1930-03-01-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Lauantaina, maalisk, 1 pmä — Sat, March 1 Cumitm — o t t e i — tySrlcatSa gtmm «ZacafcHsaamJa. Om—tjj SU- •mimm. Oät^ fraarJita. paiui «••«••tii. Ja s U t i n r i n iaUayiirisI. VAFACS (Ubcftr) ' '. - ^ _ mt FiaaSA Wfakas ia CaaMh, -PaUidked ^ t U , M Sadbstr. Ostazia Liif ^ ' y ä i t Oteo^ggnHfiamt; Ottawa, aa seeoad dna aHttov- ^kMlUltndijaktaiifa la pateo l a b » Cla SuecuIU. » ?q>aaa. Boa fS, Ssdborr, Oat. tf. KoMtnci U » . - - ToiaotB» S36W. — Kirjalcsopi» 2387W. OtCea (Job «ole. advmlKausU. ete.) 1038—Ediior 536W--Bock«ora a387W. 1< .V. Alilqnat. f; AU«nat. :>PfBq^BadM(iöra 'aa4 PHiililiop': Vapaat Btil£xtf, EJa Street. 'iM> te aaJTCTtedr Vapaaa. M . Bo» W. SnJbaiy. O B » . S ^ - mAUSHlNJIAT: ' : ^ * 4 4 J 0 . tf kk. «2JO, S kk, |1.?S J«.» kk. »14». — TMTtnltoäkJ» ia Sooaaaa aeki : 1 ric. •6.00. fi kk. «3^0 }^ 1 U . <1;00. Nuorison iurmdendnm \ iinie aikoina on iJipaanlunut kirjamarkkinoillc eräänlaaluIsUl kaunokirjallisuutta, joka tosin on laadittu tyydyttänaään lukijoittensa ' jännilyshalua,. multa tämän vuoksi on joutunut käsittelemään esim. j menneen imj>crialistisen maailmansodan kokemuksia niin realistisessa i valossa, että isänmaallisissa j a kapitalistisissa piireissä, joissa selvästi f käsitetään tulc\aii uuden rosvosodan valmistamisen välltämältSmyys. on alettu pelätä näillä sotakertomuksilla olevan päinvastainen vaikutus ; kuin mitä sillä taholla toivottaisiin. I Muuan englantilainen novellikirjoiltaja majuri "Beith puhuessa^ 1 äskeltäin maailmansodan kirjallisuudesta sanoo, että "sotilasta ei vain 'halveksita, vaan häntä loukataankin. Tänään on meidät Upotettu tul-i '|««lita;;.:<XJ)0 » kertaa. — AaamoereihaotakMt^ %ZM ktt», $3X0 kakat kertaa. — Kutotilmotukut .^'Ua.^laKta. — Kaoleaaailaotakaet «2.00 kcxta. 50 liuBukri kiilotlaiueeUa taS BuUloiänylta. — ~waäbSuiHt «Qeiot i« MOteiIiD«tBk»et SOe kerta. fl.eo kola» kertaa. — TiUpäisUmetujiea ia ilmotoa DB, -ntiSiXVuau, IaketettiT>> ilSKtiitkiou etäUtecn. •dvertiiiut'tate*, 7Sc per coL iodi. Uiaimini charf* for alccla Inaertion. 75e. ~Tbe ia-d^~b«it alcettUiBi; toedJaa aoioac the fiaoiifa-people ia Caoada. : i Tia e»t» DjOloia tahan» taa »artaniU eniiEolijee* klrjeejeenna. kirjottakaa aodellaen Uikkae». :<«itajto psao<naIIueUa sizaellä: J . V . Abl^rtal. tiikkeeiiboiuia. Työläisten huoltava nälkään tahi taisteltava OJMrusniNNAT vATALDESSA: j vaan, u.k. sotakirja-epidemiaau, jossa kuvataan ne miehet, mitkä so- Oggiaihtonrnntainet «140 kiiita. si«o kkkai kerfat. — A*ioiiitt«m a«ma«ii« MnentoHotak*^ Jassa taistelivat meidän Duolesta, raakalaisiksi ja eläimiksi, jotka eli- [ito VdMtMaia. >- Nimeiunasllibaaoäik^ SOe kerta, «1*0 i kertaa. — SirotTBäilmoiokset I1.0O . . . . . . . . . . , , j . — - ^•.-••^—.....^.^.^^ Viuin siat ja kuolivat kum koirat, harhaanjohdettuina, juopuneina, jumalattomina." Tässä lausunnossa tietenkin tarkoitetaan sellaista sotakirjallisuutta, joka muuten on isänmaallista, mutta jossa kuvataan sota niin luonnollisin värein, että isänmaallisen tendenssin pelätään sen vuoksi jäävein varjoon. Tämä kirjallisuus tietenkin on muuten suurimmaksi osaksi hanaalista roskakirjallisuutta, joka löytää tiensä kirjakauppoihin samasta syystä, kuin salapoliisiromaanit, koska kustantajat saavat niistä liyväii menekin vuoksi hyviä voittoja. Porvarit ovat alkaneet kiinnittämään huomiota siihen, että sotakirjallisuuskaan ei saisi tulla "mauttomaksi". He asettavat etusijalle ihannoivassa, kiihko-isänmaallisessa, sankaruushengessä kirjoitetut sp-lakerlomuksel, joita nuoriso innostuksella ahmisi. Sen vuoksi muuan j)appi Clayton kirjoittaakin eräälle Lontoon lehdelle: "Kohdat, joissa ou pyritty kuvaamaan arkailemattomalla karkeudella se kurjuus ja epätoivo, jolla joku sielu oli raskautettu, tulevat hiiksi sivuiksi, joihin alituiseen käännytään, joiden kulmat taitetaan ja joita peukaloidaan pikku poikien kiisissä. Nuoret rakastavat yhä sotakirjoja ja siten tulos nykyisestä tendenssistä on vakavasti vaarallinen. Sellaiset kirjat ehkä oli tarkoiteltu vieroittamaan ihmisiä sodasta. Nc päät>-vät turmelemalla lasten mielen.'" Tämä arvostelu, kuten näkyy, ci ole valitus sitä vastaan, että nuoriso lukee sotakirjoja, vaan siksi, että nämä eivät ole kylliksi täytetyt sodan "kauniilla puolella" — "isänmaallisella urhokkuudella ja sankariteoilla". Työläisillä on syytä boikottaa tällaista kirjallisuutta, ei siksi, että lyöläisilla olisi syytä juurruttaa pasifistisia henkeä työläis-luokan