Vapaus, August 9, 1930

              tiiiUHtiuuitUiHiiiiiiilitiitiiiMUiiiiiiiMt»^
miiiä ole sinulle monta bertj^a
sanonut, että^ ei tuollainen pikkuyarkäuö
edes elätä ket^n, sanoi past^jri^ nuhdielibs-saan
vanhaa ämmää, jonka hän tapasi va­rastamassa
halkoa talon pinosta.
Ämmä vastasi:
— Eiiiän se elätä, rakas pastori, mutta
kyllä se siinä apuna on.
Yksi tiiaaja lisää ei \myöskään suuria
merkitse sellaisenaan Punikin monien tu­hansien
tilaajain joukossa, mutta — apuna
se silä siinä on. •
Sen vuoksi tilauksesi on tervetullut.
Lähetä se tänään. Koko vuosikerta
$1.75, puoli vuotta $1.05. Pane tulemaan
tilaus osotteella:
V A P A U S ,
Box 69, Sudbury, Ont.
TÄSSÄ ON TILAUSLIPPU:
vsistMniOaesth Se IpäztO eäin ep^**
toivon Icamppaihia nfUän Ja vfliin
loHniss»- tais|eIeTUle tutransme ryy-syisille
• työläisjönkbme; PltkiÄ IfA-lÄlinjqja
— sajJcs^-työttömien joa-kot
tjiöDiräUtystbimlstö^ edustoUIa
— poUismurttlen kapuloita lelT&n
asemasta;;..
ElontotlQP- £äin&' aino» toivcmld-ptoä
pelastua tilanteesta' tulevan
taivtftt v a y ^ t k VestustäAiattomasti
vetää se puoleensa ssaäiat joukot
Ge hoafcuttelee'telin muinoin lAlas^
kan taiitai Se paiiee kokemattp-
3
sa
S'
3
UUSI TILAUS PUNIKILLE:
Pankaa tulemaan Punikkia minullekin ............ vuo-
' ^ • •
deksi. Tilausmaksuksi seuraa rahaa mukana
NIMENI
OSOTTEENI
mankin ntiTnvtP!»^" pitkän niatkan
rahatta kestettS-rtä vaifceuitsU. saa­den
aikaan e|ätaivbu vaiilltiksen
kfihti lännffi TUjarAa^atKUlt^. .
Idän kaupunkien ratapihoista läh­tevät
lätkät t«>räura3«mat säännölli­sin
väöajoin. PlmeälÄ ratairihalla
liikenivät tunmiat haamut seuraa­vat
tarkkaavaisena Junain Jokaista
liikettä. Siellä kquluu- hUjaista kuis­ketta
— l ^ e l t e . länaelle. Raol-
I j un olevista vaununcreista työijtyy
sisään miehiä. Pimeästä vaunusta
kuuluu supatusta — lännellel
A K a i l l e n seisovat koplinkiezr p&äl-
Jäi ensikertaa varkain m a U i ^ ^ läh.
tevät. keskenään kuisjcailien — län­nelle.
Valtavasti veturi puhkuu Uskfdfi
ten pitkän vaunujonon lUKkeel^e.
!Vielä juoksee pimeydestä lukuisia
Varjoja, ne klipellevät vaunujen k u -
:pellla» juoksevat katqUla. kalkilla
ianiia päämäärä — lännelle.'
r — RosttMin on saapunut-Kiinan
»'aiianlaimoubeUisten t^äistvMT
?^Mstajlsto, jpho^ kuuluu ao hen­kilöä.
Kiinaiäiset toverit ovat käy­neet
tutustumassa maatalou^qoe-j
a tupakkatehtaisiin, tehtaaseen
"Punainen A k s a i " j.n.e. "Partais­sa
järjestettiin juhlakokirafcffla. Rö&- j fascismia. Sellaista suuntaa edus-tovissa
tulevjat kiinalaiset toverit telaan Nivalassa, pääministeri K a l -
m^tkustaxnaan ppbjqis-l&iukaaBian lion kotipitäjässä j a yhdessä nma-suurimpiin
kollektiivisiin talouk-; laisliittolaisten keskuspaikassa.
mielisesti; sanoivat tfissä maassa
pian pyiäytettfvän faaeistif^n '-dik'
tatuurikoniennon. FöryariUinen
kansanvalU ja nykyinen paria-menttarinen
toiminta on vain i l ­veilyä.
Siitä on tehtävä loppiU.
Keskustelua yhtyi poliisi Cast­ren
sanott{|i|b|: "Että kesken pu­heenhan
teidät on viety autoon
Nivalassakin." Ei ole, vaan maan
t j e l l ^ kqkqi^piukaUa n}ent^ssäni f aseistit pettivät minut nouse
Täilaiset lausunnot. ovat selviä maan autoon. Se mainitsemanne
sim.
— Pohjoinen kalastustrusti on
luovuttanut Muurmanskin raken­nuksia
vartep: 12 miljqpnan ruplaa.
