Vapaus, October 11, 1930

              Sivu 2 Lauantaina, lokak. 11 p:nä — Sat, Oct, 11
V A P A U S Li.rjr»»i, Orit.. L . i i k ; . i n a , J.ai!>i »u.nlii-ntji- j i m^^rjtt) i i i J u i i b j i i i v i OJ
V . V P A I . S ( L i b r r t r)
Tb« ooly o r s u of Finnist Vf.rkcri in C j . ^ a i . P u L i u h r J .Uilr «f S c d t a r y , O s U r i o.
Resicteied «t the Po»t O l f i c e Dcpii!m<:rit, Oitana, »j k^cnd cla»« mjtt^r.
C c B C n l «dTtrtifing ral«a. TSe per col. i n t h . Minimuia charg» f-ir •ictle iaaertion, 75c
/ftpatis U l l i c bcftt adcerti&JRS nicJjura aa-oa^ ihc K»rjt*t!^ii pco;-!^ in Canada.
Toimitus» koottori, kirjakaupi.a ja j-^iiio ori;a>sa lalcifca t i a S i r c r t i l l j i.
foitioaote: Vapaui. B-vx 69, S u d t u r y , Ont
No. 240
huomasin, että minä, tietämättäni,
lukemisen kautta, olin sisäisesti ke-jiittynyt
kommunistiksi. Johtopäätös,
johon tästä olen tullut, on, että hen­kilö,
joka tarkoituksella tietää jo- 1
takin on lukenut historiaa, tutustu- f
nut eri uskontojen alkuperään ja i
i I . \ I O T L . S H I N N A T V A l ' A L D i ; . S 5 A:
Kir|cTaibtoI}motuk.-Kt 11.00 t c i t a , i^i-i..-; k T i ^ a . — .\>i'iiiittooo menneille ocnentoirotukaf'
4Ce palrtaluumä. — .Nimccti)uuti'nlin'.;i.k..-t Zhr l vria. Sl.OfJ 3 ki-rtaa. — Sjr.tyOiäilrn-jtukKt tlM'
Utu, tS.nO 3 kertaa. — .•\f.an:o<.-;o:.'rr..1 £.'00 k-rt-i. J.J.OO Val.»i kertaa. — Kiiiri.ili.Trjiuk»'. i
. f l . ' » k e r u . — Kuolcma!iilii;otuUct SJ.MJ Cc kiiloelauircha tai c u l - t r A i r n y l i j . -
H^MUan tiedot j a o»otciIniotuk.«-t .V>- V - r ^ i , t l . ' O tolrr.i- V»-rtaa. — Tib;im« ; l m o t t a j : e n ja ilmvtui
• f t u u r i e n «n, Taa-JiftaeaM. lijn^-lt-u.iia ilr;i->ru.-ii;rita eiukd[efa.
riLAL>iriNN. 1 T :
1 ^' Sl-iO. f, k k . $2..->), . l k k . S 1T> ja 1 1 k . s l . U J . — Y h d j i v a l t o i l i i a j« Soomeea «ekl moa-
«re u ! l . . . a i l l - : I »k. iO.tO. O k k . 53.50 ja J kk.
r:c.<-:aan tfhncet työtä. Tämä -oa:
T i n u : ajaitolemaan vakavasti naita
a;:o!-a ja seuraus oli. että liityin
työväenyhdistyksien ja rayöheinrnin
i.ininatiic.-.a.stoon r x v o s i a , että niiniä
::-.;-:;n vc.läi.stusta siihen, miksi asiat
ovai niin nurinkuriset. Mutta vuosia
k u l u . c;:-:a ]:e teoriat, joita n i i . s - i n i i d e n vaikutukseen ihmiskunnan c- i
. ^Viiry-d tahtonee: saada ehjää ^ ij-niässä, tutkinut kehitysoppia ja j
S^er o«?^r'o::i " ^ k . - ; d ^ ^ ; i ^ ^ ^ ^ ^ 23arw.!k"^kcnai.uu':a nunun ymmärrykses-. taloustiedettä sekä seurannut työ-!
Jotkut kolidat tuntuivat mmu.s- väenliikkeiden kehitystä ja saavu- j
L, nV.ii .v.-Iviitä. että pidin niitä h u i - tuksia eri aikoina ja viimeksi ka' j ' - j
l u i i K ! . jotka eiviiL tunnustaneet n : : - i t a l i s r a in saavutuksia ja pjrrkimyksiä, '
c-'t(';:;v:, : i i u - t a myöhemmin a- tules kommunistiksi
}r,ir; itsekin cr.Jiilia niiden pätevyyt- | y a i k k a hänen yhteiskunnallinen
i;?. MiStä tämä joiitui? T i e t o j e n vä- j mansa aina ei salli sitä
l.yyde.stä. (Kommunismi on tiedettä
Inn'jr,tuk.^.eni laimeni.' P o r v a r i l l i - j tii, ymmärtääksemme sitä
neii -anomak-hdi.stö ja puhujat, sekä j pohjatiedoksi melgo laajaa tietecl- .3 s e u r a a v a a:
i:.:c:;t esimerkit, kuinka yksilöt oli- '• l i s t en kirjain lukemista.
v:.t vr;tte]iiii:^yy.'iellään köyhästä ko- j Voidaan väittää, että tämä on l i i -
honneet rikkauksien omistajik.si, ciitelua ja että jokapäiväinen elä-
•;,.iv:it minut ajattelemaan,
Jc» ette m i l l ' . i n taJjanaa «a» r a j t a i i . l a en-irr:ji^»-<n kirjreieenne, kirjottaka* oodelleeD liikkeen. /.oh ir. jokaincil VOi tUlla
M a n a p r : J. W. .VLI.iv.st.