nuoriin, vaan siksi, että tuon kirjallisuuden ""avulla valmistetaan nousevasta polvesta vallitsevan riistoyhteiskunnan pönkittäjiä. Toiselta puolen on työväen koko kasvatuksellisen toiminnan kärki kohdistettava siihen, että tulisieluinen nuoriso innostetaan proletariaatin luokkataistelulla. Mekin siis kasvatamme taistelumoraalia, mutta sellaista, joka perustuu työväenluokan vapausaatteeseen, sen jaloihin päämääriin ja velvoituksiin. Lukuisista suurista teollisuuskeskuksista ja kaupungeista Ylidys- \ .valloista on saapunut tietoja sieilä^satluneisla suurista työttömien mielenosoituksista, joissa virkavalta on koettanut masentaa työtlömyydefi j a kurjuuden johdosta epätoivoisiksi käyneitä työläisiä yleisillä pieksä-jäisillä, kyynelkaasupommeilla ja muilla väkivallakeinoilla. Päivä päivältä saapuu yhä lohduttomampia uulisia lisääntyvästä i%ypltS^ lamakausi leviää kaikkine tuhoisine |fJ5^^raiiJksin^ 'Rliitia tämän'rintian jatkaa porvarilehdistö vielä pu- -'hciUan "hyvmvoinnisiaV i i i ^ ' ? edistyksestä j.n.e. On varsin kiintoisaa pauna merkille, miten hallitus suhtautuu ^ ,.,_jteeseen. Hooverilla oli vaalien aikana suurenmoisia suunnitelmia Ifif^^iisly^" ja hyyinvpinniii" jatkuvasta kohottamisesta^ Puhuttiin | J(wialan Ik^ «Jol^aj^P rahastosta, jota käytettäisiin ylei-siiö rakennustarkoitoksiin. Tämä on sittemmin supistunut olematto- ||iqäin3l75,<)^ jota käytetään kymmenen vuoden aikana. Täl-iJf^ Ifli^ä pn se hallituksen paljon kerskuttu "hyvinvoinnin vakiinnulta-puolelle. Siitä on tullut porvaris-jton viimeinen linnaie kapitalistisen yhteiskuntajärjestelmän puolustamisessa- Sosialidemokraattisten 'Hyöväenhallitusten" tyiJni on ollut porvariston asemien vahvista- •ninen. Sosialidemokraatit ovat säätäneet pakkolakeja, joilla työläisil ~i on riistetty viimeisetkin rippeet kansalaisoikeuksistaan, he ovat vah --•istuttaneet lakeja, joiden avulla yöläjsiltä on riistetty lakko-oikeuskin. Ja kun työläiset ovat nous-leet vastarintaan, ovat sosialide_- •nokraattiset "työväenjohtajat" ko-mentanee: porvarillisen valtion koko koneiston työläisiä vastaan. So- -ialidemokratiasta on tullut sanan käydessä merkityksessä sosialifas-cismi. Tämä sama kehitys on tapahtunut myöskin Suomessa. niuien -K nekin varat mitä varataan yleisiin töihin, eivät IfsUinkaan ole tarkoitettu helpottamaan työläis asemaa. Ne pystyvät Hantamaan työtä vain jollekin 175,000—200,000:Ile miehelle. Puhues-l ^ a i i Yhdysvaltain hallituksen olemattomaksi kutistuneesta kolmen bil-lijopnain räkehnussuuhnitelmastä sanoi Isidor Lubin eräässä senaatli-iJcuulusteluissa, että "lamaannusten aikana kun yksityinen Icysyntä on Kirjallista pienempi, yöisi hallitus tehdä ostojaan paljon edullisem . iflJMa oloissa kuin raita m^ olisi mahdollista. Samalla se voisi «V sajaäa tar\aUiernansa työvoiman a Grace M. Burnhamih kirjoittamassa Labor Kesearch Associationin f^'kirjoituksessa sanotaan tämän johdosta, että kyseessä tulisi siis olc- ' mara ''teuu^nuä Taaj hallituksen' rakennussopimuksia^ myphnetlynä vöitlpjen hankkimiseksi työläisten palkkatason kus- 'ti^rititeella.^TyöltÖfttyys, palkkojen alaspainaminen ja liallitukscn puuituminen työmarkkinoihin' uniotaksojen alittamiseksi.", ' O n ilmeistä, etta määräräliat yleisiä tÖitä varten ci ratkaise työt-töinyyskjrsymystä yaikkapa sellainen koko maata käsittävä rakennus-ohj^ liiia, jorata Hobyer puhui vaalien edellä,' otettaisiinkin vakavasti, varaisi se työtä ainoastaan muutamille sadoille tuhansille miehille. "~Bitra välin tepllisuudes^ tapahtuvat teknilliset muutokset, tuhansien työläisten, puristamiiien ulos teollisuudesta kaikenlaisilla pääomien keskittymislliä;'an|;tik^^^ lepUisuuslaitosten siirtäminen ulkomai-t y j o n l ^ ^ vanhempien työläisten ' cföjliÄn^sineenV kaikki näinä merkitsevät :ityottÖftilfeh li^äaiiiymistä inii]<>oh3Ia,rJ£>ttär nämä .ii)ilip.onat,^jofmiin) erikoisiin 'työal6i]i»i)sa vis- ;seiUa päitucaKunmUa ^harjaantuneet tyolaifet voitaisiin yhdessä yossa kiiljettaä jotakin patoa, satamaa tahi iKi^kpnttpm^^ pn niin mahdoton' kuvitelma, ettei kukaan työläinen voi siihen ^^^^^^^^ • kuin järjestyä taisteluun, Kuvilel-inat^ feft^ koskeyilla määrärahoilla voitaisiin ratkaista tiyp^omyys^^ pii yaarallineii^ vain siksi, että työläisiä xlitrjr|Ltaan uskpmaan, ^että tyÖUömyys "nällä tavalla voidaan poistaa, yasui'siksi, etta se antaa kapitalistihallitukselle lisää voimaa käyttää iänaisia ihäärärahojä •— olkoot ne kaupungin tahi valtion päättämät ~ Kefl^^ liikettä ja polkeakseen työläisten elin-ehtpja. ' •' <^ , työläiset tahdo orjamaisesti kuolla nälkääiT on heidän nc^usläya taisteluun kaikilla,,.Jkäylellävissä olevin keinoiii^ Maalisk. 