Vapaus, February 9, 1921

              » l p | l i M s ^ Soäteyssa, Oot, Jo-
Sa K^jgsretskma Ja taoantalna
VAPAUS (Liberty)
•EBmmw^tm ja vaian-
A. LuBatsaiÄi
Tahtoisin nyt, vallanJfumouksen koi-tulee,
on paitd kooloja mySsS?» kir­jastoja
huojnattavastj laajennettu. Ja
tämä kirjapainojen huonosta painatuB»
kyvj'£tä huoljjuatta.' Niiltä puuttuu
nimittaJn paperia. Lukutupien verk­ko
ulottuu yJI koko Venäjän. Tohan-
Hittajn uusia tyäväentaioja on perus­tettu.
Vasta viime aikoina olemme
täydellä tamolla ryhtyneet puuhaa­maan
koko valistustyön yh'Jistämistä
valtioilise,, valistustyön kanssa yhden-voimakkaan
hallinnan alle. Tämä pää
hallinto on läheisessä suhteessa puo­luehallintoon
ja sen valvonnan alai-i
nen. Sen haltuun Joutuu siten maan
valtiollinen valistustyö kaikessa laa­juudessaan.
Sillä kalkki valistustyö
on vain kommunjstisen valistuksen
Oat, mm W<»dpesday and Saturday. jojllemme jojtakin numeroita ja tosi-
---- — asioita eräältä rintamalta, jolla neu-
W»imÄÄ^ i n ' | e Ä voBto^"itaksen joukot vaflceitten^-
mTmmmoa «tandlng advcrtiB». ponaasten olojen vuoksi ovat olleet
» a t . " Tbö Vapaiiö.fs the best adver- sangen harvalukuisgt ja varustukset
tii^ng mdium among the Finnish kovin epätäydelliset, mutta jonka ^r-
-yMfe in Canada. ]ieyt^ kukaan ei saata kieltää. £lin-
Hmetotota 60c palstatoomalta. tarvevaikeuksista ja opettajakunn, vi-
T A l ^ ^ t a kertailmotoksesta 76e. hamielisyydestä huolimatta on näinä
Mx^ $2.00 (mols- kolmena vuonna päästy seuraaviin tu-togresyfatö
50c Irolto^^ vaikkei koanmunistisen kou-j perustuksena. Mutta kommunistisen
Ä ^ S m L T u t i l Ä u l l Ä ohjelmaa vielä olekaan ehditty lo- valistuksen rinnalla on ihmisten omak
OTfoliittoflmotusten yhtoydessä «2.00 pullisesti vaUnistaa;- puttava sitä vastaava yleissivitys,
kerta. — Avioeröilm. 12.00 kerta (2 ^ , ... .... T . * -t t • L-
*^rtÄ»;|8.00. ^^tym^^ 1) On selitetty yhtenäisen tyokou- 8) Lukutaidon levittami.sta pide-kerta.—
Halutaan tieto-ja osoteilmo- periaatteita ja varustettu ne täyr tään tärkeimpänä tehtävänämme ja
ta|^,$l^ torte J8 fcertaa 8.2.W)—Lgnjävnjä huomautuksilla. Nykyään sen mukaan onkin työskennelty. Mil-Ä
^ f f i Ä a l f Ä m u t a n T on tämä selostus jo julkaistu aniltei joonittain aapisia on levitetty väestön
• —— ^ kaikilla Europan kielillä. Työkouluja keskuuteen ja tietämättömyyden hä-
^^^V^^^^^^^' on perustettu ulkomaillakin ja se ei märä alkaa jo hälvetä. Punainen lai-
^^r°^ ole yksimielisesti hyväksytty vain kom vasto, puna-armeija, Pietari ja monet
^YhHviliroiai 8S2K «innik «o7*;Uunistisissa ja proletaarisissa piireis- muut kuvemementit ovat niinsanoak-p
«oUv?S$lSo 8 kL;Tkk^^ sä, vaan se on saavuttanut edistysmle- semme tappaneet lukutaidottomuuden
8uo*mfe«n5 ?5.26 vuosik. ja $2.75 6 IJsten ©pettäjäinkin suosion. Niimpä hirviön. Me olemme nykyään vielä
tnnikautta. 1 on esimerkiksi yleinen saksalainen o- vamempia k»in silloin kuin juUs^^
Tilauksia; joita ei seuraa raha, ei | pettajakokous Munchenis£ä professori pyhän sodan lukutaidottomuutta vas-
^ ^ l ' ? " ! ^ ^^*'"^®^|Braum'n esitelmän j"älkeen tehnyt pää taan, siitä, ettei Venäjälle tule 3 tai
töksen, jossa meidän periaatteemme 15 vuoden kuluttua olemaan monta-hyväksytaän.
