Vapaus, May 20, 1930

              r
Tiistaina, toukok. 2 0 p:nä — Tue&., May 2 0 Ho. 118-«
VAPAUS
n. ^ « t » u i/M w,äkm, tm
,! löytää oikeata johtolankaa kom-
M a i i o a ^ jnunistiien propagandan teoriasta
4iQ7 at SsAvr. OM«to j täilä mantereella. Samassa pu-
^ heessa agitaattori ennustaa sen pai-j
väri olevan lähellä, kun toverit öt-
I taval haituun.sa "Ylidy.^-vallain ko-j
ko !aloijdelli;-en ja hallinnoilleen
f rak file/Ti, ja heti sen jälkeen al-ä
k a i itkeä tämän maan voimallisen
• raiijvallan aikomasta hyökkäyk-
— — - • r.e-jä Neuvo-rioliittoa vastaan. Alku-
, . ^ i puolella puhetta kommunistil nie-rjiteMimäSlMo^
40 rajtuan: . IliMUmftoilaMta k«Tu«. - 5r*tr«JiJ«»t«faet »lÄi livat meidät ja nyt loppupuolella
n i e l e m m e heidät. Minun näh-•
laUM i{td«t i * >i.<«!%««»ti^ |9c JUfta, 0^ kofm teu^~ TPa^UOaMruJte i« Unot»^; rläk.Teni näi-tä ennustuksista voi
. M g u f M f l M M L ttil4itiMMIb *I%tftittlTl 0 B i i M i k l f l t f t M a ^ J f i M , ;t
Triifnl •FnTiiiirr^rrr. 13« ^ «Jrbt^ruiMimam^Uift tm rfail* u^ina. 7S«. n« tap ihtua ainoastaan tomen taikka
<» «fc* u»« «»to» jfc, W ^ fa ca.^.. , : molemmat...... .Mielestä-aOtMMili*!
1 v k .
lUIOTCSHaKnAT .VAPAUDESSA. I
IM etu mOIaia ttkaa «M *MUWU «ffftetiMn tofiMimiii. UtfmMiaa mUtS—a iiiiUn-
Korkeissa viroissa olevat väärentäjät ja
apurinsa
^''Lansimaisesti isivistyneissa'
Europan maissa pääsevät niiq väa-ränrahan
tekijät kuin väärien 9sii'
icirjainkin valmistaJQt ja isauppaa-jat
rangaistuksetta, kunhan syyte­tyt
vain muistavat väittää tehneen­sä
rikoksensa Neavostoliittoa va­hingoittavassa
tarkptuksessa. Niin
vapautettiin taannoin Saksassa Or-loffin
johdolla toimineet venäläi­set
valkokaartilaiset, jotka siellä
olivat tukkukaupalla valmistaneet
väärennettyjä Neuvostoliiton asia^
kirjoja ja väärää neuvostorahaa.
Orloff tarjoutui näyttämään toteen,
että Saksan ja Britannian hallitufc-fien
korkeissa viroissa olevat hen­kilöt
olivat tietoisia heidän toi­minnastaan
ja hyväksyivät i^.
Tuomioistuin ei pitänyt kai tar­peellisena,
ehkäpä ei oikein siiota-vanakaan,
että tämä qäin roskai'
nen salahanke 'ystävällisissä vä-iieissä
olevaa" valtakuntaa vastaan
olisi ttillut oikein laillisesti tödis-tetukd,.
vaan tehdä sukasi vapaut-tay^
n.,iuöihion,, ^Voska ' , syjptrtyjl,
*^ö]lyfii 'toimineet ^iA^^mi^^
sen etujen-inukaise9ti.*V^ . ^ i .;
iJSJitÄ»n»ftii'rÄlHlu^ .
epttriHneett i lijäyltäessään ! hyvifksiKHi
vääNitihyttämfSäh u :• ''Sinovjevin
kit^^it?*,' jöÄca Vli^l W kttohiittf^
;le^\8eir'Ä-^"^liitUöft^^^
massaa sillS niitä ei ,<)le Viraitivesti
jtilistettu airottomiksi 'eneqijiää
Bald^^iinia kuin Mac|)on^^
liaHiitdcseit taholta;: i' - • . {
teMinttvat ^pitqlisttluolcaii iiseitta
NcftivöstöHltr<tii' Väiftaan.' S«i rfi^
voiset ä$feel kuiii asiäkirti idta nlit-'
la aletaan. ^ ,.
Yji4ysva|taiq OS^iie jäi ^ittaä
tähän asti räikein ja tökeröin esi­merkki
siitä, kuinka kapitalistisen
hallituksen korkeissa viroissa ole­vat
miehet noita väärennyksiä
Ikäyttävät^ kataliin taricotuVsiinsa.
N. 8. Whqlenin asiapaperit on to^
distettu kompelöintä lajia oleviksi
väärennyksiksi, New Yorkissa teh
kyiksi, ja Whalenille tarjottiin to­distusta
siitä, että näinä paperit
olivat väärennettyjä* aiicaa etinen
kuin hän ne Julkaisi. Mutta Wha-leiiia
ei kiinnostanut se uutinen,
että asiakirjat olivat väärennettyjä;
varmaankin sentähden, ettei se hä­nelle
ollut mikääö uutinen, siltä
han tiesi ne väärennetyiksi alusta-pitäen.
Daily Worker luettcile^ ne mie­het,
jotka olivat tämän väSrehhys-homman
takana. Ne olivat; tlS<ai-heio
Woll, katolilainen, Amerikan
Tyoyäenliiton varapresidentti ja
kapitalistien pahamaineisen (livic
Federationin presidentti; Raipli
Easley, Civic Federationin öilile(;ri
|ä tyoväehliikkeen ammattiturmeli-ja,
miljoneerien lakeija; Novojc
Russkoje Slovo, valkoryssäin leh­ti,
ankara sodan yllyttäjä Neu^^os-toliittoa
vastaan; ja Whalen, kato­lilainen,
New Yorkin miljoneeri­en
pääpoliisi, 19,000 aseistetun
miehen päällikkö, Wall-kadun erin­omainen
lakbnmurtaja. Kaikki
sdittuvat olemaan välei-ssä Tamma-ny
Hallin kanssa, valkoryssätkin,
jotka ovat Joka hetki valmiit my.y-mään
itsensä mihin likaiseen työ­hän
vain tarvitaan.
