Vapaus, August 11, 1930

              QOflien Mdykr
— 'T^afO^rosoins^ laovutti- P u ­na-
armeijan lentolaivastopn 13-len­tokonetta,
jotka osaustoimintajär-
4!^tö on- rakennuttanut omilla va­roillaan.
Tsentrosojusin h^linto on
tehnyt ehdotuksen lentoeskaadezin
nimittämisestä tov. Osadshegin n i -
mel-e.
i f l Doltafiska
hetyskulut:
^tä «Ote »20.00. 60.
$20.00—»49.99, 8Pt.
550.00—$79.99 ^ ja
sistä $80.00—$100.00
useita seuraavatta a l ­ta
dollarilta.
^00.00 ja uiUi T IM
att* somman eajnraa*
lalähetykustä Qvat U
i.50 lähetykseltä
haa bstetaaa. Kursa
Smksta. ..
etykjset qsottoeUa:
^AUS,
SUDBURY. OtAu
eUejä myydään.
kaa pitetUasiaila
ottavat raitavautylt-yöskin:
INTREAL BRANCa
i. Antoine St.,
trftal, Que.
'APAVS
THVR BRANCa
Bay Street,
rthur, OntarK,
— Donin alueen tp. komitea on
tehnyt päätöksen entisten partti-saanien
j a punakaartilaisten lähete
tämisestä korkeimpiin oppilaitok-'
siin. Ensi vuonna tullaan korkea^
kouluihin ottamaan vähintäin 10
prosenttia i^;rttisaaneja j a ^una-kaactilaisla.
Tnrksipi p i i r a takniikan histoo-aan
moitidäavvoittojä»^ S i K ^ ^ I r^
hib y l i valmistui 18 kuukaudessa,
amerikkalaisten snonnittelemain 26
sijaan.
ja.. "Eibafi snne laskeU meqarj
laMauvaikka Tnwiii:tySläinen öat
kenut pää^lupaa. Pari vuotta »|t(^
ten xxxjn. minä tahdoin m<zmff.'ki^
— Siperian uitot ovat vaarassa.
Uiton johdossa qlleille ' henkilöille
on annettu ankara muistutus ja
mobilisoitu uittoihin kaikki alueen
vastuunalaiset henkilöt.
mään s^elläv ,
yhteenvetojen summa: rakenans-; täia pa^in saanti." "Nyt -tC' yoKi^
aikaa, on lyhenaetty. 4dlä kunkjuj-ite päästfl sinne, aiUfr hnpiaeaM. ol^
della. Turksipin rakentamiseen luo- laan jo' rajalla". "Ajetaan sinnf^
vutetusta 204 stä miljoonasta- rap-! Helsingin kautta, että saan jär,
lasta rakentajat säästivät 28 mii- tää joitakin asioitani ennen maa^,
Joonaa. Hima on viisivaotissuaani-* taL poistnmistapL", ehdotin. VeiÄ':
telman. esikoisen lahja, sosialistisen |jällekulettamisesta pohunijnen lop-4
suuiTjamistyksen rautaiselle: pohja- pui s^eni
pääomalle. Tässä yhteydessä raainUtakanOD»^
Uutta tämä ei ole kaikkL Turkr e.ttä toisessa autossa vieressäni
fiip tulee vaUankumouksellisesti ua- kealla puolella -istuja yritti kerrapi
— NKP (b) Keskuskomitean
päätöksen perusteella alkaa "Krest-jänskaja
Pravdan" kustannusliike
julkaista vähälukutaitoisten lehteä.
Lehti tulee olemaan erikoisen help-potajuinen.
.
W fFIRTA,
• Ave., Toronto, Onfc
) KIVINEN
d Laka. Ont
N VUORI
orcupine. On
JA KOSKELA,
Timmins, Ont.
D HELIN,
illa Keski-Ontariosaa
työmuotojen toteut-innössä.
i j e n perustehtävänä
taa tätä työläisten.
a, lujittaa sosialis-johtoa,
mobilisoida
aukot vaikeuksiäm-ja
torjumaan kaik-
Iliset horjumiset it-
1 keskuudessa,
i jo X edustajako-
\sissä osoitti, että
on oltava kommu-m
johtaman valtio-ja
ehdottomia avus-immunismin
koulu-ammattiliittojen
ol-sosialistisen
teolli-
^ähitellen myöskin
Ouluna kaikille työ-imin
kaikille työtä-
> aikana on työläis»-
styneisyys, luokka-oliittis-
kulttuurinen
jsti noussut. Riit-lan,
että X V edus-ikana
oli ammatti-
411,400 jäsentä ja
1929 — 11,586,-
llä välillä oli jä­ärä
siis kasvanut'
teen 1922 verirat-iliittojemme
jäsen-
21 pros.
ilpailu käsittää sa-.
eturivin 'työläisiä,
innolla taistelevat;
Imien täyttämisen
lolesta, viisivuotis-
)teuttamisen puo-ryhmäläisten
Ieni­in
tuloksena antoi
liitto iskuryhmiin
stään, kutomotyö-
30.7 pros. työläi-antaa
aktiivista
lulle maatalouden
miscssä sosialisti?!
tuhatta proletaä-kollektiivisten
ta:
lue-elinten yhtenä
tävänä on auttaa
iiden työn uudel­la
siten, että am-pystyisivät
täyt-sä
työläisjoukko-kykenisivät
mobi-kevät
joukot :xyi
n päätösten to-ikaasiassa,
Nalts-
1 vallinnut kova
yrsky on tuhon-
' levyisen j a 60
a vilja-alueen.
aletaan suorittaa-
•hdistusta. Pah-osallistumaan
30
l^upunginneuvos-litut
työläiset t u -
aan 11 iskuryh-iton
kanppa-as;
!rusteella aletaan
Jskiin, Sapörosh-inskiin
rakentaa
naatteja.