Osa rahastosta tullaan käyttämään
uusien kalastusalusten ostooh;
Paraillaan rakeqnetaajr 2)|foaiv
manskin tynnyritehdasta j a 32 r a ­kennusta
työläisten asuntoja var­ten
sekä jäShdytyslaitostav jossa
voidaan vuosittain säilyttää' 15 tw-hatta
tonnia kalaa:
— Valko-Venäjän lO-vuotisjuh-lien
aikana avattiin Homelissa uu-si
iäähdytyslaitois.
tiedot asiain tilasta joiden jälkeen he mahdollisesti lä-i
maailmassa'todista
jatkuvaa kärjistymis-perialiatisen
taistelun
'aikkialla, ihissä im-valtojem
edut tör-n,
syntyy uusia vai-itoja,
jotka ovat sy-ailun
ediälifeerikiBhitty-iellisella
ja poliitti-ekä
sotavarustelujen
ää.
rauhansopimuksen
ä kapitalististen mai-
Europassa huomatta-keskinäisten
suhtei-inskan
j a Italian se-ja
Saksan iväliUä.
epäilystä ei ole s i i -
Ranskan j a Italian
t jatkuvasti kärjis
i poliittinen taistelu
valtion välillä pian
esi sotilaalliseksi k i l -
voi päättyä milloin
seen yhteentörmäyk-oin
tapahtui suuUi-telu
Ranskan ulko-ndin
j a Italian ulko-mdin
välillä. Tämä
rlantilaisen lehden
n " palstoilla. Brian-i
antamia haastatte-sanomalehden
kir-voisi
verrata kah-ijelijan
laukauksiin.
täten kutsumme
L : n alaisia seuroja
utta osallistumaan
täurheilukilpailuihin,
isella luvalla järjeS-l
Lakella elokuun 17
Toivoen runsasta
itsemme
tervehdyksin:
en V.- j a u.-seura
Tymy.
F r . Niemi,
siht.
Jhille 5-ottelu (kuu-ushyppy,
kolmiloik-j
a 100 m, juoksu);
8 V.) 4 o t t e l u (pi-
^eushyppy, kuulan-m.
juoksu); naisil-
(kuula, pituushyp-
'oksu, sekä yleinen
okSH.
illaan Jymyn hank-ilkinnosta,
joka on
aavaksi Pofajois-On-välillä
1,600 m-
Matkat: 600-f
hioo m.
^ilpaflut suoritefcaan
yleisurheilukilpaila-aen.
KUpailut a l o -
P- Palkintoja jae-akin
lajissa. Osan-tehtäyä
elok. 15
sä osotteella: P.
h Kirkland Lake,
^kakant^aisille vä­henevät
toisiaan muutaman aske-.
leen, mutta vain sitä varten, että.
voisivat tähdätä suuremmalla var­muudella.
Italian ulkoministeri lau­sui,
että Ranska sahoteeraa Italian
j a Ranskan välisiä välittömiä neu-votteli^'
a; JRanekan ulkoministeri
väittää, että päinvastoin • Italiaa
ulkoministeristö vaikeuttaa diplo­maattisia
neuvotteluja. Pariisissa
pidetään Briandin lausuntoa näh­tävästi
kehoituksena uusiin neuvot­teluihin.
Mutta; kuten jo osoitim­me,
itse lausuntojen luonne osoit­taa
täysin selvästi, etteivät kumpi­kaan
riitapuoli näe neuvotteluissa
tietä lähentymiseen, vaan ne nä­kevät
siinä aseen keskinäisessä tais­telussaan.
Kuten englantilaisen
konservatiivisen "Daily Telegrap-h
i n " diplomaattinen kirjeenvaihta­j
a osoitti heinäkuun 3 pnäg ei voi­da
ollenkaan odottaa Italian ja
Ranskan välisten erimielisyyksien
lievenemistä. Tällaisissa olosuhteis­sa
ei olekaan yhtään kummallista,
että Italian j a Ranskan väliset ris­tiriidat
an*Qvat yhä surullisemman
leiman Europan politiikalle.
Keskinäisten suhteiden tila Sak­san
j a Ranskan välillä kuvaa par­haiten
sitä jännittynyttä tilaa, jo­ka
on muodostunut Pariisin ja
B e r l i i n i n välille kauan odotetun
R e i n i n alueen evakuoinnin jälkeen.
Kuten tunnettua, ovat Ranskan ja
Saksan politiikot vakuutelleet kan­nattajilleen,
että Saksain j a Rans­kan
välit lähenemistään lähenevät
sen jälkeen, kun Reinin kysymys
lakkaa olem&sta "kompastuskive­nä'*
näille suhteille.
Sen jälkeen, kun Reinin alue
puhdistettiin r a n t a l a i s i s t a miehi­tysjoukoista,
on saksalaisten poli­t
i i k k o j en taholta tapahtunut esiin­tymisiä,
jotka todistavat enemmän
vihamielisyyttä kuin ystävyyttä
ranskalaisia kohtaan. Näillä esiin-tymisiÖä
on selvä ranskalaisvastai-nen
luonne. Heti seri jälkeen, kun
" R e i n i n kysymys on ratkaistu"
syjityy Ranskan ja. Saksan, välillä
uusia riitoja juuri samasta Reinin
.kysymyksestä- Mutta vieläkin ku­vaavampana
vaikeutena Saksan ja
Ranskan välisten snhteiden lähen-
;t^misessä -.on, .räikeä erimielisyys
Saarin aluetta koskevassa kysymyk­sessä-
Tätä aluettai koskevien neu­vottelujen
myttyynmeneminen ei
-merkitse ainoastaan s i t ^ että näi­den
valtioiden hallituspiirien vä­lillä
on mahdotonta saada aikaan
sopimnsta tästä kysymyksestä, vaan
myöskin sitä, että yhteistoiminta
näiden maiden kitöfaiilikapitalisiaen
välillä on mahdotonta. Saarin alu­etta
koskevien neuvottelujen epä-onnistaminen
todistaa snhteiden
Jatkuvaa kärjis^mistä Ranskan ja
Saksan vaikutusvaltaisten teolli­suuspiirien
väliUä.
