Vapaus, February 2, 1929

              No. 28 — 1929 Lauantaina, helmiknmi 2 p:nä—Sat, Feb. 2
S U O M E E K
Kurssi Snoien Markkaa
si puna-armei)an
isinta
60
Cana dan Dollarista
LÄHETYSKULUT:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60 c lä­hetyksistä
$20.00—$49.99. 80c lä­hetyksistä
?5Ö.0O-^$79.99 jä $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta d o l l a r i l t a.
SälikSsanomalilietyksisUt ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suomen rahaa oatetaan. Kurssi j mukset vallankumoustaisteluista. Sem-jon
Budjonnin kokemuksien puutetta
on korvaamassa jättiläismäinen v a l -
Seikkailunomaista kertomusta niiltä ajoilta, jolloin
puna-armeija luotiin torjumaan valkoisten yrityksiä
hukfstaa nuori ja vastaperustettu neuvostovalta.
siellä juuri "rangaistiin" kolmeakym-mentäyhdeksää
talcnpolkaa. Kaksi­kymmentäviisi
hjTvinaseistettua kasak­kaa
kuljetti heitä piiskaniskuin t o r i l -
Is. miisä heidät piti ammuttaman
Kuusi kahtakymmentäviittii vastaan
f M u t t a Budjonni antoi hevcsansa lau­k
a t a . . .
Hurraa. J a nämä kuusi punaista
niittivät maahan varansapitämättö-mät
kasakat. Kolmekynmientäkaksl
, vapautunutta talonpoikaa hyppäsi he­ti
kasflkkain hevosten selkään ja muo-
. dostivat Budjonnin kuuden toverin
, kanssa ensimmäiset punaiset ratsu-j
miehet. Nuo kaksisataa valkoista tuli-
Kaksi nimeä on melkein taruno-; ransa ja ampuivat hurjasti panssari-• vat hy\'in nopeaan lyödyiksi. Sen jäl-maiseila
tavaUa liittynyt punaisen a r - ' autoa. " Eräs päälliköistä, joka y r i t t i , keen he anasUvat \'ihbllisen asevaras-meijan
historiaan. Voroshilovin, lo-1 paikan pääUä nähdä, mitä siellä on.' ton j a tuhosivat panssariautot ja l e n -
ganolaisen työmiehen j a Buöjonnin, | sai surmansa kasakkain kuulista. tokoneet. Se o n penikulmapylväs val-sals-
kilaisen talonpojan. Historia onj E i kellään ollut Uetoa Voroshilovin lankumouksen raskaalla tieUä.
tehnyt heistä asetoverit ja vienyt hei-i lähdöstä tiedustelumatkaUe ja siksi j Budjonni oU erkaantunut divi^io-ta
mita erilaisimpia tietä yhtä ja sa-j ei osattu odottaa mistään apua. V a i - ' t e i n e e n pääjoukosta j a tunkeutui sy­väin,
että häntä tahdottiin säikäyt­tää
j a ottaen esiin ratsastushousunsa
naureli hän:
— Mitä? Mitä to sanoitte? — B u d -
joimi. Haha. E i , ystäväiseni, sellaisil­la
sanomilla ei minua säikytetä- Sano­kaa,
tuletteko te kenraalin luotÄ.
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Bo» 69, SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN
TIEDUSTAKAA PILETTIASIOITA
maa maaUa kohden. Klement Voros- voin onnistui hänen j a seuralaistensa! vihoUisten haUussa olevaan maa-hilovilla,
vanhalla bolshevikilla. Tuk-J pitää vihoUiset sopivan välimatkan jj^n. Piakkoin hän kohtasi kenraali
holman kongressin osanottajalla lö- päässä, ampumalla sekä oikealle että, popovin joukko-csaston.
ganolaisten työläisten kansanomai- vasemmalle miltei määrättömästi.'
sella järjestäjällä on rikkaat koke- Tunnin kestävän yrityksen jälkeen
onnistui kuljettajan ohjata auto avo-naisemmalle
paikalle j a saada moot­tori
käyntiin.
— M i h i n rykmenttiin ta kuulutte
Mutta miten suuri olikaan luutnan­tin
hämmä3t}'s. kun muutamia punai­sia
ratsimiiehiä, leveät, punaiset nau­hat
Ipkeissa&n. astui sisään j a pidät­tivät
hänet.
Budjonni lähti sieltä lennätinase-malle.
Sähköttäjä pääsU hänet yhtey­teen
jokaisen esikuntaupseerin kans­sa
valkoisessa armeijassa sikäli kuin
hän vain tahtoi. Budjonni väitti ole­vansa
Donin armeijan päällikkö ja
hänen nimessään sijoitteli hän val­koisten
joukkoja, niinkuin hänelle i t ­selleen
pajhaiten sopi. Hän tahtoi
saada haltuunsa Velikoknjasjeskin ja
määräsi sentähden että sieltä piti
poistaa muutamia divisioonia j a s i i r ­tää
läliinnä olevan krenatöörir>'kmen-tin
aina Besjtaniin saakka.
