Vapaus, August 2, 1926

              Smi2 Maanantaina, elok. 2 p:nä—Monday, Augmst 2
VAPAUS
C a n a d a n suomalaisen työväestön a i n o a äänenkannattaja,
i l m e s t y y Sudboryssa, Ont., m a a n a n t a i n a , k e s k i v i i k k o na
j a p e r j a n t a i n a . . .
' T o i m i t t a j a t;
S. G . N E I L . AEVO V A A R A .
( V A P A U S ( L i b e r t y)
The o n l y o r g a n of F i n n i s h W o r k € r & i n C a n a d a . Pob-l
i s h e d i n Sudbury, Ont., every Monday, /IVednesday
and F r i d a y . • • • • •.. •' • . ' • • '
B e g i s t e r e d at the P o s t O f f i c e Department, Ottawa,
as second class matter. • - • • • • •
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan y k s i vk. $i.OO', p u o l i vk. ?2.25, kolme k k.
$1.50 j a y k s i k k . 75c. ' , ^ ,
Y h d y s v a l t o i h i n j a Suomeen, yksi v k . ? 5 . 5 0 , p u o l i vk,
$3.00 j a kolme k k . - $ 1 . 7 6 . " - .-
T i l a u k s i a , j o i t a e i s e u r a a r a h a , e i t u l l a lähettämään,
p a i t s i asiamiesten jj|iIla_on_takauk8et.
I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
N a i m a i l m o t u k s e t $1.00 k e r t a , ?2.00 kaksi k e r t a a.
A v i o l i i t t o o n m e n o ilmotukset 60c palstatuuma.
j l i m e n m n u t o f i i l m o t u k s e t 50c k e r t a , $1.00 3 v k e r t a a.
Syntymäilmotukset $1.00 k e r t a , $2.00 3 kertaa.
A v i o e r o i l m o t u k s e t $2.00 k e r t a a , $3.00 k a k s i k e r t a a.
K u o l e m a n i l m o t u k s e t $2.00 k e r t a , $50c lisämaksu
k i i t o s l a u s e e l t a tai muistovärsyltä,
H a l u t a a n t i e d o t j a osoteilmotukset 50c k e r t a , $1.00
kolme kertaa. ,
Tilapäisilmottajien j a i l m o t u s a k e n t t u u r i e n on, v a a ­dittaessa,
lähetettävä i l m o t u s h i n t a etokäteen. •
M a a n a n t a i n lehteen a i o t t u j e n flmotusten pitää olla
k o n t t o r i s s a l a u a n t a i n a , k e s k i v i i k o n lehteen t i i s t a i n a ja
perig»»ifam lehteen t o r s t a i n a kello 12 päivällä.
G e n e r a l a d v e r t i s i n g rates 75c per c o l . i n c h . M i -
n i m um charge . f o r single i n s e r t i o n 76c. ~ Th© Vapaus
Is tAe best a d v e r t i s i n g medium among the F i n n i sh
P»»OBle i n Canada.
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puhelin 1038. Postiosote; Box g9, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vastansta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-sooiiallisella
nimellä. •
.T. V. K A N N A S T O . Liikkeenhoitaja.
Mitä tuleman pitää
Ranslcalainen kaikkivaltias, frangi, kukisti parla­menttiedustajien
haukkumisen avulla taas Briandin
hallituksen. Herriot, v. 1924 sankari ja ^ «vasemmis­tolainen
pe iastaja» astui tilalle. Kesti' koetuksessa
vain 42 tuntia. Taas hallitus nurin ja frangi romahte-lee.
Kansa kay iirtyiseksi, jouldkoja liikkeellä, kauppa­huoneita
ja varastoja lukitaan, säästöjä lukitaan kiven
alle, pelättäviä ilmotuksia pankkien oviin j« ikkunoihin
. j a elintarpeiden hinnat nousevat pelottavasti. Sanalla
eanoei^'Ranskan rahakriisi on sqayuttanut huippunsa.
Briand lähti hallituksesta nyt, kuten viime kerralla­kin,
muutamia viikkoja sitten, allapäin ja masentunee­na.
Selitti: «Pilasivat taas hyvät suunnitelmani.;» O li
saamassa Morganilta uuden lainan. Mutta ne eivät
luotia; Herriotiin. Englannin pankin presidentti, eräs
Belgian johtava rahamies ja eräitä muita' pörssiruhti-naita;
o n j o Pariisissa. Nyt sinne rientävät Mellon ja
Morgan.. —- amerikalisen mammonan yhdistämät vel­jekset.
Ranska kysyy: Mitähän ne aikovat tehdä?
Myyvätkö koko valtion, vai työntäVätkö uudet kahleet
jalkoihimme. Sillä veronmaksajat ja kansajoukot al­kavat
nyt oivaltaa totuuden: valtion rahataloudellinen
tilanne on toivoton ja heidän nylkemisensä päättymä­tön;
Porvari £lää kuten viimeistä päivää. Tulkoon
vaikka vedenpaisumus; Poliittiset ennustajat eivät voi
sanoa, ^ i t ä odoJEettavissa on, Ja fascistiset ainekset ri-,
pustelevat näytteille Dantonih ja Robesbierren haamu­ja.
Vaativat avointa julkista diktatuuria,, parlamentin
vallan nujertamista, napoleoniaikaisia direktioneja —
asia, jonka puolesta he ovat jo kauan peistä taittaneet.
Syyrian ja Marokon sodat maksoivat paljon. Mili­taristista
komentoa on elätetty. Sodan laskuja kasaan­tunut.
