Vapaus, May 19, 1923

              IflSKEENHOlTAJÄN OSASTO
Vappu-tilaukset
" - annessa eirnne ole Vielä tietoisia pääseekö Vappu. tarkastuk- n^^" "t^iia eikö. Kaiken varalta kehotamme asiamiehiä kuitenkin
^'*"''^-an oli» »efaa"***" siksi kunne» uudelleen ilmota^iroe. Älkää-
^^S^S'rahoja tilaaliUe takaisin. VAPAUDEN KONTTORI.
I
l n.
H,
Dollarista
L ä h e t v s k u l u t :,
$1 .oe lähetyksinä a]J3 , $3D.O0,
I I l ä h e t y k s i s t ä . $30.00-
- 559.?() aäti,. Tae l ä h e t y k s i s tä
?50;öO-S:'9.9t' .ia ?1.0Ö kai-t?
a Kita $!O0-OO taikka sitä suu-reiiiTJi:
a lähetyksiltä. Sähkö-
;2no:«aläÄetyk3ille on kulut
53.50. • ' -V
Toronl'j£sa. ottaa rahavali-'
tyksiä •vastaan A-: T. HILL,,
Söi Broa(lvie\v Ave.'
Laivapilettejä rayydSan.
Tiedustakaa pileltiasioitä.
Vapaus
Box 69, Sndbury, Ont.
maan Ranskan imperialismin kans-
J 3, samaan aikaan kun he suunn.it-ilevat
fascistien avulla yleisHyök-l
livstä Saksan proletariaattia vas-
5i 'fcac. Ruhrin alueelle saapuva lei-
- *pi on koko Saksan työväestölle var-
I / a merkki siitä, että tällä on te-iion
pystyviä liittolaisia puolellaan,*
ikäli se proletariaattina taistelee
^^htä hyvin Poincareta kuin Cunoa
rastaan, huomauttaa, toverilehti.
Hampurilainen toverileM taas
irjoitti "sattnvasti, kun Hampuriin
laapui ensimmäinen sadan vatmtin;
iljalasti; leiti lausui mm.: «Sota
P^anskaa ja Saksan työläisiä -yas-,
lan! kirkiin porvaristo juhlapoy-
|dän ääressä viiniryypyn .ja iumme-
.Bonar Lawin miehityspolitiikkansa
puolelle lupaamalla Englannille suu­ria
etuisuuksia, miehitetyllä alueel­la.
Kerrotaanpa, että jos Englan­nin
/vastaus oh kielteinen, niin uh­kaa
Poincare sanoa ystävyytensä
rikki Englannin''kanssa.
Poincare on Belgian edustajalle
painostanut Loucheurin Lontoon-matkan
yksityistä, luonnetta ja mai­ninnut,
että Kanskan ja Belgian se­kä
toiselta puolen Englannin välisen
lähentymisen, hetki Ruhrin kysy­myksessä
ei vielä ole: tullut.
Parisilainen «Temps» . luulee tie­tävänsä,
että seuraava neuvottelu­kokous
pidetään Brysselissä Poin-caren
ottaessa siihen osaa.
Englantilaiue-n «Daily . Telegrap-hin
» kirjeenvaihtaja on haastatellut
Hugo Stinnesiä, jökä täällä on esiin­tynyt
Ciinon hallituksen vastustaja­na
ja maiiiinnut, että .Cuno olisi
henkilökohtaisesti siiostuvaisemman
politiikan kannalla, mutta häii on
ulkoministeri Rosenbergin ja talo­usministeri
Beckerin vaikutuksen
alainen ja nämä eivät taas. tahdo
tietää jreiivotteluista mitään, Suu­rella
miele^ikiinnolla oli Stirines pu­hunut
Loucheurin taktiikasta ja hä­nen
m'ielestään oli; Loucheur mitä
sopivin mies saamaan sopimuksen
aikaan. «Die Zeit* koettaa kuilusta
huhut hallituksessa vallitsevasta eri-'
raielg3'ytlestä.
. o_
Italian kommuaistipuö-lueeMe
perustettu jul­kinen
keskustoimisto
Roomaan
tujen toverierame ja heidän per­heittensä
aineellisen toimeentulon
turvaamisesta. Sitä paitsi toimis­to
tulee julkaisemaan puolueen viik­kojulkaisua.
Mietelmä eräässä "pik-riekissä".
Jos Canadassa ei ole ehditty vielä kaikkia parantaa, tahi jos jokin on jäänyt keskeneräiseksi,
niin pitäkää mielessänne •
sallisuuksien kommunistisen ylio­piston
suomalaisen jaoston dramaat­tinen
piiri ja agitatorinen näyttä­mö,
Venäjän (kommunistisen puolu­een
Pietarin komitean suomalai­nen
jaosto, Pietarin läänin suoma­lainen
nuorisokeskus ja suomalainen
||i||rin välillä. Ei mitään sotaaJ js
i'!eislakko Puincareta vastaan! päu-
»jllliaavat .Toisen ja Am.sterdamin In-;
||||ternatsionaaleB vaahtosuiset pasifis-;
^, ||tit, mutta — «ivat itee anitääii. Nen-'
roito-Venäjä «en sijaan toinra!»