Irtyshiin saakka pohjoiseen, Kas-piaan
lännessä, kukoistaviin Keski-aasialaisiin
keitaisiin asti etelään
— kolmen miljoonan neliökilomet­rin
alalle levittäiksen neuvosto-
Käsakstan.
Näillä laajoilla karuilla mailla
käyskentelevät karjalaumoineen
kaisatskikasakat — Issyk-Kulin,
kuuman järven rannoilta vaskimpl-mistaja
suolasta rikkaalle Balkash-järvelle.
Suojellen elukoitaan lumimyrs­kyiltä,
j a turmaatuottayilta jäätik-köjäiltä,
kulkevat kasakat arojen,
erämaiden ja vuorijyrkänteiden y l i
sudenpolkuja pitkin ja vielä Tshin-gls-
kaanin sotalaumain tallaamia
kanaeliteitä...
Mittaamattomat ovat Kasaksta-nin
luonnonaarteet.
Maan uumenissa lepäävät mah­tavat
kivihiilikerrostumat vieret-täin
runsaiden-vaski- ja lyijymalmi-massojen
kanssa, kultasuonten ja
jalokiviaarteiden keskellä. Joet ja
järvet kohisevat kaloista. Mehe­villä
niityillä liikuskelevat sarvi-karja-,
lammas- ja hevoslaumat.
Ja pohjoisessa kulkevat määrättö'-
mät metsämaisemat.
Mutta rauhassa makaa malmi
njaassa, huoletta kasvaa karja, met­sä
kohoaa korkeaksi, kirveen kos­kematta.
Ken kaipaa näitä aartei­ta?
Kuka yltiöpää, satojen kilo­metrien
taa, tiettömäin taivalten
yli yrittää järjestää metsän suur-kuljetuksen.
Kiika lähettää työ­läiset
kaukaisiin kulmiin nosta­maan
•vähäirtunnctusta Tuaasta' mal­min.
Suotta saavat olla Kasakstanin
kalleudet.
• Vanha, ratkaisematon, miltei
utopistinen idea. —
Kohta sen jälkeen, kun- tsaristi­sen
Venäjän sotaväki valtasi Tur­kestanin,
vielä ennen Suuren Si-pel^
ian radan j a Tashkentin rauta­tien
rakentamista venäläinen por­varisto
huomasi Siperiaa ja Keski-Äasiaa
yhdistävän tien välttämät­tömyyden.
Mutta yli 60 vuotta
homehtui ajatus Pietarin hallinto-osastoissa.
Turksip-arvoituksen ratkaisu ei
ollut tsaarihallitukaelle, itäsiirtp-maitten
julman riistopolitiikan hal­litukselle
voimien mukaista.^ Sen
ratkaisi neuvostovalta.
Historiallinen ^ k r e e t t i . Siperia
on< tunnettu V viljarikkauksistaan ja
Turkestan puuyfllasta^ Halpaa on
leipä Siperiassa, kallista sensijaan
Turkestanissa j a siksi kylväyät dek-haanit,.
talonpojat puuvDlamaille
vehnää. Tekstiilitehtaat ovat .pa-koitetut
ostamaan puuvillan u^co-mailta..
J a näin valuvat sadat mil­joonat
kansan rahoista ulkomaisten
kapitalistien kukkaroon, sillä vain
50 pros. tarpeellisesta puuvillamää-rästä
antaa neuvosto-Turkestan.
Mikä siis saattaisi olla mutkitto-mampaa:
kuljettaa siperialainen
vilja Aasiaani Mitä tietä? Kierto-polkujako
myöten taaskin. E i , se
ei ole ulbspäätyr Taaskin tulee
leii>ä. kalliiksi!
Ratkaisun löysi 3 p. joulukuuta
V. 1926 Työ- ja puolustusneuvosto.
Dekreetti kuului: Alkaa kuluvana
vuonna ja toteuttaa viidessä vuo­dessa
Semiretshenskin rautatien r a ­kennustyö,
ottaen huomioon Pish-pekin
yhdistämisen välttämättöniyy-den
siperialaisen magistraalin i^ns-sa
- Semipalatinskissa."
Turksipin pituus on 1445 km.
Se on maailpiän pisin yhtämittai­nen
rata. V. li915 jälkeen suurin
fautatierakennustyö maassamme.
Ja Turksipin koko historia on tais-teluraportti
luovan neron ja So­sialismin
rakentajain taivuttamat-toman
tahdon-Voitoista.
Tnrksip aikoi rakentua heti kah-diesta
päästä —- Semipalatinskista
j a Frunsesta. Oletettiin eteläisen
ja pohjoisen suuntain ratojen päit­ten
yhtyvän v. 1931. Mutta uu-destirakennuskauden
temmot kas­voivat.