2) Suurin osa jopettajistosta on mel
dän puolelianmie. Entiseien opettaja­yhdistykseen-
kuului 60,000 ^ e n t ä,
, J.V.KANNASTOJ kaikki poravrilliscn hengen lapsia ja | t;ä tieteellistä koneistoa voitaisiin pi-liMeenhoitaju
j sosialistivallankumouksellisten johdos- tää käynnissä. Tiedemiehet ovat kui-
Nykyisessä opettajakunnassa on j tanneet nämä ponnistukset joukolla
keksintöjä. Viittatta-
Taame olcnyssB easilttokkainen medd-, ijtgpoja monissa |>aiko53 nmt, «itlS*
tys, jolla Neuvosto-Vcaäjäa parhaat jjä ammatillisesti järjestyneet työn­voimat
taistelevat. Silloia puhkeavat ] getkl» ka>ttävät. Sluodashra Msitys,
ne nuput, joiden nyt n ä e ^ >TnFä-j että Jän, puheenaolevan tehdaslsitok-rillämme
versovan mitä ihanimpaan agitaattori, puolustaa imi&a jook-in,
tf«ich.v«»«T, w«,..,«=*n.v««3,'3t+a ^g-j^^j ylgpuolella seiso­vaa
byroki^tiaa vastaan. Ja enlm;
kukoistukseen. Neuvosto-Venäjästä
tulee mallimaa, joka lakkaa jäljittele-mas^
naapureitaan kaikessa. Sinne
saavat kaikkien maiden kommunistit
tehdä pyhiinvaellasretkiään.
^jt
Tov. Trotski nykyhetken
tehtävis^ Venäjällä
joiiia on takaukset.
.Vapauden konttori ja toimitus on
Jodonin Bkick Efan St. East. Kont-torio
ja toimituksen puhelin 1038.
jPostiosote; Bo» 69, Sudbniy, Ont.
HENRY PORO
kaan jolle aapinen olisi kauhistus.
9) Tieteen alalla on tehty suuria
ponnistuksia siedettävien olosuhteiden
hankkimiseesi oppineille, jotta entis-
R«d8tered at the Post Offiw^ , .
partmem, Ottawa, as seomdclass 1800,000 jäentä, jotka toimivat koulun | huomattavia
(iiatier. I ja sosialistisen valistustyön palveluk- koon vain proifessdri Marxin erinomai­sessa.
Heidän kokouksessaan oli 30 seen selostukseen' Venäjän ja armee-
I proa. kommunisteja ja se osotti hyväk- j nialaisgruusilaisfe^^^k^
t syvänsä uudet toimintamuodot. .. hiestä, prof.' Boschdestyenskyn suorit-
3) Mitä' opettajain kouluutufcseen tamaan kasvitieteelliseen erittelyyn
Ennn^tllksemmekävi toteeni tulee,'järjestettiin entiset opettajass- h» niihin tärkeisiin fysikaalisin ja lää
minäarit toiselle kannalle, oipiskeli- keopillisiin keksintöihin, joita on teh-
T«-t*«™ « . w » . joitten joukkoa lisättiin moninkertai- ty neuvostovallan Pietariin perusta-lAiettuamme
ensimaisen uutisen kuu- kokoonpano muutettiin massa laitoksessa Eontgensäteitten. ja
Ittisao'anarkistien teoreetikon ruhti- kpyygg„tu„'tyyajjj^ tavalla kansanval- radiologian tutkimista varten. Maj-nasPeter
Krap<»SkLtt kuolemasta, ih- taisemimaksi, perustettiin mallikouluja nittu laitos on Europan parhaimpia.
• - mettelinime ette>«ö?!i.en sanottu kuol- (Pietariin, Vjatkaan y.m:). '. Sitäpaitsi on tehty lukuisia muita tek
' Icen ^nälkään. B l ^ heti saattoi ar- 4) Muissa tehtiin yleisiä ja kaik h?''f Muutamat venä.
iccu iiuuu.au. »auuvi »r .. J . j. « „iov5n « a V c H n ^ a Mäiset tiedemiehet ovat matkustaneet
vate, että kspitall^set likatulvatoi- ^'^^ käytettävissä olevia maksuttomia .,, jj • neuvostovallan
•«},*«fr««„af r « ; tii«;c„,„H 1 oppilaitoksia sanan laajimmassa mer- ®' """f, neuvostovallan
•arfstot eivät ratasta tilaisuutta'kay^L|*j^g,gg ^^^^ huolek- y^^av^a ja sohniavat katkenne.ta suh-tSmSm
hyväkseen. Niinpä paria päi- L^^^ oppilaitten varustamisen kaikel- ^*^"^Europan kanssa.
•«Sä.myahäisemmässä Kööpenhaminas- ia, mitä tarvitaan. Luonnollisesti on 10) Taiteen alalla on suojeltu men­sa
vSikätyssa uutisessa jo olikin: koululaitos siitä huolimatta vielä puut neen ajan muistomerkkejä, hovilinno-
"VenäKinen prinssi nälkäkuoleman uh *""^en, mutta vallankumousalkana Ja ja museoita ja täydennetty niitä
^ tw v-* * i . ' T • ovat ensimaisen asteen koulut lisään- mahdollisuuksien mukaan. On onns-
A - Frmssi Peter Krapotkln, yksi Ly^g^^ i2,(!SD0:een ja oppilasluku nou- tiittu lukuisten retkeilyjen kautta saa
maSlman kuuluisimpia maantletelHjöi- gj 3^ miljoonasta 6 miljoonaan. Toi- Pnaan joukot nauttimaan niiden kau­tta
Ja historijoitslja on kuollut Mösko. j sen asteen kouluj^en laita on huonom- »ieudesta. Parhaat teatterit, aikai-vassaiiäöÄlto.''
