Vapaus, October 20, 1926

              S ^ 4 KesMviik&oiia^ lolak. 20 p:na—WeA, Oct 20
VAPAUS
Canadan saoaialaisen tyoväeatSn ainoa aäneniannatoia,
Bme8t$7 Sudbozyssa, Ont., maanantaina, keBkmOdcona
Jä penantaina. ,
- S. G. NEIL^ ARVO VAARA.
Registered at fhe Post Office Department» OttavTa,
as eecond claas matter.
T I L A U S H l ^ A T : ,
Canadaan ykd vk. |4.00, pooli vk. $2.25, kolme kk.
^^'%iiyJ&ma /^Suomeen, ykd vk. $5.60, puoU vk.
$3i00 ja kolme kk. $1.75. _
(räauksiä, foita ei sentaa raba, ei talla,lähettämään,
yaitsi aHiamiesten jojlla on takarikget.
• ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotnkset '$1.00 kerta, $2.00 .kaksi kertaa.
Avioliittoonmeno ilmotnkset :50c palstatnuma;;
/ Mizaenmuutosilmotakset SOc kerta, $1.00 3 kertaa.
/ Syntjmäilmotnkset- $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa-
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotnkset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
kiitoslauseelta tai muistovärsyltä. ^
Halutaantiedot )a osoteOmotukset, 50c kerta, ^1.00
kolme kertaa,^ , . .. * . <
^ niapaisilmottajien i a ' flmotnsakenttnanen on, vaa-aittaesaa,
lähetettävä ilmotOBldnta_etnkäteen.
Joa ette milloin tahansa saa ^vastausta enslmäiaeen
kirjeeseenne, kirjöttakaa uttdelleeii liikkeenhoitajan per>
eoonänisella nimellä.
^ .1. V . KANNASTO. Liikkeenhoitaia.
Kynnys NeuV/Ostoliitosta Amerikaii
^öväenliiton konventsionissa
' A. F. of L:n johto koetti tefada parhamosa koetta^»
feaan pysyttää
pois Detroitin konvenlsionista. Mutta turhaan.' Daily
^^rkerlurjoUaa asiasta 6^^
Sen vanhan ladyn yritystä, Icoettaessaan lakaista luu-dalla
merta takaisin, voidaan pitää sataprosenttisesti
onnistuneena vertaillessa A. Fr of L:n viiicakunnan
^yrityjcsien tuloksiin, sen koettaessa estää Neuvostoliiton
tunnusjlamiskysymyistä tulemasta väitte^^nalaiseksi kon-irentäionin
puhujapaikalla. •
Ei mikään .irama9ttisempi tapaus häirinnyt .ame-rikalaisen^
anunattiunlonistisen . Uikkeen' .jöhtajain
vuotuisen/ kokouksen juhlallista jratdiaa kuin
Shenvood Eddyn puhe. Tapaus symholisoi Ve
^näjän köyhälistön vallankiunotiksen eteenpäin marssia
Ja kääplöi vihollisensa viheliäiset yritykset, jotka; pyr-
:kivät .^tamääa sed saavutuiiiMii maailman ,.c^imäiäta!
työläisten jäl-talonpoikairi fa^llitdsta^esimtym^^stä m$i-
/nehikkaassflt • asussaan aiieiikaiaisen työväenluokan
edessä , »
^Ä. F. of L:n koneisto oli järje^nyt kaiUci^ y»^
ifikeäcseen taaskin Neinrosloliittoa ja kommunisteja ii;^
, man vastustusta pul^ujalavalta.' •
iMutt^ ajat oyat'i|iuu^uneet.. On olemassa JEinunattl-unioitten.-
vidkaiiijain^^talousasiain .tutkijain, «anom^-
Tehden tphnittajain'ja',tyovaen' lakimiesten edustajisto,
jolla on jo matkatavarat pakiattulna,' valniiina' mene-"^
mään Neuvostoliittoon,'^ lähetystö; joka on saanut run<
«aasti julkista huointota.' Ja, brittiläiset ,veljesedu9tajat,
ptÄuivat ylistellen Neuvostoliittoa ja puolustivat maa­ilman
ammattiunionistisen liikkeen yh^näisyyttfi:*' Det­roitin
ayoinienpajan ajajain hy^dcäys,.mikä oli Uiton
faimhamppbjohdoUe ylläty?,- ,yaatl. suuret ,niäärat ^sen
heikosta rohkeusmäärästä; ja .Idrkko sekä N. M.^fC. Y.
liittyivät vielä hypkkaylreeen. ' Niin tuli huolellisestt
rakennettu taWtumuk8en rdcennelma kolisten alas säi-kähtyneenfbyrokratidn
edessä. * - • ' ' -
" Epäilemättä tulemme kuulemaan '^itä tavallista va<
littelua «Icbmmunislisestä^ pröpagLhdästa¥ 'emin'ekä'~n!ie
kiellä, eUenmieko ole. tehneet'"parastamme saattaak-semme
Neuvostoliiton , tunnustamiskysymyksen amerl
kalaisen tyoväenliikkeen/eteen. Me vain olemme ko-vin
hyvillämme, etteivät, yrityksemme ole olfeet turhia.
