Vapaus, June 29, 1927

              Siva 4 Keskiviikkona, kesäk. 29 prnä—Wed., June 29 No. 75 — 1927
VAPAUS
Ouiadaii aaomalaisen tyoväestSn ainoa linenkannattaja,
i t a D C S t y y SadboryEsa, Ont, maanantaina, keskmikkona
ja perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G, NEIL. ARVO VAARA.
E^istered at the Post Office Department, Ottawa,
M «ceond claas matter. • ' ' " ' •
VAPAUS (Liberty)!
The only organ of Finnish Workerf in Canada. Pab-
Ifehed in Sudbary, Ont, cvcry Monday, Wednesday
•nd Priday;_ '
ILMÖTUSHINNAT V A P A U D E S S A:
työläistä. Tärkein kdcooksen paatos oli se, että järjes*
tomuodon perustaksi laÄketlifn indusfrialbtinen unio-maoto.
Terrori työläisiä vastaan
Ensimäinen kongressi päälti seuraavan kongressin
pitää 1923 vappuna Hankoussa.; Mutta tätä edellisellä
helmikuulla tapalitui Hankoun rautatieunionistien
joukkomurha ja Wu Pei-fun valkoisen terrorin sanka­rit
le^flliväl liikkeen koko maan laajuiseksi. Työläis­ten
joukkomurhat oli brittiläisten iinperialistien taholta
suunniteltu ja ne myös rahastivat Wu Pei-fun joukot.
Muodostetun Peking—Hankoii rautatieveikon union
hajottivat mainitun kenraalin joukot, jota kuitenkin
seurasi yleinen lakkoliike, Hankoun työläiset liittyen
Kaimailmotnkset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Ävioliittoonmeno ilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenmautosilmotukset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
SyntymäilmotukMt $1-00 kerta, $2.00 3 kertaa. , . , , . _ . ,
Avioeroilmotukset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa, mukaan. Koko maan yleislakko näytti varmalta. Mut-t
r : ; » . . . - i » , „ f . , w „ Kiitosllmotukset^ $«1i.CnO/ , jk^eprrttna.. 'ta juuri tällä hetkellä hyökkäsivät valkoisen terrorin
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
k&tosIauseelCB tai muistovärsyltä. ^ , .
^ Halataantiedot ja osoteilmotakset 50c kerta, $1.00
fcrane kertaa. ,
Tilapäisilmottajien Ja ilmotusakenttuurien on, vaa-attacssa,
lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
General advertising ratcs 76c per col. mch. M J -
oimnm cfaarge for single inserUon 75c. The Vapaus
ft the bcst advertising medium among the Finnisb
Pcople in Canada. •
Jos ette milloin tahansa saa vastausta emömäuteen
kojeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenboitojan per-
•oonallibella nimellä.
J, V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. "
HistoriaUineh katsaus Kiinan työ­väenliikkeeseen
Tov. Earl Browder, joka kansainväliseen työväen
edustajistoon kuuluvana toimii Kiinassa auttaakseen
länsimaiden ja Kiinan työväen yhtenäisyyden rakenta­mista,
kirjottaa Kiinan työväenliitoh puBeenjohtajan
ja sihteerin selostuksien mukaan maan työväenliijckeen
kehityksestä pääasiassa seuraavaa;
Kiinan unionistinen liike johtaa alkunsa 1919:sta.
Se kohosi sillobcn japanilaisvastaisen liikkeen yhtey­dessä,
joka vastusti n.s. «21 ehtoa». Mukana oli enim­mäkseen
koulunuorisoa, mutta siihen kiintyivät työläi­set,
ennen kaikkea rautatietyöläiset maan keskiosassa.
Liike sai tämän johdosta unionistisen liikkeen luonteen
ja entiset alkeellisemmat työväenjärjestöt kehittyivät
vnioiksi. Samoihin aikoihin puhkesi Shanghaissa 20,-
000 työläistä käsittävä kutomatyöläisten 'ja satamatyö­läisten
lakko. Nämä työläiset olivat suurimmaksi osak­si
japanilaisten palkkalaisia; Samoihin aikoihin puh­kesi
Hongkongissa suuri metallityöläisten lakko. Nä­inä
taistelut olivat menestyksellisiä ja ne vaikuttivat
kaikkialla työväkeen ja työväenliikkeeseen innostavasti.
Näinä aikoina kasvoi paikallisjärjestöjen lukumäärä
erityisesti Kwantungin maakunnassa, Kantonissa "nous­ten
unioiden lukumäärä 20:sta 100:aan y. 1919 kulues-
- «a. Tätä vuolta on siis pidettävä Kiinan työväenliikkeen
synlymiiviionna.
^ ^. , Laajemmat vaikutteet
• JNJäi^eu paikallisten syiden ohella tuli muita laajem­pia
vaikuttimia\>ÄUltamaan työväenliikkeen kehitystä.
Sellaisiksi tulivat ennen kaikkea:
Ensiksi, Venäjän vallankumous, jota useiden viikko-lehtien
kautta oli järjestelmällisesti selitetty kiinalai­selle'työväestölle.
