Vapaus, January 31, 1925

              lanantaiiia. au SI pL-^Safc, JaiL 3l8t, 1925
SoomeeD
Earsd
Siiik,39.00
Dollarista
LXHETTSKULUTt
40e lähetyk^ta alle (SO.OO,
50e lähetykästi «30-~|59.99
asti, 75c lähetyicriaät ?60.<K)
_$99.99 ja $1.00 kaikilta
1100.00 taikka sitä sntireBi^
miltä lahetykälta. Säliköaum-maläMykdlle
pn kulut $3.90.
Torontossa ottaa rdavaU»
tyksiä vastaan S. G. NEIL,
957 Btoadview Avel
SodbocTssa ja irmpänstSllä
asuvat voivat'käydä Vapsaden
konttorissa tiedustamassa eri­koiskurssia.
• ,
LaivafMlettej£ myydluB.
Tieda*takma ' pilettlMoita.
VAPAUS
Box 69. Sndbozy. Ont.
kantaan vaSttSa seuraavat henki­löt:
pnlatfnjohtajakii Ja xakaaton<-
iuötalakal Tom Jotila, pöytäkirja*
.rikzi J . 'Penttinen* jisrakizjnrikBi
' A z ^ Kinnen, kirjeenvaihtajaks
Tom Henderson, taloudenhoitajaksi
Katti Penttinen, organiseeraajaks
Erik Penttinen ja varapoheenjohta.
jaksi V. Jutila. Järjestysmiehiksi
T. Jutila ja Axel Kivinen. Sano-malehtiraportteziksi
ja nutistenkir-iottajaksi
J . Penttinen.—Baportteri.
CATEAU HILL, SASK.
Furmen «juon paha ja puhun
täällä suomalaisella haafilla hel-mik.
10 pnä alkaen kello 6 iOalla.
Jokaisen farmmn'sopii tolia kuu­lemaan
mitä puhujalla on sanotta­vana.
Puheen jälkeen on tSaisuu
dessa muutakin, ohjelmaa. Lopeoksi
tanssitaan. — S e toinen.
CpLEMAN—^LAINMOItE, ALTA.
Koulut on raljtstta taxrOen-^täh­den,
kun on ainaMn 100 taloa ka
ranteenissa tohfcarokon taloa. Sen
lisäksi oh vielä muita tauteja. Il­mat
ovat olleet hyvin väitelevät
joka on suuresti syynä tautien le-veueinlseen.
Taalta «1 voi muuta 'kuIn aJna sa'
maa semoa, että työt liäy huonosti
A,T.Higin,
K S. JarleEtön puhujan, ana&adh-jehna
«n muutettu senraavanlai-seka:
Helmikuulla:
New: Knland 8—9 p.
Sosx Lookout 12—1^ p.,
l^jhnnns, So. Porcupine' sa
Ptottsrifle 14—!« p.
Cobalt 19—22 p.
Toivon osastojen ja tovemen «ede
läraalnitulUaf paikkakunniHe <«tta-van
tismn ninntotksen Ihuomioon 'ja
järje^vän Jcnrssit ja puhetilaisuu­det
aen smlcaan.
Eonunamötisin ;terveihdylfflin
S. G. NEaL, sihtearL
50UTH PORCUPiBI^; .GNT.
Lenin ja Liehknechtin juhlaa viB;-
tettiin täällä t. k. 25 pnä suoma­laisten
ja okzainalaisten iHmimunis-tiosastojen
jhteiseati järjestämänä.
Jahlaohjelman suoritus t^ahtjii siis
kahdella käelellä. iQhjelnian alot-tivat
ukrainalmstiBn tammen laulu-^
kuoro laulamalla romalla • kielellään
Kansainvälisen. Sen jokeen tov.
Salmi paheessaan aelosti inhlan
merkitystä sekä tcästi sielä sitä,
mitenkä suuri anRDOsekm -on amnof-tava
niiden henkäyden, työväen
luokan hyväksi tekemänsä tiyo joi­denka
muistoa juhfimme. Allekir­joittaneen
nidestä ^ t d i n i a ^ Jäi
mainitsematta kxatenkin ae imltä
Leninillä ja hänen kaltcuöllaan
snnmuehillä työväenliil&een nlmäl-lä
katsottuna yletensäyaaadäire^^
Lisäkd .fätiava^^^ akralnalnlRet 3-
näjrtökäseii näytelmän sdkS, suoma
laiset l-näyt ^näytelmän ^^Peltynei-tä.**
Mitä kappaleiden eritykseen
tulee, niin en lähde sitä arvostele­maan,
muuten, paitsi olkoon Tastai-cRiädra
vazaUe
edttäjät kehittäisivät enempi ääni­jänteitään
ettäJ kappaleen sisältö
katsomolla oleidUe toHri selvemmin
kuoltua kuin tällä kerralla. Ylei­söön
se puutteellisuus teki kiusalii-sen
vaikutuksen. Vielä esitettiin
lauluja ja runoja y.m. molemmil­la
kielillä, joten ohjelmaa riitti ilta­myöhään
Jatkukoon edelleen : yfatestoimin-tamme
kansallisuuksiin katsomatta.
