Vapaus, January 22, 1925

              imiUMiisa
jtmsJ-Ubitteeni pi-d
e t i i s IdMittTi kisitjBti J O B M I U^
te UivuBtoeu isäni. T i n i Idä-
^ aatru fcoriJcehnmalle olennolle
koricdmuBi laopenden ja a r a o n—
"Jomala M l raUcans". Se on saa»
sen jlevi, nuoUinen ja tyydyttävä
käaity% cutta «iini «n yksi surkea
TastakohtafBgn aukko — ee e i ole
totta.
Sillä tämä taivaallinen isä, jonka
hionto M rakkaus, on myös Icaikki'
tietävä itt kaikkivaltias maailman
luoja.
K u n bäa on kaikkivaltias j a kaik.
kitietävä, oiiB hänellä on J a on aina
ollut Taka j a mahdoUisnus luoda
ninkälaisea maailman vaan on h a ­lunnut.
Rakkauden jumalana hän
ci oliai halunnut luoda maailmaa,
missä v i k a ja kärsimys olisi vallitse­vana.
U u t t a maailmassa on pahaa ja
on aina otLtit Miksi hyvä jumala
antoi pahan vallata maailman?
Kaikkivaltiaana j a kailddtietävänä
hän t>liai voinut sulkea pahan pois.
Hyvä oUea hän olisi vihannut pa­haa.
Bflkkauden jumalana hän olisi
hävittänyt yfhan ja vihan syyt
Miksi käa kuitenkin salli vihan, vää-
Tyydea ja pahuuden vallata maail­man?
Maailma on täynnä surua> kär­simystä,
vSiaa, sotaa r i i t a a j a rikos­ta.
Kok* elämä on jokapäiväistä
kuolintaist^sa olemassaolosta. Elä­män
laki «a "syödä tai tulla syö­d
y k s i " .
- Jos jumala on laupias, rakastava,
kaikkitietävä ja kaikkivaltias t a i -
vaallinea isä, miksi hän rakensi
maailmaa julmille suunnitteluille?
M i k s i käa kärsit pahan j a rikoksien
jatkuvan? Miksi M n ei anna maa-ihnalle
rauhaa, terveyttä, onnea ja
fayvimroteHa?
" K u k a teistä lapsenne leipää pyy­täessä
«Btaa hänelle kiven?" Ei
kukaaa ^eidän joukossamme! Mut­ta
suurina nälkävuosina, kuten I n ­tiassa
|a Venäjällä ennen jumala
sallivttUjoanBin kuolla nälkään. Nä­mä
i,liäne«< lapsensa rukoilivat hä­neltä
leipää.' Mutta hän jätti hei­dät
kuolemaan. Eikö niin ole?
Jumala l o i päivänpaisteen, suloi­set,
lapset, ihanat naiset; viheriät
kunnas^ siniset meret; musiikin,
naurua, raUcauden j a ilon; p a i -
mupänV piblajantertut, leppoisan
lätisitnitlon; satakielet j a ruusut
Mutta jvmala loi myöskin maan-järis^
fkaet, tulivuoret, tuulispään;
liaikalaC, kyykäärmeet tUkerit,
myrkkymarjat; keuhkotaudin, k u u -
metandi«,.koleoTan, vesikauhun, ru­s
t o n ^ j%'mastansurman ilkeän kuo­lettavat
fliemenet. Jumala on su-vainnOtaältDhätää,
ruttoa j a sotaa.
Hän #» sovainnut marttyyrituole-tnati,'
ao^taitipoltot,^ veri­löylyt,
kidutukset, ihmisuhrit Hän
« n lukemattomia vuosia katsellut
ihmistea tietämättömyyttä, kurjuut­ta
ja rikokMa. ' H ä n on samalla o l ­lut
maallisen elämän säälittävän,
ssinomAttMUUs pitkällisen ja jän­nittävän
«ariienäytelmän tekijänä
ja. fcaiäiiäkntttäna. Eiko olekin
idinT
Tuluuuia vuosia fhmissukupolvet
«imt n d c i l i i ^ jumalalta apua, v i r -
vol^Mto ja StAium. Vmn JioBals «a
oBst IcBttro, «i^rkki ja aekea. 1^
deaklMt. ihmiqntivf t |a kaasas-vaUstaJat
ovat koettaneet tatkaisto
c U a i s ongelmaa. Papit Ja juma­laa
seonajat ovat vainonneet ja
soimanneet näitä hyväntekijöitä.
Jomala ei vaan ole antanut merk­kiäkään.
Täti nykyä tiedemiehet koetta­vat
voittaa keuhkotaudin, syövän,
vesikauhun, ruton j a koleeran hir­muja.
MutU taivaallinen isä ei
lausu sanaakaan neuvoksi eikä r o h -
kaistukseksi, ei palavasta pensaas­ta,
ei pyhältä vuorelta, eikä pappien
tai profeettain suun kautta.