Toiseksi, kohoava kansalliskumouksellinen liike, jo­ka
juuri tällöin alkoi vetää lyöväenjoukkoja riveihinsä.
Kuoraintang,puolueen toimesta järjestettiin tällöin me­rimiesten
unio. Olemassa oli myös Yhteiskunnallinen
tasavallan'puolue ja monia anarkistisia ryhmiä. Poliit­tinen
liike oli erittäin vahva Kantonissa.
Kolmanneksi, ty:öläisten järjestymistä auttoi monien
cnlistcn kapinaliikkeiden kokemukset, joiden häviöt
osollival joukkoihin perustuvan lujan järjestön tarvetta.
ISfeljänncksi, liikkeen edistymistä äitUoi Kiinan kom­munistipuolueen
perustaminen, joka liikkeelle antoi yh­tenäisen
keskusjohdon. Tätä tarkotusta varten muo­dosteltiin
cKiinan työväenliikkeen sihteeristö», jolla
r on osastonsa Kantonissa, Shanghaissa ja Hankoussa»
Työväenliike, joka alkoi 1919, sai toisen valtavan
kansallisen sysäyksen 1922, jolloin ensimäinen Koko
Kiitian työväen kongressi pidettiin. Liike laajentui
kaikin puolin huomattavasti.
ytioden 1922 taistelut
Mainitun vuoden valtavat taistelut kiinnostivat räa-lajicn
huomiota järjestymisliildcceseen. Ensimäinen
näistä oli Hongkongin merimiesten lakko, joka alkoi
tammik. 12 p. ja joka kesti 56 päivää. Ennen kuin
iyöläisten vaatimidcsiin suostuttiin, täytyi kaikkien
Hongkongin työläisten liityä siihen, joka muodosti
taistelusta yleislakon, käsittäen myöskin rautatietyöläi-seL
Voittoisa taistelu oli omiaan innostamaan työläisiä
Itciko maassa. v
Järjestymisliäe jatkui erikoisesti rautateillä ja pian
oli esim. Peking-T—Hankou linjalla 16 osastoa, käsit-lien
18,000 jäsentä. Menestyksellistä lakkoa tällä rau­tatiellä
seurasi heti useita lakkoja useilla Keski- ja
Pohjois-Kiinan rautateillä, joiden johdosta tuli 50,000
rautatietyöläistä liitetyksi mpoon.
Samana vuonna järjestettiin Hupeh>maäkunnan ylei­nen
unioiden keskusliitto, joka heti käsitti 23 ammatti-uniota
Ja 35,000 jäsentä. Hunan maakuntaan järjes;-
«ettiin keskusliitto heU 13,000 kaivostyöläistä käsittä­vän
pitkän lakon jälkeen, tullen siihen heti 25 paikal-lisuniota
ja 40,000 jäsentä.
voimat koko painollaan työväeä vastaan. 43 työväen­liikkeen
johtajaa teloiltiin, satoja vangittiin ja uniolta
hajotettiin kaildcialla^ Vieläpä unioille sympaattiset
koulutkin sulettiin, toimivat unionistit ajettiin pob teh­taista
ja rautateiltä, jos heitä eirheti ammuttu eikä pi
dätetty. Tämän valkoisen terrorin ja ttiurhalöylyn ai
kana hävitdttiin miltei kokonaan siihen astiset järjestöt,
lukuunottamatta Kantonia, jossa uniot*K.yhä säilyivät
koskemattomina.
Liikkeen kohoutuminen
Musta taantumus kesti 1924 syyskuuhun' Sen jäi
keen liike alkoi jälleen kohoamisvaiheensa. Tammi-ku^
sBa 1925 alkoi lakkojen sarja Shan^aissa, Tsin-taossa
sekä muissa kaupungeissa. Kaiidd nämä lakot
olivat menestyksellisiä ja niiden kautta voitettiin ta­kaisin
työpäivä ja palkkaoloissa useita niitä asemia,
mitä mustan taantumuksen puolentoista vuoden vaK
koisen terrorin aikana oli.menetetty.
Tällä taantumuksen valtakaudella sattuneet tapaukset
tulivat nyt työväelle opctukseksf vastaisen varalta. Tä­nä
aikana tapahtui myöskin huomattava muutos kuo-mintang-
puolueen johdon kokoonpanossa,^ jotka nyt
alkoivat käsittää sen suuren merkityksen, mikä työ­väellä
Kiinan kansallisyallankumouksellisessa liikkees­sä
on. Joukot oppivat poliittista itsetietoisuutta ja nä­kivät
suurien ja voimakkaiden uniojärjestöjen tarpeel­lisuuden.
Raskaan taistelun aikana rakennettiin kan­sainvälisiä
yhteyksiä ja Kiinan unionistit puhuivat
probleemeistaan koko maailman työläisille ja Neuvos-^
toliiton ja Japanin uniot lähettivät heille sympatia-sanomia.
^
Toinen yleismaallinen työväen kongressi pidettiin
vappuna 1925 Kantonissa työväenliikkeen kohoutumi-,
sen merkeissä. Yli 600,000 työläistä oli edustettuna.