Jo en aika heittää muinaisesinei­den
museoon se meissä perinnölli­syytenä
kulkeva, porvariston lietso­ma,
kansallisnusviha ja kiihko. —
Kommunistisen järjestelmän tär­keimpänä
laldna on sulkea raja-vilyoJensB,
risalle ko^o maailman ja
sen päänä tasa-arvoisena elävän ih­miskunnan.
Ea aaalta ellä mainitsematta niis­tä
naamiotansseista, jotka täkäläi­nen
^>sasto kuulemani mukaan pa­nee
toimeen ensi kuun 10 pnä. H i -
käB olen knnllnt tullaan silloin
tanssimaan pasuunan äänen tahdil­la.
Naamioissa esiin^illä on l i -
säkri mahdollisuus tienata, sillä pai-
Idntoja jaetaan kolme. .
Oin >BiCtaBuuna ' MrJMBvailita-jaa
leipää^ joten en eiaempi tahdo
arioita tuoda julldsanteen, aina­kaan
tällä kertaa. Siis pfirrän
tervehtien — Vanhapoika.
VERMIUON RIVEK. ONT.
Tällä viikolla nyt lauantaina vasta'
teltffih .työtä, "on aiihen'kin nyt ol­leet
ilmatkin telojana; 'ei ole saa­tu-
voimaa eikä ^vdoja.
Yhteicpjrrianot ovat oloihin kat­sottuna
olleet virli£ät Lenin-Lieh-ikneEht-'
Luzem'burs jiifilaa vietettiin
taranuk. 17 päivänä, i Ohjelmaa pl
runsaasti, joten voi sanoa että" jo-teiinen
xiii muistanut 'mitkä juhlat
ne (diivat
Jos tdlki jotkut tähdet juhlain
ohjelmaa arvostelemaan, kainka ku­kin
esiintyi hiin siinä olisi kyllä
sanan sijaa, imutta silloin kun jo­kainen
yrittää yhteisen asian e
teen, hiin sekin oh jostain merki-tykseäfä.
Meillä -on vielä joitain ulkona o-sastosta.
Tulkaa mukaan rikastut­tamaan
toimintaa. Sehän on jokai­sen
velvölIisuuB ^kaikissa oloissa.
Meille on uudet voimat tarpeen,
Icun tarvitsemihe ohjausta monessa
suhteessa. Mitä tulee haalitoimin-taan,
hiin ei sitä voi saada sellai­seksi
kun ehkä se on isoilla pai
koilla ,mutta täytyy tyytyä vähem-ipään.
Sitäpaitsi isotkin osastot tekevät
virheitä siinä, että näyttelevät por­varillisia
kappaleita, joita työläis­ten
ei tulisi millään muotoa suo­sia.
Täällä on porvarillinen agitatsio-hi
fyllin voimakas muutenkin, jo-ien
tulisi tehdä vasta-agitatsionia
Jiiin iisdilla kuin pienilläkin paikoil­l
a . — Mary North.
• . ; ' o - ' • •'• ^
SALMON ARM, B. C. \
ICaniSn knnn 18 paa pidetyssä
osaston ^kokouksessa keskusteltiin
m.Tn. järjestön palveluksessa phhu-ina
olevien toverien palkoista^
Verrattuna toisten työalain palk-nOVÄBfJRHEP
TFovaen tJrheiliileliti
Itsestään on päivin selvä aria,
että työläisurheilijat tarvitsevat
oman lehtensä. Mutta mistään vä-hemmäsOi
merldtykBestä ei ok se,
nhten työläisnrheilukhti suhtaantuu
yleensä kommunistiseen työväejiliik-keeseen,
ja materialistiseen maail­mankatsomukseen.
Vaildca se on­kin^
vaan työläisurheilijaih lehti,
niin rilti se on suuressa määrässä
henlnsen työntekijä työläisurheili-jain
keskuudessa, sillä urheilijakin
urheilualalla toimiessaan tarvitsee
tien viittaa, sen periaatteellisella ja
käytännöllisellä alalla
Kaikeksi mielipahaksemme näem­me
Suomen "Työväen Urheiluleh­den"
avuttomuuden (mihne se on
painunut, se on kuin haaksirBckooh-tunut
laiva, joka voi milloin hy­vänsä
upota 1 avuttomuuteensa. Ja
tämä "Työväen Urheflalehti" ja sen
nykyinen toimitustapa voi milloin
tahansa upota avuttomuuden aal­lokkoon.
