Vapaus, June 17, 1930

              Tiistaina, kesak. 17 p:na — Taes, Jmie 17
i . e t -
kmOuea pöjr-
Sikei pyy-niiden
j o t k a <^
Oileitta henki-j
a pöytiHr-
• Tfiipyntxxcn.
< jpototeensa v a r -
TapcMtia, j a s l t -
useanmian päl-
Vttftln kulku. Hän
pBytäklrian lä-
' »eliaisena
sanaan, ja
M l s -
-Tfll "Vapaudessa"
eU& pöytäklr.
, « l e myaekään ää-
"Vapautta"
iUtft <m ollut ky-julkaistaan
pöy-raporttl;
Lopul-
••««».^"Vapaudessa"
jr'^erlssa" raportti,
i i m "Vapaudessa"
eroava Jossakin
nHn olkoon
etta slhtecris-lyhennctty.
M u t -
; 00 oikeat, niin
'U»hän budmauttäa
ön palveli'
Ja sihtee-jotka
uusi s i h -
arvostelussa on
olla korkeaa k i e l -
täytyy huomauttaa,
samoin kuin r a -
jaänyt pois kesken-t
a on kumminkin
fil^uraavastl:
It, Jotka oli
couverissa. Jäivät
' l l t opettajia clkä a l -
elUsen kokouksen
>li määrä viedä L a -
yenbsioniin, mutta
hajosi, niin ne on
nyt on uuden s i l i ­ttävä
englanninkie-i
,N.L. sihteerille
tässä on edellisen
Juuri käsillä. nUn
e pykälät sBcsl kun
eitä. eikä suinkaan
läldn on, koska vaaditaan sanoat vel­vollisuudetkin.
Se seikka, että ei olla erikoisesti
sekjstettu Venäjälle nais-lähetystön
täriceydestä, johtuu siitä kun edelli­nen
sihteeri E . L i n d on aikaisemmin
lähettänyt tätä asiaa koskevan k i r -
(Joituksen "Vapaudelle" Julkaistavak­si,
mutta sitä ei ole lehdessä näky­nyt.
Nyt taas myöhemmin siinä on
ollut kaikenlaisia sitä asiaa innosta­v
ia kirjoituksia. Työväenlehtlen tulisi
o l la lukijoidensa kirjoltuksUle avoin­na,
varsinkin puoluelehdet, joita vel­voitetaan
Jäsenistön tilaamaan ja
kannattamaan. On otettava huomi­oon,
että jos vastenmielisyyttä leh­teä
kohtaan syntyy, n i i n sitä ei puo­luekurikaan
voi pystyssä pitää. K u i ­tenkin,
xllme aikoina on "Vapaus"
ollut hyvä j a siksi keholtamme TJPf.
L : n osastoja huolehtimaan, että t u ­lee
paikkakuntakU-Jeltä y.m. lähetet­tyä
"Vapauden" naisten osastoon.
J a yleensä naiskynällljämme, täyt­täkäämme
oman lehtemme sivut
henkemme hehkulla j a kokemuksl-emme
kuvaamisilla. Onhan Vapaus
ainoa suomalainen työväen asioiden
tulkki Canadassa.
Toverin B. C : n aluenumeron i l ­mestymisaika
lähefnee (se on tämän
kUim viime viikolla) j a siis huoleh­tikaa
.että khrjoltukset ynnä Ilmoi­tukset
tulee lähetetyksi aikanaan
Toverin toimitukselle. J a merkitkää,
että kirjoituksenne on tarkoitettu
B C : n erikoisnumeroon. Sekä tilatkaa
ajoissa paikkakunnallenne myytä­väksi
tai jaettavaksi tätä numeroa
n i in paljon kun luijlette tarvitsevan.
Tehkäämme tästä numerosta ar­vokas
ja mlelenklhilolnen. Älkääm­me
myös unhoittako, että tällais­ten
puuhien ylitoydessä on tilaisuus
saada lehdille uusia tilauksia.
Sihteeristön puolesta:
Hetml Bell.
lähetystöä puolustava kirjoitus. Toi­mitukseen
ei kuitenkaan valitetta­vasti
ole koko siltä alueelta mainit­tua
asiaa koskevia kirjoituksia saa­punut.
Enempää toveritar Llndlltä
k u i n muiltakaan.
K a i k i l l e lehteemme, kirjoittaville
tovereille pyydämme, kun kerran
sUhen seätkaah ylläokvassa kirjoi-tuksssa
viitataan, lausua, että toimi­tuksessa
käydään Icalkki ikirjoitiikset
tarkasti läpi j a Julkaistaan ne k a i ­kinpuolin
korjattuina, huomioonot­taen,
että ne hyödyttävät mahdolU-slmman
paljon yhteistä työväenluo­kan
asiaa. K a i k k i a , kirjoituksia ei
luonitoUlsesti voida julkaista. ToLsla
on sellaisia, että niistä ei tule kor­jaamallakaan
julkaJsemlskelpoIsta ja
toisissa taasen on niin suiuia peri­aatteellisia
virheitä, ettei nUtä voi­da
julkaista! Onpa joskus sellalslakhi
kirjeitä. Joissa el ole kerrassaan m i ­tään
asiaa, t a i kirjotetaan kokonaan
yksltylspersoonista. Sellaiset menevät
auttamattomasti paperikoriin. Tärke­ät
yksityisiä henkilöltä koskevat kir­joitukset
täytyy tunnettujen henki­löiden
valalllsesti todistaa. Lehdel­lemme
kirjoittavien tovereiden el
pitäisi säikähtää, vaikka heidän kir­joituksiaan
joskus korjaillaan, vie­läpä
voi sattua, että Jätetään julkai­semattakin,
vaart pitäisi koettaa et­siä
syltä tällaisiin tapauksiin muu­altakin
kuin toimituksesta. Toimitus
e! nim. koskaan hylkää mitään kir­joitusta
.ei pientä palkkakuntauutls-takaan.
