Vapaus, October 30, 1930

              Sivu 2 Torstaina, lokak.30 p:nä — Thu., Oct. 30
11
VT k *D A T T Q Can*''*» «oöiMUimen tfÖTiestös ainoa iinenkaniutuja. flacatry Sni
'-vjlr j i f l L X xx JD O bsrjua, Onl., L u U i b t , p*Iui aannaoui. ja Buärättjrioä johlapiirioi.
• -' * ' VAPAL'S ^Lftcrty»
n» OBIT orpu of Fionitl TPnrkcra ia Casaiia. Publlafc^ed dailr at Sodborr. Ootui*.
^tttlxtered at the Po«t Ofriee Depknia«Dt, Ottava, ««''aecoad claaa matter.
C«MraI adTertiaiac raiea. 75c per cel. iacb. Uinisiaffl ehute for aisfta isaettiaa, 7Se. Tie
(« (ba be«t ailTertuiof oediam aaoajt tbe FiooIJb pcopl» in Canada.
Tolailoa, konttori, kirjakauppa ja paiao omaaaa taloaaa Elta StreetiUi.
yfftMitaote; Vapaua, Box <», Sudbarr. Ont.
^ f t M i a e t : Konttori 1038. — Toimitaa 536W. — Kirjakaappa 2387V. • --^ I i - • i i t- o- ii- •-
Pt-ne; Office (job wbrk. advmiKmirnt.. etc.) i038 — Editor 536W. — Bookatora »87W. kivicn apulolstensa ulkopoluttisel malaisiH koko paljon. biella näet
— — \ „ „ n T r . ; H t K v i T v i ^ x V i n P ^ » ; * . — ' • 1 pyckimykset olisivat täysin -yhdcri-1 rakennetaan suurta voimalaitosta
"pan-Europa-.1 ja tämä on saanut nuoret kansa-laiaemraekin
sieltä leipäänsä hake­maan.
En minä kylläkään paljon
työnsaannin taholta toivonut, mut­ta
sietihän sielläkin käväistä, sil­lä
paikka josta koko Montreal pu­huu
vetää puoleensa.
Beauharnois on Montrealista
runsaan 30 mailin etäisyydellä
maanteitse. Tie on mutkaista,
kea uuden pan-europalaisen raken­nuksen
perustus.
Sitten yhfäkklä osoittautuukin,
•3ttä rakennettavaksi tulikin ei ra­kennus,
vaan hautakammio pan-lEuropalle,
joka kuoli ennenkuin eh-! — ,
ti syntyäkään.
Eihän tosiaankaan voida odottaa, Ylempänä mainittu kylä, Beau-
Icttä Hitlerin ja hänen valtaan pyr- harnois, on paikka, jossa on suo-
Käynnistä Beaohar-noisissa
' " TttktisinKttsTt " •• "••
^ T1 »430. A kk. t2M, 3 kk. 1.175 ja I kk. Sl.OO. ^ TUrattito&U^ Moaaea aakl msa-tSi
tUk m,.Ue: 1 <k. V>f<0. 6 kk. 13.50 ja 1 kk. tl.OO.
^ ; O r '• i —
Uiimöittija J. W. Ahlqviit, •
Uanager: J. ti. Abiqviit.
paäyässa kirjassaan' "Saksan ulkopo­litiikan
tuleva taival" — Europan
tulevaisuutta seuraavasti:
Saksa tarvitsee uusia alueita tule­vaa
satamiljoonaista väestöään var­ten.
Nämä alueet sen on saatava i-dästä
— Puolalta Ja Tshekkoslov.-'.-
kialta. Mutta ennenkuin tämä voi-
Jua ette milloin tabanaa aaa TaaUutta entimiiieen kirjeeaeenna. Uijottakaa csdellM» liikkeen- daan toteuttaa täytyy Saksan Selvll-
^qttie». Baakasor» and Printabop: Vapana Buildtdf, E t a Street.
A l i l u i i to be addreaaed: Väp^t, P.O. Boa 69. Sudbnrr, Oet.
kin kylässä näyttää jo sen että
työläiset, vaikka ymmärtävätkin
oman af:iansa, ovat velttoja teke­mään
mitään yrityksiä parantaak-nee
suu väärään kun verotaksat
nousevat, ainoastaan sentähden, et­tä
vuosi sitten valittu hyvistä
miehistä kokoonpantu valtuusto
seen asemaansa, niin suomalaiset i pelkää omaa varjoaan ja sitä vas-kuin
muutkin. — Nick Alden.
Port Arthur
TÄÄLTÄ KUULUU JOTAKIN
taBaja» peraooBaUiaelU nimellä; J. V. Ablgiritt. lilkkeenhoiuja
Suomen kommunistien politiikan "vararikko"
Samaan aikaan kun kommunis­tiset
puolueet järkyttävät kapita­listista
maailmaa, kun kapitalisti-cen
maailma niissä näkee ja tun-
. tee ainoat vihollisensa, jotka se
tahtoisi alaslyödä, kirjottavat kom-inunistiluopiot
jä isOsialifascistit
oijfcein "kirjoja" — . /'kommunis-miti
vararikosta"!
.Mutta kuten Komi^jernin mää­rittelemä
n.s. kolmas aikaka.usi teki
itsensä tunnetuksi kapitalismin pe-
Iru9t6ita järkyttävänä kriisinä,
suunnattomana työttömyytenä ja
hätänä työläisten keskuudessa, lyö­den
lukkoon niiden leuat, jotka
irvistelivät "Jcolmannen arkakau-deri*'
määritelmälle, niin myöskin
tosielämä on vastannut luopioitten
ja; sosialifascistien julistamiin
kommunistipuolueiden 'Vararikkoi­hin".
Sulkanen ei ollut vielä saa-niin
se muka sen mielestä oli kom­munistien
raukkamaisuuden oso-tus.
