähdä-. et-td heidän harhaluulonsa pettää; ja, etta heidän, dollarinsa on. käytetty: turhaan. ., :Lopuksi E. Laakso esittikin asiasta ,hyvaksytcavaksi: protestin, joka . hyväksyttiin yksimieli.se.sti., . Sitten seurasi ohjelmassa osuusliikkeen järjestämä tarjoilu., josta parhaat kiitokset naisille Lopuksi esitettiin mainio filmi Indonesian itsenäisyydestä; — Asle. :He saavat nähdä,, ettei voidaluottaa niiden launmutukseen ja;julistuksiin jotka ovat taipuvaisia pitamaan unelmia todellisuutena. Heihm ei voida luottaa erikoisesti siksi, kun lie ovat kääntäneet' iselkansä työväenluokalle ja- kansalliselle itsenäisyydelle. ;; •:. : • —-Humanite-lehdestä. -; .' TyöHöniyyflä ja ^ hintakiskonla huipussaan Port .%rtbur. — Huhrbuii! PaViav| ja pyryä; pyryä j a pakkasia jo kohti kokonainen -kuukausi ja yläilman ui! ko nay;taa yha, vain kiristävän o'^^ i taan.: joten lammitysametta ky^y jos aikoo pitaa mokkmsa lampiaiajj; UU.-1::vuo.i on- alkanut ja einir^ jaunyt taakse muisto.neen; .^Jkaa-^ vt:o.n naytlää. nnn hiljaiselta kujj ! kaikrii oh.2 jaanyt hetkeksi lepää, maun. Mutia a-siat eivät' kuiteiik'3S5 ole siten, siliä, onhar. maailma kuii viholai-spesa. jossa tapellaan ja huu. j öetaan .Voimakkaat propagandator. ;ve:<. toitottavat valheelhsia ja v£."i tcitvju tietoja yleisen mielipuc-eii kii. hottamiseksi. Tarkoituksena on sala. ta se todelhnen :tilanne; mihm xi]. l3S.saolijat ovat. asioita jchtamissa. Työttömyyttä ilmenee monilla aloilla ja hmtakiskonta on huipussaan. M.> ne:i perheenäidin on pitänyt järjestää pienet tulot-nnn,;ettane-ruttavat kai. liiseen vuokraan..lämmitykseen, vaat. teeseen ja ruokaan .Jos tähaan itteiie; kauppaan ja aiot ostaa niin paljon' ruokaa:.kuin kantopussilla voit ko-tiin vicda, niin kymmenen, dollaria ei riita, vaikka kuinka pientä ja-ihau välttämätöntä ostat; Herkuista ei o!e puhettakaan :ja koskapa, ne: herku; ovat työläisten pöydille joutaneet, sai- SI edes. välttämättömiä tarvikkeita, Jolla on nelja- tai viisihenkinen perhe, niin ei sille riita lihakaan paunai- .sa ja kahdessa ja liha maksaa tänä-paiväiiä 45-59 senttiä pauna.; Enta VOI, maito, leipa ja. kaikki ne.tarvikkeet, joita joka paiva .tarvitaan loka-' paiväisen elämän ylläpitoon. Tämä tilanne panee monen ityölaist^n ajattelemaan, etta jotain olisi . tehtävä tilanteen korjaamiseksi, mutta.moni.; kaan ei viela .kasita.. miten .se olisi tehtävä,' ettei - itsemme ja .lastemme; tarvitsisi nähdä naikaa.v .'ajatelkaamme, etta miehemme saa palkkaa niin vähän, ettei tuntipalkka riitä voipaunan ostamiseen,:Dollari ei mitenkään :riita paivassa;.yhden ihmisen ylö.spuoon.: .Minkälaisensa, asemassa ovat ne ihmiset, joilla on iso perhe ja työtä tehdään..70: sentiii tuntipalkalla ja halvemmallakin. Ei-kö työläisten, niin miesten kum nais-, tenkin olisi pysähdyttävä • ajattele-maan näitä kysymyksiä . syvalliseni-min ja r.vhdyttavä etsimään ulospääsyä tästä tilanteesta . littymälla työläisten järjestöihin jä yhdessä keskustelemaan miten voisimme järjestää elämämme paremmin. .Miksi luotamme, aina rahamiehiin ja annamme heidän ohjata elämämme kulkua! Täällä'Port