- ' • pi; niiden lisääminen ei ole ollut mah- semman kulttuurin arvokkaimmat pe-
«föita ^8ivt.,A»««,a«„«c-ii- dollisfa. Paljon työtä vaaditaan en- rinnöt, ovat säilyneet entisellään ja
laila adlkakuol^mauutisella .kruu.|^^j^ pienporvarillinen koulu Uäytelmätaide on nykyään tyydytlär
Mavat kapitalistiset l^kaviemäri^nel^n p,u„tgtj„ yhtenäisen työkoulun pe-Idällä kannalla. Teatterien ovet ovat
Monet kymmenet valheet mitä Jie oVat riaätteita vastaavalle kannalle ja tsaa avoinna köyhälistölle, mikä on ennen-:
• Krapofikinin niraeK "yhteydessä laske- Hllisuuden ummehtunut ilma'" siitä kuulumatonta Thalian taiteen suhteen.
•>ne?t'Neayosto.Venii^ mustaamisek- h«"'ht«nt»t- Viime aikoina on tässä Sitäpaitsi ovat taiteellista kykyä ke-oi
*.nMmo». ' "vj{«nL; i,«i«.«, suhteessB saatu suuria aikaan. .hittavat korkeammat oppilaitokset li-
-aöialmaHe. Viimeisen kolmen vuo- Teknillisen ammattiopetuksen Nääntyneet ja pääsy niihin helpompaa.
' , 4fiQ ajalla ovat nämä samat vastaval-J gj^jj^ ^gj^t järjestetty uudelle kan Kuvaavien taiteitten alalla on opetus
' / loi&umoukselliset uutistoimistot, kym- nalle käskykirjeitten kautta. Sadat- "»"odostunut taideteollisuudeksi, s.t.s.
• 'JBferiiä kertoja tiedottaneet mailmalle tuhannet työmiehet ovat velvolliset Järjestetty elämän tarpeita vastaaval
'•w*i„w»..a..v« tr-»« ottamaan osaa iltakursseihin, joissa Ie kannalle. Musiikin alalla pyritään
:,ote>l8lievikienvangmneenKrapotkimn,|jjgil,g„„etaan teknillistä ammattio-1erikoisesti edistämään kuorolaulua.
vn^^M^- ^ —.-1 L i jläpitämiseksi.. Kaikki insinöörit, jot- Uaan. Meidän tällä alalla tekemäm-
Kapitalistiset sanomalehdet ja uu- olivat suorittamaisillaan tutkinton- „,e edistysaskeleet ovat emien tunte-
'tistofmistot eivät vähääkään bäikäi- 6a,,,määrättiin erikoisaloille, vieläpä so mattomia Europan maissa. MaakUn-ijetiilmta
sellaisen vallankumousmie- j tapalvelukseei&in. He ja heidän o^et- tamuseoitten verkkoa on myös tihen-
Wkutö» Krapotkinin nimea,'joka on m^^^ joutuivat huomattaviin paik- Letty ja järjestetty. Sadottain ja tu-eiaaSnsä
«hionnut v a l l a n k u m o u k s e n ' ^ " ^ ' " ' " ' ' ' ' ^ ' ^ ^''^^
(Jatkoa viime numeroon)
Emme voi toivoa sitä, että me voi­simme
parissa kolmessa kuukaudessa
saavuttaa täydellisen keskinäisen yh­teyden,
joka olisi säännöllinen, kuin
kellon rattaiden käynti/ Me tulemme
vielä syyttelemään meidän pääkomi-teoitamme,
jotka eivät ole saavutta­neet
yhteistoimintaa. Mutta jos me
tulemmekin purkamaan sisumme päär
komiteoitamme vastaan, niin tulee mei
dän muistaa, että tässä on kysymys
sellaisen tehtävän täyttämisestä, jol­laista
ei vielä ole suorittanut mikään
kansa, ei mikään luokka, ei mikään
puolue. Ei vielä koskaan ole kukaan
rakentanut keskitettyä yhteistaloutta
suuressa valtiossa, valtiossa, jossa
on huono liikeyhteys, jossa on alhaisel
la kulttuuritasolla oleva talonpoikais-väestö,
jonka työläisten keskuudessa
on suuri joukko jälellejääneitä ainek­sia,
varsinMn'sen työläisnaisten kes­kuudessa.