— Minkätähden minä määräsin sen
kysyi kenraali Pop>ov, Joka ei osannut juuri sinne, sitä en tiedä, kertoi B u d -
Kasakkain ammunan alaisina j a Jo­ka
päivä kohdaten aseistettuja vihol-llisjoukkoja
saapiuvat joukot Tsarit-
Vapandelle ottaral
vastaan mySsIdn:
rahavälityksiä
VAPAUS PORT ARTHUR BRANCH
316 Bay Street.
Port Artbar, t^tario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1387 St. Antoine S t,
Montreal, Qae.
J . OKSANEN
Eirkland Lake. Ont.
JOHN VUORI,
South Pörcapine, Ont.
CHARLES HAAPANEN,
OsunskaYippa, TimminB,' Ont.
A. T. H I U^
967 Broadvdew Ave., Toronto, Ont
DAVID HELIN
nniVknknnnilla Pohj.-OntarioBR»
MITÄ SOKRATES YMMÄRSI
MtTRHAAJALLA
Vanhan ' a j an suurimmasta filoso­fista
Sokratesta kerrotaan seuraava
juttu r
K i r v e s kädessä juoksee muuan m i e s
Sokratesta kohti. Hän ajaa takaa
toista miest^,. joka pötkii pakoon niin-ka
koivista piLasee.
— Pidätäj',|ianät! huutaa takaa-aja^
ja. Sokrates, e i l i i k a h d a piukaltansa.
— Etkö Voi sulkea häneltä tietä?
Hän o n murhaaja!
— Murhaaja? Mitä sillä tarkote-taan?
— Älä tekeydy tyhmäksi! Murhaaja
on mies joka tappaa!
— Siis teurastaja.
— Pässi! Mies, joka tappaa toisen
miehen..
— Jaa, sotilas.
^ Tyhmeliini! Mies joka tappaa toi­sen
miehen rauhan aikana.
— Ymmärrän. Pyöveli.
— Aasi! Mies joka tappaa toisen
miehen hänen kodissaan.
— Ahaa! Nytpä käsitän. Lääkäri.
Mies jolla o n kirves kädessä, jatkoi
matkaansa varmana siitä, että oli o l ­lut
tekemisissä hullun kanssa. Varr
maa on, että murhaaja pääsi pakene­maan
^män keskustelun kestäessä.
sen Neuvostovaltojen luton varapre­sidentin,
ryhtymällä kirvesmieheksi, _
onnistui rakentaa sUta Donin yU T J i l - ^^^^^^^^^
r i s s a . . . . sitä ei tule kukaan retkel Budjonni meni
lä olleista unhoittamaan, enempää
unhoittamaan mitään muuta'kaan
loistavaa vallanktmaouksellista tekoa.
lä aikaa täjrtyy tarkemmin kuulla
tanskalaisten j a ruotsalaisten amma­tillisten
järjestöjen kanta. No mikä.-?.
Jos ruotsalaisten ja tanskalaisten
amm.-järjestöjen asenne on epäselvä,
n i i n onhan se saatava selväksi, ehkä
ilmenee joitakin vakavia seikkoja r a -
floimista vastaan. Mutta odelleen pu­huu
tov. Tranmael, että Ruotsin ja
Tanakan ammattijärjestöt jo ovat i l ­moittaneet,
että ne eivät suostu teke­mään
sopimusta norjalaisten kanssa
jolleivät nämä liity Amsterdamiin
Mitäs nyt vielä norjalaiset toverit h a ­luavat
saada selville. Tämähän on jo:
joko tulee sade t a i iftry, joko tulee,
tai ei tule! (Suos. os.)
Asiallisesti o n tov. Tranmaelln pu-jheen
aatos tällainen: te olette hyviä
fpoikia, haluamme yhteyttä Venä-ijän
vnnntijrntT;f>n^rcoHigf^n ammatillis-
|ten järjestöjen kanssa, mutta luonne
" e i ole o i k e in hyvä. J a sitten:
te olette vallankumouksellisia
lankumcuksellinen taistelutarmo. Hä­nestä
on tullut kommimisti, niinkuin
miljoonista muista talonpojista on
tullut. Bolshevikien tunnus "maata ja
rauhaa" teki hänestä tämän puolu­een
urhean kaimattajan jo silloin; k un
hän silloisena tsaarin anneijan ali­upseerina
poistui rintama-juoksuhau­dasta
kotikyläänsä Platovskia kohti.
Nyt tuntuu ihmeelliseltä ajateUessa"
ettei Budjonnia seurannut kuin kuu­si
miestä, kun hän poistui, j a että
vihdoin lukemattomat ratsuväkijouköt
kasvoivat esiin juuri tästä armeijasta.
"Me olemme kaikki bolshevikkeja",
on Pohjois-Kaukasian talonpojilla t a ­pana
sanoa, "sentähden me taistelem­me
Neuvostovallan puolesta". Nämä
'puolueettomat bolshevikit" ovat Bud-.