Tämä väärentäjäkopia ja heidän
rikostoverinsa ovat muodostaneet
salaliiton nostattaakseen kapitalis-tista
sotahenkeä Neuvostoliittoa
vastaan ja valmistaakseen uutta
hyökkäystä Yhdysvaltain työväkeä
vastaan. Yksinpä valliosihleerj
,$t!msbnin^ täyty» 'ttiyöntää liäldeh
j ni punikki-ystäväni eivät teie Neu-
\ \o-iolJitolh- suurtakaan palveliis-i
ta -illä, että «ivat pelkäävinään
j r ;'n kukistuvan pienimmästäkin
1 tuulen puu.^kasta."
i ' .Samaan suuntaan viisastelee kir-jotlaja
lyöllömyys-mielenosoituk-sista
\ew Yorkissa.
Muutamaa numeroa myöhemmin
vastaa hänelle Helen Black samas­sa
lehdessä:
"Keskustelu vallankuraoukselli-se.-
ta taktiikasta, josta . Heyvvood
Broun haluaisi saada valaistusta,
un tarpeeton, koska Lenin ja muut
ovat siitä'asiasla niin tyhjentäväs­ti
kirjottaneel. Mutta jos vielä
tänäkin päivänä, tarkkailtuaan
MaeDcnaldin liaUitu.sta Englannis­sa,
Mr. Broun on siinä uskoä.sa,
että voimme, mukavasti istuen ko-tilietemme
ääres-sä, tehdä äätiestä-mällä
vallankumouksellisen olojen
muutoksen, on hänen, uskonsa niin
liikuttava, että olisi ehkä synti si-tä
häiritä,
*'.Sama taipumus uskoon enemmän
kuin toimintaan varmaankin saat­taa
hänet luulemaan, ettei Neuvos­toliitto
ole minkään ulkÖpUölisen
hyökkäyksen vaarassa. Kuitenkin
piti ihan äskeisen meluisan ryiinä-kön
Neuvostoliiton uskonlopoli-tiikkaa
vastaan riittää varotuksek: i
siitä kuinka hirmuinen lauma v.
hollisia väijyy valmiina hyökkää­mään,
jos minuutiksikaan kääntii
huomionpa niistä
"Puhuetsaan työttömyyi;-rhielef.
osotukses!a maaliskuun 6 p. Bron-yhtyy
kauipungin lehtien ajatuJ.
seen, että 'koska poUiii oli kisli-^-
nyi työuönuil työläiset loimeenpn-nenuiita
hutkäetta, ei heidän oU^i
pilähyt yrittääkään sila järjeMiu.
Oli vain poliisin härnäämistä ryh­tyä
sitä yrittämään.' Mutta työliii-sillä
on laillinen oikeus ei ain--
asiaan kokoontua, vaan myös t<;:
meenpanna kulkueita kaupun^'in
kaduilla ja pyytää apua hallitur '
seita. Sitä ei muuta poliisikön;i -«yJ^ k u i t e n k i n cn selvää, että tällä
sarjuksen oikut. hi.tkt-liä tarvitaan oikeustaistelua
• varten varoja. Sudburyssa toveriem-
"Union squarella tapahtune ; puolustamiseen täytyy jo etukä-mellakan
silminnäkijäin todistuk- ^^^^^^ ennen kuin saa-
, . , , daan lakimies liikkeelle. Kofconaisuu-
.set samaten kum elokuvafilmit - - ^^^saan tulevat kustannukset ole-valokuvat,
todistavat että poliis.j j „,aan mcninkerroin suuremmat. T i -
ei 'häniätty', vaan iettä ne anta:i-! lannetta ci myöskään voida jättää
tuivat petomaiseen hurjistelmi/r^iijttämättä edellämainittujen ylels-rauhallisesti
liikkuvan väkijouk-n '^-'^ tehtäviemme kannalta.
DieL.5mf«P«3 Tuollainen laitto- - Toimikaa heti! Järjestäkää jouk-luouamen
laitto jj^^i^^j^ouksia ja iltamia hyväksykää
! prcte-stiponnet. — Kootkaa varoja
-vipkUlijaiii :hat!^aav>jitthtastkiffi^..
ai oletettua neUtdslohallilUksen
YhdysmalloUsä häfjattainaa sa­laisia
toimintaa koskevassa asi-öÄia"
ja jonKa" iuithen "yhtey-ibiioiisa''-
Hdeviap^fjaiKvrvorotiUaisiai
Rangaiätul^t' ovat olemassa vain
työväeiiluokkaa ja sen edustajia
varten. Fosler, Minor, Amler ja
Rayiinond joutuvat kolmeksi vuo­tieksi
vankilaan, sentähden että he
olivat Union squarella vaatimassa
työtä taikka palkkaa työttömille ja
veivät nuo vaatimukset kaupungin­talolle.
Kapitalistiluokalle se oli
rikos. Mutta väärennykset "Aong-re^
in ja liittohallituksen virkaili­jain
harhaanjohtamiseksi" ja veh­keilyt
näiden vääriennyksieli käyt
-yni "kapinanisutidesta," Toverei-
-afams vaS:assa ovat tacmlot. Mei­dän
taistelumme yhdistyy muissa o-
L^iz maata käytäviin työläisten tais-
•.•:\vihir..
.••räirä taisteluita on käsitettävä
:, .••delia puolelta työläisjoukkojen "ko-
.-^-.a-Tiisen kannalta, kapitalistiluokkaa
ja sen kehittyvää terroria vastaan
.;>ehiimi:;en kannalta, ja toiselta
pj.'.Ien järjestäytymisen pohjistami-
;..Trj3. jota täytyy jatkaa järjestel-
;-:l;lL-enä työ-kentelynä. Kaikki voi-ini.