Jos siinä edes hivenenkään
löytyy Julkaisemisen arvoista, sellais­ta,
josta voi Jotain hyötyä asiallem­me
olla. — Toimitus.
Toiiptaa työläpaistea p n o h e^
vetämiseni tehostettava
ipcnsatlon Board:
k a l k k i työläiset, f a r'
j a kalkki, työsken-a
l a l l a hyvänsä su-tte,
ovat g g p s e n^
Toimituksen haomaataksi^ ylläole­van
klrjoltidcsen Johdosta
ihastustamme
lUkuttelomtc^
käyttäminen
Vastustamme
koulujen y h -
isänmaallislln
^Ulseen opetuk-
-Ito: Vaadimme
sta, synnyttäls-uusia
Ihmis-
IftSkäriä ja
Vaadlm-kumbamis-
Sreitä antamas-
!ja erittäinkin
n a i s i l la on
käyteUävänään
Icsessä. ' :
stuttamisoi-samanlatset
öi-
JUe Canadan
syntynen
Ensiksikin pyydämme toverittarille
B. C:ssä, ja yleensäkin huomauttaa,
että lehdessämme ei julkaista min­käänlaisia
pöytäkirjoja sellaisenaan.
Ne julkaistaan vain selosti&slna. Jo
pari vuotta sitten tehtiin toimitus­neuvostossa
asiasta sellainen päätös.
Ylläolevassa klrkoltuksessa mainit­tu
pöytäkirja, Jonka päätöksemme
mukaan muutimme kokousselost^;;
seksi, saapui toimitukseen «»jnnän-t
a l n a Ja julkai#n""«euräavana tlls-taina,..,
«pBM*"osastossa.
ji^läkirJasta ei ole toimituksessa
karsittu pois muuta kun pykälänu­merot;
t i l a n säästämiseksi, koska se­lostuksesta
tuli muutenkin kolmatta
ps]S(3ka.^.jeatwirr n i a m i b t a - alustuksia
lähettäneistä osastoista, koska kat­soimme,
että niiden 'julkaiseminen ei
ollut erikoisen tärkeää: samalla syyl­lä
lyhensimme pitkän tllikertomuk-sen,
kuin myöskin kokouksen puheen
jphtejan arvostelun. Pöytäkirjan tar-
;kas^leh%lmlä el luonnollisesti mai­nittu,
koska ei Julkaistu pöytäkir­jaakaan.
'
Olemme .tarkastaneet nyt vielä
kerran lähetetyn pöytäkirjan ja Jul­kaistun
selostuksen siitä j a huoman­neet,
että kaikki asiat, yllämainittu­j
a lukuunottamatta, ovat molemmis­sa
kirjaimellisesti samalla' tavalla.
Workeria koskevassa kohdassa on
selvästi kirjoitettu "karkea" eikä
"korkea", niinkuin ylläolevassa kir­joituksessa
oikaistaan. Vapautta kos­keva
kohta on kirjaintakaan vähen­tämättä
tai lisäämättä Julkaistu sa­manlaisena
kuin se pöytäkirjassa e-siintyy.
Mistään keskenjääneistä asioista
el pöytäkirjassa puhuta mitään.
Edelläolevassa kirjoituksessa myös­k
i n puhutaan, että lehdellemme o l i ­si
B. C : n naisten sihteeristön jäsen
E. L i n d lähettänyt kirjoituksen, Jos­sa
ylläolevan mukaan olisi pitänyt
o l la Neuvostoliittoon työläisnaisten
Muutama sana
toveruudesta
(Kirjoitus Rosegroven Yrityksestä)
E n ole mikään kynäilijä, Joten en
voi kovin .pitkästi kirjoittaa, vaan
yritän saada kokoon lyhyesti aja­tukseni
ja ymmärrykseni sanasta:
toveruus. Olemtheko kukaan pysäh­tyneet
ajatteemlaan sanaa "tove­ruus"
Ja ihltä se merkitsee, siltä
sanoa se on helppo, vaan käytän-tATkol\
Xa^,,y^^''*^'"^9^^'i'> osoittaa
mydtOtuMoa toisia tovereita kohtaan
j a toveruus myös vaatii meitä
kalkkia olemaan kuin yhden per­heen
jäseniä hyvässä sovussa. Luu­len,
että el meistä monikaan ole
tullut ajatelleeksi ja myös käytän­nössä
toteuttaneeksi sanaa: tove­ruus,
sillä me naiset jo uskallamme
sanoa, että onpa osa miehiäkin,' et­tä
olemme vähän itserakkaita, jota
meidän tulisi hävittää pois itsestäm­me.
Itserakas ihminen ei ole kos­kaan
lähimmäiselleen tosi toveri.
Hän kyllä saattaa olla olevinaan
sitä. t6keyt]%n kohteliaaksi. Mutta
se on Vaan sellaista tekeysyvää koh­teliaisuutta.
Vaan samalla'kertaa
tätä tehdessään, näkee hän Jo v i ­kaa
toisessa. Tämän olen tullut
useasti huomaamaan. Vanha sanan­lasku
sanookin, että näkee tolseh
silmässä raiskan, vaan ei omassaan
malkaa. Tämä kyllä hyvinkin u -
sein pitää psiikkansa. M e kyllä usein
huomaamme.' toisen pienimmätkin
viat, vaan el huomata omia viko­jamme,
vaikka ne olisivat vähän
suurempiakin.
Siis, kenen syy on se. että emme
voi olla toverillisia? Eikö juuri mei­dän
jokaisen itsemme. Jos me teem­me
virheitä toteillemme, niin vol-
.slmmehan nltetä yhdessä kauniisti
keskustella. Joten kauniisti puhuen
asiat selviää. Vaan voimmeko me
näin tehdä? El, sillä metesä ori
sitä itse .minää siksi paljon, että el
voida selvittää asioita toveruus-muodossa.