Mc taasen käsitämme, että näil­lä
fascistivaaleilla ei ratkaistu^
Suomen kohtaloa. Luokkataistelun >
Täältä järvien päästä porvari-pillit
ovat näinä aikoina tienneet
kertoa ihmeitä. Ulkona maailmalla
ovat niistä uutisista kait päässeet
siihen käsitykseen, että täällä ta­pellaan
niin että roikaa. Todelli-
: suudessa täällä ei asiat ole sinne-mutta
tätä mutkaisuutta lieventää j päinkään. Totta on, että työttö-
.nuuresti se, että se on hyvää "ter- ^ ä t nälissään ovat pitäneet ko-
^vatietä". Maakunnan pääministeri isouksia ja vaatineet niiltä kellä
iuuluu olevan hyvm innostunut ^.ajt^ on, joko hommaamaan heille
Quebecin tervateihin ja niiden pi- , työtä elääkseen, tai jos ei työtä
tuuteen. Työttömyyskysymyksessä-; huolehtimaan muuten tuotto­kin
usein viittaa viimeisinä vutena [ j^jgn hengissä pysyttämiseksi. Ku-vuotena
tehtyihin maanteihin. Kai-; j^^pag sj^ä ^yt ehdoin tahtoin ha-keti
tahtoo nom hienosti huo-, nälkään kuolla, etenkin vie-mauttaa,
että passaa sitä ohuem-, jhaj, tägg^ vilja-aittojen juurella,
mailakin vatsalla kävellä hyvää tic-1 Vapaudessa on jp kerrottu kuin-tarjoaa
Englannille palvelustaan tä pitkin ja kysellä vaikka töitä-j työttömät toista tuhatta kasit-taan
tapellessa menettää hukkaan
kansan varoja.
MARRASK 7 P, VIETETÄÄN
KANSAINVÄLISTÄ
PÄIVÄÄ
No. 256 - - J ^
Kirkland Lake
s. J. o», kokooksessc t.k. 26 p.
hyväksyttiin yksi uusi jäsen. Lo-kak.
komitean kokonaistulot $96.-
65, menot $17.60, puhdas jäännös
$79.05. Sulatto- ja metallityöläis­ten
avustusiltamakomitea toimii il­taman
keskiviikkona t.k. 29 p.
Albertan hiilenkaivajien lakon
avustuslistat tuottaneet $15.85.
Juhlitaan 13 Venäjän vallanku-11 :H yväksyttiin 'johtokunnan raportti,
möttksen juhlaa. Kolmetoista vuot-
Wtfran
ohjelina
la:
iää välinsä Ranskan kanssa. Miten
tämän voi tehdä? Ranska on ham­paisiin
saakka aseistettu, Saksa taas
on täysin aseista riisuttu. Rosenberg
löytää ulospääsyn: Saksan on sol­mittava
liitto Italian kanssa, jolloiii
viimemainittu valtaa Ranskalta Poh-jois-
Afrikan ja Korsikan, ja Saksf^
Canadan Suomalaisen
kiertävä puhuja toveri
lähtee koko Ontarion
järjestämis- ja puj,,-
pysähtyen seuraavilla
Cobaljt-
Kiritl^d Xakc
RoslLlGi^ve
^mmi Lake
Rouyn
kin .siinä sivussa. Lisäksi on niis­sä
teissä hieman jännittäväisyyttä.
Ainakin ensi kerralla. Ei näet
palkkarenkinä" taistelussa Neuvos­toliittoa
ja Englannin siirtomaiden
vallankutnouksellista liikettä vastaan.
, Tästä hyvästä Englanti lupaa Rans-' koskaan tiedä, vaikka mitä tulisi
kannalla oleva työvälci oli estetty | kan osoittaa aiSeelllsta tukea puola- mutkan takaa. No, tuli tässä poi-luonnollisella
tavalla niihin osaa-j laisille ja tshekkoslovakeille. Kuinka
ottamasta ja siksi ei niillä de yksinkertaista Ja nerokasta!
vylipeepnnssäa mmiittäaäann mmeerrkkiittvyssttää , Fi-aasscciiss -' .^'^^^^^ muistetaPaanh, neetnt"ä sapmalaja sRtuossteenn-tikomento
on Suomessa voimassa Uhkaan on ykäityiskohtaisen Ja vah-niin
icauan kuin tilanne kypsyy | vlstetun kansallisfascistien valtaus-suotuisaksi
Suomen työväelle sen suunnitelman isä, niin on pääteitä-kukistamiseen.
Mutta että sosialifaseistit, jotka
ovat ryömineet Suomen fasGisii-porvarien
jalkain juuressa rukoil­len:
lyökää kommunistit alas, an­takaa
meille Suomen työväenliik-vä,
että hänen viitoittamansa ulko­poliittinen
suunta vastaa kansallis­fascistien
pKklmyksiä.
Valtlokanslerl Bruening on totta
kyllä ilmoittanut, etta hallituksen
ulkopolitiikka pysyy muuttumatto­mana.
Ja Saksa tulee noudattamaan
kaikkia sopimuksia. Mutta Ranskan
tiivänä joukkona marssivat kaupun­gin
talolle jättämään vaatimuksi­aan
kaupungin hallinnolle. Kuin-ha
siellä poliisit koettivat saada
i häiriötä aikaan vangitsemalla '^ul-kettua
yleisiin tieasioihin, njuUa Uyggn etupää.ssä olevia työläisiä,
yritetään jatkaa Beauhampisiin., ^jj^jigg^ selostettu, ettei jouk-
St. Lawrence joen yli mennään ; antanut vangita erästä nais-
"ferryllä" ja siinä toisella rannalla toveria. Myöskin seuraavan päivän
tapahtumista, jolloin työttömät ko­koontuivat
ilmotettua registeeraa-mista
varten, missä tilaisuudessa
poliisit taas koettivat saada syn­tymään
häiriötä koettamalla van­gita
erästä ruotsalaista toveria.