' Tietenkään tei Sherwood Eddy ole kommunisti eikä
ymitenkään kommunistien vaikutidcsen alainen—• 'paitsi
,siinä mielessä kuin kail^i ne rehelliset idealistit; jodca
sellaista tuntevat vieraillessaan r'maaihnan. ainoassa
maassa, rinissä työläiset; ja talonpojat hallitsevat ja' käyt­tävät'valtaansa
ko'mmunistisen yhtebkunnanrakentami-
£«en, auttaen samalla |iathäansa mukaan kapitalisti-, ja
siirtomaitten' työläisten taisteluja järjestymään ja käy­mään
voittoisaa taistelua köyhälistön vallan puolesta
', Me olemme kiitollisia Shenvood Eddylle iaivan sa­malla
tavalla kuin me olemme kaikille rehellisille .in
tellektuaaleille, joilla on rohkeutta sanoa totuus-Ve
näjän vallankumouksesta ja luokkamme muista saavu­tuksista.
Mutta Sherwood Eddy; yksin ei koskaan olisi voinut
tehdä tyhjiksi niiden taitavien temppuilijain huolelli­sia
suunnitelmia, temppuilijain, jotka A . F. of L: n kon-ventsionien
asioita johtavat.^ Tapahtuma on merkille-pantaa,
koska se osottaa A. F. of L:n byrokratian tä
hän asli ilmeisen eheältä; näyttäneen rintaman heik­kouden,
ja on se sen lisäksi vielä merkillepanlavaj että
: laniä' heikkous ilmenee työväenluokan sellaisen perus-merkityksisen
pÄiiltisen kysymyksen" yhteydessä kuin
on Neuvostoliiton työläisten j a talonpoikain hallituk­sen
lunnustamiskysymys.
Jäsen joukko] en painostus tuntui tässä konventsionbsa
suuremmalla voimalla 'kuin on tuntunut vuosikymme­neen.
Päätös autoteollisuuden järjestämisestä, Eddyn
puhe Ja se suosiollisuus, mitä se osakkeen sai, virka­kunnan
ilmeinen epäonnistuminen säilyttää tässä kon-ventsionissa
se tayajllinen hiljainen, äärimäisiramänar
vokkuuden ja pidätläväisyyden ilmapiiri kaikki nä
mä ösottavat, että amerikalainen työväenliike, huoli­nutta
siitä, että johto koettaa pitää sitä kahleissa, un
toipum^sa sodanjälkeisestä hozrostilasta. ja; osoUaa
merkkejä siitä, että se on parantumassa myi^ckyhuu-raeesJa,
minkä imperialismin agentit työväenliikkeessä
<A*at sille aiheuttaneet. ' \ '
: - y
'^Politiikkaa"
Konservatiivit ovat .valinneet uuden johtajan Meig-hcnin
tilalle. Noin vuoden ajan on Quebecista päin
itsepintaisesti vaadittu muutosta puolueen johdossa
sillä perusteella; että konservatiivinen puolue tarvitsee
5oaren miehen johtajakseen. ^ Nyt silla on johtajanaan {f
iso mies — Ontariosta. ,
Tämänpäiväisessä politiikassa on H u ^ Outfarie kon­servatiivien
johtaja liittoparlamentissa. Hänen - poliit­tisia
vakaumuicsiaan voi jossakin määrin selittää se
tosiasia, että vaikka hän — liberaalina—^ oli I.aurierin
kanssa samalla kannalla sotakysyroyksessä ja ankarasti
hyökkäsi Bo?denin suunnitelmaa vastaan.kolmenyriste?-
Hjän lahjottamisesta brittiläiselle laivastolle, niin kui­tenkin
hän vuonna 1917 -r- kokoomukselaiflena — ky­keni
olemaan ensimäinen liberaali, jrka julisti kan­nattavansa
pakollista sotapalvelusta.
Hän meni liberaalina Bordenin kokoomushallituk­seen,
:€S9dan voittamiseksi», mutta sadan jälkeen.; jol­loin
vain hyvät konservatiivit saivat olla kabinettiminis­tereinä,
jäi hän edelleen kabinettiministeriksi.
Liberaalit väittävät, että hän yhä on yhtä hy\'ä libe­raali
kuin hän on milloiidcaan ollutkaan, ja he mah­dollisesti
ovat oikeassa. -
MacDonald liberalismin asia-
Huolimatta' historiasta, huolimatta Neuvostoliitosta,
huolimatta elämästä; kirjottaa Worker, Ramsay Mac-
Donald n^tävästi edelleen pitää sosialismia «kirjalli­sena
terminä». Sillä perusteella, että työväenpuolueen
tulee liittää itseensä cmustatakkisia työläisiä», vaatii
hän nyt vapaita käsiä seuraavan: parlamentaarisen tais­telun
käymiseen, ilman; «kaidceitteh kaavojen» haittaa.