Katsellessamme "Työvä­en
XJrheilulehden'^ tnykyistä toimi­tustapaa
(tuntuu hyvin ivalliselta
sitä enää sanoakaan "Työväen Ur-heilehdeksi)
tulee monta kertaa
ajatelleeksi, että onko sittenkin
työn ja pääoman välillä sopusoin­tu;
..koska nykyinen "Työväen Ur­heilulehti"
koettaa kulkea sitä kul-taista
keskitietä, jota ei pitäisi nl.
a olemassakaan sen paremmin ur-heilun
.kun muullakaan ^ alalla, ja
näinollen ^vaikuttaa vähempi tietoi
siUe työläisille, että luokkarajoja
ei ole oleinassakaan, ja sinänsä ie-cee
reformistista kasvatustyötä tyo-äisurheilijoitten
keskuudessa^ Sel-ainen
on, paheksuttavaa työläls-jr-leHijain
lehdessä, koska heidän
mottonsa on: "Terve rielu terveesi-sä
ruumiissa". Miksi ei siihen voi
si hyvällä syyllä lisätä: Terve jar-di
terveissä aivoiMa?
Todistaakseni yllä olevan väittee­ni;
että "Työväen Urheilulehti" ei
vastaa tarketustansa sillä-.mailman-catsomuksella
mitä se nykypäivinä
omaa, pyydän esittää seuraavaa:
Snsinnakin sen varman kannan ot­taminen
Frankfurtin olympialaisiin
kisoihin osaa ottamiseen nähden, on
ehden toimituksen ja sen muuta­mien
kirjeenvaihtajienkin taholta
tehty varsin voimakasta agitatsioni-
;yötä olympialaisten onnistumiseksi.
Tuo jo sinänsä todistaa sen, että
lehti täysin hyväksyy Frankfurtin
ohjelman .ja menettelytavat, jotka
mitenkin kaikki yasemmistdon^kuu
uvat urheilijat ovat tuominneet jo
yksistään siitäkin syystä, että näi-lin
olympialaisiin ei päästetty ur­heilemaan
kaikkien maitten urheili-oita
tasa-arvoisena — yhtenä sei-eisena
maana ön Neuvosto-Venäjä
ja sen-urheilijat. Miksi ei n^tä
hyväksytty? Siksi että olivat liian
punatta nrheilemaan" heidän olym­pialaisissaan.
Jo itsestään tuöllu-nen
rotuerovaisuus (ja muka vielä
työläisten olympialaisissa) selvittää
asian, että mitä edustaa heidän yh­tymänsä,^
koska kuitenkaan työläis­ten
mikään vanhoillisempikaan yh-
I ymä ei turnie mitään rotuerovai-suuksia.
' Mutta frankfurtilaiset
näyttävät sen hyvin tuntevan. Sel­vältä
periaatteelliselta puolelta kat­soen
.-olisi. 'Ollut , parempi jos, .ei
mistokaanan joutavat tällä tavoin jUikena kullekin paikkakannaUe*, jo-kannattamffgar
ixMkelafria, joa halu-jten osastojen ja osooskontiea, jotka
avat senrata orbdaharTastafcsia. i halaavat edistää «saasUildceiden ke-
Ue tiSUI ison rapakon täSä poo-jhittymistä työväestön luokkataiste-lella
jondnmme apnuu asian kans-jlnjärjestöiksi parhaiden avostamaan
sa aikalailla tokalaan asemaan, sO-jtyöväenlaokkaa kokohaisuadessaan
UL me joudumme Bassoin kannatta-1 ja osuuskuntien jäsenistöä etnpääs-maan
tuota lehteä'niin noskelaiaenjsä, tulisi heti lähettää tihius tälle
loiin se onkin. Ja onpa vielä ai-{vihkoselle ja jakaa tai myvdä sitä
kaleilla valteinkin mainitun leh-| paikkakunnallaan. ^
den suhteen, että se ?imka on oi-| Vihkonen on siisti asultaan j i
kein proletaarien nriieihilehti, ja voidaan siitä pyytää keneltä tahan-onpa
tavalla ja toisdla aina silloin sa 5 senttiä, jolla sitä kannattaa
tällöin avustettukin mainittua leh-j myydä ellei s^tä ilman kannata ja-teä.
f Näinollen olemme joutuneet | kaa. Vihkonen maksaa tukuttain
tekemään virheen, joka on \nelä hy-| 14.00 sata kappaletta ja tilataan
vin läheltä meidän periaatteitam- sitä osotteella: Co-operative Central
me. Tulevaisuus tulee tietenkin Exchange, Superior, Wis,
näyttämään saadaadco lehteä oDen-| Tätä vihkosta ei tarvitse rajoit-kaan
selvälle luokkataistelupohjal-jtaa ykistään osuustoimintaväes-le,
niin hyvä kuin se olisikin, mut-jtöön, vaan voi sitä hyvällä syyllä
ta se voi ainoastaan tapahtua Suo-lievittää työläisten keskuudessa y-men
luokkatietoisten työläisurheili-Ieensä, kommunistisillekin työläisille
joitten ponnistuksella. Silloin saa-!se on erittäin tarpeellinen^ jotta
daan myöskin terve järki terveisiin! saavat selvän käsityksen mitä osuus-aivoihin.