Hallitus määräsi työt teh­täviksi
syyskuun 1 pm mennessä
V. 1930. J a jos tätä hetkeä juhr
limme jo nyt,: saamme siitä: kiittää
50-tuhantisen rakentaja-armeijan
intoa,, ennenkuulumatonta sanka­ruutta.
Amerikkalainen tekniikka sosia^
listisiin voimainpoimistuksiin ker-rottana
teki ihmeitä. Amerikassa
distamaan Kasakstanin^ koko talon-den.
Nyt se on al&ellisen luoV
taistalouden maa, rahan käsrtöstä
miltei tietämätön* >TäälIä ovat säi­lyneet
varhakimpain kausien pat-rjaiiaaliset
sukusuhteet, melkein,
orjamainen köyhien riistp.
Turksip on kolmen vuoden ajal­la
suorittanut täällä tavattoman
suuren valistustyön. Viisituhatta
ihmistä on likbesin kouluissa hank­kinut
lukutaidon.. Koulut, kurssit,
internaatit ja lastentarhat valmisr
tavat kasvavasta kasakkakansasta
tietoista tasavaltansa uudistaja-armeijaa.
Mutta ei ole aikaa odottaa, kun­nes
varttuvat nuorimmat. Jo on.
järjestetty laaja ammattisivistys-verkko
aikuisille. Puoleentoistatu-hanteen
nouseva joukko on saa­massa
rautatieläisammattitaitoa»
Ihmiset, jotka kolme vuotta ta­kaperin
vapisivat puhuttaessa en­nenkuulumattomasta
"shaitan-ar-bapta",
pirunkärryistä, rupeavat
nyt itse kuljettamaan j a hoitamaan
junia. ,
Turksip on -vain alku SSSR:n
itäisten osain sosialistisissa uudesti-rakentamistöissä.
vröiioättämiä: aatojaja^ moottoripyö-
»tämäkin johtuu nykyisestä sisä­isestä
tilanteesta". Olivatko
muttiK- minolt». . evifrft^ämä vastaukai^ oikeita, tehtyiltiii:
il6'symyk«^," ffl^ä, ei kysyjä puhn-^^
'^'ut enää mitään. '
Kun tällaisia kysymyksiä tehdään
a, rekisteröimättömiä autoja, moot>
Jorjpyöriä ja tuntemattomia a^ia-'
tjettuja miehiä naamioituna liik-'
]i^a ympäri maata, silloin nousee
:een kysymys: kenenkä anta-mUla
QikeokaiUa. t a i IvyaUa he
SMuat hyiaättjk i i h z s D B ^ Uaqp-puun.
Tosiasia on^ että näitä; :ta&-
temattamia nuehiä avustavat: Qai-kaliset
fascistitr j a - viranomaiset.
Sl^a, tateaa se, knn Keiteleen S a i -
kavanjärvellä minun pidätt&fOK^
tekemässä olivat olleet niiden **tu»r
temattomien" kanssa keiteleläiset
STaator Huttunen ja lääkäri Ajdiia.
Auto, jolla ensimäinen kyyti an­nettiin
minulle, oli Tahvo Saasta-mo^
ipn. No. 870> Mantea oä .ih>-i
ihmissackaat vteneet' ^.
meellisti. miteamaaatiellä nyt saa odttarat 'Hunteaiattoauit
ajaa rekislieeäidipitSmit autot gfilMk a « t e j w ^ f ^^
moottonpi^t,-etteivät v i r a n o m a i ^ ^ i m T a l ^^
set niitä huomaa^
^ Lopuksi vertailun vuoksi malnife-takboj^
r ettei t&ittikU^^ifainhivarka^^
sia tapahtunut tsaävivallan JEtkanjal-
Ajat ovat sittaa paljon rouuttu-i^^
neet. Vuonna 1927 89>8.-4eia. halr
lituksen aikana ohranat* minut pi-!
dättivät amoiatUlisen liikkeen pu»
hujamatkalla ollesssmi. Eroitus op:
yftitt a i i n ^ että nyt? pidätykaiä t ok
|i»ektf Suomessa.'
i^tiai- kökbontosdsäilani^^ '^-.^ ^.
igiinoyapana k|eiie^Jq!^J^^*^•
k^K^yttijrkalin vastaaaäni^
^^niieaten ja. kynti^ith/
ijärjeatymifleBtä,^^ joukl»-< Ja^fc
yöintaa kärttäntsestä.
Majatalosta ajoi auto Keiteleen
Osuusliikkeen kaupan ohi Pihtipu­taalle
päin. Jonkun matkan päässä
tuli moottoripyörällä ajaja vastaan
ja auton jälessä ajoi toinen, joka
seurasi majatalosta lähtiessä. Aujtoi-ja
moottoripyörät seisahtuivat. Yksi
autossa ollut ja moottoristit piti­vät
yhteisen neuvottelun. Mistä a-sioista
se "kolmiyhteys" keskuste­li
ja mitä he päättivät? Siitä pai-kasta
auto ja moottoripyörällä aja^
jat ajoivat samaan suuntaan. Vä­liin
yksi motoristi ajoi ohi. Sillä
tavalla oli järjestetty ajaminepi
matkalla Pihtiputaalle. Auton saar
vuttua lähelle kirkkoa paukahti jo­kin.