Ja Saksan kanssa ei ole päästy suhteisiin, jois­sa
siltä voitaisiin kiskoa, mitä se hävinneenä olisi «vel­vollinen
» suorittamaan. Aiotut yhtymät esim. rauta-tuotannon
alalla saksalaisten kanssa eivät ole päässeet
poliittisten fiaskojen takia toteutumaan siinä laajuudes­sa
kiiin olisi ollut tarpeellista. Dawes-suunnitelma ei
ole muninut kultaa niinkuin sen olisi pitänyt. Pikku­porvarin,
keskiluokkalaiseir ja talonpojan luotto on ka­dotettu
ja kun valtio ei kykene sitooniuksiaan täyttä­mään,
eikä edes työläistensä palkkoja kunnollisesti
maksamaan, niin sen auktoriteetti pn mennyttä tavapaa.
Jokainen käy' kimppuun. Täytyi jo taipua eräisiin
afrikidaisten alkuasukasheimojen vaatimuksiin ja nyt
on Ronskan imperialistien ja militarikomentajien kuun­neltava
elsas-lothringenilaisten «kapinallisia» itsenäi-syysVaatimuksia.
Aikovat lohkaista voitetun kappaleen
Ranskan tasavallasta ja tuovat julki vapauksien sor­ron
ja häikäilemättömän riiston.
Ranskan kapitalismi on koettanut keinoa jos toista­kin.
On jo yritetty pääoman verottamistakin, vqitto-jen'ja
suurtulojen ohella, mutta eihän kapitalismi sii­hen
suostu. Sittenhän koko järjestelmä ei hyödyttäisi
heitä mitään. Riita sen vuoksi hallituspiireissä syn­tyykin
niistä muodoista ja menetelmistä miten ja kuin­ka
paljon työtätekevältä luokalta voi kiskoa. Niin
kauan kuin taakkaa niiden niskoille voi jonkunlaisella
kohtuudella laajentaa, asiat menevät hyvin. Mutta nyt
on saavuttu tässä suhteessa kiusalliseen rajaan — seu­raus
O!' polttava taloudellinen Ja poliittinen kriisi.
• * • V
Nyt yritetään kansalliskokoomushalHtusta. Vanha
väkivallan sankari, Poincaire, yrittää «itse» lulla rem-melhin.
Mutta se näyttää tuovan hyvin vähän lohdu­tusta.
Monta kiusallista kysymystä nousee esiin. Jo­ka
päivä ja joka tunti alkaa muodostua kohtalokkaaksi.
Englanti politikoi syrjäisenä ja käyttää Ranskan krii­siä
hyväkseen kohottaakseen päätään yli Ranskan ja
päästääkseen Amerikan imperialismin tasalle. Yhdes­sä
ranskalaisten kanssa on Englannissa aleflu voimakas
/ propaganda Thdysvaltain kiskomista vastaan. Säti­tään
solavelkakysymy^ksislä. Englantilaisten taholta
osotetaan, kuinka heidän taholtaan kerran tehtiin oikeu­tettu
vaatimus ja esitys kaikkien sotavelkojen mitättö­mäksi
julistamiseksi. «Mutta esitys haudattiin niin.
että tuskin Yhdysvaltain asukkaissa on montaa, jotka
koko esityksestä tietävät mitään.» Aivan oikein. Ei
tiedetäkään. Mutta se tiedetään, että sotavelkojen jär­jestäminen,
niinkuin se tehtiin, maksaa Yhdysvaltain
veronmaksajille noin 20 miljoonaa dollaria 62 vuo­den
aikana. Tiedetään myöskin, että jos Morgan . uu­silla.
lainoilla aikoo «pelastaa» Ranskan rahapulasta,
niin kustannuksia siitä sälytetään amerikalaisten työ­läisten
harteille. Englantilaiset imperialistit teke\'ät
samoin. Tässä yhteydessä englantilaisten «isänmaallis­ten
» ja ranskalaisten «isänmaallisten» arvostelu Yh­dysvalloista
tarkottaa vain erimielisyyden ilmi tuomis­ta
kysymyksessä, joka koskee sitä, miten paljon maail­mansodan
ja imperialistien laskuista asetetaan kunkin
maan työtätekevien harteille.
Toiselta puolen Amerikan ylivalta Europan talous­elämässä
— tuotantolaitoksien valtaaminen, yleisten
laitoksien ostaminen ja vuokraaminen esim. juuri Rans­kassa
— saattaa sikäläiset hallitsevatkin' epäedulliseen
asemaan, josta seuraa tyytymättömyyttä, joka merkitsee
taas suurempia varusteluja ja sodan uhkan synkistä-mbtä
sekä täällä että Europassa.
RanskaA nykyinen rahataloudellinen ja poliittinen
kaaostilanne on omansa osottamaan, mihin umpikujaan
imperialistinen politiika on kansat kulettanut ja mitä
tulemaan pitää. — E. S.
Katoliset työlliset
Katolisen kirkon tavanmukainen sakramentti-
(Euchristic) koijgressi loistoineen on ohi. Mutta ohi
ei ole luokkataistelu, joka jatkuu aivan paavin asun­non
varjossa. Paavi, kristuksen sijainen maanpäällä,
on ollut pakotettu myöntymään puutarhoissaan työsken­televien
työläisten vaatimukseen palkanlisästä.
Paaviin ilmotetaan tiedon siitä, että nämä köyhät
työläiset lakkoutuivat aivan hänen nenänsä alla, vai­kuttaneen
tpasentavasti. Häneen koski suuresti, niin
kertovat lehdet, kuulla, että hän maksaa näille palkka-orjille
neljätoista liiraa yhdeksätuntisesta työpäivästä.
Dollarilla saa nykyään kolmekymmentä liiraa.