Office. Bookitote «nd rnntahof,: Vajiaui Ilu: ! ' ; i n c , Klm Street.
AH mail to he «ddresseJ: V a r j u , P.O. B<.i 69. .Sndi.ur», Ont.
Nuo luvut osottavat, että 1928 kaivoksissa, hallituksen julkaise- matta ovien -^ulk >
International Nickei Co. ja pie- nikkelitrustin liikevoitot kaksinker- main numerojen mukaan, 4,415 ta- mistä. " ja a-nemmät
metalMkaivostoolHsuutta taistuivat edelliseen vuoteen ver- paturmaa, joista oli kuolema seu-
L o i t a i tB peraoonalli>ella n i r o r l i i i : J . W. A t ' ! : p i ' t . liikkernlioitaja.
' että ei- : mämme meistä opettaa kommunistc- ' tarjottavat yhtiöt kiskovat vuosi raten, että 1929 trustin voitot oli- rauksena 88 tapauksessa ja pysy-rikkaakoi
. j a , sekä että työläisillä ei ole maii- '^""''^''^^ entista suurempia liike-^ vat miltei kolminkertaistuneet, ja vainen raajarikkoisuus 188 tapauk-
Valtnkunnan konferenssi ja imperialistiset
ristiriidat
kun yrittäii. Ja minä päätin yrit- ' dollisHUtta syventyä tieteellisiin te- i voittoja yhä koventuvan rii.ston ; että tänä vuonna tulevat ne nouse-i
tila. .Mi.stä tämä johtui? Tietojen | oksiin. Ensimaiseen väitteeseen vas-j avulla. Ratsionalisoimi.s-menetel.' maan monin kerroin suuremmaksi
; v,ihyyrie.st;i | taan, että henkilö joka on tullut ; mäinsä avulla, se on tuotannon kes- kuin 1927. Samalla aikaa on työ-
• l i i m a n päätök.seni jälkeen tein • kommunistiksi agitatsionin kautta ; kittämisen, tehoisuusmenetelmäin Iäisten olosuhteet 4*a työehdot huo-eet
vuosi vuodelta.
Vaikka vallakunnan konff-ren.s.-ia
pidetäänkin suljfltujcn ovien taka­na,
etteivät joukot saisi tietoonsa
siellä ilmeneviä eliijon ylileentör-mäyksiä
ja ristiriitoja, saadaan sen
menosta kuitenkin jonkun verran
villiä yhiä tahi toisia tietä.
Llandudnossa pidetyssä työväen­puolueen
konferenssissa julisti
MacDonald konferenssiin osallistu­neille
byrokraattisille työväen joh
lajille ja pikkuporvarillisille .';o-^
sialifascisteillc. eitä hän • vastustaa
suojelu-stulleja ja samalla kertaa
asettaa Britannian ensi tilalle. Pian
tämän jälkeen julisti Bennett, jo­ka
johtaa Britannian itsehallinnol­listen
siirtomaittcii vaatimusta niit­ten
teollisuuksia Inrvaavain "(ttu-oiieussopimuksien"
laatimiseksi,
että hän asettaa "Canadan etu-tilalle",
ja esitti jälleen samaa me­luisaa
imperialistista kantaa, jon­ka
avulla hänen puolueensa saa­vutti
voiton viime vaaleissa Cana-dassa.
"Sovinnonhieromisiin ci ole mi-
• tään mahdollisuuksia", rä>*häl.si
Bennett. Canadan hallituksen teh­tävänä
on canadalaiscn vehnän
-myynti entistään suppeammiksi
käyvillä maailtnanmarkkinoilla, ja
Canadan emämaa, Britannia on
vehnän markkinapaikka. Palkkiok-
•:'si Canadan vehnän oslaniisesta an­taa
Canadan imperialismi Britan­nialle
etuoikeuden semmoisten ta-
.varainsa Canadaan myynnin, jotka
eivät loukkaa canadalqisia tehtal-ti
joita. Viimeisimmällä toimenpi-
I r - e l l ä ä i i k o h o i l i B e n n e t t i n h a l l i l u ! -
l . n i c j a ja cluoikeu.-^taksoja hrilli- J^^^-^^ tictojt-n puutteesta.
.... ... .„ delleen porvarillisten sanor
,a.sille tavaroille. i oluella työväenkin lehtiii. Ja
r i - l i r i i l a i i i sekasofkii; mikä valta-kiumai)
kojifercnssijsa paljasluu.
lii rJkkaukiiia ei ruvennut ilmesty-ni.
Tän. — Naurettava tilanne, joka
Luin c-anomalchtien
minusta
Valtakunnan murtuminen ja se i tuntui, vaikka niissä jyrkästi törmä-
.sivätkin aatteet; vastakkain, että
kumpaisetkin on oikea.ssa. Mistä tä- j teensä paremmuuden. Ja mitä väit-
. , , , . ,^ I mä johtui? —- Tietojen vähyydesr4. ! toescen tulee, että ei ole mahdolli-s-nsoiiaa
paikkansa jjitavaksi Kr,m- ..^jjn samana päivänä kuunnel-j ta lukea tioteellisiä kirjoja, sanon
miiiiistisen Kansainvälisen viiiUr^en i;i kahta puhujaa, jotka edustivat j .suoraan, että on, jos vaan alamme
sotlan jälkei.^^-n kapitalismin nykyi-jeri luokkia ja puheen loputtua oli j ymmärtämään niiden tärkeyden. O-sestä.
kolnianne-ta. ajanjaksolta. kumpikin saanut minut uskomaan • icn työväen lainakirjaistoissa- käv-n
n i j c
Canadan antamaa esimerkkiä
valtakunnan konferenssissa seuraa­vat
Auslraalia, Eteläafrika ja Uusi
Seelanti. Niisiä itsckunkin edus­taja
myös asettaa oman maansa
ensi tilalle. Kt)nferenssin väitte-lyiltcn'
yliteyde.ssä voitti Irlannin
vapaavaltio itselleen oikeuden so­pia
omat kapitalistiset lainopilli­set
probleeminsa, poistamalla kai­ken
alistumisensa kuninkaan sala-neuvostoon.