Se, että MacDonald, joka on pilkannut,työväenliik­keen
..jokaista periaatetta; nyt ptdiuu noin kielevästi
«kasilleen vapauksien» myöntämisestä, osottaa ainalun
ösdcsi, kuinka pitkälle britUläisen työväen oikeasiipi
On kulkenut yleisldkon jälkeä. Mutta me emme^ voi
käsittää, - miten hän voi puhua kankeista kaavoista
Britannian työväenpuolueen yhteydessä ja odottaa tu.-.
tevansa otetidcsi vakavasti. •
Robert Williams, entinen • vallankumpuksellinen ja
työväenpuolueen puheenjohtaja^ joka: äskettäin kapita-listilehdistön
kautta^ julisti: «Minä en tule enää mil­loinkaan
kannattamaan yleislakkoa», on selittänyt kan-nattavonsa
MacDonaldia. >
Tämä on oiva yhteenliittymä. MacDonaldia on syy-tetty^
pelkuruudesta, ja häiji on nähtävästi kääntynyt
Williämsin puoleen avunpy)bnöllä.;:/Kumpikin;he
«hyväksyy sosialismin aatteet yleensä», mutta käy yhä
selvemmäksiidtä he erikoisesti hyväksyvät Uoyd^^(^
gen aatteet.. MacDonald ja Bob Williams, kaksi koin-syömää
messiasta, johtavatvBritanniatt^:LtyQväenptioluett%
. liberalismiin, Tausuu lainaamamme lehti. •
i Selväpä todistuksena siitä; että Ramsay MacDonald
erikoisesti hyväksyy Lloyd Georgen aatteel>ja sosialis­min
aatteet'vain yleensä, lienee sekin, että - hän työ-yäenpuolueeti
vuosikpkoulcsessa esitti «otnanaan» l^oyd
'.di^brgelta v varastäman^ai: .a^aarisuunnitelman, ^^ih^lä
kaniiaieiaanfimmden ;.kam^
^en' nykyisille omistajille maksetaan korvaus. Sosia
listinen suunnitelma :olisi vaatinut maalojrdien.rosvoa
mien maittöiv kansallistuttamistav^;^^^^^^
korvauksitta. •' ,
tlntistiedot kertovat, että kokouksessa, oli täysivaltai­sinaedustajina
-nbin^/^^
Päätöstä^; jolla könununistit /yiiiue vuonna, karkotettiin
puolueesta,' ei siisr ole voitu täydellisesti toteuttaa. Niin­ikään
kerrc^taan kokouksen hyväksyneen ponsia,' joista
/^dessä vaadittiin Versaillesin' rauhansopimuksen' ku
moamista, toisessa' Davressuunnitelman .-peruuttamista^
kolmannessa Neuvostoliittoa vastaan tähdättyjen ':Lo-camon.
sopimusten: hylkäämistä ja eräässä kannatettiin
maailman aseistaribumista. 'JEmme^ ole «aaneet tie­toomme,
oliko MacDonald; niiden j oukossa,-jotka kan­nattivat
näiden ponsien hyväksymistä,'>vai nijtä vastaani
mutta kaikki tietävät sen, että sama MacDonald oli in^
nbkkaasti kannattamassa Davreslänkieip asettambta Sak­san
työväenluokan kaulaan. - ~ ' —^
'. Verrattain : läheinen tulevaisuus kuitenkin osottanee,
onnistuuko; MacDonald ja kumppanit täydellisesti yri­tyksessään
johtaa Britannian työväenpuolue, liberalis­miin.
/ ^ ' '
"Wliit^ finns"
«Industrial Solidarity» kirjottaa meille viimeksi saa-/
puneessa numerossaan Por^ Arthuriu metsätyöläisten
lakosta. - Lehti kertoo, että lakonalaisilla. kämpiköillä
on «valkoisia •; suomalabia» lakonrikkurihommissa.
Yleensä tila lakkomailla on sentään lakkolaisille kai­kin
puolin ^edullinen Ja pikainen :voitto näkyvissä.
Port Arthurin ympäristöllä on aina ollut valistuneita
melsätyöläisiä, jotka ovat ymmärtäneet järjestymistä ja
Jaksavat pysyä tässäkin taistelussa yksimielisinä. -\
Mutta entäs nämä «valkoiset ^uomalaiset»?
Amerikalaiscen työväenliikkeeseen ovat suomalaiset
aina ottaneet osaa kelpoisaiia aineksena. Heillä ei ole
mitään: hävettävää entisissä toiminnoissaan sen jälkeen,
kun kolmatta vuosikymmentä sitten suomalaiset työläi­set
toimittivat Jouldcpe^roamisensa kansallisista raittius-seuroista
ja kirkkokunnista.
Nämä valkoiset ovat niitä^ Jotka olivat vuoden 1918
aikana teurastamassa Suomen luokkatietoisia työläisiä.