Time cn yhdistettävä tämän suu-tehtäviin
i-de=sä. Liittoparlamin-
•-••i vaaMt ovat myöskin oveHa. joka
;nrr"-:;ts££ c-ui meidän on yhcjlstettä-
• .n:iiden taistelujen kehittämiseen
jalkavaksi työskentelyksi kalkkien e-
(le^'i olevien rjTitäyksien ja .taiste­luiden
kanssa.
Ivu-.lakaa i:uolu .lusta^ilelua, = ' p ä ä ­määränä
$5,000.00 rahasto
Puutavara- ja maanvfljelystyöläisten j ovelammin Talmistettua pj^dystä
uEiota Jä siksi kokous vehrotti, että j canadalal'>ilTe metsätyömiehille mitä
jokaisen kaston tiiliä alueella on täällä oIL IlLmä on kuin JäriyttS.-
ryhdyttävä toteuttamaan aluekoko- vin min-henäytelmä, jotej se on' ter-
'rottava alusta loppuun sUnä järjes­tyksessä
kuin se on tapahtunut
SyksyUä mainittu jappari värväsi
Tnjehiä Torontosta kämi&llean töi­hin.
Puheiden mukaan oli ^^änpl^H
uksen tekemää p&ätSstä. Tätä pää­töstä
voidaan toteuttaa siten, että
jokaisessa osastossa ryhdytään vär­väämään
jäseniä Puutavara- ja
niaanviljelystyöläisten uniolle; jokaL
sen osaston on pidettävä myöskin a-vustusiltamat,
josta saadut varat o-vat
lähetettävä Puutavara- Ja iinaan-viljelystySaistsn
linlon virastoon
Port. Arthtir, d n t .
Aluekokous myöskin määritteli et-viiden
tuhannen koordin kontrahti
Metsä maailman parhainta, mitta
myöskin joka kuukausi, ja ehdotto­man
reUu. jot^'iimit,^^vat
"kasvaakin**;' ftuÖia'-'k^ppä,
•Palkaile näytti ensin, että
oikeudenmukaisempi. ' - aLi
jSisänä,hänkin näjttx anta4
raan komppanian mifa-iau»
vieläkm mittasi nzu'c^-.~l^
riidellsn, että tämä a ^ ^ ^
jcn. Nyt; alkoi mr.s^i. ^
mustalaisten konikauppaa
tava näytelmä. Simä riideltiin
ten-silmän lumaieekii j.afc,
Kiis4 oh liian pa:io:: S ä i :
lois^v'dli vää.nä .ne>-r, elia to"
suo.'aks:>
pieksämisessä.
muuden henki on päässyt kehittv-mään
•tämän kaupungin ( N tu
Yorkin) poliiseiesa ei ainoa-staa»
"ylempien" määräyksestä, vaan
myös sellaisten selkärangattouiain
kansalaisten leväperäisyyde^l J.
jotka antavat röyhkeäin liikentH-poliisien
tiuskia, liatikkua ja uli
kaJlla itseääb, alistuen iuollaist-t n
kohteluun, koska oikeuksiensa puo­lustaminen
aiheuttaisi reltelöitii.
"Onneksi tämän kaupungin tv<>-
läisel ovat toista li^aala. Ori kom-munisHjöhtajiakiri,
jotka poliisi ka­pulan
jä vankilaanjoutumiscti
uhallakin antavat poliisin tieuiä,
iellä heiliä on liian suuret ajatuk­set
tehtävästään,"
Kumma mies ; i i.')! M". 'A >i i.ir n I
! Ylidysvakäitt eft«mväUiöi^äf?f<6*
•^eAhidhdnliih'''" käupi
l o k a , K a s i i m a olevansa virassaan
aVhtö^oiiqttttt.yflrtenfl.Sfl^seliainen^ih^
Jip«^)f.oii>:«pääiv' pikiofkatij^ungin i tiosx,AV
' j u f i Okliflibiiiäyja, '27^vtiotiää'ifli*^:
11 motiauttiessaan'' ehdokkaaksi ma-
••^ec^ile ^ijÄekuin rva)koisiUek»%fi4.a.
cmntnanl^Ijä^thän-tuli rvaiituks^-ijn:
ea maassa oh läki, eivätkä hg isflf^
Bit&grikköiieec.,;.» fieiliskii^ni Qibötis
^Ufef'! Trfaissäi • 'kdtfptfhgftte^dtestfJ l;dur
ncn kaupunkiinsa puhumaan, o l i
majuri häntä vastassa rautatiease­malla
ja otti osaa neekerien ko­koukseen,
pitipä heille pienen pu­heenkin.
Muutamain valkoistien
ysläväinsä ja sukulaistensa läsnä­ollessa
hän selitti kuuluvansa uu­teen
veljeysseuraan, joka pitää vä­rilliset
Etelän väestöön kuuluvana
o t s a n a , jolla on samat oikeudet
kuin kuikilla muillakin. Crisis-lehdessä
Pickens kertoo majurin
liittyneen "Värillisen väestön edis­tämiseksi
mailmanrauhan rikkomi- tysyhdist^ykseen" ja tilanneen mai-seen
— se ei ole rikos kapitalisti-luokalle,
koska se on suunnattu
työväenluokkaa vastaan.
^Korkeissa asemissa olevien vää­rentäjien
rankaisemiseen tarvittai­siin
vallankumouksellinen työläis­ten
hallitus.
Kysyjä sai i vastauksen
Porvariradikaalisen Nation'
lehden avustaja Heytvöod Broun
eräässä toimituskirj otuksessaan va­littelee
vaivojaan, kun hän ei voi
saada päähänsä:
"Miksi ei oloihin tyytymätön
enemmistö voisi äänestämällä tolr
meenpanna - vallanktimouksellista
olojen muutosta? Mieslukuiscunpi
puolihan se vallankumouksessakin
pitäisi voitolle päästä. Jos teillä
oh kylliksi voimaa vallftikumouk-sen
tekoon, niin luiiiisi teillä riit­tävän
voimia vaalienkin voittami­seen.
