Vapaus, April 15, 1927

              S i v i i2 Perjantaina, hghtik. 15 p;na—Friday, April 15 No
OSUUSTOIMINTALIIKE CANADASSA
Kirjottannt Georfe Keen,
Canadan osaustoimintaliiton sihteeri
(Jatkoa viime i>eriantain, num&roiisa olleeseen kirjotukseen)
KavAoIuia menestyksestä
Vuoden 1925 toiminnasta on 16
l i i t t o on kuuluvaa kuluttajain jär-
, jestöä lähettänyt tilaston. Nämä
k u l u t t a j a i n osuuskunnat toimivat
k a i k k i a l l a maassa Nova Scotian ja
B r i t i s h Columbian välillä. Nuorin
niistä on kaksivuotias ja vanhin
y l i 19 vuotta toiminut. Niiden y h ­teiset
myynnit nousivat 2,792,872
d o l l a r i i n . Ainoastaan yhden toi­minta
osotti tappiota. Kun tappion
määrä oli ainoastaan 1,217 dollaria
j a kun liike maksoi vuoden ensi-mäiseltä
puoliskolta 1,167 dollaria
ostovoittoina j a osuuspääoman kor­koina,
niin osotti koko vuoden liike
sentään puhdasta ylijäämää. Y h t e i ­set
puhtaat voitot nousivat* 158,140
d o l l a r i i n ja osuuspääoma 954,970
p o l l a r i i n , joten, jos kaikki voitto
o l i s i käytetty voittojen jakamiseen,
kuten kapitalistisissa l i i k e y r i t y k s i s ­sä,
n i i n d i s i $e «soitanut keskimää-
- r i n 44.6 prosentin suuruisen ansion
sijotetnOe pääomalle. OsuniiipSä-omalle
jaetun korron määrä oK
. kesldmäärin 8.06 prosenttia, ei BJTIB
ledes viidettä «saa kaupanteossa/an-saitosta
aäästSstä, sillä lopu^ v o i ­t
o i s t a jaettiin ostovolttoiiyä tai
v a r a t t i i n vararahastoihin ^«eniston
yhteisen parhaan e d i s t i ^ ^ k s i . T o ­d
e l l i n e n tulos pii vitiin parempi
k u i n nämä namerotJbsottavat, sillä
•jotkat l i i k k e e t ta^tsevät osuus-pSBonum
koron l a ^ k u l u i k s i , ennen
pahtaan voitoiitljpkemista.
Co-operatlTs J
Jotkut caj^dalaiseen liittoon k u u ­l
u v i s t a yhdjötyksistä ovat. osottaneet
l u o m a t f a y i a menestystä j a ovat o-
80^anÄim6et erittäin arvokkaiksi
aiipb Paikkakunnille, missä ne t o i -
»irat. M Annettakoon tässä kaksi e-
Y k s i maaseudölta ja
toiMfti kaupungista. British-Cana-d
«<n Co-operative Society, Limited,
otnistaa myymälät Sydney MInes'is.
M i a Glace Bayssa j a haaramyymä-
, ^ loitä Ploreijcessa, Granberryssa ja
N o r t h Sydneyssä, Nova Scotiassa.
Lähes 2iO-vuoti^eh toimintansa aika­n
a on sen liikevaihto noussut 12,-
163.738 dollariin, mfiksanut osta­j
i l l e takaisin ostovoittoina 1,264,-
<741 d o l l a r i a , Iteäksi maksanut osuus-jJäSomalle
korkoa 108,134 d o l l a r ia
j a varannut vararahastoihin 37,363
d o l l a r i a . Tämä 1,25 miljoonan d o l -
— ' /
l a r i n suuruinen säästö, minkä liike
on ansainnut j a millä on lisätty jä­senistön
ostokykyä, ei ole kuiten­kaan
ainoa ktfluttajille säästetty
summa, sillä hyvin järjestetty ja
hoidettu osuuskauppa pakottaa sa­malla
alueella toin£vat yksityiset
kauppiaat laskemaan tavaroittensa
hintoja j a aiheuttaa siten huomat­tavan
säästön kaikille kuluttajille,
olivatpa he osuustoiminnan kannat­t
a j i a tai ei. Ellei osuuskauppaa
olisi ollut, n i i n olisivat hinnat var­maan
korkeammat. Tämän puheen­alaisen
osuuskaupan liikevaihto on
noussut ensimäisen toimi vuoden saa­vutuksesta
16,913 dollarista 1,323,-
576 dollariin viime vuonna. Cape
Bretonin biilikaivannoissa työsken­televät
työläiset tunnetaan tämäii
mantereen suurimman ja menes-tyksellisemmän
osuuslcaupan omis­tajina
j a kannattajina.
Davison Co-operative Association,
Limited,
toimii Davisonissa, Saskatchewanis-sa.