Ammatti on sama.' nytkin.. Toisinaajt^ voi lakonrikkurm
toimi vie;.du seuraavassa kehitysasteessa kansalabsodan
rintamalle iahtareiden puolelle; px^t valkosankarxtus
jatkuu lakonrikkurin' toimena. Kun bio Suomessa tuli
kuumaksi 'kansalaiss(^dan jälkeen, piti näiden raukko­jen
lymytä Ganadaan.: Mutta-he erehtyivät. Sielläkin
on vastassa työväenliike, lakot ja luokkataistelu.
-Mäma valkoisten hyenain leiritulilta tälle mantereelle
saapuneet luikit ovat nyt siis vain jatkamassa ammat­tiaan.
Tunnemme Canadan valistuneita, luokkatietoi­sia
työläisiä, heidän sitkeyttään taisteluissa, heidän
kokonabuuttaan. Heidän tabteluitaan tuo valkosuo»-
malabten rikkurilauma ei pääse särkemään, T - ^ Työm.
Inpialistiefl varustdot
Sitten knUlniEan Wasbingtonin
aseistariisnnuskonferenssin on Eng­lanti
rakennuttanut tai on rakenteil­l
a 18 risteiKjää,^10 vedenalabta .lai­vaa,
2 hävittäjää ja lukuisia muita
sotilaallidssa V toimissa käytettäviä
laivoja. - Englannin laivastomenoar-vio,
on viimeisteh 3 vuoden, knluesr
sa oHat>£«uraliv3: V. 1924 58 milj-puntaai
1925 55,800,000 puntaa ja
1926 60,500,000 puntaa.
. Genevei;! v aseistariisumiskonferen»^
sissa on pidetty leikkiä mnka ases-tuksen
ja laivastovarustelujen ra-r
jottambeksl. x Mutta kaikki ovat
menneet niyttyyn. Kukin imperia^
listinen maa: haluaisi rajottaa kak­kien
V muiden v maiden asestusta,
mutta i ei i - omaansa. : Englantilmset
ovat lausuneet kannatuksensa^:Yh­dysvaltaa:;.;;
valtiosihteeri Kelloggin
hiljakkoin ilmottamaan. aseistariisu-misobjelmaan^
Aseistaribumisohjel-mia
saattaa olla-minkälabia tahan­sa,
mutta kuitenkaan Englannin im­perialismi
;^ ei tunne mitään muuta
varustelurajotusta kuin -sen^srmitä. ei
ehdi' rakeniäa.-
Ranskaa varastelat
Ranskan laivasto varustelut : ovat
paljon y suuremmat kuin mitä:: W
hingtonin konferenssissa tehty .sopi­mus
edelljrttäi^. VuonnaTl922
Ranska rakensi* 3 risteilijää/' 6 hä­vittäjää,
12. torpeedolaivaa, 12 ve­denalabta
sekä Shden taistelulalvan;
jota* voidaan,: käyttää lentokoneiden
avustamisessa j ^ - kulettamisessa. •:-
Vuoqna: 1923 :'^kennettiin ' 9: ,ve-denalaistOj
1924' rakennettiin' 2 ris­teilijää,
6 torpeedolaivaa.' j a 2 v©^
denaliabta. . 1SI26 ;,on rakennettu
tai on rakenteilla yksi i^steilija, 3
hävittäjää, 4 torpeedolaivaa;'? Ve-denalabta^
ykdi; vedenalaisten emä^
laiva, 2 tankkilaivaa j a yksi harjo-tuslgiya.
V K a i k k i ! l a i v a t eivät: ole
vielä: valmiiksi V rakennetut,' ^ mutta
tufevat lähimmässä tulevaisuudessa.
' Vielä: on: teht^ suunnitelmia niin»,
kin: kauas: eteenpäin vlcuin 1930,; jolr
loin .^dellbten iisäksi: Ranskan sota-laivasti'
käsittäisi' 4 ' kevyttä ristei­lijää,
6 hävittäjää, 26 torpeediy&!
nettä ja 39 pienempää j a .^uurem-paa
vedenalaista.. ^ ,
Laivastomenott ovat olleet "vii-meisten
::neljäni* vupden d i k a n a l , -
042,841,000 frailgia, l,088,237,p00
frangia, l,31ltd62,O00 ja 1,400,-
000,000 frangiat^ifRanska- on my3s
kehittänjrt itselleen, r.jättiläbmäisen
8otäiImaIaivaston>s,
. Japan^Rvarnttciot''
Japani .on: ral^entanut tai, on ra-
.kenteilla Wa8hin|^nin konferenssin
jälkeen; sotalaivqja: seuraavasti: 10
ensiluokan .rbteilijää, 8 ilmalaivain
kulettajaa, 2 to^eedolaivaa,, 20 hä­vittäjää,
suunni^elun alaisepa 16
hävittäjää, toisenluokan hävittäjiä
7, 41 vedenalaista, osaksi," raken­netut,
osaksi' rakent«lla-*jaxv6. mii-nain
hävittäjää."