6 'paimnmielenosoitu^^ valfiiistaudultava tarinolh. yUjakeinattelu kuluttajain kustannuksella Viljamarkkinat ovat osoittaneet jonkinlaista tilapäistä parannusta, muittttaa aasseeiinaa eeii ssiillttii oollee kkääyynyytt ssaanoottttaavvaassttii vväallooiissaanminmikakkssii vveehhttiiaämmyvyy nti-renkaalle, ainakaan siitä päättäen, että Manitoban hallitus on katsonut taijrpeentscksi e^ lahilaatijakunnalle ehdotuksen, jonka mukaan ipaaktih^h menee takuuseen lainoista, joita pankit ovat myön-t|[^! eet yelmärenkaalle. Tämä esitys on tulos länsimaakuntien päämi-flistenen- ja vehnäreiikaan virkailijain välisistä neuvotteluista ja saman- •jameh lakiehdotus pn (^^^^^ Albertassa ja Saskatche\vanissa. Canadan yehnarenkaan myynlitakliikkä kuluvan satovuoden ai-kiaiia pn ollut mitä tyypillisintä keinottelua, johon renkaan ohessa pyat osallistuneet myllykapitalistif ja pankit. Sadon pidättäminen ' ' markkinoilta' hiniian housun toivossa ei ole tapahtunut farmareiden etujen, eikä myöskään kuluttajien etujen suojelemisen mielessä, sillä jos hinnat olisivatkin nousseet Euroopan markkinoilla, olisi hyöty mennyt etupäässä suurliikkeen ha^rjoittaj il le. • Mutta Ganadaan nähden esiintyy lisäksi omituinen lilanne. Vaikka Ganädassa tällä hetkellä on suuria viljavarastoja, on jauhon ja leivän «itpjä pidetty jatkuvasti korkeina. Muuan quebecilaiiien ranskalainen iti on kiinnittänyt huomiota tähän seikkaan, todeten, että sillä aikaa kaikki elevaattorit ja tuhannet rautatievaunut ovat täyrmä viljaa, iei saada myydyksi, on leivän hinta vain kohonnut. **Tarv'ikkecn ei ple-nostattanut hintoja, koska emme tiedä mitä tekisinune !a yiljallamme. Se johtuu siitä, että on olemassa joukko liikemie-cä tutiteettöm^ästi ovat päättäneet antaa Canadan väestön niak-inööverrstä, jotika tarkoituksena oli lisätä heidän omia voit- Voimme yhtyä .tähän lausuntoon. Yleisö, työläiskuluttajat, jou-jUtvät joka tapauksessa maksamaan. On varsin kuvaavaa nykyiselle ;;|blptilalle, että maassa ovat kaikki viljavarastot täynnä ummehtuvaa ..;,^JyUjaa samaan aikaan, kun sadattuhannet ihmiset kulkevat työtlöniinä Mflj^ naikäisinä. Siinä on jälleen muuan niistä perustavista kapitalistisen %^fiaPtantojarjestelmän ristiriidoista, jotka eivät tule häviämään nmutoin f^JroinjärjjKtelmän'kukistamisen kautta. Saattamalla tuotannon palve- V J o n a a n tuottajien, työläisten ja maataviljele\4en farmareiden tarpeita pjjypi^aan vain poistaa nykyiset kriisit- Mahdollisuudet uudelle järjes- •t^lkselle muodostuvat sitten^ kun työtätekevät kansankerrokset ottavat yaltiollisen vallan omiin .käsiinsä. a painaa lejmaosa jokaiseen istiseen masAan Äskettäin vietti Vaasan työväenyhdistys' 46-vuotisjuhlaansa, jossa juhlapuhujana esiintyi toveri Asser Salo. Julkaisemme seuraavassa kohtia hänen puheestaan, jossa hän käsittelee työväestölle nykypäivinä tärkeitä kysymyksiä. Luokkasodan jälkeen suoritettiin Suomen työväenliikkeessä perus-eellinen itsekritiikki, kritiikki, joka päätyi siihen, että tehtiin selvä pesäero sosialidemokraateista j a sosialidemokratiasta. Siitä lähtien on Suomen työväenliike ollut jakaantuneena kabteen eri leiriin. Sama prosessi on tapahtunut kaikissa muissa niaissa. Suomen vasemmistolainen työväenliike ori saanut taistella mitä vaikeimmissa olosuhteissa. Se on saanut elää ^ toimia vallassaolijain alituisen vainon alaisena. Se kokous, jossa se yritti järjestäytyä poliittiseksi puolueeksi, hajoitcttiin j a sen osanottajaa tuomittiin kuritushuonerangais-thksiin. Mutta se ei säikähtänyt ensimmäistä vastoinkäymistä. Se jarjoätäylyi uudelleen. Elokuussa 192'o hajoitettiin Suonien vasem-jnitjtolaisen työväenliikkeen joukko-järjestö. Suomen Sosialistinen työ-vätjnjniohie. Porvariston isku oli ankara, muCta se ei pystynyt saavuttamaan tarkoitustaan, . sc ei pystynyt nujertamaan Suomen luokkatietoista työväenliikettä. Tämän iskun jälkeen syntyi kyllä epäröintiä ja horjumista, mutta se ei päässyt leviämään, se tapettiin kohta alkuunsa j a väsyneet j a epävarmat siirtyivät sinne, missä oli heidän paikkansa, sosialidemokraattien leiriin. Elokuun leikkauksen jälkeen on isku seurannut iskua, porvaristo on tehnyt kaikkensa tuhotakseen vasemmistolaisen työväenliikkeen, mutta se on aina epäonnistunut. Se on pystynyt vangitsemaan ja tuomitsemaan kuritushuoneeseen satoja työväenliikkeen toimihenkilöitä, se on kyennyt lakkauttamaan sanomalehtiä ja hajoiitämaan järjestöjä, mutta sc ei ole voinut kukistaa luokkatietoista työväenliikettä. Kuluneet 12 vuotta ovat olleet raskaan taistelun ja ankarien koettelemuksien aikaa. Moni taistelija on temmattu riveistä, useat ovat räsyneet ja jääneet tiensivuun tai siirtyneet v i hollisen leiriin, mutta kokonaisuutena on vasemmistolainen työväenliike kulkenut eteenpäin. Sen luok-kaJtaistelulipun ympärille oh •ryhmittynyt? 