Tässä kokouksessa muodostettiin lopullisesti Koko Kii­nan
työväenliilto ja sille annettiin aatteelliset perusteet
ja järjestölliset muodot. Taas hallitsevat yrittivät lii­kettä
hukuttaa verivirtoihin, pannen toimeen joukko­murhia
hetimiten kokouksen jälkeen. Shanghaissa,
Shankee'ssa, ja Kantonissa. Nämä tapahtuvat touko­kuun
lopulla ja kesäkuussa. Mutta ne muodostuivat­kin
nyt sytyttäviksi tulikipinöiksi ja koko maan työ­väki
asettui taisteluun. Tätä vastaan muodostui mah­tava
lakkoliike erityisesti Kantonissa ja Hongkongissa,
jossa viimemainitussa kaupunl^i joutui brittiläisiltä su­letuksi
yli vuoden ajaksi. Lakkoliikenne levisi luke­mattomille
paikkakunnille ja käsitti kokonaisia maa­kuntia.
Yksin Shanghaissa liittyi näiden aikana unioi-hin
yli 300,000 työläisiä, saavuttaen siellä 15 pros-palkanylennyksen.
Samoin tapahtui monilla muilla
paikkakunnilla. Unioihin liittyi nyt ei ainoastaan teol­lisuuksien
työläisiä, vaan myöskin ammattityöläisiä eri
aloilta.-.;/ ^..-'••/.••
^^^^^ ^^^^^ V kehitysvaiheet
Kolmas yleinen Kiinan työläisten kokous pidettiin
vappuna 1926 Kantonissa. Järjestössä oli silloin 1,-
200,000 jäsentä. Liikkeen kaikista peruskysymyksistä
hyväksyttiin perusteelliset päätöslausunnot. Liike on
sen jälkeen kohottanut koko työväenluokan aatteellista
kuin myöskin käytännöllistä elintasoa. Eniiemmin
uniot eivät olleet ottaneet osaa politiikkaan,; nyt sen
sijaan ne ovat muodostuneet poliittisessakin taistelussa
johtaviksi tekijöiksi. Käytännölliset ja lujat yhteydet
kansainvälisen t}'öväenliikkeen kanssa on muodostettu.
Liike oli muodostunut todelliseksi ja pysyväiseksi voi­maksi.'/
Imperialistien militarivoimat ja niiden agentit ovat
senkin jälkeen yrittäneet hävittää sitä erityisesti Shang­haissa,
Tietntsissä, Tsinlaossa ja Mukdehissa.- Mutta
näistä yrityksistä huolimatta liike on kasvanut ja laa­jentunut
järjestelmällistsli. Suuret tyjSläisjoukotNon
voitettu unioihin ja sen kautta kumousliikkeen puo­lustajiksi.
Kumöusarmeian hyökkäys pohjoiseen järjestettiin
suuren kansallisen, lakkoliikkeen kautta, joka alkoi
todcok. 30 p. Se muodosti pohjan sotilaallbille voi­toille,
joilla otettiin kontrolli Yangtse-laaksossa, Nan-kingissa
ja Shän^aissa ja jonka tuloksena nyt hyökä­tään
Pekingiä kohden* Kun voittoisa kumousarmeia
esim. saapui Shanghaihin, olivat vallan haltuunsa ot­taneet
työläisten suojeluskunnJat niitä tervehtien vas­tassa.
Nämä'hallitsivat kaupunkia työläisten uniobta
ja mubta orgaaneista muodostuvan yhteisen keskusneu-voston
voimilla.
Tämä on lyhyt ja pintapuolinen katsaus Kiinan työ­väenliikkeen
kehitykseen. Se osottaa seia nopeaa edis­tymistä.
Työläisten järjestöt esittävät vaatimdöikseen
A m e r i k a n suomzlalsten järjesty­neiden
työläisten taholta on laadit­t
u l u k u i s i a vastalauseita Suomen n y ­kyiselle
noskelaishallitukselle, sama­ten
kuin sen edeltäjillekin, niiden
räikeitten vainotoimien johdosta,
mitä siinä maassa on harjotettu k a i ­ken
rehellisen ty5\-äenliikkeen n u -
jertamisefcsi. On vaadittu luokka-k
o s t o n U h r e i k s i joutuneitten työläis-taistelljoiden
vapauttamista vanki-t3rrm£
stä; on tuomittu sikäläinen s a ­nanvapauden
sorto sekä yhdistys- j a
kokousvapauden ;— alkeellisimpain
kansalaisvapauksien — riisto työväel­tä;,
nyt viimeksi on paheksuttu nos-keballituksen
kieltoa päästämäs­tä
maahan ulkomailla ilmestyviä
suomenkielisiä työväenlehtiä. i
Mitä noista vastalauseista j a p a ­heksumisista
on ollut apua? Ja
mitä hyötyä niistä voidaan odottaa
olevan vastaisuudessa?