Japanin talouselämä on hurjasti
kärsinyt tällabestaasestantnnuses-ta.
.Monet japanilaiset katsovat tur
levaisuuteen ' hyvin synkästi, sillä
jatkuva :'äsestaiitumbki]^afla - saat­taa';
Japanin : hyvin; huonoon aser
m a a n . S i t t e n Wa8hingtonin konfe­renssin
' on: Japani. kuluttanut lair
vastovamstelnihin: 355,000^000 dol­laria.
Varasteluja yba jatketaan :
^YlidysvaItain valtiosihteeri Kel-log^
n kirjelmä, koskien suunnitel­maa
uudesta : asestuksen rajottamir
sesta,' on otetta vastaan It^iassa
sangen: Icylmästi, ^ Italialaiset selit­tävät,
että ^'Kelloggin suunnitelman
tarkotuksena on vain lujittaa suur-
Taitojen yiiherruutta ; mereHä, asetr
tamalla esteitä .seÖaisten laivojen
rakentamiselle,.:^, joita pienet .vallat-voivat:
ainoastaan saada.. Italialai­set':
eivät halua;, rajotuksiavaruster
luihinsa, he. kaipaavat^ Ibävarusteluir
ta.
Kun. vielä huomautamme; että
Amerikan varustelut eiv|lt missään
suhteessa ole jälellä tobten maiden
varustelubta, hiin, toteamme, v että
imperialistinen rauhanpuhe j a kon­ferenssit
> ovat mitä i suurinta il\pei-lyä::
ja petosta.:; Imperialisteilla ei
ole kysymyksessä 'mikään muu
kuin vamstautuminen tulevan veri­leikin
varalle. .
KommuiiistqiiaoliK
KAIKILLE KAUPUNKI. J A KYLX-K
O M I T E O i U X VIIDENNESSÄ
PIIRISSÄ
Toverit! \
' Piiritoimikunta lähettää kaikUIe
kaupunki-, j a - kyläkomiteoille huo­mautuksen
5 sentin verotuksen suh­teen
tämän' vuoden kolmannelta ;nel-
^jänne^^eltä v, j a st^älla toiydo; ett^^
suoritus-tästä verosta tehden mah-'
doUisimman pian. '
/
'Samalla-:' haluaa- piiritoimikunta
huomauttaa, että sen- taholta ,. on
jcaupunki- ; j a ^^kyläkomiteoille : lähe­tetty
.-.vraporttikaavakkeet; jo .tobtia
kuukautta, sitt,en; ymmärryksellä et-'
t^ ne palautetaan täytettynä takai-riiivmafadollbjmman
- pi^^
kin on vielä;. 'Useampia paikkakuntia,
jotka eivät ole näitä kaavakkeita
lähettäneet;iakaisin.Nyt kun. puor-
Iueenr.:;tahoIta .erikoisesti -'vaaditaan,
selostusta.:yleisestä 'tilanteesta' pif-rbsä:
on välttämät&ntä^:'>€ttä jokai-j
nen paikkakunta ottaa' tämän huo-!
mioonsa : ja korjaa -leväperäbyyten-flä,
täyttämällä ne ensi tilassa.
Toverillisesti
C. kp.' 5mnen piirin piiritoSmi- .
kunnan puoleEtr - - .
' • H. Elimen, siht
YHDEKSÄN PAIVAA
SUURUKKOÄ
Kirjottanut A. Ji^' Gook,VEnglannin kaivosmiesten liiton sihteeri.
^^Suomentanut T. V.
. 5/ '
: (Jatkoa edell.na*oöii.) .
Ammattijärjestön päätökset
. Eräät meistä ajattelivat,: että ko-:
kous olisi tullut pitää jo aikaisem­min,
että valmistelut taistelua var­ten
olisivat ehtineet tapahtua. Yhä
uudestaan olimme -vaatineet sitä ta­pahtuvaksi.
Mutta_ oli olemassa
eräitä johtajia, "jotka .olivat päät­täneet,
että valmistuksia ei saa toi­mittaa.
Huomatuin niistä oli J . H .
Thomas, joka "perusteli kantaansa
sillä, että varustelut vain rohkaisi­sivat
hallitusta olemaan valmiina,
ja siten johtaisi' ihmisiä ajattele­maan,
että me muka tahdoimme
taistelua ehdo^masti. • Mutta tuo
oli joko tekopyhyyttä tai • tietämät^
tömyyttä. Kuten :jokainen tietää,
hallitus oli valmistautunut vastaan­ottamaan
kaikkia: yllätyksiä, sekä
oli päättänyt, että kaivosmiesten
täytyy saostua rikkomaan yleisen
sopimuksen periaatteen-ja pitentä-mään
työpäivää. ,
Kaivosmiesten taistelua elintasoa
vastaavasta palkasta, ei oltu koskaan
asetettu kyseenalaiseksi.'; E i ku­haan,
liuolimatta poliittisista mieli-lustaakseen
meidän nyk^^siä palkr
kojamme ja etisiämme. NäinVoUen
toukok. 1 p mä hyväksytty päätSs-lauselmt^
tarkotti • kaivosmiesten
etujen puolustamista:- oEi:työpä
pitennystä, .ei_ palkkojen alennusta^
ei yleben työsopimuksen rikkomb-ta.
