Vapaus, March 20, 1924

              &m2 /
£ A P A U S
gnomalaisen työväestön länenkanattaja, flme»-
•nr Sadboryas», Oat. jok& tiistai, torstai ja laoantaL
ONNI SAABI- • S. G . ' N E I L ;
Vastaava Toimitnaauulainen j
V X P A U S '
( L i b e r t y )
Tfae only ornran of Finnish Workers in Canada. P nK
Ittbed in Sudbury, Ont. every Taesday» Tborsday and
Satnrday.
Advertisiflsr rate» 40c per eol. fneh. Minimam «barjre
:for sinsile insertion 75e. Discount on standing advertise-aent.
Tbe Vapaus is the best advertisine mediam amontc
the Finniah People in Canada. .
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty ~Baildinfi;
)Lorne S t , Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury.
9) Lisaksi omaksuttiin sellainen yksipuolinen ja
väärä käsitys, että k£ski'5aksal3isten asemien puolustuk­sesta
voitiin ilman muuta siirtyä ratkaisevaan taiste»
luun. ' Saksin tappiolla oli sen vuoksi seurauksenaan
kaikkialla huomattava hämminki.
Saksan proletaarisen vallankumouksen lokakuun tap­pio
ei kuitenkaan merkinnyt maan kapitalismin vakau­tumista.'
Päinvastoin osottavat kaikki meHcit, että lä-,
himmät • kui^udet tuoVat mukanaan^ j^ä rajumman
Torstaina, maaliflkmm 20 p« — Hmr, March 20
Timmmsm
kribin kärjistymisen valtaisinc proletaarisine joukko-taisteluineen.
TILAUSHINNAT;
Canadaan yksi vk. f4.00.'j}noli vk. |2.25< koime kk.
tl.50 j a y k d kk. 75e.
Yhdysvaltoihin ja Soomeen, yksi vk. $5.50. pocli vk,
•3.00 j a kolme kk.ll.76. * /
Tilauksia, joit^ ei seuraa raha. ei tulla lähettämään
jpaitsi asiamiesten joilla on takaukset v
Tiistain lehteen aijotnt Umotnkset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan
lain lehteen torstaina kello 8. , " . • • ' -
Ilmptushints kerrap jnlaistufsta ilmotuksista 40e
Balstatuuraalta. Suurista ittiiotoksista sekä ilmotuksista.
Joiden tekstiä'ei joka kerta ptanteta, apnetaan tuntuva
alennus. E^uoloilmotnkiiet 12.00 kerta ja* SOc lisää jokai,
telta muistovärsyltä. Nimenmuntosilmotukset 50e kerta,
11.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta,
18.00'kaksi kertaa. Syntyniäilmotukset $1.00 kerta. Ha-lutaantieto-
Ja oco»(pnmotuk«et BOc kerta. $1,00 kolme
kertaa. Tllanäisilmotuksista uitääraha seurata mukana.
. -Jo» ette milloin tahnnan. saa va<«t8usta ^ensimaiseen
kirjpPTenne. kir^nttakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
SOOP"'lf««»na rJmoJI'»
T -O ir»-NA5JTO T.likkeenhoftaifl.
^ ' T?/.»»Jrf«./>•» ,«t the Poflt Office Dpnartment. Ottawa,
Kullan ryöppy
' fVAjols Ontarion kafvoskapitalistit iloitsevht'ja n*©-
muilievat kultaisen vasikan ympärillä. Kulta-, hopea-ja-
nikkelikaivokset tuottavat huikeita voikoja. Ja jos'
lillaiirta jflftkuu, niin seuraavien vuosien saalis \u\eef
viemään voiton kaikista edellisistä. * ,
Niinpä Timminsin_ kultakentillä sijaitsevan Ncln-tyre-
Porcupiiw kultakaivoksen puhdas vuosivoitto . sen
prosenttiin^ Niin suurta riistosaalisla ei tunneta vielä
koko historiassa. Tämän kaivoksen myllyssä puhdis
tetaan kuhaoforia keskimäärin tuhannen tonnia päiväs
sä ja' jokaiselta tonnilta saa yhtiö oman raporttinsa ntu
.kaan viisi 'dollaria puhdasta voittoa. Todellisuudessa
nousee voitto paljon suuremmaksi, jos otetaan lukuun
kaikki korjaukset ja laajennukset, joihin yhtiö kermoo
ensin suuren osan tuloista/fa joita verojen ja muiden
Taittamiseksi ei merkitä Voitoksi.
:()ntarionkaivo8paroonien''käytettävissä pn täl]$ ker
^taa työvoima^ jolla ei ole ollenkaan >oman tuotantoa!an:
' M Taloudellinen Järjestymättomyys on mel
kein' nollassa. Siksipä itse kaivosyhtiöiden raporteissa
nakee« usemhuomautulcsia kuinka edullisella kannalla
kanrosteoIUsuus.iTykyaän on,'kun'tyofettelot eivät ole
r ,sita.^häiritsemässä.'. Työläisiä .voidaan 'riistää mietin
m$änn ja pitää työehdot vihcliäisyyden alimmassa ra­jassa.