Siinä tilaisuudessa oli ollut vähä-tien
rotkossa on tilaisuus vilahduk­selta
nähdä "luonnon ,tilassa ole­va
intiaanikylä". Olin aina ollut
uskossa, että intiaanit elävät tai
asuvat jonkinlaisissa nahoista teh­dyissä
teltoissa. Nämä näkyivät
asustavan laudoista rakennetuissa
nisteja siitä, että fascistikomento
nyt siellä rehottaa, se on jo ennen
kuulumattoman häpeällistä. Sellai­seen
häpeään tekee itsensä syy­pääksi
sosialif^sd^tinen Raivaajd,
sen naurunalaiselcsi typeryydeksi.-jolta porvarillisen järjestelmän
liut julkisuuteen^^ julistamaansa
Saksan kommunistipuolueen "va­rarikkoa",
kun elävä elämä vas-iäsi
hänen julisttikselle^n saattaen,
keen johto ja omaisuudet, ryhty-j sanomalehdistö ei luota itsensä Bru-vät
syyttelemään Suomen kommu- enlhgln hallituksen pitkäikäisyyteen
- - • - - • •• -.JRanska tietää hyvin, että hltlerl-läiJset
voivat saada jyrkkää vastus-
.Se. tapahtui Saksan kommunisti-liieen
saaman suureh vaalivoi-tpii^
k;autta„ kommunistipuolueen ää-t^
niäärä näes ikohosi'lähes puolella­toista
miljoonalla äänellä!
tusta vala yhdeltä taliolta — kom-'panioiden reklaamia koko "luonnon-munlstipuolueen
johtamalta työväen- tila". Kyllä se valkoinen mies ja
luokalta. Ja mitä tällainen vastustus sen vehkeet ovat tehneet vapaasta
pienissä tölleissä. Myöskin olen oi- j pätöinen yhteenotto poliisin ja
lut käsityksessä, että ne hankkivat j^yyj„gyej.jge^pjgn työttömien vä­lihän
suoraan metsiistä. Mutt^a jjjjg^
väärin" näytti sekin arvelu olevan, j Kokouspaikalta työttömien jouk-sillä
parinkin tuvan takana ohlj^^ hajaantui aivan rauhallisena,
suuri läjä säilykepurkkeja. Joissa lasj^etgjjgn kompiaan virkaintois-oli
ollut liha- ja kalasäilykkeitä ten järjestyksen valvojien hommis-y.
m. Kyllä taitaa olla autokomp-tulee
merkitsemään — sen he myös­kin
ymmärtävät. Juuri tämän takl^
jatkuu paniikkimieliala Pariisissa ja
Lontoossa ja saksalaisten arvopape­rien
kurssit kansainvälisillä p5r?-
puolustajana saattaa kyllä odföt-taa
mitä tahansa. ,.
Suomen kommunistit osottivatjsei^ä, ovat edelleenkin alhaiset.
silloin, kun avoin fetscisnii. siellä
alkoi nostaa päätään, että se olisi
•^Öuuhkainien^ ^ synnyttä- lyötävä työväenluokan yhty-pyijcäM
neillä voiinilla alas, se piisi nyt
si' äl*i fascismin h. yväk- si. perin•*p oih'j'i n .. m- u'r ,s katta.v. a , 'ja7 si.t ä seaan. nyvm mielellään maat, joiss^a
. V ^-'^^'^ ^'"».suiyat ,he työväkeä mie- :gää6in^ onjk^skittynyt ^Ät!^^^'?'^"^^ iänösotuksiin > lakkoihin, muttd
Kaivajalle, jok^ nyt juhs- Uo^^^^^^p^^ sosiMifascis-
,4tä|laii sSuuoommeenn kkoommii^mi]oMniii3sttiieenn npoolliittnii- L-; ' i : - ' L 1 i- 1
•iäh.''vararikkoa". •
tij: sokaroivat työväen keskuudes­sa
kylväen siihen passiivisuutta,
lelkuruutta ja parlamenttaarisia
iarhoja; hajottivat — porvarien
comentamina — työväenjärjestöjä
AiKana, j olioin k^ik^ien pprva-'
^Ulisten aitiestcn -rr, niihin myös-
^kih luettuna söBialifäscistit —
jrleinen IHttoutumä pli;^ (S. Ammattijärjestö y.m.l, ,i)[igt]u.
.t« kommunisteja .vastaan, joHoin vat ja iloitsivati kdn fascisUK-^teu-jökainen
kommunistisen liikkeen hasivat kprtmunistien kimpussa.
isjTTipatiseeraajakirt öli uhanalaise- Seurauksena siitä oli, ettei Suo-m
™ i , 8 . ä k i »llo. tyllin l,ke»avä gbrt5öS"n«^
.5»^a?tuk6i vankilaan, jolloin täysi esiintymään fascismia vastaan. Se keksinnöt ja kokemus (
Sivistyskansat
Sivistyskansoiksi nimittävät it-seMn.
hyvin mielellään maat, joissia
ajometsästys kommunisteja vas-t£|
iE(n oli käynnissä, olisi tämäin
sösialifascistisen lehden mielestä
pitänet Suomen kommunistien saa­vuttaa
fascistisissa vaaleissa vaali­voittoja!
Jos niitä olisi vbitu saa-yuttaäi
olisi se siitäkin kommu-jKistej'a
purjanniit, JViutta kun
yleensä luokkataistelun kannalla
qleya työväki oli terrorilla estetty
iafiöiälivaaleihin osaaollamasta (so-
»ialiifäscisteja sai kyljä äänestää!).
man fiistokykyiseksi ja sotataito ks-hltfetty
mahdollislmmai^ tehokkaaksi
puolustamaan pääoman etuja. Mut­ta
katsokaamme lähemmin, onko
tämä, sivistys sitä mitä sen tulee
olla, Jos me ymmärrämme sen sa­nan
oikein. ,
Ajatus, joka sisältyy sanaan :ji-vlstyskansa,
on kauneinta mitä me
yplmiiie mielessämme kuvitella. Se
tarkoittaa, että siinä kansassa jo­kainen
yksilö on saanut puolueetto-piasti
tilliä osalliseksi kaikista niis­tä
vuosituhansien aikana saavute-intiaanista
orjan, (kapitalismin or­jan,
joka elättää itsensä työn teol­la.
Enimmäkseen tekevät nämäkin
intiaanit pieniä nahka-koruteoksia,
joita kapitalistinen liike-elämä
käyttää hyväkseen. Sittenkin teh­dään
vielä numero siitä että valtio­valta
antaa heidän elää "vapaasti".
Puhutaan nyt pikkusen siitä
Beauharnoisista ja sen suomalai­sista
asukkaista. Suomalaisten lu­kumäärä
siellä on nykyisin lasket­tava
sadoissa, etenkin jos ottaa
lukuun- naapurikylän Malohcvillen
asuEkaat. - Suurrosa suomal|^\sista
on siellä töissä, mutta paljon on
odottamassa jos sattuisi "luki
pukkaamaan". Työmaan portin
edessä on kaiken päivää suuri
miesjoukko odottamassa, usein sa­tamäärin.