Se on perustettu puhtaaseen
maaseutuasutukseen ja ' a l d t t i ' l i i k ­keen
vuonna 1914 vähäisemmällä
k u i n 400 d o l l a r i n pääomalla, mikä
sen jälkeen on noussut 47,417 dol­l
a r i i n . Vara- ja ylijäämärahastot
nousevat nyt 64,644 d o l l a r i i n . E n -
simäisen vuoden myynnit nousivat
10,000 d o l l a r i i n . Liike oh sen jäl­keen
kasvanut n i i n , että viime vuo­den
liikevaihto teki 341,596 dolla­ria,
j o s t a jäi puhtaaksi voitoksi 18,-
136 dollaria. '
Osuuskunta omistaa yleisen seka­tavarakaupan,
lihakaupan, leipomon
j a metallityöpajan, lähettää karjaa,
myy puutavaraa, hiiltä j a elonkor-juulankaa
j a easolifaiia sekä öljyä.
Lisäksi on liikkeen yhteydessä palo­j
a raevakuutusasioimisto. Äskeises­sä
"OsuU8kauppa"-kilpakirjptukses-sa
sanoo liikkeen j o h t a j a : " H e ( k u ­l
u t t a j a t ) tietävät tehneensä (1925)
17,000 dollarin suoranaisen sääs­tön
j a ' s u u r e n välillisen säästön sen
vaikutuksen kautta, mikä osuuskau­p
a l l a oh muihin seudun kauppiai­s
i i n . " • •;• V • •
Tehokas hoitaminen viilttämätto-myys
Osuustoimintaliike ei voi Cana-dassa,
sen paremmin kuin muualla­kaan,
menestyä sen ilmeisen edun
perusteella, mikä s i l l i on k u l u t t a ­j
i l l e . Osuustoiminnallisten yritys-inikoS
®^®®" työväestön kansainvälisen juhlapäivän kunniaksi
julkaisee Vapaus-lehti erikoisen V A P P U N U M E R O N , Entiseen
t ^ n julkaistaan ^tässä numerossa tuhansien työläisten Vappu-v
t e ^ * - . oyat palautettavat ennen 5 päivää huhtikuuta.
^ S c ; perheelliset 25c. YHDELLÄ
D O L L A R I L L A J U L A I S T A A N N I M I J A O S O T E Y H D E N T U U M AN
A L A L L A . - ;
J o s j e t t e satu tapaamaan asiamiestä, n i i n käyttäkää a l k o l e v aa
i M a v ^ e t t e . ^ K u n saattiD vähintäin 5 nimeä, h i i n vähentäkää asia-m
i e ^ k k i o k s e n n e . 10 pros. Palauttakaa kaavakö rahan kera
osotteeBa:
P . O. B o x 69 V A P A U S .
Paikkakunta
Sodbury, Ont.
N i m i
S]
II:
• s « « » « » » • « • • • • • • » « • • • • • • • • • * * • • • * • • • • • « • » • • • »•
•*•••*•••••••••••••••»••**•«•••••»•••••••••••
Aäiaxniehen niini j a osote
t e n pitää, t u l l a hoidetuiksi n i i n tie­teellisest
i j a tehokkaasti, k u i n muut­k
i n liikeyritykset, tullakseen pysy­västi
menestyksellisiksi. Että b r i t -
iläiset osuusliikkeet ovat paljon te­hokkaammalla
tavalla hoidetut, kuin
vastaavat yksityiset yritykset, on
laajalle levinnyt käsitys. Tänä vuon­n
a tullaan yrittämään saada eril­lään
toimivat canadalaiset ' osuus­kunnat
liittymään järjestettyyn y h ­teistoimintaan
liitossa, niiden; ko­kemuksia
j a havaintoja t u l l a a n käyt­tämään
yhdessä jo liittoon kuulu­vien
osiiuskuntien vastaavien koke­musten
kanssa yhteisten osuustoi­minnallisten
pulmien j a vaikeuksien
voittamiseksi^ j a selvittämiseksi. L i i t ­tyneiden
osuuskauppojen tulee lantaa
kuukautiset selostukset liiketoimin­nastaan,
mitkä sitten yhteenvetoi­na
jaetaan k a i k i l l e kaupoille ^ y l e i s i ­nä
tiedotuscsina. Kauppojen johto­kuntien
jäseniä tullaan rohkaise­maan
ottamaan suuremman vas­tuun
j a tehtävän kauppojen saatta­misessa
menestyksellisemmälle poh­j
a l l e . Heitä kehotetaan ryhtymään
opiskelemaan j a tutkimaan, j o t t a he
t u l i s i v a t kelpoisiksi järjestelmälli­seen
j a tehokkaaseen liikkeiden oh­jaamiseen
j a johtamiseen. Innostu­nut,
kokenbt j a tietoinen osuusliik­keen
johtokunta merkitsee liikkeen
pysyvää menestystä. Kykenemätön
johtokunta saattaa olla kykenemät­tömän,
edesva^uuttoman ja osuus­toiminnasta
tiedottoman kaupanl^oi-t
a j an kautta syynä siihen, että l i i k ­keen
kehitys menee johtokunnan
tietämättä haaksirikkoon päin, kun­nes
sitä ei voida enää pelastaa. E i
ole mitään "f^itä, että osuuskauppa
ei menestyisi, jos johtokunta käyt­tää
hyväkseen kaikkia saatuja ko­kemuksia,
j a j o k a kuukausi v e r t a i ­lee
• muiden liikkeiden menestystä
omaan, tehden samalla tarpeellisia
johtopäätöksiä. Jos johtokunta l i ­säksi
näkee vaivakseen kiinnittää
huomiota- o s t a j a p i i r i n j a väestön o-suustoimninalliseen
valistamiseen,
selittäen o8uustoimmi!!aiL..-JarkQtBkT^
sia j a toimintaa käytännössä, niin
menestys on varmaan suurenmoi­nen.