. toiminnan tulisi olla ja miten se
- Uskon että tulen saamaan yllä. Parhaiten voi palvella työväestön Maantiet ovat etelä-Suomessa sei
olevan kirjotukseni johdosta «McäUuokkaliikettä. Toverit, osastot jakiBessa kunnossa, että nUtä on e-kasoittain
vastavatteitä, mu^^^ autoilla miltei mahdoton kul-ilolla
kaikki vastaan. Sillä tosia- heti ja levittäkää sitä nyt Osuus-
1 . — ^ t ^ g j ge Q}^ jni- m>"OJ*» vaan, on vihkofien- väittä-'
saari palkia (!) Asiaste J i ^ o t t l iD
lopaksi iiaeatimliji, idloiii neljä
iäntii oli aaonnksea imotesta ia
neU& •astaaa. Nyt Jil puheenjoh­tajana
toimineen sMdaUdemokTaat*
ti Juho Viitasen äänen varaan ky­symyksen
ratkaisu puoleen tai toi­seen.
Olisi nyt odottaaat, ctti
ratkaisu tapahtuisi pnnaorvon Iqr-väkri,
mutta niin ei käynyt, sUU
V. äänesti kenkäparin myöntämistä
vastaan.'— NjUn menetteli henki­lö,
joka sanoo edastayansa työläi­siä
ja joka työläisten iäniUä on va*
littu ro.m. valtuustoon.
Ja mistä tässä sitten «li kysymys.
Korkeintaan satamarkkasesta, josta
pääUe päätteeksi valtio olisi suorit­tanut
puolet
: ,,.0 . , . ; ^ -
TILANNE ETELX-SUpMESSA
Tammikuun alkupäiviin asti.jat«
kunut epänormaalinen sää on riksi
poikkeliksellinen, ettei nykyinen
polvi sellaista muista nähneensä.
ilmapallo.
lEO'ihin ovat puhnjain palkat vallan
sMemomat -Osastomme oli sitä .Suonien Työväen urlieiUjat ja hei-nueltä,
«ttä pu'hu'jienkin palkkojen
'ruHsl noustsi'ja laslcea samassa suh­teessa
Irnin palkat nousevat ja las­kevat
maan varrinusella palkkatyö­väestöllä;'
seka liuomioonottaen elin
pnstannnkeet eri pa-Qnuasa ja en
aikoina.
Samassa» ksokonksessa myöskin
päätettiin niistä suurista Iltamista,
otka pidetään hefai^, 21 pnä. Sil'
oin tallaan yleisö yHattSmaah suu­rella
ohjelman paljoudella. Nulle-kiri,
jotka eivät räme kerralla *1-
eet pahojen ilmbjen tähden tilai­suudessa
näkemään "Lissua*';tar-outhn
siihen nyt uusi tilaistnts.
Toiset taasen saavat katsoa "läs­nä"
toistamiseen sekä viehättävän
hauska huvinäytelmää "Toppakah-via".
Lopukri tanssitaan hyvällä
musipdlla. — P. K.
KIRJEENVAfflTOA
Websters Comersin osasto, B. C.
Tiedusteluunne voimme vastata
seuraavaa:
Niin paikkansa pitävä kuin Onni
Saarelle osotettu vastalauseenne o-ddn,
emme katsoneet tarpeellisek­si
ritä julkaista, koska tp. komitea
oli jo kirjeenne' tänne saapuessa
ryhtynyt pätevämpiin toimenpitie-riin
Saareen nähden._. — Toimitus.
11
1925 indetystä KommanistSpooh]^
Sioux Lookontin kansalaiskokouk­sen
virkailijoiBe.
Jos teillä on todellinen tazkotns
ehkäistä Ontarion kieltolain rikko­minen
paiUcakunnaBanne, käänty­kää
sikäläisten viranomaisten puo­leen.
Saanette sillä tavalla ainar
kxB ^rhtä hyviä tuloksia, koin kaa>
salaiskokonksenne pöytäkirjan k h -
depsä feaaJsemispBalön. — Tonn.
dän lehtensä olisi ottaneet ollen­kaan
osaa, vaan päinvastoin protes-teeranneet
frankfurtilaisten ' menet­telyn
johdosta. Iloksemme olem­me
kuitenkin saaneet tietää Suo­mesta
sen, että ne urheilijat^ jot­ka
kuuluvat yasemmistp pnoluee'
seen ovat Meli^äniyneet lähtemis­tä
koko olympialaisiin.
.Toiseksi sellaista kirjeenvaihta­jista,
kuin Paavo ^Nurmi y.m., joille
suodaan > lehdessä ctutila. Tällais­ten
valkoisen Suomen porvarien
"tähtien" kirjoitukset täyttävät leh­den
palstat. Ja mitä meillä pitäis
olla sellaisten porvari- "tähtien"
kanssa tekemistä, jotka ei enää tai­vu
url^ielmaan työläisten riveissä,
vaan ovat myyneet itsensä "jundes
penningistä" Suomen lahtereille.