Arthurissa suoritettiin kunnallisvaaht j a meillä oh asetettu työläisten ehdokkaita, mutta kaikesta; huohmätta kunnallishallintoon valit- -tiin juuri ne miehet, .jotka pyrkivät näihin , .virkoihin turvatakseen vain oman elämänsä. Tällaiset miehet eivät koskaan ajattele työläisten: etuja paitsi silloin propagandana,; kun he näihin .virkoihin, pyrkivät. Taman olisi jokaisen työläisaänestajan pitänyt jo silloin huomata,., sijla vuosi vuodelta on valtuustoomme samoja; oman onnensa tavoutelijoita valittu. He eivät ole meidän. hyväksemme panneet rikkaa ristiin, eivätkä he tee sita nytkään. Työläisten olisi aika järjestyä: yhtyä jä.seniksi- järjestöihin, voidaksemme -ylidessä tehdä itsellemme selväksi senkin kysymyksen, ketämeidan tu-li. si asettaa ehdokkaiksi .kunnallishallintoihin'ja ^ketä äänestää. -. • Meillä ;on juuri :kaynni.ssa CSJ:n jäsenryntäysjä olisi.toivottavaa, että POrt - - Arthurin - suomalaiset- .työläiset pitäisivät .kunnia-asianaan' lii"->'ä. järjestöömme jäseniksi eiisi. tilassa. — T A S — Jos kaikki CNRin rahti- ja matkustajavaunut,- sökä työvaunut ja lait-teet pantaisiin kiskoille, tulisi.,:Siita 853 mailia pitkä juna. Laivoi< DRO-GRIF STOC GRIF Pilellienl Gnpsholm. . .; Droitmngholm Stockholm . .. UUSI MO tekee ensimmäis päivänä ja NEW G päivänä. . En Saadaksenne hyvän Hälutessanne tarkei käanty S W E D I 1462 BISHOP STR! ;— Canadan kalateollisuudessa.työskentelee noin 90i000 työläistä. , PÄIVÄN PAKINA Iisakki Mäenpään muistolle • :Viime keskiviikkona vietettiin: Sud-buryssa harvinaista surujuhlaa.:: Salintäyteinen- yleisöjoukko: oli kokoouT tunitt •:Pinnish-haalille • .saattamaan Viimeiselle^ matkalleen Iisakki Mäen-, paäta. - ; Iisakki. Mäenpään urheilutoiminta alkoi- yli' puoli vuosisataa: sitten. Han kertoi - usein- kuinka. hän .Suomessa tynnynn.laudoista.tekemillääusuksil-lä; hiihti'kansakoululaisten : hiihtokilpailussa .toisen palkiimon. : Yhdentoista vuotias poika oli kuitenkin .'.niin kiukuissaan kun- eisaanut ensimmäistä p a l k i n t o a e t t ä : ' p y r s k ä h t i : itkuun; Toisena •palkintona oli viisi penniä, jonka saaminen kuivasi kyyneleet. Iisakki Mäenpää oli aktiivinen lur-heilumies ja urheilutoiminnan - käy- -täimöllineii. toimeenpanija;.. .-Nuorempana: hän harjoitti jonkunverran juoksua. Hiihto oli kuitenkin hänen mie-liurheiluaan ja »viimeisen kerran hän 0,sallistui-hiihtokilpailuun v. 1940. Vie- L^. 1945 Sudhusyssa' .SCAU.:n :liittojuh-lassä.. nähtiin, Iisakki Mäenpää, .kunniapaikalla^ Nuorekkaana häii: joh-: t: voimistehjoiden ja urheilijoiden, a-vausmarssm.-'; • /.Urheilevan..; nuorison keskuudessa han oli oikeassa elementissään. Missa hyvänsä-- :Iisakki: Mäenpää sattui, asumaan.- nnn varmasti siellä myöskin syntyi' iurheilutoimintaa. Kaikkein': enii'nmin.hän kuitenkin on vaikuttanut- -Timminsissa' j a Sudbu-: ryssa. joilla paikkakunnilla; hän kau-^, emmin asui. - Saapuessaan tänne Canadaan v-. 