Pnolueettomuäs politiikkaan ja
uskontoon nähden
Ennenkuin lopetamme tämän k i r -
jotuksen, pitää kiinnittää huomiota
erääseen seikkaan, mistä m^enestys
Suuresti riippuu, varsinkin sellaises­sa
maassa k u i n Csmada. J a se on,
välttämättömyys pitää osuustoimin­nalliset
yritykset ehdottomasti eros­sa
puoluepolitiikasta j a viskonnosta.
Osuuskaupan saavuttamat taloudel­liset
tulokset riippuvat siitä l a a j u u ­desta,
millä seudun kuluttajat saa­daan
yhdistämään ostovoimansa yh­teiseen
kauppaan. He toimivat y h ­dessä
kuluttajina, eikä p o l i i t t i s i na
t a i uskonnollisina henkilöinä. Osuusr
kauppaan kuuluu yleisesti jäseniä
k a i k i s t a p o l i i t t i s i s t a j a uskonnollisis­t
a - s u u n n i s ^ j a mahdollisesti muu­tamia,
jotka eivät välitä kummas­takaan.
Osuuskauppojen parasta
"harrastavan osuustoimintaväen on
keskitettävä huomionsa, niiden ta­loudelliseen
menestykseen ja liik­keen
tukemiseen yleensä. P o l i i t t i ­sen
tai uskonnollisen taistelun, t ai
jonkun muun lahkolaisuuden saat­taminen
osuuskaupan p i i r i i n , mer­kitsee
haudan »kaivamista ja työ­väenluokan
sijottamien varojen me­nettämistä.
Poliittinen j a uskon­nollinen
taistelu osuuskaupassa tar­j
o a a lisäksi yksityiskauppiaille asei­t
a , j o t k a niiltä muuten puuttuisivat.
Osuuskauppa ei saa vierottaa mi­tään
osaa kuluttavasta yleisöstä
pois kaupasta, sen suuremmalla
syyllä kuin yksityinenkään kaup­pias.
Enemmistövalta ei ole tällai­sissa
tapauksissa minään puolustuk­sena,
koska viidennen osan kannat­tajista
pois vetäytyminen saattaa
johtaa epäonnistumiseen. Toisaalta
saattaa, tämä riitakysymysten kiel­täminen
johtaa yhteistoiminnan ar-vossapitämisen
ja käytännössä saa­vutettujen
kokemusten kautta usei­den
ihmisten pysyvään j a melkein
tiedottomaan yhteistoiminnan omak­sumiseen,
mikä el olisi muuten ollut
mahdollista.
»een j a osuustukkukauppojen avul­l
a voidaan e d ^ e e n lisätä saavutet­tavaa
talqudellista hyötyä. Helmi­kuussa
pidettiin Reginassa, Sask-,
kokous, mihin tämän k i r j o t t a j a k in
o t t i osaa. Siinä käsiteltiin mahdol­l
i s u u k s i a osuustukkukaupan perus­tamiseen
kolmea länsimaakuntaa
varten. Jos nykyiset osuuskaupat
j a vasta perustettavat, voidaan saa­da
liittymään Canadan osuustoimin-t
a l i i t t o o h , niin voidaan luottamuk­s
e l la katsoa tulevaisuuteen, muussa
tapauksessa tulee osuustoimintalii­kettä
rumentamaan edelleenkin epä­onnistumiset.
Kokemus opettaa
meille, että hyvin harvojen yrityk­sien
voidaan odottaa menestyjään
pysyväisesti, jos ne yrittävät toi­mia
yksinään j a erillisinä.
Puolneettomaus ja osaostoiminta
Edellä painetussa on herra George
Keen, Canadan osuustoimintaliiton
sihteeri, antanut kiintoisia tietoja
osuustoimintaliikkeen kasvusta ja
nykyisestä asemasta tässä maassa.
