Vapaus, January 4, 1929

              8ivti2 Periantaina, tammik. 4 p;iiä~-Friday, Jan. 4 No. 3 — 1929
VAPAUS
A. V A * BX
T O I M I T T A J A T J
B . A , T E T J H U N E N. JL P E H K O N EN
• a p t t a n d at tka P «M Olfiea Dqiait«Mt» Otuva. aa aacoad ciaaa natur.
. VAPAbS t l i U i i T)
TU oslr otcaa 4rf rinniali Woikm ia Canada. PotliAed ÄOy a« Saäbmrr. OittMtU,.
T O A U S B I N N A T : ^'" wa . - « ^
a WK. » « J » . « kk. » 1 5 0 . 8 kk. 11.75 j a T ^ n O J D O C — •ftdTaraJtoihi» Ja Suoiufo a e M » « » u r
•ftaaaUle: 1 »k. «6^00 6 kk. S kk. tSM U 1 kk- fI-00' • ' '
mm:::
hi "
n-MOTCäHINNAT V A P A U D E S S A:
K t i a a d l a a t a k a a t « J O O k o t a . «ZJOO kakai k o t a a . — A«oiat»<xmaeniÄawt»ki«» -
HttMBDimmoilinofgfcart 50c. k e r t a , flM S katu. — S y n t n B i i l n M n k a e t kerta. » " O S » ^ a » . .
A.te«oaootHkm KM kett.; $34>o kakai kettaa. - Xiiu^^lm^Uc tlJ»
ai* kerta, 50e. l i ö m a k a a k u t « W * I U u i a a l a u « i « y l t i . - H * ' » » * " ' ^ . . , ^ J T ^ ^ ^ t l r f
C9B. kerta. » J » k o l a a kertaa. — TakpäUUiaottajieii j a U a o t « . a p » t t » o n e a oa, ~ ' ' " * ^ r , ^ r ^ '^
• f w r T i t f i l a t a e t « k i t « « . . - TBr. k a i a . J o i u et « « n > a taha. ei t « IU « k e t a m i i t i . paita. JoUU
U k t e e » a«>rnt Itootok«t p i t i ä «Ua k o n t t o r i » , krilo t ip. i l a e r t f r - i a ^ T i » « ^ " J j ; » » aA! ? « » i » ä.
» a p a n d e » toTailoa: HooneoBo 207, Maeker Boildiofc * D n r ^ Sf. Polielifl S}OW. .
» a p a o t e . CSttori: Ukertr B o U i i B t SS Loma S.. P.ii..lin 1038. Po»tto»«r-. Boa 69. SodbaxT.
Canadan kommimLstlpuoIue, samoin
koin muutkin Kommunistiseen kan­sainväliseen
kuuluvat puolueet, ovat
väheksyneet imperialistisen sodan uh­kaa.
Tämä suuri vajavaisuus on jo
C « « r . l adrertiii., « t e . TSe. pe, coU inch. »ilnimuo cfcar,» for alntU l « e r t l » « We. Th. V . p . o.
r O M tf* ad»e»li»Ior «nediuD amon* ti.» Finnuh People in Canada. • -
oe. Ulottakaa oodeUeen l i l k k a e o b o i u j a»
»oa ette raaioia tahanta «aa «aataoatd eoauxulaeen kirjeeaeen
-Ml"'
- i
Vupaas ja sitä vastaan kohiistetut vainot
Onlal-ion viranomaiset ja yleensä rimmäisenä tarkotuksena sekä ^pää-
. . . . . n taantumuksellinen sanomaleh-;määränä on kaikkien niiden yhdys-distö
ovat pappien ilmiantojen joh-jsHeitten ja laitosten murskaammen,
dosta viime päivinä olleet hurjasti ^ jotka antavat tälle työväestölle luok-sotajalalla
VapauUa, osastojamme ka- ym. sivistystä, jotka opettavat
sunnuntaikouluja y.m. laitoksiamme ja joissa se saa opetella tieteitä ja
vastaan. Mc suomalaiset, kun 1 äh-, taiteita. Yksi vihatuimmista yhdys-dimme
Suomesta, uskottelimme itsel- siteistämmd on Vapaus. Se pitaisi
lemme, että täällä suuren lännen nujertaa. Haaliemme ovat pitaisi
vieraissa ja "vapaissa" ojoissa saam-j sulkea. Papit kylläkin tietävät, etta
me olla rauhassa papeilta, noilta kansalaisemme e.vat viela talla
sielun ja ruumiin vihollisilta, joita j juokse heidän syliinsä. Mutta he
pakoon me yhdeltä osaltaan syn-j tietävät, että suomalaiset ovat jos-nyinmaaslamme
lähdimme. Papit sainmäärin herkkiä taipumaan juop-olival
niitä, jotka vanhassa koti- pouteen ja samalla kertaa, seura-maassa
veivät ainoan lehmän, vei- elämää rakastavia kun ovat, jos
väl vaikka leivän viattomien lasten heiltä kaikki seuraelämä ja valistus
laitokset sulettaisiin, niin he vaipui­sivat
kapakkain ja valkoisten sala-kapakoitsijoiden
uhreiksi ja sieltä
toivovat papit voivansa onkia hei­dät
uskollisiksi lampaikseen. Tässä
syy ilmiantoihin ja vehkeilyihin.
Mutta Canadan suomalaisten pap-
" pien, joiden sormet kieltämättä Va­pauUa
vastaan käydyn jutun takana
etutilalla ovat, sekä kaikenkielisten
papf)ien, on parhainta luopua siitä
harhakäsityksestä, että Canadan suo­malaiset
noin vaan lankeavat hei­dän
virittämiinsä ansoihin. Cana­dan
suopialaisel ovat valistunutta
väkeä niin pitkälle kuin he ovat ol­leet
punaisen vaikutuspiirin ulottu­villa
ja he eivät niin vaan mene sa­timeen.