Se :oliselvää.> Esimerkiksi, kun
'Bevin:;^ puhui Memorial - Hallissa^
yleisneuvoston puolesta, laueui hän:
"Vaikka jokafnen pennivmenisi,: ja
jokainen murunen tulisi nielaistua,
niin: historiaan tullaan kirjottamaan,
että se o l i : uljas sukupol^vi, joka
valmbtui siihenkin ennemmin, kuin
oli . nähnsrt kaivosmiehet ajettavan
alas kuin orjat."
Kysymys, joka mahdollisesti nou­see
eräiden epäilevien thomasien
päissä, on yhteydessä sen tosiasian
kanssa, että me* päätimme anfaa
ammattijärjestön käsiin kaivosmies­ten
asian kokonaisuudeWaan vastai­sia
neuvotteluja varten. Ennen;
toukok. 1 pm kokousta näet kaivos­miehet
kohtasivat •yleisneuvoston
Memorial - 'Hallissa,: jossa liittomme
presidentti j % minä teimme selväk-sf,
että jätämme asiamme yleisneu-
Raatalassa. Kukapa ei r.]mlaaisi
nähdä, näytöskappaletta f Rantalassa,
joka on monipnolbempia kappaleita
mitä on näyttämöltämme pitkään
aikaan esitetty. Vaikka kappaTeen
voikin '^luokitella :'murhenäytelmäin
lukuuii, ~ niin kuitenkin on siinä hu-vipuolensakin-
mnntamissakohtauk-sissa.
Kappale esitetään t.k. 23
päivä* j a ottaa esittää kahden tun­nin
vaiheille.: Lopuksi ianssitaan.
' ^Pahttja. Pitkään: aikaan .: emme
bie Arthurissa oUeet ^tilabnudessa
ki^lemaan englanninkielistä,: nais-puhujaa,
mutta nyt on meille taa­sen
tilaisuus, sillä Worker-lehden
kiertävä asiamies '.R. BuEay tulee
puhumaan tk. 31 päivänä Port
Arihurbsar'Lyseum teatterissa. T i ­laisuus
alkaa iSblUa kellö 8, joten
jokaben," joka suinkin pääsee:' sinä
iltana liikkeelle, on;saayutteva,ko­koukseen.
Sisäänpääsy ytilabuuteen
on vapaa. '' '\' ^ ^
Veibajan vallänlramoasjalila. Ve­näjän
'vallankumouksen-muistojuh­laa
tullaan 'viettämään : ^piiblueen
kaksobkaupunkien keskuskomitean
toimesta - i i a r r a s k u u nX päivä* Juh­lat
vietetään molemmissa : kaupun­geissa
:: -osastojen taloilla. :> Ohjel-)-
massa tulecolemaanphheita useam­malla
l eri ^kielellä 'Sekä^ soitto- .-ja
laulunumeroita, • Ukrainalainen ' se­kä
-suomalainen ,laulukuoro : tulee
esiintymään ;~ molemmilla ^ taloilla.
Pitäkää muistossanne- mai^askuu'A
7 päivä.
Metsämiesten lakko jatkuu ' aina
vain muuttuznattomana. .Lakkolais­ten
keskuudes&a .ja heidän kokouk
sissaan: vallitsee' ilahuttäva;- ylcsimie-lisyys
j a rauhallbuus. Lakkolähetit
ovat kulkeneet^ käinpillä. ^Rikku-reita
el ala suuremmassa määrin i l ­mestymään.
:: Muutamia;. eteläeuro^
palaisia on^^ k y l l ^ i n ilmestynyt; käm­pille,'
^muttiithe eiyät tule- hyödyttä-nTään
• :;^urestikaan.. ,nietsäherroja;
Ja 'joka tapauksessa rikkurien luku
on niin pieni; että se ei tule m e s ^
iemään mitään. - Suomklaiäia
'kureita on' - myös muutamia :: olluti
mutta -hekin/avat kmilemiha; lopet­taneet
^kurjan 'ammattinsa.
'•^ TySrettelSita. Näin : lakkoilun , a i ­koina
oli vähältä tulla työi^el^itä
Kivelä Co. leipurUiikkeessäkin,
mutta työläiset' ja työnantajat - piti-'
vät yhteisen kokouksen ja, sopivat
riitansa (koVoukseen qii,'myös *kut-suttiL
osuusrnokalojen' isänrioitsijät)^
laatisi ' uuäen^>'palkkäia^n" ^sekäj
järjestelivät ^ työaikaa.* Työt käy-
Väi taasen ennalleek' \Kalcsi työ­läistä
tuli vähennetyksi'heti,jälkeön
so'vittelun. Syynä - ollen .:;työn- vä­hyys,
joka johtuu nykyisestä lakos-
Paljon viljaa yhteen laivaan.