Hänen' kirjotuksensa lopussa on
eräs seikka, johon mekin haluai­simme
puuttua.. Sillä meidän mie­lipiteemme
eroaa suuresti hänen
mielipiteistään. On kysymys osuus­kauppojen,
kuten ammattiyhdistys-
_tenkin, tulee olla taipeeksi laajat
kootakseen kaikki työväenliikkeen
virtausten eri suunnat; sosialide­mokraatit,
ammattiyhdistysliikkeen
miehet j a kommunistit. Mutta työn
j a pääoman välillä ei osuustoimin­t
a l i i k e saa olla puolueeton. Osuus­toimintaliike
on sellaisenaan luok­kataistelun
aiheuttama, eikä se saa­t
a päästä lopulliseen päämääräänsä
j a voittoon, yksityisen voitto- ja
MlpaaiÄiärJestelmän syrjäyttämi­seen,
ilman työväenliikkeen poliit­t
i s t a voittoa. Suurbritannian osuus­toimintaliikkeen
j a brittiläisen työ­väenpuolueen
äskeinen toisiinsa "lä­hentyminen
on esimerkkinä niistä
läheisistä suhteista, joiden tulee
v a l l i t a poliittisesti j a osuustoimin-nallisesti
järjestyneiden työläisten
kesken.
KARJALAN OSUUSKAUPPALIIK­KEET
LUJITTAVAT
ASEMAANSA ,
K a r j a l a n osuuskauppaliikkeet " K a -
r e l t o r g " , "Karonegsojus" ja "Pet­roskoin
työläisten osuuskauuppa"
suurentavat vaihtoaan, pienentävät
toiminnan puolueettomuudesta. Her- lisäkulujaan, samalla kun tappiöi-r
a Keen väittää, että tässä maassa
on osuustoiminnan menestymiselle
välttämätöntä, sen ehdottoman puo­lueettomana
pysyminen p u o l u ^ o l i -
t i i k k a a n j a uskonnollisiin kysymyk­s
i i n nähden. Uskontoon nähden me
annamhie myöden. Siinä suhteessa
on otettava sama kanta, mitä nou­datetaan
ammattiyhdistysliikkeessä.
Siliä se on joukkoliike, mihin ote­taan
jäseniä, olivatpa ne sitten
protestantteja, katolilaisia, juuta­l
a i s i a t a i muhamettilaisia. Sillä t a r -
kbtuksena on järjestäytyä pääomaa
vastaan.
M u t t a j u u r i tästä samasta syystä
johtuu, että osuustoimintaliikekään
sen paremmin kuin ammattiyhdis­t
y s l i i k e , ei saata olla puolueetto­mana
politiikkaan nähden. Me saa*
tamme olla samaa mieltä herra
K e e n i n kanssa
e
den vähetessä voitto vakaantuu.
Niinpä "Kareltorg" suurensi
kauppavaihtonsa viime vuonna 6
m i l j . 516 tuhanteen ruplaan, sen
ollessa edellisenä vuonna 3 niilj.
523 tuhatta ruplaa, joten vaihto
suureni 90 pros. Samalla varasto-kustannukset
vähenivät 7.7 prosen­t
i s t a 5.22 prosenttiin j a kauppavaih­to
suureni 161 tuhannesta ruplasta
191 tuhanteen ruplaan. "Karonegso­j
u s " suurensi kauppavaihtonsa 4
m i l j . 394 tuhanteen ruplaan, vä­hensi
lisämenot 5.35 prosenttiin ja
sai voittoa 39 tuhatta ruplaa. " P e t ­roskoin
työläisten kaupan" vaihto
t e k i viime vuonna 1 m i l j . 628 t u ­hatta
ruplaa, ollen kasvu edelliseen
vuoteen verraten 75 pros. Samalla
kauppa sai voittoa 23 tuhatta rup­l
a a sen sijaan^ että edellisenä vuo­s
i l t a , että osuus- tena se oli tuottanut tappiota;
VuorovOjelyksen
historiaa
Suuryritysten kuristusote
Maamme vähittäiskaupan jatkuva
keskittyminen muutamien voimak­kaiden
yhtymien käsiin j a pienten
vähittäiskauppiaiden suuren armei-an
yritykset j a t k a a olemassaoloaan
hintoja määrittelevien yhtymien
kautta, osottavat voimakkaasti ku­l
u t t a j i en itsensä järjestymisen vält-tämättömyjrteen
kulutustarpeiden
j a k e l u n alalla. Ellei vakaviin ja
l a a j o i h in y r i t y k s i i n tällä a l a l l a ryh­dytä,
n i i n on vain a j a n kysymys, et­tä
palkkojen määrittely työläisten
j a työnantajain välillä ^ u l e e mer­kityksettömäksi.
Sillä palkkojen to­dellisen
arvon tulevat määräämään
ne, jotka kontrolleeraavat kulutus­tarpeiden
jakelun j a muut laitokr
set, j o i h i n k u l u u s u u r i n osa palkois­t
a . He voivat tämän tästä naääri-tellä
hinnat oman etunsa mukai­sesti.
Riittävän määrän j a k e l u l i i k -
keitä omaava terve järjestö saattaa
vaikuttaa suuressa määrin hintojen
vakiintumiseen j a alhaisina pitäml-
Y l e i n e n käsitys on se, että vuoro-v
i l j e l y s maanviljelyksessä on t u l l ut
käytäntöön, vasta viimeaikoina. To­siasia
kuitenkin on, että sitä on
harjotettu jo pidemmän ajan ja
kokemus on osottanut sen sekä käy­tännölliseksi
että hyödylliseksi, lau­suu
Yhdysvaltain, liittohallituksen
inaanviljelysviraston virkamies W.