• '— : O- . /i
Poincare kshden tule
valissa
>
Ranskan Kon;:munisl.inen Puolue
on parlamenttiryhmänsä kautta
päättänyt esittää Poincarelle väli-
^.vsymyksen Essenin työläismurhis-ta.
Samana päivänä tuiee myöskin
Loucheur iörvaosiysymj^ leske-van
vii]i!tysj,„,y]jge„ muodossa teke-iiään
hyökkäyksen Poincareta vas­taan.
Tämä vaikea tilanne vaati­nee
Poincarelta ememmäa Tuaaat-iiuin
hänellä onkaan.
Poincare on lähettänyt Englan-
Bilie nootin, jossa häs koettaa, saaaa
JO vähällä löysätä, on taas .otettu
iarppaus eteenpäin. PinJandin kont-<
riila alkaa myaskin aäkyä • hyvän
J-fit;^sen tuloksia. Eikö Ladysmit-i''
äakm olisi varaa siirtää töppö-
^la JO niistä vanhoista aijoista.raik-
J^apa vaan mittansa eteenpäin?
Kun Levjtysosaston visme iat-
^"au.^sessa huomautettiin, että ei o3Ja
enaan kovin kaukana siitä' määräs-
' täytettyä voidaan ruveta
f'smaan lehteämme suuremmassa
'cossa, niin.nyt voimme mielihyväl-a
todeta, että- ohmme jo paljon lä-
J;™Pänä tätä päämaalia; Oikeas-aan
lehden laajentamiselle asete-
Italian kommunistipuoltte dn jii
kaissut . «Avanti»-ehdessä seuraavan
tiedonannon: Pasci^tinen haJIitus
ole tosin muodollisesti julistanut
puoluettamme hajoitetutsi, mutta
yhtämittaa jatkuneet järjestelmän
set vainot ovat pakottaneet puolu
eenime työskentelemään;, melkein
tyyteii lainsuojaitoraana,' Tämän
johdosta ja huomioonottamalla poi
keukselliset olosuhteet, joissa pup
lueemme keskuselimet tätä nykyä
toimivat, on näiden maMoton yllä
plitää välitöntä jhteyttä.'eri tove
rien ja puoluetta . kohttan myötä­tuntoisten
henkilöMen • kanssa. Täs
tä Myystä puoluejohto o-n päättäny
perustaa Roomaan julkisen puolue
toimiston, «Italin kommuriistipuo
luecan keskustoimiston», j*"hon kaik
.kien toverien ja dinten yhteyteen
pyrkivien myötätuntoisten ystävien
on asioissaan käännyttävä. Tämän
puolueemme. kesknstoimiBion jäse­ninä
on kolme kaneaneilustajaa:
toverit Repossi, Graziadei ja Bel-lorii.
Lisäksi tulee tämä toimisto
toimimaan kansainvälisen piunaisen
ayustii^järjestön italialaisena komi­teana
ja sellaisena avastamaan kav.t
ta Itäliin poliittisten vainojen uh­reiksi
joutuneita kommunisteja se­kä
iriiiltjiftin puolueemme ystäviä,
kuin myöskin huolehtimaan -.vangit-
^ ehdot ovat niin mitättömät, että
L"-Ir'^^""'"'" niin tottuneelle ja
asiamies- ja kannattajajoa-f
« kum Vapaudellakin jo on.
ole asia eikä.mikään. Ja jos
fS r.'"" ™n v.oisihan
''^'^^'''^^^r^ pistää-viikon mittaan
^^^J-^an sivun lisää, jo tälläkin
lZ7\ '"""ta, mutta kun
"an laajentamiselle on yhteisillä
;;jJ«<^aatök3iUä pantu määrätyt
'°*eutamme lehtemme
^^^ntam^sajatuksen sitä tietä kuin
paatoksemme edellyttävät.
asti Canadan valistuneet
'^''^"^^»eet tätä lin-bW
- - f ^^^^tä' Wvi. pantu
^npf^»««i"ävakut,tuksella,et.
l . ^"'"'^ täytyy tulla luja
.'leliäasyyden myrkkysuota, .jciden
turpeeseen on väsymätön kuokkam­me,
iiskettä.vä. Juuri sen takia on
meidän rakennettava lehteämme jha
voimakkaammaksi toverijoaKkojem-me
yhteisen iahdon ja tarmon mu-malla.