Katoliset työläiset eivät: nähtävästi ole tyytyväisiä
yksinomaan siihen, että heidän sieluilleen luvataan ikui­nen
autuus sen jälkeen, kun he jättävät tämän alhaisen
maailman. Quebecin kenkäteollisuudessa ovat he ol­leet
lakossa useita viikkoja. Heidän taistelunsa avoin­ta
työpajaa vastaan on ollut hurjaa. He eivät myös­kään
ole käyttäytyneet niin alistuvaisella ja koiramai­sella
tavalla kuin katolisten ammattiliittojen johdossa
olevat papit olisivat haluneet heidän käyttäytyvän.
He ovat antaneet työnantajilleen iskun iskusta ja pi­täneet
yllä tehokasta lakkovartiointia.
Roomalais-katoliseen kirkkokunnaan kuuluu satoja­tuhansia
työläisiä, jotka tulevat luokkatietoisiksi kapita­lismin-
lisääntyvän puristuksen kanssa. Papit enempää
kuin työnähtajatkaaii eivät voi sitä estää. Quebec tu­lee
joka päivä yhä enemmän j a enemmän teoUistutetuk-
61. Amerikaläinen pääoma jatkaa tuon maakunnan val­taamista
sijotuksillaan. Maakunnan julkisuusasiamies-ten
taholta on amerikalaisille kapitalisteille luvattu a-listuvainen
ja halpa työvoima.' Tämä on se.syötti, jon­ka
Winnipegin pormestari Webb haluaisi tarjota ame-rikalaiselle
pääomalle Manitobassa. Sitä todistaa se,
että Webb pitää niin pahana manitobalaisten työläisten
vaatimuksia parempien palkkojen saamiseksi. Tehdas-järjestelmä
tulee saamaan aikaan muutoksen ranska-lais-
canadalaisen asukkaan psykologiassa.
Quebec on tulemassa maakunnaksi, jossa' työväen
tehokkaalle järjestäytymiselle avautuu "suuret mahdol­lisuudet.
Työväestö Canadassa ei tule milloinkaan
saamaan voittoa porvaristosta, elleivät englannin kiel­tä,
puhuvat työläiset pääse yhteyteen ranskalais-cana-dalaisten
joukkojen kanssa. Kapitalistit avustavat mei­tä
huomattavasti. Roomalais-katoliselle kirkolle käy
yhä vaikeammaksi ja vaikeammaksi estää Quebecin
työläisten löytämästä tietään yhtenäisyyteen Canadan
muiden työläisten kanssa.
West yirginian hiilenkaivajat
taistelussa
Voittamattomat West Vir^nian hiilenkaivajat ovat
taaskin nostaneet taisteluviirin hiiliparooneja vastaan,
joitten lon onnistunut murskata vuosia kestäneen taiste­lun
jälkeen, United Mine Workers of America siinä
valtiossa.
West Virginia on hiilenkaivajain järjestön maine­hikkaan
historian kuuluisimpia taistelualueita. Siellä
ovat hiiliparoonit iskeneet ankarimmat iskunsa. Siellä
ovat hiilenkaivajat kirjottaneet loistavimmat lukunsa
historiaansa, mikä kertoo taistelusta sietämättömiä olo­ja
vastaan.
West Virginian hiilenkaivajain ei ole tarvinnut tais­tella
vain työnantajia vastaan, niiden pyssyhurttia ja
oikeuslaitoksia - vastaan, mutta yleismaalisen jär­jestönsä
. omia virkailijoita vastaan, virkailijoita,
jotka ovat säännöllisesti saboteeranneet heidän
pyrkimyksiään ja tuhonneet piirijärjestön " soli-dariteetin.
Sen sijaan, että Levis ja^^Green o-lisivat
taistelleet hiiliparooneja vastaan, he ovat syö­neet
juhlapäivällisiä niiden kanssa. Mieluummin Ovat
pistäneet jalkansa poosujen pöydän alle kuin asettuneet
lakkovartioliijjaan. Lewis ja Green apulaisineen käy­vät
mieluummin taistelua edistyksellisiä aineksia vas­taan
uniossa kuin uniota murskaavia työnantajia vas­taan.
Kaikista merkeistä päättäen on nykyinen lakko jouk­koliikettä
hiilenkaivajain taholta Fairmont piirissä, pyr­kien
järjestämään 40,000 hiilenkaivajaa siinä osassa
valtiota. Lakossa olevat hiilenkaivajat osottavat, että
ne ovat sellaista ainesta, että voivat saada voiton. Voit­to
West Virginiassa olisi taistelukutsu hiilenkaivajille
kaikilla kaivosalueilla Yhdysvalloissa uusimaan taiste­lun
luodakseen 100 prosenttisen jäVjestön. — Daily
Worker.
No. 89~-ia2fi
Fasdsmi eiämaasta
Eräässä skandinavia|aJEe£sa t a a n -
t u m o s p o r v a r i e n äänenkannattajassa
o n j u l k a i s t u varsin k i i n t o i n e n a r -
t i l d c e l i - o t s i k o l l a " F a s c i s t i s e n v a l u u t ­t
a p o l i t i i k a n InhistuK"r
" S i l l e j o k a miejii t a r k a t a syvem.
pään", sanotaan a r t i k k e l i s s a , " on
l i i r a n patoaminen todistuksena s i i ­tä,
ettei se ole M u s s o l i n i , j o k a s a ­n
o m a t t o m a l l a tarmollaan hallitsee
I t a l i a n ' t a l o u d e l l i s t a j a poliittSsta
elämää, v a a n .että hän on v a i n mää­räävässä
asemassa oleyien s u ^ r k a -
p i t a i i s t i s t e n p i i r i e n v a l t u u t e t t u , p i i ­rien,,
rj o t k a eäintyvät maan todella
h a l l i t s e v a n a )nokkana^. L i i r a n putoa­m
i n e n ei nimittäin itse asiassa ole
u l k o m a i s t e n keinottelijain eikä
3^eensä ulkomaisten voimain veh­k
e i l y n tulos, kuten i t a l i a l a i s e l t a t a ­h
o l t a koetetaan koetellun m a l l in
m u k a a n u s k o t e l l a , vaan, k u t e n B e l ­g
i a s s a k i n , niiden hartaiden, mutta
täyttymättä jääneiden toiveiden
t u o t e , j o i t a i t a l i a l a i s e t v i e n t i p i i r it
ovat monia kuukausia hautoneet.