W. Grant Morden; Canadian 'höyry-laivayhtion:
laiva/;; otti^i-^^
lastin viljaa mitä on yksikääit lai^a
vielä ennen ottanut kaksobkanpun-kien
satamasta, .s Laivaan lastattiin
nisua '460 vaunulastillbta eli 508r
000 bnshelia. Ennenuain ea « ««
^ v a .ottanut 503.000 fanaheuTS
ÄOOO vähemmän. T ä 5 ö ^ ; ,r
o ^ v o m u t . ^ m L ^ , 3 , ^ ^^
Höyrylaiva Lemoine on scuren»^
kuin -edöäkerrottu. sillä
taa 518,Oiro bnshelia. ^*
On- siinä yhden laivan hdetak
seksi.
KaupanEin iltakoulut. Kaan^
atakoalut alkavat taasen J T?
päivä korkeakoaluUa. Koulussa o^^
tptaan enghmninkieltä sekä
käytännöllisiä aineita. EteniinT»
lannmkieltä harjottelem kehX
taon ottamaan osaa kouluun, ja on.
pimaan englanninkieltä, joia «n
varsin tärkeää jokaiselle tässä aaai
sa. asuvalle. — J .
piteistään, ollut kieltänyt kaivos- j voston; käsiin .^puolustaakssnimev en-michiltä'
«ikeutta vaatia .elintasoa ; t i s ^ -asemaamme,'' ymmärrykseHä,
vastaavaa palkkaa. K<ukaan ei [«ttä;neuvosto tulee pitämään kiinni
myöskään kiellä sitä, että palkat; helmikuussa tekemästään päätökses-viime
huhtik.* 30 ;?:ään asti eivät
olleet edes »yhtä 'suuria kuin palkat
1914^ elinkustannuksiin verrat^
tuna. Koko työväenliike oli yksi­mielinen
yhdestä asiasta: että työ­läiset
ovat valmiit ryhtymään vaik­ka
minkälaisiin: toimenpiteisiin, pno-tä
ja että. me' olemme neuvoston
mukana kaikissa neuvotteluissa; tai
kuten presidenttimme Smith sanoi:
"Me emme • tulei; luovuttamaan re-volvqreitämme
~ • meidän kieliäm­me
~ voidaksemme V tehdä omat j u ­listuksemme
j a lausua: mielipiteem-me
jokabena hetkenä milloin tar­peellista."
Ammattijärjestön puheenjohtaja
SWales j a J . H. Thomas julistivat
korostaen puheissaan toukäki 1 pm
kokouksessa, että kaivosmiehet luo­vuttavatasiansa
yleisneuvostolle
sillä ymmärryksellä, että se tulee
pitämään kiinni helmik. 26 p:nä
tehdystä - päätöksestä, sekä kaivos­miesten':
edn8tajat' tulevat keskuste­lemaan
asioista : neuvoston kanssa,
ku^n myös toimimaan- äen kanssa
kärkiosa taistelua koskevböa asiois­sa.
Tällä i ymmärryksellä me ja ko­ko
työväenliike hyväksyimme am­mattijärjestön
: yleisneuvoston ' joh­tajaksemme.
---Tämä lopettaa tä­män
historiallisen murhenäytelmän
ensimäisen luvun.
Toukok, 1 p:nä ^liittojen edusta­jien
konferenssi oli päättänyt 3,-
653,529 äänellä 49,911 vastaan va­rustaa
yleisneuvosto: oikeuksilla al­kamaan
suurimon.' Tätpn amma­tillinen
liike antoi päättäväisyydellä
j a innostuksella julki ohjelman, val­miina
vastaanottamaan 'mahtavan
kapitalismin hyökkäyksen.
Tämän . m a i n i o n ; päätöksen 'jäl­keen
kaikki palasivat kotiseudulleen
päättäväisinä ajamaan läpi sen oh­jelman,
joka juuri oli hjrväksyt^.
Meidän komiteamme jäsenet myös
palasivat piireihinsä tekemään val­mistuksia
työläbten^lceskuudessa;
jotka .^olivat suljettu pois työstä;
He palasivat tähän työhön tietoisi­na
siitä,' että hallitus toistuvasti oli
kieltäytynyt keskustelemasta"" mis-
•tään* kohtuullbista myönnytyksistä
kaivosmiehille. Pitkän neuvottelun
JÄlkeen/ missä / liittojen' edustajat
olivat olleet hyvin yksimielisiä pää-""
tök-cesaään taistelun alottamisest^
ja kun ammattijärjestö oli lapautu-'
nut kaikessa toimimaan yhdessä
meidän kanssamme, lähtivät edUs^
tajamme Lontoosta voitonvarmoina.