Näissä olosuhteissa kes­kitetyn
talouden luomissuunftitelma
voi tulla toteutetuksi ainoastaan vuosi
en kuluttua, mutta tämän toteuttamis
prosessin aikana tulemme me jo as-teettain
rikastumaan. Ja mitä rik­kaammiksi
me käymme, tulemme me,
kuten ainakin yhtynyt neuvostotalous,
kasaamaan taloudellisia etuja, sitä hei
pommin voimme me yhteistyttää ta­louden
eri haarat. . ,
Minä sanon, että me aina ja kaik­kialla
sätimme ylihallituksia byrokra-tismista
ja erittäinkin virkapaikoilla
moittivat varsinkin ne meitä, jotka
joudumme kosketuksin taloudellisten
tehtävien ja työtätekevien tarpeitten
kanssa. Yksi meidän useimmin toista
mistamme tunnuslauseista on se, että
taistelu virkavaltaa vastaan on väittä
mätöntä, etenkm talouden alalla. Mi­nun
täytyy sanoa, että tässä kysyniyk
sessä me usein ammumme yli maalin,
tekemättä itsellemme selvää siitä, mis
^ sitten todellisuudessa viikavaltai-suiitta
olisi ja missä yksinkertaisesti
alaston korvaamaton pula., Kun lää­neissä
ei saada lajtoksien tai väestön
tarpeiksi välttänatöntä naaraa' kan­kaita,
nauloja tai laseja, niin aina ja
kaikkialla monet vieläpä puolueen agi­taattoritkin,-
sanovat, että eivät mei­dän
pääbyrokräattimme eli ylihalli­tuksemme
anna mitään.
ji€n takapajulla olevain joukkojen ta­junnassa
kehkeytyy käsitys, että by­rokratia
on vain toinen nimitys neu-vasto^-
allalle. Byrokratia ja neuvos­tovalta
yhdistyvät hänen käsitykses­sään
yhdeksi ja samaksi Tällaisia to
siasioita huomataan emmmSn takapa­julla
olevien työläisten piirissä, tarvit
sematta puhuakaan maaseudun syrjä-nurkista.
Mikä on ollut kapitalismin vallites­sa
vanhain ammat^liittoj^ tehtävä?
Niiden tehtävä on ollut temmata ole-mass^
levista, kansalle- kuuluvista
työn tuotteista suurempi osa työläi­sille
ja jättää vähemmän kapitalisteil
le, porvarilliselle valtiolle ja porvari-armeijalle.
Mikä on niitten tehtävä
nykyään? Jos ammattiliitto talEhet
kellä pyrkii raastamaan mähdollisim-'
man paljon itselleen, niin tällöin se
törmää yhteen, ei kapitalistin, vaan
toisten amamttiliittojen kanssa. Am­mattiliittojen
ja yleenä työväenjärjes
töjen tehtävä tällä hetkellä on kohot­taa
tuotteitten yleistä määrää, luoda
mahdollisimman paljon ameellisia ar­voja.
Jos me aikaisemmin olimmti sa­noneet
työläisille tarpeittesi tyydyttä­miseksi
on smun käytävä luokkataists
lua. on välttämätöntä lakkoilla pää­omaa
vastaan, niin nykyään tulee mei­dän
sanoa: tällainen taistelu ei pie ai­noastaan
välttämätöntä jotakin /eri­koista
yläpuolella itseäsi seisovaa by­rokratiaa
vastaan, vaan on välttämä­töntä
mitä parhahi tuotantojärjeSjö,
on välttämätöntä kohoittaa työn tuot­teliaisuutta,
on li.<ättävä aineellisten
hyödykkeiden määrää.'
S m k , 23s@0 - Canadan Dollarista
LÄHBTySKULUT OVAT SEURAAVAT.
40c. lähetyksistä alle 130.00; 60c. lähetyksistä $30,00-^140.00;
60c lähetyksistä $40.00-360.00; 7&; lähetyksistä $60.00-$100.00. Yli
$100.00 26c. jokaiselta alkavalta sadalta lisää.
Seuraavat rahavalityksemme ovat Suomessa maksetut ulos viime
viikon kuluessa: 4915 aina 4969 asti. sekä kaapelilähetykset No.
5022 ja 6023.
VAPAUa V
Box 69, Sudbury,Ont.
Torontossa ottaa rahaväKtyksiä vastaan tbv. A. T. Hill, 214 Ädelaide
St. West.
Tähän mennessä ovat seuraavat osastot päättäneet ottaa osaa Vapau-
.den kirjailtamien toimeenpanoon.
SUDBUBYN, MONDINy CREIGHTON, TORONTON, COBALTIN ja
COPPER CLIFFIN
Tämä on yksinkertaisen sel\^ aja­tus,
mutta tämä on laskettava perus­taksi
koko meidän tuotannnolliselle ja
taloudelliselle yllytystoimiraiallemme
ja työläisten järjestymiselle. Tässä
me joudumme siihen, gttä tulee pääs­tä
työtätekevien takapajuisimpia ai­neksia
lähemmäs, innostuttaa- heitä
yhteiskunnallisen, kansan yhteisen
työn tuottavaisuuteen ja tarkoituksen­mukaisuuteen,
niitten taloudellisten e-tujen
ja omaisuuden lisäämiseen,' joita
me tulemme tuottamaan. Mutta tä­hän
asti me emme ole mitääu toinu-neet
tähän suuntaan. fSinSn tehtä^
vän "^edessä me olemme ja meidän on
se toteutettava hinnalla millä hyvän­sä.