V a l u u t t a p u r i s t u k s e n v i e n t i v e n t t i i li
on a l k a n u t v i k u r o i d a . Ja v i e n n i n,
h a r j o t t a j a t toivovat sen p i k a i s ta
k o r j a a m i s t a . Siinä koko s a l a i s u u s . "'
J a k i r j o t t a j a j a t k a a edelleen, ot­t
a e n l u k u u n R a n s k a n j a B e l g i a n k i n:
"Näiden maiden määräävässä: ase­massa'
olevat s u u r k a p i t a l i s t i t , j o t ka
s a m a l l a ovat v i e n n i n h a r j o t t a j i a ja
j o t k a edustavat porvariston johta­v
a a kerrosta,' ^ivät t o i s t a i s e k s i t o i ­v
o k a a n v a l u u t a n l u j i t t u m i s t a , v a an
h a l u a v a t jiäinvastoin k a i k k i n e v o i -
m i n e e n käjrttää valnuttaromahduk-s
i a v i e n t i e t u n a a B ."
L e h t i toteaa avoimesti, e t t ä . j o h ­t
a v a t k a p i t a l i s t i t eivät yksityistä
v o i t t o a himotessaan haikaile r o m a h ­d
u t t a a k o k o " k a l l i s t a isänmaataan",
v a a n että . s a n g e n suuri osa heistä
s u o r a s t a a n kammoo r a h a k a n n a n l u ­j
i t t a m i s t a .
M a i n i t t u porvarislehti lausuu
e d e l l e e n , e t t e i I t a l i a n t a l o u t t a v o i da
s u i n k a a n parantaa "säilänkalistuk-s
e l l a j a palopuheilla. Mussolinin
t e a t t e r i a s e n t e e t sotajumalana ovat
t u s k i n täyttä t o t t a , sillä jos ne o l i ­s
i v a t t o t t a , olisi M u s s o l i n i vaarassa
m e n k ä ä koko asemansa. Tappio
v o i s i h e l p o s t i merkitä hänelle v a l t a ­k
u n n a n menetystä', j a — e n e m m ä n ­k
i n . Mussolini o n k u i t e n k i n tähän
a s t i o l l u t l e i j o n a '— I t a l i a n r a j o j en
sisäpuolella. Mutta nyt osottau-t
u u , e t t e i l e i j o n a l l a ole aina k y n ­siä
edes k o t i t a r v e t t a v a r t e n . Mus­s
o l i n i n v a l u u t t a p o l i t i i k a n on kärsit­tävä
h a a k s i r i k k o , k o s k a s u u r k a p i t a ­l
i s t i t eivät m i e l i kärsiä mitääti tap­p
i o i t a . "
Taistelttvoimat keskittyvät Saksassa
Minkälaisissa oloissa Saksan r u h .
t i n a s o m a i s u n k s i e n kansanäänestys
s u o r i t e t t i i n j a mikä m e r k i t y s äänes­tyksellä
todellisuudessa on, h u o l i ­m
a t t a kansainvälisen k a p i t a l i s t i l e h -
distön riemusta^ käy selville P. R.
D i e t r i c h i n k i r j o t u k s e s t a , joka on
j u l k a i s t u Inprekorxissa, K i r j o t u k -
sessa sanotaan m.m. seuraavaa:
T o i n e n vaihe siinä t a i s t e l i i s s a,
j o n k a kommunistipuolue organisoi
j a p o l i i t t i s e s t i johti saksalaisten
r u h t i n a i t t e n rosvotaistelua vastaan
j a m o n a r k i s t i s t a taantumusta vas­t
a a n päättyi kansanäänestykseen,
missä 15 m i l j . o s o t t i halunsa tais­t
e l l a r u h t i n a i t t e n täydellisen eks-p
r o i p r i o i n n i n puolesta j a monarkis­t
i s t a taantumusta vastaan. Viisi­t
o i s t a miljoonaa ääntä — se on
4 M m i l j . ääntä enemmän kuin
k o m m u n i s t i p u o l u e j a sosialistipuolue
s a i yhteensä ääniä joulukuussa
1924 j a v a i n 625,262 ääntä vähem­män
kuin k o m m u n i s t i p u o l u e , ' d e ­m
o k r a a t i t ' j a k e s k u s t a saivat j o u l u,
kuussa 1924. 15 m i l j o o n a a on 350,-
000 ääntä enemmän k u i n - p o r v a r i s -
b l o k i n k a n d i t a a t t i Hindenburg sai
p r e s i d e n t i n v a a l e i s s a . Tämä 15 m i l j.
käsittää tasan 50 pros. koko siitä
äänimäärästä, mikä a n n e t t i i n viime
valtiopäivien v a a l e i s s a j a president­t
i v a a l e i s s a j a ' v a s t a i s i se 250 edusta­j
a s i j a a parlamentissa.