Tähän
Me voimme ilomie-
Pyramifr"'"^ "''^'^ J«jana koin
TT- .^^^ t°«aan toimeen
^^elä monta benjpjen vi-Äskettäin
saimme tästäkin leh-desiä
lukea UBtisen, että Heisin-.
gissä ilmestyvänä Suomen Sosiali-dem&
kraatSla on kaksi päätoimit­tajaa,
kummallakin eri kanta, Tal-jon
hallummalla Icannalla näkyvät
olevan asiat eräässä Chicagossa i l^
inestyvässä "Ke Vapauteen, nimises­sä
lehdessä. Siihen on kanssa juu­ri
tullut valituksi ka^csi vastaavaa,
eika kuitenkaan tiettä kenelle se
oimittajan jakkara n/kyään oike­astaan
kuuluu.
Kirjoitti Oka.
Me olemme työn orjia; Me raa­damme
pitkiä päiviä, naiset sekä
miehet. Nuo ainaiset-, kaivospillit
sol*'at aina kaivostyöläisen korvissa.
Samoin tehtaan torvi, ilkkuen kut­suu
miestä, haista kesän ihanuudes­ta
huolimatta kokoamaan kultaa
rikkaille, että heillä olisi talvikin
ihana kesä. Ja miten onnellisena
monet työläiset seuraakaan tuota
työkutsua, sillä onhan silloin edes
niukka leipä. Silloin toki. tuntHiu
sunnuntain luoma" lepo nautinnolta.
Kokoonnutaan- luonäion " helmaan
nauttimaan kesäpäivän suomasta
levosta. Samalla kun kootaan voi­mia
seuraavan päivän varalle. Luon­to
viekottelee puoleensa, ikäänkuin
kuiskien: tulkaa orjat tänne äidil­liseen
helmaani! Nauttikaa vapau­desta
yksi päivä. Unohtakaa työ!
Työläinen joka raadat kaivannoissa
täi myllyissä, näkemättä . kesäistä
päivää, voitko nauttia lastesi ja
vainiosi kera, yhdessä tovereittesi
kanssa. Työläinen! Sinä joka luot
rikkaudet,. olet oikeutettu . lepää­mään,
vain sinä olet oikeutettu
työstäsi nauttimaan. Kuunnellen
suuren 'luonnon kutsbä rientävät'
työläiset luonnon hedmaan, toyerei-na,'
jsyhän tunteen vallassa, Tore-rxiBs,
siinä koko kärsineen joukon
tuki. Siitä me odotamme valoa tu­levaisuuteemme.
Meidän kohtalom­me
sitoo meitä yhteen yhdessä to-,
veireina me kerran nousemme tais­teluun
sortajia vastaan, TJidessä;
kärsimme, yhdessä me voitamme ja
yhdessä me kerran vietämme suur­ta
luonnon kevättä, Enrme suinkaan
me enää lähde yksilöinä hapuife-maan,
olemmehan min monta ker-, . iHillsingborgin r a a s tuvinoikeus
taa jo pettyaieet Vaikka kiiinka. Rmotsissa tuomitsi aikoinaan poliisi-raadoimme,
säästimme, niin pnuto .ktmisario Otto Fredrik flölmgre-jossa
on ajannivkaineh hoitotapa ja perin kohtuulliset maksut. — Sopii pitää muistissa että Tohtori-Jurva on ertslmäinen suomalainen luonnon-lääkäri
Amerikassa, samoin vaimonsa, Tohton Ida M. Jurva. — Molemmilla yli 20 vuoden kokemus. — Sähkö-ja postiosotteet:
MENAHGA HEALT HOME, Menahga, Minn.
loudelle annettavjan luoton järjes­telyssä.
V'altiovallan harjoittaman
teollisuuden kehittämiseksi on ka­pitalististen
valtioiden, saarronalai-sena.
olevan Venäjän pakko ,käyt«n-töönpänna
sosialistinen suojclustul-lijärjestelmä.
Trotski vaatii, että
poliittis-valistuksellinen toimisto, ulkomaisen pääoman on annc^ttaVa
jjoonn ka viimemainitun alkuunpanosta jiirjestelmällisesti osanottoa Venä-tämä
konferenssi pidettiin.
. Konferenssin avasi tov. J, Koho­nen
tekemällä Selkoa puheessaan
suomenkielisen köyhälistöläisnäyttä-mötaiteen
kehityksestä ne'uvostoval-lan
ai'kana Pietarin läänissä ja sen
nykyisestä -tilasta, minkä jälkeen
konferenssin puheenjohtajaksi va­littiin
tov. J. Kohonen ja A. Kert­tula
sekä sihteerikö tov. O, Pek­karinen
ja V. Unha .