Kolmanneksi lehden painattami
nen "Kansanvallan kirjapainossa'
jonka omistaa Suomen nosket, vaik­ka
O. T.-Työn kirjapaino on teh­nyt
paljon' halvemman tarjouksen
lehden painattamiselle ,kun "Kan
sanvallan^ kirjapaino ja siksi toi­seksi,
että O. Y . Työn kirjapainon
omistaa vasemmistolaiset. Huvitta'
vin puoli on se, että tässä tnonnot-tain
oli «Työväen Uriieaulchdessä"
bitkä valitusvirri Siitä Jrnn lehden
Johtdcuntaa oli arvosteltu tavaDis-kään
tuulen mtikana menevä lasten mfitöin levittää ja lukea sekä niis- h ^ ' ' ^ , ^ * * f ' * ^ ^^
ta asioista, joista vihkosessa Puhu- Kl.J^^^"? tlll J^^"'"*^'^
Matt Jalonen, jtaan kannattaa keskustella ja luo-h^^^^t^S^^.^^^^
da osuustoimintaHikkeestä voimakas f^f»^"*''^^"^ "^^flf^^""' i *
ase työväestön luokkataistelun tuke-r^^"""'*'*^^P""'^^^^ K. S. J. Ontarion OSaS- »iseksi ja sanialla paremman aseenpa lukemattomat verot jruodenvaih- fniVn vnimiatplii. l a "»^'ä se nyt on osuustoimint?- nielevät pieneläjien säästö
tOjen voimistelu- ja j , ^ ^ ^ ^ jokapäiväisten elämäntar.Karat ja ansiotyötä el ole oUul
urheiluseuroille
ollut
peiden puolesta taistelevana järjes-l o*'*!"'"'*" Hevoset o-'
tönä. vat saaneet seistä tallissa toimetto-
Vihkonen nyi heti osuustoiminta-1 "»'"a, ovatpa jotkut' olleet pakoi-myy-
K. S. J . Ontarion osastojen voi
misbeln- ja urheOnseurojen yhteis-[väestön ja luokkatietoisen työläis-jtettuja -heinien puutteeissa
työjärjestöön oh nyttemmin liitty-l aineksen käsiin vihneistä kappalet* ™ään ainoan hevoseneakin.
W. P. S. J . Keskusvirasto,
Fahle Burman, sihteeri.
neet seuraavat seurat: Sudburynl ta myöten.
Kisa, 'Beaver Laken Jehu, Creig'h-] Osuustoimintateryeisin,
ton ritys, Vernulion Riverin Voi­mia,
Soon Vesa,'^ Toronton Yritys^
Timminsin Ilo, Cobaltin Kisavej-kat
ja tämän julkisuuteen tullessa
ehkä Port Arthurin Isku, siis yh­teensä
9 seui^a. Täten on saatu
rakennettua suomalaisille työläisur-heilijoille
oma järjestö, joka ei kyl­läkään
ole mahtava, mutta parhai­ten
oloihin soveltava. Seuraava
tehtävämme on saada järjestömmej iir„at.a„»,^„ ^ , , i . , x
toimimaan mahdollisimman \^\.^\X,^''^^^^
jj^ggg kuu väkijuomien sakkuljetus yhä
Täisä mielessä kehoitammekinh»"'^^''^ laajuudessaan. Kun. jää
Tnloudellinon tilanne maaseudul'
j la onkin äärlmälBen kireä ja huo­maa
tämän seisauksen kaupungis­sakin
liiko-elämässä, sillä maaseu­tulaisten
on supistettava' ostoksensa
pienimpään mahdolliseen, aivan
välttämättömiin tarpeisiin.
VÄKIJUOMIEN SALAKIIUETUS
MAAHAN
T A I 4 V I M Y R S K Y
Lehti vanfio päivaklrjaata.
On myrskyinen talvipäivä. Istun
[vankikopissa ja kuuntelen, miten
myrsky ulvoen rielitoo nurkissa, ja
e n t P A t «.hrsf *oi> fc.iH.. vähänväliä päästää pitkiä vongah-kaikkia
seuroja ja nriden JS«et,iä ^J^ff t^^i^Tt^X^S^ ripeään toimintaan urhenuelämän JP"""" salakuljettajat laivalastittain | . . ._
vilkastuttamiseksi. Harjoituksia onl^''^'^^" väkijuomia, Joista' tam doissa.
^ ^ ; ; ; ^ l K e s t ; ; i ; ^ ' ; S s t e : | ' ^ ^ < ^ ^ ^ ^
. ^ • - - « - - ^ ^ Joa varikoidnksi lähes 20,000 litraa. »«"'«0^^
unn. Gmävh-i Sai saaman tiedon mukaan b»., ., ^ , ^ , ,, , .