Jonnin värväämiä. He seurasivat mde^.
lellään huutoa "maata ja rauhaa'V
mutta heiltä kaikilta puuttui ilmeises­ti
täydellinen käsitys vallankumouk­sellisesta
taistelusta.
Vallankumouksellinen aines odotti
järjestäjäänsä,. johtajaansa, joka k y ­kenisi
tästä muodottomasta massasta
luomaan mahtavan armeijan, joka o-l
i s i tietoinen tehtävistään j a päämää­rästään.
' '
Sellainen järjestäjä osoitti Kletpent
Jafremovitsh Voroshilov olevansa. . E r i -
simäisen kerran kohtasi Voroshilov
Budjonnin vuonna 1918 ja jo silloin
hän osoitti omaavansa suurta strate­gista
täfdöktfuutta. Hänen ensimäinen
tutustumisensa taisteluun oU tapahtu­nut
helmikuun päivinä Leiungrädissa
jolloin hän agiteerasi sotilaiden .kfea-j,
kuudessa j a järjesti "Ifönen ylhäisyy­tensä
kaartin", minkä hän johti "Hä­nen
ylhäis3T7ttään" itseään vastaan
toinen tutustuminen suoritettiin L o -
gaiiossa, missä , häp,, asettui työläis-punakaartln
etunenään. M u t i a Voros­hilovin
suurin taistelukokemus oli
tunnettu siirtyminen Ukrainasta Tsa-ritsyniin.
18 eskadroonaa oli' liikkeellä
suuressa Volgan yli suoritetussa yllr;
menossa. Voroshilovin joukot i e s t ir
vät niin hyvin kikin muutkin, vallan-,
kumoukselliset työläis-, j a talonpoi­kaisjoukot
ja kuin kommunistikomp->
paniatkin. Se o l i kulkua kasakkaseii-tujen
läpi. jotka olivat vihamielisiä
bolshevikeille. Voroshilovin täytyi koko
ajan pitää päänsä kylmänä ja elvyt-,
tää masentuneita ihmisiä tulisella a -
gitatsionilla.
Hänen joukkojensa kulkiessa poh­joiseen,
pysähdytettiin näiden kulku
Morosovskin kasakkakylässä; Voros­hilov
ajoi heti suoraa päätä panssari­autollaan
ottamaan selvää vihollisen mäntoista ihmistä. He eivät olleet
odottaa kohtaavansa punakaartilaisia
näin syvällä maan sisäosassa ja sen­tähden
otaksui Budjonnin divisioonan
kuuluvaan valkoisiin.
Jonni sittemmin. Otaksuttavasti teh­däkseni
vain kepposen.
Velkoknjasjenskia piiritettiin sitten
I seuraavana aamuna, kun kaikkein vä-
— Me kuulumme Donilla olevaan himmä nodotettiin. Valkoiset pakeni-seitsemänteenkjrmmeneentoiseen
ryk-s
y n i i a Miten Ruschimovitshin, «ykyi" j jnenttiin. vastasi Budjonni karskisti.
huomatessaan kenraalin erehdyksen.
— No n i i n , herraseni. menkäämme
vat henki kurkussa, antautuen kaik­kine
varusteineen.
Budjonnin eteneminen tapahtui niin
[ Radiattoreiden
) korjaustyötä
tehdään
i 10 LARCH ST.
J A T K E T T U HAKUAIKA
The Vigor Co-Op. Society Ltd. (Port A r t h u r i n Osuusruokala)
haluaa saada toimeensa kykenevän liikkeenhoitajan. Hakijalta
vaaditaan suomen- j a englanninkielen taito, kaksinkertaisen kir­janpidon
taito j a hankittava $1,000.00 takaus luotettavasta t a ­kausyhtiöstä,
myöskin täytyy olla kuulunut vähintäin 1 vuoden ajan
kommunistipuolueeseen.
Hakemukset palkkavaatimuksineen ja mahdollisiine suosituksi­neen
tulee olla perillä viimeistään helmikuun 28 p- 1929 mennessä.
Toimeen on astuttava kutsun saatua. (TL-12
The Vigor Co-Op, Society Ltd. Johtokunta,
316 Bay St., Port Arthur, Ont.
tässä on kerrottu, on v a in muutamia
esimerkkejä näiden molempien vallan-kumoussankareiden
henkilökohtaisesta
rohkeudesta, sillä heidän suuret stra-teeglset
tekonsa ovat hyvin tunnettu­ja.
Rostovin. Kastoman. Olglrskln.