• ' . ^.
) f Ontarion kaivostyöläisten
tanut huutava laiminlyönti, ketä'hänestä sitten voita-
: iiee^
Biys oh |o järjestyneiden työläisten huomiota vaatinu^,
iiii;ä'on^ Ontarion kaivostyöläisten järjiestäminen asia,
jota ei Toida enääir pitemmälle millään sivuuttaa., Työ
^ on' saatava alkuun muodpssa taikka toisessa, mutta jolca
tapauksissa sellaisilla piirustuksilla, että kaivoslyöläis-^
ten järjestön rakentaminen ei jää ""enään sattuman va
Taan. ^Herkules on jo^Uiankin^^^^k^
Tiferessä. '
:.• Canadan Työläispuolueen ^uoin.
J ä r j . Sudburyn Osaston Voimistelu­j
a XJrheilnaeura «Kisa» aärjesti vii­me
sunnuntaina yleiset j a ' Spdburyn
piirin saomalaisten roimisteluseurQ-
»jen väliset hiihtoltilpaiiat Kamsay-järven
jäällä, .iSudburyn kauppalan
laidasa. ' »
^ , (Kilpailtava matka oli miehille 5
Järeä ja oikonen on työväen totuus, buoraan ja maUia sekä iäisille noin yksi maili,
uhkaavasti haastaa se kaikille riistäjille, kaikille ve- Kilpailut alkoivat klo 13 i p . '
Totuuden taistelija
Suiiret hiihtokilpailut
Sudburyssa
renimijöille ja murhjiajflle: «Pois tieltä, jne murram­me
kaiileemme! Teidän ttAonne— meidän kukoistuk^
semme ja nousumme, ie — mitätön rosvojoukka, me
— satamiljoonainen työlansa». ,•.
N^in kirjottaa Venäjän sähköistämisen* johtaja,
pröf. Krischenovski Leninistä, joka oli työväen totuu­den
paras esitaistelija. Hän ei koskaan eikä missään
oloissa karttanut totuutta, kuinka karvas se olikin ja
ketä tahansa hänen Jähimmistään se koski. Mäiin
asiaan tarttuikin, hän sitkeästi, inttAimoiseati, mitään
ponnistuksia säästämättä tunkeutui sen ytimeen. Hän
ei suvainnut minkäänlaista tosiasiain peittelemistä hy­villä
tarkoituksilla, varsinkaan silloin kuin täyden to­tuuden
tietäminen oli välttämätöntä lyöväenluokalle,
Oikosena ja tai^ckana, lahjomattomana ja päättävänä
pysyi hän hievahtamalla-^vartiopaikallaan proletaarisen
taistelun rintamalla — sellainen oli kallis Iljitshimme^
Huuteif oli hauska havaita, että
näin siirtolaisina on joukkoomme
kohotput korkea urheilulnnostus.
Vaikka tuskin lSyti'nee suonfalais-ia,
joka ei osaisi hiihtää. Silti kal­paa
hiihto järkiperäistä haigottelua.
vaikka sitä vähän osaisikln, voidak­seen
oi>pia hiihtämään vaivattomasti
nautinnokseen. Joukossamme järjes­tetyt
kilpailut ovat omiansa anta­maan
hyviä"~sysäyksiä jalon Jiiihto-urheilumme
kehitykselle. iSitä todis­taa
nämäkin kilpailut Yleisöä oli
paljon j a innostus korkealla.
5 mailin matkan alkaessa, asettui
9 miestä (lähtöviivalle, josta he läh-tomerkin
saatuaan pyrähtivät yhte­nä
ryöppynä matkalle.
Heti alussa syöksyy johtoon A i ­san
» iRaino (Seppälä • toisten seura­tessa
tiukasti kintereillä. Ensimäi-seltä
murtomaa peräiseltä, noin 1
2/3 pitkältä kierrokselta " palattua,
on Seppälä noin 100 yardia edellä
toisia. S. näyttikin hiihtäjänä ole­van
omaa luokkaansa «lykkien» ta­saisesti
ja sulavasti. Toisena näh­dään
•dKisan» iS. O. Neil, kintereil­lään
Lehtoranta, Reinikainen jne.
Toisella ikierroksella on S. pidentä-l
i y t <kaulaa>, josta nähdään hänen
Siaksan kommunistien tappion ^yyt
, Saksan, kommunistipuolueen keskushallinnon jäsen­ten
enemmistö bn kirjelmässä, ^*oka todistaa varsin ter­veitä'
itsekritiikkiä^ määritellyt lokakuisen tappion ai­heuttaneet
viAeet ja erehdykset seuraavaan tapaan:
,1) Ei ymmärretty ajoissa proletaaristen joukkotais»
telujen merkitystä Ruhrilla, Ylä-Sleesiassa ja Cuno
. ltdcossa ja jäteltim sbn vuoksi suorittamatta näiden ta­pahtumain
edellyttämä kojjaus tilanteen, arvioinnissa.