Jos Ranskan j a Saksan sekä
Ranskan j a Italian väliset ristirii­dat
ovat valtioidenvälisen suhteen
sääfmesteUjäAa. Enropassa^ oiin
[ ' • • . - 1 - - I . . ' . . ' . M J . ^
, • . -S
iiiiiiiHiiiiui:HiiiiMiiipiiuMHMiit>iiiMiH|i^
Ehglanjiin jä Amerikan väliset suh­teet
ovat imperialistien manner­maiden
välisten suhteiden sään­nöstelijänä.
Lontoon merikonf e-renssista
lähtien me olemme tot-^
tuneet arvosteliemiaan Engliannih iA
Amei'ikan välisiä suht0ita näiden
valtojen välisen merikilpailun. poh­j
a l l a . Kuvaavana seikkfuia tässä
suhteessa on oppositsipni, joka v i i ­me
päivien aikana on ilmennyt
Washinetonissa mainitun konfe­renssin
aikaansaamaa sopim.ustst
vastaan.
On itsestään selvää, että tär­keimpänä
liikfeeellepanevana voi­mana
imperialistien välisessä- k i l - .
pailussa on taistelu maailman mark­kinoista^
Uutena todistuksenti täs^
ta taistelusta on se, että viisi E n g '
lännin huomattavinta pankkia on
esiintynyt suojelustulIipoUtiikan
puolesta. Nämä englantilaiset pan­kit,
joiden ~ käsissä on yhdeksän
kymmenettäosaa kaikesta Englan­nin
pankkipääomasta, ovat aina en­nen
esiintyneet täydellisen kauppa-vapauden
kannattajina. Mutta nyt
ne ovat yhtäkkiä muuttaneet kan­tansa.
Englantilaisten pankkien omak­suma
kanta todistaa sitä, että t u l l i ­muurin
luominen Iso-Britannian,
imperiumin j a koko muun kapita­listisen
maailman välille muuttuu
j o käytännössä toteutettavaksi ky­symykseksi.
Tämä merkitsee aivan<
uuden, vakavan suojamuurin J B O -
mist^, joka vaikeuttaa suuresti tar
varain vaihtoa maailman maridd-noiden
tärkeimpien os?en vMillä,
Se meVkitsee sitä, että käytäntöön
otetaan uusia maailmantaloutta ha-joittavia
voimia. Se merkitsee uut­t
a voimakasta sysäystä Englannin
j a Amerikan välisen taistelun kär­jistämiseksi.
Jos kaikki nämä ilmiöt johtuvat
maailman taloudellisesta kriisistä,
pääoman osittaisen vakiintumisen
romahtamisesta, niin on itsestään
selvää, että samanaikaisesti näiltä
tapahtumia seuraa kapitalismfn
kriisin syventyminen entistä enem­män.
Juuri siksi viimeisten aiko­j
e n tapahtumia ei voida pitää mir
nään satunnaisina ilmiöinä, vaan
ilmiöinä, jotka tiedottavat tapah­tumien
edelleenkehittymisestä. Näi­den
tapahtumien analyysi paljas­taa
sangen surulliset perspektiivit
kapitalistisen maailman kphtajolj»^
, iMätita . on vaikeq^ioeoq. qlkanutr
Väliasemilta nousee vaunuun mle«.
hlä. Vaunussa olevat utelevat ipin-ne
matka.
— iJännelle, vastaa-tulijat.
Vaununpermanto qn täynn^' ma­kaavia
miebJäi Jarrumiehen;, lyhty
y a l ^ e : pin)Qä^ vaunuun; X|äirit^
'nuläcuvia miehiin kjie^y hän^ n i i n.
%uln se htoelle Jotain Icuuluisli v l r -
kalntoisestf:
— Minne te otetter k a l k l ^ s^^t-
•Ifalla.?
— Lännelle, vastaayat oven edes-
] ^ ma^ayat. laiskasti häi^n ky­symykseensä^
1 Kova vaununpermikito vastaa' k yL
Ijlfii, n a oya^ tuU«t' kip^fäkal ank»-
Kansa.ned.ustaja ja Ammattijär­jestön
järjesti^jä Willia^m Tanner
kertoo, haastattelijalle kokemuksis­taan
Suomessa seuraavaa:
Suomen valtiomuodon mukaan
pitäisi kaikki kansalaiset olla ta-sa-
arvoisia lain edessä j a turvattu
omaisuuden ja hengen puolesta,
mutta nykyisin nämiä perustuslais­sa
määritellyt oikeudet eivät ole
taattu niille työläisille j a talonpo­jille,
joita vain pidetään kommu­nisteina.