"Luonto on punainen nokastaan
j a kynsistään." MaalU j a vesissä
eläinlasdut vainoovat ja silpovat,
surmaajat ja tuhoavat ^isiaan.
Kaunis pääskynen lennossaan nie­laisee
yhtä kauniin sääsken. Sievä
lapsukainen tänssielee nurmikolla,
iolloin hänen jalkansa^ musertaa
matelevia olentoja, jotka näkymät­töminä
kiemurtelevat tomussa. L i ­kakaivosta
lentää olioita ja . n a u -
redceleva lapsi,' äidin llemmikki,
kuolee' kurkkumätään. Tulvavesi
vyöryy maahan j a parikymmentätu­hatta
ihmisolentoa hukkuu tai mu­sertuu
kuoliaaksi. Tulivirta alkaa
äkisti purkamaan laavaa j a kaunis
kaupunki on raunioläjänä j a sen
asuldcaat hiiltyneitä tai ruhjottuja
rutraiiita. Mutta taivaallinen isä,
j o t a nimitetään rakkaudeksi, ei
osota merkkiäkään pelastukseksi.
Lukemattomia viattomia naisia on
noitina poltettua Kaikkitietävän j u -
malan pitäisi tietää, että näitä nai­sia
poltettiin j a kiudntettiin väärien
syytösten nojalla. Hän tiesi, että
julmat murhat tapahtuivat hänen
nimessään. Hän tiesi, että koko
rikostoimi oli seurausta siitä, että
ihmiset lukivat hänen ilmoitustaan
ihmisille. Hän olisi voinut naiset
pelastaa^ hän olisi voinut valistaa
heidän Tainoojiansa; hän i^isi voi­nut
estää pappeinsa ja palvelijain-aa
kauhun, julmuuden ja tietämät­tömyyden
yhdellä henkäyksellä.
Mutta hän oli ääneti. Hän salU
laumottain naisparkoja kidutetta4
van ja V murhattavan hänen nimes­sänsä.';
Tahdotteko nyt verrata taivaallis­ta
isää isään ihmisten keskuudessa?
Onko olemassa ketään maallista
isää, joka antaisi lastens;^ niin kär­siä
kuin jumala antaa: ihmisten kär­siä?
Jos ihmisyksilöllä joUakin o l i -
si tietoa j a voimaa estää sota, tie­tämättömyys,
nälkä ja taudit, t ai
jpoistaa ne> jos ihmisyksilöllä oKsl
tietoa j a voimaa poistaa iiihimilii-^
set vääryydet, inhimilliset erehdyk­set,
i i i h i m i l U s e t k t o i n^
hän tekisi hiin,-me sanoisimme hän­tä;
epäinhlmiilisekd hirviökö
maksi viholliseksi.
Muttia jumalalla kuuluu olevan
tietoa ja valtaa ja meitä kehoite-taan
pitämään häntä taivaallisena
isänämme. Ja kumminkaan meillä
ei ole < ainoatakaan rikollista niin
armotonta, kuin hän. Mitä tulee
meidän- siis ajatella tuosta kuvitel­lusta
jumalasta? Hän on hengelli*
nen painajainen, paha uni, joka on
syntynyt kauhun j a tietämättömyy
den sekä petomaisen verenhimoh
r a a k a l a i e m i e l e i^
P. Mattila.
AVARUUDEN JÄT-nUUSISTÄ
Harvardin observatorion johtaja,
t o h t Bariov Shapley viittiä, että
eteläisellä tehraanpslhypuoliskoQa
Magalhaesin pilvissä näkyvissä ole­v
a t tähdet ovat kooltaan suurempia
j a valoltaan kirkkaampia kuin mit­kään
tähtitieteilijöiden tähän saak­ka
tuntemat jättnäistähdet
Magalhsesin pilvet ovat muodos­tuneet
lukuisista tähtiryhmistä ja
•sumuista j a niissä on havaittu mel­kein
puolet kaikista taivaan vaihte­levista
tähdistä. Ne muodostavat
kaksi tähtisumun kaltaista ryhmää
eteläisellä taivaalla. Toht Shapley
arvelee, että monet näitten pilvien
tähdistä ovat vielä suurempia kuin
kuuluisat punai^t jättiläistähdet
Betelgeuse j a Antares, j a että ne
ovat läpimitaltaan suunnilleen yhta
suuria kuin Jupiterin radan läpi­mitta
eli suunnilleen puolitoista
miljaardia kilometriä.
Magalhaesin pilvet ovat saaneet
nimensä kuuluisan portugalilaisen
merenkulkijan , ensimaisen m a ^ l -
man ympäri purjehtijan Magalhae­sin
mukaan. Hän purjehti v. 1520
Tyynen valtameren poikki kolmella
aluksella ja saapui ^ seuraavana
vuonna Pilippineille. Magalhaesin
seuralainen, italialainen Pigafetta
kirjoitti matkalta . palatessaan ret­kestä
kertomuksen. Magalhaes oli
eteläisellä taivaalla nähnyt nuo
kaksi pilviryhmää j a hänen kuvaus­tensa
mukaan annettiin- niille nimi
"Magalhaesin pilvet". Ne muistut­tavat
ulkonäöltään Linnunrataa, ja
vasta tänä vuonna onnistuttiin mää­rittelemään
toiseen pilviryhmään,
ns. pieniin Magalhaesin pilviin, kuu­luvien
tähtien suuruus j a mittaa­maan
tähiaryhmien etäisyys j a laa­juus.