Nämä; tapahtumat.todistivat itsessään juurta voiman
:li8äystä Saksan työväenluokan päättäväisyydessä ja tah
t "dossa. j
2) Aina Cunokaudesta lähtien olisi pitänyt sy^te-
\_ tnaattisestt jouduttaa sotilaallisia valmisteluja. '
3) Puolue vastusti haijakt^akoita sen sijaan, että
olisi edistänyt niitä jakytkenyt ne proletariaatin dikta-
7:7 tuurista käy!ävään taisteluun. Puolue löi niin ikään
; laimin spentää yhteisrintaman elimiä — tästä syystä
'pidettiin kamppailua melkein yksinomaan puoluetais-
' teluna.' ^
. 4) Huomattava viihe tehtiin myös takertumalla sii­hen
hariialuuloon, että, vasemmistososialistit mielivät
taistella kommunistien kanssa. . ^
5) , Puolue löi laimin käyttää vallankumouksellisesti
hyväkseen valla-asemiaan eri maahallttuksissa.
6) Päävirhe tehtiin kuitenkin strateegisessa asette­lussa,
siinä, että -oteltiin yksinomaan lukuun itse loppu-tabtelu
(poliittisen vallan valtaus) ja lyötiin laimin
sekä haitattiin taistelua hetken-vaatimuksista erikofeine
;.edellytyksineen ja vähemmän tehoMcaine taistelukeino
neen ja -metoodeineen. '
7) Tämän päävirheen^ takia määriteltiin voimasuh­teet
summittaisesti olematta ^istä täysin tietoisia ja ko-
: ettelematta niitä. Voimasuhteiden todellinen arviointi
Ja lopputaistelun ajankohdan määrääminen voi tapah­tua
vain taistelun kautta. ^ •
8) ,Edfelleen yliarvioitiin käytettävissä olleiden tais­teluvälineiden
maarä, kun taas väheksyttiin etujoukko­jen
faisteluvoimaa ja lärau^talaa.
Eräs taantuniuksen tuhkapisto
TyönMJtajat kaikkialla ovat viime vuosina pyrkineet,
pitentämään työaikaa. Saksan työläisten, etenkin Ruh-rin
työläisten epätoivoinen taistelu työajan entisellään
säilyttämiseksi, on jo kaikille tunnettua. ^
Myöskin Sveitsissä on-kysymyi.8-tunnin työpäivän
pitehtämiseslä ollut vireillä /pitemmän aikaa. Sen jäl­keen
kilin yhdessä maassa — muka teollisuuden kilpai-
•luk^vyttÖmyyden varjolla — työpäivä ,on saatu V^^f^-Ulii^^risl"ylrms^^\. "MylSdn^NeU
netyksi, seuraa aiija toisissa maissa samat pyrkimykset ..... . .
— myöskin teollisuuden kilpailukyvyttömyyden nimes-,
sa ja «kun muuallakin työpäivää on pitennetty». Niin
Sveitsissäkin.
Liittoneuvosto teki nimittäin ehdotuksen, että teol-j
lisuuden karjoitt^ajille annettaisiin mahdollisuus lähinr
nä iseuraavien kolmen vuoden aikana ottaa ,'^ytäntöön
Jaissa säädetyn 48-tunti8en työviikon sijaan S4-tuntinen.
Molenunat edustajakamarit joissa ,on porvarillinen
cnemmislö, hyväksyivät luonnollisesti' ehdotuksen.
Sosialistiset ja kommunistiset puolueet .vastustivat
kuitenkin pontevasti työajan pitentämispyrkimyksiä. He
saivat kannatusta myöskin eräiltä porvarien ryhmiltä.
Tälönpbifcaispuörue, enemmistö katolilaisista ja kaikki
tJsänttnfauksellisiSt ainekset taas ehdotuksen hyväksyivät.
Asiasta toimitettiin kansanäänestys. Xänestylaen
tuloksena oli,-että työajan pitentämistä tarkoittava eh­dotus
tuli hylätyksi huomattavalla äänten enemmistöllä,
Tieto Oli Välttämätön
Jos te tahdotte menestyksellisesti työskennellä työ^
Väehliikkeen hyväksi, niin täytyy teidän tuntea työvä­enliikettä
j a sosialismia. Jos te haluatte tehdä toisista
kykeneviä työskentelijöitä, oi^ heidänkin ymmärrettä­vä.
Teidän täytyy tietää, ei "ainoastaan sosialistien lau­selmat
ja väitteet, vaan myöskin vastustajain väitteet
j a teidän täytyy osata vastata käiMdin niihin. Teidän
täytyy tuntea yhteiskuntalaitosten historiallinen kehitys,
^iten kaikki on kehittyny^ähän asti j a miten tämän
kehityksen välttämätön jatko ofi sosialismi.— kommu­nismi.