distyksiä voidäahävSSä v S S ^ - ^ * ^
lu^^a painiohjelmaBa. Välin«tten l>«lt»onaa^s^^^
hankimian rahastamlsefal voidaanH'*"»"^*"»* «B lastina 8,000- ^ Ä ; . . ^vlJ^ Ä
järjestää -Iltamia ja keräyksiä. Suo- 9.000 Utraa spriitä. Helsingin lä- , .'J^^^^^^^^^
men Työväen Urheilulehti on tilat-lMBtöliä; tehtiin samana päivänä n«>PP«"^, «i»äUe Ja saa ruumiin vi-tava
joka seuraHe ja vanttava asia- kaksi suurta takavarikkoa, joistaPf** ^^^f^^^^
mies lehden laajempaa levittämistä tofaessa saatiin 3,4^0 ja toisessa . "^^^
varten. . noin 8,000 litraa ,q,Ätä. Mnusto^^^^
Yhteistyöjärjestön mcstamusTdl- Vifahe vuoden ajalla tehdyistät^^
pafluja tullaan kuluvan talven ai- väkijuomatakavarikoista ei vielär * " ^ ^ " * ' fo'^ *fn">i8l mciUe-Jo-
^änTpitämään hiihdossa Beaver La- ole tärpempia tietoja, mutta nou- r**" »anoa. Ja minä kuulen miten
keHa, painissa CreightonMinellajaee tullin kautta takavarikoitujen 1 " ' ^ '^
ja vauhdittomissa hypyissä (sisä-j väkijuomien määrä jokseenkin yhtff] Ettekö kuulo minun ääntäni ja
mestaruu^pailut) Sndhuryssa. korkealle kuin v, 1923* jolloin Bej^*'***^^^""® ^'y^"^* henkftyk-
Painimestaruuskilpailujen yhteydetoH noin 480000 litraa. j''^"^ tunkeutuvat läpi vnnmiinne
sä tullaan pitämään yhteistyöjärjes-j Valtion alkoholitehtaalle on vii-j velhona olevien vaatteiden, saaden
tön vuosikokous (seurojen edu8ta-L,g vuoden ajaDa saapunut c r i l a l - v i l u s t a värisemään,
jakokous). KUpailnista ja kokouk-Lj^ väkijuomia rtihi runsaasti, että Te kuulette fiäneni ja tunnette
sesta juBcaistaan erikoiset mvJu^ muutettuna 96 prosent- Mmän »yleUynl, ja te pakenette
kohtaiset Jcutsut tässä lehdcsÄ Lisekri spriiksi, tekee noin 560,000 »itä-
Toivomme että mestaruu^lp^-L-^,^ Tähän, määrään sisältyy, Niin» pakenette te, jotka voitte
uihin valmistaudutaan mahdoDi-.jjjj jjjjjjj takavarikoimia määriä, Paeta. Te vetäydytte läropösiin
simman tarmokkaasti. Nyt jo t^^ raittiuskomennuskunnan ja huoneisiinne mukavasti aikaanne
vella on_ ryhdyttävä toin^enpiteiri n ^ takavarikoimia määriä. kuluttamaan
kesaurheilun suunnittelemiseksi ja ^ ^ ääressä. Te nautitte siitä, että
v S " ' Ä t i t o SUOMEN VALTIOVELKA.
plen .volnm^^ Kaiida on vamiuna Kesän ;uiien.| , , . , „ ^ , tunkeutumaan. Te nauttien kuun-
HAH iikkaiifat ioHi^ligiv «MiS
aini en lakkaa, «M» tiMp» tan*
taa teine vkU t a m f a . Mal
tabdos teilk hinttut» «itf t» «let^
te'noiden itkevien lastm, ayyUyt»
tavien iittea i» tukaste inokaa^
vien Isien lOraimyksI^ «nrpiit»
sälä heidän kirsimyktOUl on val­mistettu
ja ylUpIdetUa tektis mo«
kava ja yltilkylllinen «OmiaBe.
ovat rakentaneet huoneenne, hana­kat
ja lämpöiset asuntonne; he o-vat
valmistaneet teidän vaatteenne^
nuo lämpöiset ruumiinne verbo^
joiden läpi el minunkaan kyfaaft
henkeni pääse tunkeatomaan. V i ­lusta
väristen. he ovat hakanneet
puut teidän takkatnllanne varten,
ja suloin kun te niiden loimessa
Ummittelette, kärsivät he Itse v i -
lua. Nälkälrinft he ovat raataneet*
että teidän pöydältänne el yltSkyl^
Iäisyys puuttuisi Te mukavnudes-sa
eläv&t Ihmiset oktte levhtinest
ympärillenne tuskaa ja: hStU.
Mutta nyt te suljette korvanne»
ettekä te kuule äänestäni kuin epä­määräistä
kohinaa, ja sanotte: kyl­lä
talvisen myrskyn mylvintä on
mahtavaa ja suuremmoista. Te pai­naudutte
syvemmälle pehmoisiiii
sohvienne nurkkiin ja nauttien kat­selette
takkatulien llolsttt rUskya-tää.
Mutta vielä sittenkin minft
teille huudan:
Minun voimani on nyt suuri,
mutta kevät sen murtaa ja vapaut­taa
luonnon kahleistani. Kevät
lauhduttaa henkeni^ hyisen kylmyy­den.