^ i e t y s t i ci mitään. Noskehallitus,
ehkä vielä suuremmalla nautinnolla
k u i n edelliset Suomen vallanpitäjät,
vain "toteaa", että onnistuipas sen
taas keksiä jotakin, joka oikein käy
kommunistien sapelle. Ja sitte, se
viisas hallitus , ryhtyy neuvottele­maan,
mitä uutta ja yhä p i r a l l i -
sempaa taas voisi keksiä.
Meiltä on muuan seikka jäänyt
huomaamatta. Vastalauseet j a p a ­heksumiset
vaikuttavat ainoastaan
sellaisiin ihmisiin, joilla vielä on
kunnian- j a oikeudentuntoa —. ei
n i i h i n , :'jotka eivät "pelkää jumalaa
öiyätkä häpee ihmisiä", ei semmoi­s
i i n kuin Suomen lahtareihin j a n i i ­den
kätyreiksi antautuneihin noske-laispomoihih.
M o i s i l l e olioille suunnatuissa vas­talauseissa
pitää olla muuta terää
kuin pelkkiä sanoja.
Asianmukainen vastaus Amerikan
suomalaisten työväenlehtieh maasta-sulkemiseen
olisi se, että meikäläi­set
lehtiliikkeet lopettaisivat kaiken
kirjallUuudea tilaamisen Suomesta,
paitsi vasemmistocosiaHstiea kastan-nukaella
Mmestyvän. Ilkeimpäin
l a h t a r i k i r j a i l i j a i n tuoiceita on j o tä­tä
ennenkin kartettu, mutta "puo­lueetonta"
porvarillisten j a noske-aisten
kustannusliikkeiden julkase-maa
kirjallisuutta näyttää lehtiem-me
kirjavarastoissa olevan suuret
miiärät, - etupäässä kaunokirjallisia
teoksia, ..alkuperäisiä j a suomennok­sia;-
Lehtiliikkeittemme välityksellä
niitä.varmaan; levitetään Amerikan
suomalaisten keskuuteen melkoisen
suurien summien arvosta. Olivatpa
ne sisällykseltään hyviä taikka huo­noja,
se ei saa tässä t u l l a kuuloon.
Miin välttämättöniän' tarpeellisia ne
eivät missään y tapauksessa ole, et­temme
varsin hyvin tulisi toimeen
ilman niitä. Tämä liikeala on kat­kaistava,
ainakin siihen asti kun­nes
meikäläiset sanomalehdet pää­sevät
vapaasti Suomen työläisten
luettaviksi.
I A VMAIAIISEITA
sortoa, m i e l i v a l t a a ' j a siveellistä rap­piota
sekä näkemässä ylinnä kaiken
rehentelevää pussihonsu-kukkoflua.
Toinen saman luontoinen asia on
siirtolaisten rahojen lähettäminen
talletettaraksi SHomen~~pankkeihin.
E i tarvitse pitkälti ajatella nähdäk­seen,
että niin pieni j a köyhä maa
kuin Suomi ei mitenkään voi kestää
sitä hillitöntä Icventelyä, mihin siel­lä
nyt, näennäisen "itsenäisyyden"
hurmaamina, on hullaannuttu. U s e i ­ta
vuosia on jo eletty suorastaan
tappavan verokiskonnan ja ulko­mailta
ketvoteltujen, huijauskorkoa
kasva v a i n lainojen varassa. Tai­taa,
saa olla varma niiden menet- j sal^ssodan "aikana
tämisestä, ainakia suurimmaksi - o-1 pros. aBuatopinta-alasta
saksL Vaikka siellä joku pankki | asuntopula oUut kärkevä
meiietettiin 15
n i i n ' <fa
toistaiseksi ^ ' s y i s i k i n pönkillään, | pulaan Moskovassa on^vszk"!4°^°I
• = . r + T r , r ^oT,^T, siTvnn ksikista " v a - tehtaiden laajennus j a se, e-tä 5-"
kaupunki s u r r e t t i i n MoskovVar. ^7!"
lousvuotena 1925—26 rakennenih»
64,400,000. r u p i . arvosta ssuniuK
71,000 _henknöUe, siitä Mo.i-c
kaupnnkun 51,000 j a Iään'=^.T ö f '
000 henkilöne. Talons^Tiotena' l i - jg
—27 rakennetaan' 7 9 , 6 0 0 , 0 0 0 TCBL
arvosta 79,000; henkilölle. Suu-e^
t a rakennustyöstä huoliniat-^
laista menoa ei saata kovin kauan
jatkua, kun pohja pettää. Kaiken
lisäksi on Suomi pääscmättömästi
kietoutunut kapitalististen suurval­tojen
sotahankkeisiin Neuvostoliit­toa
vastaan. Ei tarvitse olla m i ­kään
profeetta voidakseen ennustaa,
että siinä leikissä sellainen pikku
nappula kuin Suomi auttamattomas­t
i tuhotaan riippumatta siitä, kum­piko
puoli lopuksi voittaa taikka
häviää.