TeidSn^ tulee/tietää, miten kapitalismi kehittyi
j a miten vasta sitten kun se oli voimassa, luotiin por­varillinen
talou8tiöde,v jonka tarkoitus on puolustaa
kapitalismia ja antaa tieteellinen oikeutus sille, jolla
ei' ole muuta perustusta kuin sola, eikä anuuta oikeutta
kuin raaka väkivalta. ^Teidän täytyy:: oppia tuntemaan,
näiden tieteilijäin väitefmät ja pystyä kumoamaan hei­dät
omilla .aseillaan. Teidän tulee käsittää; miten
yksityisen Tolton palvelukseen ovat nakatut esineet ja
ai^vot, jotka työväenluokka on luonut ja< luonto anta­nut,
ja jotka elämän oikeudella kuuluvat tuottajille.
Te ette ainoastaan saa pystyä niin sanomaanj v ^ n
teidän täytyy myös elävästi käsittää, että niin on asian-,
laita ja myös se, yniksi se niin on, sdcä se, että kapi­talismi
on maailman kuritusruoska, mutta sosialism
ihmiskunnan pelastaja. Tämän kaiken käsittämiseks
täytyy teidän paljon opiskella.
on kyllästynyt matkaseuraan ja jät­tänyt
toiset; kauaksi jäilkeensä. Vii­meiseltä
kierrokselta saapuessa ,on
Seppälä jättänyt toiset näkymättö­miin,
saapuen maaliin ylivoimaisena
voittajana. Neil on jättänyt kolmat­ta
miestä toista minuuttia, saapuen
maaliin'- varmana kakkosena. Kol­mannesta'
tilasta on tuima ottelu
Jjelitorannan ja Reinikaisen välillä,
(jonka iR. aivan > Hopussa ratkaisee e-dukseen,
vieden^olmannen palkin-
''non Beaver Lakelle,^ Pikku v väliai­kojen
perästä on loputkin saapuneet
maaliin. ^ '
Naisten - hiihtoon, otti osaa 6, jo­ka
on oloihin nähden kaunis luku.
Teeskentelevä porvarismaailmä
tuomarina'
Ranskalaisten kyntömiesten lehdessä, Lä Voix Pay-sanne,
pannaan jnerkille,' kuirika eräissä kapitalistileh-dissä
(eikä yksistään niissä!) vielä aivanJviime aikoi-nakin
moitittiin Leniniä julmaksi ja kyynilliseksi. Ja
kuitenkin ovat kaikki, jotka ovat käyneet työläisten Ve^
näjällä; yksimielisesti myöntäneet, ettei kukaan ollut
siellä .niin kansan rakastama kuin Lenin. Ja miksi?
Juuri hyvyytensä tähden. ' «Hän on niin hyvä», sanoi­vat
rahvaan ihmiset Mutta mitä tulee Europan kapi-tdlisteihin,'
ovat he itse yhtä julmia kuin tekopyhiä. He»
ryöstävät miljc^onat puti puhtaiksi ja viskaavat sitten
rovon köyhille kuin koirille luun.^ Maailmansodassa
teurastuttivat he miljoonia ihmisiä, ja maksavat näiden
omaisille jonkun satasen vuodessa taikka ei mitään. Ko­konaisten
kansojen menehtyessä puutteeseen ja kärsi­myksiin,
mässäävät he yltäkylläisyydessä. Kun sett si­jaan
Leninille merkitsi työtätekevä kansa kaUckea kai-kessa.
Itseltaau iran kiela kaacen,''^elae9 ja kaoHen
toisten hyvaksiT ^
vola osottautui olevan; yläpuolella
toisia, hiihtäen mainiosti. JKatie Saar.
Ti .hiihti myöskin hyvin, saapuen
toisena perille.. (Kolmanneksi (Maria
Lehto. Neljäntenä 'Henni Simonen
ija • viidentenä Taimi Valo." .
Seurojen välisen jbukkuepalkin-non
voitti «Kisa» .3 .miehen yhteen-laskötuUa
ajalla, aika 2 tunt 11
sek. Toisena «Jehu» Beaver Lake,
ajalla 2 tunt. i 9 min;"" 7 sek.- Lo­pullinen
tulosluettelo yksityispal-kinnoista:
.
I : Miesten 5 mailia.
1~ palk. Raino Seppälä «iKisa» Sud­bury,
aika 36.13 min.
II palk. S.' G. Neil ie^sa»^ aika
41.13 min. ,
ni palk. Aate Reinikainen, «Jehu»
'/^ Beaver Lake, aika 42.14.
IV Aug. Lehtoranta', aika 42.25.
V A. Salminen -«Kisa», aika 42.45
_^ Naisten, 1 maili.,
I palk. Hilda Le.VöIai aika. 11.33 m.
H palk! Katie Saari,» aika 12.31 m.
ra pailk. Maria Lehto, aika 13.28 m.
rv Henni Simonen, aika 15.12 m.
V Taimi Valo, aika 17.40 m.
Leo K.
loudellisen järjestäytymisen eteen.