On oikein surullista näh­dä
miten miehet nauttivat "Cana­dan
hyvinvointia" pienen savuavan
nuotion vieressä työmaan portin
edustalla. Monet tuntuivat suo­rastaan
kateellisilta että toiset saa­vat
tehdä työtä. Toiset työttömis­tä
olivat kyllä siksi selvillä vesillä,
e t t ä tiesivät että työttömyys ei
tarvitsi vielä lisää havainto-ope­tusta
sosialifascismin ja opportu­nismin
pettMruudesta ja kelpaa-matlomuudegta.
Siksi fascismi voi
nousta valtaan Suomessa, siksi
fascistit saivat suotuisat vaalien
tulokset Suomen viime vaaleissa.
Sellaisia ovat tosiasiat. Ne ovat
siis murhaavia sosialifascisteja,
muitta ei kommunisteja vastaan.
Sentähden Raivaaja kiemurtelee ja
sylkee myrkkyäjin. — Eteenpäin.
ituan pankkimies
- Tarärikkoutuneeöv. Ohio State
p^^in entinen presidentti Mal C.
I^iugherty jätti äskdct *^ashington
<5ik«tiähuoneessa ClhHlicolhessa,
j^hiossa, luettelon varoistaan ja
-vejoistaan tuomari George, B. Bit-
|;eri|ie. Oikeudelle jättämänsä lis­tan
mukaan hänellä ::ön velkoja
1642,^33.47 ja onifaistrutta vain
$362,346.27.
Irämä entinen pankkimies on va­paana
40,000 dollarin takauksella
Fayette kauntissa jä häntä vas­taan
on nostettu viisitoista eri syy­tettä
vararikkoutuneen pankin va­rojen
väärinkäytiämisestäj.
paUgherty jätti lueltPlon^v^^ois-taan
ja varoistaan valtion pankki-hallinnon
häntä vastaan''in.ostanian
vararikkovaatimukseft.. yh^ydessä.
Kysymyksessä oleva Daugherty on
Ylulysvaltain hallituksen .entisen
ylilakimiehen Harry M. Daugher-tyn
veli.
, . Velkaluettelossaan . Daugherty
nimeää ^306,907.37 sumi^an, joka
"tulee muitten maksettavaksi". Ja
$336,026.10 on hänellä persoonäl-'
lista velkaa.
- Yhdysvaltain entisen ylilakimie­hen
veli, ylläolevista numeroista ja
hänelle määrätyn takaussumman
suuruudesta päättäen, on harjoj-tanut
suurkeinoltelua, jossa yli
kolmesataatuhatta dollaria on jaä-'
nyt "muitten maksettavaksi". Mut­ta
häntä ei tietenkään tulla kohte­lemaan
"kaikella ankaruudella"
kapitalistisessa oikeuslaitoksessa.
Ainakin tähän asti kaikki suyr-hui
Jarit ovat päässeet niinkuin
"koira veräjästä". Työväenluokan
o?kedksien; prtbleT^fii taistelmlle
työllisille' s|t^yastp.m o>i .,^j|iSBtiyy
raskaita, IiiH^aluoAnipit%i^f, Tpis^a
työväenluokan «Mtäistelij«dta ' l o n
tuomittu kuolemaan • jä •telöteitiir.
iSellaisfa on kapitalistisen' luokka-oikeuden
käyttö.
.käytettäväksemme. Sivistyneen kau-'
isan lait ja kansaa hallitsevat a.se-tukset
pitää olla niin järjestetyt
ettei ne salit muodostua erilaisissa
yhteiskunnallisissa asemissa olevia
luokkia, eikä etuoikeutettuja kas •
teja, vaan että velvollisuudet sei-cä
niiden täyttämisestä koituva hyöty
ovat yhteisiä. Sivistyskansan kan­salaisen
täytyy olla niin paljon si­vistynyt
ettei se vähemmän kehlT-tyny
ttä kansalaista kij.ytä omien
etujensa palvelukseen ilman ettei
siltä olisi vastaavaa hyötyä tälle vä­hemmän
kehittyneelle Ja samassa
suhteessa koko sivistyskansalle. Joa
joku pn niin sivistymätön että yrit­tää
itsellinen anastaa toisen tuotta­man
hyödyn, on lakien tämä estet­tävä
rlkojcselllsena tolmintEina.
•Mutta kuinka on laita nyt niis­sä
maissa. Jotka nimittävät itseään
sivistysk^soiksi? Niissä on tieteen
viimeisetkin voitot valjastettu pal­velemaan
sitä pientä osaa kansasta
joka omistaa luonnon rikkaudet ja
ti-ön luomat arvot. Voimmeko me
nimittää sivistyskansaksi monta,
jossa laki, uskonto, koulut, sanoma­lehdistö,
kirjailijat ja taiteilijat, joi­den
pitäisi olla puolueettomia oi-tiede,
taide,
ovat antancst'johdu siitä ikun toiset ovat töissä.
vaan että syy ovat haettavat toi­saalta.
Tuntui siellä olevan useita sel­laisiakin
työläisiä, joilla on jon,-
•kun työväenjärjestön jäsenkortti­kin,
mutta mitään paikallista toi­mintaa
ei ole, vaikka ehkä löy­tyisi
pieniä mahdollisuuksiakin.
Sanomalehtiä ci myöskään tule
niin paljon kuin paikkakunnan
mie.sluku edelljrttäisi. Mutta täy­tyy
antaa tunnustus, että "Va­paus"
siellä on hyvän matkaa ediel-lä
muista lehdistä. Toisella tilalla
on "Punikki". Tässä ne pääasias­sa
ovatkin jos ei ota lukuun paria
Raivaajaa ja New Yorkin Uutis­ta.
Kuitenkin, kuten sanottu, työ­läisten
pitäisi enempi lukea omaa
lehteään, sillä mitä se on 20—30
lehteä sataisessa joukossa.
"Pisnestäjiä" siellä on rriyös
monenlaisia, joka onkin luonnol­lista.
On useita paikkoja, joille
työläisten sietää antaa kannatuk­sensa,
mutta paljon suurempi luku
on se, joiden karttaminen olisi
paikallaan. Esim, ruokatalon ja
asuntotalon pitäjä, joka ei katso
ta. Mutta kaupungin isät ja
yleensä työläisiä vastaan tappele­vat
ainekset ottivat asiat toiselta
kannalta. Vieraille paikkakunnille
valheellisia mielikuvituksen luomia
juttuja työttömien uhkauksista
muka kauppojen ryöstämisestä, ta­lojen
räjäyttämisistä ja jopa se
niiden ankkojen mukaan taisi joku
päivä olla tämä ra-kas . kaupunki
ihan vallankumouksen partaalla.