He eivät lankea kapakoit­ten
, uhreiksi sittenkään, vaildm hei
dän kaikki valistuslaitqksens? tuhot-'
taiöiin,; Me tunnemme pappien ta­vat
jo Suomesta alkaen- Siellä mei­tä
papit sielun vihollisen tavalla
piinasivat ja täällä he yrittävät teh­dä
samalla tavalla.
Mikä tuon ilmiantojutun vaikutus
tulee olemaan, on nyt jo nähtävissä.
Tähän mennessä sillä on ollut ai­noastaan
yksi vaikutus, se nim., että
Vapiaudelle on tullut huomattavam­min
tilauksia kuin milloinkaan en­nen
yhtä lyhyessä ajassa. ' Kontto­riin
on tuotu huomattava määrä ti­lauksia
ja esim.-sudburylainen asia
miehemme otti yhtenä ainoana päi
korjattu- Tämän asian harkinta Kom­munistisen
kansainvälisen kuudem;ies-sa
kongressissa, ja maailman taloudel­lisen
ja poliittisen tilanteen monipuo­linen
analysointi on selvästi osottianut.
että kapitalismi nykyisessä uudelleen-rakentamisvaiheessaan
on kehittänyt
ja kärjistyttänyt maailman imperia­listisia
ristiriitaisuuksia yhdeltä puo­len
ja imperialistista yhteisrintamaa
jä sotavalmistelua Neuvostoliittoa^ vas­taan
Jolselta puolen. Neuvostoliitto,
jonka alueisiin sisältyy yksi kuudeso­sa
maailman pinta-alasta, {H-oIetari-aatin
diktatuurin alaisena, mikSL on
ottanut huimia askeleita sosialismin
rakentamisessa, on maailman imperia­lismin
katkerin vihollinen ja maail-suusta.
Tällaisilta oi f joilta me toi­voimme
voivamme olla rauhassa
• täällä lännen suuressa maassa. Mut­ta
eikö mitä. Ensimäinen hyökkäys,
joka meidän lehteämme ja meidän
^yhteisiä valistuslaUoksiamme vas­taan
tehtiin, oli pappien alullepane­ma
Canadan suomalaisten työlabten
valistunein osa, n.k. punaiset suo^
malaisel, ovat viime vuosien ajalla
ja- aina, eläneet niin mallikelpoista
elämää, että heitä ei ole voitu mis­tään
roskaisista teoista syyttää. Mut­ta
miten on valkoisten suomalaisten
laita? He ensiksikin ovat sitä jouk­koa,
joka • maailmansodan aikana,
salakavalalla .iavalla, ilman sodan
julistamista tai muita muodollisia
[ '«^-toimenpiteitä, taisteli tuhatlukuisena
saksalaisessa armeijassa liittolaisiaf
siis canadalaistakin vastaan. Mutta
he eivät ole nytkään luopuneet luiV
hun tehtävistään. Heikäläisiä ovat
"ne, jotka ovat Canadassa tehneet
murhia, runnanneet salakapakoita ja
- eläneet kuin viimeistä päivää. Mut­ta
nyt nämä samaiset valkoiset suo­malaiset
menevät selkä väärässä, yh­dessä
pimeydentöitä harjottavien
pappien kanssa, canadalaisten pik­kukaupunkien
pienesti ajattelevien
sanomalehtien toimituksiin ja teke­vät
siellä ilmiantoja. Ja virkakunta
' ryhtyy, pappien kiihottamana, asi­aan.
Canadan kaikenkielisen työ­väestön
silmissä ovat Suomesta tul- vänä neljätoista uutta tilausta, ollen
leel valkoiset kansallisuutemme hä- niistä kymmenen koko vuoden ti
peäpilkkuina. Tietystikin on heidän- lausta. Tällainen tulos siitä huoli-
Mm
sm
mm::
i l -
ms
W9
kin joukossaan sangen paljon re- matta, etta juuri päättyneen j
hellistäkin ainesta. Mutta mikäli lun ajalla luultiin jo kaikki mah
ii;k./ johtava valkoinen aines on ky- j dolliset tilaukset otetun, osottaa
symyksessä niin inhottavalta tuntuu j vaan taas sen, että pappien isku ot-heitä
tunnustaa kansallisuuteensa tikin heidän omaan kalloonsa. Muil-kuuliiviksi
jä. tuskin canadalainen lakin paikkakunnilta on tullut viime
porvaristokaan heitä paljoa lellitte- päivinä huomattavammin kuin pit-lisi
jos heidät oikeassa karvassaan kiin aikoihin uusia tilauksia,
tuntisi. Multa meidän ei ole herpaannut-
SB aines, n^tä valkoisten joukos-, tava. Tilauksien ottoa on jatket-sa
voidaan pitää rehellisinä ihmi-1 tava. Vihollisemmekaan eivät ole
sinä, tulee, sitämukaä kuin heidän ^lerpaantuneet ja he eivät nirfcu. Hei
näkSpiirinsä laajentuu, meidän pu- dän uskolliset kätyrinsä, papit, liik-naisten
matkaan. Tämä se onkin, kuvat öisin ja hämärässä, harjottaen
mikä pappeja harmittaa. Sentähden hämäriä tehtäviään. Meidän on vas
i i
'tr-'. •;-
he keksivät valheita sekä tekevät il­miantoja
meistä. Vai eikö esim. ole
A'alhe sekin ilmiannoissa käytetty
väite, että me terrorisoisimme val­keita
yhtymään iiieihin tai että me
terrorisoisimme ketään yhtymään
järjestöihimme. Jokainen sellainen
Canadan suomalainen, j<^ tuntee
meneltelytapojamme, tietää, että
meidän järjiestöihimme ei ketään pa­kolla
värvätä, vaan että useissa ta­pauksissa
kieltäydytään ottamasta
uutta jäsentä ja aina silloin jos hen­kilön
menneisyys on epäilyksen alai­nen,
on hänen—pysyttävä meidän
järjeslöjemme osastojen ulkopuolel­la.