Moisissa oloissa siirtolaisten sääs­töt
-tietysti ovat erinomaisen terve­tulleita
heiluvalla pohjalla oleviin
Suomen pankkeihin. Niistä talle­tuksista
luvataan tavattoman hyvää
korkoa (josta kuitenkin pian puoli
menee veroihin), ja niillä pankki
voi silti tehdä hyvää liikettä, sijot-tamalla
ne rahat vielä suuremmalla
korolla lahtarien "maisterivekselei-h
i n " . Kun sitte nuo vekselit jää­vät
lunastamatta tai sattuu muuta
kommellusta, menee pankki k e l l e l -
leen^^^— j a tallettajien rahat mene­vät
sen t i e n , vekseleillä eläväin lah­tarien
rasvoiksi. iPyllähteleehän t o ­sin
pankkeja muuallakin — esim.
kahden viime vuoden kuluessa Y h ­dysvalloissakin,
maailman nykyään
rikkäimmassa maassa, teki yhteen­sä
1,568 e r i pankkia vararikon —
vieden mennessään monilukuisten
säästäväisyyteen ja porvarillisiin
säästöiaitoksiin luottaneiden työläis­tenkin
"vanhan päivän varan".
Muualla on kuitenkin se mahdolli­suus
olemassa, että jotkut porva­rien
rahanpyydystely-laitoksista . p y ­syvät
pystyssäkin, mutta se, joka
tätä nykyä rahansa Suomeen tallet-'
— — •asiL. \ ;
täytyy rahan' arvon, kaikista " v a -
kauttamis"-keinotteIuista huolimat­t
a , ennemmin t a i ^ a myöhemmin
rysähtää, k u n sotalaitokseen syyde­tään
varoja yhtenä satain mfljoo-nain
ryöppynä, vaikka samaUa aikaa
on maatiloja tuhansittain j o k a k u l ­malla
maata huutokaupattavana ve­rorästeistä-
Mikä valtiotalous ei
tuommoisella " h o i d o l l a " keikahtaisi?
, [asuntopulaa, joskin helpotusta n«
Tietysti ei siihen ole mitaan sa- havaittavissa,
nomista, jos täällä olevat siirtolaiset
oa
lähettävät rahaa Suomessa oleville
perheilleen, sukulaisilleen j a t u t t a ­villeen.
Tässä on puhe talletuksis­t
a Suomen pankkeihin, enimmäk­seen
sntä varalta, että joskus tulee
palattavaksi vanhaan kotimaahan
n o i l l a säästöillä elämään. Eiväthän
meikäläiset lehdet ole ketään ke­hottaneet
rahojaan Suomen pänk-
Työttömiä oli Moskovan läänissä
huhtik. 1 p m a 2lo,000, joista a » ,
mattitaitoisia 26,000. Ttöttömyys
johtuu siitä, että maaseudulta siir­t
y y väestöä. Liitot avustavat työt-tömiä
jäseniään 5—15 rupi. knn
kaudessa. Sosialivakuutus on taas
14—28 ruplaan- Työttömille oa
järjestetty yhteisiä töitä. Työttö­myys
poistuu teollisuuden kehityk-k
e i h i n lähettämään, ei noskelaisten sen mUkäna. Teollisuus ei ole vie-käsissä
olevaan Työväen Säästö-; lä ehtinyt n i i n kohota, kuin olisi
pankkiinkaan, voidaan sanoa. Mut- o l l u t toivottavaa.
t a ne eivät ole siitä kieltäneetkään,
ei ainakaan k y l l i n pontevasti, vaik­k
a ' o v a t ^'ulkaisseet omien j a m u i -
Työttömyysavustusta antavat Ki-tot
6—-7 k k - , j o p a vuodenkin. Knn
työttömyys on kestänyt 9 kk. kes-den
^ rahan välitysliikkeiden ilmotuk-. keytetään avustus, mutta 3 kk. ka­sia.
Kieltää niiden olisi pitänyt, luttua taas jatketaan. Tällä välin
sillä työläisissä on n i i n yksinkertai-1 avustaa sosialisen vakuutuksen huol-sia,
eitä heitä hyvä kurssi j a k o r - t o .
kea korko houkuttelee: "hyvä k u r s s i " ,
j o k a ei merkitse muuta kuin että
sitä ala-arvofsempaa Suomen raha
on mitä suuremman läjän sitä dol­l
a r i l l a saa; j a "korkeaa korkoa"
tarjoavat pikku säästäjille aina sel­laiset
epäluotettavalta pohjalla ole­vat
rahalaitokset, joihin asioita p a ­remmin
ymmärtävät vakavaraiset
sijottajat eivät usko rahojaan. A j a t ­televalle
ihmiselle tämä on päivän­selvää,
mutta jos työläiset yleensä
osaisivatkin pitemmälti ajatella, ei
työväki olisikaan enää monta päi­vää
siinä yhteiskunnallisessa ose-massa
missä se n y t on.
Tarkotuksena tällä kirjotuksella
on sanoa, että nyt o l i s i a i k a h a r k i ­ta,
eikö Suomen ' porvaris-npskelai-selle
kirjallisuudelle,' "hi^vimatkoil-l
e " Suomeen j a talletuksille Suomen
pankkeihin olisi annettava sama
kohtelu kuin meikäläisissä piireissä
jo on tötutlu antamaan suomalaisil­le
tuppipuukoille, puolukoille j a s i ­lakoille
— "autuaille^ muistossa".