Viimeisten viikkojen käy­tännölliset
kokemuk^t toteavat,
että lain suojattomia ovat olleet
monet ammatillisten järjestöjen
toimitsijat, kansanedustajat y.m.
yksityiset henkilöt, joita porvaril­listen
Iehti)3n mukx^an jotkut " t u u '
temattpmat miehet" ovat väkipakol-sasta
Jyskytyksestä^ CTneh hqixqksen
.lävitse kupluu veturin p^hkuv» p n l
pistävän ^"^'lla ottaneet autoihin j a vieneet t o i -
.Vaununpy.or4fc J , ? ^ ^ ^ ' ^ , ^ " ^ J ^ ' l ä ä n e i h i n . O n n i kansanedus-isomaa
tahtia; kiihtyqn sitäntukjEia
jkuin e d e ^ rientävä veturikin; Het­ken
peoästä Joka liitos vaunussa
tol&taa sama» tahtia, vauhdin saa-
(Jpssak sen hdlahtelen^aa^ t a v a i l i^
ankarammin.
li^atka jatkuu edelleen. Yhä uusia
tutokkalta Ilmestyy entisten lisäksi
•Virkavalta näj^ttää olfeva» välihpl-tämätön
katsellessaan tätä kap.
sanvaellusta; Mistäpä riittäisi van-kilolta
tälle lukemattomalle Joukql-
!le. j o t J ^ viikkpk^d^t t^ytl^yätr Jo^
kaisen mahdollisen palkan kulkevis­sa
Junissa. Mutta välinpitäm^tö-jmiä
ovat vfiueltajatkip, heistä riäisfy
piilevän yhdentekevää^ Joutuuko kllnr,
ni t a l i l ei, siksi he ovat rasltuksjEtna,
oikeana vltsauteefna JuhitvlrTfalllipir-ile
kuin ennen Egyptissä heinäsirkat.
Jotka Jumala lähetti maanvaivaksi.
Kukapa sellainen ihminen, jpka
niikkuu yönsä- säännöllisesti ja saa
itacpeekseen syödä Joka päivä, an­tautuu
t^jaftelemaan, mitä on mat­kusta,^
rahatta, nul?kua öitä talya-s-alla
Ja tavaravaunun permannolla.
Vain kulkuri Joutuu- sen kokemaan
ettei se ole huvimatka, kuten, loistq-
Jttnlssa matkustettu, parituhatta msii-
Ue. mmtama yö tekee ihmisestä
seUaisen olion, Jolla el ole pelkoa
kiinnijoutumisesta. Päinvastoin se
tietää varmaa ruoka-ateriaa Ja
säännöllistä nukkumista.
Mitä on oleva perillä? Sen tietää
varmaan- Pettymystä tuhansille.
Epätoivoista työnhakua. Kuleksimis­ta
paikasta toiseen. Syksyn kylmäl.
lä kulkea takaisin tämä valvaloinpn
pitkä matka — rahatta — ohuissa
</aateriekaleIssa. Viimein päättyy
tämä epätoivon vaellus suurkaupun­gin
pitkään talvisen työttömyyden
•tuomaan kurjuuteen,
Baul Laakso.
— Valiistus89> klf., m a a -^
j a yleisliittolainen, ammattiliittojen
iheuvosto ovat velvoittaneet paikal­liset
järjestät snorittatnaan viljan­korjuu-
j a ssryskylyakamppailun a i ­kana
valistustyötä. Valistustyön
avnlla on pyrittävä I^entamaon
kollektii^ristön talouksien lukumää­rää
ja laajentamaan kylvöalaa.
;Erikoista: huomiota tälfän työhön
:tulee kiinnittää kollektiivisten ta­louksien
yhteydessä toimivien va­listus-
j a elämantapakomiteoiden.
Länsi — Tännirllft — dtmkorjoitteen
Voimakkaana vyöryy tämä a j a ^
tuhansien työttömäin kulkutyöläis-ten
mieliin. Se tenipaa myctekin
mukaansa tuhannet muuUcin t y i ^^
tömät. Jotka eivät ole millplnkaatt
koulmieet kirjavaan kulfcotyöläisteä
armeijaan. Valtava työttömyys O D
•heidätkin suistanut jt^päiväiseHä
radaltaan. armotUmiasti kiristäen
otettaan voimakkqammaksi, ajan k u l -
töessa v a m u ^ askelin kohti k y l -
— Statonstin kenpinii^nneuvos-to
ja yhteiskunnalliset järjestöt
ovat tehneet päätöksen tov. Stali-riin
palkitsemiJBesta Leniiiiin kun­niamerkillä.
— NJCPCb)» X V I ednstajako-kouksen
kunniaksi ova^ kieviläiset
työläiset alkaneet realisoida lainaa
^*^5-vuotissnanniteIht^ 4:ssä vuodes­s
a " ennen varsinaisen re^isoimis-
^ia.n alkamista. Yhden päivän ku­luessa
kirjoittivat .ty.qläiset lainaa
i s tuhannen ruplan ede^^ä.
— Leningr^diiQ, Frolet^rekaja
Pobeda ^ospektille on pystytetty
ausi L e n i n i n BUistopsttäas.
mää talvea.
T a l v i ! Tuon sanan kuullessaan,
t a b l mtdstuessa mieUla hitkiiitä^
siin lääneihin. Onpa kansanedus
taja tov. Perälä j a Ammattijärjes­tön
puheenjohtaja, tov. Isak Keik­ka
viety rajan y l i Repolan piirin
alueella. Neuvosto-Karjalan puolel­le.
Tällistä voi tapahtua "kan­san
valtaisimmaksi?' kehutussa maas­sa;
Ne monet laittomuudet. Työn
Äänen kirjapainokoneiden rikkomi­set,
tuomari Salon ryöstäminen oi­keustalon
edustjflla y.m. fascistien
teot, joita on tehty kesäkuun ajal­la,
osoittaa, että hallitus ei ole
kyennyt tai ei' ole tahtonut hallit­semaan
tilannetta. "Lapuan l a k i"
;on ollut voimassa. Suoran toimin-
•nan kannattajat ovat olleet " v a l -
j^iona, .valtios;^^"^ ..