On iouomattn, että tämän
tähtiryhmän halkaisija on 6^00 var
lovuotta. Etäisyys maasta on enem­män
kuin 100,000 valovuotta. Täh­ti,
jonka valovoima olisi yhtä suuri
kuin meidän aurinkomme, näyttäbi
tässä etäisyydessä olleii 23:nnen
suuruusluokan tähdeltä. Nykyaikai-kaisiUa
teleskoopeilla ei näin him­meitä
tähtiä voitaisi erottaa.
Harvardin obsertatoriossa otettu­j
en valokuvien avulla- on voitu tut­kia
va^n IBmnen sunmuslnokan
tähtiä. Pieneen Magalhaesin pilvi­ryhmään
kuuluu enemmän kuin
puoli miljoonaa sellaista tähteä,
joitten valovoiina on 10,000 kertaa
voimakkaampi kuin auringon. K i r k ­kain
näistä suunnattomista tähdistä
näkyy spekrivalokuvassa punerta­van
värisenä. Sen valovuodatuk-sen
täytyy siis öUa; vähäinen, ja
koska se kuvassa i kuitenkin näkyy
niin äärettömän ^ kirkkaana, sen
mittasuhteisiin täytyy olla jättiläi*^
maisen suuret. Sen halkaisija on
laskettu olevan y l i 1,500,000,000 k i ­lometriä.'.
Se on • siis läpimitaltaan
3—4 kertaa suurempi kuin JBetel-gense
j a luultavasti hyvin lähellä
suurinta suuruutta, mitä avaruuden
millään tähdellä voi olla.
Magalhaesin pilvet liikkuvat noin
150' km:n nopeudella sekunnissa
Linnunradasta poispäin. Toht. Shap­ley
arvelee, että molemmat pilvi-ryhmät
olivat Linnunradan yhtey­dessä
vielä paleozoisen ajan jälkepn,
jolloin niitä ei voitu eröittaa muista
Linnunradan tähtipilvistä.
iouifiiiiiviliselle työ­väenliikkeelle
Työliiacgpegantirtien maailmanlii-t
on "Seoaaeieea Aeocio Totmonda"
oeljäaneatf kongresdssa, joka p i ­dettiin
viime elok. 14^—16 I mä
Brysselissä, toi Kuletustyöläisten
Intemationalen (LTJ*.) sbteeri,
toveri N . Nathans pitämässään es-per8nt<&
ielise8^ puheessa esiin
kansainvälisen kielen, esperanton,
suuresta merkityksestä kansainväli­sen
työväenliildceen palveluksessa
mjm. seuraavaa:
Huomautti aluksi kansainvälisen
apukielen suuresta merkityksestä
vallankin hänen edustamansa liiton
laiselle mahtavalle järjestölle, joka
uudes^ijfejestettynä v. 1919 käsit­tää
nyt jo y l i 2 m i l j . kUljetustyö-läistä
28 e r i maan 64:stä kansalli­sesta
järjestöstä. Liittoon kuulun
järjestöjä jokaisesta maanosasta.
Yhä liittyy u u s i a järjestöjä tähän
maailmanlUttoon, jonka työ .tulee
olemaan sangen velvmHsvaa. ja
ratkaisevana tekijänä luokkataiste­lussa,
ollen lyö kuitenkin vasta a l -
kuastellaaii, vaan jo hyvällä alulla
ja oikealla tiellä.
Edellä olevan huomioon ottaen on
M e l i k y s ^ y s heille erittäin tärkeä.
Liitto julkaisee joka kuukausi 16-
sivufsta tiedonantajaansa saksan,
englannin, ranskap, ja espanjan ^kie­lillä.
Juuri hiljan tuli päätös vie­lä
ruotsinkielisestä painoksesta^ Tie­donantajan
painosmäärä nousee y l i
5 milj. kappaleen. lisäksi joka
toinen viikko julkaistaan rangan-kielellä
selostuksia päivän tärkeim­mistä
tapahtumista. Paitsi näitä,
julkaistaan, luonnollisesti kaikenlai­sia
lentokirjasia, selontekoja kierto­kysely.'
en Hiloksia y.m., monestikin
$ - 4 kleleSä. . f
Ääretöntä hankaluutta synnyttää,
kun I.T;F:n johtokunnan kokouk­sissa
on aina tulkittava kysymyksiä
samaten kuin myös hoidettava kir­jeenvaihtoa
englannin, ranskan, sak­san,
espanjan, italian, ruotsin, hol­lannin,
esparahton, vieläpä viime
aikoina tanskan, ja portugalin kie­lillä.