Se ääni. selitettiin auton pyö­rän
kumin rikki menemisestä ai- , „... „- ^ - j ^ .
heutuneenr Kuinin' körjäämfsU: -k^Hav-^Kavelm. heidän- iaoksenfa
äkkäticVMuaatta-nyrkillä lyödä ri^^
piittä, päähän, mutta se isku sattloii
vam hattuuni, joka lensi päästä»!;
pois. Sen "nyrkkeilijän" r a i v o k c^
tauksen huomasi ajajan vieressä i*ri
tttja, joka antoi varoituksen saorj
tan toiminnaa harjoittajalle. Muitft^
pahoinpitely-yrityksiä ei tapahtur^"
.hut koko iltana. Lopuksi toisesni^^
a n t o s i olijat hutkivat laukkanit^
jos siitä olisivat löytäneet jotakinj
luihoituakirjalli&uutta. Mitään lu^;
vatonta eivät siinä tarkstuksessa^ ^
huoroanneet. Se "tullitarkastus"; ^
tapahtui erämaan "rajalla", miasÄij?^
.autokin pysähtyi.
Siellä oli jo kolmas auto odotrl
.tamassa. Nyt tapahtui kokonaisuur;
dessaan uusien niiesten ja auton:
vaihdos. Ei mitään hyvästelyjä'
tapahtun^it. Auton kulkiessa " t u n -
tenuittomat miehet" kyselivät, mil­lä
asioilla olen ollut. "Ammatilli­sen
liikkeen", vastasin. Muuta ei
tiedusteltu. Äänetöntä • "kuo-lemanajoaf'
jatkui pitkän- niatkaa
kunnes eräällä metsätieilä auto py­sähtyi
siellä odotteyan' auton luQk
se. Siinä paikassa käskettiil).
muuttamaan I^ytivaunua. Ennen
kolmannesta autosta siirtynristätti
luvattiin turvallisuus taata.
Neljäs auto lähti ajanu»n Ve^.
sannolle päin. Välillä autoon tuli
yksi mies 'lisää. Näytti siltä, ettö.
hän oli sopimuksesta siellä odotta­massa.
Tässäkään autossa olijat eir;
vät olleet monisanaisia. Konneve­den
ppolella lähellä Jyväskylän ja<
Rautalammin tien risteystä pysähtyi
auto. Aajaja nousi ensin autoste.,
pois jfi sanoi: "Tässä otetaan tju-pijikkatunti".
Sitten novsivat toiset
ulos. Hetkistä myöhemmin sanot­tiin
minulla, että saan lähteä tal­lustelemaan
jalkapatikassa-. ^'Vja-paan
kyydin" antajilta kysyin: "Ofar
ko tästä ' p i t l ^ matka majataloon?"
Tähän kysymykseen sain seuraavan
vastauksen: "Sieltä saatte parem­paa
kyytiä."
Noin kuusi tuntia adtosss.^ istute­tueni
tuntui käveleibinen tecveellL'
seltä. Maantietä pitkin kulkieasjokr
hi vallitsi luonnossa rauha. Ku.'^
kaah ei häirinnyt matkaani. Kol­matta
kilometriä käveltyäni saftr
yuin maanteiden risteykseen. Sli-nik.
aikani töliisteltyäni näin erään
talon pihamaalla pari ihntistä liijcv-on
radanrakennnsrekordi kaksi jä
puoli kilometriä päivässä. Turksi-pilla
saavutti se eräinä povina' 4,
jopa. jp.skns 7 km. päivässä. . ,
varten käskivät johtajat aiiton a-jettavaksi
^rään sillan yli metsä­tielle.
Siellä ajaja hääräsi kumin
korjaustöissä. SamaUa se oli. toi­sen
auton odottamista. Sitä kUn
ei tarpeeksi pian kuulunut, käs­ki
aseistettu lehtimies auton aja­maan
kirkolle ja sieltä takaisin hil­jaa
pitkin tietä. Kirkolta tulikin
odotettu auto, jossa oli viisi mies­tä.
Metsän laidassa niillä paikoin
missä "korjattiin" kumia, tapah­tui
vehdinmuutos. Yksi ensimäi-sessä
autossa olleista miehistä ky­syi:
"Voitteko sanoa kuten Salo,
että teitä olisi kohdeltu pahoin?"
" E i vielä ole", myönsin» - Sama
mies sitten ojensi kätensä j a ky­syi:
"Lupaatteko ettette enää t u ­le
Keiteleelle?" "Kyllä järjestö-asiain
vuoksi on käytävä, sillä, täl­läkin
kertaa jäivät ne suoritta­matta",
vastasin.
Sen pitemmittä "erojaispuheitta"
lähti toinen auto kovaa vauhtia a-jamaan
kirkon ohi eteenpäin. Kun
auto oli viljapeltojen kautta kii­tänyt
korkealle harjan^eene* kyseli­vät
"tuntemattomat" minulta: " E i ­kö
täällä ole kauniita maisemia ja
eikö kannata rakastaa tätä' isän­maata?"
"Tämä ympäristö muis­tuttaa
Punkaharjua", lausuin^ Sii­tä
arvostelustani olivat kyselijät
yksimielisiä.