•S^vifSlii I l i a i s t a "ilmeistä Ipitibraiiut-'
tav ja oman käden oikeutta on har­joitettu
ja kun fascistien k i l i in
on jputunut kaksi k e ^ a a Ammatti­järjestön
maaseutujärjestäjä, tov,
Tanner, siksi toimitus on käänty­nyt
hänen puoleensa j a pyytänyt
saads» tietoj)» niistä aoitokyydeistä:
j o i t a hän on saanut kesäkuun a i ­kana
matkalla ollessaan.
• J^s#; ja. miten tapfjhtui ensi-mäinen
ryöstö? toimme kysymyk­sen.
.; Torstaina kesäkuun 12 p., kun
^Un menossa, klo Z ajoissa Nivalan
S#^aHyIäss^ siihen taloon, jossa
piti ojia puhetilaisuus, niin si;
vuutti minut maantiellä ensin pin­jan
nitnismies henkilöautolla. Muu­tama
minuutti myöhemmin tuli N i ­valan
asemalta päin henkilö- ja
kuorma-autot täynnä miehiä sekä
polkupyöräkomppanie, jotka pysäh­tyivät
n. 50 metrin päähän odot-t
^ a a n minua. Kun kävelin au­toista,
j a miehistä tehdyn "barri-kaadin"
luokse, kysyttiin minulta:
''JMrtne on matka?" "Olen me­llossa
puhumaan", vastasin. "Tä^l-läv
et saa puhua kommunismista",
p i i "tapnan l a i a " määräys.
Lybxen keskustelun jällceen kiih-iynit
suuri väkijoukko j a sen joh-t&
jtit p ^ p t t i v a t m^nua ja muka-niani
olleen pafikk^untalaisen Han­nes.
£piäly:s niipisen henkilön nou-semaap
kuorma-autoon, jolla £as-i^
etit hyvin vartioituna toivat mei-d
^ Nivalan majatalon eteen. Vie­reisestä
talosta kävi eräs autoissa
olleiste- hakemassa siellä valmiina
odottamassa olleen henkilöauton,
j o l l a sitten kolme miestä j a ajaja
neljäntenä, lähtivät ajamaan Niya-fiift
kirkonkylän läpi Haapajärvel­lä
päin. Sieltä matka jatkui Reis-jajtven
kautta Pihtiputaalle päin
aina Vaasan lääniin Muurasjärvel-le,
Äbo-nin^isc^n majatalon ja sen
k y % i , ujaden hautausmaan ruumis­huoneen
lähelle, jonka laitoksen
katolla on valkoinen risti. Tässä
"rnnoUtsessa." paikassa pysähtyi
a u i p yöllä kello 11. Aikaisemmin
erlft Hia#ajista kyllä ehdotti jä-
-tettäviJkai minut metsään asumat­tomalle
seudulle, mutta joku sa­noi,
että '^edään seuraavaan ma-jatalqoat."
Piteltvätkö 'pahoin? Matkalla ei
muuten paljojnpidelty, kuin että
Saijadcyläs^ maantiellä eräs ui-
Vjf^rista huligaaneista potkasi takaa­päin:
selkäänL Liriisi joukosta
Iroblnl h a u t o j a : "Ryssänkäfcyri Ve-i
i ^jalle." Auton liikk«ellä ollessa
fte^ini^aanien tavoin huusivat: " V c -
iäicää paita housun päällft" y.m. rU
VQUiUfla. Perille päästyä saattajat
sanoivat, etten enää tulisi käymään
ItiRiimuiittöasioilla Nivalaan. Sii^
hem.UB$am, että ammatillisten jär­jestöjen
asian vuoksi on nunnh
Kommunismin sanoi eräs saatta­j
i s t a olevan kauniin ihanteen, mut­ta^
sitä ei v o i toteuttaa käytännös­sä.
Tähän huomautin, ettei konif
mun ismin korkeinta astetta voida­kaan
toteuttaa ilman tuotanto-* ja
jakovälineiden yhteiskunnallistutta-n)
ista^ luokkien hävittämistä jm
määrättyä ylimenokautta.
Ketä olivat joukkueen johtavim-mat
henkilöt? Mikäli jälkeenpäin
sain eräältä henkilöltä kuulla, hän
•m.m. kertoi: "Että eräässä mat­kustajakodissa
Nivalassa, jossa hän­kin
oli ollut yötä, olivat Sarjaky-lästä
tulleet kehuneet hyvin "san­karityönsä"
onnistuneen. Olipa
eräs hyviin vaatteisiin puettu, ly­hyt
ja paksunlainen herrasmies
soittanut samana iltana Ouluun
" K a l e v a " lehden toimitukseen an­tamalla
sinne uutisen minun ryöS;
tämisestu. Puhelinkeskustelusta
päättäen oli kertoja tehnyt sellai­sen
johtopäätöksen, että uutisen
antaja oli oululainen.. Kertojan
mainitsemat tuntomerkit sopivat
yhteen sen kanssa mitä min^ tein
siitä "tuntemattomasta" herrasmie-hestä.
NUiden tietojen perusteella
on syytä olettaa, että hän oli ou­lulainen.