A . B. M(äkelä, "Toverissa").
heidän taloudellista asemaansa, parantavia uudbtuksia
Shanghaissa työläiset toimivat erittäin aktiivisina, ja laajentavat niitä aina hallinnollisen kontrollin teol-
Tässä yhteydessä täytyy huonia-uttaa,
että meidän puoluelehtiemme
pitäisi muutenkin selventää suhtau­tumistaan
Lahtari-Suomeen. Niissä
reheritelee toihentoistaan houkutte­levampia
ilmotuksia hnvimatkoista
Saomeen milloin jouluksi, mil­loin
juhannukseksi tai muul­loinkin.
; Etupäässä nämä alen­netuilla
hinnoilla "toimeenpantavat
huvimatkat ti4tysti'^vat vain laiva-j
a rautatieyhtiöitten rahanpyydyk-siä,
joihin meidän" puolestamme saa
tarttua kuka haluaa j a kenellä on
liikaa rahaa menetettävänä. M e i -
käläjsissä niitä ei ole kovin monta,
j o i l l a olisi siitä kiusaa, etteivät pää­sisi
rahoistaan muullakin tavalla.
Mutta niiden; muutamien meikäläis­tenkin
varalta, j o i t a lehdissämme —
maksua vastaan, luonnollisesti, —
julkaistut ylistykset "Tuhatjärvien
maan" ihanuuksista saattaisivat joh­dattaa
kiusaulaeen, sietäisi lehden
itsensä puolesta silloin tällöin huo­mauttaa,
että Suomimatkalla joutuu
muidenkin kuin kuljetus-yhtiöitten
kynittäväksi. Myös Lahtarii^Suomi
odottaa näitä v i e r a i l i j o i t a , odottaa
vesissä suin ja silmät killellään.
hiellä on heitä v a r t e n valmiina v a i k ­ka
minkälaista M r k a i l i j a a , tarkasta­jaa,
avustajaa, jopastajaa, peluria,
varasta, pettaria, kerjäläistä. Sa­massa
Valtuuskunta ollut tutustumassa Neuvostoliiton ammatilliseen liik-keeseen.
—— Alimmat tyo palkat on lailla määrätty
Valistustyötä harjotetaan erittäin suuri-piirteisesti
Toukok. 27 p. tutustui Suomen edustajakokouksessa. Nämä suorit-ammattijärjestön
valtuuskunta Mos- tavat työn sosiaalisen vakuutushuol-
Siellä taistelivat lakoissa mejrimiehel, silkkityöläiset,
postimielt^ jja.e- Siellä kuitenkin hävittiin fcaildd
" muut'^paitsi merimiesten l a l ^ jonka johdosta liike
•i'sai^'Takavan iskun, jääden siihen vain 20,000 jäsentä
>1922 lopussa.
S V : 1922 vappuna pidettiin sitte ensimäinen koko
Imaaii työväen^ kongK^ jonka Kiinan työväenliikkeen
.dliteeristo^oli koolle kutsunut. Edustettuna iässä ko-
Jkouksessa oli 230,000 paikallisjärjestöihin kuuluvaa
Ibuuslaitoksiin ulottamiseen saakka. Työläisten yksi
päävaatimus on nyttemmin toteutettu,, sillä toy. Sou
Cheu-lsen hoitaa hallituksen työministerin tehtäviä ja
monet uniot ovat edustajiensa kautta myöskin osallis­tuneet
rautateiden hallintoasioiden hoitoon. T—o.
Juhlapäivän taida jää Vapaus ilmestymättä perjan­taina
ja lehden seuraava numero ilmestj-y vasta ensi
maanantaina.
kukkatbhkeventämis-tarko-tuksessa
on järjestetty "merenta­kaisia
Aäeraita" varten ~ isänmaallisia
ja kansällbia."tilaisunksia", päästä
rahoistaan.. Varsinkin Helsingissä
näyttää elämä, olevan yhtä ainoaa
juhlahumua, j o l l a koetetaan p e i t^
ja hetkeksi unhottaa maan todeUa
epätoivoinen tilanne.
Jos kenellä e i « I e erikoisen tär­keitä
yksityisasioita toimitettavana,
c i yhdelläkään Inokkatietoisella ja
arvonsatunte^n^a ' työläisellä l u u l i si
olevan halua edes käymäsOtään käy­dä
nykyisessä Suomessa töllistele­mässä
lahtarien "sankaripatsaita",
ihmettelemässä ihramahaisen herras­väen
puUbtelua nälkäkuoleman r a ­joilla
elävän .työtätekevän väestön
hartioilla, tuntemassa joka aske­leella
irvistelevää: Tirkintaa, vainoa.
kovan läänin ammattiliittojen neu­vostoon.
Neuvoston sihteeri toy.
Reschetkov antoi valtuuskunnalle
m.m. seuraavia tietoja: Ammatti­liittojen
neuvostoon kuuluu 23 l i i t ­toa.