•VVeir. Hän on jonkun aikaa t u t k i ­nut
kaikkia mahdollisia tietolähteitä
päästäkseen iselville m i l l o i n j a mis­sä
vuoroviljelystä on alettu ensin
harj ottaa. Havainnoistaan kertoo
hän seuraavaa:
" N y k y i n e n vuoröviljelys, joka
edellyttää palkokasvien ja mullat­tavien
kasvien sellaisten k u i n mais­s
i n , perunan, y.m. käyttämistä, ei
ilmestynyt yhtäkkiä, vaan on ke­hittynyt
vähitellen viimeisen 3,00Q
vuodeh kuluessa. Kun ihmiskunta
alkoi käyttää viljakasveja ruoka­naan
oli luonnollista, että samassa
maassa kasvatettiin aina samallai-sia
kasveja. Mutta sellainen vilje­lystapa
laihdutti muutamassa vuo­dessa
maan j a tuotanto aleni. Ta­v
a l l i s in menettelytapa s i l l o i n b l i , et­tä
tällainen laihtunut pelto hylät­t
i i n j a avattiin uusia peltoja vilje­lykselle.
Aikain kuluttua jotkut
köyhemmät, j o i l l a e i ollut t i l a i s u u t ­t
a avata uusia viljelyksiä, kylvivät
hyötykasveja vanhoihin j a hyljät­t
y i h i n peltoihin j a ne tuottivat jäl­leen
tyydyttäviä satoja. Maa oli
saanut "levätä" j a se oli voimistu­nut.
Tästä alkoi vuoröviljelys. Jo
raamatussa mainitaan niiden ohjei­den
joukossa, j o i t a juutalaisille a n ­n
e t t i i n : " J a kuusi vuotta tulee t e i ­dän
viljellä maitanne, muttli seitse­mäntenä
vuotena annettakoon nii­den
levätä." Tällaisena "levähdys-vuotena"
annettiin viljelysmaiden
kasvaa ruohoa j a sen kautta koota
voimaa seuraavaa viljelyskautta
varten.
" J o nykyisen ajanlaskumme alku­aikoina
havaittiin, että maalle on
hyödyksi, jos sitä levähdysvuotena
karhitaan, etteivä,t rikkaruohot pää­se
sitä valtaamaan. Myöskin teh­t
i i n se havainto, että maa tulee pa«
rempaan kuntoon, jos karhitsemi-nen
toimitetaan heti sateen jälkeen.
Tällainen menettelytapa tietenkin
säästi k o s t e u t t a . j a kasvit kasvoivat
seuraavana vuotena paljon parem­min
sentähden, että maassa oli riit^
tävästi kosteutta. Tapana oli näi­h
i n aikoihin - kylvää . ensimäisenä
vuotena ohraa j a kolmantena vuo­tena
a n n e t i i i n maan levätä. Tällais^^
t a viljelystapaa voiname pitää vuo-roviljelyksen
k e h i ^ k s e n toisena as­teena.
" N o i n 1600 vuosisadalla eräät eu-ropalaiset
talonpojat tekivät sen h a ­vainnon,
«ttä € i ole laisinkaan t a r ­peellista
antaa maan joka kolmas
vuosi levätä, jos lepäämisen ase­mesta
kylvetään peltoon palkokas­veja,
sellaista k u i n apilaa y.m. T u l ­t
i i n huomaamaan, että apila rikas­t
u t t i ja voimistutti maata. ' 1 6 00
vuosisadan maanviljelijät kylvivät
ensimaisenä vuotena hamppua, seu­raavana
vuotena nauriita, kolmante­na
vuotena viljakasveja j a neljän­tenä
vuotena apilaa. Tämän voi­simme
sanoa vuoroviljelyksen kehi­tyksen
kolmanneksi asteeksi j a se
oli samalla suuri edistysaskel, sillä
se edellytti sitä, että maanviljelijä
voi pitää enemmän kotieläimiä,
erittäinkin k a r j a a j a maat pysyivät
paremmassa kunnossa kuin m i l l o i n ­kaan
«nnen.
"Neljäs j a viimeinen kehitysvaihe
vuoröviljelyksessä tuli 18 :n vuosi­sade
aikana, j o l l o in englantilaiset
maanviljelijät alkoivat kasvattaa
maillaan mullattavia kasveja, k u ­ten
maissia, perunaa, y.m. vuoro-viUelysjärjestelmässä.
He kylvivät
tavallisesti ensimaisenä vuotena
maissia tai perunaa, seuraavana
vuotena viljaa, kolmantena apilaa
j.n.e. Karjaa kasvattivat englanti­laiset
maanviljelijät paljon j a kaik­k
i siitä t u l l u t l a n t a käytettiin tar­kasti
maan lannottamiseen, joten
viljelysmaat pysyivät hyvässä kun­nossa
j a tuotanto konosi suuressii
määrässä.