Vaikka tuo fjaavutus
el olekaan mikään perustekijä kon­ferenssin
työssä, koska itsehallin­nollisten
siirtomaitten täytyy edel­leen
käyttää kuninkaan salaneuvos-toa
korkeimpana oikeusasiain ve-toomuspaikkana,
osottaa se kuiten­kin
miten tyhmiä todella ovat
"valtakunnan yhtenäisyyttä" kos­kevat
fraasit, joita työväen impe­rialistit
kaikkialla latelevat.
Imperialistiset ristiriidat kärjis­tyvät,
ja Canadan imperialistinen
porvaristo ajaa yhtä armotonta po­litiikkaa
kansainvälisellä areenalla
kuin mitä se ajaa, kotona oman
maan työläisiä ja farmareita vas­taan.
_ Kaivostyöläisten osuus
koon. muuttaa mielipiteensä, t o i s i n ! ' " ' |
sanoen hän ei ole "salettl". Mutta ' " ^ ^ ^ i f ^ ' ^ lihak.si.stamme. etta häitten , suunnattomain liike-taas.
joka riittävän lukemisen ja a-i n » ' ' ' " ^ ' " liikevoittonsa, jotka nyt Jo | vojttojen riistämisen takia ovat
piskclun kautta on hyväksynyt kom- : ovat satumaisen suuret, tulisivat; metallinkaivajat alistettu mitä raa-munlsmin,
kestää täydellisesti toi-; vieläkin suuremmiksi. Viimeisen j i ^ ^ p j ^ j n ^ g ^ Q ^ j j ^ j j ^1^,3^5^;^ ^^(.3
sinajattclevien hyökkäykset ja ky- kolmen vuoden aikana on tätä K ^j^^^ saatettaisiin pusertaa niah-että
• kence asiallisesti selostamaan ,aat- ratsionalisoimis-menetelmää erikoi-i^^jjjj^jj^j^jj^ tarkoin kaikki heissä
sen tarmokkaasti toteutettu metal-j j^vtvvä' energia raivoisilla työn
likaivosteollisuudossa; Siitä on oi-^ j^jj^ jyttji^jg.j^en^jtei^^iHä tässä
lut sangen tyydyttävät tulokset me- , miclcttömiissä kilpailussa liikevoit-tallikaivosteollisuutta
kontroUoivil-j t^jj^j, yj^^ suurempain liikevoit-le
teollisuusporhoillo, mutta perin l ^ ^ j ^ ^ hankkimi.seksi. Kolme vuotta
it.seään. Tulos tietojen vilhyydestä. 1 dessäni nähnyt kuinka kilvotellcn surkeat seuraukset työläisille.
?v!hiusta alkoi tuntua että koko p o - j viedään romaanit luettavaksi, mut-
Jitiikka on niin sotkuista ettei sitä j ta tieteellinen kirjallisuus homch-ymmärrä
kukaan. Mutta apu sattui , tuu hyllyillä. Tämä on niin räikeä
.'••illoin olemaan lähellä. Tutustuin ' epäkohta, että siihen on kaikkien
Irihcisc.sti senaikaiseen sos-demo-! kiinnitettävä huomiota.- Me tarvit-j internatioml Nickei Co joka
semmon.vkyaikana ehdottomasti t*^ kontrolloi 9o' prosenttia maailman
Teillä el ole tarpeeksi kykene- ., , ,. . • - -i v - i i "
• nikkelivarastoista, voidaan hyvällä
Liikevoitot ovat moninkertaistuneet
viimeisen kolmen vuoden
kuluessa
kraattlsecn kansanedustajaan, joka
johti minut oikealle tielle. Nimittäin ! toa. Meillä kykene-lukemaan
tietopuolista kirjallisuut- viä henkilöitä johtamaan sitä suur-- . > • 1 1
ta. Hänen tarkoituksensa oli saada ta tehtävää joka on edessämme, j^yy''^' ottaa mittapuuksi koko nie-minustascs-
demokraatti ja siinä hän , Koettakaamme siis jokahien luk.;-1 tallikaivosteollisuuden tuottamiin
onnistuikin. Mutta heti kun alkoi ! mall^ varmentaa Itseämme. Silki. liikevoittoihin nähden.
levitä kommunistisia aatteita, niin tieto on valtaa. — Valentin.
Julkinen selostus Canadan S. järjestön Toi<
meenpanevaile komitealle ja muille tovereille
1927, jolloin Inco ja Mond ci-
I vät olleet yhteen liittyneet vaan
olivat" kilpailevia korporatsioncja,
o.sotti niitten tilipäätö.s liikevoit­toja
yhteensä 8,985,625 dollaria;
Riistovoitot lisääntyvät — työläiset
naltevat naikaa
Kuluvan kuun aikana tulee pie­ni
kuponginleikkaajain ryhmä taa­sen
perimään lihavan riistosaaliin,
61,613,551 dollaria, joka on riis­tetty
Canadan teollisuuslaitoksissa
raatavain työläisten hiestä ja ve-
, restä. Tämän vuoden jokaisena
kuukautena, syyskuuta lukuunotta­matta,
ovat riistäjäin voitto-osingot
jä heidän perimänsä maksut vel-kain
koroista ylittäneet viime vuo­den
vastaavan ajan tulot.