Shavllekan sekä monet muut taiste­lut
ovat esimerkillisiä, joiden vlholll-kenraalin
kanssa
, , , , w 1 . . , 5 i i „ 5 „ i , ^ » „ kummtnie. He ottivat tupakkavehkeet' kätä hänen kimppuunsa, oli Budjonni
^ l ^ l , f^^!.^. St^ n ^ alkoivat tupakoida ystävälli- jo t^^js Tsarits>-nissa lukuisten v o i -
omoor. T« a o n Tniiii ^^^^^ keskustellen. Sillä välin lähetti tonmerkklen ja vankijoukkojen mat-
Budjonni salaa lähettinsä viemään katessa mukana j a satainääräisin so-tUain,
jotka olivat päättäneet lUttyä
nopeasti., etteivät valkoiset ehtineet sii setkin ovat tunnustaneet osoittaneen
tä edes tiedoittaa toisilleen kertaa- j mitä suurhita strateeglsta lahjakkai-kaan,
ja sitten kun he tahtoivat hyö- suutta.
Vallankumousarmeljan täytyy olla
rohkean — heidän johtajainsa tulee
Don-joeUa joutui Voroshilov jälleen sotilalUe käskyn pUrlttää kumpu ja
taisteluun Lokotitshin osaston myötä yjiättää Popovin osaston,
ja oli vähäUä menettää^ henkensä s i i - , _ saisimme levähtää täällä,
nä. Tämä tapahtm iUaUa. Veripunal- ^^^^^ ^ ^ ^ ^ g ^ sanoi Budjonni ken-nen
aurinko laskeutui hitaasti, j a sen ^.^ng ^un me istumme täällä ja
heikkojen, säteitten valossa nähtiin , ^ ^ ^ ^ ^^^^ ollaksemme, saa-suurl
kasakkajoukko. I vat sotilaat istua hevosten selässä.
— Hei. bolshevikit.... rosvot, nyt a n t a k a a heidän tulla myöskin, teidän
nie näytämme teiUe kuka hallitsee armonne, tänne.
Donilla, huusivat kasakat j a koettivat KenraaU vääntell viiksiänsä ja mu-houkutella
bolshevikeja taisteluun. ^ jotain hampaidensa välistä ja
— Seitsemäntoista tähden, emme ^ski kaikkien laskeutiunaan satulois-me.
vol seisoa J a thrkistellä heitä — e - ^a. riisumaan aseensa j a asettumaan
teenpäln, k i l j u i heidän johtajansa, j a levolle.
lumivyöryllä he 'hyökkäsivät- kum-j Mutta kummiin takana oUvat B u d -
nauUe, johon bolshevikit oUvat s l - ! j o m i l n sotUaat j a o l i näkemisen a r -
jqittuneet He ottivat, vastaan nämä j o i s t a saadessaan nähdä kenraalin ja
kutsumattomat vieraat, j a Voroshilov, j jj^g^ miehistönsä ilmeet, kun nämä
Mttchailpv^j j a Lokotitsh memvät e- huomasivat joutuneensa vangeiksi
laukauksetta.
— Mutta kuka te oikeastaan olette?
tmnalslna ladatuin kivMrehi. Tais­telussa
ampui Lokotltsh kaikki panok­sensa
j a kasakkahajohtaja ahdisti'änkytti kenraali; ehenunäd kuipmis-häntä
lakkaamatta ampuen revolyerU- gaan kuin kauhuissaan. • ^
laan. Voroshilovilla oli ainoastaan v i i ­meinen
, panos jälellä —^ sen hän täh­täsi
b^^akkaeyerstlin j a sillä hät} pe-a^
stix^tx^yerin^ hengen.
Tsaritsynin vallattuaan tuli Voros-
— Minä olen Budjonni, vastasi Sem-
Jon Michallovltsh nauraen!' Jättämä
on minun neljäs div^oonanl.
Mutta hänen divisioonansa ku k i y-hä
syvemmälle etelää'kohti. J a ' h e i l -
hilovista kymmenennen anheijakun-,'lä oli vielä vankinsa mukanaan. Vii­nan
päällikkö, armeijakunnan, joka dentenä päivänä näkyivät ;;Platovskln
oli lippujensa alle koonnut melkein valot. Siinä «11 katu, j o l l a Budjonni
kaikki vallankimioukselliset : voimat o l i asunut siinä - o l i klrkkb nyt
Donilta j a Pohjois-Kaukasiasta. Tän­ne,
Tsaritsyniin, saapui myöskin Bud­jonni
pitkällisen taistelun jälkeen. Hä­nen
osastonsa oli kasvanut kokonai-
-sek&l rykmentiksi — Tsaritsynlssä s l l -
-tä- kasvoi kokonainen b t l g a a d i . j a vä­hää
myöhemmin koko divisioona.
Ön hyvin mielenkiintoista tarkastaa
sitä, miten hänen pieni rykmenttinsä
n i i n äkkiä kasvoi
Budjonni oli vetätynjrt kuuden h u i -
kanuunaln ytnpäröimänä. Ilman~ vas^
tarlntaa antautuivat hölmistyneet
tykkimiehet heiUe.
Budjonni ••ratsasti tuvalleen.