Vaan se usein tahtoo
pulpahtaa esiin pistosanolUa. joka
Enempi kuin kuukausi on Jo k u ­lunut
jäsenryntäyksen alltaniisesta,
eikä yhdestäkään piiristä ole tullut
raporttia selostaen, mitä heidän a^
lueellaan on tehty ohjeiden toteutta­miseksi
naisten puolueeseen vetämi­sessä.
Me olemme vakuutettuja, että to­dellisuudessa
on tehty hyvin vähän
naisten puolueeseen vetämiseksi se­kä
kaupungeissa että maaseudulla,
j a siksi me keholtamme, että tämä
tehtävä on otettava vakavammalta
kannalta. 850 naisjäsenen hankki­minen
puolueeseen ei ole millään
muotoa lilan korkea lukumäärä ny­kyisten
olosuhteitten vallitessa. K a ­pitalistinen
työn järklperälstyttämi-nen.
hlestytys, pitkät työpäivät, a l ­haiset
palkat ja kasvava pulakausi
Canadassa on vaikuttanut, ei aino­astaan
laajojen miestyölälsjoukko-
Jen radlkaUsoltumlseein. vaan myös­k
i n naisten. Viimeteten vuosien a i ­kaiset
tapahtumat järjestymättömis­sä
teollisuuksissa. Joissa nalstyöläiset
ovat kalkkein ankarimman riiston
alaisina, ovat todistaneet nalstyöläis-ten
olevan valmiita taistelevaan toi­mintaan
luokkasodassa. Näin ollen,
aika iei ole koskaan ollut suotuisam­pi
kuin nyt parhaimpien tatetelevien
ainesten vetämiseksi työmaalta puo­lueen
riveihin.
Vaikka onkin välttämätöntä, että
tässä työssä toteutetaan yleistä a-git.-
prop. jäsenryntäyssuunnltelmaa,
täytyy sen lisäksi käyttää vielä eri­koisia
toimenpiteitä . naistyölälsten
voittamiseksi puolueeseemme. Bulle-tllnlssa
numero 16 esitettiin joitain
konkreettisia toimenpiteitä tätä tar­koitusperää
varten. Joistain piireistä
on tullut valituksia, että nämä suun­nitelmat
eivät ole kylliksi konkreet­tisiä,
ja että on mieletöntä koettaa
toteuttaa esilaisia suunnitelmia edes­sä
olevien vaikeuksien vuoksi. P i i ri
nössä toteuttaa se on vaikea. Mi­7:
nnestä erikoisesti Ilmaistiin v i i -
nun ymmärtääkseni san^, l'tf\Mnr»i»g», Lwcfagaa»4|ifttu näkökanta, koska tä­män
pilrift^vältettlhi olevan hyvin
vähän teollisöituneen. Vaikkakin u -
seat piiri ":nneiiv arvostelut ovat
annettuihin ohjeisiin >,pähden oikeu­denmukaisia,
n i i n kteltastjryä kanta
IM) uuden naisjäsenen puolueeseen
vetämiseksi koko sen p i i r in mä<»^eu-t
u - ja kaupunkikeskuksista ei ole is«ai
littavaa täUaisna aikana, sillä sel»s
lainen suhtautuminen tekee tyhjäk­s
i kaikki toimintamahdollisuudet se­kä
ehkäisee työväenluokan Ja köy­hien
fainnarlnai&ten keskuudessa p a -
r a i i l a an käynnissä olevan radlkali-soHumisen
edlstjnnlstäi
On Uineista, että vaikka puoluees­s
a on teoreettisesti hyväksytty nate-ten
! keskiiudessa työskentelemisen
välttämättömyys, n i i n sitä on hyvin
vähän toteutettu käytännössä. Työl­le
lainatun huomion puute, useissa
piireissä omaksuttu ivallinen suhtau-'
tuminen asiaan nähden, näyttävät,
että vielä on olemassa vakavaa aD-arviolntia
naisten ^ keskuudessa työs­kentelemisen
välttämättömyydestä,
mitkä seikat ovat Jätteitä sosialide­mokraattisista
pyrkimyksistä puolu­eessamme.
Ainoa, mitä useassa piirissä on
tehty, on ollut naisten jaos^n r i i ­mittäminen
^ninkä jälkeen <m työn
taakka jätetty kokonaisuudessaan
näiden ehkä kokemattomien toverel-'
den kannettavaksi. Ilman mitään a-
•pua piiritoimistolta. T ^ t ä on ollut
seurauksena, että naisjaosto on J(du>
lakannut toimimasta tai tuntenut
olevansa täydellisesti avuton. On
välttämätöntä, että idirivirastot .pi~
tävät naisten keskundessa työsken­telemistä
Ja nais&senten imdnee-seen
vetämistä osana tavallisesta
työstään. Meidän täytyy käsittää tä­män
"työn tärkeys nykyisellä ratslor.
naUsoitumlsen aikakaudella ja yh­distää
nykyinen ^ jäsenryntäystyösken
tely naisten keskuudessa työskente­levän
koneiston rakeiitamiseeri, r a ­kentamiseen
sellaisella tavalla, että se
tulee toimimaan tehokkaasti. K o m i n ­tern
on jatkuvasti selostanut puo­lueilleen,
että kommunistipuolue voi
toimia työläisten Johtajana ainoas­taan
silloin, kun se käsittää ei aino­astaan
teoreettisesti vaan myöskin
käytännössä kuinka herättää j a jär­jestää
työläisnaisia ja ymmärtää
myöskin Iniinka se on tehtävä.
Nykyisen kärjistyneen luokkatais­telun
aikakautena täytyy puolueem­me
muuttaa työskentelymuotojaan
k a i k i l l a eri rintamilla. On painostet­tava
yhä uudestaan ja uudestaan,
että päähuomio on kiinnitettävä, el
ainoastaan perheenemäntlen Ja am-mattitaitoteten
työläisten keskuuteen,
vaan tehtaisiin, pajoihin ja kutoniol
hin, ammattitaidottomien keskuu­teen.