Sama henkilö, auto ja
toiset hänen mukanaan olijat, oli­vat
olleet yötä Nivalan kirkonky­lässä
ja siinä matkustajakodissa,
josta ee herrasmies oli soittanut
lehteen. Matkustajakodissa he oli­vat
pitäjieet kovaa uieluf» koko
yön ja juopotelleet. Spllaistq vä­keä
ovat ne ihmisy^rkautta har­joittavat
lapualaiset, illalla ovat
He maa^tie-"s4nkäreita'\ muttia
yöllä he tekevät seuraa pirtun
l^usaay He kanniittavat kieltolain
rikkomista j a fascistidikt^tuuria.
Minne matkustitte Bfuurasjärvel-tä.?
Yötä olin majatoiossa. Aa­mulla
laadin matkasuunnitelman. Se
tuotti jonkunvtirran paanyaiTaa
kuu roatkaphjeln^assa oli vielä nel­jä,
paiklf^t^untaa käymättä. Kuti
tenkin se rintamanainen ajatus
.vqi^ti, että. " t u l i u n j a u e ' on miatka
loppuun suoritettava. Tilasin ky­lältä
henkilöauton j a ajoin Haapa-järyelle,
sillä se oli läheisin rau-tatii^
asema. Junalla suuntasin kul­kuri
Pyhäsalmelle ja sieltä linja-a
u t o l l a JPl^elan kylään. Sillä paik­kakunnalla
puhqin työväentalolla,
s^rki-illasta huolimatta tavallistia-suuremmalle
kuulijakunnalle. Seu­raavana
ptiivänä puhuin l i i i d s n k y -
lässä Pyhäjärven pitäjässä. Siell&
eräs. lapualaimen kesken .puheeni
nousi ylö» siinä kph<ien pubett^ni,
kun selostin millä tavalla kuritus-lakiesityksien
luiutlfi j^rit^m ra-jottamaan
työväestön kokoouturoiS'
oikeutta j a puhevapautta* niin hän-täynnä
"pyhf^ä vihaa" sanoi:
"Tuollainen puhuja saisi mennä
Veni^jälle." "Kyllä totuuden pu­hujia
tarvitaan tässäkin maassa",
vastasin. Sen välikohtauksen jäl­keen,
kukaan ei hiilrinnyt puhet:.
tani. Sitten puheen loputtua oli
mielenkiintoinen pari tuntia, kes­tävä
yleinen keskustelu> johon otti
osaa joku sosdem., k^Hai lapua­laista
j a vasemmistolaisia.
Poliisit ja liyiuaJaitet ryöstö-homiiritfK
Sunnuntaina, 16 p., oli järjesr
tetty ammatillinen puhetilaisuus
Pyhäjärven Rannankylään erään
torpan pihamaalle iltapäivällä. Kun.
siinä paikassa olin kerinnyt puhua
lähes tunnin ajan, silloin ajoi Py­häsalmelta
päin henkilöauto j a py­sähtyi
maantielle torpan kohdalle
j a autosta tulleet neljä miestä,
Pyhäjärven poliisi August Nieme­lä,
Pyhäjärven kirkonkylän poliisi
Eino Castren, kauppias Paasosen
poika j a eräs Söderlund, j o t k a air
:dan y l i noustua suoraan kävelivät;
luokseni. Poliisi Niemelä heistä
ilman mitään esittelyä tekemättä
sanoi: "Te olette täällä kansaa
kiihottamassa j a meillä on mää­räys
vtmgita teidät." "Kuka on
antanut teille sellaisen vangitse­mismääräyksen",
kysyin. "Onluti
läänin kuvernööri", vastasi poliisi
NiemeliL "Kenelle kuvernööri on
antanut sen vangitsemismääräyk­sen",
tahdoin tietää. "Pyhäjärven
^Blalevassa" oUut uutinen ei pIS^
paikkaansa. Poliisi Niemelä halusi
ivisia jatkaa syyt5skirj.elmänsä l u -
kembta m.m. väittämällä: "Tässä
tilaisuudessa te olette kiihottanut
f kansaa;" "Et suinkaati; se liene
•kansan kiihottamista, joa puhuu to­siasioihin
pernstuvasti nykyisesta
taloudellisesta ja valtiolliseäta t i ­lanteesta
minkälaiseksi, olqsul^teet
ovat kiristyneet sekä ammatillisesta
järjestäytymisestä ja sen välttä-mättömyydestä
-maatalouaväestölle.
Minä hf^luiusin teiltä kysyä: onko
teillä mulcananne minun vangitse-
UJisn^ääräys j a näyttäkääpäs minul-ija
kulca sen on allekirjoittanut."
Itseni j a yleisön suureksi hämmäs­tykseksi
sitä ei oliotkaan poliiseilla
eikä lapualaisilla. Nyt huomasivat
yir^nomajset joutuneensa ikävänr
laiseen asemiaan. Voidakseen to­teuttaa
minun ryöatäiniseh sanoa
täräytti poliisi Niemelä sellaisen
blittomtin lausunnon, ettei muka
fc^ryitse olla vangitsemismääräystä.
"Efpä tietenkään jos te toimitte
'Lapuan l^n' mukaan", j a j a t k o i n:
" M u t t a jos te toimitte tämän laki-l^
iijan mukaan (kädessäni oli kan-
Ejanedustajqn lakikokoelma), niin,
:teillä ei ole oikeutta edes häiritä
tätä rauhallista puhetilaisuutta.