Vaikka olenkin voimakas nyt,
niin kuitenkin tulen voitetuksi. Ja
auta suurempi on minnn valtani
nyt ja mitä lujemmin minä luonnon
kahlehdin, sitä; suurempi on sortu-~
misenl. Te olette ihmiskunnan kyl­miä
henkiä, jotka suurinta osaa Ih­miskunnasta
pidätte talven kahlehh,
sa, mutta minä sanon teille: tnle«'
kerran Ihmiskunnan kevät, joka
valtanne murtaa.
Kärsiväin kyyneleet juoksevat jo
puroina. Niistä paisun pian mahta­va
virta, joka voimaltansa murtaa
kasaamanne jään. Kuta paksum­maksi
jään paisutatte, sitft perin-pohjaiseptman
hävityksen te niiden
murtuessa kärsitte. '
Mutta teette tahdo minun varoi­tustani
kuulla, ettekä tahdo hellit­tää
nälän kylmää kouraa, millä ku­ristatte
niitä, jotka hyväksenne raa­taa.
Te olette kuuroja kaikelle sil­le,
joka vaatisi teidän kuUeUn hä­nen
osansa . hyvyydestä antamaan, •-.
sillä' te tahdotte yksin kaiken. Mut­ta
syyttäkää Itseänne «Ilti^ mlkft
kerran tuleman pitäSä^
Teidän valtanne sortua, ja sen
sortuminen on Sjiurif
Havahduin. Koppinl ovi avataan
ja vartijan tylsä ääni huutaa:
<— "Ulos kävelemään f
Tyrmässä 12. 1. 1924, — A. S..
Uusi iso alppitunneli
ta raskaammin sen johdosta kun se
painattaa khtea noskien kirjapai­nossa.
Ja eipä suotta, mutta kyl­ähän
noskelaisen johtoknnnan. kan­nattaa
maksaa enempikitt lehden
painattamisesta kuin saa sen pai­nattaa
omassa painossaan. Kai­kista
suurin syy ehkä Jcritiikkihii
on se, että lehden toimktts on' ai­van
sos.demokratinen, jolla koete­taan
syöttää työläisaiheilijoilk so­pusointua
työn ja pääoman välillä,
oka on kaikista ftävin pooli asi­asta,
ja vielä «e, että seOaisetidn
urheilijain jotka «makmvät v^«a^
Siis toimeen i a yksissä nuehin! 1 Joulukuun alussa oU Suomen «1 ^ , „ , , . , , *x *
OntSoh/V.. ja U:8eur<^en 882,979,600, i<>- J?'"^
teistyöjärjestön Keskuskomitea, ten valtiovelka teki yhteensä täminr^^^^^^^^
Jack Se^pp älä. Hannes Sula. H' filV^MuoXdemn kvuAlui.e ssa tapahtuneet P/»'.««^n ^a'P,P «W?wn,k äÄär^iy^ty^n ee^^ ia
muutokset oMvat seuraavat: räiskyvien takkatulien MreMfm^^
Ulkomainen velka lisääntyi 19^ kavasti aikaanne kuluttavat ihmi^
Puheenjohtaja. Sihteeri.
1411,763.20 sen johdosta, että vuo-jden
1928 6 in-osentin loppuerä reä-set
saisitte ääneni kolkoista säve­listä'
nauttia. Ei! Minä ulvon
^'Ihminen ei elä ainoas­taan
ieiväJstä*'
llisoitiin vuoden alussa; että te^uulisltte ne tuskan-ulkomainen
velka vähentyi sitäp°°dot ia vaiterrukset, mita h^^
kuolettamalla Smk:lla 100,696,20^1 ^«"5 bJ^ne» kylmyys pusertaa^ulos
Onntutotoiinta propagaadavi&plla. [vaan joiden on sHheh antaudutta-
Kuulkaa, minä sanon teille,
!että silloin kun te nautitte uhron-nimellismäärästä;;
p»den onnettomien rinnols^^^
kotimainen velka lisääntyi 22,800leivät voi kyhnäÄ sykilyäni paeta,
mk:lla.,
Superiorissa, TVis. sijaitseva I kotimainen velka vähentyi 64,-'
Osuuskuntien Keskusjärjestö on 594,350 Smk. 1 . ..^^ , «t t-»»
kustantanut hyvän osnustoiminta Valtion velka on siis vuode^ 1924 ««^n*» *« nautitte kanssaihmisten-agitatsiönivihkoÄtn,
jonka nimi «n koioessa lisääntynyt 19,434,662.20r*-®'^^'''"^
Ihminim ei elä ainoastaan leiväs- vähentynyt 165,189,669. , ] Kuulkaa minun ääneni, ja oppl-tä",
jota vihkosta tulee mahdolli- ^ ' ' • • jltaa sitä tuntemaan. Kuunnelkaa
simman laajasti lerittää osuustoi- SOSIALIDEMOKRAATTI PUNA- tarkoin ja te kuulette siinä näJk^
mintaväestön keskuuteen niillä paik- ORPOJEN HUOLTAJANA ten ja vilusta väriseväin l a ^ n tus-icakunnilla
missä osuusliikkeitä on Oulun köyhÄinhoItoIautakunnas-kalsia nyyhkytyksiä; kärsivän ja
okmassa. Keskivaltioissa levittääLa oli joitakin viikkoja sitten käri- kuihtuneen äidin yalitusta te siinä
Keskusosunskunta tätä vihkosta, nii- teltävänä anomus I^käparin myön- kuulette. Ja kuunnelkaa viel^ ja
tSmiscstä yhdelk vankileirissä näl- te kuulette siinä raskaita huokaok-kaän
knolken kansanedustaja Lan- sia, huokauksia, jotka kokonaan o-kilan
turvattomaksi jääneelk lap- vat voimakkaista mlcisteh rinnois-
MilanoBsa \on asetetta komitea
aloittamaan valmistavat tySt tun­nelin
rakentamiseksi Stilfser Joehin
aUtse.