"Sivumennen voimme mainita, -et­tä
jo roomalaiset ennen nykyisen
ajanlaskumme alkua tulivat havait­semaan
sen se^can, että j u u r i k a s v it
kasvavat paremmin, jos niitä mul­lataan,
ne juurikasvit mitä siihen
aikaan nimittäin tunnettiin. Sellai­sista
kuin perunoista ja maissista
ei niihin aikoihin vielä tiedetty m i ­tään.
.6
"Vuoröviljelys on saanut aikaan
suunnattoman muutoksen elintar­peiden
tuotannon alalla. On vaikea
k u v i t e l l a missä tilassa ihmiskunta
olisi, ellei olisi keksiitty vuorovilje­lystä.
Jotkut tiedemiehet arvelevat,
että ellei meillä olisi vuoroviljelys­tä,
maa e i voisi elättää niin suurta
ihmispaljoutta kuin sillä njrt elää.
" K a i k k i nykyaikaiset maanviljeli­j
ä t luonnollisestikin harjottavat
vuoroviljelystä. Mutta siellä j a tääl­lä
tavataan vielä maanviljelijöitä,
j o t k a viljelevät maitaan samalla
vanhanaikaisella tavalla k u i n puoli-v
i l l i t heimot tuliansia vuosia sitten.
Kokemus on kuitenkin pätevästi
osottanut että sellainen viljÄystapa
e i voi kovin pitkälle menestyä."
Osastojen ja Järjestö­jen
osoteilmotukset
Canadan Kommnnist.ipttotneen
sihteerin osote.
Kommunistipuolueelle l a i t e t t a va
kirjevaihto ön osotettava allaoleval-l
a osotteella: Mr. J . MacDonald,
Room. 304, 95 K i n g St., E . , To-i
ronto 2, Ontario.
Boirie'n S. S. o:ton kokoukset pi­detään
l : n e n ja Sr^as sunnuntai
kuussa. Kirjeyaihto-osote ons Bo­wie,
via Solsqua, B. C.
Beaver Laken s. osaston kokoukset
j o k a kuun ensi sunnuntai kello 1
päivällä osaston talolla. Osaston
osote: Box 87, Worthington, Ont.
Voimisteluseura Jehun osote on
sama.
Canadan Suomalaisen Järjestön,
l a i l l i s t e t u n , sihteerin Qsote on:
A . T. HilU 957 Brotfdview Ave.,
Toronto, Ont.
Canadan Suomalaisten Työläisten
Urheiluliitto. Liittotoimikunnan
kotipaikka on Sudbury, Ont. L i i ­ton
sihteeri on Hannes Sula, os.
Box 69, Sudbury, Ont. «
Canadan Kommunistipuolueen piiri
n:o 5:nnen (K.*0:n) toimeenpa
heran piirikomitean ja kp:n Sud-buryn
kaupunkijärjestön osotteet
ovat: Box 754, Sudbury, O n t .—
Kommunistipuolueen Sudburyn
järjestön . sihteerirahastonhoitaja,
S. G. N e i l , on tavattavissa V a ­pauden
toimituksessa, Liberty-rakennuksessa,
Lorne-kadulla.
Cobaltin s.s. osaston osote on*. Box
810 Cobalt. Ont.
> • ^ •
K. P. S. J. Coteau Hillin osaston
työkokoukset pidetään jokaisen
kuukauden ensimäinen j a kolmas
sunnuntai kello 2 päivällä. K i r j e -
vaihto-osote on: J . E . Koski,
Dinsmore, P. O., Sask., Canada^
S. J. Creighton osaston kokous on
j o k a kuukauden 4:jäs sunnuntai
kello 2 j.pp. P . O. Box 9 2 ..
Colemanin S . S . osaston kokoukset pi­detään
joka toinen j a viimeinen
sunnuntai klo 1 i.p. K i r j e e n v a i h -
to-osote: S. S. Osasto, Box 31,
Coleman, Alta.
C. Kp. Connuaght Sta. ja Metsä-
„ miesten unio-osaston osote: Box
35, Connaught Sta., Ont. Ko­koukset
pidetään joka kuukauden
ensimäinen sunnuntai.
C. S. J. Pottsvillen osasto No. 14.
Porcupine, Ont.
Suomailaisen järjestön Finlandin
, osaston kokoukset pidetään ker­r
a n vuodessa. Osote o n : S. osas­to,
Finland, via Barwick, Ont.
Fort WKlIiamin S. J. Osaston työ­kokoukset
ovat jokaisen kuun en­simäinen
j a kolmas sunnuntai
kello 8 i l l a l l a . Johtokunnaii( ko­koukset
edellisenä t i i s t a i n a , omal­l
a huoneustoUa 211 Robertson St,.
F o r t W i l l i a m , Ont.
I N T O L A N S.8. osaston työkokoukset
pidetään j o k a kuun ensimäinen sun
nuntai, k l o 2 j.p.p. Osote S.S. O-sasto,
Intola, Ont.