— Saamari, huudahti hän. Hän voi
tuskhi h i i l i t i l itseään; nähdessään t u ­pansa,
vanhempiensa kodiO; muuttu­neen
yhdekfci ainoaksi hiilikasaksi.
Vangitut • sotilaat kertoivat, että
heidän päällikkönsä asui papin luona
Budjonni lähti sinne. E i luutnantti
mapäisen toverinsa kera Kosivuin voinut odottaa; kohtaavansa punaisia
maatilalle. Täältä hän lähti tämän täällä kahdeksan virstan etäisyydessä
pienen osastonsa kanssa, " j o k a oli pe* sisämaassa j a saapuvan herättämään
lastunut kuolemaa silmiin katsoma?
ta", Platovskiin, joka vallattiin k a h -
deltasadalta kasakalta, j o t k a olivat o l ­leet
juovuksissa voitonllosta, ampuen
häntä keskellä yötä.
— Nouskaa ylös, luutnantti, huusi
Budjonni.
— A . . ..anteeksi, kuka te olette j a
voimista ja sijoittautumispaikoista.
Oli vaikea päästä Uiklmmaan kylän
kapeilla teillä. Kasakat pitivät va-n
i l n jos teidän kanssanne
vaikka "teitft onkin 11 miljoov
iiaa, n i i n se rikboöx välimme Buotsua
Tanskan aaug^jarjestöjen kanssa
takia, kuinka hyviä olettekin
kuinka teitä rakastammekin, mutta
meidän t ä y ^ . rikkoa suhteemme
otsalaisiin J a tanskalaisiin amm.
(juuri johtajiin, siDä olee
trakuutettii, että Ruotsin j a Tanskan
maan ammatillisten liikkeiden - k e^
ken; pienen Norjan amm. liikkeen,
joka voi, oikeaa politiikksia noudatta­en,
esittää suurta osaa kansainvälises­sä
amm.liikkeessä, ja suuren maan 11-
miljoonaisen amm. liikkeen, maail­man
suurimman, kesken.) Kuinka on
tällainen kysymys ratkaistava?
Senhän toki ymmärtää jokainen teh-daskomitean
jäsen. Selvä juttu. O n
tutkittava, kenen linja on oikea, m i ­kä
ehtaa enemmän hyötjrä ei vain
eräänäkin päivänä kolmesataaseitse- kuka uskaltaa tunkeutua minun huo­neeseeni
keskellä yötä, ärjyi luutnant­ti
peiton alta.
— Minä olen Budjonni
Luutnantti ei ensin uskonut, luuli
punaisiin.
E i ole ollut kaukana Budjonnin kaa­tuminenkaan
j a on se monen monta
kertaa aivan hiuksen varassa, sillä hä­nen
rohkeutensa on ollut niin hui­maava.
Hän saa kiittää peleistustaan
joka kerta rohkeudestaan ja Ihmeel­lisestä
malttavalsuudestaan.
K e r r a n Tsaritsynlssä ratsasti hän
yksin erääseen lähikylään, joka hä­nen
tietämänsä mukaan oli punaisten
hallussa. Äkkiä hän havaltslkln ole­vansa
vaarassa, sillä pimaiset olivat
poistuneet'ja valkoiset isännöivät nyt
kylässä. Eräs kasakka ratsasti liänen
luokseen. Budjonni katsoi häneen
silmää räpäyttämättä.
— K u i n k a sinulla on noin kummal­linen-
hevonen? sanoi kasakka. Sillä­hän
on lyhyeksi leikattu häntä.
(Sisällissodan aikana eroitettlln eri
armeijat hevosten hännistä: punaisil­la
oli lyhyiksi leikatut, j a valkoisilla
leikkaamattomat hevosenhännät,)
—r: Minä otin sen punaisilta j a häntä
ei ole vielä ehtinyt kasvaa, vastasi
Budjonni
Sitten Budjonni meni täydessä tove­ruudessa
kasakan kanssa tupaan. J o i
teetä" iloisessa seurassa — j a emäntä
tarjosi hänelle lihapihrakolta.
— Tiedätkös, sanoi eräs kasakoista,
ja kääntyi Budjonnlln päin, minä näin
Itsensä Budjonnin muutamia päiviä
sitte. -
— Mitä sanot? huudahti Budjonni
Ihmetellen, paljastamatta ilmeellä­kään
itseään.
—' Oooo.... kai hän näyttää kama­l
a l t a katsella.
— kerro, kerro, kiihoitti Budjonni
häntä jatkamaan.
J a kasakka kertoi vallan kauheita
juttuja, joita Budjonni kuunteli i h ­metellen
j a kiinnostuneena.
Vasta myöhään yöllä jätti Budjonni
tämän iloisen seuran, unohtamatta
osoittaa henkilökohtaista rohkeutta ja
miehekkyyttä, sillä vallankumousar-melja,
punainen armeija, puolustaa
koko maailmaa.
J. N .DESMARAIS
Asianajaja — lakimies —.
notario
McKEY BUILDING,
Sudbury, Onl.