'Siiomen työtätekeV]<>». Se äi-vioihti, jonxa vasemmiäto^rj lainen työväenliike marxilaisen Soi^' sialismin mukaisesti on suo'ri<^tah^ii; maailmansodan jälkeisestä kapita-' lismlsta, on osoittautunut oikeaksi. Sosialidemokraattien avulla onnis-- tui ;kapitalistieri hetkeksi selviytyä siitä umpikujasta, johon maailtnan-sota sen syöksi, mutta vain tilapäisesti. Nyt"^ ori kapitaitistinen rätietoisemmin, en-istä selvemmin on porvaristo osoittanut pyrkimyksenään olevan luokkatietoisen työväenliikkeen täydellisen tuhoamisen. Vangitsemisia on alettu 'toimittaa yhä nopeammassa tahdissa j a uusia pakkolakeja on säädetty j a aijotaan edelleen säätää. Tässä työssään, on porvaristo Suomessakin saanut avukseen sosialidemokratian. Porvaris;on hyökätessä edestäpäin ovat sosialidemokraatit antanee: iskuja takaapäin, he ovat avoimesti ryhtyneet pirstoamaan työväen joukkojärjestöjä. Mutta heidän tehtävänsä ei ole supistunut vain tähän. He ovat nyttemmin avoimesti myötävaikuttaneet työväenliikkeen tuhoamista tarkoittavien kuristuslakien aikaansaamiseen. Sosialidemokraattien osuus yhdistj-slain käsittelyssä on täsiä .viimeisimpänä ja selvimpänä esi- Toronb» D D ^ merkkinä ja todistuksena. Yhty-^ Kapi.alistisen tuotannon yhä kär- nyt porvaristo ja sosialidemokratia jistyvä pula on kiihdyttänyt meilläkin porvariston hyökkäystä työ-on jännittänyt kaikki voimansa antaakseen Suomen vasemmistolaisel-väenliikettä vastaan. Entistä mää- le työväenliikkeelle kuolinpiston. Taistelu oikeistovaaraa vastaan Canadan konununistipuolueessa (Jatkoa edelliseen numeroon) Se sota, mitä* Canadan porvaristo valmistaa Neuvostoliittoa vastaan, on miltei tykkänään unhoitettu. Puol>- een nykyinen linja johtaar siihen, että joukkojen valmistaminen, Neuvostoliiton vallankumoukselliseen tur-vaamL<: ccn nähden, heikkenee. Kaiken tuon peruserheenä on sc tarha, että vallankumouksellinen t i lanne Canadassa on mahdollinen vam sodan puhjetessa, ja, erikoisesti, englantilafs-yhdysvaltalaisen "sodan. Lienee tarpeetonta sanoa, eitä tuo on ehdottomasti väärä teoria, joka täydelleen hylkää sen leninistisen käsityksen, että proletaarinen vallankumous voi kehittyä mistä hyvään suuresta poliittisesta tai taloudellisesta pulasta. Tuo teoria johtaa politiikkaan, mikä odottaa vallankumouksellisten tilanteiden kehittyvän vain ulkoisista ristiriidoista ja jättää huomioon ottamatta ne Canadan talouden sisäiset ristiriidat, joista Kcmintemin tp. komitean kirjeessä aivan oikein huomautettiin. Moinen politiikka on, lyhyesti sanoen, sosialidemokraattista, oikeistolaista syrjäpyrkimystä, millä kielle- ^än usein mainittu Kominternin tp. komitean kirje. Puolueen politiikka . . . . v v j r . i ^ v ; K J M v u i ^ i i ^y""',";^'*^vv^;foti saatavB tuon kerjeen viitoitta- ^ l y ^ u ^ r n ^ ^ l u o k M - ^ s m ^ Ja nniiiiddeenn ttoovveerriieenn,, jot. psi tuota kirjettä kannattivat puolue, conventsionissa, on oikaistava mai-iitut virheet. Kominternin kirjeessä selvästi sanotaan, että Canada ei ole siirtomaa, vaan maaliman imperialistiseen järjestelmään kuuluva, suuksien työläiset liikehtivät, samaten myös vanhoillisiin ammattiliito töihin järjestyneet työläiset. Canadan talouden sisäisistä ristiriidoista cn osotuksena kasvava liikatuotannon pula ja kotoisten markkinain kutistumineii, ulkoiset ristiriidat pahentuvat sikäli, kun Canada joutuu enempi ja enempi imperialistiselle a-rcenalle vientimaana. Osittainen kato tänä vuonna (1929) ynnä maanviljelyksessä tapahtuva mekaaninen vallankumous, mikä syventää luokka-vastakohtia farmarien keskuudessa ja jouduttaa heidän omaisuutensa menettämistä, saattaa samalla kertaa Canadan talouden osalliseksi kasvavasta agraaripulasta. Tämmöisen tilanteen vallitessa en -rlttämätön-tä, että puolue heti toteuttaa K o minternin tp. komitean kirjeessä esL tetyt järjestöUisst ja poliittise^ toimenpiteet, että puolueen oikeistoai-nekset tuleva perinpohjin hävitetyiksi. Todellinen johto on kehitettävä taistelussa, j a Canadan puolueen voitettava jälessä-laahustamisen- vaara, ottamalla kontrollinsa alle joukkojen taisteluhalun ja kehitettävä se vällankumoiikselllseksi joukkoliikkeeksi Canadan poirvaristoa vastaan. • (Suomennettu "The Communist International'' ; julkaisun viime lokakuun 15 päivän numerosta.) Uuden haalin rakermustoim inta varsinaisen suomalaisasutuksen yhteyteen on nyttemmin saanut uutta virikettä sikäli,, että on ryhdytty va-' kaviin toimenpiteisiin tarkoitukseen sopivan, maan hankkimiseksL Raken-nusrahastokomitean kc&oUksessa t i . 