Tämä tarkoittaa .yhtä hyvän metsä-kuin
kaivostyöläisiäkin. Ja että tä­hän
'tgröhön tarvittavat varat kerät­täisiin
iltamien pidolla ja osa kor­vattaisiin
alueen kassasta, samall^
kertaa pitäisi saada avustusta suo­malaiselta
kieli järjestöltä ja yleis­puolueelta,
' ,
Olisi toivottava, että erikoisesti
tarkoitukseen sopivalla ajalla järjes­tettäisiin
Sudburyn alueelle kahdeq
tahi kolmen viikon kurssit "Alueel­le
on nykyisin tullut suuret määrät
väkeä, joiden luokkakatsomukset ei­vät
ole varsin : loistavat ja-samalla
kertaa, kuin aineen tohnitsljakyvyt
ovat huomattavan vähäiset, olisi
tällä toimenpiteellä mahdollisuus l i ­sätä
alueemme työskentelykykyjä
käytönnöUiseasä ja peniaatetyösken-telyyn
nähden.
.. Ehdotetaan, että tulevassa edus­tajakokouksessa
otetaan ja järtjeste-tään
pätevä ja suunnitelman mukai­nen
valisti^yöskentely maatalou­dessa
elävien köyhälistöläisten kes­kuuteen,
opastamalla heitä puolue
ja paikallistyöskentelyssä, sekä sen
lisäksi määrättäisiin varma kanta
nykyisiin maanviljelysryhmittymiin
nähden.
Wanup Ont Osaston puolesta,
Alustnstomikun ta.
Toronton uutisia
Menneitä, huveja.. Paikkakunnalla
oievat suomalaiset työttömät toimi­vat
iltaman seuran huoneus.tolla
maaliskuun 13 päivä, jotka kaikin­puolin
onnistuivat kiitettävästi. 'Ylei­söä
oli niin paljon, että seuran
omistama avara huoneusto näyttäy­tyi
ahtaaksi. Esitetty ohjelma oli
myös • tavallisuudesta poikkeavaa.
Erikoisen suosion osakseen sai- hel­sinkiläiset
toverit, jotka esittivät pi-lalauluikai
se"pitetlyjä esityksiä > Hel­singissä
ja muualla Suomessa val­lalla''
olevista valkaisijoista ja nii­den
meiningeistä. Iltamasta saaduil­la
varoilla: avustetaan suuremmassa
puutteessa olevia' tovereita.
'Paikkakunnalle saapuu miltei jo­kainen
päivä uusia tulokkaita Suo­mesta
ja poikkeuksetta joutuvat he
toistaiseksi olemaan työttömänä,
sillä kaupungissa' alkavat kesätyöt
eivät oie vielä alkaneet, joten ne
työläistoverit jotka matkansa jäl­keen
joutuvat viikkoja ja kuukau­siakin
olemaan työttömänä, joutuvat
armotta puutteeseen,-sillä- yleensä
työläiset, kun joutuvat tekemään
taus on usein: «Siinä, parjataan
IWWrtä.>. Kirja on ensikerran jul­kaistu
/v. 1884, ä i s 21 vuotta en-enempikin
kyllä saisi olla. Hilda Le- »lainkin pitkiä matkoja, ovat pako-
•••• • „ •
rmijarjestojen
asioita
ALUSTUKSIA:
Wanupin - osaston alustuksia Sudbu­ryn
alueen kokoukselle:
Vapauden arvostelussa osaston
'toivomus on, e t t ä niin toimittajien
kuin johtokunnankin taholta pidet­täisiin
tarkempaa ' huolta lehden
kansainvälisestä kannasta. Sillä mi
käli viime vuotinen toimitustapa tu­lee
fcyseeseen,^ n i i a periaatteelliselta
näkökannalta olisi lehdessä ollut ta­vattoman
paljon toivomisen varaa;
Lausuttiin toivomuksena; että jär­jestössä
vallitsevaa Teroitusta koe­teltaisiin
tavalla tahi toisella alen-taaj
sillä mikäli maanviljelysaluei­den
osastot ovat kysymyksessä, niin
nykyinen, verorasitus on monta "ker­taa
osoittautunut liian raskaaksi.
Jos piisi mahdollisuuksia sen alen­tamiseksi,
niin voitasiin toivoa, että
jäsenmäärä voidaan alennettujen
verojen vallitessa"^ kohottaa.
Olisi tehtävä mahdollimnman paH-tetut
käyttämään omistamansa pik-kuvarafviimeistä
senttiä myöten jo
matkustamiseen, ja hyvin lukuisat
ovat nfe työläiset, jotka matkakus­tannuksiin
tarvittavat varat joutu­vat
toisilta lainaamaan, joten ar­vaamattomat
'ovat ne - huolet; jotka
heillä on , keitettävissä Lisäksi on
vielä useilla perheet jäänyt huoltoa
vaille kotimaahan, joten paikkakun­nalla;
olevpt toverit kohdistakaa
kaikki huomio toveriemme avusta­miseksi,
tiedottakaa i^ipymättä jo­kainen-
avustuskomitealle, ken ta­hansa
sattuu tietämään mahdolli­suuksia
työpaikan saannista, sillä
tehokkain apu on saada työtä. Lu­kemattomat
heistä, miltei jokainen
ovat saaneet kestää kotimaassa val­lalla
olevasta . <sorakuoppa»-sivistyk-sestä
raskaan annoksen, joten kai­killa,
l^einoin avustakaamme heitä
paljon kärsineitä, tänne uusiin oloi­hin
saapuneita edessä olevista vai­keuksista.