Järjestöissämme ei suvaita min­käänlaisia
epämääräisiä aineksia, ku­ten
salakapakoitsijoita, rihkamasak-soja,
pappeja y.m. Mutta kun työ­väestön
parhaimmisto kaikista pap-
'-pien ponnisteluista huolimatta yhä
suuremmissa joukoissa riveihimme
siirtyy, niin turvautuvat napit vii­meiseen,
epätoivoiseen \^e^oon. He
tekevät ilmiantoja. Tämä ei ole
xiutta heikäläisille^ Ilmiantojen pe­tattava
sillä ainoalla voimalla mikä
meillä on, joukkovoimalla. Ei tart­tumalla
aseisiin, kuten meidän on
uskoteltu suunnittelevan, vaan hank­kimalla
Vapaudelle yhä useampia
tilauksia. Jokainen tilaus, minkä
Vapaus saa, vähentää pappien ja
provökaattoreitten valtaa.
Sudburyn suomalainen työväestö
on jo vastannut pappien haasteeseen.
Toisten paikkakuntien suomalaisten
on tehtävä samMla tavalla. Jokai­selle
asiamiehelle kulttikirja tas­kuun-
ja tilauksien ottoon- Näyttä­käämme,
että suomalaiset ovat toi­meliasta
joukkoa, joka tekee työtä
Canadassa, mutta joka myöskin on
taipumatta orjan asemaan ja haluaa
kulkea vapaana ihmisenä, pystyssä
päin, koettakoot sitä alespäin pai­naa
papit tai muut mahdit.
Me ptmaset suomalaiset emme
ole tulleet Canädaan tarkotuksella
ryhtyä täällä asevoimin hallitusta
muuttamaan. Sellainenhan olisi jär­jettömyyttä
ja jo sinänsä joutavaa
edes ottaa puheeksi. Mutta meidän
nian työläisten ja kaikkien sorrettu­jen
työtätekeväin opas ja innostaja.
Sodan uhka lähei^tyy; sotilaskonels-toa
Ja merivoimia sekä diplomaattisia
aseita valmistetaan taistelua . varten.
Uusia joukkomurhauksen välineitä
täydellistytetään laboratorioissa ja
sotatarvetehtaissa. Tärkeimmät koh­dat,
joissa sota voi puhjeta, tulevat
olemaan yhdistyneellä imperialistisella
rintamalla Neuv(»tolilttoa vastaan tai
englantllais-amerikalalsella rintamal­la
Siiurbritannian johdolla.
Imperialistisen sodan uhka on lä­himpänä
käytännöllisenä kysymyksenä
kommunistisilla puolueilla ja yleensä
työväenluokalla. On tärkeätä, että re-»
formistlen suorittama osa tulevan so­dan
uhatessa selvästi paljastetaan
työväenluokalle. On myönnettävä, et­tä
reformistit vielä kontrolloivat jär­jestöllisesti
suuria työläisjoukkoja kuin
myös heidän^ ajatuskantaansa.
tamisista, mitä reformlsmi on sen ri­veissä
suorittanut. Reformistit ovat vi­rallisesti
yhteydessä Kansainliiton
! reformistit ovat suoranaisessa ja epä-suoranaisessa
yhteydessä imperialis­tisten
hallitustensa kanssa, toimien
työläisten pimittämistä edistävien
laitosten jäseninä; nämä reformistit,
vaikkakin tekopyhästi saarnaavat pa­sifismia,
istuttavat työläisten mieliin
vuosien 191^18 suursodan koke- kanssa, elimen, joka^ ylläpitää ^ h a -
m S o v a t toistettavat ja niistä käsitteitä "rauhasta," vaan j o ^ t o -
S S S opit levitettävä mahdollisim- felllsmide^ on f^^^^^^^*^"
man laajSlle työläisjoukoille. Vuoden ^ n valt^^n ^velustyttona ent^i-
1914 reformistit hylkäsivät viimeisen- «enmmij^rnrbrit^^ja^
kin hitusen sosialismista, peruuttivat >P^_^:'^^°_ fi^"^,'Jf^^^
tyhjät lupauksensa taistelusta sotaa
vastaan ja yhtyivät imperialistisiin
iiallituksilnsa sodan käynnin tehosta­miseksi.
Heidän n.k. teoreetikkonsa
"todistivat", että luokkasota on ly­kättävä
imperialistisen sodan jälkeen
ja että sosialistinen liike voi toimia
ainoastaan rauhan alkoim. Luokka­taistelun
ja sosialismin sijaan refor­mistit
saarnasivat "luokkien välisestä
rauhasta", he yhtyivät hallitsevan
luokan kanssa "isänmaan puolustuk­sen"
Ja kalkkien niiden "ylevien aat­teiden"
puolesta, joiden johdosta vii­me
maailmansota, taisteltiin. Vuosina
1914—18 reforraismi ilmeni verisenä
petoksena ja katalimpana työväenluo­kan
kavaltamisena.
Tänä päivänä reformismin suhtau­tuminen
sotaan on vieläkin häpeälli-sempi.
Sensijaan, että ennen vuotta
1914 reformistit ainakin verhosivat
petoksellisuutensa vallankumoukselli­silla
fraaseilla, ovat reformistit nyky­ään
täydelleen antautuneet imperia­listien
palvelukseen. He ovat imperia­lismin
kätyreltä työväenliikkeen r i ­veissä.
Sodan jälkeisinä vuosina re­formistiset
johtajat ovat olleet minis­tereinä
imperialistisissa hallituksissa
ja ovat alistuvaisesti täj^äntöönpan-neet
imperialismin määräykset.