Tällaistakin harjannetta auto kul­ki
ja saattajat väliin lauloivat.
Laulujen lomassa he usein ilmaisi­vat
voimakkaan mielenliikutuksen-sä'
sanomalla, että te kommunistit,
ryssänkätyrit, tahdotte myydä tä­män
"ihanan" maan ryssille. Jos
tässä maassa tulisi neuvostovsKtt;
silloin juutalaiset komisaarit olisi­vat
ylimpinä määrääjinä. SiUpin
kansanvallasta ei olisi rippeitäkään
jälellä. "Suomen myymistä" kos­kevan
syytöksen johdosta huomau­tin,
että meidän taricoituksemme on
tehdä tämä maa paremmaksi asua
ja elää työtätekeville joukoille.
Keskustelun kuluessa "tuntemat­tomat"
miehet kehoittivat minun
muuttamaan mielipiteeni ja ryhtyä
puolustamaan nykyistä järjestel­mää.
Sen johdosta sanoin: "Niin
kauan kuih tieteellinen sosialismi,
marxilaisuus pitää paikkansa, ei
vakavan tutkimuksen ja eri mais­ta
kovan elämänkokemuksen kaut­ta
saanutta sosialistista maailman­katsomusta
voi muuttaa heti toi­seen".
"Lujassapa on kommunis­tinen
vakaumus", sanoivat. Vielä
vapaaehtoisesti kehoittivat etten
menisi eduskuntaan. Lisäksi kyllä
sanoivat, että kommanistit ajetaan
pois edusknnnasia. Sanoin mene­väni
täyttämään ednstajayelvolU-suuttani.
• "Tuntemattomat miehet" tahtoi­vat
vielä tietää missä olin olint v.
1918. Amerikan Yhdysvalloissa sa^
noin olleeni sinä vuonna; 'heidät
kommunistit.pitäisi ajaa kaikki- Ve»
näjälle", lausuir eris Bms^,jtii9*\l
j a kyselin' kuinka pitkä ptnlka ob
lähimpään, majataloon. "Seitsemän
kilometriä". "Eikö lähempää voi­si
jostain saada makuupaikkaaf,
tiedustelin. " K y l l ^ ' , jae he neu­voivat
menemään erääseen taloon,
josta sain yösijan. Seuraavan päi­vän
aamuna pääsin sen talon lähel­tä
linja-autoilla jatkamaan ipatkaa-ni
Suonenjoelle ja sieltä rautateit­se
Helsinkiin.
Tällä järjestelymatkalla olljessa-ni
olih saanut ilmaista kyytiä
"Porvoon mitalla". Monivaiheisen
matkapi jälkeen terveenä pääsin
lähtöpaikkaani. Joka tapauksessa
olin saanut uusia luokkataisteluko-kemuksia
maa8eututyöv\estön jär­jestelymatkalla.
Mitä matkan vaiheista on vielä
kertomisen a r v o i t , kyselimme
"huutavan äänensä''' korvessa- kier­täneeltä.
Erityisesti tahtoisin vielä
mainita muutapiista keskusteluista
ja havainnoistani, joita tein "tur%
temattomien-miesten" seurassa. E n -
mäisessä' autossa- olleista/ se'sama
mies, joka yritti lyödä minua, pyy­si
selittämään Sulkisvanjäiryeltä
Pihtiputaalle, mennessä hänelle mi­kä
on Ammattijärjestiii Se on- työ­väen
eri ammatti- ja teollisuus­liittojen,
keskusjärjestö^': "Mistä- se
saa varat?" hän kysyi. "Sääntöjen
mukaan siihen . kuuluvilta liitoilta
jäsenveroista, työnjuhlista, julkair
suista y.m. lahjoituksista". "Sano­kaa
suoraan,, että r^hat tulevat
Moskovasta". " E i tule, vaan A m ­mattijärjestön
• jäsenistöltä," seli­tin.
"Kyllä, mjnä tiedSn, että te­kin
olette Moskovan palkkalistalta
oleva/' "Suomen Ammattijärjes-
.töstä minä olen^ saanut palkkani
tähän saakka."
. "Te - olette-pääkommunisti", väit­ti
sitten. " E n ole, vaan tavalli­nen
matkajäf^jestäjä''. 'Jaa, te o-lette
pääjärjestäjä ja perustatte
solu ja - maaseudulle." "Miniin teh­täväni
on perustaa S. Mäa->, Metsä-j
a Uitto työ väenliiton alaisia osas­toja,
antaa neuvoja j a ohjeita en­nen
perustetuille-osastoille ja sel­vittää
oikeuden päätöksellä' lakkau­tettujen
ja toimintansa lopettanei­den
työväenyhdistyksien pesiä".
"Pesien selvittelemisethän kuuluvat
poliiseille", sanoi .- näistä asioista
tietämätön. "Kaikki kommunisti­set
järjestöt , tullaan lakkautta­maan"
vakuutti hän.
sitten' tehtiin, minulle pari mer­killistä
kysymystä:
1. "Tiedättekö mistä johtua se,
että^ kansanedustajille avnetaam täl­laisia-
vapain kyytejä?"- Siihen
kysymykseen vastasin: "Ehkä se
johtutt nykyisestä kärjistyneestä
valtiollisesta/tilanneita;" .