Eivät vain p o r v a r i s b l o k i n puolu­eet,
j o i h i n k u u l u u Isänmaan l i i t t o ­k
i n , m u t t a myöskin toinen voimak­kaampi
n.s. kansanblokin puolue,
keskusta, mobilisoinut k a i k k i a voi­miaan
kansanäänestystä vastaan.
Niillä o l i käytettävissään koko k a -
pitalistilehdistö nutislaitoksineen.
Työnantajat lahjottivat miljoonia
m a r k k o j a vastatoimintaan. E i v a in
k a n s a l l i s h a l l i t u s , mutta myöskin
k a i k k i maakuntahallitukset avoi­mesti
t u k i v a t r u h t i n a s p u o l u e i t a ja
sietivät saboteesia j a k a i k k i a ma­nöövereitä,
j o i h i n r y h d y t t i i n häm.
m e n n y k ^ n aikaansaamiseksi. L u ­k
e m a t t o m i s s a tapauksissa valtion
v o i m a k e i n o j a k i n asetettiin r u h t i n a s -
p u o l u e i t t e n käytettäväksi t a i s t e l u un
kansanäänestystä vastaan. N i i n oli
l a i t a v a r s i n k i n B a i e r i s s a j a T h y r i n -
gissä, missä puolueemme v a a l i k i r j a l -
l i s u u s t a k a v a r i k o i t i i n , k o m m u n i s t i -
p u h u j a t v a n g i t t i i n j a v a a l i k o k o u k s et
väkivalloin h a j o t e t t i i n j a k i e l l e t t i in
p o l i i s i a toimesta. M o n a r k i s t i p u o l u.
e i t t e n vastahyökkäys oli k o r k e i m ­m
i l l a a n m a a n v i l j e l y s s e u d u i l l a , k u ­t
e n itä-Preussissa,' Pommerissa ja
Posenissa, missä e i ainoastaan mus-t
a a l i s t a a viranomaisten suostumuk­s
e l l a järjestetty, mutta käytettiin
a v o i m i a t e r r o r i s t i s i a k e i n o j a f as-c
i s t i j o u k k o j e n toimesta äänestäjäin
äänestyspaikoille menemisen estä-mifeeksi
M e r k i l l e p a n t a v a on, k a i k e n tämän
huomioonottaessa, se äänitulos, m i ­kä
s a a v u t e t t i i n niissäkin paikoissa,
missä m o n a r k i s t e i l l a oli ' päälinno-t
u k s e n s a , kuten B a i e r i s s a e s i m e r k i k ­s
i . Suurissa teollisuuskeskuksissa,
k u t e n Berliinissä, H a m p u r i s s a , L e i p ­zigissä
ja. koko R e i n i n W e s t f a l i s s a,
k y k e n i puolue mobilisoimaan miltei
koko teollisuusköyhälistön joukot.
R e i n i n W e s t f a l i n kolmessa äänes-tyspiirissä
annettiin 350,000 ääntä
enemmän kuin valmistavassa ää­nestyksessä.
Nämä numerot osot­tavat
selvästi sen j a k a u t u m i s e n , m i ­kä
o l i tapahtunut keskustan äänes­täjäin
joukoissa , v a i k k a j u u r i näissä
piireissä vastahyökkäystä •oJj^johta-massa
k a t o l i n e n papisto^ ollen sillä
käytettävissään k a i k k i k i r k o n apu-,
k e i n o t .
Ilmeistä itsepetosta on se, että
ne jälelle jääneet 25 m U j . äänes­t
ä j ä ; j o i s t a 10 m i l j . e i k o s k a a n ole
o t t a n u t osaa v a a l e i h i n , edustavat
tämän kansanäänestyksen vastusta­j
i a . Varmaa on; että miljoon5|^
maanviljelystyöläisiä, pientalonpoi-k
i a , k a t o l i s i a työläisiä j a myöskin
p i k k u p o r v a r i s t o j o u k k o j a , j o t k a to­d
e l l i s u u d e s s a ovat t a i s t e l u n puo­l
e l l a r u h t i n a i t a j a m o n a r k i s t i t a a n t u -
m n s t a vastaan, nidätettiin äänestä­mästä
v a i n t e r r o r i l l a j a peloUa, että
heidät huomenna viskataan armotr
t o m a s t i maantielle nälkään näänty­mään.
J a v a i k k a p a ei n i i n o l i s i ­k
a a n asian l a i t a , merkitsee 15 m i l j.
ääntä suunnatonta edistystä- Se
^ n selvä vastaus ei v a i n r u h t i n a i t ­t
e n r o s v o v a a t i m u k s i l l e , m u t t a myös­k
i n H i n d e n b u r g i l l e . Marx-Strese-m
a n n i n h a l l i t u k s e l l e , valtiopäiville,
samoin kuin k a i k i l l e p o r v a r i p u o l u ­e
i l l e — vastaus, mikä osottaa, että
työväenluokan t a i s t e l u t a h t o on kas­vamassa,
että kaupungin j a maa­s
e u d u n , 'padcuporvaristojoukot kiel­täytyvät
seuraamasta monarkisti-t
a a n t u m u s t a kauemmaksi, että ne
ovat alkaneet kääntyä vasemmalle
j a h a v a i t a , että v a i n k y l k i kyljessä
l u o k k a t i e t o i s e n työväenluokan kans­s
a v o i v a t ne käydä menestyksellistä
t a i s t e l u a täydellistä k u r j i s t u m i s t a an
v a s t a a n . Samalla ku.) yhdeltä puo­l
e n on- ^käynnissä k a s v a v a k e s k i t t y ­m
i n e n köyhälistövoimien keskuudes­sa,
on t o i s e l t a puolen käynnissä l i ­sääntyvä
hajaantuminen porvaris-p
u o l u e i t t e n leirissä, mikä? h a j a a n ­t
u m i n e n on joissakin tapauksissa
j o h t a n u t avoimeen kapinaan niiden
p u o l u e i t t e n j o h t o j a vastaan.