Tulevia hoveja. Lauantaina 22 ja
sunnuntaina 23 päivä tk. toimii
arvokkaat juhlat paikkakunnan suo­malainen
ja englanninkielinen osas­to
.yhdessä suomalaisen seuran hup-neustolla
arvokkaalla jä ^.monipuoii-la
ohjelmalla, joten jokainen .muis­takoon
saapua t ä h ^ tilaisuuteen.
Ohjelma .suurelta osaltaan suorite­taan
suomenkielellä, ei|kä tilaisuu­teen
kanneta tavallisuudesta . poik­keavaa
sisäänpääsyä, huolimatta
vaikka juhlat. pidetään kaksipäiväi­set.
Vakavamman ohjelpaan- suori­tukselle
varataan sunnuntai ilta, jo­ten
riittävästi jää aikaa tanssille
lauantai illasta. Siis saavutaampa
joukolla. SaaduUla varoilla ediste­tään
puolueemme- englanninkielisen
j a suomenkielisen valistustyön te­koa.
— I—i. .
Kiertävän matkaker­tomus
Koska monet toverit ovat haluk­kaat
kuulemaan, että kuinka ovat
asiat siellä kaikkialla' missä olen
kierrellyt, niin teen niistä vähän
servää.
rienkäin IWW on perustettu. vSamal
la.^tavalla saa .usein vastauksen kun
on kysymys «Könminnistiseii'Mani­festin
» sisällöstä tai m i s t ä , Idrjasta.
tahansa. He oVst vielä niin tietä­mättömiä,
että eivät: tiedä mistä
tietoisuutta voidaan saada. Ihmiset
oUessaan tällä asteella, eivät ^ o i
päättää mistään k^ymyksestä ilman
ennakkoluuloa. He ovat, valmiit us­komaan,
kaiken, sen mitä heidän toi-mitsijanJsa
sanovat - -
Olen kämpillä taas tebnyt kir-jakauppaa
miesten kanssa, jotia o-vat
lWW:n^ kannat^ia. He ovat
sitä joukkoa joka JbdTuaa tutustua
työväenliadceeseen. "keskustelut A3-
goman linjaUa melkein poikkeukset-,
ta olivat rauhallisia. Ottaen 'huo-mibyn
sen, että .Algoman linjalla
työläbiä, kuuluu kaiteen imioon, oa
siellä-suurempi • osa työläisiä, jot­ka
eivät kuulu, mihi;ii|än unioon.
Siksipä olisi työläisten pyrittävä
kasvattamaan - tietoisuuttaan. .Algo­man
linjalla löytyy paljon iyöläisto-yereita,
jotka joivat tehds (selvää
toisille työläisille siitä, että mitenr
kä välttämätöntä ön järjestyä. Nyt
taas. kun metsätyöt ovat; lopussa
tälle talvellfe, :on tj^öläisten muis­tettava
kartuttaa tietojaan ja en-,
si syksjmä meidän o-- oltava- paljon
n^remmin Järjestäytyneitä, kuin mi­tä
me nyt n)lemme. Oii väärin se,
että'.- me emme täytä velvollisuuk-*
siamme luokkaamme kohtaap.- Meis­tä
työläisistä riippuu kalkki'tämän
järjestelmän ' rikoksellinen'. ja mur­haava
työläisten kiduttaminen. Me
voimme luoda paremman järjestal-män
ainoastaan oman luolkkavoi­mamme
avulla.
- Pohjois-Ontarion' metsätyöläiset
.ovat paljon huononimissa oloissa
kuin Algoman. ^ämpäl^ ovat pienet
ja likaiset ruoka huonoa ja-työn­antajat
ovat. täydellisesti \piäärää-jinä
kaikessa;, Työläiset ovat suu­rimmalta
osalta tyytyväisiä oloihin­sa.
Muutamilla kämpillä tapasin työ­l
i s i ä , jotka olivat sitä mieltä, että
heidän suurin vihollisensa on kom­munistinen
kirjallisuus. Tämä kai
antaa selvän kuvauksen siitä, miSsi
työolot ovat huonot Työläiset ovat
vailla luokkatietoisuutta. On tosin
osa metsämiehiä, jotka täälläkin tie­tävät
luokkataistelun tarpeellisuu­den
- j ä ovat aBcaheet järjestämis-työn.
He kuuluvat kahteen tai kol­meen
; unioon, Canadan metsätyöläis-ten
unioon kuuluvat tiöläisel muo-jjostavat,
täälläkin joukon, joka pyr­kii
yhteisrintaman rakentamiseen
kaikkien eri järjestöjen kanssa. He
ovat tietoisia siitä, että taistelu
tulee tapahtumaan - työn ja^ pääoman
«rälillä. He' käsittävät,^ e t t ä ' siinä
tehtävässä tarvitaan koko sorretun
luokan voimat. '
Kaivoiikylissä on W. P; osastot
tavallisen ripeässä rtolminnassa.