2; "Selittääkäapas. mistä joh-tuo
se, .«tt^ nyt nn liikkeellä rekis­teröimättömiä
at^tpja - ja- moottori­pyöriä?"
"Tähiän kysymykseen
^ n o n jon vaikea Tastata, sillä ensi
kettmi' saan" kUBlJji, jettft rfkJrtp-
(rapandella on nykyS&a: myytäyäaft Colombiaa levyjä. BiniudroTat aamat kuia kaikkialla munaBMtini afan. 76 vnVOIt^t^»
Ostamalla levynne Vapaadan kirjakaupasta, kannatatte omaa Ulkettfinrie.
Uvyjä voidaa Ulata kaiklden V ^ t t d e n loknbien a o i s i m l e ^ Levyjft Uhetetftlki ktf)tktil|» Caio^bu^
kulot maksetaan, olkonnpa^ tilana isompi taikka pienempi. f
Saadessahne levytilaospdcettinne joko postissa taikka expreaslssfii avatkaa paketti heti konttorifl«a jfr katadbar, eHtft fcl^Q^
vyt ovat eheitä. Jos ne cvat rikkinäisiä vaatikaa koIettfijU^iB P»al°»ämai«i. korvaoksea»^
Vapaudella on toistaiseksi varastossa seuraavat levyt:
10 tumnan levm "^Sci
Tehkää tilankseime nopeasti nila etti saatte levyaae «Jjeiasa. PyytäkäH: luetteloa levyiatS j a nlidair. h i a a o i ^
MMgsaa Sftftrl im aimkmMUi WiUI» Larf«a, T f ; i^
3131 Iltalaulu
Tonavan Aallot
313IF Tonavan Aaallot,
Valssi laulu
Iltalaulu
8109F Priki Efirosiina I osa
P r i k i Efrosiina II osa
S088F Uskoton ja Petollinen
Julia
Laivan- Kannella
SOSeF Juomarin Laulu
Lontoon Jenny
EmesK Paaaaaea -
3182 Miemi8fist& PoiJat
Harmaveden Rannalla
Sfcalmui Irlo
Kesäilta — Eh koskaan
voi unhoittaa saa
Elbkuun Kuutamo,
VatesJ
3130
8127P UraU
Pikku im
Knano- Sfrpnipf, BaritOfldl
3140F Lempi, sun säveleesi soi
(suosittu laulu)'
Elon tiellä, (suosittu
laulu)
3134F TuIeJtko Tyttö TanssUn
Römperin - Tanssit.
8118F Kuutamossa VenBjSn
f/rien Sannalla
S121F Tanssit Tarvaisen
Torpassa
Kiikalan PolkkA
Hitkr Salomaa, KoomlUka
3137 Vapauden Kaiho, xa^pci
Elisan valssi, laulu
8111 Häät Remulassa
Da^bnannin Paartft
8091F Savo^pUan Amerik­kaan
Tulo
EmäoPät Piknekisäfti
8079F Vanhanpiian Pölkks.
S046F ASkoä Kolmlrivihen
Tiskarin Polkka
hpa Kauppi, Ki^omtldte
314 t p «'Eitule suvi" "
"Kalle parka"
8136F ViHiruur, valssi laulu
Emma, valssi, laulu
8123P Mikko j a MUna
Elämään. Kyllästyjni-sestä
S l I j i F kgsälaitumelta
Herra Adamson
8106F Pikku Liisa
Yltteinen Susannamme
S l O i F Ma Odotan Sua
Ifun. Eäkkoni Oo
Maalla
80$3f Aikt^ Poika
IdJykn Kanm^Ua.
rner Tajkop i > oÄ
Hönolhlu
(BO0OF Sjöman Anderson 1
Sjöman Anderson 2
8067POJ. Tyttö Tule
mr»n Aallot Valssi
, 0907. Behkjussi Falajfa
Sodasta
Heira Petteri
)0G8P Kiilkijaksl Luotu
Juhannustanssit Paksu*
lassä
- Salkölaa Syntymft-kemut
Kallave»
8049F Laulii On Doni ja
Työni
Heitä Huolet Pola
8040F Kahilaiset Kottilassa
H^lmi j a Ealle
8082F Maailman Matti
Sivakk» Polkka
Jean Tbetldf, Baritee^
816SF Markkinapoika, kansan­laulu
Snömalaisen ratsuväen
marssi (laulu)
3108F Tieni Kulkee
Mandaljaan
Nichävo
8026F: Mustalaisen SarttlanJa
Vanha Mustalainen
8019F'Oulun SusileetiaSa
Pohjolan Hääe
8120F Laulu Tulipunaiseitft
Kukasta
Nuijamiestea filarssl
Saima ' Newland, Spprane.
8P98F Oi Be-jadeerl
Oikeaan ja Vasempaan
1^e6P föomlen V-Blkoiset
Tertut
"Vilja"—Iloisert»
Leskestä
HäDBineB Ja W{Illam*;
3188F Hännisen poUtka-monio
polkka,
Hännis-masurkka
Afcaelf V«Mf«oIa. Barfteid
8G86F Katlnka
Alaska
8117F H6a H i l O ?*! ,
Sorjosen ^yyppyi^olfo
JoUu» Siik. baritoxii.