Ky.symyksen keskitetystä näyttä­möstä
alusti tov. Kohonen ja alus-,
tuksftn johdosta' keskusteltua pää-tettib
yksimielisesti" perustaa Pie­tarin
. suomenkieliijen :.^_Kes!kusnäyt-tämÖ,
jonka väliaikaiseen johtokun­taan
valiitiih ,'tov. O. Pekkarinen,
S. -Korhonen ja M, Pöllänen sekä
varalle H. Järvinen." . \,' .
Porvarillinen demokra-
• tia ravistuu
jän teollisuuteen ja myös järjestel­mällisesti
valmistettava uutta su­kupolvea
taloudellisen työn teki­jöiksi,
jotka pystyvät ennakolla ar­vioimaan,
millä tavoin, köyhälistön
aineellisten etujen puolustaminen
on järjestettävä ja yhdistettävä te­ollisuuden
kohottamiseen korkeam­malle
asteelle.
Port Artbuifin Uotisia
vain oli vastassa. Usein 'uhrasimme
suhnuntaitkin ty-öh'ön, toivossa tvr-vata
vanhuutemme, siinäkin petyim­me.
' , , :
Näemme että liMixri, vdimakas!
nuorukainenkin kulkee .alakuloisena,,
jolle elämän tulisi hymytä, sörta-'
jat ilkkuvat Tallankukkuloilla. Heil-'
lä on nyt ihana jautilaisuus, joka;
heidät turmel-ee. Meidät he ovat
sVösseet karjaan Taadantaan,. työt­tömyyteen
ja xikoksiin.. Mutta me
alamme jo saada •Bliniämme .aukii
Me jo tunneinme ttisemme toverei­na.
Ja maaSma on ikerran meiifän.
nin 25 ruunun sakkoon. äitä, että
•fämä oli kualnisan «valliopetosju-
Uin» aikana kahnmint Ijcimmunisti-'
;toveri John fiosenhergin kirjelaati­kosta
kaksi kirjettä. 'Oikeusval-tuusmies
lansui ' iuitenlcin tällöin
käsityksenäM, ettL vaiiaus on var­kautta,
ja samaa mieltii oli,, käteni
sanottu, HalsingböTgin raastuvanoi-,
keuskin,. joka tDomitiii .^oimgrenin'
Porvarien hsekaartieo avustamis­tako?
— Jokii aika- sitten oli F,
VVilliamissa painikiJpailut, jossa
eräs ,-«Nahjuksen» urheilija niitti
«mainetta>, nimittäin suoriutui voit­tajana.
Urheilu ja voimistelu itses­sään
ei ole mitään paheksuttavaa,
vaan . päinvastoin, sitä tulisi edis-tiia'
ja kehittää. Mutta .sen edistä­minen
ja keiiittämi»en ei edellytä
sitä, että tulisi veljeillä porvaril-fjisten
urheilijain kanssa. Työläis-urheilija,
joka niin tekee tulee tie­tämättään
monasti j-ahdefctua palvo-^
leiBuan j)orvArien useinlcin hyvin
häKiiiräpCTäisiä päämääriä ja tar-kofcuksia.
'Tämän '.kysymyksessä ole­van
paiitikilpäiliunkin,. mitä olen sii­tä
kutiE',nt, järjestäjänä ja toiimeen-paiiijana
oli •viJdeskymmenestoiaen
pataljta>na. Kaikesta päilttäen (m,
m, ottaen lukuun sen, ettei asian­omainen
voittaja sen painin tulois­ta
saanut muuta kuin ainoastaan-tuohon
vaatimattomaan '«akkoran-gaistakseen
itäiBmattsmuudesta "vi-;
rantoimitalcsesBBj& Buvioikeus kn-.
mosi kuitenkin TaaFstu-vanoikeaaeii:
päätöksen, jä jjyt cui iKorkeih Ol­oin
me jttBimme Avajiauden .sunita
juhlaa.
Silloin vasta meÖlä on kesä, Sil-Ikeuskin asettiinai .sKinälle iannaHe
ja lausunut, että «katsoen asiassa
ilmenneisiin aaanhaaroihin ;oIi Holm
gren . oikeutettu avaamaan ja luke­maan
kideeto-
Suomalaiset iiäyitjmöt Toverilehti, joka liuoma-uttaa, et-
VenäjäDä
Suomalaisten näyttämöjen «psi-mäinen
neaKPottelnkonferensBi pi­dettiin
Pietarissa viime kuun lop­pupuolella
<iElokuua Kommmunar-ien
» klubilla, ollen siinä edustet­tuina
«Elokuan Xomammardian* Uu­hin
dramaattinen piiri, kansainväli­sen
sotakoulun suomalaisen jaos
ton dramaattinen jiiiri, rautatieläis­ten
iklubin «Funajnen tie» dramaat­tinen
piiri, lännen vähemmistökan-
Kekkosen äänamäärä aousi aiyt yli
Ahon äätumääiän. Ja komittei .tä­män
poliittisen manööverin perus­teella
istutti Kekkosen toimitu&jak-'
karalle. Nyt on vaan kysymys kekr
siikö kenenkään silmä enään .yh­tään
ääntä AhoUe, ja niitä, tar­vittaisiin
vain seitsemän, kun voi­taisiin
potkaista jakkara .Kekkosen
alta niin että helähtäisi ,
Toimittajaehdokkaita «li kolme,
joista sitten äänestää tärskäytet­tiin,
sanöri' tärskäytettiin, sillä
muuksi sellaista koko Amerikan
mannerta käsittävää äänestystä ei
voi kutsua,' jossa kaikkiaan annet­tiin
pari sataa ääntä. Sääntömää­räisen
äänestysajan umpeen kulni;-
tua jakaantuivat äänet siten, että
Kekkonen sai 126 ääijtä. Aho 128
ja Lampi 49. No tämähän - on sel­vää,
voi joku sanoa. Ahohan se
tuli valituksi, sillä hänhän sai saii-nmimn
äänimäärän.