1005 hän - yhtyi; paikallisiin- rientoihin. Nuorempana-hän oh-innokas näytteli jä::^. Mäenpää ;• osallistui: useihin : en. järjestötehtäviin, i •: Iisakki M ä e n p ä ä oli polhttisesti tie-- toinen työläinen.: Canadaan;;saapu-^ misensa jällceen hän työskenteli- useis>- sa eri kaivoksissa;Sudburyniympäris-tölla; Han.oli innokas umonisti.: Ta-j man johdosta han joutui-mustahstal.^ le. eika saanut tyota mistään Sudbu-ryn ympäristön kaivoksesta. Iisakki Mäenpään kaltaisten esitaistelijoideri tyo on vihdoinkin kantanut hedelmäri ja; suurin, osa Sudburyn..; ymparistöfi kaivostyöläisiä kuuluu nykyään unioon. -T}'öväenliike kokonaisuudessaan oli manalle menneen ystävämme sydä-, men asia.. Hän er horjunut. koskaan; periaatteissaan olipa tilanne millainen hyvän.sä. , Hänellä -• oh; luja. ::usko sor sialismm lopulliseen voittoon. Iisakki, Mäenpää; oli epäitsekäs ih-- minen j a hyvin vaatimaton., Talou-: delliset. persoonaedut: hän S3?rjäytti; kun tuli kysymykseen^^uhraaminen järjestötoiminnan hyväksi;.. Hän:suo-ritti^ jattiläistyön Canadan suomalaisen työväenhikkpen riveissä. On vai-; kea arvioida.: hänen työnsä merkitystä. : Iisakki Mäenpään; kuolema .oli menetys koko Canadan urheiluelämälle; Suomalaiset :;ovat'uranuurtajia ;hiih-; don.:, rata- ja; kenttäurheilun ; aloilla;: Parikymmentä : vuotta-:'sitten:' muiden, kansallisuuksien piireissä ei vielä har-" joitettu näitä : urheilumuotoja kuin micättöniässä määrissä. i:Nyt on hiih-: to yleistä jat; rata-, sekä kenttäurheilu on temmannut huomattavan.määrän nuorisoa mukaansa. Kukin- kansallisuus on tuonut jotam arvokasta :Ga-, -nadaan ja suomalaisten OSUUS:maan urheiluelämän rikastuttajina - on ainutlaatuinen. Iisakki Mäenpää oh uranuurtaja Canadan urheiluelämässä. Han oU ainutlaatuinen työmuurahainen nuori-, son keskuudessa. Kaikki urheilusaavutukset .saivat hänet haltioihnisav ' . Jolloinkin tulevaisuudessa; kun aiheen rahäniahdin ahtaat muurit: .o» murrettu -ja kansat, elävät: vapains. -niin silloin, toteutuu se:unelma mitä Mäenpään. mielessä kangasti. .FJ'^^' kulttuuri pääsee, silloin oikeaan, arvoonsa ja. tempaamuorisonmukaanr sa. Iisakki Mäenpäälle järjestetty hautajaistilaisuus oli vakuuttava.todistuS; siitä kunnioituksesta . m i t ä manalk mennyt ^ ystävämme • sai ..osakseen. Saattajia, oli kokoontunut: runsaasti läheltä ja kaukaa. Seppeleidei])| • kukkavihkojen ympäröimän arkun kahden puolen oli Alertsinvkunmavar: tio.: Surunvahtcelusanomia: pii - lai^«" tetty en puolilta maata. , Joukostamme •, ikuisest i poistuneep, toverimme kuolemassa päättyi ^>'östa_ ja toiimnna!sta rikas elämä. Hänen työnsä erikoisesti urheiluliikkeessä jääpysyväksi ja; kuolemattomaksi..-,- Uoti. ^' ' , • - /anhat puoli häviölle tule Toronto. — "Traditio: faisuutta liberaali- ja alilla ei ole enää ole: George Harris, United :I iio and Machine Worke] Ullien (CIO) sihteeri u; vosion kokouksessa äsk. (iän tulee valita CCPin Itto- kuin maakuntah Kolmenkymmenen U] saston edustajat Ontar becista osallistuivat: missä tehtiin suunniteln politiikkaan kuin union jalkankorotusvaatimuks den. Meillä on.edelleen p Tie", jatkoi Harris, "että He perustettu työväen puolue, johon kuuluvat ryhmät, CCF, LPP ja m kain vähne kan-san ei hallitusten -saamiseksi," Umon johtokunnan : ohjelmassa, jonka myös vaksyi, painastetaan s: ei ole aika käyttäytyä tai antaa peräksi taist meillä "ei olekaan käy parasta mahdollista tai! Tilanne maassa, joki hallituksen nykyisen . heutama, vaatii paato: taa konservatiivi- -ja lib havioon saattamiseen leissa. .. Tähän johtof tultu: Abbottin suunnit käsittää kieltäytymisoh dan asukkaille, pääasia tain dollarien puutteen lellisen tutkimuksen ka arvioinut huolellisesti suunnitelma saa aikaai den valmistamisessa r kum tyonkm mahdolli oonottaenja tullut sii etta molemmat vanhar eet tulee saattaa häviö Ottawan uudessa suu levissä rajoituksissa on kotimaisten markkina: nen ja kotimaiset mar vat 94 prosenttia sähk Yhdj-svalloista tuotetti tarvikkeiden tuonti mahdolhsimman vähäj '•an kauppasopimuksei mahdollisuutta vientii; teollisuuden edessä on jänne.-;;; ;.••";';;•".-:;•; ;;': UE on jo aikaisemm: laajempaa "kahsän h sanottai-snn . "työväen-toksi", mikä ;saisi voi mmattiunioilta.; Muti Jtlman aikaansaama h; lisuude-ssa pakottaa maan toisen^vaihtoehd Iintisella ;rintamalla.:. TTMMTNI SIMMS,, HOOKER <S . vakuutuksia ja kiin rnmion Bank Buik Ont;—:Morketteja," ;ja ja vakuutuksia. ;. i HUOM.! W Ö R K E R S ' RESTAU of SouJh Popcup 47 Crawford SOUTH PORCOP» •:;: Suosittelee: suoma situnnettua roukaan Koma.;: Ravintola au • Siistejä kalusteti asunnoiksi. Kulutta täytykää sisälle. SUOMALAINEN : J. Erich La BARRISTER, SC NOTART Pl Suite 4, MarshaU-Ec Timmins Puhelin ; YKSI JAS WOR VAL
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 31, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-01-31 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480131 |
Description
Title | 1948-01-31-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
lAuantaina/tamniUc. 31 p---Saturday, Jan. 31
- Zodepeiideot X^bbr
of' Rimisb C^nadtapR. £ s -
tJMiitfifd Kov. 6tb 1917. Authorized
*sii»cond dass mtäl by the Post
iOfZice.;Dnartmeot. Ottawa. Pub-
Ilfiliedthz&e weekljr: Tuesdays;
•S^uraäays and Satiirdays by Vapaus
' AlUidxing Company Ltd., at 100-102
rEbn St. W.. Sadbtuy, Ont^. Canada.
Telephones: Business Office 4-4264.
Editorlal Office 4-426S.Manae:^
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address Box 69, Sudbory. Ontario.
Advertising rat» upon application-
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa; 1 vk. S5.506 kk. $3.00
3 kk. $1.75
Yhdysvalloissa: 1 vk. $6.50 6 kk^ $3.50
Suomessa: 1 vk. $7.00 6 kk. $4,00
bänmaallisuus ja työväenliike
. J on aikoihin c^^Ietiy! Isänmaallisuuskin leimataan nyt lyö-
: väenliikkeen paheeksi: Ja eri maiden työväenliikkeet nosta%aikin
:i isänmaallisuuden lipun, omien maillensa itsenäisyyden ja vajjauden
.puolustamisen taistelulipun yha korkeammalle. ;
Kuvaava seikka tässä yhteydessä on Suomen maalaisliiton eriiän
huomatuimman poliittisen pakinanikkarin Tompan Tuomon äskettäinen
pakina, missä syytetään Suomen kommunisii.sta sisäministeri
: Leinoa liiallisesta isänmaallisuudesia.. Näin kirjoitti Tompan Tuomo
; ministeri Xeinon uudenvuoden tervehdyksestä: ; .Sisäministeri
Leinon puhe oli tyypillistä salonkikommunismia, Sensijaan, eitä hän.