Kuivia puita sekä släp-siä
myytävänä
J. A.PARADIS
Puh«lm 1447 — Sudbury, Ont
Doainenven
"m••••
pitaa
lämpimänä ja terveenä
talvella
SAINT JOHNISTA, NB.
Gla«ffowIin- -Liverpooliin
Helmik. 8 : Mietagama
Helmik. 161 Maalisk. 15
Montroyal
Helmik. 22 Montrose
Maalisk. 1 Minnedosa
MaaLisk. 8 Montclare
Maalisk. 29 .... Duchess of Richmond
puhdistaa ja rikastut­taa
verenne
Lisli leh kierrbsvolmaa, tuottaa by-
Tftn, puhtaan ja voimakkaan •«r«n,
miki pit&ä teidät hyrin UrvesnA
Ja ISmpimänfi tälveUa.
HINNAT
OVAT
SAMAT
KUIN
ENNENKIN
$1.1
Cherbourgiin—^SouthamptonllA
Helmik. 21 McHta
kumminkaan kysyä tunnussanaa. Seu- Maalisk. l- l l H u h t i k . 17 ....Metagama
raavana aamuna valtasi hän kahden'Maali.sk. 28 Montcalm
säästäneet ketään, vaan olivat sm:-
manneet sekä naisia että lapsiakin.
Yöllä lähestyi Budjonni kylää —
työläisiile: norjalaiset rakastavat mei­tä
kovin, mutta kun he samalla ker­taa
rakast£iyat ruotsalaisia j a tanska­laisia,-':
mtitta nämä rakastavat Ams­terdamia,
j a Amsterdam el rakasta
meitä, niin Venäjän Ja Norjan työ­läisten
liittokysymys l i i k k u u eteenpäin
etsman vauhdilla.
levät nuorisoliittolaiset, niin Neuvosto­l
i i t on A j : n j a Norjan A j : n liitosta ei
tule mitään. Norjan kommunistit e i ­vät
mitenkään ole Neuvostoliiton Ajrn
alaiset. Jos joku luulee, että me t u ­lemme
tukkimaan minkään maan
kommunistien suuta, . erehtjry. Panna
Köpenhaminan sopimuksen vahvista­misen
ehdoksi — jota ei ole muodolli­sesti
hyläUy, joka sopimus yhä kierte­lee
instansseissa, mutta joka kaikesta
eskadroonan kanssa kylän j a otti k a ­sakat
vangiksi.
Jos kertoisi kaikki Budjonnin j a V o ­roshilovin
sankanV>eot täytjisi toi­mittaa
monta paksua kirjaa. Se mitä
Meille ei ole salaisuus, että tm'.
Tranmael on johtaja, jolla o n suuri
_ vaikutus Norjan' työväenliikkeessä, päättäen tulee hylätyksi että me
Norjan, vaan koko maaihnan amln. ^ « " ^ , ^ 5 ^ "f°»^^,o"^eus kysyä'emme ainoastaan lakkaisi arvostele-
Uikkeen keMtykseUe? Me ehdotamme: ^Ji®^^;^'^^ j a m i h i n hän Norjan amm.-järjestöjä, vaan
teille liittoa neuvostomaan työläisten Johtaa Norjan ^amiMtillisia^ Järjestöjä.! että norj muut kommunistit
kanssa, jotka ensimmäisinä maafl- Amsterdamin tiellekö valko liittoon eivät koskaan eikä missään tapauk­massa
ovat ottaneet vallan käsiipsä .Neuv^toUiton amm.-järjestöjen kans- sessa arvostelisi Norjan amm, liikettä,
ja näyttäneet koko maaihnalle. että f f f ™
meillä ei ole mitään sovittelua porva­riston
kanssa. (Suos. os.) Meidän por­varistomme
on hajotettu kaikkeen
maailmaan, niitä on Kanadassa, P a ­riisissa,
missä vaan. J a tässä salissa,
missä ennen aateliset tanssivat. Is­tumme
njrt nie. Norjalaisten tovereife-ten
täytyy ratkaista, kenen kanssa on
parempi liittyä yhteen — neuvosto­maan
amm.-järjestöjen vaiko Tanskan
taa. Jos. e i sellainen suuri poUtiikko'ehdot olisivat pahemmat kuin Ver-k
u i n to*; Tranmael (hän on, vaikka- saiUeshi rauhansopimus.
haluavat liittoa venäläisten
kanssa), n i i n olemme pako-letut
luopumaan ystävyydestämme
Bihin. Tämä on k u i n mutkikas r o -
et saa selvää, mistä alkaa ja
I i in päättyy. Kirjaimellisesti muis-
Jtittaa Heinen nmoa: nuorukainen
neitoa, neito rakastaa toista
sinen rakastaa toista j a n i i n edel-loppumattomastL
(Naiunia).