Tiedättekö mitä valtiomuodon l9
pykälässä sanotaan kokoontumisoi-keudesta
ja puhevapaudesta? T^s-sä
Kaisaa ovat nämä oikeudet myön­netty
kaikille kansalaisille j a myös­k
i n työväestölle." "Se laki tullaan
muuttaniaan pian", sanoi kauppias
Paasosen poika. "Mutta niin kau­an
kuin tämä laki on muuttumatta
qn meillä oikeus puhua j a kokoon­t
u a kenenkään häiritsemättä sitä.
Puheen loputtua vqittc tehdä ky-symykalä
j a vastaväitteitä, mutta
ei keskellä ituhettani", selitin heil­le
perustuslalkia. "Jos te iatki^te
puhettanne", sanoi poliisi Nieme­lä,
-"sp on kapinaan yllyttämistä."
"Sitä se ei ole, vaan perustuslaissa
taattujen oikeuksien hyväksi käyt­tämistä.
Kuka täaaä MJaaasa edus­t
a » korkeinta valtiovaltaa, lapu^'
laisetko?'? "Prealdentti", vastasi
k a u p p i a s poika. "Kyllä teidän
pitäisi lulceii perustusiaki parem-n
i i n , että tietäisitte näistä asiois­t
a puhuessanne salittäF l a k i a oi­kein.
Kuka teille on antanut vai-
'taKirjan olla vangitsemassa, kan-osnedustajaa
j a hajoittamassa rau­hallista
puhctilisuutta?" kysyin.
Canadan - •••>s'^!v / ' L i ' - ' LskttydmitH:
40c lahetykslstt «db |20.0a,
'ähets^Ecästfi $ilktm-W»*^'
läbetykdatft $50.00—f7ft|»iiS 11.00 lihetykilstä miNk^^Olkil
sel^ä 60c jokaiselta M r a m ^ n d ^ ^ t ;
kavalta sadala dölIaHlti:"^^ 3
9i.0b, Iiuolinatta mauBaa M m i t
imtUu I . -
hetj^^lut |3.6(>
Snow|a eM4^tfta%
'$2.46. sadasta Smlott*.. :' ... .••.-^m-zim
Tebk&ä lihetykse» ontlivllit
•.. Tiedustakaa'^tttii^^
U96 S i Autoin» S** ^
VAPAUS i A ^
PORT Aia^HUR m^NCffm '
ltt6 ÄajE StM«t; .vi
Port Artl^r. < ^ B^
LGHN mBIPJl!, pr.
967 Broadview A ^ - r T\>röi»t^jM>^^
Täi}^n he eiyii»t voineet sanoa
muuta kuin viittaanjall^ siihen:
"että kaikki kommunistipubujiat
ovajt mP^ätty vajfiigiittay^Hsi jis
Pohjan Voiro^/ l i i k a u t e t t a v a k s i ."
'^Älinä tifidi^n sen", ett^' j o k i n rin-
.'tnma.miestisn lähetystö on käynyt
sellaisen esjtylfsen tekemässä pre­sidentille,
mutta, sitä 'Lapuan
kio' e i ole vielä eduff^unta kijsitel-l
y t j a hyväHsÄnyt." "Kyllä tämä
ptihe menee lUa;> p i t k i i l l e " , lausui
IiBuppiaan poika ja piti oikeata
J^ttijiin Hopsun taskussaan. " E i
tiima ei ole enä^ jauheen pitämistiS^
vaan heskustelua perustuslain t u l ­kinnasta
j a siitft, miten laitonta
teidän menettelynne on. Voitteko
osettaii missä kohden minä olisin
puheessani maininnut jotakin sel-
A 10 mim
MRS HILJA M)SKf:i,4»
Bpx 183* Tiipmi|)t!i Ol|t
. . i i , ' - , ••
laista, joka olisi, valtlonmodipn vttfe.
taista?" halusin t i e t i l i Ä i s iM;
I^])ualai8et elvilt voineet s^noa i i i*
hen mitään. Lopuksi poliiilii Nj|
melä hai usi pubellai minun
kahdien kesken. Tällöin UiMi
boitti minua poistunuian: pail^Qiktti
naita, pahempien ikävyyksSsiK «1'
.tämiseksir sillä ekäät benkilSt (fag
cistity ovat kiihdykeiaaä teidi»':
täällä olonne suhteen. Vielä lAeP'
melä sijtfloir *'IÖB ^ « ^ " . t i l a i i s t öp
dessa olisi o l l u t jokin toinen
kilö kuin te, n i i n huonommin ol|[|i
, käynyt." Niemelän Ifehqiti||*^if ?
pojstumiisestlani aaqoih i ^ H ^ M i l ip
kakunnan olevan viimeiseti m a t ^ -
ohjelmassani Pyhäjärven k u n n a i u^
Kuitenlfin tulevaisuiitBe^ näbdei^
sanoin hSt^eUei, e t t f animatilliiwii
liikkeen asioilla tulen käymään tiil-
Iti y.m. paikkakunnilla. Sen jfil*
kcen poliisit neuvottelivat hetkisen
fascistien kanssa, j a lähtivät ajä^
tolia ^jamaajni P^bi^itliarielle p ^^
Siihen loppui puhfltilf^istitts. ' •S
oimismiehelle" sanoi Niemelä.
pyrkijöistä on 1,690 vanhoja työ­läisiä^
440 koUdctiurästea talouksien
jäseniä ja köylMä, iä^o]^^oiki^, lopnk
pyrkijöistä ovpfr sfiesiaH^ia.