Muutamain yhtiöitten, etupääs­sä
niitten, jotka ovat tekemisissä
viljakaupan kanssa, liikevoitot ovat
pienentyneet. Suurimpia riisto-voittoja
taasen ovat perineet nc
yhtiöt, jokta ovat lujittaneet ase­maansa
pulan aikana tahi jotka ei­vät
vielä ole tunteneet pulan täy­siä
seurauksia.
Yhtiöitten suuri tiivistymis- ja
trustiutumissuunta on selvästi ha­vaittavissa.
Muutamia pienempiä !
yhtiöitä on joutunut seinää vas-1
taan. Financial Post, suurinta
auktoriteettia omaava kapitalisti­nen
lehti Canadassa. vaalii va­paana
korporatsionicn välistä tais­telua
ja kannattaa heikoimman lu-h
«amisla. Tämän lausui Post pe­rin
selvästi julki erikoisessa laa­jennetussa
numerossaan, jossa kä­siteltiin
massa- ja j)nperirenkaan
luhistumista, mikä jolilui uudis­tetusta
hinla.sodasla.
Tä?sä muutamia niistä sumniis-sissa
onkin havaittavissa liikevoit­tojen
pienentymistä, ci se lähes­kään
tasaa sitä suurta rahamäärää,
minkä CPR ja muut mahtavat kor-poratsionit
perivät riistovoittoina.
Muutamat yhtiöt lykkäävät kor­kojen
maksua, saadakseen siten
kootuksi iiiin suuren ylijäämän,
että pärjäävät pulakauden yli. Tä­mä
tietää sitä, otlä työvauhdin
kiihdytys ja ylipäänsä ralsionali-soiniissuunnitelmat
tulevat saa­maan
uuden sysäyksen liikevoiton
määrän pitämiseksi niissä tasoissa,
joissa se on ollut kapitalistisen
'"kukoistus^-kauden aikana.
Työläisiin nähden on näköpiiris­sä
entistä suuremmat vastoinkäy­miset,
nälkä ja puute. Muutamia
kuukausin sitten alkanut teollisuus-ja
maatalouspula käy yhä syvem­mäksi.
Sen vaikutus tulee koske­maan
kaikkiin työläisiin ja pfeniin
farmareihin.
Kuinka minusta tuli
kommunisti
Toverit! •
Tiedusteluunne puoluekannastani
yleensä ja suhtaantumiscstani Fort
VVilliamilaisen näyttämökuvan iä-hettämjseen
fa.scistiseen kuvaleh­teen
erittäin, haluan lyhyesti vasta­ta
seuraavaa:
Olen toiminut kaiken ikäni työ­väen
riennoissa mukana, mikäli ky­kyni
ja mahdollisuuteni oyat salli­neet,
ja kiellän jyrkästi koskaan oi­keni,
tai tarkoittaneeni olla, mikääiJ
Suomen valko-f ascistisen "silakka-hillan"
rakentaja tässä maassa. Ereh
dyksen, jonka tein heti maalian
tultuani, jolloin ympäröivät olosuh­teet
olivat minulle täysin vieraita,
olen jo aikaisemmin Fort 'VVilliamin
osastolle selostanut, vaan koska nä-.
mä asiat kerran ovat tulleet yleisen
huomion alaiseksi, pidän velvollisuu­tenani
antaa lyhyen selostuksen
kaikille Vapautta lukeville työläisille.
Saavuttuani Suomesta Montrea­liin,
otin, oloja tuntemattomana, a-sunnon
n.k. Siirtolais-kodista. Olin
aikonut tässäkin maassa jatkaa
näyttämötyöskentelyäni ja päästäk­seni
tutu.stumaan maahan, aioin teh-dS.
taiteellisen kiertomatkan eri
paikkakunnille. Tuosta matkasta ci
kylläkään tullut mitään, sillä Jär­jestömme
Toimeenpaneva komitea
epäsi luvan, mutta sillävälin kui­tenkin
harjoittelin uusia ohjelmanu­meroita.
Siirtolaiskodissa antoivat
.sitä tarkoitusta varten huoneen käy­tettäväkseni,
joten minä jouduin i-^
käänkuin kiitollisuuden velkaan heil­le.
Sittemmin pyysivät he minulta
ohjelmanumeroa erääseen tilaisuu­teensa,
joka sattumalta järjestyi vie-lii
samaksi illaksi, jona Suomalaisen
Järjestön osastolla oli syystoimin-lansa
avajaistilaisuus. Tämä luon­nollisesti
antoi, minun sitä millään
tavalla tarkoittamattani, erittäin Il­keän
sivumaun asialle. Tuota ajatte-
!<!matonta suhtautumistani minä nyt
kaikeäsa tapauksessa vilpittömästi
kadun ja käytän vielä tätäkin tilai­suutta,
pyytääkscni tuota menette­lyäni
tovereilta anteeksi ja vakuu­tan
samalla, etten enää koskaan tule
siten eksymään vastustajiemme lei­riin.
Mitä taas tulee "Mustalais-ruhti-nattaren''
kuvan lähettämiseen Suo­men
Kuvalehteen, siitä kiellän eh­dottomasti
syyllisyyteni tuohon te.
koon. Noita kuvia myytiin suuri
määrä Fort Williamin ympäristöllä,
,;oton jollakin niistä kuvista on ol­lut
mahdollisuus, vaikkapa jo C a m -
dassa. kulkeutua Suomen Kuvaleh­den
ystävien käsiin.
Minulle on kyllä tullut tuota ku­valehteä,
jonkun toisen henkilön ti­laamana.
5 numeroa, mutta nyt olen
takaperin, 1927, oli jokaisella kai­vannon
porakoneen käyttäjällä apu­mies.