Työväenluokka kautta maailman on
saanut katkerasti kokea niistä edesot-vät
halpamaista ja herjaavaa taiste­lua
Neuvostoliittoa vastaan, , joka on
mn^^^rnttn työläisten keskuksena tais­telussa
imperialismia vastaan; he te­kevät
likaisia hyökkäyksiä kommtmis-tisia
puolueita vastaan ja syyttävät
niitä "Moskovan kätyreiksi," ja Uit-toutuvat
kapitalististen hallitusten
kanssa kaikessa solvauksessa ja kom-tel^
misessa ja"nilden saaliiden jaossa; munisteja ja vallankumouksellisiÄ työ­läisiä
vastaan suunnatuissa vainotoi-menpiteissä-
Tämän lisäksi, he täyt-
"tävät työläisiä harhakäsitteillä heidän
kotimaan puolustuksen välttämättö­myyttä
ulkomaisia hyökkäyksiä vas­taan.
Reformistien strategia työläisten
taistelukyvyttömäksi tekemiseksi ko­timaista
imperialismia ja kapitalisti­sia
hallitsijoita vastaan ilmenee kak­sinkertaisena
suunnitelmana. Ensiksi,
työväenliikkeen luokkaluonteen tylsyt-tämine^
n työn ja pääoman välisten yh-teistolmintasuunnitelmien,
lakkojen
syrjäs^ämlsen taisteluaseena, ammat­tiyhdistysten
muodostamisen osaksi
kapitalistisesta valtio- ja liikekonels-tosta,
ja mondismin kautta. Tämän
lisäksi reformistit ovat vastuussa työ­väen
laajan poliitj^tsen liikkeen hei­kentämisestä
hajottamalla ja erotta­malla
kaikki elinkuntolset vasemmis­tolaiset
ainekset, tekemällä tästä liik­keestä
kapitalismin kolmannen puolu­een,
mikä tunnetaan sosialidemokra­tian
nimellä. Ammattiyhdistyksien
miUtanttlset ainekset erotetaan ja jä­senistön
taisteluita jatkuvasti supis­tetaan.
imperialististen hallitustensa "rauhal­lisista"
tarkoituksista.
Canadassa^ reformistit suorittavat
samaa osaa kuin kaikkialla muualla- vastaan. Canadan työläisten ja' vä-toa
vastaan tai englantilais-amraika-laisQia
kamppailuna, tai molempina,
"työväenluokka on valveutettava ja
valmistettava näiden mahdollisuuksien
varalta. Taistelun sod^m vaaraa vas­taan
täytyy olla välttämättömästi
k i i n t ^ taistelua zeformismia, työ­väenluokan
sisäistä vihollista, vastaan.
Hyökl^ys NeuvostolUttoa vastaan
merkitsee Canadan siihen osallistu­mista.
MacKenTie King on sitonut
Canadan tähän ryövärien hyökkäyk­seen
Neuj^ostoliittoa vastaan. Sellainen
hyökkäys merkitsee- luokkasotaa —
maailman imperialismin taistelua pro­letaarisen
vallankumouksen joukkoja
kin maailmassa. Mooret, draperit ja
muut hyökkäävät Neuvostoliittoa vas­taan,
Simpsonit erikoisemmin kunnos­tautuvat
hyökkäyksissä kommunisteja
ja kaikkia työväenliikkeen miUtantti-sia
aineksia vastaan; he hajottavat
Canadan työväenpuoluetta ja jokainen
heistä veisaa ylistysvirttä mondlsmil-le
ja toivoo saavansa sen käytäntöön
Canadassakin
Canadan reformistit ovat yhteydessä
iihperialistisen Kansainliiton kanssa
ja he johtavat työläisiä harhaan su­loisella
pasifistfeella laulullaan. Parla­mentin
jäsen iwoodsworth ja hänen
seuraajansa j:erskuvat todellisesta
Kansainliitosta,! Hehakoivat Kelloggin
rauhansopimusta ja istuttavat työläi­siin
"rauhaE|varmuus"-propagandaa.
Reforinisbil,- Imperialismin kätyrinä
työväenluokan Irivelssä. shauvinismil-laan
ja tekopyhällä pasifismillaan te­kee
työväenluokan kykenemättömäksi
taistelemaan imperialistista sotaa vas­taan.
Imperialistinen sota on lähestymäs-
Tolseltapuolen, reformistit ylläpitä- sä. Joko hyökkäyksenä Neuvostoliit-hävaraisten
on liittouduttava Neuvos­toliiton,
työväenluokan vallan, kanssa.
Canadan työläiset ja köyhät far­marit
tulevat kantamaan taakan eng-lantilais-
amerikalaisessakin taistelus­sa.
Työläisten on valmistauduttava
taistelemaan tätä imperialistista teu­rastusta
vastaan, heidän on voimal­laan
muutettava tämä sota sodaksi
imperialismia vastaan.
"^^-^formismi ei voi suorittaa muuta
kuin petoksellista osaa työväenluok­kaa
vastaan Jokapäiväisissä taiste­luissa
se tukee omistavaa luokkaa, im­perialistisissa
sotavalmisteluissa • se
liittoutuu kapitalististen haJlitusten
kanssa. Sodan puhjetessa reformlsmi
tulee johtamaan työläiset teurasta­molle.
Työläisten on taisteltava teräväm­min
reformlsmla vastaan; heidän on
katkaistava suhteensa siihen, voidak­seen
tehokkaammin taistella imperia­lismia
vastaan.
7 — T -
MTKK BUHAY.
Toronton uutisia
VARAKONSUU A. SAARIMÄEN
LAUSUNTOJEN JOHDOSTA
Toronton Starin kirjeenvaihtajalle
Hämmästyksellä epäilemättä sadat
Toronton suomalaisista lukivat joulu­kuun
24 päivä täkäläisestä Star-leh­destä
Torontossa olevan Suomen^asa-v&
llan varakonsuli Adiel , Saarimäen
antaman haastattelun ja "selontelon"
Toronton suomalaisesta "kommunistl-kluplsta".
Hän kertoo täällä olevan
suomalaisia koUne eli neljä tuhatta
ja sanoo', "että on totta, että kaupun­gissa
on suomalainen kommunistiklu-bi,
mutta minä en usko, että siinä oli*
si enempää kuhi 60—70 jäsentä", kun
toisaalta ''joka sunnuntai lähes tu­hannen
meikäläistä" on saapuvilla
kahdessa mainitsemassaan kirkossa.