V ' • . A> •:
. . USn huolenaan on korkeampi teknilli-l maakuntiin tsaari
ja-yapaiiden hyväksi — mitkä hyvän- nen opetus jä lähimmässä tulevaisuu- kon aarreaitoista. Siten on syntyny
aäJiänfin teoriansa heikkoudet/^ hieidän johtanjistaanjbukko huomattavia museoita (Ast
mustatafcseen työläisten jä oppilaitoksista suuri joujdio uusia in- rachanin, Vjatkan y.m.).:
• talonpoikain sosialistista tasavaltaa, sinöörejä, jotka tulevat jossakin mää- n) Proletaarikulttuuri nauttii it-v'
.• . ' rin täyttämään ne aukot, jotka impe- senäisen luovan työn järjestönä san-
/ , J^ kuten meidänkin lehdesämme ju rialistinen sota ja luofclcasota on insi- gen tuntuvaa valtioapua, jota nyky-laifituista
tiedoista on Mynyt selville, nöörikunnan riveihin tehnyt. Ammat- gän on yhä suurennettu. Sillä tänä
on IDrai^tkfaj moiUke^ kieltäyty- tiopetuksen johto on läheisessä yhtey- vuonna tahdomme eäistää sitä vielä
"^"Byt*fcayttamästä hänen nimeään vas- talousasiani neuvostojen kans- tehokkaammin, toivoen, että vallan-hk
11 'jl ^® työskentelee heidän suunnitel: 1 kumouksellisen köyhälistön riveistä
^® ® miensa mukaan. ilmaantuu yhä useampia taiteellisia
palvelemaan. Niimpä hän eräässäkin g) Korkeakoulujen alalla muodos- kykyjä.
•Hrjelmässäänenglantilaiselleystäväl-tettiin Monipuolinen ja feipuvainen 12) Opettajien ja oppilasten hoi-leea
mitä ankarasanaisemmin tuomit- korkeampi oppilaitosmuoto, jonka a- to ja muonitus nälkääkärsivän, pale-si
maSlman imperialistien hyökkäyk- ^^"^ kerros, työläistiedekunnat, jo levän ja paljasjalkaisen väestön kcs-
Set ja saarron Venäjää vastaan. noan taovtaeaumtemtteu mkäey 2tä4n tnyööslsääis. tTieädneäk uvnutoana- kjae lsläii toäl im luuoondnoosltluisie ssatin gernii tvtäamkaävtaö netsä-,
, ' Totta on, ettei Kiapotkin ymmartä- JY^QOO ylioppilaineen. Kuluneena 1 te kouluelämän kehitykselle. Samaten
nyt kommumsmla eikä sellaisenaan oi ^^nna olemme saaneet tarpeellista ko vaikeutti välttämättömimjiäin havain-
M koko ajalla neuwstovalldn taydel- ^^^^^^ ^^itten tiedekuntien käytän- tovälineitten puute koulutyötä mitä
lw««iannattaja. Han «voinut TO- Lgjuseggä johdossa. Työläistiedekun- tuntuvimmalla tavalla.' Näitä puUa
„ pantua puolenvuosisataa sitten omat päästään korkeakouluihin, am- emme voi yhdellä kertaa poistaa, sillä
, sumtetaan anMkistisista teorioistaan, L,attioppineideh tehtaisiin, jotka suo- L e johtuvat maan yleisestä ahdinkoti-
.vaan ne sekottivat yha hänen mail-Lijtavat erikoisaloilta saamiaan teh. lasta. Mutta kansankomissariaatin
mankatfiomustaanl Korkean ikänsä täviä. Niiden yläpuolella on kolmas lausunnon johdosta yleisvenäläisten
VB0k8i.ei han myöskään enaän vomut Lerros, koulu, joka valmistaa tiede- to meenpanevan keskuskomitean täy-th^
fa syvennä eika sulautua tyova- ^^hiä ja professoreita. siistumiossa antoi tämä suurella ään. flffS tamanp^vaisen luokkatais- aloitimme korkeakoulujen uudes tenenemmistöllä luottamuslauseen kan
tCto.tonnane. pitenkM^ han eiUijärjestelyn opettajakunnan julkises- sankomissariaatin valistusasiain osas-lyMynjt
nuhinkaan aktiiviseen vasta- saboteeratessa ja melkein koko yli- tolle, lupasi sille apuaan ja teki pää-mtoan
neuvostovaltaa vasaan eikal ppjjj^g^^„„an vihaamina. Nykyään töksen. joka tekee sille mahdolliseksi
mySskaan auttanut vastavallankumo-j^„ huomattava joukko ylioppilaita vähitellen päästä kaikista vaikeuksisv
kommunisteja (Moskovassa yksin lii ta.
tuhatta). Opiskeleman nuorison jou- Lopuksi todettakoon, että-niissä 0-
kossa on laajoja kerroksia jotka suh- losahteissa, jotka nykyään vallitsevat
tautuvat kommunismiin tyydyttävällä Venäjällä, on tyÖA^Cn hallitus amoa,
t.s. myötämielisellä tavalla. Huonom- joka olisi voinut saavuttaa sejlaisia
man osan ylioppilaita ja opettajia tuloksia kuin tähänasti on saavutettu,
oh täytynyt lopettaa sabotaasinsa. Tä Tämä siitäkin huolimatta että me teis
tä sabotaasia ei kuristettu vain pak- telemme puolueen ja keskushallinnan
kotoimenpiteillS, vaan myöskin huo^^ pakostakin kaikkein huonommin va-maavaisuudella.