Uriiokysymys . on mdkein al^
Työläiset eivät- vielä "käsitä järjes­täytymiset
välttämättömyyttä.
- Olisi jo aika pohjois-Oritariori
kaivostyöläistenkin järjestäytyä. He
nost^at äuuret rikkaudet työnanta--
jalup«alle. j a - itse; saavat o^^seeh
ptratteenisenrtöimecfntulon. Toimi­kaa
vluöldcämme oelastamisefa^ siitä
•kurjuudesta mihin kapiitaliatinen
järjestelmä on sen jöhtnut' o
Juoppous j a korttipfei' ovat täällä
kaikilla kaivos- jä kämppäalueilla
suurissa inäärih häiritsemässä yh­teistoimintaakin^
' ]-\r
Sitten suuret jou&p^ järgestymät-tömiä
työläisiä, pn vajonnut ' h i in
alasC' alkohoolin /turmelemana, "että
heip*T el. ole mitään ;toivoatyö-väehlupkaile,
Kaikki nämä, ''paheet
voidaan poistaa vasta sitten kun
niiden syyt oU poistettu. Työläiset
kautta Canadan,: luokkataistelu kut­suu
rmeitä,, seuratkaamme sitä kut­sua.
«Meillä ei -ple muuta - menetet­tävää
kuin IkaMeemme.inutta koko
maailma voitettava.»! •
Iiöpuksi olkoon sanottu, että jos
se kirjallisuus mitä- levitin ikahden
kuukauden aikana, käytetään oikejn,
niin se, on . suuresta merkityksestä
suomalaisten tietoisuuden kasvatta­misessa!
T. H.
AlgomaJinjalla olin tilaisuudessa
näkemään, sen, että Huomattava osa
miehistä on halukas Inikemaan kir­jallisuutta.,
Löytyy tosin miehiä, jot­ka
sanovat että cen minä osta K i r ­joja,
sillä- minä tiedän m i t ä niissä
kerrotaan». Mutta kun tule kysymys
että mitä hän ; esimerkiksi tietää
Eri paiidcakuimiba
LAPPI, ONT.
Osaston kokouksessa tuotti suurta
ihmettelyä, kun' ei toimeenpanevassa
komiteassa katsota leliteen, että tie-tää^
kirjeet lähettää osastoa ösote-ilnmukseii
mukaan, kun ^kirjeet tu­lee
aina edesmenneen osaston jäse­nen
A. Eäen nimeen, joka' on tätä
nykyä konservatiivien klupin jäsen.
-Osaston osote on: Hv Kallinen,
Kivikoski, Ont. '
Olen-kuullut, että seuraava Lapin
kirjotus on oikaisua Industrialistin
vääristelyihin, tarkastakaapa sitä, et-;
tä pääsette asioista oikeudenmukai­suuteen,
siHä suotta on aina^ vää­ristellä
työväenliikkeen asioita, joka
paha "tapa näkyy olevan Industria­listin
Mitjottajilla. Siis rientäkääpä
tilaamaan Vapaus, että oikein omin
silmin' näette, että ei tule erehdyk­siä,
jos 'toiset kertoo. Sillä sillä ta­valla
asiat aina muokkaantuu, kun
niitä toinen toiselleen kertoo ja saa
väärän valon niin kuin on Saanut
Industrialistin kirjeenvaihtajakin.
Lehti ja JdtjalGsunsasioissa voit^
te kääntyä M. Kivisen ja I. Hen-riksonin
puoleen, jotka ovat .osaston
takauksella toimessa.
Organiseeraaja.
CO?^§R CLIFFIN UUTISIA
Mana; Lapanen yastaa 'Maria
Johnsonin haasteeseen lahjottamialla
Karjalan ilmalaivarahastoon 1 dol­larin
ja^'haastaa Emma Koivusen
Mckeltonista, Onti ja Hilja Ahon
Copper Cliffistä.
Hnhkaivokset kyllä, ovat itt,^
voittoa, vaan ei niin p ^ " ^
-se korvaisi sen mikä t o ^ " ' ^
suushaarojen laajeatarri^S S
^ ^ ^ ' ^ ^ ^ että ne o^TSTatS
f v a t laitokset K e m e r o S^
dessämme yhteenvedon yleiskat^^
sesta Kuzbaksen teoUisLS^S
den, tumse on toivorikkaam^^
ta ohsi voitu toivoakaan ( £ J^
Paa jos toivoo, niin siUoin ^
tirldstää utopistista « n n e ^ ^^
suna on kaikki Talmiina yUml
perilevyllä.)
Siinä osassa kirjotusta josa J
F, käsrttelee kokoontnmisrapaotti
hän on lyönyt mailman rekordi.
sivuuttaen cparooni MyncW
seikk^ut» tai <C. Cascadin »jHB
tJn». Että muka ei Kuzbaksessa ia
pitää kokouksia ulkomaan tai no
menkieleUä, csiUä se on jyrläit
kiellettyj,. Epäilen suuresti, 'että >
F . . e i ole koskaan käynytkään.&r
baksessa, sillä sen nimistä ini)e8ij
ei ole työskennellyt Kemerotats
kirvesmiehenä, tai sitten hän ei p!(
kehdannut panna oikeata nimeääi
noin törkeiden valheiden alle.