Paitsi» muitia vaikeuldia tuot­taa
tärtiä luonnollisesti tavatonta
ajan ja rahan hukkaa, se herpaut-taa
toimihenkilöiden tarkkaavai­suutta.
• Myöskin saattaa tapahtua
toisinaan käänn^serehdyksiä, joista
aiheutuu harmillisia väärinkäsityk­siä.
Sentähden kielikysymyksen onnelr
linen ratkaisu koituisi sanomatto­maksi
hyödyksi, ^
X^hakayaUttkset l(uot^
sih työväeiiliil&^ssä
Viime viikkoina on rahastonhoi­taja
toisensa jälkeen joutunut kiin­ni
suurista kavalluksista Ruotsin
työväenliikkeessä. Viimeisenä jär­jestyksessä
on täkä^isen putkityö-läisammattiyhdistyksen
rahastonhoi­t
a j a E. M . Lundin,' j o k a on hävit­tänyt
: hänelle uskottuja varoja a i ­nakin
41,000 -kruunua. Näiden v a ­l
i t e t t a v i i n tapahtumain johdosta
kirjoittaa eräs työyäenlehti m,m.:
Niille, jotka ammattiyhdistysliik­keessä
näkevät tärkeän j a huomat­tavan
tekijän työväenludcan pyrki­essä
vapautumaan sortajistaan, on
tsjGis umm
12 P»f*- St., SsAaiT.
Vastapäätä C. P. B. aäbkSaaao-
Bttktasttoria.
Astoajnri
Fbone 1396.
Jok» JMpafc
|T:n H. Qoackenboshj
H s m a a i l i i k i r i
107 CndibertMMB Blk.
; F 0 R T W I L L I A M , 0NTARI04
\ Auld iltasin sopimuksella
— Phone S. 2334 —
Parhainkaan hiihtäjä ei saa hy­vää
tulosta jollei sillä ole hyvät
sukset j a ne hyvät sukset kun sitte
rasvaa hyvällä snksirasvalla niin
jo rupesi luistamaan. ,
Valmistan suksia erikoisen hyvis­tä
koivuista tilausten mukaan. Ihan­ne
ja Haapaveteläismallia, hinta
$11 j a siitä alas. Suksisauvat $1.75
pari (haapaset). Hyvää suksiräs-vaa
on myös saatavana vesikelin
0—5 asteen ja pakkaskelille 50c
pala postivapaasti. .
Dan Hela.
Rosegrove, P. O., Ottt.
tuskallista todeta vähitellen paljas­tuva
mädännäisyys. Reformistiset
ambattiydistysjohtajat näkjnrät ole­van
enemmän turmeltuneita-ja por­varilliseen
yhteiskuntaan imeytynei­tä
kuin 'mitä koskaan on voitu aja­tella.
Vasemmisto on aina ollut
reformististen johtajaih yhteistoi-mintapolitiikkaa
vastaan työnosta-jain
kanssa. Samoin on vasemmis­to
aina korostanut vaaraa, mikä
johtuu siitä, että virkailijaa hääri­vät
porvarillisten liikeyrityksissä ja
sensellaisissa, mikä j o . sinänsä on
omiaan johtajiin luomaan porvaril­lisen
ajattelutavan j a moraalin.
Kerta kerralta ^on tämä vasemmis­ton
kanta osoittautiinut oikeaksi ja
reformististen harhakuyitelmain hä-määmät
työläiset ovat saaneet ylitä
monta kertaa- vakavan muistutiik-sen
sokean luottamuksensa turmiol­lisuudesta.
Jokainen uusi kayallushistoria on
omiaan luomaan entistä lujempia
hajaannusvaikutteita. ammatillises­sa
liikkeessä. •On luonnollista, että
työläiset menettävät luottamuksen­sa
järjestöihin, joiden johtajat
osoittautuvat oljevansa pitkäkyntisiä
j a veijareita, j a joiden keskuudessa
vallitsee byrokratia j a luutuneisuus,
imikä^ tekee jollekin virkailijalle' lä­hes
ininkä tahansa mahdolliseksi.
Tällaisia hajaahnusilmiöitä vas­taan
o n kuitenkin initä voimakkaim­min
taisteltava, jatkaa lehti. K a | .
RHnSIII-ilietlKU
Snomesta Canadaan ja Canadasta SiKoieeii
mUOTSOf KAUTTA
SUURILLA J A NOPEASTI K U L K E V I L L A LAIVOILLA
Mainio moka, «inomainen pohtaos Ja ystävällinen iH^btets.
Bootsin Amerikan l i n j a <bi tehnyt parastaan k a i k i a a ^»'«""^ilntfB
sa j o i t a on kekntty matkustajien mukavoodeksi valtamerilaivoina.
Ostakaa jnletti omaisOlenneKtai tottaviBenne Suomesta Cäa».
daan tahi matkustakaa itse Suomeen tällä suomalaisten «"«*»m«na
linjalla.