Nyt kuuluvat apumiehet
muinaismuistojen joukkoon. Niit­ten
käyttäminen on miltei tykkä­nään
lopetettu. Porakoneen käyt-t-
äjänä on vain yksi mies, jonka
palkka on pysynyt samassa tasos­sa,
monessa tapauksessa on sitä
vielä alennettukin, kuin mitä se oli
1927. Kuitenkin on hänen suori­tettava
sama määrä työtä kuin mi­tä
kaksi miestä suoritti aikaisem­min.
Ellei hän sitä tee, erotetaan
hänet työstä ilman muuta.
Tapaturmain lukumäärä kohoaa
1928 nousivat niitten liikevoitot arveluttavassa määrässä. Kapita-
Tämniöincn
kumaan niin k
asiain tila tul^
alain työläLset
auan kun
sessa. Joka vuosi loukkaantuu kai­ovat
järjesi
voksissa yli neljätuhatta miestä,
kaivostyöläisten lukumäärän olles­sa
siinä 13,000 seutuvilla. Ja sur­mansa
saaneiden metallinkaivajain
lukumäärä kohosi 1928 39 prosen­tilla
edelliseen vuoteen verraten ja
1929 42 prosentilla 1927 verra­ten.
,
Silicosis, tuo kaivosmiesten hir­veä
tauti, kaivosmiesten keuhko­tauti,
tuhoaa myös kaivosmiesten
elämää. Työn kiihdyttämisen ta-kia
joutuvat mainarien henkitys-elimet
toimimaan kovin ankarasti rempaa kuin mitä heillä nrt
ja siten kulkeutuu keuhkoihin Tulevatko vertaimeviit työnte
miä. .Sulattojen Ja jalo.*,,
ten työläisten on järje^tärdj
yhdessä mainarien kanssa W
asian puole.sta ja yiiteistä ^
ta — Incoa vastaan. Sula-ja
jalostu.<laito!>ten tvöläinen
liityttävä Canadan Kaivostj^
ten Teollisuusliittoon.
A i n o a n a toivona on tode"
taistelujärjestäön iiit.
tymincn
Voivatko työläiset järje;;
töminä ollen odottaa mitiiä
jät tekemään mitiiän parann
työläisten oloiuhteihin ilman
jestettyä taistelua? Eiviit tule.
enempi ja enempi pölyä, tehden
mainarin perin alttiiksi silicosik-selle.
1928 vei silicosis 18* uhria.
Sulattojen ja jalostuslaitosten työ-' ^^^^^j*^ "'^ mitään ihmisys
Iäiset, jiirjestykää! kaukana siitä. Painva.stoin tai
. . . ne tekemään kaikkensa ehkä"
Sulatoissa ja jalostuslaitoksissa geen työläiset järjestvmästä
on samanlainen prosessi käynnissä lä on mahtia .•^en takia et
kuin kaivoksissakin. Niissä mak- ovat järjestvneitii. Tc't.vö
setaan perin alhaista palkkaa ja | saatatte ottaa sen mahdin'
työehdot ovat niin kehnot, että on järje.stäytymisen ja tai-;telun
miltei mahdotonta niitä sanoin ku- ta. Kaivostyöläi.-^ten Teollisu-vata.
Niissä maksetaan niinkin ai- to on järjestö, joka tulee ta'
haista palkkaa kuin 34 senttiä tun- maan nikkeiiparooneja ja _
nilta, koska sulattojen ja jalostus- kaikcnlai.sia pikku kät.vrcitään
laitosten työläiset oyat miltei tyk- taan.
känään järjestymättömiä. Työ. LIITY KAIVOSTYöUIS
vauhti on yhtä raivoisa kuin kai- TEOLLISUU.SLIITTOON NTT
voksissakin. Tuotanto lisääntyy
16,700,594 dollariin; 1929 22,- listisen hallituksen turvallisuus-' suunnattomasti, vaikka työläisten
Jim Barker,
CKT:n sihte-taamaan
sille kuuluvaa tärkeätä o- ;
saa luokkavalmemaus-työssämmo.
Mitään aineksia emme.saa käsiimme
ihanteellisen kelpoisina, vaan kaik­kea
on pystyttävä kattamaan yhä
tarkoituksenmukaisemmaksi, . itse
työskentelyn mukana. -.^
Sama pitää palkkansa näyttämön-lun
on tapahduttava rakentamisen
ja itsearvostelun merkeissä, ja aika­naan,
sillä pitkällekuljetulta harha­tieltä
on vaikeampi tulla takaisin.
Ylläoleva tov. Kääriäisen selostus
on mielestämme siksi tyydyttävä,
että esillä ollut jupakka Voidaan lo­pettaa
ja antautua toverilliseen yh-teis-
työskentelyyn hänen kanssaan.
johtajilmmekln nähden. Osa heistä Jokainen joskus erehtyy, * mutta ky.
Ä a ^ i i Ä ä S ~ n S e S ^ — *
ta, eorn.£e.mmrp.ääöä kV nuiinn pnnomlititt.it.iis^tt.ankkanaann kkaass - Korjaa, virneensä..
vatusta; osa taas tulee Suomen työ­väen
näyttämöiltä, jotka tosiaankin
näyttävät yleensä kulkeentuneen l i l ­aksi
kauaksi •hari'astamaan "taidetta
talteen vuoksi", lievästi sanoen.
Ja näistä kummankin alkuperän
näyttämönjohtajista täytyy vain löy­tyä
ainesta, joka auttaa uusia 'voi
mia kehittymään ja samalla johtaa
käytännöllistä työtä näyttämömme
proletarisoimisessa.
Eikä ole edes sj'ytä pelätä, ettei
sitä sieltä löytyisi. Työläisten vallan­kumouksellisella
liikkeellä on jokata­pauksessa
jo maailmanmahdin piir­teet,
jotka vaikuttavat avosilmäiseen
taiteilijaankin, 1 vaikka hän olisi ihan
tarkoittanut "politiikkaa" väistää.