Mikäli minä ynunärrän
kommunbti-ystäviäni, he väittävät,
ettei vaalivoitosta olisi mitään
hyötyä proletaariselle puolueelle,
koska porvarillinen vähemmistö
sittenkin pystyisi liian tahokkaa­seen
väkivaltaiseen vastarintaan-
Mutta minä en voi käsittää, miksi
ei vallankumouksesta olisi sama
tulos. Voitollisen vallankumouk­sen
jälkeen on kyettävä turvaa­maan
vallankumouksen saavutuk­set
Kaappaukselle on vaikea mi­tään
pysyväistä rakaitaa."
Noin lapsellinen lausunto to-
/^;«f?a- ettei miehellä ole alkeelli-nilun
lehden. Puheessaan majuri
oli kertonut, kuinka hänen viras­toonsa
oli rynnännyt kiihtynyt
vanhanpuolinen valkoinen nainen,
tiukaten: '"Mi-mihin toimenpiteisiin
te aiotte ryhtyä? Mi-mihin toi­menpiteisiin?
Neekerdlä — nee-kereitä
— muuttaa meidän kau­punginosaan!"
Majuri sanoi vas­tanneensa
tyynesti: "Minä en aio
ryhtyä millekään, rouvaseni. Täs-tä
nänÄ iltamat cn~ pantava toimeen [kafeestL T^tu»n,^Mpippl&. .iiuoma-totjkokuöh
ajalla; talitta Jos osaito [s! ilyllä heti, että hän oU "mulsta-eiehdi
niitä tämän kuuin aflcana-jfirT :nu^^Wäärin^--räcmes^ Niih
jestämään, tulee se'tehdä lietiku^ilsit^:sitten ^ettU^
kiiiin alussa. Pääiasia qn, että jokai- irti: kovanpiiun kyljestä:^ Suur^
nen osaitij osaUiituii tähän tärkeään miehistä oU ensi kertaa; ih^lkokäm-jä
rjestamisryntäykseen.
. . ...m
liusi /polvia n alkaa rr Vapautua «vam
hemmah polven 'joiUtavisia-'«ini'iak'
koluuloisla.'V . . " -/""Ö*
•(L.';-;.'(io(I
m
T^toatotäyaluakän ^l;lyo^^ vapun
päivänä totesi, että Canadan porva­risto
on valihlina yli maan hyökkää­mään
työväestöä vastaan. j
Sudburyssa, nikkeliteollisuuden
keskuksessa, nousivat laajat työläis*
joukot ensikerran tuhatlukuisin;^
mielenosoituksiin. Mielenosoituksiin
038lllstuyien iukumäärän kasvami­nen
kaikkialla oli Ilmeisenä todistuk­sena
siltä; että työväestö on valmis
milltahttlsemmin taistelemaan oike-uksiensa
pttolesta.
Nlidceliparoonien puristus on käy-nyti
yhä armottomammaksl kaivok-slBsa
ja sulatoissa. Samohi yltyy puu-tavaraparoonien
hyökkäys. Tästä
johtuu myöskin työläisten militant-
^nen esiintyminen ensimäisenä' sis-keleeiia
järjestyjn,'iselle metallityö­läisten
teoJlisui^sunloon ja Metsä- ja
maanvilje&ystyölälsten teollLsuusfmi-oon..
Pelästynenä ja raivostuneena usut­taa
nikkeliparoonlt poliisihurttansa
liikkeelle. Vapptma vangittiin seit-seniäntoista
toYerianune. Viime per­jantaina
tuomittiin 8 heistä yhdestä
kuukaudesta kolmeen kuukauteen.
Tov.Oja.on takUBlla.ulkona syytet-näissä
tilaisuuksissa! • Käyttäkää
myö.s mukana .seuraavia keräyslis­toja.
•
OsalllKtukäa Työväen paol^istasUltoh
konferenssiin
Tyc-.Uen puolustmliiton ömdbursm
kaupunkialueen keskuskomitean ta­holta
kutsutana kaikkia liiton osas­toja,
ja työväen eri järjestöjä, jotka
cvat littyneet puolustusliittoon, osal­listumaan
neuvottelukokoukseen jo­ka
pidetään tiistaina, toukokuun 27
p., alkaen kello 8 Illalla Liberty haa-lilla,
Sudburyssa.
Tähän kokoukseen toivotaan edus-tajij^,;
Creighton Minelta, Garsonlsta,
Lons Lakelta, Wanupista, Coppsr
Cliffistä ja Sudburysta.
Lopuksi muistakaamme, e t t ä Sud-bury
on mettaliteoUisuuden sydä­messä.
Alueemme on erittäin tär­keä
.lähenevän imperialistisen sodan
hetkellä. Luokaamme näissä tais­teluissa
todellinen työläisten. tXblÄJ.';'
riett1ttUi«kÄrintamalr,iVaaiiikafemiiBe<t<>?i
vöt^ditfeteift»^ 'svfiipaakfiit . toHisäudtafj
Käätnöfe jär^««tJä5>t!{Tfe^sdikte»teldmB^
]a1Uökaft3?'^''<aK6fätfAfe»K»t-» fiJBörvStM
iiri«puäÄ}cese6n,.'n6'ö^öS«l6öirf sötri;
j{i^<^ifi'^'iur«£fitaiytiftSftäki ja Jennen»j
:aikkea''eäÄ^rf''T$81äisten-1PUöl
tii^iittxjtsri. t;^:,..;.^,.;
. • , •!'Uudk'kaftälstfemtervehdykshi.iri
tätt.':'•^y\mkii'' piSöftiStt/dlUtötaosudbo*'
rj-n aluetohniköHtöis no;.^;v:r:
• K I ttaj >I il3 ftlfcr pinecjB A T ä J b t k a f f l *n
fe>W*äHr'n'-^in. nonifHiifio^' ao nf(dE5
[ ÖsölÄdRrfa tttj^est!JiirjBoujtilityksötB
pi5M''^54-''^bBl3bry.a^«'tit' noaiaJeKv':;
pällä, maksun ollessa $2.45 koordil-ta.
Kaksi ensimäistä kuukautta oli
Canadan työläisten puolustnsIUton ^^^^^ säännöllinen, eikä niissä harjo-tofaumnan
tehostaminen jjettu aivan äärimäistä "kblimista".