HUOIIL! Alemms ^eno- ja palmunalka-pilettien''
hinnoissa.
Matka Suomeen j a takaisin Canadaan maksaa nyt S x s a luo­kassa
ainoastaan $186.00, jos piletti ostetaan edestä- « Q 9 A A
kaisin, joka kumpikin tie tekee .............. ~ — ^ i f O MV
Paluumatka voidaan tehdä milloin tahansa yhden vuoden kolnfiHBa.
LINJAN HYVIN TUNNETUT HÖYRYLAIVAT
lähtevät HAUFAXISTA snorun GOTEBORIIN (josta matka
Suomeen kestää ainoastaan yksi vuorokausi)^
"STOCKHOLM" Maanantai 16 p. Helmikanta
'«DROTTNINGHOLM" Maanantai 2 p. MaaliskauU
"STOCfCHOLM" Maanantmi 23 p. Maaliskanta
"DR01TNINGH0LM'' Maanaatu 6 p. HnhtikonU
"STOCKHOLM'.' Laanntai 25 p. Hahtikanka
Göteporista matkustetaan pikajunaBa Tukholmaan missä Linjan
oma höyrylaiva odottaa matkustajia j a kuljettaa ne viipymättä
suoraan Suomeen.
E i mitään tullitarkastuksia, e i passileimausta eikä. -riivytyksiä
Ruotsissa. v
Keholtamme kaikkia heti kääntymään läUmmän asiamiehemme
puoleen saadakseen tietoja pfleteistä y.m.
SWEDISH AMERICAN LINE
21 State St., 71 Monroe St. 518 S t Catherine StW.
NEW YORK. N.Y. DETROIT, MICH. MONTREAL, QUE.
127 South TEird S t 71 Upper Water St. 115 Cherry St.
MINNEAPOLIS, MINN. HALIFAX, N.S. C A N . SEATTLE, WASH.
J . V . KANNASTO, ERICK J . KORTE,
Box 69, Sodbary, Ont.,Can. Port Arthar^ Ont.,Cim.
Narjan-Amerikan linja
Suoranainen matkustajareitti Canadaan
Kristianiasta (Norjasta) Halifaxiin
• ' • ' /' . • • (Josta' edelleen New Yorkiin.)
LÄHTÖ K R I S T I A N I A S T A . N O P E I L L A N Y K Y A I K A I S I L LA
HÖYRYLAIVOILLA.
Tuottakaa omaisenne Canadaan tai YhdysvaltoiMn NORJAN
' L I N J A L L A , joka on tunnettu erinomaisista mukavuuksistaan, hy.
västä hoidosta matkalla j a muutenlkin tunnolltsesta palveluksesta.
Filetinhinnat Suomesta Halif axiin tai New Y o r k i i n : Cabln-luok-ka
$1&5. j a ylöspäin, m luokka $109.50. Täältä Suomeen H I
luokka $110.50. Myymme pilettejä kaikkialle Canadaan Ja Yhdys­valtoihin,
perille astL
Lähempiä tietoja ja pilettejä paikaUis-asiamiehiltä tahi
NORWEGIAN AMERICA UNE.
22 WbitekaU St.
New York
REIDAR GJÖLME CO
019—2 Ave. .
Seattle, Wasli.
Hobe&Co.
319—2 Ave. So.
Minneapolis, Minn.
J . V. KANNASTO
, Liberty Bldff. '
Sudbury^ OnV - '
109 No. Dearborn S t
Chicago. III.
ERICK J . KORTE
Port Arthur,
Ontario.
vavaan taantumukseen nähden on
välttämätöntä, että järjestöjen v o i -
maa kehitetään j a keskitetään. Ne
ovat työläisten ainoita ascita^työn-ostajia
vastaan näiden palkanpaina-misyrityksissä.
Mitä nyt tapahtuu
ammattiyhdistyksissä On työnosta-j
a i n yhä julfceampain hyökkäysten
ohella initä tarmokkain kehoitus
työläisille ottamaan; aktiivisemmin
osad pnmattiyhdistysten toimintaan
j a huolehtimaan- siitä, että niissä
toteutetaan luokkataistelun periaat­teita,
minkä kautta saadaai* par-
Halutaan tie^
, Missä nykyään oleskelee Eino
Pynnönen,, kotoisin, Kangasniemeltä.
Viimeksi kirjoitti hän Kirkland La­kelta,
Ont. Ole hyvä j a kferjota heti
k u i n huomaat, sillä asia on tärkeä.
Emil Lahikainen, 1034 Alexander
S t , Fort Williro, Ont.
hain valjuus siitä, että johtajat ei­vät
petä jäsenten etuja vaan pitä­vät
niiden valvomisen sydämenasia­na.
• ; , ' •
Phoheen ja färjeston
asioita
JbaldbRap «eitsemäs päivä pidetyn
^ 'paafaMOft ' keslmstoimeenpanevan
kokonksen menosta ja
pagtashtä K. S. Järjestön Jtoi-le
komitealle.