Työläisten luokkataistelu on omalla
oikeudellaan nousernassa näyttämöil­lemme,
samalla-aikaa, kun typerä
porvarillinen näyttämönäpertely yhä
pahemmin joutuu paljastamaan riis­tä
jäluonteensa ja tyjierän t.vhjy^-
tensä, ja mitä, useampi näyttämön-johtajistamme
rientää rehellisesti
tervehtimään tätä uutta tulokasta,
sitä parempi.
Tietysti meidän on jatkuvasti val­vottava
näyttämöjohtajiamme ja y-leensä
koko näyttämö-esivaltaamme,
jos mielimme suunnanuudistuksessa
C . S . J : n Toimeenpanevan komitean
puolesta:
John Wirta.
Vastinetta "S" nimi­merkkiä
käyttä­välle
"Viimeinen ottelu"
on nimenä sillä jännittävällä ker­tomuksella,
jonka kaikills täinän
lehden lukijoille tunnettu kynäili­jämme
Paul Laakso on kirjoittanut
"Työläisurheilijain Jouluun". Kerto­muksessa
kuvataan valtiollisten vai-
Näin Ihmeekseni t.k. 7 p:än Va­paudesta,
että allekirjoittanutta tah­too
joku " S " nimimerkin taakse pii­loutunut
henkilö häpeällisesti herja­ta
työläisurheilijoiden edessä sellals-tsn
.asioiden nojalla, joista hän itse­kään
ei näytä olevan tietoinen. E n ­siksikin
vastaan siihen , miksi en
saapunut Montrealm v.- ja u.-seura
Jousen harjoitustllaisuuksiin. Siitä
yksinkertaisesta syystä, koska har­joituksia
ei kesän aikarta ollut lair
sinkaan. Ainakin minulle sillä taval­la
vastattiin, kun saavuin kesäkuus­sa
maahan. Kirjoittaja ei myöskään
häpeä yhtään mainitessaan, ettei al­lekirjoittanut
tee muka mitään i l ­maiseksi
työväen urheiluliikkeen e-teen.
Uskallan kuitenkin asettaa ky-symyksenalaiseksl
kuka meistä kah­desta,
kuka sitten kirjoittaja lienee­kin,
on tehnyt enempi 'ja uhraantu-vaista
työtä työväen urhelluliikkee.s-sä.
Olisi parasta mainitun kirjoitta­jan
katsoa ensin omaan poveensa,
ennenkuin menee kirjoittamaan jul­kisen
sanan kautta kaikkea mitä
asioista, eikä ruveta aiheetta lehden käen osaston jiiscnten avusta
palstoilla parjaamaan. En ole mi- keräystä joka pannaan laiko'
kään erikoinen kynämies, mutta
suullisesti olisin voinut " S " nimi­merkkiä
käyttävällekin selostaa asi­oita,
ettei olisi tarvhmut tyhjästä
joutavaa juttua paisuttaa. Voisin
muuten, jos joskus sattuisin siellä
Montrealissa päin liikkumaan, kes­kustella
asioista, i u n vain tietäisi
•kenen puoleen kääntyä, kun kirjoit­taja
el ole pannut nimeään kirjoi­tuksen
alle.
Tällä pienellä' vastauksellani tah­doin
selvittää hyökkäyksen, Joka
muiua vastaan on kohdistettu, ja
voivat työläisurheilljat tuonilta c-lenko
millään tavalla rikkonut työ­läisurheilijoiden
periaatteita vastaan.
Työläisurheilija olen ollut koko elä­mäni
ajan ja tulen sitä olemaan e-dell^
pnkin.
Urheiluter vehdyksellä:
Otto Oksanen.
Montreal
nukolrien kynciin joutuneen työläis-urheilijan
viimeistä ottelua niin j ä n - i sylki suuhun tuo. .
nittävällä ja mukaansatempaavaiia i Toiseksi, en ole pitänyt Itseäni
tavalla, että sitä ei voi näha esitte-j niinkään suurena kuin ehkä sala-
Ivssä sanoin kuvata. Paras keino ko- ampuja otaksuu. Olen aina ollut re­keä
mainitimkin kertomuksen jän­nitys,
on tilata itselleen "Työläisur-lieilijain
Joulu", joka maksaa ainoas-hellisesti
tovereiden kanssa teke­misissä,
eikä olc tarvinnut piiloeilla
oll3, ja olen yhä edelleenkin, sillä
Jatkamme sisällykson esittelyä seti-eteenpäin
kulkea, mutta sen arvoste- ' raavissa numeroissa.
taan 25 senttiä. Sen voi tilata suo- minulla el ole mitään rikoksia omal­latunnollani
työväen urheiluliikettä
kohtaan. '
Oli-sin muuten toivonut, että tällä
"uurastajalla" olisi ollut rohkeutta
tulla minulle suullisesti puhumaan
raan lehden konttorista, osoitteella:
Työläisurheilijain Joulun konttori,
Box 69, Onli.
S. J. csaston kuakaasifcokous t.k.
5 p. oli osanotpjtaan pienempi kuin
tavallisesti ennen on ollut. Kirjeen­vaihtoa
oll^ paljon. S.J. T p . komiteal­ta
kirje Vapauden klrjamyyjälslstä,
päätettiin ottaa osaa molempiin
sarjoihin, sillä näin työttömänä ai­kana
huomasimme* sen iJarhaaksi.
Loppuvahnlstelu jäi klrjallisuuskomi-tealle.
Kirje Workerin levitysryntä-yksestä.
Päätettiin antaa kalkki
kannatus ryntäyksen onnistumiseksi
sekä luovutettiin 10 dollaria osas­ton
kassasta Workerin avustamisek­si.