Aluekokous kinnltti myöskin S. J . ^äin saatiin miehet pysymään juuri
osastojen huomiota Canadan työv. pahimpaan työttömyysaikaan asti.
puolustusliiton toiminnan tehostami- Sitten ilmoitettiin joululahjaksi inie-seen
tällä alueella. Ottaen huomioon .^»"e- ^^^^ lasketaan kaksikymmen-sen
seikan, että Canadan työläisten , tä senttiä koordilta ja mitta on vas-puolustusliiton
tarkotus on puolustaa keväällä. Joka el tykkää tyylistä,
työläisiä jotka tavaUa tai toisella käveiköön. Huonon ajan tähden
tutuvat kanitaJistisen järjestelmän T^^^^^^ päättivät jäädä, sjllä oli pit-vainon
alaiseksi toimintansa takia työtön talvi edessä. Niin sitä jou-työväen
vallankumotikselllsen iiik.idUtUln hyvin asetettuun "räppihi".
keen edistämiseksi. Esimerkkinä täi-l^o^ta ^i pääse pois ennenkuin kevääl-lalsesta
vainoamisesta tuotiin koko- ^lämä alkoi luistamaan kohti ke-uk^
Ue esiin .työläisten työstäerotta--.vättä. Pidettin kokous,.liityttiin met-mlnen
Vanufrtssa sen takia, että he f^yölälsten unloon. Vaikkakin kaik-viime
syksyä oltvat antaneet n l - ' ^ . , e > t voineet shhen liittyä käm.
mensä taJmmunlstien nimltyspape-iP^lV vallitsevan ••kroomlhsen" ra-reihln.
^ c d Ä u n i s t l n l ä h e t ^ i s e k s l , kapulan tähden, silla kahden ensl-Ontarion
'painlaatljakuntaaai. Työ­mäisen
kuukauden palkka oli usealta
läisten vainoamisesta on edelleen to-phösta
-he vetivät
loin; ^ehet käsi-'-
P^is jaiaa^.
,iva: heidän
troaA fienuudestaEin y:os..Kun
livat tämän tehneet;" g.
_ kksvöi --entisestään. Nyt "iuuhjjj.
•t(än ' t u l e v a n järkii!:£ä
vaan hetkeä
kcr.^>gi;ppgj-ennenkin.
Miesten kvsymxi
m i s t ä te voitte veiäi pois.
t ä y t t ä v ä t mitan, ja mint.
Eopimusta ei ole väa.-istä hai
olL^; s^pi3j;Iaista
että japparikin on ai.ia kehumit,
ta työ on parasta mitä hän ^ ,
nul koskaan, tärni vastasi-
— Viime vuotena oli niin
työ^, että. kun ajettiin niitä ptäTl
sästä. ne menivät paljon
fSiis me jouduttiin paikkaamaani
dellisen vuoden työtä, ja
oli kolittu kahden miehen
toisilta yli viisikymmentä
Nyt alkoi miesten puolesta
näytelmä muuttua huvlnäyteL.
Jokainen huomasi, että harvat
jotka saavat penniäkään rahaa.:
tämän jälkeen ei kukaan
kulkea mitan mukana kuunt<
m^i^..zi i.um.«uacii p « m K i * o « useaiua heidän kaupantekoaan Q »
mennyt työkalujen maksamiseen, ^ist^ "tunnusti" lähtien " p i i ^ .
dlstukBeha viime vappuna toimeen- teisten vielä jäädessä "hoolto la" kulkemaan mikä mmneS
. . .. . . tn Iriiitpnh-iTi snHin lannnrolHon toit- ^""iuctuj.
sintakaan käsitystä kommunistises­ta
ajatustavasta, ja ettei hän ole
pystynyt näkemään, jos, lie katsel
lutkin, mitä ympärillänsä tapah­tuu.
Toinen asia, missä loimitta ja <>r
joutuniit ymmälle, on seuraava:
"Minussa herättävät jonunois-takin
epäluuloa Venäjältä tulevat is--^ P"ää olla kuin tuossa oUjelausel-huudot
ulkoapäin uhkaavasta . "^^JJ^"""^^"- ^ommxxnis.
Lenin ja
Hiukan s<)täkuri^ta
, . , , „ . , , . , . nykyisessä ajanvaiheessa
hyökkäyksen vaarasta. Lenm ja ajnais^ji.^ sotarintamalla, yksinpä
hänen seuraajansa liencväL-aikaaiv'vielä Neuvostoliitossakin, sHfltilfic»
saaneet perusteellisia muutoksia jsitte kapitalistisissa maissa,
ihmisten kävltäytymisessä, mutia! Mutta täUä asialla, niinkuin u-he
eivät näytä onnistuneen poista- seimmiUa muUlakm. on kaksi puol-maan
inhimillistä taipumusta poli­tikoimiseen.
Ja «linä luulen, et-.olehan useammanlaista,
tä kun neuvostojohtaja häivyttää 1 Asian valaisemiseksi kerron pie-väkeään
kuvailemalla, kuinka luen tarinan historiasta. En tiedä.
Englanti, Amerikka ja Ranska väi- l^uinka tosi se on. mutta totena sen
jyvät tilaisuutta hyökätäkseen ^o^^am olen lukenut, ja minun tar^
'työläbten isänmaan* kimppuun,
niin hänen päätarkotuksenaan on
lujittaa asemaansa ja saada tove-
"kimimnnistiptiolaee^ tulee olla
lautainen kiiH, nieikeih sotakuria lä­hentelevä."
on selvä, että sellainen kuri (sln kuningas Fredrik Wilhelm/IH-Napolebn
oli perinpohjin lyänyt
Preussin rappiokunnossa olevan ar­meijan
useammissa verisissä taiste­luissa,
ja Aleksanteri, joka oli rien­tänyt
Preussin avuksi, oli myös. jou-tiinUt
tappiolle. Millä ehdoilla fäa'-"*
hasta sovittiin, el kuulu tähän, pait­si
sen voin sivumennen mainita, et­tä
silloin Napoleon antoi Aleksan-.
terille luvan vallottaa Ruotsilta ^ o - ,
men, ja sen tämä tekikin v. iSOit
Nyt kertoo' taru, että nuo kolm^
ta ja niiden vaUssä vähä kulmaa.