: P o i a t l l n a ^ komitean raportti.
Keoknstoimeenpanevan komitean
poUltttKeK komitea ofi I&siteUyt
Kommaaisiiaen Kansainvälisen puo-lueelleauae
lähetttämää kirjettä. O r -
ganisatooaia koskeva kohta oU j ä ­t
e t t y argaaisatsionikomitean käd-teltävaoBi.
Lehteä j a sen sisältöä
koskevassa kohdassa ei esitetty min-käänlaJBtefi
suurempien muutoksien
tekoa. Eomitea oli kuitenkin sitä
m i e l i i ^ ete lehden sisältöä voitai­siin
joasaiB määrässä parantaa, an-tamaUii
kaikiUe uutisille kommums^
tisen tnlkinnan j a analyseeraamalla
huoaattvrimpien canadalaisten r i a -
tiriitojem j a yhteentörmäysten ta­kana
«leviä kapitalistisia voimia.
K o i u t ^ eeUtti, että kirjeessä ei
« S u t n l t ä ä a sellaista, joka antaisi
canadalalsea puolueemme problee-meihia
«atta valoa. Puolueen poli­tiikasi
» Canadan Työväenpuoluee-aeen.
Maanviljelijöihin sekä F a r -
- mer-Ijtbor.puolueen muodostami­sena
nähden ei ikirjeessä puhuttu
mitääa, joten puolue ei näin ollen
tiedä hyriksyikö Tiidennen kong^
xeasin kolmesta Oanadan tilannetta
j a ptu^aeemme toimintaa kädttele-mään
a J a i t e i t y komissioni puolueen
tähäaastisen toiminnan, t a i eL K o ­mitea
o l i nimittänyt toverit Specto-rin,
MacDonaldin ja Buckin ala­komiteaan,
jonka tehtäväksi jätet­tiin
kirjelmän laatiminen puoluet­tamme
koskevista kysymyksistä
Kommunstiselle Kansainväliselle.
Komitea oli pitänyt yhteisen ko­kouksen
ukrainalaisen kielijärjestön
toimeenpanevan komitean kanssa.
Toverit olivat sitä mieltä, että täl­laisia
yhteisiä kokouksia tulisi p i ­tää
mahdollisimman usein, sillä
niistä on puolueen toiminnalle pal­j
o n hyötyä. Kysymys ukrainalai­sen
kielijärjestön voimiatuttamises-ta
oli ollut kaikessa laajuudessaan
kästieltävänä. Järjestö näyttää v o i -
mistuvan paljon nopeammin idässä
kuin lännellä. Albertan hiilikai­vosalueella
aikaisesta keväästä saak­ka
jatkunut lakko o l i estänyt jär-jestämistyön
teon siellä. Mutta n y t
kun lakko on loppunut, tullaan jär­jestön
toimesta lähettäinään järjes-tSo&
i . aluedle. Ukrainian Labor
New8 o l i myöskin ollut keskustelun
alaisena. Lehti oli huomattavasti
parantunut sisältönsä puolesta vii­meisen
puolueen edustajakokouksen
jälkeen. Se on nykyään selvem­min
kommunistisella kannalla. K o ­kouksessa
oli päätetty, että lehden
nimi tulisi lähitulevaisuudessa muut­taa
Labor end Farmer N6ws'iksi,
jotta suurempi määrä ukrainalaisia
maanviljelijöitä saataisiin lehden
lukijoiksi j a kannattajiksi. Maan­viljelijäin
toiminnasta j a heitä kos­kevista
kysymyksistä onkin lehdessä
alettu viime aikoina julkaisemaan
entistä enemmän kirjotuksia. Kaik­k
i Worker'issa julaistut johtavat
kirjotukset ja puolueen viralliset
juUstukset julai^taan säännöllisesti.
Puolueen osastojen suhteesta L a ­bor
Temple yhtiöön, sekä viime­mainitun
suhteesta Canadan Työ­väenpuolueeseen
oli keskusteltu. P a ­ri
Labor ' Temple yhtiön paikallis­osastoa
lännellä on suoranaisesti
l i i t t y n y t Työväenpuolueeseeni K o ­kous
oli ollut yksimielinen siitä,
että tämän politiikan kautta ei v o i ­da
edistää ukrainalaisen puolueen
osastojen perustamista, vaan päin­vastoin
vaikeuttaa sitä, sillä tämä
on saanut useat ukrainalaiset työ­läiset
pitämään kommunistipuoluet­ta
tarpeettomana. Esitys, että a i ­noastaan
puolueen osastot liitetään
Työväenpuolueeseen, o l i hsrväksytty.
Kommunistisen Nuorisoliiton o-sastojen
muodostamista' ei oltu jär­jestön
taholta tähän mennessä y r i ­tettykään.
Labor Temple yhtiön
osastojen alaisena toimivia lasten
ryhmiä j a sunnuntaikouluja on t o i ­minnassa.