"Lisäksi monet heistä menevät jcau-pungln
momin muihin kirkkoihin".
Mitä tarkoittaa Saarimäki "Toron­ton
suomalaisella kömmuiiisti-klubU-la"?.
Haastattelussa el sitä selvemmin
sanota, mutta epäilemättä tarkoittaa
hän, täUä "klubUla" suomalaisen osas->
ton omistamaa taloa 957 BroadvieW
ave. Mutta eikä Saarimäellä vanha­na
paikkakimtalaisenia ole tarkempia
tietoja näinkin suuresta sliomalai*
sesta huoneustosta kuin on suomalai­sen
osaiston omistama talo 957 Broad-view
ave.? Tai antoiko Saarimäki tä-sikokous
, on tärkeä kokous, siellä
tullaan valitsemaan johtokunta sekä
puheenjohtaja ja muut tärkeät ko­miteat.
Joten jokaisen osaston jä­senen
ehdoton velvollisuus on saa.
puä sinne. — E. P.
R nntisia
TYÖTILANNE
joukossamme on ajattelevia ihmi-siä.
Ja ajattelevat ihmiset tietävät
nykyisen järjestelmän omalla mah­dottomuudellaan
ajautuvan tilantee­seen,
jossa hallituksien vaihdokset
ovat välttämättömiä. Tässä tilantees­sa
käy kerran siten, että työyäestö
tulee vaatimaan valtaa omiin kä­siinsä.
Tämän vallan muuton ai­kana
tuskin voidaan välttää aseel­lisia
vallankumouksia. Mutta puna-set
eivät aseellisia kumouksia halua»
he vain tietävät niiden tulevan, sillä
nyt vallallaoleva luokka ei tule vail-lastaan
muuten luopumaan. Elävät
esimerkit ovat todistuksena siitä,- et­tä
vallassaoleva luokka, pienenä vä­hemmistönäkin,
on asevoimin antau­tunut
vallastaluopumistaan vastusta­maan.
Tämän seikan selväksi teke­minen
on se, josta sitten on kek­sitty
syytös, että punaset suomalai­set
ovat tulleet tänne saarnaamaan
hallituksen asevoimin kukistamisen
oppia.
Vapauden tarkotuksena on, ja on
ama ollut, rehellisesti ja tinkimät­tömästi
edustaa Canadan suomalais­ta
työväestöä. Vapaus on opettanut
äivistystäi se on opettanut Ueteitä ja
taiteita ja ennen kaikkea se bn
asettunut tinkimättömästi kaikkea J*****- Mutta allekirjoittanut suuresU
tvöväpctnn u • ! . '^"^^^ epäilee ettei liiiden-luku voi miten-tyovaestoajcohtaan
harjotettua luok- -kään kohota tuhanteeT v ^ ^ S -
kasortoa vastaan. Tämä tulee tule­vaisuudessakin
olemaan Vapauden
menettelyjen ydin, sillS muutenlnm
olisi joutavaa koko lehtemme jul­kaiseminen.
Jos ei Vapaus saa re­hellisellä
ja tinkimättömällä työläis­ten
etujen puolustamisellaan Cana­dan
suomalaisen työväestön tukea
ja koko Canadan työväestön luotta­musta,
niin silloin lakattakoon sitä
julkaisemasta.
IV. K,
män lausunnon vastoin pariempia tie- kous pidetään 13 p. tammik., sun-fcojaah?
Kenellekään ei pitäisi olla
salaisuus se kuka on suomalaisen o-saston
talon olkea, omistaja, koska
huoneuston seinällä kehyksien sisään
asetettuna on lupakirja, jonka antaja
on Canadan Suomalaisen Järjestön
toimeenpaneva komitea, sekä osaston
vlraUinen nimi, Canadan Suomalaisen
järjestön, Toronton Suomalainen osas­to
numero 1. Siis missä on tuo Saa­rimäen
kertoma "kommunistiklubl",
jossa on jäsemä 60—70? Allekirjoit­tanut
.ei sellaista laitosta ainakaan
tiedä Torontossa olevan ollenkaan,
Toronton ^ suomalaisessa osastossa on
jäseniä kuluneen vuoden ajalla jä­senkirjoihin
vietynä luku 321, kuinka
monta niistä vuoden ajalla on paik-kakmmalta
poismuuttanut, näyttää
pian toiirdtettava tilikatpaus, SUs tä­mä
se on Joka'meitä ihmetyttää, että
herra tasävjdlan vifkallija. "asiain
puolueeton ja virallinen käsittelijä",
saattaa kansalaistensa yhtfeispyrin-nöistä
tällä tavaUa vääristeUä, :vas-toln
parempia tietojaan, antaa paik­kakunnan
•porvarilehdelle kokonaan
harhaanjohtavat. tiedot. -
Suoiiii^aisia. koinniimisteja. jotkiä
ovat maan yhalUsessa konmiimistipuo-lueessa
|,^nenä, niitä kyllä on To-rontossä!"
kuten muuallakin Canadassa
suuret joukot ja. epäilemättä, Toron­tonkin
suomalaisissa enemmistö Jotka
antavat Jcannatuksensa maan varsi­naiselle
kommunistlpuplueelle, >tini:<.Mn
oviat sille myötätuntoisia. Mutta To­rontossa
ei löydy minkäänlaista yh­tymää
"klubin"-nimeUä, Joka oUsi
kommunistipuolueen yhteydessä. Kym­meniä
kommunistipuolueen soluja
löytyy kaupungissa, jotka toimivat mi­kä
työmaalla mikä asuntokeskussolu-na,
joissa myöskin kieltämättä on
suomalaisia työläisiä, miehiä ja nai­sia,
mutta he eivät muodosta mi­tään
"klubia", vaan ovat ympäri kau­punkia
edellä sanotussa muodossa toi­minnassa,
pitäen joskus suomalaiset­kin
puolueeseen kuuluvat jäsenet yh­teisiä
kokousla, johon huoneuston si­tä
varten vuokraavat suomalaisen
järjestön Toronton osastolta, jonka
vuokrasopimuksenkin oikeaksi toteaa
suomalaisen osaston kokouksien pöy­täkirjat.