Aho se olisi tullutkin valituksi,
ellei olisi ruvettu faarjottamaan lai­hialaisten
jälistäpelaamista. Äänes-tyskomitea
nimittäin oli erinäisistä
syistä saannt jälkeen päin Crystal
Fallsista 8 ääntä vielä lisää Kek­koselle,
ja selväähän se on, että
Mtttta ei taida enään herahtaa;
äänjä, sillä tali. jo käytettyä äänet
aivan viimeistä myöten, koskapa,
soiiresta New Yorkistakin annet­tiin
.kaikkiaan 11 ääntä, Fitchbur-gisBa
näkyy Juusola yksin äänes­täneen
Kekkosta ja mistä lie löy­detty
:aeitsemän ääntä Aholle. Du-luthisla
sentään 'löytyi 25 ääntä
ja Työväen Opiston akateeminen
tiedekunta kykeni pistämään myös­kin
kolmattakymmentä ääntä.'Mui­den
teolllsiiuskeskuksieh äänimäärä
mantereen ilaidasta toiseen vaihte­lee
sitten siinä-kolmen ja kuuden
välillä. ^
tä tässä -on yEn tuomioistuin ahta­nut
ennaikopäätöksei), .jonka nojal­la
ruotsaäaisilla poliiseilla on tästä
lähtien oikeas näpistellä poliittisien
vastustajain kirjeitä, %syy, ett^
«mitä olivat HE jatiBEa flmeimEet
muut. asianhaarat? Ne olivat niitä,
että poliisit taita löysim-päin epäluu­lojen
ja yhteistoiminnassa valko-äuomalaisten
provokaattorien kans­sa
vangitsivat joukon nuhteettomia
Ruotsin kansalaisia poliitfisessa tar­koituksessa
— juttu, mikä- päättyi
suurimpaan fiaskoon, mitä Ruotsin
syyttäjämahti, on koskaan kekenut,
ja-se ei suinkaan tahdo sanoa vä­hän.
Nämä olivat «jutun asianhaa­rat,
» Ja tällaiseen verukkeeseen tur­vautuu
Korkein Oikeus voidakseen
vapauttaa kirjevarkaanJ» • • „
Lehti huomauttaa, «ttä kommu-nistitoverien
kirjeitä on tähänkin
asti nuuskittu, mutta se ön tapah­tunut
salaa ja ilman että sillä olisi
pllut tällaista virallisS luonnetta.
«Korkein Oikeus on pyt pitänyt
hilolta siitä, että nämä/nuuskinta-metoodit
on laillistutettu, korotettu
Jaillisuuden kauniiksi kukoistuksek-ä,
eikä viranomaisten enää tarvitse
harjoittaa tätä ammattiaan pimey
den työnä», lisää lehti. 'V
'pienen murto-osan,'), se oli jiirjes-tetty
militarismin avustamiseksi;
aseellisten joukkojen rahavarojen
kartuttamiseksi, »iillä rahoilla sit­ten
lisätään pistin-' ja kuulavaras-to'ja,
joita söpiran hetken tulleii
•voitaisi lähettää l?.Vl!in riittävä.sti
•fyysillisen ruumiimme, 'ehkäpi
asianomaisen voittajankin ruhjonii
sdrai. Mutta objen kiristyessä jos
hän sattuu olemaan työläisten rivi­en-
rmukana, niin porvaristo ei .sil­loin
tule säälimään häntäkään, ei se
moista niitä jotka sille jpsluis ovat
tehneet pienen palveluksen, se ei
paljon eroittfcle työväenhjokkaar.
knalirvia, vaan se mittaa -kaikille
samalla mitalla, jotenka siaulläkin
siii- .siitä luokalta ja sen katalista
suunnitelmista, jota tietäraäliS .a«vus-ttft,
icdet mahMlisuud^ssa saamaan
v;viimeisen avun» (jos sinna nimit­täin
sijhen me-nnessä porvaristo fei
olisi suosimako .sankarik.seen kruu-namsmtj..