On muistettava, että nämä
työläisnaiset ovat työväenluoköi
kaikkein riistetyimplen jäsenten Jou­kossa.
Oikeista lähteistä saadut jä­senet
voivat muodostua arvokkaiksi
Mdjjöiksl vaUarikumoukselllsessa
luokkataistelussa.
Piiritoimistojen: tulee jatkuvasti
pitää ohjelmassaan tämä naisten
keskuudessa työskentelemiskysymys,
sekä uusien naisjäsenten puolueseeri
l a v(ridaa& nämä Jäsenryntäyssuun-riitelmat
«^irii^uneestr toteuttaa. Sen
vuoksi me keholtamme, että tähän
tehtävääa"^ ryht^rtääa heti Ja kaikille
I^irivirasiome lähetettyjä konkreet­t
i s i a ohjeita ryhdytään toteutta­maan.
Meidän täytyy selviytyä tästä
talstehist^ järjestyneestl voimistu­neina.
ett|i m e ^ on enemmän nais­jäseniä,
p4qlu»ssa. useampi työmaa-solii,
työmaaiehti Jji«. Meidän täy­tyy
k y l v ^ siemen syvälle tehtaisiin,
r a k e n t ^ ' naisten keskuudessa työs­kentelevä
puoluekoneisto vankalle
ix>hjaile,^ vetää työläisnaiset mukaan
toimintaan JSL jäseniksi uusiin uniol-himme,^
tehdä naisten joukkojärjes-töt
'taisteleyiinnUksi. voimistuttaa Ja
kehittää meidän Johtavia komiteol­tamme.
Pitäkäämme ' tunnxislausee-namme:
iv^läisrialset, yhtykää Le­n
i n i n puolueeseen, koinmuntetlpuo-lueeseen!
Yhtykää Kolmannen K a n ­sainvälisen
Canadan tsastooni
Kansallinen naisten JohtaJs,
Beckle ^uhay.
ei kuitenkaan selvitä mitään asiaa,
eikä myös kasvata toveruushenkeä,
vaan* päinvastoin se loukkaa mei­dän
tovertiustunnettamme. Meidän
tulisi ottaa oikein sydämemme asi­aksi
se, että koetettaisiin välttää
kaikkea' sellaista mikä vahingoit-1L^!,, ^.i^lr"J^.,,,!^^
'Värväämlskysymys. Mutta el ainoasi,,
ta^n piiritoimlstojen,'^"vaän* myösön
paikallisten tp. komiteoiden, yk-sikk^
tan, ammattiunioiden ja jpiÄ-kojärje^
KsMen fiSaksIpiden tUlee>kifii-nlttää
ril«»«ää huomiota tähän ky­symykseen.
Meidän tulee tehdä kaik­ki
voitavamme iN^ien puoluej?^n-ten
voittamiseksi «shtalsta, lainalla
kertaa tulee meidän\vetää parhaat
ainekset naisten joukkojärjtetöistä,
täytyy saada mukaan a^hlä far-marlnaisia.
Meidän päämääränäm­me
täytyy olla nykyisen puolueen
kokoomuksen parantaminen, ä^Uais-ten
naisten mukaan vetäminenV Jot­ka
tulevat olemaan toimivina aiispk-sina,
eikä sellaisia toimettomia,
llnpltämättömlä kuin mita me:
on ollut ennen.
Puolueemme naisjäsenet on saa-taistelusöä.
Työiäisnaisten toimin­nasta
Mont­realissa
Työläisnaisten Uiton jäsenet tääl­lä
Montrealissa aina silloiri tällöin
järjrätäyät yhteisiä Jäsentenvälisiä
perhejulilia. Juhlat aina ennen on
järjestetty juutalaisen järjestön haa­line,"
j a oh niistä lähetetty selostuk­sia
englannlriWeilsäle'^^fe^ eng­lantia
puhuvien toverien toimesta.
Tämän kuun 1 päivä oli Juhla jär-destetty
tänne S. J . talolle, joka on­nistui
hyyih. K a i k k i eri IfieUjärjestö-jen
naisjaostot oli hyvin edustettu­na,
joteh juhlat tekivät solidaarisen
va&utuksen.' K a i k k i ifontirealin tle-toislmmat
fyöläiänaiiset yhdessä
suuimi^elemassa )a neuvottelemassa
yhteisten siiUrteri kysymysten etecin-päln
yieinlstä, ei juutalaisina, ukrai­nalaisina,
yeii^lälsinä. suomalaisina,
vaan yhdessä Canadan ^öläisnaisten
l i i t on jäseiiinä. Öhjehnasta pidhnme
me suomalaiset huolen. Kahvit ja
syömiset järjestettiin yhteisesti; Jo­kaisella
oli paketti mukana tulles-siaan.
Ohjelman' suorituksen perästä
alettiin kokbu^; joka oli järjestetty,
että kuullaan tilirapororttl Neuvos­to-
Venäjälle lähetettävien edustajain
rahastemisefcsi ja virallisesti lopete­taan
keräys, 'koska meidän osuutem-meiidn
o n nyt tÄysl. E i siksi, että kä-slttäiämme
ettei lisä pahottalsl,
yasm Itim nyt on taasen midet r y n -
riisitykset, jcesa meidän TJiT-L. jä-^
petimme tämän eduslajarahaston ke­räämisen
j a olimme oikein niinkuin
tyytyväisiä, että me täällä Montre­alissa,
Jossa työttömyys on ollut niin
painava että ei älhakäari täällä us­koisi
että muualla olisi sen pahempi,
aimme kuitenkin kasaan tuon sie­voisen
kolmesataa dollaria. Rahas­tonhoitajan
i^i)örtlsia' ilmeni, että
kaikki joukkojärjestöt, puolueryh­mät
ija unio-osastat olivat koetta­neet
• paf^Äkkiisa • mukaan avustaa
Moni n a i s t o v ^ väittää, että hä?i
ei voi millään ketoolla edistää luok­kataistelua,
mutta minä uskon että
J(K jokainen taricohi tutkU kaikki
mahdollisuudet, JpUIa voisi o l l a hyö­dyksi
luokkataistelutyössä. . o i i n var­maan
huomaisi, eUä jpkaiselie löy­tää
meidän toveruustunnettamme.