Siis näiden neljättäsataa
käsittävän Toronton suomalailsen puo­lesta
olisi toivottavaa, että herra va­rakonsuli
A. Saarimäki vaivaantuisi
uudelleen ja tietottaisi tämän edellä-sanotun
myöskin Star^lehden kirjeen­vaihtajalle,
sekä lisäksi itsepuolestaän,
että hänen aikaisemmin antamansa
selostus oli kokonaan harhaanjohtava.
Mitä herra Saarimäki^ on sanonut
kirkoista ja niistä joukoista,- niiden
suuruudesta Jotka siellä käyvät, ei
allekirjoittaneella ole tietoa.' Mutta
tuntiessani useita satoja sellaisia suo­malaisia?'
Jotka eivät ole koskaan käy­neet
kärkossa, eivätkä tule sinne me-nemäänkään,
tuntuu aUeklrJoittanees-tä
numerot hyvin isonnetuilta. Yleen­sä
on tietoon tullut, että useat Suo­men
terroritasavältaa rakastavat kan­salaiset,
.Jotka Juuri viimeaikoina ovat
maahan saapuneet, kulkevat kirkossa­kin,.
oUea Lotta Svärdien Jäseniä, suo­jeluskuntalaisia,
sekä i^den ihaili-mitä
rikosta sa pieni punainen vaa-nuntaina,
alkaen kello 7 illalla. Jo- tepala on tehi yt varsinkin kun ky-kaiselle
on selvä asia se, että vuo-! spessä oleva i eura ei ole missään
Työolot näissä rajakaupungeissa
ovat aina olleet talvikuukausina
huonommat kun kesäaikana. Se
johtuu siitäj että täällä on auto­teollisuus
johtavimpana teollisuute,
na ja .luonnollisista syistä niillä ei
ole talvella niin suurta Icysyntää
kun kesällä. Metsätöihin ei tääl­tä
ole mitään, vientiä jä'ympäris­tön
farmeillekin, viedään miehiä hy­vin
vähän. Kuitenkaan ei työolot
tänä,talvena ole niin huonot kun he
on ollut piQ-lna edellisenä talvena.
Fordin tehdas: esiiri. käy melkein
täyttä aikaa ja useat osastot lisäk­si
kahta vuoroa. Miehiä vaan on
vähemmän kun kesäaikana. Chrysler
jä General Motors käyvät verrat-taiii
hyvin, ollen niissä miehiä sa­ma
määrä ikun kesälläkin. Chrysle.
rillä on rakenniiksen alaisena uusi
1% miljoonaa maksava tehdasraken­nus,
joka pitäisi olla valmis helmi­kuun
loppuun mennessä. Sen ra­kennustöissä
työskentelee pari sa­taa
miestä _ ja sen valmistuttua voi-tanee.
sinne ottaa sama määrä, di-kä
hiukan enemmänkin tehdastyö­läisiä.
Sen varaan ei voi kuiten­kaan
mitään rakentaa, sillä huhuil­laan,
että sinne tullaan keskittä­mään
Dodge autojen valmistus jo­ka
tähän saakka on tapahtunut To­rontossa
ja silloin luonnollisesti tuo-yhteydessä
, kommunistipuolueen
kanssa. KäU] ungissa toimii kyllä
verrattain voMiakkaita kommunisti­puolueen
yksiAcöjä, mutta ei niiden
toiminl^aa ainakaan vielä ole ryh­dytty
vaikeuta maan.
SAIRAUTTA
Influensa, kulkutauti raivoaa e-rittäin
voimaktaaiia täällä rajakau-pungejssa.
Lääkärien laskujen mu­kaan
on . sairianä 16,500. henkeä,
joista 10 on joulun ja uudenvuo-den
välisellä yikoUa kuollut. Kou­lut
täytyi jouhn edellä sulk6a en­nen.
mä.äräaika&^ kun suurin osa lap­sista
oIi-i^iaTrj3|^-Ta -nyt uhkaa • tau^^
tehtaid^ ja suurempien irakennus-ten
töitä. Keskimäärin on jokai-,
sen tehtaan työläisistä. 20—25i pros.
sairaana. Huöiiösti on • asiat myös-kin
- Metropoiitan Jpilvenpilrtäjära-'
kennuksellä.V jossa : kaikki työnjohta-jat
ovat sairaana. • Lääkäreillä pii
niin kiire, että! täytyy useita tuntor
ja odottaa, apua vaikeissakin .tapa.
uksissa. .
SUÖMALAfSEN SEURAN
VUOSIKOKOUS
Suomalaiseni Järjestön osaston
vuosikokous on'sunnuntaina 13 p.
klo 7 ip. Jokai-in
kokoukseen.
Joku.
tammik. alkae
nen jäsen sill
kisi niiden koko viikon'kirkossa käyn­nin
Jokainen Uta. Mutta olipa sen
asian kanssa miten tahansa, se ei
kuulu meille. Mutta lähteä edellä
sanotulla tayalla^väärlstelemään suo­malaisten
1 järjestyneiden työläisten
yhteistoimintaa paikkakunna^a, pi-dänune
sitä herra konsulilta koko­lailla
alhaisena ^tekona.
Toiohton suomalaisen csastooi Jä­sen
— J. L.
OSASTON VUOSIKOKOUS
S. J. Toronton osaston vaosiko-tiseen
tapEian
daan Torontosta koneet ja miehet [siksi 19 "pnä
sitä varten.