- .
Se «Nahjuksen» pieni joukko
kuulini.«l«van niin «pyhää» ja ;.>ereh
tymät;öntä» väkeä, joukkoa jossa ei
.ole mitään vikoja ja sellaisena sii­tä
ei saisi kirjotiaa mitään muuta
kuin kaikkea, hyvää, jos he tekevät
Eri paikkakunnilta
WH1TE LAKE, B. G.
0.«astollamme piti olla . täm.än
kuun 6 päivänä tavanmukainen työ­kokous,
joka kuitenkin hajosi .se­kamelskaan
huolimatta siitä, vaik­ka
oiikrrt saapunut paljon jäsenin
tilaisuuteen. Naisiakin oli taval­lista
enemmän. Alku menikin ai­van
hyvin .siihen saakka kun luet­tiin
Kalle Palolan rikkurijuHua
koskeva kirje. Silloiiikos hänen
puoltajansa vimmastuivat, josta tu­loksena
lopulta oli tappelun puhke­aminen
oikein Härmän malliin. Su­rullisinta
koko rahäkässä oli se, et­tä
u-seat sivulliset eivät ryhtyneet
hillitsemään tappelijoita, ^jaan sen
sijaan huutelivat, että antaa tapel­la
vaan. Olkoon kerta kaikkiaan,
.^anottu näille .tappelijoille, että jos
teidän vlilttämättä täytyy tällä ta­valla,
esiintyä, niin tajicjkua jo.s.sa-kin
muualla, eik;i o.saston lilaisuuk-
.^issa. Sillä jos tuollaista, menoa
jatkuu, niin eihän kukaan' uskalla
tulla enään edes o.sasto:nme kokouk­siin.
Niille henkilöille, jotka täs­sä
rähäkiissä itseään kunnostivat,
ei suinkaan hoidan nimen;;ä mainit­seminen
tuottaisi kunniaa, . vaan
päinvastoin häpeää ja surkuttelua
Kokouksessa olhrc.
Teesit Venäjän teolli­suuden
järjestä­misestä
Kierää se näkyy lopultakin • ää­nestys
ja politiikka olevan, joksi
sitä' meille kyllä aina on -koetettu
selittää. Mutta kukapa sitä sentään
flpin kruketiksi olisi lulillut.
' Kaappoo,
Moskova. — «Pravda» ilmoittaa,
että Venäjän Kommunistisen Puo­lueen
Toimeenpaneva Keskuskomi­tea
on byyäksynyt Trotskin teesit
Venäjän teollisuuden järjestämises- suntoja «kuuluisuuksista», niin em-jotain
sellaista mikä on sopimaton­ta
työläisistä kokoonpannulle urhei­luseuralle,
sitä vaan pitäisi ylistää
hyveeksi, niin silloin olisi kaikki
hyvin. Olen kuullut, että kun he
%i miluten py.sty puolustamaan kir-jotuksia,
missä heistä lausutaan to­tuus,
niin he turvautuvat niinkin
alhaisiin keinoihin kuin väkivaltai­siin
uhkauksiin. Kuulin m.m. että
.se. «Nahjuksen» «kuuluisa?- paini­ja
on juuri yksi joka on uhannut
erästä toveria täällä joku aika .sit­ten.
Minä. sanon sinulle, jos sinulla
ei ole itsesi ja «Nahjuksen» kun­nian
paikkaamisek.si siveellisempi»
menettelytapoja, niin sinä sillä toi­minnallasi
jo osotat it.seHi ja seurasi
epäkohdat, joita et voi puolustaa
muulla Icuin uhkauksilla. Uhkailkaa,
höpiskää yksiksenne «maatiloista»,
olkoon teillä vaikka kuinka paljon
hyviä «ystäviä» New Yorkissa, jotka
teille lähettävät porvarilehtien lau-
WEBSTERS CONNERS. B. C.
Minun pitää vielä pakista paik­kakunnan
toiminnasta. Ensin lau­summe
Websters Cornerin tovereil­le
kiitoksemme siitä hupaiaesta; i l ­lanvietosta,
jonka he olivat hoiii-manneet
meille paikkakunnalta pois
muuttomme johdosta. Erittäinkin
niistä numeroista joilla he mojtä
eväijtrvät ..matkalle, jotka koi­tamme
pitää mielessämme ja violä
kaunis lahja, joka tulee olemaan
meillät. ikuisesti muistona ja merk­kinä
siitä että olemme saman a.sian
•eteen työskentclemässä.. Vaikka nyt
joudummekin näistä tovereista er-
Icanemaan, niin sittenkin saamme
luottaa, että olemme samassa ar­meijassa
vaikka eri rintamalla ja
samoilla a.seilla varustettu. Toivom­me
teille toverit innostu.sta jatku­vasti
taistellessanne riistäjäluokkna
vastaan, .siUä siitä on riippuva työ­läisten
ylösrakcntariiinen ja koko
neuvostotasavallan taloudellinen d-pyminen
ei'riipu yfksin venäläi.sistä
tovereista eikä sinne menevistä, siir­tolaisista,
vaan .sen on saatava ko­ko
maailman työläisten myötätunto
puolellec^p,' yhteinen rintama yhteis­tä
rosvojoukkoa vastaan, olkoon
tunnus.sanamme ja vielä muista­kaamme,
että meidän on opittava
tulevaisuuden varailee tunnustamaan
se tosia.sia että meidijn on liityttävä
järjestöihin ja alistuttava sen toi­minnan
mukana toimimaan jokainen
omalta kohdaltaap, eikä vain olla
sivu.stakatsojana ja tuomarina,
Toiste» lisää. J, L.