Koska Nuorisoliitossa ei
ole kielijaostojä, ovat kielelliset
vaikeudet myöskin olleet esteenä
nuorison järjestämisen alkamiselle.
Ukrainalaisille tovereille oli seli­tetty,
että kielijärjestön keskusvi­raston
tulee) kääntää ja lähettää
ukrainalaisille osastoille Nuorisolii­ton
kirjelmät, sekä muutenkin toi­mia
Nuorisoliiton kanssa käsikädes­sä
ukrainialaisen nuorison järjestä­miseksi.
liOpuUisesti oli sovittu,
että työ aletaan heti, perustamal­la
liiton osastoja siellä, missä se
on mahdollista j a ottamalla, nuo­ret
Nuorisoliiton jäsenmaksuilla
puolueen osastojen jäseniksi niillä
paikkakunnilla, joilla liiton osasto­j
en perustaminen ei ole nuorison
vähjryden takia mahdollista. Kaik­kia
u k r ^ i a l a i s e n järjestön osas­t
o j a tullaan kehottamaan tekemään
voitavansa nuorisonsa toiminnan e-distämiseksi,
jonka Imutta Kommu­nistinen
Nuoiisoliitto tulee lähei­sessä
tulevaisuudessa Imomattavasti
voimistumaan.
Marraskuun 18 p. pitämässään
kokouksessa oli komitea käsitellyt
suomalaisen järjestön toimeenpane­van
komitean päätöstä järjestön v i ­rallisen
äänenkannattajan' vastaa­van
toimittajan Onni Saaren; erot­tamiseksi.
Kuultuaan sihteerin se­lostuksen
asiasta, oli komitea hy­väksynyt
ikielijärjestön toimeenpa­nevan
komitean toimenpiteet. Sa­massa
kokouksessa 6li suomalaisen
järjestön sihteeri« ilmottanut, että
järjestön toimeenpaneva ' komitea
oli mai^askuun 9 päivä pitämäs­sään
kokouksessa päätynyt erot­taa
Beaver^ Laken osaston sen joh­dosta,
että mainittu osasto o l i rik­konut
järjestön edustajakokouksen
päätöstä luovuttamalla järjestön o-saston
omaisuuden perustamalleen
Lorne Famiers' Yhdistykselle, lail­listettu,
sekä sen jälkeen kieltäy­tynyt
noudattamasta toimeenpane­van
komitean päätöstä, millä se vel-votettiin
yhden kuukauden kulues­sa
hakemaan osaston lupakirjaa
Canadan Suomalaiselta Järjestöltä,
laillistettu, sekä ryhtymään toimen­piteisiin
paikaUiselle yhdistykselle
luovutetun omaisuuden siirtämiseksi
laillistetun järjestön osastolle. Pää­töksestä
ei oltu kielijärjestön toi­meenpanevan
komitean taholta vie^
lä ilmotettu Beaver Laken osastol­le,
eikä muillekaan asianomaisille,
koska puolueen säännöt määräävät,
ettei kielijärjestojen toimeenpane­villa
komiteoilla ole oikeutta erot­taa-
niiihn kuuluvia yksikköjä i l ­man
keskustoimeenpanevan komi­tean
suostumusta. Komitea o l i an­tanut
hyväksymisensä järjestön toi­meenpanevalle
komitean i>äätöksel-le.
Muiden asiain ohella oli komi­tea
käsitellyt puhujien raportteja.
Tov. Malcolm; Bruce öli tehnyt r a ­portissaan
selvää tilanteesta maan­viljelysalueella,
jossa hän o l i mat­kallaan
puhunut, sekä Edmontonis­sa,
Tov.; T im Buck oli raportee-rannut
TimminSistä, jossa hän o li
viipynyt muutamia päiviä. Buck
oli; selittänyt raportissaan, ettei
Pohjois-Ohtariossa ole nykyään ha­vaittavissa
niin lupaavia työväen­liikkeen
voimistumisen merkkejä,
kuin kaksi vuotta sitten.
Poliittisen komitean, raportti hy­väksyttiin.
brganisailsionikomitea
oli keskustoimeenpanevan komitean
päätöksen mukaisesti järjestänyt
tov. Malcolm Bruce'lle puhujamat­kan
lännen maakuntiin, sen jäl­keen
kun hän oli palannut Nova
Scotiasta, jossa hän o l i useita, viik­koja
Venäjältä palattuaan. Matka
oli järjestetty niin että "tov. Bruce
saapuu Vancouveriin joulukuun a
lussa, viipyäkseen räellä kolme nel­jä
viikkoa, i Tov. Trevor Macguire
oli komitean pyynnöstä mennyt
Montrealiin, johon hän jää pitem­mäksi
aikaa. Puhujan palkan mak­samisen
suhteen oli komitea sopi-ranaisen
ohjauksen alaisena, sikäli
kuin sen on nykyisissä oloissa mah­dollista.