Mercoal kaivostyöläisten lakkoa-vustukseen
luovutettiin osaston kas­sasta
10 dollaria ja määrättiin kaik- roita. .sekä kansallistanssia
hyväksi. Kirje kansainväliseltä
nomalehtimyyjiiiskomitealta ot
huomioon ja valittiin edustaja
jäiskoniiteaan.
Palvelijatarosasto teki selkoa
mtnnaslaan ja samalla vetosi
saston jäseniin ja osastoon, et
taisivat osakkeita palvelijatark"
Ilmoituksesta kävi selville ett
olivat jo myyneet palvelijain
kuudessa 56 osaketta. Koko
tehtiin heti merkintä ja. 1
osaketta ja osasto sitoutui osta
20 osaketta, joten kaikkiaan on
lä myytynä 101 osaketta. Alk
hjTfä.
Vielä oli paljon osaston s"
toimintaa koskevia kysymyksiä
ka saivat asiallisen kcskustei
päätöksen. Lopuksi vain pitää
mauttaa, että pois velttous j-tön
keskuudesta ja kaikki
taan.
"Uskon voimalla". Oletteko
katoneeksi Vapaudessa
Montrealin osaston päivälistaa
kuulla, siinä on ilmoitus että'
le "Uskon voi.nialla" neljässä i
sessä esitetään osaston näyt
t.k. 19 päivän iltana. Ka
uusi Magnus Raeuksen kii
Kappale on hauska kansannä.
taikauskoisine talon eraäntin;
kupparilleen. Muistakaapas oOa
somassa tätä näytelmää.
Workerin konsertti. Per.'
17 päivän iltana järjestää k"
l i n e n sanomalehtikomitea
tilaisuuden Prince Arthur
Tulot näistä tulee menemääD
munistipuolueen iiänenkanna
Workerin hyväksi. Ohjelmassa
olemaan paljon musika
Palasia
Yhden "tavallisen" ihmisen luok-kakäsittoiden
selviäminen ei ole niin
suuri asia että siitä kannattaa kir­joittaa
sentähden että niin on ka.v-nyt.
vaan siitä syystä, että jos use­ampia
tämän lukijoista sattuu ole-mä.
an joillakin niistä todennäköisin- kioltiinyt sitä lähettäniä.stä. Tässä
tä. mutta harhaanjohtavista väil- 1 snb.toe.ssa kaipaisivat monet muut-asteista
joiden yli on kuljettava t u l - I kiu toverimme puhdistusta kipeästi. ,.. ^
Iäkseen kommunistiksi ja jolka pyr-( Sucmcssa on t.völäisten nä.vttämö- /»ytynyt monta rasvaista palaa
C että siirtolaisuus Suomestakin —
huomatkaa: Suomectakin! on
lakkautettu. Edellyttäen näes, että
Suomen kansa uskoo tuollaisia tör-
Kun työläisellä sattuu nyt ole-1 kijakuntaa ne ovat varmaan mel- P^^'*-^ valheita,
maan sitä "hyvää aikaa" ettei saa • koison hyvin tunnettuja nikkeli- Eilen sain käsiini sitten tässä
työtä vaikka itkisi, niin tuke täs-j markan kotimaasta saapuneiden In^^^ssa ilmestyvän "uutisen^, jota
säkurkistelleeksi puolelle jos toi- tietojen perusteella. j lukiessani huomasin eräitä humo-j-
ellokin. En tarkoita sitä, että
.sä kurkistelleeksi puolelle jos toi­selle
siinä mielessä, etta muuttaisi | myöskin heidiin sanomalchtikirjoit-puolueväriä,
jota tämän maan suo- j telunsa. Otan tähän esimerkin v i i -
nialaiset lapualaiset vaativat meitä! me syyskuussa Suomessa ilmesty-,
neestä "Suomalainen T.vömies"-
'Lapualaistcn "sivistystä" kuvaa . ^'1'^*'^'^ piirteitä lehden sisällössä,
erittäin kouraaiituntuvalla tavalla; sen lapualaisliengestä huolimatta.
Katsokaahan! Lehden keskiaukea-nalla
kirjoitetaan m.m. seuraavasti:
Canadan lehdissä kierrellyt uu­työläisiä
tekemään, sillä tämänkin tinen kertoo Sudbur.vn työnvälitys-kirjoittaja
sai punaisen puoluevä-rinsä
entistä kirkkaammaksi siinä .saavat itse päätellä minkälaista to- kein kaikki tänä syksynä Pohjois-nimisestä
lehdestä, josta lukijat toimistcsta ilmoitetun, että mel-tilaisuudessa,
jossa lapualaiset vii­me
kesänä allekirjoittaneen Suo­messa
pieksivät kyyditysreissulla.
Tämän kirjoittaja on kurkistel­lut
puoleen ja toiseen vain eri
lahtarilehtiä * lukeakseen ja niistä
tuutta niiden avulla kan.salle t a r - ! Ontarion metsäkämpille otetut mie-jotaan.
Kas. tällälailla lehti k i r - 1 het ovat Canadassa syntyneitä, jo-joittaa
Canadan siii-tolaisuuden ra-f ko^ englannin- tai ranskankielisiä,
joittamisesta:
punaisten lukumäärään nähden
Sudburyssa. Lopuksi tein sellaisen
päätöksen, että liskon sen mitä itse
tiedän. Toisessa sanotaan suomal-kes'kuudessa
Sudburyssa olevan
huomattavan osan punaisia, mutta
jälkimäisessä niitä ei enää ole kuin
10 prosenttia. Itse puolestani voin
toispaikkakuntalaisille sanoa, että
punaisia suomalaisia on Sudburys­sa
enemmistö.
Mutta nuo yllämainitsemani ei­vät
ole lehden ainoita valheita.