Kommunisteja, paholaisia, kuuluu
olevan täiillä yli 800. Niin että
niiden ankkojen mukaan täällä on
aika roikinaa. Ja mitä tekevät
työttömät sanjaan aikaan? Ne pi
tävät sen hitonmoisen ilveen ja
lystin meidän viisaiden hallitsijoi
den kustannuksella — ja jakavat
viimeisiä senttejään keskenään, et
tä edes kerran päivässä saavat pu
rasta.
Mutta toista on toisessa leirissä
Siellä alettiin kuumeinen varustan
tuminen. Kuten tavallista ikaupun
gin isät. näyttivät esimerkkiä. Hai
litsijain Oikeudella määrättiin kaik­ki
kaupungin työläiset yhtymään
.-^uojeluskaartiin —- tai muuten ai­ka
kouraan ja näl!kätaipal'eelle
Sanotaan, että vapaissa demokraat­tisissa
maissa ei ole orjuutta. Mi­nun
mielestäni tämä Port Arthurin
virkailijoiden menettely on työ
Iäisten painamista alemmaksi kah-leorjuutta.
Useammilla kaupungin
työläisillä on perhe, perheen isän
on valittava kahden välillä, joko
syöstä omaisensa heti nälkätaipa-leelle
täi alistua vastoin omaa tah­toaan
ja vakaumustaan asemaan,
missä hänen on käskyn saatuaan
keihästettävä vaikka oma poikan­sa,
jos se sattuisi olemaan mieli­piteiltään
oikeuden puolella.
Kieltämättä niidenkin työssä
olevien työläisten joukossa on va
kaumuksellisia n.s. pyssyhurttia,
mutta paljon niiden joukossa on
sellaisiakin, jotka .ovat vaakalau­dalle
asettaneet perheensä toimeen­tulon
ja alistuvaisuuden, jota mah
doUisesti seuraa työläistoverien
halveksiminen. Ensin mainittu tun
ne on ollut voimakkaampi, säilyt­tääkseen
epävarman perheensä toi­meentulon
häqen on ollut pakko
a l i l t a orjan asemaan. Pieni jouk­ko
on ollut niitä, jotka vakaumuk­sensa
hinnaksi ovat joutuneet uh\
raamaan toimeentulonsa. Niille
nostakaamme hattua, mutta on
myöskin muistettava, että edellä
. "^ätä luetteloa tullaan ja
3ita mukaa kun matka edisty'
^ Osastoja ja tovereita niilöi
kakunnilla missä tov. Wii^
pysähtymään kehoitetaan
parhaansa matkan ttniii!„
järjestämällä huoneustojeiTl^
ja ilmottamalla tilaismiksisia •
.vleensä olemalla häneUe'
osastojen toiminnan järj
C.S.J. tp. k
>t:tta G. H„d
Rosenberg: tekee
paljastuksia
jaksan demokraattinen lehdistö
f r i t t ä ä nyt saada aikaan sen ylei-jien
vaikutelman, että Saksan vää­rtien
aibeuttama paniikkimieliala
Itpunskassa Ja Englannissa on talt-fuhut
ja nyt on seurannut täydelU-nen
levon aika. Jos mitä Jännitty-Äfelflaimän
odotuksetf iJTäiinetta voi
kutsua levoksi ja rauhoittumiseksi.
niin oyat lehdet oikeassa. Suurin as»
ranskalaisista ja englantilaisista
lehdistä on täysi kirjoituksia, jot­ka
odottavat Saksalta vastausta ky­symykseen:
mitä tulee edelleen? Mll-laineai
tulee olemaan hallitus ja sen
ulkopoliittinen suunta?
On tunnustettava, että tällainen
kärsimättömyys on täysin ymmärret­tävää.
Sattulyatbair vaalit aivankuin
kiusalla juuri samanaikaisesti kan­sainliiton
täyslsUitmon kanssa, jolle
oli annettu "kunniakas" tehtävä las-työläisten
lehtiä, etutilalla "Va-vistyksen
opettajia Ja jakajia, on paus", ei ansaitse työläisen kan-palkattu
toimimaan omistavan luo­kan
etujen mukaisesti. Kansan e-nemmistö,
se on hyödyllistä työtä
tekevien luokka, koetetaan näiden
avi:^lla pitää tietämättömänä siitä,
kulAka orjamaisesti se on kahleh*
dlttu epärehelliselle pohjalle perus­tamaa
riisto järjestelmää oman re-hehisesti
ansaitun hyvinvoinnin
kustannuksella.
Ön häpeällistä käyttää yhdestä;
Icään kansakunnasta nimitystä sl-
'^''^^a.nsa^iiön kauan kihi sivis-asiakseen
tilata taloonsa todellisia mainitut pakkölain alle alistuneet
tykseeia luelaäii kapsan ert^erftmistfe
sOTfäÄine«:;'S
sööinä ori' olemassa,' miitttt slviis-tyskansoja
ei voi olla niinkauan
kun kapitalismi on kansan hallit­sija,
sillä kapitalismin koossa pi­tävä
voima on totuuden ja moraa­lisen
oikeuden johdonmukainen vää­ristely
ja kokonaan kieltäminen, sen
sijaan kun sivistyksen välttämätön
elinehto on niiden puolueeton käy­tännössä
sovelluttaminen.
• Tästä ymmärrämme, että pääs­täksemme
siihen asemaan, että
voimme nimittää kansaamme sivis­tyskansaksi,
on meidän ensin va­pauduttava
kapitalismista. Ja:, sen
me vounme tehdä ainoastaan liitty­mällä
yksimielisesti kansainväliseen
kommunistiseen puolueeseen.
natusta. Sitten kuuluu siellä ole­van
joitakin jotka suorastaan ovat
lapualaisuuden pamppuja. Niistä
pitäisi työläisten tehdä myös täysi
pesäero ja vieläpä kehoittaa toi­siakin
siihen. Ja itse kylän asuk­kaiden
harkittavaksi, onko heille,
työläisinä, edullista antaa pientä­kään
^kannatusta sille joka on vi-
•liollinen työläisten asialle. Ei se
olisi pahaksi työläisten yhtenäinen
toiminta Beauhamoisissakaan.