Maalattiin opiskele- rustamalla ja luonnostaan perin hei-valle
kansanluokalle riittävä elintar-1 kolia rintamaosalla.
Sotilaallisen Voiton jälkeen kun ta-
D^eDisia, neuvotovallan vihollisa. Mi
U i^en vapaiiksiinsa tulee, sai hän
<; elää Moskovan lähellä-olevalla «maati-
; 41aUa. jokseenkin vapaata ja puuttee-
^: ionia elämää neuvostovallan turvissa.
/(•'Mitkä hyvänsä ovat Krapotkinin
virheet^'kaikessa tapauksessa vallan»-
kamouksellinen työväki kautta mail-
,nuiil kunnioittaa hänen nimeään ja
tdtraoksiaan uuden vapaamman mail-
Ja jos meidän puolueessamme ja
muissa joko neuvostoUisissa tai am­matillisissa
järjestöissä on yallalla
määrätynlainen kriitillinen tilanne,
tyytymättömyys, *n.s. oppositslooni.
niin on tämä vain pintapuolinen ilmiö,
jolla ei voi olla vakavamnsa mflrkii
tystä. Paljon»arveluttavampaa on se,
mitä on tekeillä tämän takana syväm-missä
kerroksissa työläisten ja työ­tätekeväin
talonpoikain keskuudessa,
se voi saada luonnonvoimaisia myrs­kyisän
raivon muotoja tai lakkoja teh­taissa,
jissa on työväenluo&an taka­pajuisimpia
aineksia. Ja kun me kai
orissa vieritämme syyn byrokratian
niskoille, niin me silloin samalla istu­tamme
enimmän takapajulle jääneit-iinaii
yhyyäksi.; Ja tätä m"meä eivät
• v ^ l i V ^ ^ veannos* ja parannettiin yl:oppilait-llsthien
p^cstii^ te» yhteiskunnallista toihieentuloa. | lousellmä saadaan edes jonkinlaiseen
^ M s Ä > * f) l|}tS^^S>Mto rev-Ittäiiuseen •psjestj^soeisB, tulee.fö^^ nstssial-ten
nälästä ja vilusta kärsivien työ­tätekevien
joukkojen aivoihin ennak­koluuloja
niitten alkaessa kuvitella,
että löytyy jonkunmoinen n.s, byrokra
tiaksi idmitetty hirviö, joka pitää hal­lussaan
kaikkia aineellisia etuja, an­tamatta
niitä joukoille. Siihen aletaan
suhtautua kuin suoranaiseen luokka-viholliseen
ja kutep: entiseen aikaan
työläiset suhtautuivat pääoman omis­tajaan,
joka häntä riisti ja nylki lisä­arvoa,
antamatta välttämätön^ toi­meentuloa
tarpeitten tyydyttämiseksi.
Sanoinkin, että me neuvostobyrokra-tismia
arvosteltaessa välist^ ammum­me
yli.maalinyemmekä korosta pääkofi
taa, ni™. sM että jos työtätekevät ei­vät
tulekaan tyydytetyiksi, jos perhei­den
äidit eivät voikaan turvata lapsi­aan'
aineellisilla taipeilla, tämä ken­ties
sadanneksi osaksi on selitettävis­sä
meidän tähän asti vielä koneistos­samme
'vallitsevan puutteellisuuden
syyksi, mitä me emme Salaakaan, mut
ta yhdeksältä kyanemneltä otsalta pe­rustuu
meidän köyhyytemme siihen,
että meillä maassamme on vähän hiil­tä,
puuvillaa, kankaita, että meidän
maataloutemme on huonostijärjestet-tyä,
ettei meillä ole^ miltei lainkaan
maatalouskalustoa, eikä uusia tuoteta"
tuskin ollenkaan. Tähän puoleen on
käännettävä Neuvosto-Vemijan kaik-
(ien työtätekevien päähuomio. Tämä
yksinkertainen, selvä ajatus .on oleva
perustana kofco meidän taloudellises­sa
yllytystoiminnasäamme.
Entiseen aikaan/kapitalismin valli­tessa,
jolloin agitaattori ilmestyi teh­daslaitoksiin
kokouksiin, hän viittasi
työtätekevien joukkojen kurjuuteen ja
osoitteli toiselta puolen porvariston y-lellis3?
yteen ja sen rikkauksiin.
Nämä menettelytavat olivat silloin
työväenluokan todellisten etujen sane
Ifeaaia. "J^hiytr
Meidän on onnistunut määrättyinä
aikoina vallankumouksellisen taiste­lun
poliittisilla-tunnuslauseilla vallata
aatteellisesti puolellemme miljoonia
työläisiä ja talonpoikia. Sellaisia kau
sia ovat olleet lokakuun vallankumo­uksen
a''ka ja rintamasodan ' jaksot,
(Sipoin tunkeutui ikäänkuin sahkpvirr
ta takapajuisiin joukkoihin. Ja nytkik
on" meidän ensimmäinen velvollisuu­temme
koettaa sisäisesti yallatä työ­tätekeviä,
herättää innostusta talou
dellisen luomistyön alalla työläistien
ja talonpoikain .syvimpien kenrosten
keskuudessa yleiselE käännj^vällä
yllytyksellä sen vuoksi, että tällä het­kellä
työväenluokan eturivin aineksil­la
on pyrkimys nähdä kaikki tulokset
kouraantuntuvasti. Tähän. päästi
vain järjestämällä talous oikealle kan'
naile jokaisessa pikkuryhmässä, jokai
sessa tehdaslaitoksessa.