Rakennustöitä on myöskin näyt.
tänyt olevan enemmän kun edelli­sinä
talvina. Windsorin—-Detroitin
siltarakenhuksella, jota kiirehditään
valmiiksi heinäkuun 1 päivään on
työt koko pituudeltaan vilkkaassa
käynnissä. Lähiviikkoina alectanee
rakentamaan Canadan puoleisia der-minaalirakennuksia.'
Windsorin—
I)etroitin tunnelirakennustyöt ovat
myöskin hiljaisessa käynnissä, eikä
niihin töihin tulla ennen kesää lisää
miehiä tarvitsemaan.
i Eri pai Ikakonmlta
Elspith, Alta.
SOTAVALMISTELUJA
Jo aikaisemmin oh Ford Cityn
poliisi tehnyt itsensä kuuluisaksi
laittomilla vangitsemisilla, joiden
tarkoituksena on ollut vaikeuttaa
kommunistipuolueen toimintaa. Nyt
taas kuh puolueen-toiminta on vi­ranomaisten
silmälläpidon alaisena
ympäri Oni»rion, on Ford Citynkin
poliisi luullut tulleen sopivan ajan
ryhtyä sen toimintaa nuuskimaan.
Sunnuntaina 30 p. jouluk. kun ju.
goslaavilainen seura. Jonka kokous-huone
on 142 Drouillard JRtd., piti
kokoustaan oli osanottajien jouk­koon
sekoittantunut myös siyiilipu.
kuisia poliiseja jotka ottivat muis­tiin
kokouksessa olijain nimiä ja
osotteita. Tällaisella manööverillä
ei luonnollisesti ole niinkään paljoa
tarkoituksena syytteiden nostami­nen
kyseessäolevia'henkilöitä vas­taan,
vaan on sen tarkoituksena pi-
Joulua vietettJn täällä taasen en-aksi
eri kertaa. En-
'li osastomme talolla
koululasten juhJE», jossa tilaisuudessa
oU yleisöä-sali iiriään myöten täyn­nä.
Lapsilta oli uijeimaa runsaasti ja
juhlaäii sopivaa. .
Sitten 24 pnä' oli alkuisten joulu­juhla,
jossa ylc: öä oli nUn paljon
kuin haalin siä le mahtuikin. Oh­jelmaakin
kart ui aikalailla, vaikka
valittu ohjelmt oomitea el ollutkaan
sitä tarpeelUseia huolella valmista­nut.
Täytyy säiöä ^ aivan suoraan,
että ohjelmakonät^a oli lirönyt laimin
tehtävänsä. Jotei tilaisuudessa ,ei ol­lut
sellaista ohj (maa kuin meikäläi­seen-
tilaisuuteer olisi sopivaa.
Koska täällä c. jonkuzi verran vää­rinkäsityksiä
Jöl 1^ Hollannin Ja Yrjö
Plosilan riidan j 'äitä johtuneen tap­pelun
suhteeni »koska satuin ole­maan
paikalla ^ 'asia oli tutkitta­vana
oikeudessa,^ioiin selitän pääkoh­dat
tuosta jutui^, koska siihen koe­tetaan
eräiden i^inesteii taholta sot­kea
myöskin pujluettamme; ja, piudu-eeseen
.^kuuluvia \ henkilöltä. Asia oli
sitei?.: että- .Hqllan^ oli mehiJyt e-rääseen
maJcU4looh Ja ' vuokhmnut
pituinen haava, jonka johdosta lää­kärin
lausunnon makaan voi mennä
näkö silmästä. Seuraavana päivänä
Plosila vangittiin. Tämä juttu oli
sitten oikeudessa joulukuun 21 ja 22
päivinä, jossa ensimmäisenä päivänä
annettiin Hollannille sakkoa juopu­muksesta
ja toisena päivänä Plosi-lalle
sakkoa 25 dollaria, maksamaan
Hollannin lääkärin laskut sekä 300
dollarin takaus vuodeksi. /
Asian näinollen ei kommunisteilla
ole asian kanssa ollut mitään teke­mistä",
sillä PlosUa kaiketi lienee val­koisia
ja HoUand el ole milloinkaan
kuulunut järjestyneisiin työläisiin. Rii­ta
ja tappelu oU heidän väliUään, Ja
arvosteluolkeus kai tuollaisten tapah­tumien
johdosta lienee sentään kom­munisteillakin.
* •
Toveri Järven hyväksi keräyksen
suhteen volji mainita, että lisää avus­tusta
entisen lisäksi, joka oU $167.49,
on saapunut Elspethih osastolta $1550.
Gardherin osastolta $12.55^ ja Red
Deer'en alufeen naisosastolta 25 dolla­ria.
Entisen . kanssa siis yhteensä
220.55 dollaria.
Sitten Elspethin osasto pyytää kaik­kia
osastoja,' jotka eivät vielä ole
mainitun henkilön hyväksi lähetetty­jä
keräyslistoja palauttaneet, palaut­tamaan
ne ensitilassa, että valittu ko­mitea
voisi tehdä lopullisen tilityksen;
Samalla salan mainita, että viimeiseen
yllämainlttun henkilön hyväksi jul­kaistuun
keräystilitykseen oU tullut
sellainen virhe, että Sudburyn osalle
oU merkitty 3.15, joka pitää öUa Long
Laken toverien lähettämä.— M. H.
Yleisöltä
Koska Hearstissa, Ont., ja muu­allakin
pöhjois-phtariossa' sekä
Montrealissa y.m. paikkakunnilla on
levitetty eräitä epämääräisiä huhu­ja
Verner Huhtasalosta — käyttä­nyt
myös nimeä John Salo — jotka
himmentävät hänen proletaarista
mainettaan, niin pyytää Port Arthu­rin
j suomalainen agit.-prop.-kömitea
ilmottaa seuraavaa:
Verner Huhtasalo saapui tänne
Port Arthuriin viime elokuulla.