'Viina- ja olutkaupat tuntuvat
tekevän myöskin rahaa hyvin. Ar­velen
tätä siksi kun juopuneita
näkyi paljon. Vietteleehän se vii­na
ja kun siitäkin, mokomasta ky­lästä,
saa sitä monesta paikasta.
Rapakoita näkyi useita ja onna
itse hallituskin pystyttänyt kau-voivat
olla hjrvää ainesta ja ehkä
joskus ovat tosiapufta toiminnas-ramme.
Niille, jotka omasta vapaasta
tahdostaan ovat menneet taistele­maan
työväenluokan oikeutettuja
pyrkimyksiä vastaan, on kohtaava
saman luokan halveksuminen kai­kissa
käänteissä. On oikeastaan
kohtalon ivaa puhua Port Arthu­rissa
demokraattisesta s a n a n - y n nä
muusta vapaudesta. Kaikki.työ­l
ä i s t en vapaus tällä kertaa: on
suomalaisillekin, hyvin tunnetun
lautakauppiaan miekan kärjessä^
Palataksemme vielä tähän ko­toiseen
kapulakänkiin (tänne/ on
tuotu koko roikka ulkoakin puna-takkisia
"järjestön valvojia"), on
siinä suomalainen kansallisuus pro­senteissa
laskettuna loistavasti
ediistettuna, miehiä, jotka ovat ol-pan.
Kaunista se on meininki siel- |eet jo vanhassa maassa ohranoi-läkin
siinä suhteessa. Moni kantaa
miltei kaikki palkkansa viina- ja
miseen ja sorakuoppien täyttämi­seen
harjaantuneiden katsannon
olut-korporlatsioneille ja sitten ovat allä, niin että mahdollisesti tuon­nempana'
on kunnia saada kolaus
kalloonsa oikein lapualaisen kali-vilussa
ja nälässä kun ei ole tilai­suutta
ansaita mitään. Tämänkin
paheen poistamiseksi löytyy aino­astaan
yksi keino: tarmokas va­listustyö.
Mutta sen täytyy olla
luobkatietoista valistustyötä, en-.
nenkuin se vastaa tarkoitustaan
työläisiin nähden.
Käynti, vaikka lyhytkin, tässä-kasta.
'Mitähän tästä touhusta mahta­vat
Port Arthurin veronmaksajat
arvella, sillä loppujen lopuksi ne
tämän' lystin saavat maksaa. Ol­koot
he katsantokannaltaan vaikka
itse paholaisia niin varmaan me-
|ossa ilmeni, että on tehty kor­iaa
on Ve'liäjän t y ö t k Ä e v ^ iauksia häalilla ?54.00:n edestä ja
pitänyt hällitusohjaksia - käsissään,) VJelapaatet^m laittaa 0^
on rakentanut- uutta yhteiskuntaa, 1 Jarnolle n a i s t ^ ppKiihi^ne^ ^ a
työväestön hyvinvoinnin yhteiskun- i s ä i l y t e t ä än nfistpr pulffi^rBtot.
caa. Rakentanut omaa kotiaan ja I ^^arrask. 9 p. - v i e t e t ä ä n ' ^ l a & k y,
samalla varjellut rakentamaansa' »"'^"sj"^^^^ kansainvälisenä, jonne
koko kapitalistisen maailman kyn- toivomme runsasta osanottoa. Siet. ^.Kkkland Lake
d s t ä . Venäjä proletariaatti on tulee olemaan arvokasta ohjel- Timmins
käytännössä osottanut, että yhden- maa suomalaisilta sekä ukrainalai-kin
työväen valtion rakentaminen ^"^^ tovereilta. Koetetaan todella
"kävelee" kun vaan on tarmoa, se saada tämä juhla tarkoitustaan
on esimerkkinä koko maailman vastaavaVsi. Naisliitto pitää ilta-työläisille
ja samalla rohkaisijana »"ft marraskuun 2 ja 8 p. Joh-edelleen
taistelussa. Viimeisessä tokunnan taholta tuotiin ehdotu^
K. P. toimitsijain kokouksessa pää- «t^ä taas ruvettaisiin hommaamaan
tettiin kaksoiskaupungeissa viettää englanninkielikoulua, josta keskus-juhlia
vallankumouksen vuosipäivä- teltiin laajasti ja katsottiin että
nä kansainvälisissä merkeissä, Port on aivan välttämätön meille,
Arthurin osaston haalilla, Fort ^'«an katsottiin edullisemmaksi
Williamin ukrainalaisella uudella kaantya korkeakoulun johtajien
haalilla jä West Fortin ukrainalai- Puo'een, että jos voitaisiin sinne
sella haalilla. Puheita tulee ole-' Järjestää iltakoulu. Valittiin 2
maan englannin, ukrainan, ruotsin' henkilöä viemään asiaa eteenpäin
ja suomen kielillä. Kaikki eri kie- Ja tuovat raportin seuraavaan ko­listen
joukkojärjestöjen soitannat-^^uKseen. S. J. saannot on tul-liset
ja lauluvoimat ja muut h e n - ' I ° e t , jäsenkirjuri jakaa ne jäsen-kisen
työn voimat velvotetaan, m^un perusteella. Johtokunnan
avustamaan juhlia ohjelman suo-' taholta tuotiin ehdotuksena että
rituksessa. Juhlien tarkotuksesta' Väinö Valo otettaisiin tänne laulu-tehdään
selkoa erikoisella lento-' kuoron sekä orkesterin johtajaksi
lehtisellä, joka painetaan useam- Ja samalla hommaamaan laulunäy-raalla
eri kielellä. Juhlista tuon-! t^-nuä lavlle, koska tuli ilmi, että
nempana lähemmin. /. ] «^^1» halukas tulemaan ilman
cuuremria palkkavaatimuksiakaan.
Tiihän oltiin kovin myötämielisiä
Siis mikäs on sen sievempää ja
on myöskin muistissa pidettävä, toiminnalle uutta virkistystä luo-
Silloin Port Arthurin Tn. iLiiton vaa kuin se, että saadaan sellainen
osasto panee toimeen kiitospäivän henkilö, joka kykenee ohjaamaan
kunniaksi ohjelma- ja tanssi-ilta-1 musikaalista puoltakin. Asian pi-man.