Me olemme tottunset käsittelemään
i u r i a kysymyksiä j a niitä ratkaise-saan,
kuten proletaaristen vallanku-ouksellisten
tulee. (Ja kysymys, jos-nyt
puhumme, ei mielestämme ole! ei mihinkään pääse. Päättäkää Itse
-eni. onhan kysymys hitosta kahden | enhän minä voi sanoa venäläisille
ja Ruotsin kanssa, j o ^ eivät tahdo
että norjalaiset järjestöt tekisivät U i ­ton
vallankumouksellisten amm.-järr
jestöjen kanssa.
Miksi eivät ruotsalaiset j a tanska­laiset
sitä tahdo? S i k s i että he ovat
Amsterdamin Intemationalen puolella.
J a mitä on Amsterdamin Internatio­nale?
Eikö se olisi vielä tunnettu?
Täjrtyyhän teidän asettaa kysymys
selvästi Eihän auta pelata kainoa nei­toa
j a luoda silmänsä maahan. H ar
luatteko luttyä Amsterdamiin vai
ettekö?
Mitäs siinä kierrellä? Pitää asettaa
kysj-mys suoraan, bolshevistisesti.
Ehkei ole kohteliasta asettaa kysy-symystä
näin suoraan, vieläpä vie­raille
" — anteeksi (naurua). Mutta
sellaisesta kysymyksen asettamisesta
kin. pJenegBä maassa, sutiri politiikko)
el ole. ymmärtänyt, mistä o n kysymyS:
n i i n pidän yelyolUsuutenani selittää
hänelle kantaamme. Eihän voi poli­tiikkaa
niin harJoUtaa. että viatto-
K u n tov. Tranmael yritti osottaa,
että sopimuksen vahvistamiskysymys
on Suomessa samanlainen kuin Nor­jassa,
n i i n on sanottava, ei aivan niin.
muutensa säilyttää Ja samalla kapi- Suomessa on asianlaita aivan toinen.
ta^t^TktdK». (Naurua.) E i n i i n että Suomalaisia tovereita pannaan vankl-
Amsteidiimln sudet olisivat kyl^mset
ja' Moskovan lampaat eheät j a tyyty*
väiset. Siitä ei tule mitään. Minun
täyt}^, avoimesti sanoa, että Jos tov.
Tcanmael asettaa kysymyksen siten,
niin. b ä t i ^ I t ^ u t t e l u i s t a a n j a rakas-tettayuudestaan
on meille vähän hyö­tyä-.
Oudolta kuulostaa tov. Tranmaelln
viittatis Norjan kommunisteihin, jot­k
a uskaltavat arvostella Norjan am­m
a t i l l i s i a johtajia. Tänään saimme
kirjeen Norjan Ajrltä, jossa myös sa­notaan,
että Norjan kommunistit a r -
l a a n j a Suomen ammatillisten järjes­töjen
ön vaikeampi ratifioida Köpen­haminan
sopimusta, niin kauan kuin
sitä ei ole r a t i f i o i tu Norjassa.
Me kannatamme liittoa kaikkien
maiden työläisten kanssa, mikä edel-^
lyttää keskenäistä avustusta, moraa­l
i s ta j a materiaalista. Me olemme s i i ­hen,
aina valmiit- Veljesliitto edellyt­tää
avustusta taistelun aikana. Me t a kertoja harkitsemaan, miten voisi
telia, n i i n mikä liitto siitä tulee? S i i ­tä
tulee keskinäisen johtajain virhei­den
peittelyn liitto eikä muuta. Työ­väen
järjestöjen keskinäinen liitto,
sen on liitto, johon kuuluu oikeus to­verillisesti
arvostella, j a jos te teette
virheitä, niin sallikaa meidän arvos­tella
teitä, aivan n i i n kuin te arvos­telette
meidän virheitämme. — K u i n ­ka
me arvostelimmekaan englantilai­sia.
Me sanoimme heUle: tässä teille
aineellista avustusta, tukekaä työläi­siä,
taistelkaa! Mutta he vastasivat:
sitä varten pitäisi pysäyttää sähköa­sema
— j a turmelivat suurlakon, jon­ka
johdosta me nimitimme heitä pet­tureiksi
(suos. OS). Itsearvostelu e-dellyttää
veljellistä toveriarvostelua.
Jos arvostelet avustamatta on se huo­noa
arvostelua, mutta Jos avustat, Ja
sitten arvostelet, n i i n pn se asianmu­kainen
oikeus. Mutta jos aiot tapella
n i i n , ettei isäntäin silmälasit vlottulsi,
n i i n sellainen ei kelpaa mihinkään.