olisi siteerannut oppi-isäänsä Parta Kallea (Mar.xia) ja Lenin-Ulja-ijoffia,
lainailikin hän Johan \VilheIm Snellmania . . Jo on to-,
della aikoihin eletty kun Suomen pesunkestävä porvari syyttää maanosa
johtavaa kommunistia liialli.sesta isänmaallisuudesta!
' . Tämä sellaisenaan on ajan merkki. Historian nykyisessä mur-
*, roskaudessa nousee kunkin maan työväenliikkeestä se voima mikä
i kaikkein päättävimmin ja epäitsekkäimmin taistelee oman maansa
•parhaitten etujen puolesta. Työväenliikkeen johdolla käytävä taistelu
pkansanjoukkojen suuren enemmistön taloudellisten ja, poliittisten etii- ;
'Jen puolesta muodostuu nykytilaniees.sa taisteluksi kansallisen vapau:'
Kden ja itsemääräämisoikeuden puolesta. Täten kysymys isänmaalli-
: suudesta saa tykkänään uuden sisällön ja merkityksen aina siinä
on todettu, että Suomen porvarien pakinoitsi-f
jat rupeavat syyttämään maansa kommunisteja siitä jos he lainaavat
toy Mutta tuo ilmiö ei suinkaan rajoitu Suomeen, italian molemmat
feftyöväenpuolueet ja koko unionistinen liike omaksuu isänmaallisen,
f Sv taistelutunnuksen Marshallin suunnitelmaa eli Yhdysvaltain isän-
* nöimispyrkimyksiä vastaan.
i
Euroopan uusissa demokratiamaissa on työväenliikkeen johdolla
„:fejLrakennettu kaikkien isänmaallisten voimien yhteinen rintama suur-li.
pääomaa ja sen taantumuksellisia asiamiehiä; vastaan, jotka ulko-maisen
pääoman ja moraalisen tuen avulla yrittävät ehkäistä vasta-voitetun
demokratian vakiinnuttamisen ja edelleen kehittämisen.
Kaikkialla siirto- ja puolsiiriomaissa työväenliikkeen eri haarat ,
MUUT LEHDET Työläisten yhfenäi-
HALKKUVAT VÄAK.ilÄ PLUTA . syydessä on niiden
•'Rajvaaja" ja Toromon "Vapaa Sa^
na" vuodatiiavat nyt krokodulinkyy- i 1^ ' •
neleita n^. virolaisky.ymyksen J ^ ^ - ! {0(1611111611 YOMIS
dosta ja sehii&vat asJaa kuten paho-'
osallistuvat isänmaalliseen kansanliikkeeseen oman maansa demor
itraattisen itsemääräämisoikeuden ja kansallisen vapauden puolesta.
Jvieraan maan. sortajia ja orjuuttajia vastaan. Kiina on tässä paras
'esimerkki.
r«? Samoin;täällä kotona. Canadassa, CCF:n teräväsanaisimmat
kritiikot^ /LPP: n johtomiehet ia unionistisen liikkeen lukuisat edus-^
«itajat ovat tämän tuosta viimeaikoina syyttäneet liittohallitusta siitä,
e l e t t ä se on antautunut Yhdysvaltain hallituksen painostuksen edessä
? F Ja siten luopunut tärkeistä kansallisista eduistamme. Kaikki merkit
4 viittaavat myös siihen, ettii porvariston väljähtynyt ja väärinkäyti
t ' tämä isänmaallisuuden lippu: on muuttumassa todelliseksi taisteluli-
^4 puksi. mitä kantaa järjestynyt työväenliike, niin Canadassa kuin
-.'•'muuallakin maailmassa. Ihmiskunnan historia on nimittäin saavut-
.3? tanut: sen kohdan . m i s s ä kaikkien johtavien maiden työväenluokat
ovat nousemassa johtavaksi ja määrääväksi kansalliseksi voimaksi.,
5i Tässä tilanteessa työväenluokan asia yhdistyy erottamattomasti kan-
:< säkunnan asioihin ja etuihin.