Sitäkin "sotakuria" kun näyttää
kotukseeni, nim. tämän kysymyksen
valaisemiseen, se kelpaa, vaikka el
clisi prikulleen tottakaan.
Heinäkuun 7—9 p. 1807 istui ple-
riensa kannatusta. Se on sangeirnessä TTiillssiittm kkaauuppuunnggiissssaa Itä-vanha
keino, millä on helppo saa-;l^"^ssa kolme kovaa poikaa, jot-da
toverit pysymään uskollisina: 1*"^. ^^^^ ^tapeltuaan neuvot-
• .^^ ^ . . .„ . , „ tehvat rauhanteosta- Ne olivat maalata pirun seinälle ja peh>tella,j^3^j„j keisari. Napoleon I. jokä
heitä sillä, .; silloin oli valtansa kukkuloUIa. Ve-
"Ylipäätäön on minun vaikea ^näjän keisari Aleksanteri I ja Preus-
S. 14:nnen
osastoille
s. J. 4:nnsn alueen aluekomitea
kokouksessaan päätti, että pÖytäklr,
joja aluekomitean kokouksista ei
tulla julkaisemaan. Sen sijaan tle-dcetaan
kalkki tärkeimmät asiat o-sasKjUle
kiertokirjeiUä ja Vapaudes­sa
julkaistuina tiedonantoina. Osas­tojen
jäsenten ja virkailijoiden, on
siis kiinnitettävä julkaistaviin tie­donantoihin
huomionsa ja ryhdyttä­vä
toimenpiteisiin heti kim asian
saa tietoonsa joko kiertokirjeen tai
Vapaudessa olleen tiedonannon kaut-
Puutavara- ja maanviljelystyöläisten
järjestäminen
S. J. 4:nnen alueen edustajakokous
katsoi välttämättömäksi avustaa
miehistään, ja Fredrik Wilhelm ar­veli
ettei preussilainenkaan ole mies­tä
huonompL Etuhuoneesta kutsut­tiin,
ensin venäläinen sotamies, jolle
Aleksariteri, ikkunaan viitat^ lau-
.sui lyhyen käskyn. Vilauksessa, sä-^
naakaau sanomatta, hyppäsi mies
kuolemaansa. Kutsuttiin ranskalai­nen.
Kuultuaan keisarinsa käsksm,
sotamies huudahti: "Eälköön keisa­ri!
Eläköön Ranskar ja hyppäsi.
•Tuli preu.ssiiaisen vuoro. Kim fcil-ningas
käski hänen hypätäi ikku­nalta,
kysyi sotamies: "Teidän ma-jesteettinne,
onko se].'.<EarpeeIUsla
jtjaan ja kansan menesty^sefle?" —
"Ei olekaan." vastasi kunnig^ nau-
Tahtaen. "Mene takaisin "^yaJbtipai-ka|
Iesi{" Ja sotamies meni."
paniiut työläisten vangitsemiset ja.
oikeuslaitosten langettamat luokka-tuomiot
miriollen on siis välttämätöntä, et­tä
aluekököiikseh päätöstä työläisten
puolustusliiton toiminnan tehosta­misesta
ryhdytään toteuttamaan.
S. J. osastojen jäsenten jä virkai­lijain
on huolehdittava, että asla tu­lee
pohdinnan alaiseksi jäsenten Ites-kuudessa,
ja että pohdhman tulokse­na
dn C.TP.L:h suomalaisen jaos­ton
perustaminen paikkakunnalle.
Ryhtykää mahdollisimman voimak­kaaseen
avustustyöhön hankkimalla
varoja vangittujen ja takauksilla va­paana
olevien työläisten olkeustais-telujen
avusstamlseksl.
.9^nada^ ;|g?Q]äisteji .puöl^^^^
ta kuitenkin satlln jappareiden kau­huksi
aikaan järjestötoiminta pys-
Ont.
i ; a -I j V ijq ai jQaOjtllilit . n i ri -ji "JV T OV'
"riooair.fnijJairt" - • ••M,,, ; . • .
<y4inneu«Äliipenikesäjuhlat
iet; ,-Bten. . ^ . _ „ ? 8 . ^ T OH
i . pj?iä^^ill}«?n j^^jfgl^iij£sliA.,fWV
kiifiampJoiinygjl^iyrfiii^ ^ . - t s ^ P M j
va I laaötä^ -juhligtff c H ^ i f e f o Ä f ^ ? } -
faäjrtfe. ^»Ym^Järiatön.i.H•cKas^;>;lilf^v^^I
häitä juhllju: avustaa parhaiten r,slten,
että kehottavat jäseniään saapu­maan
osallistumaan niihin. — Tämä
on abioastaan alkuhuomäutuksena^,
Sikäli kun juhlien järjestelyt kehit-tyvät
nöri sikäU myöskin hiistä tie­dotamme.
S. J. 4:hhen alueen aliiekomitean
puolesta • *
H. Ellöifen. slht.
Kyllä meitä opetetaah
Täällä ".jkeärneyssa, Ont.) työs.