H u o l i m a t t a sosialidemokraattisten
j o h t a j a i n saboteesipolitiikasta ovat
s o s i a l i d e m o k r a a t t i s e t työläiset osot-taneet
halunsa t a i s t e l l a y h t e i s r i n ­tamassa
kommunististen työläisten
kanssa.
L E N I N
.'..^"«.«i&cfc-^ t • " ~~
VI ~ ' ' I ' 1905: n kokemukset
Vielä s i l l o i n keväällä j a kesällä
1906 voi odottaa v a l l a n k u m o u k s e l l i ­sen
t a i s t e l u n kärjistyvän. Siksi L e ­n
i n yhä t e r o t t i m i e l i i n v a l m i s t a u t u ­misen
välttämättömyyttä. Tilanne
o l i k u i t e n k i n sikäli m u u t t u n u t , et­teivät
bolshevikit -enää esittäneet
v a a l i e n b o i k o t t a m i s t a , ' v a a n päinvas­t
o i n kävivät a n k a r a a t a i s t e l u a niitä
oman ryhmän jäseniä vastaan, j o i -
k a sellaista " v a s e m m i s t o l a i s u u t t a"
a j o i v a t . H u v i t t a v a a on k u u l l a , että
M a r t o v nytkin s y y t t i bolshevikeja
— opportunismista. Sanoi- näiden
k a n n a t t a v a n pysyviä v a a l i l i i t t o j a.
L e n i n osottaa syytöksen pitämättö-myyden.
Kaikissa ensi asteen vaa­l
e i s s a , joissa j o u k o t antavat äänen-listö
järjestyy itsenäisesti. E i o l e ' sä, on esiinnyttävä täysin itsenäisi-uskoteltava,
että pienviljelys voi { nä. M u t t a toisessa iasteessa hyväk-poistaa
köyhyyttä, n i i n kauan k u i n j syivät boshevikit v a a l i l i i t o n Työryh-rallitsee
tavaratalous. Vain sosia-1 män (talonpoikain) kanssa suhteel-
Hätinen vallankumous voi poistaa j l i s e n m a n d a t t i p a i k k a i n j a o n perus-
L e n i n i n maaohjelma oli seuraava:
1. K i r k o n , l u o s t a r i e n , kruunun^ ja
t i l a n h e r r a i n maat pakkoluovutetaan.
2, Talonpoikain komiteat hävittä­vät
t i l a n h e r r a i n .erikoisoikeuksien
tähteet j a h o i t a v a t maa-asioita Pe­r
u s t a v a a n Kokoukseen asti. .3. E r i ­koiset
t a l o n p o i k a i n verot poistetaan.
4. N i i n myös k a i k k i n a i s e t säädökset,
j o t k a estävät talonpojan vapaata
maankäyttöä. 5. V a l i t u t kansantuo-m
a r i t alentavat kohtuuttomat vuok­r
a t j a j u l i s t a v a t k a i k k i orjuuttavat
sopimukset mitättömiksi. J o s v a l l a n ­kumous
tulee täydelliseksi, on maat
k a n s a l l i s t u t e t t a v a t a l o n p o i k a i n vaa­t
i m u k s e n m u k a i s e s t i . Maalaisköyhä-köyhyyden
j a riiston. t a l l a j a nimenomaan l a r k o t u k s e l la
v a s t u s t a a pUolkadettien ("kansan-
Kokouksessa käsiteltiin A^ielä k y - • s o s i a l i s t i e n " ) vaikutusta. L e n i n se-
Port Arihmriii uutisia
"Permantcgi»iklili' n:o 10." Huo­mautus
k a i k i l l e n i i l l e ; j o i l l a o n P e r ­m
a n t o p a i k k a n:o 10:een l a u l u r o o l i t!
Teidän tulee saapua h a r j o t u k s i in
j o k a maanantai- j a ^ e r j a n t a i - i l t a na
k e l l o 7.30 n i i n k a u a n k u i n kappale
t u l l a a n esittämään. ' Jos. h a r j o t u k -
sissa tapahtuu muutoksia, t u l l a an
siitä e r i k o i s e s t i ilmottamaan.
Solujen kirjurien ja kaupunkiko
mitean edustajaan kokouksessa osas­t
o n t a l o l l a oli s a a p u v i l l a k i r j u r i jo
k a i s e s t a suomalaisesta solusta ja
k a u p u n k i k o m i t e a n edustaja useam­masta
solusta. Kokous järjesteli
vielä hajanaista t o i m i n t a a t i i v i i m ­pään
muotoon sekä samalla j ä r j e s ­t
e t t i i n niitä' jäseniä, j o t k a eivät vie­lä
kuuluneet nelinkään ; s o l u u n .
K a t u s o l u j e n järjestämisessä t e h t i in
myös Vähän muutoksia, mitkä osot-t
a u t u i v a t välttämättömiksi, koska
tov. M o r i a r t y n tekemä järjestely
— kaupunkia lähemmin tuntematta
— oli väljemmän t a r k k a a.
K o k o u s v e l y o t t i myöskin j o k a so­l
u n pitämään nyt heti 'kokouksensa,
v a l i t s e m a a n tarpeelliset v i r k a i l i j at
j a yhden henkilön jokaisesta solus­t
a suomalaiseen agitatsionikomite-a
a n . Kanpnnipn keskuskomitea o«
v a l i n n u t a h t e e r i n , j o k a jakaa venv
merkkejä j a välineitä jokaiselle eo-j
l n l l e , . j o t e n jokainen solun kirjnri
(voi ottaa aina vähemmän määiäa
k e r r a l l a a n , ainoastaan mitä lunlee
j k e r r a l l a a n tarvitsevan.