mailinan työläisten linnotettuna
alueena. Siis toivomme sydämelli­sesti
heidän onnistuvan kommunis-tisiirtolnn
luomistyössä. *
Viime osaston kokouksen tärkeinr ,
pinä päätöksinä voin mainita sen,
että piiiitimme ottaa osaa vancou-vGrilaisten
kesäjuhlaphjelmakilpai-luun.
Paikkakuntamme ehta valkoinen
aines on innostunut kulttuuriteh-tiiviin
kirjaston perustamiseen y.ra.
siitä piiättäen että viime osaston
kokouksessa pyydettiiij haalia illan-viettotarkotusta
varten. Kortinpelup
ilmoitettiin ohjelmaksi sekä myös
mainittiin B. C. maakuntahallituk'-
.sen avustavan jjuololla kirjaston 'p«f-rustaniisku.?
ta)!nuksissa. M yö s k i n
hiukan omituisessa siivys.sä kehoitet-tiin
meitäkin tilaisuuteen osaäottu-
.oiaan. Ymmärrettävästi tuo kirjas­to
tullaan tarkan valvonnan alai­sena
muodostamaan, ettei vain pro­letaarinen
ohdake sattuisi Valkosen
nisun sekaan tipahtamaan. Siis
niiorot, kolmanteen proletaarLicen
kansainväliseen kuuluvana osana
toimintaan talvisen hyisen, kylmän,
ja valkoisen paikkakuntamme han­helle
punasta väriä heittämään, että
uuden proletaarisen kulttuurin ke­väinen
aurinko paremmin tehoaisi.
Työntäytykää vistikänkcihin ja sa-lunapesiin,
vaan muistakaa ilfissä
tarkoituksessa, ei itsenne myrkyttä-niiseksi,
vaan aatteenne palveluk-
.se.s.<a. — K. H . . - '
Viime osaston- kokoUs hyväksyi
ailamainitun Emil Sav-jlan k-sejäse-neksi
Cornersin osastoon, koska hän
rehellisesti tunnustaa tehneensä ri­koksen
liittymällä Suomen valkoi­seen
armeijaan taistelemaan oiiiua
luokkaansa vastaan, mutta jonka
hiin lupaa va.staisuude.ssa .toiminnal­laan
korjata.
Toveri Savolan asiaa koskeva.,
tunnustus on seuraava;
tä. Niissä «soitetaan, että puo­lueen
poliittiset tehtävät ja köyhä­listön
aineelfisen tilan parantami­nen
ovat aikaansaatavissa vain
säännöllisesti ^kehittyvän teollisuu­den
avulla. Tässä tarkoituksessa
on varmasti ja tarkoin »uunniiel-me
tule niitä säikähtämän, vaikka
kuinka uhkailisitte. Sillä jos jatkat­te
samaa veljeilyänne porvarien
kanssa, niin ttilemme ne ja muut
epäkohdat paljastamaan edelleen­kin,
'
Jos «Nahjuksessa» on vielä mui-tu
talous käytäntöonpantava ja vai- takin, ettei vain poi-varien kanssa
tiovallan harjoittama tnotantp ke»-; veljeiliiiöitä, niin kehpitan teitä' en-kitettävä
teknillisesti parhaiten va-1 gitilassä ottamaan paikkanne Ame-rustettuihin
teollisuus- y.m. liike-jrikan. Työläisten Urheiluliitossa,
laitoksiin. Lisäksi on yhtenäisyys
veropolitiikassa / aikaansaatava sa-
Kummanko siis teette, yhdyttekö
siihen, v^i veljeilettekö edelleenkin
WEBSTERS CORNER§, B, C
Taasenkin oh se maailman työ­läisten
vappujuhla ollut' ja men­nyt.