Uusien kaksiosaisten muuttokoit-tien
painattamista käytäntöön otta­mista
varten ehdotettiin komitean
taholta. Yksi osa muuttokartista
tulisi antaa jäsenelle ^ j a toinen lä­hettää
asianomaisten puolueen v i ­rastojen
kautta sille osastolle, jon­ka
toimintaalueelle jäsen muuttaa.
Yhdysvaltain Worker8'-puolueeUa
on käytännössä tällaiset muuttokor-tit.
Ehdotus päätettiin hyväksyä.
Winnipegiin oli pyydetty puolueen
orgdniseeraajaa. Jonkun toverin
lähettämisen sinne aivan heti oli
komitea katsonut mahdottomaksi, ja
oli sitä mieltä, että tov. Bruce voi­si
länneltä palatessaan • olla Winni-pegissä
muutaman viikon. Port A r ­thuriin
oli myöskin pyydetty puhu­j
a a joksikin «kaa. Tovereille Port
Arthurissa oli komitea päättänyt
ilmottaa, että sinne _ ei voida lähete
tää miestä, mutta jos. he saavat
toimeen kykenevän toverin teke­mään
järjestamistyötä j a toimimaan
nut montrealilaisten toverien kans-}|Workerin asiamiehenä, niin keskus-sa
siten, että keskustoimeenpaneva
komitea maksaa ainoastaan viisi
dollaria viikolta siltä ajalta, jonka
hän siellä työskentelee, j a paikal­liset
toverit huolehtivat lopusta.
Komitea oli käsitellyt sitä koh­taa
Kommunistisen Kansainvälisen
kirjeestä, joka koski - puolueen jär­jestämistä
työpaikoille perustuvak­si.
Kysyinystä oli päätetty ryhtyä
tekemään tunnetuksi jäsenistölle
artikkelisarjan julkaisemisella, jon­ka
kirjotussarjmi kirjottajakai oli
valittu tov. T im Buck. Kicjotuk-össa
oli I n t e t t y painostaa sitä,
että organisatootisten mutttosten te­ko
«allitaan ainoastaan puolueen
kesknstoimeenapevan komitean' suo-toimeenpaneva
komitea voi avustaa
heitä, kuten kaupungin keskusko­mitea
Montrealissa, maksamalla o-san
palkasta. ' Sama pitää paikkan­sa
Winnipegiin j a muihin suuriin
keskuksiin nähden, joissa puhujien
tulisi viipyä pidemmän aikaa.
Komitea esitti, että puolueen o-sastot
velvotettaisiin lähettämään
raportit toiminnastaan ylemmille
puolueen orgaaneille kerran kuu­kaudessa
sekä ilmoitti laatineensa
raporttikaavakkeen tarkotusta var­ten.
Komitean esätsrs hyväksyttiin
j a käytäntöön sopivan suunnitel­man
laatiminen kaavakkeiden täyt­tämisen
j a lähettänusen suhteen j ä ­tettiin
puolueen organisatsioniko-mitean
j a kielijärjestojen sihteerien
tehtäväksi.
Työttöpien-työläisten järjestämi­sen
suhteen esitti komitea, että puo­lueen
osastoja uudelleen kehotet­taisiin
kiinnittämään maihdollisim-man
paljon huomiota sille. Mikäli
järjestäytyminen on kysymyksessä,
n i i n Torontossa on tässä suhtees­sa
mahdollisesti menestytty parem­min
kuin muualla. Torontossa o-vat
työttömät yhdistyksessään, jol­la
on toimeenpaneva, komitea sekä
edustajat kaupungin ammattineu:
voston järjestämässä työttömien
neuvostossa, jossa kaikki työväen­järjestöt
ovat edustettuina. Asia
jätettiin poliittisen j a organisatsio-nikomitean
harkittavaksi sillä eväs­tyksellä,
että kysymyksestä tulee
lähettää osastoille kiertokirje, jossa
esitetään ohjeita käytännSlIiselle
toiminnalle työttömien järjestämi­seksi,
sekä lähemmän iyhteistoimin-nan
aikaansaamiseksi työttömien ja
työssä olevien järjestyneiden työ­läisten
välillä. Baportti hyväksyt­t
i i n .
Snomalaisen Järjestön
sihteeri Neil selosti raporttinsa yh­teydessä
yksityiskohtaisesti järjes­tön
toimeenpanevan' (komitean ja
lehden vastaavan toimittajan välis­tä
kahnausta, joka johti toimittajan
erottamiseen sekä Beavar Laken
osaston erottamisasiaa. Toimitus-apulainen
tov. A . Vaara i^ valit­tu
välimkaisesti hoitamaan vastaa­van
toimittajan tehtäviä lehdessä.
Beaver Laken osaston oli järjestön
toimeenpaneva komitea erottanut,
saatuaan erötnspäätpkselleen poliit­tisen
komitean hyvaksyndsen. A-siaa
o l i selostetta lehdessä jlzjsstSn
jäsenistölle. J&jestön toimeenpa-nevHn
komitean' tdmen^teet leh-