Porvarit yhtyneet. Kaksi eri por
j v a r i n i f i t a ' yhdistystä, samoilla tar'
k o t u k s i l l a varustettu, yhtyivät yh.
t e e n seuraavia vaaleja ^^va^ten Ng
mä olivat Liberal-Conservative i»
Y o u n « Conservative yhdistykset.
J o k a i n e n muistaa vielä viimesyksyi-jsen
v a a l i k a m p p a U u n , joUoin konser
v a t u v e f l l a oK ehdokas ja samoin
b l i itsenäinen konservatiivien eh­dokas.
. Itsenäinen konservatiivieÖ
, e h d o k a s s i l l o i n kutsui kokouksen
j k p k o o n j a perusti Y o u n g Conserva­t
i v e ynaistyksen, j o k a on siitä asti
t o i m i n u t ; pitäen mainittu yhdistys
u s e i t a vapaita tanssitilaisuuksia pai-k
a l l i s e s s a sotilaskasarmissa.
N y t ovat vaalit taasen ovella
J o k a i n e n puolue tulee asettamaan
ehdokkaansa. J a tulee ankara vaali-kamppaUu
siitä, kuka tulee väli-"
t u k s i .
M o l e m m a t konservatiivijoukkueet
myöskin olisivat silloin asettaneet
oman ehdokkaansa j a mahdollisesti
työläiset oman j a liberaalit omansa
s a m o i n , k u i n viime vuonnakin. Ja
k u n ehdokkaita olisi näin monta,
n i i n j a k a a n t u i s i v a t paikalliset ää-n
e t etenkin porvareiden kesken ja
p i a n voisi käj^aä n i i n , että työläis-t
e n asettama ehdokas tulisi vali.
t u k s i . Tämä o l i s i semmoinen jskn
p o r v a r i k o p l i l l e , jota he eivät voi
s u v a i t a . Ne yhdistyvät ennen yh.
d e k s i j a jättävät pikku asiat tällä
k e r t a a sivuun ja ryhtyvät yhtenä
t a i s t e l e m a a n työläisten asettamaa
ehdokasta ja mahdollisesti liberaa-l
i e n ehdokasta vastaan.
" N y t on työläisten myös ruvetta-v
a kiinteään toimintaan ja näytet-'
tävä, minkälainen voima on työ-
Iäisten yhteinen rintama.
KnoUut. Ernest E r o l a , " suoma­l
a i n e n työläinen kuoli paikallisessa
s a i r a a l a s s a heinäk. 24 päivän illal­l
a . E r o l a o l i ollut työssä jossakin
rautatiellä, jossa" o l i sairastunut ja
t u l l u t sieltä sairaalaan. Erola oli
o l l u t tässä maassa vasta 3 kuu­k
a u t t a . Jälkeen jäi häneltä vaimo
j a ' l a p s i Suomeen.
Mutkuttivat rattattamalla. Jouk­k
u e A m e r i k a n puolelta olevia tuli­v
a t k a k s o i s k a u p u n k i i n vierailulle
r a t s a i n . Mutta ennenkuin heitä
l a s k e t t i i n y l i r a j a n , oli kutsuttava
lääkäri F r a s e r tarkastamaan hevo­set,
kuten voimassaolevat säädökset
edellyttävät. Matkustajat viipyvät
A r t h u r i s s a muutaman päivän.—J.
symykset suhteesta liberaleihin ja
aseelliseen kapinaan. Lenin selos-littää,
etteivät sosialistit voi tehd.".
pysyviä v a a l i l i i t t b j a , sillä p o r v a r ia
t i laajassa kirjeessä P i e t a r i n työ- - l i s e t d e m o k r a a t i t k i n ovat v i h o l l i s i a.
väelle, mitä. myönnytyksiä v a l l a n k u ­moukselliselle
kannalle menshevikit
p a k o t e t t i i n tekemään, m u t t a k u i n ka
päätökset k u i t e n k i n jäivät p u o l i n a i ­s
i k s i . Siitä o l i k i n seurauksena, et­tä
yhtenäisyyttä e i saatu a i k a a n . E i -
, »kä voitu saada. Ja j o k a i n e n uusi
kehitysvaihe t o d i s t i , k u i n k a menshe­v
i k i t menivät yhä pitemmälle p o r v a ­rillisuudessaan.
M u t t a v a l l a n k u m o u k s e l l i s t e n d e m o ­k
r a a t t i e n kanssa voi v a a l i e n ylem­mälle
asteelle l i i t t o u t u a siten edis­täen
hajaannusta porvariryhmien
kesken. Puoluerajat on a i n a pidet­tävä
selvinä, j o t a sääntöä menshe­v
i k i t eivät noudata suosittaessaan
v a a l i l i i t t o j a jo ensi a s t e i l l a , P l e h a -
n o v j o p a k a d e t t i e n k i n kanssa.