Yllälainatuissa edellisessä kappa­leessa
"selostetaan" miesten ottoja
metsäkämpille. Siinä tahdotaan sa­noa,
että suomalaiset on punai­suutensa
vuoksi sivuutettu työn-välitystoimistoissa;
otetaan vain
.Sl0..50;l.r).'^R ' päiisemään päämääräiin. J a -
V> ' " onn nnn ' ^ 0 ' " tämä kertomus on täyttätiyt
C. P. R.
International Paper .... .^-lOO.OnO
Noranda Mine? 1.119.886
tarkoituksensa.
s i l - sen sydämestäni ja lupaudun osalta­ni
k a i k e l l a t a r m o l l a n i p a l v e l e m a an
.; U l i t t a , p r o l e t a a r i s t a , l u o k k a t i e t o i s t En
Se ääretön köyhyy.s. jossa lapui^uu-^ työ:-<^i--t«n kumouksellista taistelu-
_ BelJ Telephone .t 1.227,198; t r n i jouduin e l ä m ä ä n , sai minut j c ! mieltä innoittavaa n ä y t e l m ä t a i d e t t a.
^ . i varhain ymmärtämään, että .-:uuri n -;
Tämä osottaa, että pulan ai}iput-'sa ihmisistä joutuu kärsimään kck) j
Torontossa 8 p. lokakuuta 193C.
\Väinö Kääriäinen.
tama Icärsimys ja puute lankeaa.:elämänsä ajan välttämättömimpien-:
tykkänään 4yöläisten . ja kinliäln !^--^ elämänt^rneitten puntitta, .siitji i
. / ,. - ; I • i . i huolimatta vaikka he ahkerasti r.^-;
•farmanen ^ kanneltavaksi, ^^^^^^ ^^^.^ _ ^
Kommunistinen Puolue on vaitta-jjon oli ihmisiä joilla oli kaikli^a s-: kuten suuriarvoise.ssa työssä ainakui.'
nyt. Vaikka Tnuutamissa tapauR-• nemmän kuin tarpeeksi., vaikka eirät ;uudi.5iaessa:nme närttäraöämme vas-
Ylläolevan johdosta:
Meillä on nionellaisla
apua-laisten
pettää itseään silHi. että
uskoo niiden olevan sivisl.vnoitä
Kerran heidän kanssaan lähempään
kosketukseen jouduttuaan kuiten­kin
sellaiset luulot otetaan hyvin
^tarkkaan pois. Allekirjoittaneelta
ne otettiin pois kumipamppujen,
kylkihieronnan ja muurahaispesäs­sä
istuttamisen kautta. Ja mones­ta
muusta samalla tavalla. Mutta
nyt en puhu nii.^.tä asioista, sillä
melkoiselle osalle tämän lehden lu-
'Äskettäin herätti Suomessa k i u -.
joita pidetään maailman parhaina canadalaisia. Väite on suoranainen
, metsämiehinä! • Ualhe. Mitään sellaista ei ole i l -
Sudbur.vsta tulleena on tämä uu- n,ennyt enempää suomalaisiin kuin
Entii.-- täni.-i saraan
nen, jo.-^sa puhigaan Neuro:-
jalan asioista:
"Moskovasta ilmoitetasi.
puna-arnuijan neljäs
rykmentti hajnitettu, M
svytctään niy.itätuntoisuud
puan liikettii J:-htaan.
Onkohan vid:i tällä vao;
sellaista pölkkypiiiitä.
nielaisee täydestä?
Lopuksi lainaa tahan u
hyvin "puolueettoman" JV
neon" ohjelman. ^ ^ ^^
.iimei.sen painoksen mui^
uu:
" 'Lapuan luuta", jal"^
ja tukevatekoinen-^tanj;,
kemään puhdi.tu^.a v.
säkämpilHi. '<^^'''°^'-^'Z.L^.
työmailla. ^.^.=3
.-at mustaaffl*>f
Taamaan maahantulokieltoon ovat
vaikuttaneet myös ne ikävät koke­mukset,
mitä TCanadassa on viime
aikoina saatu rettelöivistä suoma­laisista
bolshevikeista."
Lukija kai huomaa, että tuossa
lehden jutussa on valehdeltu ta­vallista
törkeämmin. Kyllä kai tä­män
maan .«uomalaiset työläiset
nyt tuntuvat Suomen kansasta hii­vatin
suurilta syntisiltä, kun ovat
"rettelöillään" saaneet aikaan sen.
isteja.
Seuraavalla aukeamalla on sit­ten
näin:
Sudburyn suomalaista ainesta
"kontrissa" ollut suomensi. Uuti­sessa
sanottiin, että canadalaiset
ovat hj^viä metsätyömiehiä 3'a heitä
on p[de"tty"'näihin"rs^^punlisenaT «t^ttu e t u p ä ä ^ metsiin maan
varsinkin toiskielisten taholla. Mut-j kansalaisina. Senjälkeen siina sa­ta
näin ei ole asianlaita. En va- nottiin, että seuraavina suosituim-pina
metsätöihin otettavina ovat
ruotsalaiset, suomalaiset ja tanska­laiset.
Punaisista ei puhuttu tuon
taivaallista.
Että omituista on "sivistJTiei-den"
totuudenrakkaus!
lehtele saneessani, että täällä on
vain 10 pros. punaista ainesta suo­malaisista."
Raavin päätäni ja ihmettelin it­sekseni,
että kumpaakoiian sivua
lehdestä pitäisi uskoa suomalaisten
Niin sitä suomesta ^
valtajien ja 1^^'^^"
naalirikoksellisten pao--_
kin peistään taittaa-miset
pitäisi J e h d e n ^^
rätä soraRuopi.le, ^
kaltavat ilnia:.=ta to
suuk-sille minkälaisia 0 : ^
maahan kulkentnrveet
laisät qvat. ^
. Leivän