Taloudelliset määräykset ovat pari-tavat
täytäntöön itse jov&kojeri tietoi­suuden
avulla. Meidän taloudellisen
valistustoimintamme tärkeimpiä teh­täviä
on. että jokainen määräys, jokai
nen suunnitelma olisi joukkojen itsen­sä
tarkistama, että puheenaolevan lai
toksen koko tai pnolen vuoden kuu­kauden
tai viikon ajaksi laaditut ta­loudelliset
suunnitelmaselostukset lu­ettaisiin
työväenkokouksissa riippuen
siitä, mistä liikkeestä kulloinkin on ky
symys, että työläiset voisivat tehdä
huomatuksiaan, pohtia ja m3cä tär--
keintä, voisivat käsittää, mitkä oVat
puheenaolevan liikkeen p^määrät,
mikä sija sillä on koko maan teollisuii
(iessa millä tavalla se voisi helpoittaa
joukkojen elämää suorittaessaan omaa
työtään..
Toiselta puolen niitten tulee suhtau
tua työsuunnitelmaan siten^ että se
voidaan toteuttaa hinnalla miU^ ta­hansa
huolimatta kalkista puutteista,
uhreista ja olosuhteitten vaikeuksista.
Tämä on Venäjäil työväenluokan tais-telusuunnitelma
työväenjouHcojen. pe­lastamiseksi.
Niin kauan, kuin vielä
entisyyden i^nnökset ovat elossa, em
me voi nahkaansa varoviin ja työkar-kulaisiin
nähden tulla toimeen ..ilman
pakko- ja rankaisutoimenpiteitä, mut­ia
tärkein sija,on kuitenkin varattava
valistukselle, jotta työtätekevät jou­kot
vedettäisiin työn aatteen ja tuo­tannon
kohoittamisen tietoisuuden pii­riin.-
• •
Pelkällä käännyttävällä yllytystyöl-
JokaJsessa sarjassa anneta an kolme palkintoa
Järjestömme toimeenpanevan komitean päätöksellä pn alkupe­räistä
suunitelniaa muutettu siinä suhteessa että jokaisessa sar­jassa
tullaan antamaan kolme palkintoa, sensijaan eitä alkuperä]-
ysesti oli tarkptuksena antaa ainoastaan yksi palkinto kussakin
sarjassa, Tulos on siis seuraavanlainen: '
Ensimaisen sarjan muodostavat seuraavat osastot: Toronto,
.Sault Ste. Marie, Timmins, So. Porcupine, Fort \Villiam ja Sointu­jia.
Tässä sarjassa jaetaan kolme palkintoa, joista ensimäinen on
$50.00, töinen $35.00 ja kolm as $25.00 arvoinen kirjasto.
Toisen sarjan muodostavat: Copper Cliff, Sudbury, Creighton,
Ck)baltj Port AHhur ja Vancouver. Nipigon osaston, jonka alku-
'jaan liitimme tähän sarjaan, lienee parhainta kilpailla kolmannes­sa
juokassa> sillä Nipigossa.kuuluu nykyään olevan ainoastaan
pieni joukko tovereita toiminnassa. Tässä, kuten edellisessäkin
.sarjassa, jaetaan koUne palkintoa, jpista ensimäinen oh $35.00,
ioindn $25,00 ja kolöias $15.00, kirjallisuudessa.
l\oImannen sarjan muodostavat kaikki ne osastot, joiden ni­miä
ei ole .vlliioJevassa mainittu. Tässä sarjassa myöskin ainie-taan
kolme palkintoa^ joista ensimäinen on $25.00,^^ Ä $15,00
ja kolmas ?Jö 00 kirjallisuudessa.
Tähän meimessä ovat ainoastaan muutan <;sasto( i';t'or-tautuneet
osanottajiksi.' Toivomme että jokahicn osasto icla-i
päätöks(|iijsä nope^ !äi>et1iiii emuT.kiilii
muutiaimihe nykyisestä huoneustosta oniaan huoiieustoon, ^4tlä
«teh;'^äst(rttäisiin työtä Asiasta on ihnatett:!: pe^^o- •
naffiseila kirjelmällä jokaiselle osäötol^^^^
Vapaudelle panijaan.oma paino, kuten jokainen tietää, aivan
nyt heti. Tätä kihottaessa lienee • koneisto kpkonaisuudesaan
matkalla Sudburyyn. Mikään ei ojisi toivottavampaa kuin se et­tä
saisimme, tvion koneiston maksettua jä on veiTattain help­po,
asia, tarvitsematta enempää kuin näiden yksien iltamien pi­don;
jos n^ hiukankaan onnistuvat. Vapaus tietysti tulee toimeen
vaikkapa ei näillä iltamilla saataisi yhtään senttiä.- Mutta jos
nyt saadaan koneisto kokonaan, maksettua, on siitä ensiksikin .se
tulos että lehteä voidaan antaa ulos kolme kM*'a viikossakin il­man
palloakaan nostamatta tilaushintaa. Toisekseen, on siitä se
tulos että kun ei tarvitse korkoia maksella kenellekään niin mah­dolliset
voittovarat voidaan siirtää palvelemaan joitakin parem-ioia
tarkotuksia. Näinollen uskomme ettäv iokainen osasto kaut­ta
linjan rientää panehiaan nämä iltamat toinieen^
Tov. VAPAUDEN KONTTORI.