23 p:nä päätettiin niuuttäin tehdä ostotarjous tarjolla olevista, tärkoL tukseen parhaiten sopivammasta ja hintansa puolesta edulllstmmästa lotista. Ostotarjouksen tekemään ja siitä johtuvia muita' toimenpiteitä t o . teuttamaan valittiin komitea, johon tulivat toverit Anderson, Klemola ja Nurmiaho. K i m saadaan varmuus Ip-tin. lopullisesta hinnasta j a siitä voi-daanko siihen kaupungin hallinnon luvalla haali rakentaa, tullaah kysymys koko laajuudessaan lopullisesti päättämään tarkoitusta varten erikoisesti kutsutussa osaston ylimääräisessä kokouksessa. Nyt on jäsenistön kokonaiuudessaan kiirmitettä-vä mahdollisimman suuri huomio tä. hän tärkeään kysymykseen ja saavuttava ^mahdollisimman runsaslukuisesti silloin kokoukseen, kun se pidetään, eikä siinä kyllin että saavutaan vain kokoukseen, vaan koko jäsenistön velvollisuus on myöskin toimia siten, että, toimenpide saa. daan mahdollisimman pian toteutettua, silloin vasta olemme sen kysy-mykesn suhteen tehneet tehtävämme kun meillä on entistä ehommat suojat, missä olemme tilaisuudessa mah. dollisimman tehokkaaseen luökkava-listus. ja valistustyöhön yleensä. Yrityksen lopullinen toteuttaminen on taloudellisesti nin voimia kysyvä, että me tarvitsemme vielä jäsenistön lisäksi mahdollisimman suuren ulkopuolisen kannatuksen ja- tämän saaminen on ensikädessä juuri jäsenistön itsensä hankittava, selostamalla näille joukoille järjestöllisen yhteenkuuluvaisuuden merkitystä, luokkatietoisuuden välttämättömyyttä fl^u^^ndticks^ jefana loasjiirjestelnia joutanut en-tiita ankairainpaan kn Talouspula pairiaa leimansa j ; j - kaiseen ' kapitalistiseen maahan. Tuotantokyky - on toiselta puolen kehrJetty' äärimmilleen, mutta kyky saada valmistetut tavarat maailman markkinoille ei ole vastaavassa määrin kohonnut. Tuotantoelämän rationalisoiminen työtätekevien kustannuksella, heidän elinehtojansa huonontamalla, on samalla riistänyt työtätekeviltä mahdollisuuden kuluttaa tavaroita siinä määrin kuin kapitalistit tarvitsisivat. Siirtomaakansojen vapaus-pyrintöjen voimistuminen on pienentänyt kapitalistien maailmanmarkkinoita j a sitä on tehnyt ennen kaikkea työläisten j a talonpoikien maan, Neuvostoliiton yhä kasvava sosialistinen rakennustyö. Tämä sosialistinen rakennustyö on menestynyt siinä määrin, että Neuvostoliitto on alkanut ftuUa omillaan toimeen. Tämä on pienentänyt kapitalististen maiden tavaroiden markkina-aluetta. MuUta vielä enemmän: Neuvostoliitto on alkanut tunkeutua kilpailukykyisenä maailmanmarkkinoille. Erikoisesti sen puutavaranvienti on vähentänyt kapitalististen puutava-ranmiden puutavaran menekkimah-dollisuuksia. Sosialistinen tuotanto on alkanut osoittaa etevämmyy- Itensä. Kaikki tämä j a kapitalisnjin vakaannuttamistoimenpiteiden työtätekevien harteille siirtämän taakan sekä sosialidemokraattisen petoksen aiheuttama työväenluokan laajojen joukkojen vasemmistolais-tuminen on ajanut vallassani luokkaa yhä kiibtyyiia työväenliikkeen vainoiI|in. Tähäii o^ sitä y i q - lä lisäksi ajanut kapitalistien kuumeinen valmistelu uuteen imperialistiseen sotaan, raaka-ainelähtei-den ja maaiftnanmarkkinoiden uu-delleenjakamiseen. Seurauksena on ollut luokkataistelun kärjistyminen kaikissa kapitaliScisissa maissa. ^Porvaristo on kaikkialla nostanut taantumuksen mustan lipun, ae on kaikissa maissa ryhtynyt pyrkimään irti omasta porvarillisesta demokratiastaan siirtyäkseen avoimeen väldvaltaan perustuvaan lascistiseen diktatuuriin. J a tässä se on saanut avukseen keltaisen sosialidemokratian. Kansainvälinen sosialidemokratia on sa-ttehittyvä, imperialistinen maa. Tuossa kirjeessä ei silti väheksytä eng- Ifntilais-yhdysvaltalaista taistelua. ^^Komintehim tp. komitean Klrjess- 'k myönnetään, että "Canada on nykyääii Britannian ja Yhdysvaltain hnperiaHsmin välisen taistelun muu. än areöna" ..