Ohjelmasta mainittakoon' kainen toimenpide jäi johtokun-näytelmäkappale
y.m. hyvää ohjel- nalle järjestettäväksi. Järjestysva-maa.
Tanssia tietenkin tulee ole- i liokunnan raportti hyväksyttiin,
maan ja.tahti on niin selvää, että vaan edelleen annettiin järjestys-sellainenkin
voi tanssia joka ei miehille valta tehdä huomautuksia
koskaan ole yrittänyt. Pääsymak-j silloin kuin näkevät tarpeelliseksi,
iuksi kuuluu määrätyn 25 senttiä Johtokunta on järjestellyt toiminta-hengeltä.
illat alaosastoille: Naisliitolle jo­ka
toinen maanantai, v.- ja u.-
seuralle jpka torstai-ilta ja sun­nuntaiaamu
klo 10, nuorisoliitolle
joka toinen tiistai-ilta, näyttämöl­le
kaikki loput illat. Johtokunta
me joukolla katsomaan sopiiko sii-1 katsoo, että illat tulee käytettyä
hen Kansainvälinen eli ei. Minä niinkuin ne on luovutettu. Ovi-
5
6
9
10
11
MARRASKUUN 10 P.
Marraskuun 8 p. oli unohtua.
Silloin on taas näyttämöllä ensi-ilta.
Silloin näytellään jo taval­laan
kuuluisuutta saavuttanut, kap­pale
"Kaarina Varjola". Menem-olen
sit»' mieltä, ettei se tahdo oi-icein
sopia; Minä en ole kappaletta
nähnytliään, mutta jos se tapahtuu
miehille jäi edelleen valtuudet
myöntää vapaa pääsy työttömille,
jos ne itse pyytävät. Luettiin räs-oikeudessa
ja juoni kehitetty enem- tilistä, jossa oli kolmattakymmen-pi
yksilöön kohdistuvaksi, niin sil­loin
e i v o i . l ö y t y ä - . ^ J a i s t a paik­kaa,
ainakin Suomen oikeustuvis-sa
näihin aikoihin saisi hyvin pian
lyijynpalan kurkkuunsa. Sittenpä­hän
vjpi^a!?»: sanoa kun on nähty.
Pistäy|fcykäiipä ympäristöläiset
Vapauden, ''pytyssä" kun ikäytte
kaupungissa. Siellä on koko jouk-
.lo hyviä myymättömiä kirjoja^ ja
.nuuta tilpehööveriä. Sarna^Ia voi
uusia lehtitilauksen tai tilata Pu­nikki
aivan uusista juurin. Ja
jos kenen päähän pälkähtää läh­t
e ä , . Suomeen tai haluaa tuottaa
eukkonsa tänne, niin pilettiäkin
on myytävänä. — ?.
• •
Näyttämön kokouksessa 26 p.
t.k. hyväksyttiin 3 uutta. jäsentä.
Päätettiin pitää tarkastus puvus­tossa
ja toimittaa Fort Williamin
näyttämöltä lainatut puvut pois ja
jos meidän näyttämön pukuja tai
perukkeja on Fort Williamin tai
muilla naapurien näyttämöillä, niin
toimittaisivat ne pois mahdollisim­man
pian.
Hyväksyttiin johtokunnan ra­portti
"Elinan surman" esityksen
peruuttamisesta ja ehdotus, e t t ä jou­luna
esitetään venäjänkielestä suo­mennettu
. n ä y t e l m ä "Viha Ja rak­kaus".
Näytelmän on suomenta­nut
sama henkilö kuin Murrok­senkin,
joten kielellinen asu . on
varmasti hyvä ja näytelmä on myös
saanut kiitettävät arvostelut sel­västä
suunnasta mitä se viitoittaa.
kokouksessa oli runsaasti jäse­niä
ja puheenvuorojen käyttö tar­peeksi
vilkasta. Sellaista sen jii-tääkin
olla, siten ei kokoukset
muodostu väsyttäviksi. Kokous täy­tyi
lopettaa hieman kesken, kun
iltaman alkuaika siirtyi joittenkin
minuuttien taa.
Näyttämön vapaa iltama onnis­tui
kaikin puolin hyvin. Ohjelma
oli valikoitua ja arvokasta, johon
y l e i s ö oli tyytyväistä, päättäen sii­tä
suosiosta jota esittäjät saivat
osakseen katsomon puolelta, useat
ohjelmanumerot täytyi toistaa ylei­sön
pyynnöstä. Ohjelman . suori­tuksessa
oli mukana noin 65—70
Tuloi:
Pioneerien päättäjäisjahlis-. ,
ta (ovelta)
(Ravintolasta)
Sekalaisista "
Pioneerien hyväksi iltamia
ta (ovelta)
(Ravintolasta) ! "
Avustus Dunblanen liäiÄ-jaostolta
Avustus Canmoren nais­jaostolta
Avustus Blairmoren n^i^
jaostolta
Yhteensä •••• •-.ISI
Menot:
Opettajan matkakuluihin
Keittäjän työpalkkaan ........
Kappaleen vuokra
Pioneerien kämppäyksen ku­vista
Stoorilasku
Sekalaisiin
Yhteensä $T
Kassajäännöa li
• Yllämainitut tilit tarkastanntl
Ien Stenlund ja Saima Mattso|
Huom, Lasten vanhemmat;
vät ruokalahjoituksiai vain^s
tilintarkastajina emme voian(|
taa tiliselitystä.
tä nimeä. Siis olkaa hyvät ja
Jtäykää rnaksaiT>assa_ r,ä.stin;ie; jä-senkirJurille.
Alustettiin kysymys, j
mistä johtuu että kokoukset venyy
liian pitkäveteiseksi. Asiasta kes­kustellaan
seuraavassa S. J . koko­uksessa.
Huomioon otettavaa kaikille
osuu.skaupan jäsenille ja kulutta­jille,
että osuusjkaupan yleinen ko­kous
pidetään ensi sunnuntaina
jnarrask. 2 p. kello 1 päivällä haa­lilla.
Toivotaan että jokainen pi­tää
mielessään ja saapuu tähän ti­laisuuteen.
Enni maanantai-iltana, marrask.