4^^-: . Tämä ei luonnollisestikaan ole mieleinen asia porvaristolle mikii
•f(^1'joutuu tässä tilanteessa yhä huonompaan asemaan .siinä määrin, ettii ^
r^JJ-^-on työväenliikettä syytettävä Jo liiallisesta isänmaallisuudestakin, kuten
tämän kirjoituksen alussa todetaan. Ja taistellessaan kansakunt
a nanparhait puolesta työväenliikkeen velvollisuus on päättävästi
kaapata i.sänmaallisuustunnu5 omiin rautaisiin käsiinsä niiltä,
jotka ovat sitä väärin käyttäneet pitkän aikaa. ;
Me kaimatamme Helsinkiä
Oikein tai väärin, mutta mc olemme sitä mieltä, että Suomen
tulisi pitää Helsinki edelleen pääkaupunkina, ja että Suomen ulko-
- jä sisäpolitiikka tuottaa silloin kaikkein parhaita tuloksia, jos ne ori-sentoituvat
ensimmäiseksi ja viimeiseksi Suomea ja vain Suonien kan-r
san parhaita etuja kohti.
Tämän vakaunvulxsemme i)erusleella me emme voi liittyä niihin
: • Toronton Vapaan Sanan neuvoihin, mitä mainittu lehti epäilemättä
A p>-ytämätlä Suomen hallilukselle viime tiistaina toimitu.spalstaltaan
^ antoi. Mäinitu.<;.sa kirjoituksessaan \'apaa Sana kieltää Suomen
H; hallitusta tekeniäsiä keskinäistä puolustusliittoa Neuvostoliiton kans-;
» 53 ja tätä neuvoa perustellaan mm. seuraavasti:
\ "Suomen kieltäytyminen jyrkästi allekirjoittamasta mitään soti-
#4 lassöpiniuksia A*enäjän.^^^ maan kanssa herätläi:?iih\ieisesti
iii sangen suurta huomiota ja lisäksi se, antaisi länsimaisille kansanval-i~
i täisille ntaille sangen voimakkaan aseen \'enäjää vastaan . . . Mutta
WVsen me väithmnie.elta se terasuiisi esimerkillään monia .Euroopan kan-soja
taisteluun vapautensa puolesta • kommunismin v a a r a a vastaan
. . ."
'-'i' Vapaan Sanan mielestä Suomen pitäisi .jälleen viitata kintailla
liii^jin kansallisiin etuihinsa ja antautua länsimaiden välikappaleeksi,
•^^'^r.Kuolkoot suomalaiset sotiin ja kurjuuteen, kunhan vaan saadaan
Suomesta "'voimakas ase Venäjää vastaan'", sanoo Vapaa Sana!
'" _ Meidän käsityksemme on. että Suomen kahsa on saanut tarpeek-
.seen tällaisena venäläisvastaiscna aseena olemisesta, eikä halua enää
Jl, sitä virhettä uusia. :Meidän kasiiykiemme nnös on. että suuri cnem-
-mistö canadänsuomalaisista pitää. Suomen kansan onnea ja rauhan,
:V'mahdollisuuksia paljon tärkeämpänä kuin: sitä;. että Suomesta saa-
V 'täisiin \'apaan Sanan uneksuma -ase Venäjää vastaan",
^f^v Jos taas Suomen" kansa demokraattisen hallituksensa ja edus-
/kuntansa kautta katsoo maan itsenäisyydelle ja rauhalle edullisek.^i
lailekirjoitta^ puolustussopimus joidenkin naapurivaltojen kesken Ja;
'J' erikoisesti-Neuvostoliiton kanssa, niin meidän canadansuomalaistt-n
i;'•myötätunto on sen takana, sillä, me käsitämme, että vain rauhan-
'i .omaisin keinoin ja läheisessä ystävyydessä naapurimaittensa kanssa
•>V>voi Suomen kan.sä selviytyä nykyisistä vaikeuksistaan. Siksi me olem-
,?r-me niin "vanhanaikaisia", että panemme ehdottomasti Suomen kan-
„'!~5an omat edut etutilalle ja hylkäämme tinkimättä Vapaan Sanan
j.y\fusfasistisen ajatuksen, että Suomesta pitäisi tehdä "voimakas ase
^Ä^enäjääf vastaan", missä ominaisuudessa Suoriil ja .Suomen kansa
lamen raamattua. .Mutta Yapaa Pohjola
<.SKDLj kirjontaa asia.sta mm.