kentelitalveh'parisenkymmentä suo-mal^
t^ . t u l t e n kovanpuun.. haJkOr
ja, Charcoki Puel Co:lle. jappartaa
oli Evert, frar^h nimlnieh suomalai­nen
mies.^^Ikesta i n t t ä e n oli vie-,
lä to.iheQkin^l^aippari osakkaana tässä
hommassa, vään hän toimi nimelli­sesti
"rapparina", joten ensin mai­nittu
hoiti jäpparin toimen toisen
"räpätessä". En ole.koskaan nähn]^
navaan.. ja jäi sliihe. Napoleonin
lopullinen . kukistunimen tapahtui
yhtä päijön "kurittomain" preussl
jäädessä sitkeästi katsomaan
I. ™ ",1. ^ , ^ • iRuuasta ei ollut mitään tieidi.
tyyn. SaannoUlset vUkkoiItamat j a „ään, mutta sokkerit olivXas
kamppakomltea. Kerran mydskm - M I - ™i,vr>5v,ir, i^ifo ««o
poikkesi kämpällä imlon .klertäväde^ 1 - ? STS^Sir
keltti. Mutta nyt alkoi kämpällä vanhanmaan "risumertatoi.-
Ihkkiia varma puhe shtä. etta ke-L^to oltUn "juftgelissa" puT"
vaalia Olevassa mitassa tapahtuu en-1^3^^^^^^^ herrojen rvöstäe^a^
nenkuulumatonta kollmlsta. Jokm j^.g^, "
oli nähnyt miehiä, jotka olivat olleet
edellisen kevään "pitkässämitassa",
ja nämä kertoivat, että kahtena vuo-1 M. tan loputtua tuli se tUIntegsi
tena ovat ryöstäneet miehet aivan JoUom miehet, joita ei ollut p
puhtaiksi. Siis japarl öH täysin tie- jaljella, käskettiin H
toisena syöttänyt miehet tähän an- aamulla aseman luona olevaan
saan. Vaikka sitä el fenään tarvinnut ^'""ä saatiin jonottaa
epäUläkääh. kun seurasi hänen mei- vankileirillä soppa-i
ninklään kaikissa kämpällä tapahtu- ^'"^ kymmeneen asti illalla.
pelss% seikoissa-. Kalkita, ipyytävis. f että olisi päässyt B,
r-Tt^:.- -r-...rf^.^,. (so}ck2reita ei myöskään l)i
'öt.taa, mukaan). Eikä yieläylii,
'^on^i t.ulla selvää,'sillä herrpf"^
pi^a.. .oli yli . seitseinäiil
kcoxdi)d. "erehdys.", , Lili!!|e.'.!'
riife^ ttiiepiaan £elyää....K&
kyl, e^ä.se. öji vain.summa^tt^
sa harjoiVet tu a vaaryyttl^,'^ ^*
ka^kji' oli)^t. ''hjoliä^a^V';pj|e.;
'ollut,, viisikymppiä," tiilevaa 't ^
saman verran "hoblissai"' Jtädp!:
sai^ muutaman taalan, .että,04
puttaamisesta^ Oli miehiä, JöSil
kesi 65 koordia 195:stä
Niin. sai joku mies piletin !
talvsn työstään--. Al!€kirjp|{$8p^|
oUut niitä onnellisia* .vasm J?
lemaan "läpikulkevassa-^.-!
päällä erään toverin ji^d^Hb.?
^alle, kun ei ollut, kok
tarpeellista taitoa. • •.ir.ti^
Kaikkein ikävin kohtalo oli JH^
kokilla, joka oli uskonut itsenä ij
kentelemään kahdeksan
ilman palkan ulosottoa, vleläj4.|]
tunut lainaamaan entistä ralia»)
parille. Miehet kuultuaan ^
hoittovat hänen kiireesti
asian lakimiehelle, jonka iii^
kuulemma tehnytkin, a a .i
nähdä, miten käj-nee. Mv»
vanhalle naiselle, joutua
mään kenties entisetkin
kaiken lisäksi.
Metsämiehet varokaa tätä i
tä!. Sillä ehkä hän taas saa 1
vana talvena kokemattomia ffl
kauniilla puheillaan houkuteMi
hinsä. Ainoa keino meidän.
teA- säästyä tällaisilta kok
on sataprosenttinen järji
nen. Metsäjätkät liittykää
joukolla L.W.I.U. of C. jotoffi
työläisten etuja ajava Jaij^'
lumalla siihen te völCl«'oasa»o
korjattua. Silloin olette my
makkaat lopettamaan kai
petkuttajien likaiset hommat»
^ "Sokkerin" pyytäjä^
^oisf^; j.n.e. K9?JSLB-;ääjriwfti5^
k^hPfl§i!:.sv;wmi«ifäH osiign.;,,talvea,..>Se
tvl|?pkis,-^fla9^im e;feiH^a^. p^^e-,
kokfiUs,,jftnka .päätö$j jy^j^tjiii, "e^ikun,
taajl".»i;jif " .-'.'-'r:ii;>:f:n;iir; s\'::
N^t ^iin oltiin tietoisia' tulevasttt'
skeaistä; niin ' päätettito, että.isavin-polla
ei anneta ryöstää' itseämme
jjuhtalksi. Päätettiin- -hankkia-kuver-tiementin,^
t|^£äaja,^i^B|b^|tän ko-hmlsen
menevänmahdottbinuuteen.
|^iin>bK^lkenl;t.vi^9lno)P9Äy^ et.tä,.;^e
tauaa !'kalhofeJaiV;nHf«5W?Ppnl9fl^.^
ari saspuiii,iB}feb9l^epg?ip/eenv.mä^^;^:
tete^. .-a^jtseUöraari r^mf^^ji-ikef,-,^
;aan kuinfe:^jnonJta relkäär-OJi^jRViolfisft
koordin -plnoesa, hän kpetteU .sen
korkeutta edestä ja takaa useam­paan
kertaan, ravisteli päätään S3m-kän
näköisenä, merkaten jotain kir­jaansa.
Eiään miehen kysjmiykseen,
kuinka paljon siinä on halkoja, hän
vastasi röyhkeästi.
— El se ole ollut täällä tapana
miesten merkitä sitä ylös, kyliä sen
saa sitten "ohvllsissa" tietää.
Mutta me emme suoistuheet tällä
kertaa vartomaan niin pltkäUe, vaan
hänen täytyi ilmoittaa joka pino, mi­tä
siinä on. En ole koskaan nähnyt
julkeampaa mittaria. Kordln pirio
muuttui kuudeksi jalaksi ja niin
poispäin. Kim hän oli puolipäivää
mitannut 25 koordia,- niin me Ibpetet
tiin koko homma. Jappari paraana
kielitaitoisena ei suosttmut tulemaan
tulkiksi sisltttämään mitään vaan
luuralll luihun näköisenä jossain pi­non
takana. Niin me sanottiin mit­taajalle
että kävelee kotiinsa, me
kutsutaan kuvemementin mittaaja
palkalle. Miehet olivat kaikki yksi­mielisiä
siltä, vaikka menisi viimei­nenkin
penni, niin sovinnolla ei an­neta
ryöstää.