Perusjärjestönä tchdaskomi-teat.
Virastolinjalla paikalliskomi-teat.
Tehdas- ja paikalliskomiteat
kokoontuvat lääniä käsittävään ko­koukseen,
jossa valitaan hallinto
tuotannon mukaan liitolle. Liitot
rakentuvat siis alhaalta ja" päätty­vät
eri ammattiliittojen neuvostoon.
Tammikuun 1 p:nä 1927 o l i neu­vostoon
kuuluvissa eri liitoissa I , -
258,977 jäsentä, joista naisia 499,-
000, nuoria työntekijöitä 37,000
j a opiskelevia 49,000. Työttömä­nä
oli samana päivänä 165,000 työ­läistä.
Järjestymättömiä ' tuotan­nollisissa
laitoksissa 7 prosenttia,
Tehdas- j a " paikalliskomiteain
palvelus tapahtuu välittömästL Teh­das-
j a työpaikkakomiteoita on 7,-
000. Niiden hallinnossa 38,000 työ­läistä,
joista naisia 9,000 j a nuö-r
b o a 5,000. Nuorisoon lasketaan
alle 23-vuotiaat. Edelleen on ole­mana
verstastoimikunnat, j a mo­net
muut alajaostot, j o t k a ovat vä­littömässä
yhteydessä tehdaskomite-an
kanssa. Aktiivisia l i i t t o j en h a l -
iinnösisa 873 henkilöä, niistä naisia
180 j a nuoria 53.
Työpalkat teollisessa ryhmässä
o l i t ^ ä n vuoden maaliskuussa
keskimäärin 79 r u p i . 50 kop. Palk­kojen
nousu vuoden aikana 5.1 pros.
Virastojen ryhmässä Moskovassa ja
läänissä 103 r u p t 4 kop. Palkko­j
e n erotus johtuu virastojen työn­tekijäin
korkeammasta ammattitai­dosta.
Työp^kat määrätään y h -
teissopimukseUa, samoin k u i n muut­k
i n työehdot. E i o le mahdollisuut­t
a solmia huonompia palkka- j a työ­ehtosopimuksia,
kuin laki määrää.
A l i n palkka on myöskin l a i l l a mää­rätty.
Voimassaolevia sopimuksia
on 7,000. Kaikkia liittojen jäseniä
koskee sopimukset; samaten myös­k
i n järjestymättömiä.
Sosiaalista . vakuutushuoltoa var­ten
valitaan erikoiskomitea läänin
lon valvonnassa. Komitean alaise­na
on piirikomiteat, johon jäsenet
valitaan tehtaiden edustajista- E n ­nen
vallankumousta otettiin varat
vakuutushuoltoon työläisiltä, nyt
sensijaan työnantajilta, olkoonpa se
mikä tahansa. V. 1926 o l i vakuu­tuslaitoksella
tuloja 129,648,000
r u p i . Tämän vuoden arvio on 154,-
000,038 rupi. Työpalkkojen mu­kaan
tulee työn vaarojen (huollon)
osalle 10—12 prosenttia. Työläiset
ovat avustusoikeutettuja tästä r a ­hastosta
työttömjryden aikana, t a ­paturmien
sattuessa täydellisellä
palkalla, saavat eläkkeitä j.n.e. M e ­nojen
kustannusarvio kuluvalle vuo­delle
49,700,000 rupi. Lisäavustus­t
a annetaan m.m. lasten. ruokintaan-Äideille,
synnytyksen johdosta jaetr
tu avustus^ nousee iS,4Ö0,00Ö rupL
Työttömyysrahastosta maksettiin
.17i00p,000 rupL, invamdiavustuk-seen,
vanhojen koteihin menot 2 5 %
m i l j . Ennakkosuojelukseen, kuten
esim. maidon hankintaan työpaikoil­le
menot 5 m i l j . ruplaa. Kuole­mantapauksissa
maksetaan hautaus­apua
10—45 rupL
L a i n mukaan kuuluu jokaiselle
työläiselle 2 v i i k o n kesäloma^ V a a -
rallbimmissa . j a epäterveellisis^
töissä 1 k k . — 1 % :kk. Nuoret työ-^
Iäiset kaikilla työialoilla saavat 1
kk. loman. Kun e i ole h u v i l a t työ­läisiä
varten riittäneet, niin on r a ­kennettu
yhteisiä lepokoteja. Näis­sä
o l i 1926 v i i d en kuukanden a i ­kana
100,000 työläistä, n y t sidote­taan
105,000. Sairaat hoidetaan
sanatoriossa yhteisvakuutuksen las­kuun
jä p i i hoidokkeja 1926 n o in
15,000. Kylpylaitoksissa o l i viime
kesänä 4,200. Myöskin pidetään
yllä yösanatoreja, joissa huonovoi-maiset
saavat viettää yönsä päivä­työn
jälkeen.' L^enseimiä j a t a r ­hoja
pidetään yllä. Myöskin jär­jestetään
työläisille lainopillista
avustusta työriidoissa y.m. - V . 1926
aimettiin lainopillista avustusta
260.000 työläiselle.