Otan , ensin käsiteltäväksi tySri.
en eri osastojen vaiheet Kuzbaloes-ta,
mutta • tilan ahtauden vooisi
teen sen supistetussa muodossaj
Amerikalaisten s^^puessa Kmbak-seeri
oli siellä jo olemassa kakä
venäläistä osastoa, toinen oUen K.
F. .osasto jä toinen vuoriteollijfluj-uiiio...
Ne tekivät työtä käsi kädes­sä.
.. Heti amerikalaisten saapuessa
ottivat he (amerikalaiset) väliaihi-sesti
käytäntöön «Mass meeting»-
järjestelmän, siksi että ei" oltu rieli
ehditty tutustumaan maan tapoi­hin
ja sen jäi-jcstöjen kokoonpa­noon.
Sikäli kuin ehdittiin gaad»
teolHsuusunion eri osastot siihen
kuntoon, niiii aiottiin toiminta..
Kaikki rakennustyöläiset kuuluivat^
yhteen osäatoon, kaivannoissa työs­kentelevät
työläiset omaan osas­toonsa,
metallityöläiset ja koneen-hoitajat
oman osastoonsa jji-e., joten
Kuzbaksessa oli kaikkiaan 6 tai S
eri ammatti jaostoa. Ne ohvat m.
vuoksi välttämättömät, että ne Bi-;
ten voivat parhaiten jokainen omat
työalansa järjestää (AHekiiijotia-nut
kuuluen kaivanto-Qsastopn oma­ten
kortin nffo 32,'678.) Nämä ja­ostot
, sitten valitsivat oman. ete-tiajansa
siinä, sijaitsevaan paikallis-
Xomiteaan (buroo).- Kaikissa näissä
ammattijaostoissa pidettiin kokouk­set
englanninkielellä sen tähdeiii et­tä
Kuzbaksessa on noin 24 eri/jkan-sallisuutta,
• eikä'.niissä minun tie­tääkseni;,
käytetty;- yhtääii puheen­vuoroa
venäjänkielellä, kuten F. F.
uneksii. Olin itse joitain kertoja
rakenhustyökokouksessa, joka pdet-tiin
aina joka toinen torstai-ilta uni-on.
konttorissa ja kuulin miten, po­jat
puhuivat selvällä Suomenkielellä
koko kokouksen ajan. Ainoa liie-leukaanne
» mitä telitiin, niin eräs
new-yorkilainen tov. kirjoitti pöytä­kirjan
englanninkielelle, jotta seu­raavassa
kokouksessa on helpompi'
lukea Jos on «toiskielisiä». Mitä F-F.
sitten'tuumii niistä ehta-suomen­kielisistä
kokouksista, joita pidettiin
Kommuunin talon salissa ja i?»^
käsiteltiin. yhtä ja toista yleisti
asiaa? Missä olit silloin kun et ^nii­tä
nähnyt? Sen lisäksi oli, joka
tiistai, lukurenkaan kokous suomen--
kielellä; samoin toimivat toisetkin
eri kansallisuudet, V Tarkastaessani
F. F:n i lausuntoja kieliopilliselle pe- =
rustalle jakautumisesta, niin onpa
hyvin säälittävää nähdä mies, joka
haluaisi laajempaa kieliopillista .ja­kautumista
kuin mitä oli siellä käy­tännössä.
Hän ehkä luulee, että vai- :
lankumous on joku paikkakunnalli-nen,
kotimainen, ryhmä tai heimo-kysymys.
Jos niin on asianlaita,
niin siUoin olet tertsinääriaikakaa-den
muumio, jossa luonnonlaki Jf
yhteiskunnallinen kehitys on tehnyt
ihan turhaa työtä, ja silloin te sot­kette
hirveästi asioita, herra so.-
kuneuvbs; Toivoisin jo teidän TSr
märtävän sen verran, että nuta
useampiin eri kielisiin ryhmiin^ me
jakaudumme, niin sitä vaikeamp^Jf^
yhteistoiminta eri heimojen: yälfllj-
Siksi, että vallankumous ja sen.^'-
kikaiut ovat kansainvälinen InK»
josta meidän on pyyhittävä po-s
säveleet -cviel elää isäin henki» J,-»
kansallisrajat Yhä uudempa?? jf*
distuksenä^'vieraskielisten järjestö­jen
sijaitsemisesta Venäjällä en-'
tainkin Kuzbaksessa, saan kunnia^
esittää Kemerovassa s M ^ ^
«Lumber Workers Industrial,
of I.W.W. Kemerova-Local»^-
sen järjestön, se oHen ^ " ^ ^
taan ei pienempiäkään ^ ^ ^ ^
kaaleja. Sen jäsenluku
sensa aikoina oli kokonaisU ^5. »
tä sitten tulee sen jäsenistöä