Mutta heti kun edustajamine oliVjrt
ehtineet lähteä »kotimatkalleen, niin
oli hallitukselle lähetetty' yleisneu­voston
kantta seuraavat kirjeet:
No. 122 ^ ma
Toronton onfisia
\ Le««den siilon rakenniistyät. jot.
ka-tämän syksyn ajalla, alotetaan
aioteaS: ehkä teettää mitä pienem­pää
palkkatasoa silmällä pitäen, fio.
miitea jonka huolena oii sillan ra-kennustöiden
alottaminen jo samal-l
a ^määrittely ^ palkkatasbsia, mM
tulee olemaan minimi —] viima per.
jantaina lokakuun 15 p:ää pitämäs­sään
kokouksessa laajalti käsitteli
palkkatason määrittelyä.: Toronton
räkem: astyöläisten neuraston sih­teerin
.kirjeen johdosta, [jossa aen-voston
päätöksen makaan -raadit-tiin
45 : sentin alinta tiintipalikaa,
ei komitea vielä voinut antaa lopul-lisesti:
ratkaisua, vaan f Itokooatuu
uudelleen 18 päivä lokakuuta, jos­sa
lopullisesti asian ratkaise*.
Leasiden - silta tulee iriabäaaiaan
miljoonan 'dollaria. Sen" rakennus-kustannusten
rahastamisesta tulevat
yhteisesti - huolehtimaan." Toronton
kaupunki^ Leasiden kunta, East
Tork "maalaiskunta ja . Ontarion
maakunta. Silta tehdään sementiE-tä
j a raudasta.
Vapaa lohjelmailtama ,on suoma­laisen
;|»äaaton huoneustolla loka­kuun;
24 päivä, sunnuntai-iUalla,
alkaen : 7.30. Ohjelma on moni-puolinen/
f j a arvokas, kuuluen^len.
>muun . muassa; kuvaelma, ..voimiste­luseuran
ppjilta-näytepainia, puhe,
runoja, laulua, kupletteja y.i9.,jjo-ten
saapukaa joukolla paikkakunnan
suomalaiset kehittävään vapaaseen
tilaisuuteen. :
Snuroaytelinä Taiga esitetään lo­kakuun
23 päivä, lauantai-illalla,
alkaen 8.15. Näytelmä: on parhaita
v^häläbiä: - kansannäytelmiä; . jotep
lauantai-iltana on erikoistilaisuns
nähdä uutta ja kaunista näytelmää.
Täyttäkäämme siis katsomo vilmeis-tk
tilaa myöten.
'^Voimistelu- ja urheiluieur* ;Yriv
tykäen harjotukset ovat suomalaisen
osaston huoneustolla jokaisen A-iiion ,
tiistai kello kahdeksasta kym­meneen
illalla ja sunnuntaisin kello
kahdesta viiteen iltapäivällä. Suo--
malaiset .työläiset, voimistelun ja
urheilun ystävät; ottakaa, tämä hm
> 1 p:nä toukok. 1926.
Korkeasti Kunnioitettava
Stanley Baldvvin, M.P.,
10 Downing Street,
' Whiteha]l, S.W.I.
' Kaivantojen tyÖMuIku
Hyvä Herra!
Minä olen tilaisuudessa Teille
•ilmottamaan, että ammattijärjes­töön
liittyneiden ammattiliitt>-
jen toimeenpanevat komiteat,
: mukaan luettuna Englannin kai­vosmiesten
liitto, ovat päättäneet
antaa' ammattijärjestön yleisneu­vostolle
erimielisyyksiä koskevia ,
asioiden johdon, jonka vuoksi
neuvotteluista tulee tästä lähten
huolehtimaan yleisneuvosto.
Samalla minun on käsketty «•
raottamaan, että yleisneuvosto
tulee olemaan valmiina jokaraen
hetki, milloin Waan hallitus ha­luaa
asiasta edelleen keskustella.
Uskollisesti Teidän
Walter M. Citriae.
(Toinen kirje. Päiväys y.m^ sa­mat
kuin edellbessä.)
^ kaivantojen tVS.ulku. Vil«i-mattomat
elintarpeet.
Hyvä Herra!
Olen velvotettu tiedottao^a
teille seuraavaa: Kun sutt^
joutuneita kaivosmiehiä o^"'|'T
tyneet afrastamaan kaikki anOTj
tijärjestöön kuuluvat a » " " * ^ ,
'tot, alkamalla suurlakkoon,^,
yleisneuvosto on ryhtynyt or­teen
edeil^tämiin toimenprtei^
' välttämättömien elintarpeiden ;
* kambcn suhteen. , :U.itt"
Jos hallitus haluaa keskus^i
tästä .asiasta ylebneuvoston K g |
sa, niin se tulee olemaan
suhteessa käytettävänänne. _t
Ylebneuvosto tulee uoda ^|
taan ottamaaii teidän toxva^
:senne tässä asiassa.
UskoUisesti Teidän
' , • Walter M- Citrfl*)|