^Cmuta se, on samalla hiuutakin kuhi' taistelun areena —• J . F.). Niinikään Kominternin tp. ko. tnitean kirje myöntää, että "Canadan porvaristo on hajanaista," että yksi sen osa kallistuu Britannian ja toinen Yhdysvaltain imperialismia kohti. Kominternin tp. komitean kirje vihdoin myöntää, että "sodan tavaton suuruus ja kahden imperialis-tisen jättiläisen välisen taistelun ko-i'ostuminen kautta koko valtakunnan, saattaa Canadan hallitsevan luokan riveissä löytyvät vastakohdat huippuunsa. Koko maa tulee joutumaan ristiriitain raadeltavaksi, pääsemättä ratkaisuun siitä, olisiko tuettava Britannian vaiko Yhdysvaltain Imperialismia, vaiko pysyttävä puolueettomana." Mutta samalla kertaa Kominternin tp. komitean kirje, joka perustuu siihen, että Canada pn kehittyvä kapitalistinen maa tuon sanan todellisessa merkityksessä," alleviivaa sen, että "Canadan porvaristo on Canadan proletariaatin pää. yihollineji," että Canada ei olo siir-tomaa. koska "Canadan ja Britannian valtakunnan yhteyttä ei määri, teliä pakkotoimenpiteiden, vaan riistäjien keskinäisten etujen perustel. la," ja että "Canadan porvaristo tulee käyttämään Yhdysvaltain ja-BrL tannian imperialismin välistä yh-teentörmäystä vaikutusvaltansa li saamiseksi Canadassa, ja Britteir valtakunan heikkenemistä entistäär energisemmän hallinnollisen itsemääräämisensä perustamiseksi.' '' Tämän takia Kominternin tpJcömi-tean kirje siis vastusti erheellistä Ca. nadan itsenäisyj'E-tunnust3. Siinä lausuttiin selvään, että tuo tunnus oli erheellinen sen takia, kun se salasi Canadan työläisiltä heidän to- Luettiin kahden edellisen koko. usten pöytäkirjat ja hyväksyttiin" Edustaja E. Laakso raportteera^i Port Arthurm meUsätyöUiisten kob. uksen pöytäkirjan, jossa ilmeni pai. jon asioita. Yksi pykälä otettiin kes. kusteltavaksi, nun. sihteerirahaiton. hoitajasta. Aluekokous oli asettanut kaksi ehdokasta, A. T. Hill ja Air, Hautamäki. Näitten lisäksi ehdoteL tiin Kalle^ Saloa. Muuten aluekokix uksen pöytäkirjan raportti hjTät syttiin. taistellessaan elinehtojemUie puoles- ^ Luettiin nyrkkilehti "Jakin jj-rinr ta yhä kiihty\feä kapitalistista riis- - "KOMEA NÄKY' Ylläolevallä otsikolla julkaisee Suomen Urheilulehti uutisen äskettäin tapahtuneesta uimanäytökses-tä Tuusulan päällystökoululäisille. Uutisen lopussa on seuraava pala: " — - .— hallissa ollut T U L m (!) selkäuimarikyky Kaivola esitti erilaisia uintitapoja saaden suuren suosion ^ituruudestaan". Mitähän ajattielevatNtyöläisurhei-lijat T U L m jäsenten antamista u i , manäytöistä suojeluskuntien urhei-luohjaajakurssilaisille? Ei sille ainakaan osoiteta suosiota. Rehdit työläisurheilijat erolte-taän TULrsta sen vuoksi, että kilpailevat toistensa kanssa, mutta Hiton johto sallii toisten jäsenten antavan näytöksiä suojeluskuntalaisille. Kylläpä Suomessa ollaan jo pitkällä! toa ja sortoa vastaan. Tällöin kmi me saamme yhä suuremmat joukot tajuamaan, että ^toimenpiteemme pääpyrkimys oh heidänkin pyrkiriiys-tään, niin suurempiakin uhrauksia vaativat kysymykset sa&daan meille kaikille onnelliseen loppuratkaisuun. Laskiaistanssit oikein vanhan maan tapaan toimeenpanee kevät, myyjäisiä valmistava ompeluseura Don haalilla tiistaina maalisk. 4 p:nä klo 8 ip. Tarkoitukseni ei ole näitä tansseja erikoisesti puhvata, sillä ne ovat 4;iedossa jo yU Torontoni päättäeji. siitä, että ennakolta oh nyt jo myyty lippuja niin paijoh, etta jo yksistään se takaa että näistä tansseista "tfitee" muodostumaan yhdet huomattavlrnmat mitä Don haalillä on pitkiin aikoihin pidetty. Mutta koska syystä tai toisesta voi vielä o i. lä joitakuita, jotka eivät ole tietoisia näistä erlkoistansseista, ja "etteii-vät hekään vahingossa jäisi niistä pois, niin voih ilmoittaa, että om-peluseuran jäsenillä on vielä joku määrä lippuja myytävänä 25- senttiä kaijpale ja että niidenkään jotka eivät ole lippua ennakolta varanneet ei tarvitse 'ovelta' käSrityä takaisin väah varataan heillekih' sisääniÄäsy-mahdollisuus lunastamalla ijääsyli-pun lippuluukulta. Tansseissa tulee olemaan tarkoitukseen sopiva hyvä soitto. — L. N. S. J . puhuja toveri Ma.nin pckson kiertää Port A r t h u n n S" la seuraavan järjestelmän 4 p. maalisk. Tarmola 5 p. maalisk. KivikoskL 6 p. maalisk. Lappi V p. maalisk. intola 9 p. maliss. Port Arthur .10 p. Maalisk. Maijalla 11 p. maalisk. Shabaqua 12 p. maalisk. C^otmee 14 p. maalisk. Port Frances 15 p. maalisk. Port Francea 17—18 p.maalisk. Fmland Osastojen toimitsioita, p'.Tdetä5 varaamaan huoneuston p u h e^ suutta varten ja ilmotiamaan h r ^ puhetilaisuuksista, *~ Matkaohjelmaa tullaan iatn maan tarpeenmukaan. tiite kml sa^ daan lähemmin neuvoteUa puh-Jt: kanssa matkojen järjestelystä Yfö. inainituUla paikoilla on lovcrlen te-täva kaikkensa puheiilal^uuksien oiC nistumiseksi. iiyöskin pvydetään paikaDisia tovereita huult-ntimaan siitä, että rautatien pysäkeillä oliä joku vastassa. Se helpottaisi paljon puhujaa turhilta viivytyksiltä yja S. J. Port A r t h u r in Aluekomitea, A. Kari. alueen ••iiiiteerl Eri iiaiidtakanmlta dUDISTAKAA TILAUKSENNE! ^ Jacques, Ont. PÖYTÄKIRJA • • " ' * tehty Jaquessa Martti Rosengre. nin kämpällä helmik. 