M u t t a taantumus sai yhä enem­män
j a l a n s i j a a . Selvää oli, että
läheisen v a l l a n k u m o u s t a i s t e l u n mah­d
o l l i s u u t t a ei ollut. Lenin s i i r t yi
Suomen puolella olevasta asunnos­t
a a n , jossa sattuman k a u t t a pelas­t
u i j o u t u m a s t a vangiksi, H e l s i n k i in
j a u l k o m a i l l e , a l k a e n taas j u l k a i s ta
sieltä -käsin lehteä. Ensi tehtävä
o l i nyt analysoida käydyn t a i s t e l un
m e r k i t y s j a t a p p i o n syyt. Menshe­v
i k i t j u l k a i s i v a t n e l i n i t e i s e n kokoel­man
t u t k i e l m i a j a t u l i v a t s i i h e n t u ­lokseen,
että tappion syynä oli t y ö ­väki,
j o k a oli k u l k e n u t bolshevistis­ta'
l i n j a a , v a i s t o m a i s e s t i . Neuvoston
j y f t k ä asenne j a 8 t u n n i n työpäi­vän
vaatimus olivat, n i i n he väittä­vät,
ajanrieet. porvariston tsaarin
p u o l e l l e j a n i i n o l i t u l l u t tappio.
. B o l s h e v i k k i e n käsityksen mukaan
o l i tappion syynä seuraavat s e i k a t:
1. Kansaivälinen tilanne, se että
V i t t e oli saanut ulkolaisen l a i n a n.
2. . T a l o n p o i k a i n luokkatietoisuuden
p u u t e ; ne o l i v a t s o t i l a i n a suostuneet
taistelemaan työväkeä vastaan. E i ­vät
olleet k y l l i n päättäviä t a i s t e l u s ­saan
t i l a n h e r r o j a vastaan; ei oltu
v a l i t t u talonpoikain neuvostoja. 3.
P o r v a r i s t o o l i pettänyt, tehnyt l i i t on
t i l v m h e r r a i h kanssa. Ja a n a l y y s i i n ­sä
lisäni L e n i n , että menshevikit e i ­vät
olleet ymmärtäneet vallankumo­usta.
Se oli o l l u t s u u r i v a l l a n k u m o ­us,
tappiosta huolimatta. Ja s u u ri
oli se o l l u t Moskovan aseellisen tais­t
e l u n k a u t t a j a sen k a u t t a , etjä o li
v a l i t t u neuvostoja.. " V a l l a n k u m o us
on nouseva uudestaan. Neuvostot
v a l i t a a n j a ne v o i t t a v a t ."
M e n s h e v i k i t katsoivat ' v a l l a n k u ­mouksen
menetetyksi eivätkä* l u o t t a ­neet
siihen, että se t u l i s i uudelleen.
A r v e l i v a t että Venäjä nyt lähtöe k e ­hittymään
n i i n k u i n S a k s a : t s a a r i s mi
t u l e e p e r u s t u s l a i l l i s e k s i h a l l i t u k s e k s i.
Eri paikkakunnilta
TIMMINS, ONT.
Työnsaanti näyttää tälläkin pe-k
a l l a olevan Jcoko lujassa. Kaivan­t
o j e n ympärillä on suuri määrä mie­hiä
jokainen päivä käsivarsiaan
Icaupalla, vaan ei ne silti kelpaa.
J a ^ihän se ihme olekaan kun tie­tää,
että työssä olevat saavat tehdä
y l i voimiensa, sen minkä nahasta
lähtee. Sillä nykyään on tullut
se muotiin, että koetetaan saada
a i n a vaan u u t t a j a uutta rekordia.
vapaudet voitetaan vähitellen. Ti­l
a n h e r r o i s t a tulee — samoin kuin
Saksan j u n k k a r e i s t a — porvarillisia
viljelijöitä. Samoin talonpojista.
On siis seurattava Saksan sosialide­m
o k r a t i a n , esimerkkiä. Lenin taas
o s o t t i , että ne syyt, jotka vallanku­mouksen
johtivat, ovat yhä jälellä,
o n siis v a i n a j a n kysymys milloin
u u s i kumous puhkeaa.
P i d e t t i i n sitten puoluekokouskin^
Lontoossa v. 1907. Bolshevikeilla
o l i enemmistö, v a i k k a pienikin. Kes­k
u s t e l u n pääaihe oli kysymys porva­r
i s t o n merkityksestä. Onko.- prok-t
a r i a a t i n oltava*sen jalkijoukTco vai­ko
itsenäinen tekijä j a taistelun joc-t
a j a . Bolshevikien kantaa edusti­vat
- L e n i n j a Rosa Luxemburg, jo­k
a oli mukana Puolan s." d. edusta­j
a n a . Nyt o l i j o mukana enemmän ^
työläisiä Venäjältä, m.m.v Ivanovo-
V o s n e s e n s k i n suuresta kutomokes-k
u k s e s t a . Leninin . vaatimaton ole­mus
t u n t u i heistä ensin miltei pet­tymykseltä,
m u t t a s i t t en he kiintyi­vät
häneen l u j i l l a siteillä.
Taantumus vuodet
V a l i t u s s a keskuskomiceas.^3 oH
b o l s h e v i k e i l l a v a i n pieni enemmi^
Siinä o l i L e n i n j a Sinovjev boUM-v
i k k e j a sekä" menshevikkejä Mai*-
nov j a p u o l a l a i n e n V a r s k i (nyt bols­h
e v i k k e j a ) . Puolalaisia edusti vie-fä
Tyshko, j o k a 1919 murhattua
Saksan vallankumoukse.?.';». Latc-läisiä
edusti J l o s i n , j o k a si:ten o"
A m e r i k a s s a , kuoli yhtenä Latvgr
n e u v o s t o h a l l i t u k s e n jäsenenä I9|fj,
K o m i t e a n enemmistö taipui va^s
menshevismiin . j a tuli bajaannu^
b o l s h e v i k k i e n keskuudessa,
h i n osanotoista. Eräät vastusöi^'
D u u m a n osanottoa j a tahtoivatJO>
sua edustajat pois ("otsovistin.