Mikä olisi kauniimpaa kuin se, et­tä
olisi toveruus meidän työläisten
keskuudessa.
Toivomukseni olisi, että kehityk­semme
nousisi sille asteelle, että voi­simme
kohdella toisiamme kuin s i ­saria
ja veljiä. Niin silloin me vasta
ymmärtäisimme sanan: toveruus.
Hilma.
19
illSnsä, j a kuulisi korvillansa, j a ymmär-palajaisivat
ja minä parantaisin heitä,
'risan keskuudessa vallitsemassa. Mutta
t, n i i n pitää myös ihmisen pojan tule-
' n k u i n he niinä päivinä vedenpaisumuksen
joivat, naivat j a huolivat, hamaan siihen
i a r k k i i n sisälle meni. J a ei tietäneet en-
^tjis t u l i , j a o t t i pois k a i k k i : n i in pitää myös
%s oleman. Valvokaat siis, sillä ette tiedä
; herranne on i u l e v a . Mutta se tietäkäät:
täis, millä hetkellä varas on tuleva, k a i -
i sallisi kaivaa h u o n e t t a n s a . . . (Rykii vä-
) •
ISÄNTÄ
penkillä, ikäänkuin muistaen). Kas, ne
vieinättä aittaan. Tilikä sen tietää, vaik-
(Lähtee ulos, otettuaan lyhdyn uunin
S A A R N A M I E S
S A A R N A M I E S
Jet! N y t laulamme virrestä numero sata­an
neljännen värssyn.
j t , s o k i a i kuljemme harhateillä,
paimenettomat, ei k a i t s i j a t a meillä;
r r a , poikenneet olemme, miltei
olon kadotukseen.
j a M a i j u v i r r e n loputtua.)
EMÄNTÄ
iän taakse j a istukaa siellä hiljaa. Mis-
L I I S A .
j e t u a l a l l e P^ydjiiit taakse istumaan.).
Rakkaat sanankuulijat! Perkele on kiertämässä maailmaa,
etsien kenen hän saisi nielläkseen. Me näemme, että tämän van­han
pahan valta on vielä suuri, mutta sitä vastaan meidän on
taisteltava hengen, pyhän hengen aseilla, herra on meidän k i l -
penämme' j a häneen turvautumalla tulemme perkeleen vallan
voittamaan. Rukoilkaamme! (Kaikki kumartuvat syvään kuin
rukoilemaan.) Kiitetty olkoon jumala j a meidän herran Jeesuk­sen
isä, laupiuden isä j a kaiken lohdutuksen jumala. Auta
meitä taistelemaan perkeleen valtaa vastaan ja kukistamaan
hänet n i in ajassa kuin myöskin ijankaikkisuudessa. Olkoon k i i ­tetty
jumala, joka on meille voiton antanut meidän herramme
Jeesuksen kristuksen kautta. Amen.
OTTO
(on rukouksen aikana tullut hiljaa sisään j a seisahtanut kes­kelle
lattiata. Hän on mustannut kasvonsa tuntemattomiksi ja
laittanut päähänsä sarvet vanlioista lehmän sarvista. Puettuna
on hän nurinpäin käännettyyn t u r k k i i n , johon on kiinnitetty
vasikannahkasta leikattu häntä. Kädessään hänellä on lanta-taikko.
Kun saarnamies on lausunut sanan: "amen", jyristää
avoimesta ovesta näkyvä; M a t t i peltiä, joka kuuluu kuin "pitkäi-sen
jylinä". Samalla Otto sanoo mahdollisimman kolkolla ja
kuuluvalla äänellä): Tässä minä olen, jonka nimeä olette .tänä
iltana turhaan lausuneet.
K A I K K I
(nostavat päätään j a huomaavat " p i r u n " . Hetken katsovat sil­mät
tapillaan " p i r u u n " . Kauhistuttava hiljaisuus. Sitten " p i r u "
lyö talikon varrella lattiaan.)
OTTO
J a nyt mc taistelemme! (Syntyy sanoinkuvaamaton seka­melska,
jl - . i. ; . i, •.•-*nätä ovesta ulos.)
Heistä täytyy tulla tatetelevia toi­mitsijoita
lentolehtisten jakamisessa
tehtaissa, agitatsionityön tekemises­sä
tehtaissa ja talosta taloon kier­tämisessä,
' p u h u j i n a tehtaissa ja
muissa joukkokokouksissa, vallstlis-työn
tekemisessä sellaisissa imlolssa,
joissa on naisjäseniä, sekä myöskin
joukkojärjestöissä. Meidän tulee vfe-tää
nämä naisjäsenemme työ^ente-lyyn
työttömien keskuudessa j a y-rittämään
päästä kosketuksiin työt­tömien
naisten laajojen kerrosten
kanssa, tehtävä mikä tähän asti On
ollut melkehi kokonaan laUninlyö^
tynä.
Että puolueen naisjäsenten Ja sym-patlseeraajien
liikkeelle saaminen
el ole n l h i vaikea tehtävä kuin use­at
ajattelevat,] <m todistettavissa sen
mainion työn kautta, mitä naisemme
ovat tehneet naislähetystön lähettä­miseksi
Neuvostoliittoon. Vaikka
tässä työssä on epäilemättä ollut u -
seita puutteellisuuksiakinp niin se
seikka, että n i i n lyhyen ajan sisällä
saimme pidettyä n i i n monta konfe­renssia
j a k«rättyä yli $2.0(0 rahaa,
todistaa kuinka työläisnaiset voi­daan
iimostukselllsestl mobilisoida
vallankumoukspllislhi tehtäviin.'