3160F Lypsäjän laulu, kansan­laulu
Jannen hanuripolkka,
kupletti
8153F Viulu-Sampan laulu ja
häilyvä, nainen
Ähä-Ähä, kansanlaulu
Matti Jarva. BanUofMi;
3147F Kulkijan kaiho7v38si
Antin hääpolkka.
3162F Kun Pusta uinuu ....
Säest. Antti Kosolan
orkesteri
KahdeSäinen euudelmft
8096F Kylpymatka
Ilta pienessä kanpan<
Haaaas Saaii
8144F Kaivosmies, (laulu)
Tienraivaaja.! (laulu)
3122F Mufato
Armahani
3116F Kesfivirkistystä
Armaa Vanhaksi Jo
Käyn
3100F Priki Efroslinm, I o i*
Priki Efrosiina. II Q M
3082F Juomarin Laulu
Lontoon Jenny
S088F Laivan Kannella
Uskototi Ja petolUnep
J>'I^"^
8086F Punavangin Lanln
Volga» I^itjamieaten
Laulu.
3080F Orjan Kevät
Korven BfataiiUe
8078F VänUa i ^ r i d
Koster ValijpV
8072F Sinikellot
H u ^ B BatfQ
8065F'KifafolaUlu
Meripojan Tembdya-
,80P4F Sonja;
Baatejaa^^ Setanaadi^
Ei Kyytimies Kiirettä
8086F MeripDja» OtiUit
Chrysaatemiini
8084F Volgan Ailio»
Tämft lifoa
3018F Iloinen Meripoika
Kulkurin Masurick»
3076F Viivj^ Jenkka
Pois sormefe
Aino Saari-
3076F Soita MustalalneD
Soita
Kuutamo YO
8071F Venäläinen Eebtolaulu
Babette
3044F Mustalaisruhtinatar
foga Pieni
8039F Sorakumpujen Vaina.
JiUo •
Tehtaassa
Jennle Andersoa. Sopraap
3120F Soita Somer, Helkä
Hiekka
Etsiessä
Ilmari Havtalft
3149F "Sakilaisten laulu
IkäneitO' pelastusarmel-jasta
ValuS Sola, TenoH
3100F Sinä Sanoit
Hyvästi
8097F Kaunihin Keijukainen
Sotamiehen Laula
8022F Sain Paljon Luofatta.
Ma^ Annahain
Heilillcln Ma Lauleleii
Otto PyykkSaan, Tcyerf
8026F Viaporin Valfsl, -
Vangin X^olti.
8009F Lemminkäisen Laala
Pojat Kutt BaitfUa
Laulelee
3008P Syystunnelma — Konia
Yks' Lauantai-ilta
3004F Laivapoikain Laain
Yks Haamu Seifp.
Marjanän Oyella
3003F Ala ItkeTTyttOni Pieni
Vapaa Venäjä
3006K Kesä-Illalla
Tuomet Valkeina
Kukkii
3002F Aamulaulu
Lapsuuden Koti
8000F Isontalon Antti Ja
Bannanjänri
Se Öölannin Sota»^
M ^ t l Simili, BaHlM
3054F Sepän SälU
Jo« Kalkki Suomen
Järvet
t048F Merimiehen Hyvästi,
jättd
Aanmhinnelma
3041F Härmän Pojat
Marjalunnin Josiri
3038P Hallin Janne
Ostron Tytt»
Tonr Vf^if>. Barlliaeia-
3136 Minä OlejB; HSrm&n
Kankahanpäästä
N i i n Kauan Min4
Tramppaan
31I2F Nuor Valimoni Set
Poikiaseh
HevospaUnea BfMa
aiatka
8124F Kasakan Laulu
Sotilaan Laula­jalla.-
Hoakaapa-
.3146 Yksin» valssirlaulu
Turlita tuohitorveen,
kansanlaulu
8129F Mirri Sairastaa, Ja
Tiu, Tau, Tiliil
MAmman Oma Mftttfi Ja-
Satu Vuoresta
Hilja Vitonen, Sepraao
d087F Vanha Sanna
Kaipaava
• Ida. LovartI» Mexaosapran»
^069P Antti Tanastttl Mut
Paimen Poika
S. Mahonani' Sopraao.
3Q02F Kevätlaulu
Altii JUti Alä* Soima»
Rnhajkse» Jäap»
80g4F Jttoinpiäuln
Keripiies BakkfititM
Markn» Rautio.
3143F' Turkin sota, hauska mp-noloogi'
Morimlesjuttu
Adolf Hovi, TenoH
8105F Sutuhan S<i Sortt
Nuoren Pojan
Vliltion V b r s i ^ ,
tfaiost
aiOSF Inaxli) JflrvT
\ Milloin- Raukka.; OflAen
Saan?
8066R Vappateultt
Orjan Kevi^
Wairrld Lehto, Tenori
8P42F Alkoja E^tlalfi
Heiltnl. SoitieU
Jnho Koskela, Tenori
E9032dr;popoj8n Val|sl
Kalle Aaltonen
3164F' Mustalainen, arkesterin
säest.'