M i n u l l a on suuria epäilyksiä Köpen­haminan
pääiösten suhteen. Pelkään,
että jos tov. Tranmael tulkitsee Nor­j
an amm. Uikkeen johtoryhmän mie­lipiteitä
— j a hän niitä tulkitsee —
n i i n tästä jutusta el tule kystä, siDä
se vauhti, jolla Norjan ammat. liik­keen
Johtajat kehittävät edelleen tätä
veljellistä yhteyttä, on k o v in hidas ja
jää jälkeen luokkataistelun kehkeyty­misestä
Europan maissa. Tänä iSJkana
oUsi meidän pitänyt kokoontua usel-
Huhtik, 3 Montclare
NEW YORKISTA
Cberbourgiin—Liverpooliin
Maalisk. 14 ...... Duchess of Bedford
Cherbourgän—Southamptoniin
Huhtik, 17 .... Empress of A u s t r a l ia
Täydellisempiä tietoja saa keneltä
tahansa asiamieheltä t a i
C. H. WHITE,
Dist, Pass. Agent,
C. P- S. N o r t h Bay.
E R V I K A RI
suomalainen oppiarvonsa suoritta­nut
myyjä on valmis teitä palvele­maan.
The Sudbury Drug Co.,
Limited.
Corner Efm and Litgar Street
SUDBURY. ONT.
FINNISH BAKERY
*-''* 39 Schumacher, Ont.
Korppu- j a leipu-tilaukset no­peaan
j a huolellisesti täytetään.
- . (TTL
olemme sen kannalla. Veljesliitto auttaa Ranskan kutomatyöläisiä, Lod-edellyttää
myös ystävällistä arvoste-jzin kutojia j.n.e. Mutta eranie ole
lua ja itsearvostelua. Tokkc^a liitto Päässeet pitemmälle kuin että vahvis-kahden
maan työväenhiltkeen kesken • telemme yleisiä sääntöjä. Täytyy s a -
vcstelevat ankarasti Ajröä j a että me! velvoittaa puhumaan pelkkiä kohteli- nca: Äiti, koskas tästä totta tulee?
muka olemme miltei siitä edesvas-1 alsuuksia? E i , veljesliiton ehdottoma- Me tapaamme silloin tällöin europa-tuussa.
Me olemme täydeUeen i t s e - i n a edellytyksenä on itsekritiikkL A r - l a i s ia työläisiä, k u n ne käyvät täällä,
k r i t i i k i n kannalla. Te olette nähneet vostelkaa meitä, pelkäisimmekö sitä i Ja me olemme vakuutetut, että ne
kuinka nuorisoliittolaiset ovat täällä' J a eikö meitä arvostella? Koko maa-: haluavat liittoa Venäjän työläisten
meitä ankarasti arvostelleet. (Naurua). il™a an'ostelee. Pelk-äisimmekö sitä? l^ns.sa (suos. os.) Sen voi rohkeas-
Sanokaapas, kuka pitäisi minua ter- «^os koskaan, mis.sään sanomme joU- t i sanoa. J a m i n u s t a näyttää kuin
vejärkisenä ja hyvämuistisena, jos l e k i n työläisille: me piemme liiton Norjan työläiset a-settalsivat kysymyk-minä
sanoisin Norjan tai muun maan kannalla teidän kanssanne, mutta s i i - sen hieman toisin kuin t. Tranmael
A j ; l l e , että k im minua täällä arvoste-^^^ ehdolla, että toisiamme ei arvos-. Ja muut johtajat.
Varmoja merkkejä
munuaistaudista ovat pistokset
selässä, vaivaloinen virtsantu-lo,
kivennäiset ainekset virt­sassa.
Gin P i l l s i t huojentavat
munuaisvikaa rauhoittamalla
Ja parantamalla tulehtuneita
osia. 50c laatikko kaikissa
rohdoskaupoissa.
YKSINÄISET
Jos kaipaatte yetävöä tilatkaa
Lemmen Sanomat, paras suomalai­nen
naimailmoituslehti. Maksaa 50
centtia v.k., yksityianumerot 1 0 c -
LemmeD Sanomal, Tolm-,
• R. L, B o x 130,
Ironwood, Mich.
i H, RiDne
Tavattovi«a yolIä ja päivällä
poikatalolla
Phone 1084
SVDBVRY ONTARIO
Parturiliikkeeni
7 Durbam St. Sudbury, Ont.
Palvelee teitä aina auliisti ammat­t
i t a i t o i s e l la työllä. (MTr.
MATTI AHO
EGIN LUNCH
Ruokaa aterioittain joka aika.
Huoneita viikko- j a vuorokausi-maksuilla
J . LAITILA
12 Elgin St. _ Phone 2141
Sudbury, Ont.
UUDISTAKAA
mAUKSENNE!
Willamette Blvd, Sanitarinm
on suurin j a monipuolisin terveyden
hoitola lännellä. Physio-Therapy o-
^astoEsa ovat nykyajan parhaat säh-kohoitovälineet
aina X - r a y koneisiin
a s t i . Täysihoidossa nopein apu akuto
ja kroonillisissa taudeissakin. 18 vuo-"
den kokemus hieronnan, rubkajär-jeistyksen
j a tenreyskylpyjon alalla.
Drs. Kokko & Kokko,
467 Willam'ette Blvd., Portland,
Ore. Puhelin: Walnut 6747.