Idässä myöskhi. Työläisten yhte-näisyysliiton
järjestämistyössä, oli­vat
naistoverimme (puolueenv nuo­risoliiton
sekä myöskin ei-puolueen
jälenet) huomattavina tekijöinä, tä­mä
ollen todistuksena siitä, että jos
nämä tehtävät otetaan kyllin va­kavalta
kaimalta, puolue voi saada
työläisnaiset liikkeelle. Puolueen teh­tävien
kasvaessa tällä aikakaudella,
erittäinkin Järjestymättömien jär-jestämistehtävissä
j a joukkojen Uik-keellesaamiseksi
imperialistista so­taa
vastaan j a Neuvostoliiton puo­lustamiseksi,
on tärkeätä että k a i k i s ­sa
huomattavissa paikoissa saadaan
puolueeseen toimivia naisjäseniä, silr
lä meidän ttrimivien työläisten i ^ u -
ryhmät on laajennettava kaUdQa.
rintamilla.
Meidän on uudelleen selvitettävä,
eitä ainoastaan piirivirastojen j a p i i ­rijärjestöjen
toimekkaalla osanotol-nalsjaostoja
tässä keräyksessä. Suo­malainen
p^veUjatarosasto j a nais*
Jaosto antoivat kumpikin $25 j a S. J .
$5. iteräslxnme listoilla/ iettä meidän
osuus tel^i kaikkiaan $79.35, joka
muutan o l i isoin summa mitä e r i kle-irybmät
olivat keränneet.
Jc^unen saria vielä tästä edustaja-rahastoon
suhtautiuinlsesta. Idällä
MoMrealissa, heti kuri siitä tuli pää-
't(fe,'\aftuttiin siihen tarmolla kiln-i
i i , I^öBkuskomitea kutsui koolle kon­ferenssini.
Edustajia ensimäiseaisä
koniferen^lssa oli 23, edustaen eri
naisjaestcy^a, unio-osastoja, joukko-järj^
töjä puolueryhmiä. Kaikki
edusteijat Odlyat/ yfedmieilsesti lähe­tystöt
kanpalifi. Konferensseja pi-detOin.
neijäi Eonenkiiin toinen kon-fereiissl
k u t ^ t t i i n ' k o o l l e .niin siliä
v ^ l n oli "Vapaudessa" keski-Onta-ricm
slhteeris^n lausmito, jonka s i ­sällöstä
me suomalaiset edustajat 11-
rMitlmme konf^reuK^ ja pahotte-liriime
sitä seikk,^,' että jos se alue
pldättäy^ keräyksestä, jossa ön
n i i n voimakkaita i naisjaostoja, nHri
tyy mahdollisuus mukana olla.
Itseopiskelun mahdollisuus <m jo­kaisella,
j a me jokainen d e m p e sen
tarpeessa, jodtin lähtiessämme Itse-opiskelim
tielle tuntuu, että se tie
on vaikeaa kulkea. Eonhjiolien, puut­teiden
Ja raskaan raadannan lisäksi
tulee eteemme ylelä Itseopiskelun a n ­kara
työ. Joka kaksinkertaiselta or­jalta,
työläisäidiltä. pakostakin Jää
hyvin väliälle. Mutta Joukossamme
on yksilöitä, joita ei orjuus yhtä ras­kaana
paina j a heillä on mahdolli­suus
itseopiskelun kautta kehittää
itseään j a voivat toivoa Joskus saa­vuttavansa
sen päämäärän, jonka,
lähtiessään itseopiskelun tielle, e-teensä
ovat asettaneet.
Myöskin ne toverit jotka ovat työs­sä
Ja kotona nlUi velvollisuuksilla
kuormitettuja, etteivät voi Itseopis­kelun
tieUe lähteä. heiUe on myöskin
asetettu työ luokkataistelurintamal-l
a . työ Joka on k y l l in suuri Ja tun­tuu
Joskus l i i a n k in raskaalta: heil­le
kuuluu lasten kasvatus, kasvattaa
uusia jäseniä uutta -yhteiskuntaa
varten. Olia mukana uuden yhtels-kuiman
luomistyössä, kasvattamalla
sille kunnollteia jäseniä. Tämä teh­tävä
on yhteisrintamalla langennut
työläisäidin osalle Ja myöskin tätä
tehtävää varten ori monen äidin koe­tettava
kasvattaa itseään, voidakseen
pareiriritin täyttää " tehtävän, jota
luoldciamme häneltä vaatii.
EL ainoastaan kotona lasten kas­vattajina,
vaan myöskin järjestö-toimiimassa
on meillä yhteinen teh­tävä,
jota jokainen koetamme koh­daltamme
kykymme riiukaan suorit­taa.
Liittymällä naisosastoihin täy­tämme
palkkamme siinä työrinta­massa,
mikä meille Järjestötoimin­nassa
kuulim.
Toverit! Ykäämme ajatelko niin,
että mitäpä minä yksilönä voin luok­kani
hyväksi tehdä. Muistakaamme,
että koko työväenluokka on 'kokoon­pantu
yksilöistä. J a me Joltainen yk­silö
omalta kohdaltamme lisäämme
sen luokan taistelutehoa, luokan, Jo­ka
vielä kahletesa viruii, mritta Jolla
on niin valoisa tulevaisuus. Mei­dän
onkin elettävä, j a tehtävä työtä
tulevaisuuden eteen. Naisosastojem-me
tehtävänä on kasvattaa jä koota
naisia tähän yhteistyöhön, kuta e-nemmän
saamme uusia Jäseniä jpuk-kooinme,
sitä hielpommaksi työmme
käy. M u t t a se ori n i i n vaikeaa juuri
se työ, saada j i u s i a jäseniä J j a var­s
i n k in osata jiitääi ri(B'uud6t*j|aeriet
jBmfcft>m~. Jos..^ satatmnm-maan.