9 p:nä 1930. Kokouksen avasi Adolf Savolainen. Puheenjohtajaksi valittiin P. Saari, sihteeriksi J . Ojala. Jäsenkortttoi tarkasti jiksi valittiin A. Savolainen ja O. Järvinen. Saapuvilla oli 15 henkilöä. 5 L.W.L U : n jäsentä, 2 LW.W:n jäsentä ja 8 ei jä.sentä. Arvosteltlm tyydyttäväksi. Luettiin iltamakomitean pöytäkir. ja, jossa ehdotettiin Tarmolan haa. lilla pidettäväksi iltamat, maalisk. 22 p. puolustusliiton ja taistelurahaston hyväksi. Hyväksytiin ja valittiin tai mihenkilöt: Ohjelman kerääjäksi E. Laakso, soittajan hommaa J. Kant kunen, ravintolan pidosta huolehti Mrs. Pitkänen, ovimieliinä P. Saari ja H. Honka, ravintolan "isännäbr A. Savolainen, "bulkokiksi" A. Kontio, iltamailmotusten levittäjä J. Kant kunen. , Päätettiin että honinialtaan sm. ne jotain myyntitavaraa. Tavaran i hommaa E. Tammela. Öäaii päätettiin puhdistaa itse.jär. jestysmiehmä toimihenkilöt. "Jäkiii'1 jyrinän" päätoimittajaksi valittiin E j Laakso ja apulaistoimittajaksi J. Kankkunen. Päätettiin, aluekokouksen edusta. Jälle kerätä päiväpalkka ja matkaö lut. Kerääjäksi tuli J. Ojala. Pöytäkirjan lehteen raportteeraa. jaksi vaUttiin E. Laakso. •'Seuraava kokous .päätettiin pitE] maalisk: 2, p. J . Keskisen kämpällä.^ Luettiin pöytäkirja ja katsotti'!! päätettyjen asiain mukaiseksi. Kokouksen puolesta, t». Saari, J. Ojala (puheenjohtaja) (sihteeri.) Eletään sitä täälläkin liiljalle«a Harvoin näkee kirjoituksia lehden 1 palstoilla täältä, vaan ehkä siilien on syynä pikku vaikeudet, jotka hidat tuttavat. iEihän se ihme. Onhan vie- J lä katkasut ^käynnissä j.n.e. Kämppätoinlintaa on pidetty jE vointimme mukaan. Siihenkin o: syynsä ettei ole toimintamme oikein vaiherikasta. Homsteettikämpät on niin hajallaan, ja vähän työläisiä ai na yhdellä kämpällä, joten näin pai^.-| kasaikana ei viitsi kovin pitkiä maVj koja kulkea. Tällaisten vaikutuksesfejl ryhmämme on pieni. — JoukkoinBSjl pienuudesta huolimatta olemme y-rittäneet toimia tyydyttävästi. Pienenä joukkona, kuu on inn(&| tuSta, Voi saada jotakin aikaan. 0.1 lemme siis päättäneet pitää raetä-f miesten iltamat. Johon pienillä vylllämme yritämme I i o n i n i a t a o l #| tiellisen vihollisensa, Canadan porva. Tiston. eikä siksi, "että sitä eroavaisuutta ei esitetä oikein," kuten nuo toverit väittävät. Canadan puolueen nykymen kansa pitää keskeyttämät-i ä voirnassa menneisyyden erhetystä. Samalla kurr Kominternin kii-je on mucdoUisesti hyväksytty, on melko «glvää, että sitä ei ymmärretä. Puolueen on se hetimiten ymmärrettävä, jotta taistelua sodan vaaraa Vastaan ei pimentäisi semmoinen vaarallinen opportunistinen skolastisuus (kirjaviisaus) kum tällä haavaa. NYKYINEN TOIMINNAN DOLLISUUS MAH. Tällä haavaa on tilanne äärimäi-sen suotuinen puolueen kehitykselle. Työläisten vasempaan liikehtiinmen Jatkuu, kuten Canadan työläisten mielencisotuksst punaisena päivänä tottöivat, kuin myös poliisiterrori, mikä on kohdistettu puoluettamme noin j a teoin siirtynyt por\-ariston Vastaan. Ratsionalisoitavain teolU-Tielääkö kansa, ettei/Rumanian »rinsessa Ileana ole vieläkään päässyt naimisiin? Hänenkin naimisiinmenonsa näyt-jää o.tavan yhtä lujalle kuin ke-aei! tahansa tavallisen kuolevaisen, kun niikseen tulee. Prinsessa Ileana on naisten tavalliseen tapaan yritellyt naimisiin jo useampaan otteeseen, mutta ampisolmuun asti hän ei ole onnis-junut pääsemään. Lisäksi tämä hänen viimeisin yrityksensä saksalaisen kreivin Alexander ' von Höch-oergin kanssa sai aikaan hämmennystä myöskin diplomaattipiireis-jä. Se kun ^läet on sillä tavalla, että kun isoiset yrittää vaikkapa naima-hommissa, niin se jo vaikuttaa ihaf? yhteiskunnan perustuksia myöten. Toista se on jonkun farmiko ntrilla elävän L i l y n j a Jackin hynttyynsä yhteen lyöminen. Siitä ei suurtakaan ääntä kuulu. Korkeintaan muijat alkavat selvittelemään omalla tavallaan kumpaisenkin nuoruusaikaisia hairahduksia, koetellakseen' vastanaineiden luontoa, onnistuen 'monissa tapauksissa saamaan heidän kultaiset välinsä rikki. Toisinaan sattuu myöskin silläkin tavalla, että kun häävieraat ovat kaikessa ystävyydessä ja. vilpittömyydessä "toisensa saaneita" kohtaan panneet onnitteluilmoituksen lehteen, niin