Piirainen ja Oksanen
PARTURI UIKE,
tupakka kauppa j» pailuvunmu
sijaitseih
STLang^St, CobalVOnt.
mm
ren talon, johon mahtuisi 50 t'j9läis-perhettä,
emme rakenna 5Ö erillistä
ceittwtä, vaan yhden ainoan k(Ao ta-oä
varten, hiovuttaaksemme tämän
teittiön parhaimman emännörtsijän
yalyonnan alaisuuteen, samalla me
rakennammie toisenkin talon; joka' täy
delleen soveltuu parhaimmaksi lastien
seinieksi. Tämä tällainen vaikuttaa
kaildcein takapajuisimpaankin ja tie-tämättömimpäänkih
työläiseen, jokai-mtyöläisäidin
tajuntaan. Tähän
tehiävään emmie vielä edes ole. ryhty­neetkään,
kun olemrne kuluttaneet
tarmomme rintamiin. Olisipa, koottu
kaikki :se tarmomäärä, mitä olemme
kuluttaneet kolmen kansalaissotavuo-den
aikana rintaniilla, me voisimme
hajotttaa maan tasalle koko Moskovan
ja rakentaa sijalle' uudra ihanan neu­vostoarkkitehtuurin
mukaisen työläis-
Mosköyan. Jos meiile väin suodaan
tilaisuus tähän rakennustoimintaan,;
niin me k e ^ l ä valitsemme likaisim-man
Moskovan kolkan, pengomme
kaiken.nurin ja rakennamme sille yh-deii,
Tekisi ja kolmioin mahtavaa ra-
C S. S. Järjestön t.p. komitea koko­uksessa
tammik. 30,p. päätettiin jäse­nistölle
tiedottaa 8uhteestawnte oi­keistolaisiin
sairomalehtiin ja julkai-suikm
seuraavaa: —- Koska järjestöm­me
on sosialistinen kasvatus-järjestö
ja sellaisena tiskimättömästi marxi­laisille
luokkataisteluperiaatteille pe­rustuvan
kannan omatessaan on tuti:
nustanutmiden periaatteitten kansain
välisdcsi edustajaksi Kommunistisen
Kansainvälisen, katsoo Järjestön t.p.
komitea velvollisuudekseen kehoittaa
kaikkia järjestön oisastoja kieltä>t.v-mään;
asiamiestensä. kautta levittä­mästä
kaikkia oikeistolaisia sanoma­lehtiä
ja julka!suja, jotka taiste!c^ at
Kommunistista Kansainvälistä vas- ,
taan; pyrkien häväisemään sen peri­aatteita
ja provoseeraamaan sen toi­mintaa.
'
AVU6-
kennusta, yhden työpajoja, toisen las­ia
me emme saavuttaa välttämättömiältenseimiä, ja kolmannen asuntoja var-tuldcsia.
Valistuksen on noujaudut-tava
itse työn kulkuun ja parannuk­siin.
. Työtätekerom hyroksi näihin
asti te|idyt parannukset ovat olleet
vainvporvarillisten lastenkotieur ja
lastenseimien y.m. hyväkseeailäyttä-mistä.
Nämä oi^at vain hyvin vaati­mattomia
toimenpiteitä. Mutta kun
me itse rakennamme neuvostoarkki-ten
ömieh piirustustemme mukaisesti
Ja sillom ^öläisjoukot näkevät, että
neuvostovalta kykenee tällaista pys­tyttämään
ja silloin innostus kohoaa
korkeammalle Imin lok^un taistelu
päivinä katusuluilla. Silloin työväen-luoKca
sanoo, että me saatamme neu-vostpfvallan
johdolla luoda elämän kor
konaan Uudelle kannaUe yhdeksi suu-
SUOMEN PUNAORPOJEN
^^^^^^
keiätyistä varoJsta päätettiin heti lä­hettää
?50aj90 rahassa Suomen Sosia-
Jistiseh: TyöVäespuoIueen puoluetoimi-.
kunnalle, tiukalla määräyksellä käj-t-
(tää varat pmiaorpojen ja vankilassa ^
ruvien perhteiden 'avustamiseksi. —
Tavarain lähetykset m y ö Ä tullaan
suorittamaan' heti kuin jalemnie saa­neet
^rjestettyä pikaisen ja luotetta­van
lähetys-känavah; :
kelu. tullaan kokonaisuudessaan suorit
tamaan Suomen SöaiaUstisen Työväen
puolueen kiautta. Koettakaapas nj-t
jokainen kiiruhtaa avustuksenne lähet
tämistä tänne, että ne mahdollisiin'
man pian voidaan toimittaa tarvitse­ville
avustukseksi.
C. S. S: Järjestön t:p. komitea.
I&tte A. 'BJll, ishteeii-