Uselrihari tulee osastoomme
joku . uusi . jäsen, inutta " varsinkin
työväen asialle välinpitämättömät
henkilöt livahtavat ajanoipon kuin
varkain, kehenkään liuomas^mätta, _^ ^,
pois. J a sltteri kimi me hubriiaainme-toverimme tunte^^
S^ttomastl ^angetanm»
myöskin- Itsellemme, n i i n se
että me emme ole voineet pit
t a Joukossamme, emme ole
tuUeet n i i n hyvin aäo^ selas^
s i , että hän <disl tullut
sen. J<mkon pyriimöistä. johoi hän-kiri
öll liittynyt. Me luotamine su­lien,
että psihan sanom^btiä J»
kirjalliauutta saatavana, h a n k k * ^'
tietämättömät niistä Uetoa. Uutta se
<m jo nähty asia, että henköö Jo*^*
el ole työväen asiaan innostunut ei
vUtsi lukea myöskään ^^t-^
jallisuutta. S i i s toverit! Meidän täy­tyy
herättää henkilöitä. Jotka vielä
nukkuvat Ja ovat tietämättömyydes­sä.
J a minä olen vanna siitä, että
jokainen henkilö, joka ei ole vielä
paatunut riistäjä, vaan Jonka sydän
oikeutta rakastaa, liittyy meihin,
kuu me vain selitämme kuinka oikea
on se aate. jota me edustamme. J a
enQen kaikkea uskomme itse mitä
me toimitome. uskomme oikeuden
voittoon. .
Eikä sekään, että kykenemme p i ­tämään
Jäsenet joukossamme, riitä,
vaan täytyy aina myös uusia Jäse­niä
li^ä vetää mukaan. Sen Usäk-si.
että'kykenemme koossa pitämään
joukkomme, tulee joukkomme l i ­sääntyä
yhä. K u n kerran olemme
kasvattajan tehtävän ottaneet ko­dissa,
niin miksi emme voi samaa
tehdä järjestötyössä? N i i n — mutta
se o n paljon vaikeampaa kodin u l ­kopuolella,
tuntemattomien ihmisten
ketskuudessa, kuin kotona, oriiassa
lapsessa, lapsessa, jonka jcritalsen sy-dänkielen
me tunnemme Ja osaamme
hellien kosketella niitä. Eikä aina o-le
helppoa, eikä tuloksia tuottavaa
täplä 'työ kotonakaan, niin ' k u i n ka
me uskaltaisimme yrittää sen u l -
kopuölelia? Mutta jos^ kuitenkin
koettaisi!' Niin vaikealta kuta se
ttintuiikin ensin, n i i n siitä huolimat­t
a yrittäisimme vallata aatteellemme
jalansijaa edes siinä ympäristössä,
missä itse elämme. J a jos me todel­l
a " rakastamirie luojaamme yli
muun, n i i n me löydämme'^j^ sijan
aatteellemme lähimmäisemme- sydä­messä,
kun vaari osaamnö^^';^. oikeata
tietä sinne meninä. Me voinune olla
lählmälsellemme. ystävä, olkoonpa
hän vaikka huonokin ihminen, vaik­kapa
riicoksentekijäkin, siUä Ihmistä
emnie ainakaan kaikenlaisten ri­koksien
tähden voi vihata —. Rikosta
meidän tulee vihata j a koettaa tie-lastaa
ystävämme sen kahleista. E i
vihalla, vaan rakkaudella! Olemalla
hänelle ystävä, vpimp^e; pppisk timte-maati
hänet yhtä hyvin kuin oman
lapsemme ja sitten samalla tavalla
kylvää aat(£^mme taimia hänen,
k u i n lapsemiMkin sydämeen.
J a oipassftkhi toveripiirissämme
osastomme toimiimassa hyvä yhteis­iä'tay
«rmis on välttämä­tön,
yhdistävä side. ^ m a aate,
Ja taistoiu voi kyllä p i ä ^ kooggS'
kon; mutta vieläkhi paröiliiriat tu
lokset sen toiminnalle antaa hyv*
toverihenki. Jos ojamme lähemm'
yhden jäsenen poistuneen, pahoit­telemme
sitä kun ei ol^ jokaisella
innostusta näin hjrvän Ztölaxi eteen
työskennellä. Mutts ^ vJattelena-me
tarkemmin tätä aisiM j a puolu-mään
häntä erhelden.klu sattuessa,
n i i n yhteipen työinmekin tositoverin
k e r ^ l a onnistuu parernmin kuin a i ­van
ventovieraan. — Kh:kand.-lake-lalnen-se
tekee^ pahan h^tteri keräykselle.
Vaan nieldän entisE^ päätöstä se el
horjuttanut. Olimmeil edelleenkin lä­hetystön
kemialla, siiomalaiset n i i n -
kun toisetkin edustajliat. konferens­s
i n päätöksien ja suurriiMtelmien m u ­kaisesti
tplm.'-at kaikki, naisjaostot,
josta johtuikin, että me iiyyässä yh-teisymmärrykjeÄsä
vietimffie tämän
perhejiiiiliaranie, tyytyväisinä tähän
suureen jä kauaskantoiseen \rakenta-vaan
"työhön lujassa iisIcosSsa, että
tämä työ tulee kantamaan runsaan
sadon-
Kommunistisena tervehdy]
\
Kirkland Laken iyö-kerhosta
\
V o i sanoa, että kerhomme toi-,
miirta on ollut yleensä vilkasta.
Kokouksia on pidetty joka toinen
perjantai ja jäsenistö on ollut
osanotossaan kiitettävän säannöl-lisiä.
KokoDksissamme vallitseva
reipas toverillinen mieliala jä i n ­nokas
opiskelun halu vaikuttavat
jäsenistössä sen, ettei kukaan ha­l
u a öUa yhdestäkään kokouksesta
.poissa. J a tämä on jo tavallaan
yksi hyvä saavutus.