.seuraavaa:
"He pakemvat omasta maastaan
Suomeen -.vaittyak-seen ; joutumasta
naisiarmeijaan ja. sna tieia , rnyos
taisleltmaan .Saksan puolesta Neuvo.s-loliittoa
va.staan. TaJloin kuitenkin
Anthony a.seit! hesdan vaJjttavak.seen
Joko lulla palauteluk-s: .sak-salaisille,
-sus surrnan suuhun, tai .Jiittj'a Suomen
armeijaan tai ehka myo.s ryhtyä laaiiä
typvelvolJj.se.^si kaukai.sim korpun.:
Useimmat valiusivai .Suomen armeijaan
liittymisen ja joutuivat siten
taistelemaan Neuvostoliittoa vastaan,
vaikka olivat .sen kan.salai.5ia. Virolaisien
saattaminen lallaLseen pahaan
välikäteen tapahtui tiettävästi yhteis-ymmarrykse.
ssa Horelhh kanssa ja
monien:, muidenkin oikeistolaisten
myotavaikutuk.sella."' ;
Kun. sitten. Valpo rauhansopimuk-
.sen täyttämiseksi ryhtyi varovaisuus-,
toimenpiteisiin virolaisagenttien suhteen
jatkaa lehti —. pahensi oikei.s-tolehdisto
heidän asiaansa viranomai-
.siin .suuntaamallaan . kiihoituksella,
mmka lisäksi naita asioita hoitava u l koministeri
Enckell viivyttelyllään au
-heutti uuden pyrkemman huomautuk-
.sen Neuvostoliiton taholta. Lehti jat-kaa:--'-
"Vanhat kokemukset ja uudetkin Oireet
panevat otak.sumaan, etlu oikeistomme
aikxjo kayltaa taman pako-lahsjutun
hallituksen vasemmi'stomi-ni.
stcreita vastaan.: Tämän johdosta
on syytä jo ajois.sa todeta, etia^^va.sem-mi.
stolle ei ole: mitaan vastuuta koko
jutusta. Vastuu kuuluu alusta loppuun
oikeistolle; Oikcistolai.set miehet
ovat .saattaneet pidätetyt .siihen asemaan
ini.s.sa he nyt ovat, oikeistoon
kuuluvat, olleet vastuus.sa asian .hoi-dassa
-ja oikeiÄtolaiset vihdoin ovat
hyökkäilyillään todennäköisesti aiheuttaneet
Neuvostoliiton . puutiumi-
.sen asiaan."
KäDipällä. —
TEXNESSEKN "OIKEUTTA"
"Konekivääri ja nuija nayttaa t u l leen
varsinaisiksi 'työsuhteiden' välineiksi
Nashvilles.sa; Tcnnesseessä, jos-,
.sa CIO:n terastyolaisten järjestöön
kuuluvat lyolai.set ovat olleet lakossa
marra.skuun. 10 paivasta lahtien.
"Kymmenen maantiepoUisia otti e-raan
GlO.n virkailijan käsiteltäväkseen.
Kaksi kylkiluuta rikottiin. Hän
sai pahoja kuhmuja ja. vaatetus re-vitiim
riekaleiksi. Valtion poliisit
pysäyttivät kaksi lakkolaista sivutiellä
ja 'läksyttivät* heitä nuijilla.
Eras UST.n virkailija vangittiin 'irtolaisena'
ja CIO:n jarjestämiskomi-tean
tirehtööri teljettiin vankilaan tekosyiden
perusteella. Valtion poliisit,
Jotka on aseLstcltu lyhyillä konekivääreillä
JK pistooleilla, ovat uhkailleet
lakkolaisia . . . " - r - Työmies.
ASIANTUNTIJAN LAUSUNTO
"Halpa . |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-01-31-04