Me sitä vietimmekin käytännöl­listen
syitten takia kahta päivää ai­kaisemmin,
nimittäin 28 päivä tou­kokuuta,
siksi kun tiesimme pu-olu-eemme
puhujan Spectorin 30 päivän
iltanapuhuvan täällä, Puhetilai-suudes.
sa oli pääasiallisesti kuulija-^
kuntana suomalainen yleijiö, sillä
paikkakuntamme valkoinen aines
pelkää työläispuolueen , puhujaa.
Kielen taitamattomuuteni takia en
voi puheen ,si8ällö.stä mitään mai­nita,
vaan esiintymise.s.sään, näytti
nuori puolueemme puhuja vilkkaan
ja miellyttävän taipuisalta.
Toukokuun kolmannen päivän il­tana,
oli osa.stomme haalilla harvi­nainen
iltahetken, vietto, ei ohjel­mansa,
vaan illan merkityk.sen pu-D-lesta,
.sillä Baimme • ottaa jäähyväi­set
kahdelta osastoomme usean vuo­den
kuuluneelta toverilta,-nimittäin
Lahden pariskunnalta, jotka mat­kustavat
NeuvostO'A'^€näjälle . ensi
kesäkuussa, J. Lahdessa menetimme
hyvän toverin, ohella aktiivisen toi­mihenkilön,
vaan siitä voimme olla
iloiset, että voimat menee oikeaan
paikkaan; kun ne siirtyvät kommu­nistiseen
maan v i i jelyssiirtolaan'losta, sillä me emme voi luottaa
työskentelemään proletaarisen ma- j nykyisin tänne tulijoihin. Mistä nit
ilman linnotuksen sisällaj sillä Neu-i voimme tietää kenenkään mennei-
Työvuenpuqlueen pai^caliisotastotlc/
Webslors Cornerissä, B. C.
Olen. saapunut tänije B. C. t,k.'
13 p;nä tätini Inan ja hänen mie-'
\Cit\isä Osk, Mattssonin luokse. Olen',
kasvanut perheessii, jossa ei kellään
o\\\xi muuta käsity-skuntaa politii­kasta,
kuin että kaikki valta pitää
olla porvarien ja jota politiikkaa
minä blen aikoinani puoltanut ja
ollut mukana luokkasodassa (tyki.s-tön
telefoonio-sastossa), joka myö­hemmin
selveni minulle, että "olen
taistellut omaa työläisla-jkkaani vu.s-taaii,
Olin vielä silloin täydelleen
lapsen luontoinen, sillä enhän o\\vtt
täyttänyt vielä kahtakymmentä.
Veljeni ja tovereitteni houkutuk-se,
sta ja vanhempieni suostumukses­ta
lähdin heidän mukaansa. Kohta
kuitenkin huomasin, että olin teh- •
nyt suurimman erehdyksen maail­massa
ja jota tulen koko elämäni
katumaan.
Tahdon mainita muutamia e s i ­merkkejä,
jotka tekivät politiikas­sani
käännöksen. Ensinnäkin sisko­ni
mies Ed,. Puoliväli &mmntt\in .
erään yksityisen lahtarin pyyteistä
ja osittain silloisen e-sikuntamhic
painostuksesta. Bfinkin oli vain rau­hallinen
työläinen. Toiseksi eräästt-perheestä
tuomitsivat kuolemaan
kolme veljestä, jotka kaikki pantiin
Vä.yiänt'ö'ön. Kotipitäjäs.säni pantiin
näinollen menemään noin 40» rau­hallista
työläistä, joista paljon oli
vielä suuren perheen huoltajia. Nä­mä
kaikki ovat vielä Iciiraixäin pei-to.
ssa, vaan luulen että kerran tulee
aika, iolhin verenhimoiset murhaa­jat
saavat ansaitun palkkani?a.
Arv. työläis- ja luokkatoverit.
Tiedätte kaikin, että olen tehnyt/
anteeksiantamattoman rikoksen luo';
kaamme vastaan, vaan toivoisin sil­ti
saavani teiltä tunnustuksen ja
luottamuksen. Pyydän samalla pää.i-tä
liittymääJi' koejäseneksi paikal­lisosastoonne.
'Ycivoimn käytöksel­läni
tuoda esiin een, että todella
voitte antaa minulle luottamuiiscn.
Por4 Nancy, B, C 28 p. huhtik.
1923,
Eemil Savola;
Syntynyt Ähtärissä, Vaasan lää­ni.
,
Kaikkia Suomesta tulleita keho­tamme
saapumaan tutkijakomiteant
•tykö vapauttamaan itsemä epä'uu-moJnkujn
teoMisnudeJle ja jjJäata- porvarien kanssa.—- Kuka.
vosto-Venäjää me voimme pitää täy­dellä
syyllä ja voitokkaan iloisella
mielellä proletaarisessa. taistelussa,,
syyttä,.,
J. Ranta
Tutkijakomite i .
C. Hilpert.
'i
.il
iii
Sk
jr
•V
t
,55 '
ji},)
' f ;
M
n'