Asuntokysymyksen hyväksi t o i m i ­taan.
Kun maailmansodan j a k a n -
Valistustyötä harjotetaan suuri-piirteisesti
kahdella rintamalla. Teb-t
a b s a j a konepajoissa on valistus-komiteat,
punaiset nurkat, kirjasto
j a luentopiirit y.m. Toinen linja
o n n.s. k l u b i l i n j a , joissa ammatti­l
i i t o t toimittavat valistustyötä. Klu­beja
nyt o n 233, j o i h in jäsenyys on
vapaaehtoista. Jäseniä klubeissa
112,000. Klubitoimintaan ottaa
osaa kaikki, tehtaan tirehtööriin
saakkal Klubihuoneistoja rakennet­t
u 4 V. aikana 27 m i l j . r. arvosta.
Niissä jäseniä 50,000. On kouluja,
joissa annetaan erlkoisopetusta am­matillisesta
liikkeestä y.m. Lääniä
käsittäviä kouluja 6, joissa opiske­l
i j o i t a 300. Erikoiskursseilla 640
henkilöä, Kaupunkipiirien kouluis­sa
1,600 j a maaseutupiirissä 800
opiskelijaa. Erikseen on ammatti-tietoisuuden
syv-entämisryhmät, jotr
k a käsittävät laajoja työläisjoukko­j
a . . ;
Käynti 'tehtaissa
-Päivän kuluessa käytiin kchr.eEsa
ryhmässä villakehräärnötehtaassa,
karamellitehtaassa ja kaapeliteh­taassa.
,
. Leninin Instituutti
Valtuuskunta on saanut tutustua
L e n i n i n instituuttiin. Tämä raken­nus
in tummanharmaasta granii­tista
j a on se tullut maksamaan
1 % m i l j . r u p l a a . , Tässä rakennuk-
•sessa On koottuna kaikki Leninin
käsikirjotukset, mikäli ne on voitu
saada. Alkuperäiset säilj-tetään tu­lenkestävissä
kassaholveissa. Näim­me
Leninin käsikirjotuksen m.m.
k i r j a s t a Valtio j a vallankumous,
minkä hän k i r j o t t i Helsingissä. Kä­siala
puhdasta, virheetöntä. Raken­nuksen
kirjasto-osasto on 14 ker­roksinen.
Rakennus, jota alotettiin raken­tamaan
1924, valmistui tämlin \-uo-den
tammikuussa. On olemassa lu­kuisa
määrä työkapinetteja Leninin
teosten ja kirjotusten tutkijoille.
Suuressa, laboratoriossa otetaan al­kuperäisistä
valokuvajäljennökset
Alkuperäisiä ei luovuteta tutkijoil­le,
k i r j a s t o - s u u r i.
Mainittakoon, että tänne kootaan
k a i k k i , mikä ön maailmasta tavat­tavissa
Leniniä koskevaa kirjaili-suutta.
—Hänen omat kootut teok­sensa
käsittävät 30 nidettä ja mjT-dään
ne kokonaisuudessaan koru-kansiin
sidottuna 40 ruplasta. Hal­vempi
painos 28 rupi. instituutin
johtajat kertoivat puuttuvan jäljen- ;
nöksen - L e n i n i n allekirjottamasta
Suomen itsenäisyyden tunnustaroi-sesta-
Pyysivät toimittamaan ös- .
tä asiakirjasta valokuvajäljennök-s
e n . ' ,
I n s t i t u u t i n edustaUa on suuri ^
pauden patsas, jossa pronssim lyo- c
tynä.m.m. Neuvosto-Venäjän per»s-t
u s l a kL /
KSyDti UnbMM ja elokums*^
Valtuuskunta kävi rautatieläistea
klubffiuoneistossa ja tarkastettua
se p'emsteellisestL Tämän, jälkeen
s i i r r y t t i i n elokuviin, katsomaan vai-laldiimousfilmiä.
L i n d b e r g h i n kunniaksi New Yor­k
i n ^ u p u n ^ n ^ p u o l e s t a tarjcttim u-l
a l l i n e n t i i s t a i - i l t a n a Hotel Goniiso-doressa
j a j o n k a sanotaan
r e k o r d i n suuruudessaan e n t i^
m a l l i s e l l a o l i 3,700 henkilöä
Y o r k i n hienoiministoa tietenSP-Seuraava
osottaa, mitä kaikkea
i ä t a r v i t t i i n . 400 pöyTää, 10.0^
l a s i a , 36,000 k-appia '^^^^
50,000 kappaletta hoceaesmeas,
16,000 pullaa leipää, 300
voita, 12,000 palasta keekia,
kalunaa soppaa, 2,000 paunaa KaJ»
1^500 paunaa hämmiä, 6,eöö P«-
naa kanoja, 125 kalunaa h e ^ ^
100 kalunaa kahvia j a « «^ ^ l ^S
jääkermaa. — Tämän kaiken I j ^
in}^lfg»<?i vpronmaksajat.