3 p. pidetään näyttämön kokous
kello puoli 7. Saapukaa kokouk-neen
runsaslukuisina, sillä paljon
on tärkeitä asioita.
Enai sunnuntaina esitetään uu­tuus
näyttämöltä "Kaarina Var
Liittotoimikunnaal
asioita
Selostus C. T. U. _
malaisen jaoston, liiti
kunnan kokouksesta,
lokak.
Puhetta johti liiton
taja J. Seppälä, fiöytäkirjaff,:.!
sihteeri U. Ronni, Kok
olivat läsnä seuraavat liiti
kunnan jäsenet: L. Laine, M.]
si, V. Vihuri ja P. Ruoho
Myönnettiin Sudburyn.
painikilpailulupa 14 ja
marraskuuta. '
•Luettiin Toronton Yrityi
jola", ^^näytöksessä.naisliiton toP ^^^^-^-^^^^^^^^^t, motot
mesta. Tervetuloa haanne
ja kaukaa, — Valittu.
SyIvan Lake, Alta.
PIONEERIEN KESÄKÄMP-PÄYKSEN
TILITYS,
joka kämppäys pidettiin Sylvan
Lakella, Albertassa, viime heinä­kuun
ajalla..
le ylimääräisen veron
ta. Hyväksyttiin asiasta
toimenpiteet ja kirjelmä-'
selle, jossa selostettiin, että
toimikunta ei ole mitään Jl
räistä veroa asettanut,
sen päättänyt viimeiMD
edustajakokous, joten pahel
lause liittotoimikunnalle öh I
ton. Toinen kohta Yrityi
jelmässä koskeva kilpaiin
muuttoa kesken ikilpail""
oli tan»htunut Sudbiirp
Ukko Ropposen pakinaa la
synnytyspuuiiista
Jo elokuun puolivälissä päättivät
lapualaiset oikein yksistä -tuumin
ryhtyä synnyttämään hyvää lypsy­lehmää,
ja niinpä ukkelit rupesivat
hommaamaan täydellä terällä, ar­vellen
ajan olevan sopivan. Ristivät-kin
etukynteen uuden tulokkaan
puolueettoman ammattijärjestön ni­mellä.
Kätilöltä varattiin kosolta,
jotta synnytyspuuha paremmin on-,
nistuisl. Mutta miten kävikään;-se'
henkilöä, niistä 7 ruotsalaista- syntyi, inutta — jalattomana. Jö sH->
Kiitollista, yleisöä haali ääriään
myöten täynnä ja : täytyipä ottaa
eteinenkin juhlasaliksi.; eiksh sitten­kään
kaibkijmahtuneel;^jsisään,; 20
ori'-' ohjelmaoutperoa^ .^isuoritettiin
.Tähän^ -määlrään ^^ei; 8isälly>.r5emän
öaittä j ä n suorittamat useammat
kuin yksi numero; Soittokunta,
nuorten orkesteri ja mieskuoro ^
avustivat tätä iftaa. Kiitos teille <alkojen päälle seistä törröttämään
nä raapasl
paoskärtklh Ja tuimiÄlQi, e(;tel'ftast&
mttaSh^hyötya ole kuii sitä faäkkaä]
pifSä - kantäa-^ia- äyöttäa -elkS^^isd^
hetit väikkä^^ktiifika 'tij^htääi- m «l^»
Xöettivdt - töisetkiii, • mti«Ä7 tttthaäö
Turha ätä-öhr henitellä;"' arvelivat
kätilöt, ja päättivät laittaa sille puu­jalat.
Niin nostivat tuOn raukan puu-ja
koettavat kummeja
delle tulokkaalle - PW
luksi ainakin satav
kummia ja .'""^«'f^ !^(,
maksettava 25 taalaa^ ™"
jossa komeilee samaaff
mc isoa ^^'^^M
M. Ö. S. Kaiketi^ n u o ^ ^
koittaa Montrealin ? ^
taikka jotain muuta tU®»^
.ränmaallisuntta. joka
'lasten mieliin nuta
korvaatis*- raöbatoÄ! tekoja, .^f^j"* jota.
yaiikarlfc suorittavat, jo^
^äl^t 'kadehtivat T^-^
ja kaikille, jotka muodossa taikka
toisessa avustitte illan onnistumis­ta.
—" Nä3^täm5.
Er} asu! — Nokk€fla autokauppias:
Be kulkee n i i n tasaisesti, ettette voi
tuntea sitä; niin äänettömästi, et­tette
Voi kuulla sitä: sytyttää öiin
täjMellisestl, eittette tunne mitään
hajua, ja mitä vauhtiin tulee, so
lentää niin nopeasti, ettette sitä
jossa se surkeasti määkil kovaa koh­taloaan:
Harmistuneena kätUöt ar­velivat,
että vaikka se ei pääse tuos­ta
mihinkään, niin voihan siitä jo­tain
tipahtaa, kun kärsivällisesti o-dottaa.
Ja siinä se seista törröttää,
mutta ei vain tipahda, vaikka käti­löt
joskus kylkiluiden välistä puris-tavatkin.
Eikä sitä tarvitse kuin hiu­kan
vain yhteen puujalkaan pökkaä,
niin nurin se maiee.
Kaiketi kätilöt ovat tuon vaaran
näekkään." _ • huomanneet, koska ovat ryhtyneet
Ostelija: "Mistäs sen tietää, että" uusiin puuhiin,
toisenlaisilla mräei-s
i tä onkaan, koko kapinetta?"
|,tely tavoilla. Kovhi ne papat ähky vät
...kie^<mai't seelvmätl^s iväo. i sMuourttiatt ao»n,^*^^
.• dntäminen mennet n i ö P^
rlin, jotta pitää s i t o ^
la tai toisella, ^ O SM
vsiatiäk-kvaa aetii i ihjaan vanbfa^ninjnaa»»».,!:
\ s i B hähkään o n ^
kun se "eri anunattml««'.
hbmma on puujaloiDa^
kä siitä tullutkaan W>
sia. hiin koettavat a e ^ ,
fca autokyytiä kaikilteJoa»,
lukkaita ostimsiJi^
nUn sitä viedään etta
määräFaikkaan -
muurahaispesään ^
SShvilaan. jossa kuoie^
verryföiä ja k" _
hbÄiöfeta ja n i i n^
,-not tuosta suuresta