vede-tjiän joidenkin riettaalla mielikuvituksella varustettujen ihmisten toimesta vastanainut aviopari tä-peetnie, esittämällä kansalle, että on taas punaisten toimesta syntynyt hevosmainen Raimakauppa. Muistaahan lukijat, että tällais- 'ta juttua muutama vuosi sitten porvarilehdissä jauh'ettiin. Mutta lienee viisainta palata päivän tekstiin. Niin, se prinsessa Ileanan rakkausseikkailu kreivi Hochbergin on päättynyt siihen, että on tullut kirkas ero. Kuten t a vallista. Mutta tavallisuudesta poikkeavaa on ne toimenpiteet, m i hin Rumaiiian. hallitus on ryhty-n3? t. "Edessämme- on sähkösanoma, joka kertoo, että kaikki kuvat, joissa morsiuspari Ileana-Alexan- ,der esiintyy yhdessä, ovat kiellettyjä ja takavarikoidaan. Lisäksi kuninkaallinen seremoniamestari (tarkoittanee kai jonkinlaista " j o k a p a i i a n höylää" kuninkaallisten palatsissa) on menettänyt toimensa j a Berliinissä oleva Rumanian lähettiläs joutunut epäsuosioon, kun ei ollut ottanut tarkkaa selvää kreivisulhasen sukupuusta. Tämä juttu on oikeastaan ikävän puoleinen lukijalle serveerat-tavaksi, mutta yhdeltäpuolen se osoittaa harvinaisen selkiästi mitä lajia Ihmisiä nykyiset porvarilliset vallanpitäjät ovat. Tä4ä jutussa esimerkiksi ilmenee kuinka "'PP^l vaisia ylhäisten nainiajutuista ova!| porvarivaltioidcn diplomaätitto'! Panee epäilemään, että jos yvtr^i kerrottu avioliitto olisi ehditfyf neuloa yodenpitäväksi alttarin a»;| ressä j a sitten oli.^^i puolelU taj toiselta huomattu, ot:ä kauppi on jutkautettu, n i i n kuka sen tie-1 tää vaikka o l i s i pistetty hihat bä-i lumaan Saksan j a Runianian «-l Iillä. Kummankin maan tyoj&J^fi tietenkin olisivat saaneet toisiaasJ tuhota tässä välienselvittelyssä, JO-J sa heillä, enempää kuin ranji kaan imperialistisissa sodissa, keastaan olisi rehellisesti pela^-j mitään osuutta. Porvaridiplomatialh; tämä T>n^'| sessan ja kreivin kihlauksen P 'J käminen oli s u u r i m p i a voittoja W tä he ovat saavuttaneet kymmeii^^ vuosiin. Ja tämän voit rusteella olisimme taipuvaise. dottamaan, että eri maiden J t - l l i s i s s a vehkeilyissä 5<eP'°"5-^J| diplomaatit siirrettäisiin heil.«|; remmin sopiviin tehrävun — ^^1 maan ylhäisten sukupuita ja y keilemään, että kuka s i « « ' ^ j elämänkumppaniksi pa.^.aa. _ I si melkoisen vaarato,nta i " " ^ ] nalle, sensijaan kun he "J^^ televät tulilla. Työläiset sijaansa pantaisiin y^teiskofjj ohjiin, nykyisten vallanpiöj, ahertaessa vaikkapa s u k u n s a ^, tamistehtävissä. Se olisi niinkuin paikallaan sitteii, yhteiskunnallinen meininki- Xuppovaaran
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 1, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-03-01 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300301 |
Description
Title | 1930-03-01-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Lauantaina, maalisk, 1 pmä — Sat, March 1
Cumitm — o t t e i — tySrlcatSa gtmm «ZacafcHsaamJa. Om—tjj SU-
•mimm. Oät^ fraarJita. paiui «••«••tii. Ja s U t i n r i n iaUayiirisI.
VAFACS (Ubcftr) ' '. -
^ _ mt FiaaSA Wfakas ia CaaMh, -PaUidked ^ t U , M Sadbstr. Ostazia
Liif ^ ' y ä i t Oteo^ggnHfiamt; Ottawa, aa seeoad dna aHttov-
^kMlUltndijaktaiifa la pateo l a b » Cla SuecuIU.
» ?q>aaa. Boa fS, Ssdborr, Oat.
tf. KoMtnci U » . - - ToiaotB» S36W. — Kirjalcsopi» 2387W.
OtCea (Job «ole. advmlKausU. ete.) 1038—Ediior 536W--Bock«ora a387W.
1< .V. Alilqnat.
f; AU«nat.
:>PfBq^BadM(iöra 'aa4 PHiililiop': Vapaat Btil£xtf, EJa Street.
'iM> te aaJTCTtedr Vapaaa. M . Bo» W. SnJbaiy. O B » .
S ^ - mAUSHlNJIAT:
' : ^ * 4 4 J 0 . tf kk. «2JO, S kk, |1.?S J«.» kk. »14». — TMTtnltoäkJ» ia Sooaaaa aeki
: 1 ric. •6.00. fi kk. «3^0 }^ 1 U . <1;00.
Nuorison iurmdendnm
\ iinie aikoina on iJipaanlunut kirjamarkkinoillc eräänlaaluIsUl
kaunokirjallisuutta, joka tosin on laadittu tyydyttänaään lukijoittensa
' jännilyshalua,. multa tämän vuoksi on joutunut käsittelemään esim.
j menneen imj>crialistisen maailmansodan kokemuksia niin realistisessa
i valossa, että isänmaallisissa j a kapitalistisissa piireissä, joissa selvästi
f käsitetään tulc\aii uuden rosvosodan valmistamisen välltämältSmyys.
on alettu pelätä näillä sotakertomuksilla olevan päinvastainen vaikutus
; kuin mitä sillä taholla toivottaisiin.
I Muuan englantilainen novellikirjoiltaja majuri "Beith puhuessa^
1 äskeltäin maailmansodan kirjallisuudesta sanoo, että "sotilasta ei vain
'halveksita, vaan häntä loukataankin. Tänään on meidät Upotettu tul-i
'|««lita;;.: |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-03-01-02