Jos hankkeesta tulee tosi, päft> ;
see pohjoinen ' ja koillinen Italia ^
mukavaan ja nopeaan yhteyteen
kuulun Meranlaakson kanssa Ty­rolissa
ja näiden seutujen jo nyt
suuri matkailijallikenne tietenkin
saa siitä uutta lisäystä.
Mutta paljon jKä myös suurelta
matkallijatulvalta näkemättä sitä,
mikä tilalla Sveitsin, Italian ja Ty­rolin
kulmauksessa on niin suurem*
moista.
den osuuskuntien välitylcsellä, jot­ka
ovat Keskusosuuskunnan kanssa
yhteydes^ lilnnen ja idän valti­oissa'
ei keskusosuuskunnaUa ok yh­teyttä
siellä -sijaitsevien osunsknn-tien
kanssa, jotta voisi snorastaan
niitä kehoittaa tätä vihkosta fcvitr
tämään.
W. P. S. J . fceskusrirastbssa ei
myöskään ole täyttä selvyyttä millä
^ikkalcnnniDa on osausUikkeitä
suomalaisten keskuudessa olemassa,
joten jokapalkkaan tätä vihkosta on
vaikea soorastaan lähettää. \ ^
kosU on otettu rajoHettu pafnos^
ioteh rita ef oikein mahdottomia
selle. kun lautakunnalla ei sattu-jta. Ne ovat perheenisien hnokauk
nut sillä kerralla olemaan käyttö-[sia, iskn, jotka katsovat mftcn,bel-varoja,
lykätyin loiraUinen i^äUfs dän vaimonsa ja lapsensa' taiste-eenraavaan
kokohkseen. : Ic»^^
Seuraavassa kokouksessa kysy- tuntevot^^
mys kenkäparista otettiin uudelleen ^Ima ktriutetean jtolsteh^^l^^
käsittelyn alaisekri* Joku Tyy»kä< ihnan, • että voisivat rakkaimpiaan
niminen lautakunnan porvarilHnenj auttaa. BiÄkla l^illC ruokaa
jäsen vasfosti ankarasti anomusta ka nfilän p o t t t ^ joka
katsoen sen olevan ' suunnatonta jkylroatä heidät suojaisi. ) ,
kaupungin varojen tuhkusta, kun Jalron te tämän knufette, niin
anojalla hänen nIdestäSn oli niin {te kauhistutte jä tahtoisitte, ett^,
Jo Itse Stilfser Joehin ajotie, jo­ka
Itävalkn hallituksen puoksta
insinööri ÖonegonI vuosina 1820—
24 rakennutti, on 63 km. pit­kä
ja alkaa Neu-Spondlnlgista, 886
metrin korkeudesta, kulkee Stllfs^
nimisen kylän ohi, josta mainittu
alppisok on saanut nimensä, j a ,
ulottuu Gomagvissa ja ]%73 met­rin
korkeuteen 46 kaarteessa kier­telee
tuo mahtava maantie ylös
2760 metrin korkeudessa olevaan
alpplsolaan, joka on kaikkein kor­kein
ajotie Alppien poikki. Sieltä
alkaa yhtä merkillinen kiertely ja
kaartelu aks Italkn-puollseen laak­soon
: 38 kaarteena jatkuu tie, las­keutuen
vähitellen Brandio-laaksoon
ja Dormiöon, johon Itallaati^ 'päin
ovat tähän asti uudenaikaiset kulktt
neuvot ulottuneet.
Mutta ei yksin ^ tämä sunremmol-nen,
uljas ajotie ole antanut Stilfser
Jochilk viehätystä. Siltä avautuu
ehtimiseen valtavia näköaloja Or-tier-
vooristoon ja Ratisiin alppel-hin.
Ortier-jäätiköt tältil tieltit v
katsoen ovat erinomaisen niahta-vat.
Ainofl^staan todelliset. majesteetII•^
Ilsen luonnon etsijät objaavat vklä
seniän jälkeen tiensä vanhalle aja­telle
ylös korkeimpaan alpplsolaah;
missä' rappeutuvat majatalot en83
sitten ovat osottamassä tien entis­tä
merki^stS. '
TEATKAAtAPAilS!