Opiskelnainpiston olemme koet­taneet
jätjestajj niin monipuoli-.
seksi kuin on riiahdolirsuus oUijt,
silmälläpitäen myös sitä,' että se
olisi ^tarkoitustaan vastaavaa' siinä
suhteessa, että se kehitys minkii
häiden kokousten avulla itsellemme
saamme, johtaisi meidät oppimaan
niitä velvollisuuksia mitkä työvä­enluokan
jäsenelle kuuluvat. Oh­jelmana
näissä kokouksissa' on oi.-
iut runoja, kertomuksia, lauluja,
puheita, itselaadittujia kirjoituksia
j a ilmapöytäkirjoja. Vuoron joka
toisessa kokouksessa olemme luke­neet
j a keskustelleet Icirjasta
"Kommunistfeeri Internatsiönalen
ohjelma."
Joka toisessa kokouksessa on
ollut keskustelu- t a i väittelykysy-mys.
Viime kokouksessa oli kes-kustelukysyiriykseri
aiheena nuori­son
j a varhaisnuorison kasvatus-
'työkysymys. J a se johti äidit va­kavaan
keskusteluun. Sillä se on
myös yksi päivän tärkeimpiä kysy­myksiä
meille, miten voimme kas-yattaa:
lapsistamme oman luokkam­me
puolustajia tällaisessa yhteis­kunnassa,
jossa porvarilliset koulut
j a elävätkuvat j a kirjallisuudet,
sekä kaikki mustatakkiset uskon­non
lietsojat tekevät kaiken voi­tavansa
nuorisoomme nähden, saa­dakseen
heistä porvarilliselle; y h ­teiskunnalle
nöyriä j a uskollisia
p a l v e l i j o i t a . '
Pitkän keskustelun jälkeen, t u ­limme
siihen päätökseen, että
meidän äitien, jotka eniten olem­me
lastemme kanssa yhdessä, t u l i si
ensinnäkin kehittää itsestämme n i in
tietoisia, että^voisimme selostaa
lapsillemme elämän todellisuudeii
j a nykyisen yhteiskunnan tarkoi­tuksen
j a sen nurinkurisuuden, ja.
saada lapsemme jo niin varhain
k u i n s u i i ^ r i on mahdollista, vähän
kerrallaan ymmärtämään työväen­luokan
pyrkimykset j a päämää­rän.
Kerhoomme ön viimeaikoina l i -
säänt3myt koko joukon uUsia jäse­niä.
J a s en tähden päätimnie etum­me
pitäisi kesälomaa ollenkaan,
vaan nurastamme eteenpäin opin
:tiellä, joskaan ei loistavan nope­asti,
mutta kuitenkin varmasti.
S i i s tervetuloa vaan jonkkoomme.
lisää uusia jäseniä, kenellä vain
fsuinkin on täalsuul^ ^siihen. Ei
)Oppi ojaan kaada. J a meiltä n a i -
fsilta myös vaaditaan Inokkatie-t
o i s t a kehitystä jo. "lastemme]^,
kasvatuksen, tähden- .
Kerhon poolcstJai
Y k s i kerhon jäseA.
Kirjelmä Kirkland
Lakelta
S^sten ja orpojen pniriesta!
Ajatukseni liitelee siellä kaukana
valkoisessa Suomessa, missä työläis-luokkaan
kuuluvien osana on ainai­nen
vaino ja kidutus. K u i n k a pal­j
o n ovatkaan" lie saaneet kärsiä sitä
'Ja kuhika kauan se kestää yhä?
Vanhemmat toverit ovat jo kyllä
siihen" tottuneet, vaan ne pienokai­set,
"jotka ovat jääneet vanhemmis­taan
silloin k u n se" suuri "puhcUstus"
tapahtui, ovat saaneet koko ajan kär
siä kaikenlaista v l h a i , raivon Ja kos­ton
puirkauksla, vieläpä ruumiillista-k
i r i rangaistusta. Mitä kaikkea he
tästä oppivatkaan muuta, niin a i ­nakin
rautaisen luonteen pprvaristoa
j a sen luokan jäseniä vastaan. Jotka
heitä kiduttavat. Porvaristo huo­maamattaan
kasvattaa heissä vihaa
itseään j a koko kapitalistista järjes­telmää
vastaan. Meitä on paljon
täällä Canadassakin, jotka olemme
kokeneet ne ajat, emmekä me sai­si
kaskaan unhoittaa heitä, taistelu-toveriemme
lapsia, nimittäin puna-orpoja,
jotka monetkin ilman isän
t a i äidin tai molempien hoivaa vail­l
a ' kasvajat ja varttiiva.t uuteen tais­teluun.'
IlÄiilstamalla heitä, se samal­l
a ikäänkuin kasvattaa meitä yh­teen
.ja valmistaa sitä tulevaisuutta
kohti johon me pyrimme.
SUs k a i y d ayustainaan, v a i l ^ pa
pienelläkin rahaeräJlä, puna-orpo-j
« i ke^koteja Suomessa. K u n me
täältä lähetämme edes vähemriiän-k
i n . n i i n se jo siellä on suiffesta
rijeriätyksestä.
Samaliia niyöskhi pyydän huoma­uttaa
" n i i l l e "rakkaille" avlomlehiUe,
jotka koiconaan. unhoittavat lapsensa
j a v^hiionsa sinne kurjaan synnyln-mäatem.
että ottaisivat tutkittavak­seen
sydämellään, onko oikein, että
lapset saavat kärsiä puutetta stellä
missä eläminen muutenkin «m a i ­van"
niahdoton, sensijaan kun vel­vollisuutensa
unhoittanut ^ ^*
räliästää rahiansa täällä jos h ^ on
nim. sattunut edes saamaan työtä.
Ajattelija.
K.