North Branchin S. J . O. osoite on
Sanna Kannasto, Box 430, Port
A r t h u r , Ont.
Canadan Suomalaisen järjestön La­ke
Coteau osaston no. 41 kokouk­set
pidetään osaston haalilla joka
kuun ' t o i n e n sunnuntai kello 1
päivällä. Postiosote on: Box 15,
Dunblane, Sask.
Ladysmithin suomalaisen osaston
kokoukset pidetään joka kuun
neljäs sunnuntai, alkaen kello 7
i l l a l l a . — K i r j e vaihto-osote on:
Box 153, Ladysmith, B. C.
Long Laken K. P. S. osaston kir­jeenvaihtajan
osote on: Victor
Hänninen, Rheault, v i a Sudbury,
'. Ont. Kokoukset on jokainen ensi­mäinen
sunnuntai kuussa klo 2 i p .
Lumber Workers Industrial Union
of Canadan Itäinen piiri. Kirje-vaihto-
osote on: A l f . Hautamäki,
223 Secord Stw, P o r t A r t h u r , Ont.
Eahalähetykset on tehtävä yllä-olevalla
osorteella.
Larder^Lake C. K . ' P . SuomaW
osaston osote o n : Box 20 T-rr"]
L a k e , Ont
Snomalaisea järjestön Leraeba
saston No. 33 kokoukset
tään joka kuukauden toinen
nnntaL Sihteerin osote: Bor «1
Levack, Ont. c^j
S. J . NoIaInn osaston kokoukset ra
jokaisen kuukauden 2nien a?]
nuntai keUo 2 j . pp. KirjeiaS
osote: Frank Nurmi. Nolaln P
A. D., O n t . ^1
Montrealin «. k, osaston koU«i. 1
pidetään Menard HaH. 5 7 % ?
S t , jokaisen kuukauden e S
nen j a kolmas torstai-ilta keDoT
Ku-jeenvaihto-osote: 795
Ave.. Verdun, P. Q.
KiHdand Laken S. osaston osote «.
Box 240, K i r k l a n d Lake, Oat
K. P. S. J . Nummelan osaston osoUi
o n Box 29, Shaunavan, Sask.
Nipigon 8.S. osaston työkokoukset ti.)
detään j o k a kuun 2 ja 4 sunnunuj
j a kirjecnvaihto-osote on: S * 0.
• sasto. Box 11, Nipigon, Ont
C; S. J . Port Arthurin oa. kokoakit»
j o k a kuukauden ensimäinen m-\
n u n t a i ; johtokunnan kokoukset!
kuukauden viimeinen tiistai; näj-l
telmäseuran kokoukset joka toi-|
nen^ keskiviikko; naisjaosto ko-j
köontuu j o k a toinen tiistai. Kaä:!
k i e n kokousten aika on klo 8 ö-l
l a l l a . Kirjeenvaihto-osote: Zm
Bay St., P o r t Arthur, Ont
Piiri kuuden t. p. komitean osoHel
on 347 Cornwall Ave., Port Ar.|
thur, Ont.
Rose Groven suom. järjestön osai>)
t on kokoukset pidetään joka kas.]
kauden toinen sunnuntai kip tj
j.pp. j Kirjeenvaihto-osote: Da]
H e l a , Rose Grove P. O., Ont
Sault Ste. Määrien S. J . o. n:o 5 tji-j
kokoukset pidetään joka toisa]
sunnuntai ja ohjelmakokoufaet 1
t o b i n a , alkaen kello 8 i.p. Osote:]
126 Thompson St., Sault Ste.]
M a r i e , Ont,
South Porcupinen K. P. S. outtn]
työkokoukset pidetään joka koa-j
kauden kolmantena sunnuntain],]
kello 2 iltapäivällä. Osote: Boi]
528.
Sointulan Ossato (Canadan Suomirj
laisen Järjestän Osasto 56) ko-j
koontun omalla Haalillaan jobi
kuukauden ensimaisenä Siumns-]
t a i n a kello 1 päivällä. Osote;]
Sointula, B . C.
C. P. Sointulan KeskutkomiUt]
kokoontuu yllämainitussa paiku-j
sa joka kuukauden kolmeDtent]
Sununtaina kello 1 päivällä. Os»']
t e : Sointula, B. C.
rimminsin C. T. P. Suom. ossstoii
kokoukset pidetään joka toinei]
sunnuntai. Osaston kirjevaihtO']
osote: S. Osasto, Box 1090, Tis^l
mins, Ont Paikkakunnalla oi|
edistymässä järjestäytyminen k»-]
vanto- ia metsätyöläisten jätje»]
töön
K. S. J: n Toronton Osaston työko-j
koukset pidetään Toronton Sri>\
inalaisen Seuran huoneustolla,!
957 Broadview Ave., jokaisaj
kuukauden ensimäinen ja kolmuj
sunnuntav-ilta, alkaen kello 8.00.1
Ohjelma- j a keskustelukokoukset 1
pidetään jokaisen kuukauden toH
, nen j a neljäs sunriuntai-^ilta, «I-i
käen kello 8.00. Osote: K
AOsasto, 957 ; Broadview Ave.