Kuvemementin mittaajan tultua
YPreussin kuningas oh hä^rinnjrt
täs-sä kokeessa, samaten kuin hän
oli rauhanteossakin menettänyt puo-hallitsijaa,
sitte kun asiat oh so-ilet maistaan.
vittu, hieman ryypiskelivät sen
pöälie. Ja ryypiskellessä rupesivat
kehiiinaan, kuinka hyvä turJ heidän
itsekurikin armeijassa vallitsi. Väit-telyii
ratkaisemiseksi päätettiin pan­na
toimeen koie. Huone, jossa he is-tulvat,
cU korkean rakennuksen ties*
kuihka moheinneäsa kerroksessa, ja
Aleksanteri väitti, että venäläinen
sotamies on valmis hänen viittauk­sestaan
hjrppSämaän avatusta akku­nasta
suoraan surman suuhan: sa­maa
vakuutti Napoleon omista sota-
Mutta historian kulku ei läätty-nyt
tähän. Napoleonin sorto oli he­rättänyt
kansallisen vapautusliik­keen
ei ainoastaan Preussissa, vaan
koko Saksassa, ja se vihdoin murtt
Napoleonin vallan. .Waterloon tais-;
telussa. joka oli Napoleonin^ viimei­nen,
hänen kuuluisa kaartinsa, so. tsäarivaHan kukistumiseen astL"\Rli-keastl
totellen keisarinsa käskyä tetäänhän. — vaikka en tiedä, onko
<jota," Napoleon tietenkään ei olisi
•anlJanut. jos olisi tuntenut paHcaHI-lalsteh
kuin parempaan kuriin to­tutettujen
englantilaistenkin ansios­ta.
J ö ennen Aleksanteria oli Venäjän
sotaväessä ollut tämänlaatuinen so-takuri
täydessä loistossaan. Keisa.
rinna Sätariiha n:n aikana klSy-dyssä
sodas^ Turkkia vastaan oli
ylipäällikkönä kreivi RiAjantsev,
Jota pidetään yhtemi Venäjän mai-nloimmlstä
sotapäälliköistä. Hänen
chnistui vallottaa tiirkkilalsteh lujat
Tonavan Varrella olevat •llhhöttikset,
joita siihen asti oli pidötty mkhiiot-^
tomtoa vallottaa, niitä kun suoje-'
livat. syvät ja leveät v^nifaäudatL
Iftmjahfeevin' "sotataito" perustui
siihen, etta hän marssitti rykmentin
toisensa perästä noihin vallihautoi-hin
— tätytteeksi, kunnes syntyi sil­ta,
jota myöten pääjoukot sitte l ä ä -
sivät hyökkäätnään itse llnnotuksen
kimppuun.
Samanlainen sotakuri, johon erot-tainattomana
oswa 'kooltii ui^ee-rien
röyhkeys Ja sötaihiesten eläi­mellinen
kohtelu, ..oii voimassa aina
set suhteet> järjest3?nein rivein täyt­tä
laukkaa ratsasti avonaisen kä­sitä
päteyäsU todistettu että päri
VenSlä|stä_r3^cmenttiä Itä-Preussisi
haudattiin suohon, pohjäii lujltta-miseksl^
yldstön kuljettamista varten.
Puna-armeijaa el voitaisi käyttää
tällaisiin ^ tarkotukslln, luullakseni
Silnäkta sanotaan vallitsevan hv-vän
kurm, mutta toisenlaisen-kuin
se sotakuri, josta huolimatta —
taikka, jonka tak£a — tsa£uin mil­joonaiset
armeijat rappeutuivat ja
hajosivat. .
Puna-armeijassa, mikäli sen ra­kenteesta
ja oloista tiedämme, ei
miehistä yritetä kasvattaa tahdot­tomia
automaatteja, sbtakonfeita, ei­kä
heitä sellaisina kohdella, vasen
ihinIsinä jä upseeHehsa kähSsa'^5*0-
(ienarvoisina ^tovereina. •Valistam'äl-ia
ja opettamalla köetetäää heidät
saada
väen
tajina.,.kaikkia ./vpoljisia^^ vastaan
västavaiijmkumöjuki'e^^ iitoteSa' iuiu
itsestään muodostuneet sässijöiikot
ja häfhätää kokoonhaalitut työläis­iä
talonpoikaisjoukot urheudellaan
ja neuvokkuudellaan löivät viholli­sen
jbka rintamalla, kdsfca hei niin
älävästi tunsivat, mitä heillä on
odotettavana, jos vastavallankumous
pääsisi voitolle. He ymmärtävät
myös järjestyksen ja korin välttä­mättömyyden
taistelurmtataäDa ja
luottavat upseereihinsa, jotka ovat
liha heidän liHn^^^ffn ja liiu heidän
sa.
Jos näitä ajatuksia sorem
puolue-elämään, saamme
opetuksen, että joukoiUeon^
perusteelfccsti selitettävä
toimenpiteen tarpeellisims.
kuin siihen ruvetaan }0^.,
tikäskrUlä Ja P^^f^^^pjB,.
pakottamaan. Se on mm-lom.
kun puoluejohto_
harkitulla menettelyllään^^
tanut joukkojen l " - ; ^ ^ ^
ta.r.varsin vaikeata silloin.»»^;,
aniaita on toisin- •
• Nimkiiin sanottu, tiui»
kuri täytyy mciilä o^^
täminen riipp^-iu « n e i^
fohdon.pätevri-des^.g^
L....... puoluekunn ö l ^ '
minen ja siliä uhkailen^
Tiu: todistus Jö^^^^^Jtfl^
Kunnollista johtoa searaJt»^
mieiellään. vas;a
Kouhi.issakin en kn^n»
nakia^iEun koul
vät. opettajat, joid^a
jo herätti Iuot-^^f^,f
ja jotka osasivat t e^
it ilkeasE»»^
ei käytÄ/^
luustaan. Ja joilla he tietävät ole­van
enemmah tietoa, taitoa Ja kd-kemusta
sodankäyimikä ktim heillä.
niin, mieienkiin
pilaat' joutanee
sitä-tarrinns-^- ujs^,
tä puhua. ALnoastaan^ -1
tajat sitä k ä v t n v^
mat. mutta e:
selieen eikä oppJa^-