Orvon kyyneleet
Otto LsMurinea,. Baritoal
809iF Minnn Enkeliid
Sireenien K a k l d em
New YorkJa Laiilmaleliet<
$119 KarJ^ainen Marssi
Kullan Yilsty»
WiUf;Lajrses. Hanaed|4(a.
d027F Rakkauden kaiho V^BSI
Suömeir polkka
d l l O F Muistoja. Pohjolasta
soste> WfIIy :t«rMir
8002F Blokiion Kautamof
Valaidt
smmen Tom»
3161F Soittajan kohtalo, vatol
Poikain vienti, achottiisi
3189F Muistoja KarpateUta,
valssi • ji'
Soiirasafueen polkjc» >
Laari HernuMpi* f- ^
HarmoaiUta Sf»ele .-^
8070F Klarinetti Polkka
Muistojen Vatoi
8068F Sabn Ruusu,^ maaoykkji:;
• Keskiyön ValssF " '
30t(lF Laorin Sotiisi
K«ftkemteet Kiete^mlt
mM SSderibad, Hanamlkl^:
8188F Aamofcuqko, aotiild
Paraati-niansi'
S1D7F Punkaharja, VaM
Lappeenrannait'
Bakuona Polkka
Attttl K M O I B » oiicMlarii.
3148F "Lancasteriav valssi"
"Atdannin polkk»;
HarmonlUka'liTartaHr
Kaiho. Valasiv
Vil)o4 PöJjäoi
n»
ytöta TurpelBeä Ja' J . Rpsent.
dabi Hannoalkks i » yivlf
8077F Kulkurin Serenaadi
Yanhanmaan- Sotiisi
8074F Hollolan PoUduiv >
Hämätä SotiST
^dlalp Ostna» OrloMPfil
81$0F Elokuun JSmtm^^^
Valssi
Kesä^ Ilta
Bonololun K»al«iM
• •...Valtoi--.
Men^niieito,: SoHfad
8jD9iF Tal^a r a Laula
' Mustalaisen Kaiptof
80d6F Suru,; ValiNl
Moflfoyp, Miu|#^
'1-
1
S. SMlaliftl Oilieslaii^;
8094F Va^OJ^ttJ^^
Saeml Orkestsiil
805OF Sikenn& l^uooa,. Itaolu
MB OkSBUa YI
Valssi
Saksan, Folkk»
3046F Imiat
miv
^ V i l m e L ^ . .
dOSpP Smttione!m>, Valipl'
Hftriiiril, PötlÄii
8021F Yksin, Valirsi
Heilani Kanssa, Polkjca
802Pf T^k^ird
8018F L Ä n S S j ^ ^ S»,
rut Pois. polkkia
Tyttöjen vientt
8015F Rttipna ValMl'
Kerensld'
Elttpr Rpnkar Orkestarl
3125F Unkarilainen Tanssi
No. 6
-'Venäläinen. Fantasia"
Fieoipb AU Star Trl^'
8116F Ruusujen Tuoksu
Ma Sua Auttaa Tahdon
Jaiiri'iii auH: kvintettL
3146F Joirpt uskalla sinä ....
Schottiisl
Uudenmaan masurUca
8118' Sotilaan Tan«^'
Mustalaisen Valssi»
8102F Vanhat Toverit, Marni
m» l Ä p a U r ^ V t f i ii
Syysaamana, Masmldai
8067F Sorretiin E»m|u. va5Ä
BärrikaatfeUIer^aml
d088FYIi Aaltojen, valssi
Tonavaa c Aallot^ valssi
8Q11F'Kulkurin Masurkka
Vapaa/Ve9äJ&
SoMi^IirfmM^aMailiJi^
312BF Kellavaila: Pinnalla-, >
Polkka
Kdkd-Maailman
T1I«BIOW. Ipstramejpfal:
Qaartette- .' •
30d7F MnstalaineD' r>
Kehtolaulu
C^InmUfi Soitto4arlaj^ltf <
12066F Npoz»t Neitpseti y«|a
Cafplina, Sotiisi
12047F Pikku Ystavänii
Sotiisi
Jatojen KttnihgatMK
12046F Kaiku, Masork^
Kodin Terveiset
12060F Löy^lapsi, Vala#.
Mettin mikaJarVftfa»^
12014F KultainenJTalssi
Vfenijän-Kiähotar
120iOF SuuJtele mnntn Vi
Luna (Kuu),
12033F Mylly. Synkäsaft
MetiAasä
Naurava'Viheltää
3026F Joulupukin, polkka^
Rauha Myrskyssä, valssi
12047F TheQouen- of tlie-
Wales; valssi " j
My Little F r i ^ > , -
velssi-
12055F Young' Ladles, vabsi
Carolin8i:aot$isi
12pf 9F Cuckoo valssi
Harves-Feast-,: pdUd»-
14368M Sei 4utta Bella
Ten Connnandamentf^
• väliisi'y.
mm NeapoUtaac N | g ^
• valssi.,. ,
M i d h i g ^ valsaiv
1447SF L a SipUiana, polkka
Serehda di^ Rlmplytipdo,
12014F The - Bfisslait Befoty,
' • -'valssi^-: ••••••
; Golden valsid .J
TeU4ä^^ tilsukaennfr allfoleviOs osotteiBs:
VAFAUS MOimEAL BKAffCH^
l l M St. Antoine 81^ llibtr«d, <1«P.