C. K. P. Webslers Cornerin omloij
kokous pidetään jokaisena eis-j
maisena sunnuntaina kuussa, jobf
kolmas sunnuntai kuussa pidetään j
suom. järjestön paikallisen osas-j
t - n kokous. Kummatkin kMffi-J
ukset alkavat täsmälleen l
7.30 i l l a l l a . Kirjeenvaihto-o»te:|
O. Salmi, Websters Corners, Raj
K. P. S. J.Wanupin osaston ki»j
kausikokoukset pidetään _ m l
kuukauden 3 :mas sunnuntai fMl
2 j.pp. Postiosote: Quartz, Outi
Vancouverin The Finnish Soeietpl
kokoukset pidetään joka tbmaj
keskiviikko 7.30 j.pp., 26D5 Pet]
der St., E . , Vancouver, B. C.
A m e r i k a n JVorkerspuolueen Snomi:|
laisen Toimiston, Suomalaista]
Työväenyhdistysten Keskuksen j>|
Näyttämöliiton osotteet ovst:!
F i n n i s h Federation, 1113 ff-j
VVashington St., Chicago, Dl--|
K a i k k i kirjeenvaihto ja rahalill^
tykset on tehtävä yllämainitnH»!
osotteella.
MAANVILJELIJÖITÄ VAROTET­TU
YHDYSVALLOISSA
Yhdysvaltain maanyiljelysVirasto
on julkaissut varotuksen maanvilje­lijöille,''
että eivät tee liian suuria
kylvöjä seuraavaa satoa varten.
Y l e i n e n hintataso on laskeutunut
tuntuvasti j a jos sato tulee suuri,
n i i n hintojen aleneminen tulee vie­läkin
tnhoisammaksi.
Virasto ilmottaa s^uraavat hin­tojen
laskut: pumpuli 24 pros, a l ­haisempi
kuin vuosi sitten, v i l j a 17
pors., munat 14 pros., v i l l a 10 pros.,
lampaat 3 pros. j a kanat 3 pros.
UUDISASUTUSNEUVOTTELU-KOKOUS
MOSKOVASSA
Moskovassa on koolla ollut koko
Neuvostoliittoa käsittävä uudisasu-tusneuvottelukokous.
Kokouksessa
l a a d i t t i in suunnitelma uudisasutusta
varten lähimmäksi kymmeneksi vuo­deksi.
Tänä aikana tullaan uudis­asutuksille
siirtämään 4 miljooiiaa
166 tuhatta henkeä. Tätä varten
on valtion myönnettävä varoja 500
miljoonaa ruplaa.
P a i t s i maakylistä uudisasutuksille
muuttavia, suunnitellaan u u s i l l a v i l ­jelysmaille
asutettavaksi sellaisia
työläisten yhtymiä, j o t k a ovat ha­lukkaat
siirtymään uudisasukkaiksL
123,000 farmia myytiin pakko­huutokaupalla
Yhdysvaltain etelä­valtioissa
maaliskuun 15 päivään
päättyneen fiskaalivuoden kuluessa.
Toisin, sanoen, 21 farmia tuhannes-j
t a . Samaan aikaan vaihtoi oniisto-J
j a a taikka kylmille jätettiin 223,-l
000 farmia eli noin 39 farmia to-j
hannesta. Vaihto suoritettiin
paaehtoisin muodoin, mutta kniten-I
k i n kannattamattomuussyistä.
kapitalismi hävittää farmann kodin-l
— Odessassa on vangittu 20
sityiskauppiasta, jotka ovat tavan-1
varastoja haltuunsa l^a^^^^T]
koettaneet keinotekoisesti korotu»]
hintoja. • . ' '
The Readers of the
Vapaus
Patronize only those " ° ^ |
that advertise in the Vapans »^1
encourage thcir neighbors V ' ^ !
l i k e w i ^ . i n t h i s way ^ « , ^1
onr oVka concem and a i s o j ^ r ^i
i t to' serve the advertisers for » ]
möney^s wörth.
We have buflt onr o
For' that reason, let us not
through co-operation by vrlu^^^»^!
Koamintemin
silebdessä kasit
man pienempiei
tisten puolueidi
aisprobleemeja
tavalla. Ensinr
taa, että uude
. alkaa nyt kok
sen kaikissa j a i
tu ja että sen
mintatehoa sei
den yhteiskuni
fiuöresd parani
Pienemmissä
leenjärjestäytyi
edistytty ja se
tarpeellista" n i il
tä huomiota. Y
taa, että missä
sen toiminta
siellä myöskin
nen on kohdai
tufcda. Näissä
puolueen solut
tään pieniä. ^
määrä suhteess
ten lukumääräi
tehtäviin on r:
on havaittariss
sektioissa knnb
teellisesti suuri
seniä, jotka er
käänlaisissa tee
o n l y vre can further « J f ^ ^j
F o r fo^-l
t h e . Vapaus advertisers.