Pyrki täällä järjestyneiden työläis­ten
riveihin. Kun. hän pätevästi to­tesi
että hän oli ollut kotipaik­kansa
työväenyhdistyksen jäsen jatr
kuvasti vuodesta 1918 alkaen .vuo­teet
1926, eli siihen saakka kun
hän,' siirtyi Canadaan ja että hänen
proletaarinen maineensa oli muuten­kin'
puhdas, niin myönnettiin hänel­le
haluamansa jäsenoikeus.
Port Arthur, Ont., jouluk. 31
p:nä 1928.
SUOM. AGIT.-PROP..KOMITEA.
Puolesta A. Ketola.
KUOLEISTA EI SAISI PAHAA
PUHUA
Marrask. 29. p.-n^SavoMehdessä oli
kaimi3 mulstokirjotus. Joka kult^hMn
päättyi seuraavilla omituisillä sanoil­la:
i . . : Nyt oletkin oiteass% ko­dissa
laulamassa kiitosta' Karitsalle.'
Lei^virran KaipolanmSen ' hautaus-sieltä.
huoneen; (Jossa oli toveri Suomi maan midtatm kätkettiin toinusltJ:.
toisella yuotedl^ Hänen'mukaiiaan 12 prna odotträniaan ytft^MseaniisaflL-muä.
Kadehtien onhelttsta lähtöäsi.
kenaminkin peljättaä arempiluontoi-sia
jäseniä, tulemasta seuraaviin ko.^
kouksiin. Poliisi ^ sanoo "löytä­neensä"
punaisen lipun kokoushuo­neen
seinältä, mutta ei mitään muu­ta
rikollista. Ihmetyttää muuten
oli tullut huoneeseen, myöskin pari
tuttavaansa. Joiden kanssa hän oli
hetken pnhfiHutr kaikkea lystiä, Vä-h
i ^ ajan;kuluttua oli pioslla«tullut
s i s ^ Ja. mennyt toiseen huoneeseen.
jo^..nienL vuolteeseen. Holland <di
menpyt. tiittaviei isa-kaassa ulos. Josta
oU: p^annut heftkea perästä takaisin^
ottaen Jnjtn. ken ;äti jalasttiaii Ja heit­täen
he n u r k ^ n, niin että ne.olivat
Jonkun verran J3 sähtäneet, Ja moinyt
vuoteeseen. Tmi löin oli P l o ^ hyö­kännyt
huonees» >en' ja alkanut heti
lai sattuen yJksi lyfe-^
neistä niin pahksti, että vasemman
sUmän. .alle oli ftuUjit imin tuuman
l£hden toimituskin käi hayaiitsi Ju­tussa
oUeoi Jotain vähemmän sofd-vaä<
koska Joultik. 6 pm lehden nume­rossa
oU seuraavaa: ' '
''Oifccdsii, Lehibimie numerossa 278
olleet klrjoitulsessa N17:n muis­tolle
oli aivan lopussa pailnettu: kai­vaa
omielllsta lähtöäsi Piti ÖUa:
UoUen omaeUIsesta lähdöstäsL"
Kumpi ziyt^. (di sopivampi muoto?
Untisen altcupaäinen muotoico^ vai oi-kaisa?
Öimäcd ei - cdkaiois^
näkynyt että tuo lähdiSstä iloitsijarali
kuolleen oitinen naapuri.
m.
I
il
'M.
SS.
, hm
UM
M..
l i i
ti;:::& ,
Kurssi Si
1 Vfm&di
L » i i
40c lähetykstsj
hetyksistä ^1
hetyksistä 951
lähetyksistä I
26c jokaiselta
Badalta dollari
SäLkösaaoBi
hetyskulut $3
Saunen ra)
$2.4S «adasta
Tehkää läh«
Vi
Sox 69.
lAIVAPILE
TIEDUSTAKA
Vapaudelle
'Vsstaan my^l
VAPAUS POR
31<6
Port Ä
VAPAUS M
1S«7 £
A.
^57 Broaäviev
J .
Eirklai
JOH
South 1
CHARLE
Osuuskaupi
DA\
eri naikkakun;
Kän
Yiime joulu
ikaistiin tämän
ta'^sastossa
iminkä alla oi
jätkä" ja mikä
Korpelan kämp
:lilta 25,; Rai
tammikuun 2
ra C. K. Kc
JUcKessock &
asiakirjan, miss
.-sä 'lehdessä ji
"Taisijätkän" 1
!kanssa yhtä pi
. Kun me ta
"(dessämme: tosif
.kea, jemmekä
Jietra C. K. K
:semme tässä h'
.asianajajan me
ikirjaata sen
"Taisijätkän"
.Se kuuluu:
"JHän <herra
inoo, että tohtc
Jista, tarkastaa
Jcolme Jcertaa 1
&e vetää vertoj:
snäiscen hiokan
J!ttä isoin mi
jalkaa leveä ja
«ikä tässä Jcämp
•ollut useampaa '.
nä on makuupa
itsekunkin mieh
tehtaantekoinen
Iraksi muuta i
Jaimmassakin oi
miehelle Ja mi<
kaan pakotetto
sa. Kolme m.
päihtyneenä olit
nassa, mutta j£
pani heidät siel
"Myös että a
nelie kaksikymm
tiä itsekukin tv
' ja ettei mistään
me ateriaa päiv
riain vSIillä.
panta ruokaa i
het saavat laitt
ja että he otta^
haluavat.
"Mikäli saunaa
sessä^ maksaa i
senttiä; kuukaudi
O. K .Korpela) c
ten rakentamaan
mutta sitä he e:
dä, vaan snostaii
hän (herra C/ I
taisi sen, tulisi f(
samaan neljäl^m
kaudessa sannaral
poisvetoja ei oh
posti- ja tohtorin
''Hallituksen n
nyt yli kaksi r
(herra C. K. Kor
tä ja että hän
Korpela) on hyjj
kahdeksanneiiosan
ratapölkyistä, jotk
neet valituksia,, j
Vtaaja on hy^änn]
kaan ei hän ole
en^pää koin 36
delta, eika mi]
maksannt vähempi