— XVI edof^akplpoaksen yh­teydessä
OB As^mpvBlun tehtaalbk
:S,060 työllistä antaimt aEnomuksen
päästä pnolneeseen. Puolueeseen ^i;ielä k2srtävä tämän kesän aikana
NnroIiiSKa.
: ] | i t i mnnta matkaUa "tont^mat-
"UmtAaaehtii'' puhuivat? Siitä t u l ­koon
mainituksi, että f aseistit avo-
"Onko nimismies antanut teille,
sitten minun vangitsemismääräyk­sen?"
"Kyllä", myönsi Niemelä.
"No minkä vuoksi te aiotte minut
vangita?" halusin tietää. "Sen
saatte myöhemmin kaulia. Sitä­paitsi
meille on tehty ilmianto, et-,
tä te olette eilen i l l a l l a (Hiiden-isyläfisä)
puhuneet lainvastaisesti",
väittiä poliisi Niemelä. " E n ole
puhunut lainvastaisesti, vaan selit­tänyt
kualijoille talouspulan syi-.
ta, työttömyyskysymystä; j a siitäf
johtuvia kärsimyksiä ja puutetta
työtätekeville joukoille sekä fasr
cismivaaraa, miten se pyrkii tässS
maassa riiiitämään työväestöltä'^alr
tiomnodqssa taatut kansäli^ikeu-det.
Miten te voitte väittää sillä
tavalla, että eilen i l l a l l a jntämänr
puhe olisi ollut lainvastainen kntk
tatite. ole .olleet, kuulemassa pu­h
e i t a n i ? ' ' Tähän kysymykseen ei'
osannut poliisi Niemelä vaetat^
mmita k u i n kertaamalla nuäeOeen
aen väitteen, ett^ meille on tehty
sellainen iiinianto pnli«tilaisnudes-t
a . Niemelän lausnnnipn jiohdostat
buomautin, että Hiidenkylässä, ttir
van täyteinen knuHjakunta vo|;
parhaiten todiataft saainaDnc ilmif
annpn peeättöiBäluL
CANADAN KOmiUHISTiniOLUZBN SIBTEe.
BiN osore
Ko^amnlftlpiuttDeell*, Uiietctlifi, Urftralfato
oa OfotetUTt allaoknlU öfolleellat Hr. T ia
0iick, Rooni I», 16(3^ Ckurdl S l , , Toraats 3,
Oot.
NEtlXNNEN niRIN AtUETOIMIKUNNAN ifli.
icfffa otoMi Bp« M, Sttdbxttr^ 0^t.
C. TN, LUTOIf. SUDBURYN OSASTON KOI^O.
Ui(S£T flMijK ktk^ ketut kuttff. SoH
tolaen Iteflttrnfckonui' 7JO,' Toloea trSlcaloa*.
tBooiaxe n2 6. aob^ieätsbuvkorl.u mO*a. t. KlrJeenTaIlit«.«NMi
t. tt. I. V. ot CANADAN. KobloU-OnU/loB
ajue^pagtlfflt?. tt^lera. kMipnif»\ht.o, jntH maat
Ithtljittt ciMietUrat K, Salo. Boa 519, 8a.
Porcupioa. Oat.
OEAVEB LAI^CN *. «tattoq fcokoukitt Joka kana
'cnai aaBDDotaf kello 1 «MirtoB uIoIl«.
OH»ton o«o<«: Boi 87. Wortblactoa. Oat. —
Volmittalaacms Jebv» okota «s «nu.
CANADAN SUOMAtAISKN M U E 8 T 0 N / . klDIa-utva,
aibt««^ oapt^ oa: lika Mtit», 9S7
Btioadrlair Aire., Tojooto, Ont.
CANADAN SUOMAtAISTEN TYOtAISTEN UR.
, IfEILULJfTTO, UittotoliDilkaaaaa kotipaikka
on'Sadinirr. Ont, Ltiloa aJBteärf oa P. Bso-kpodt,
o*, hof (f>, Sa4i>«rr, Ont.
COBALTIN a. a. oaoCoa aaota oat Bos OO.
Cobalt, Oaf.
S, / , CREICHTON UINEN OSASTON kokonkaal
o'at joka konkaadao tolaeo aoonaolai. k e l i * S
lp. Ki)ijeralbio.ofota oot S. 8. Oaaalo, Boa
92, Czajilitaii Vajit, OcU
S. J. FOBT VIIXIAMIN oaaitoa trSkokookaet
orat Jokalt^o luuio csaaniloea ia lulm»» aan-
O B o u i kello e i l l a l l a , /ohtokuooaa kok.ottliaat
«daHiarsS tlittaioa^ ooialla hoöseiutälla 21|
Kolxnaoo S i . , fi>n W|Uiam, Oat.
CANADAN JCOJUMimiSTtPUOLUEEN NDMHO-LAN
omum tyftkokeakaet. pidatSIa kerran
ktiMaa, rMmelaeB atuiaaiila!. kaOo I i.i>.pl
<i»Mi 8<« TSr ä b u m f t S t t i u Caib
S. h NIPICON oatMoa trSkokouKaiir pMttOJbt
jok* liMui Z » . J4 aaaanstaf. Xmuäiio-oiott
ont S. J . Oaaalo, / . tfcrala. B M Si.
Nipifoa. Oat.
S. l. LAkX. COTEAU onafoa N», *i Uitnim
t^Stma oaaaioir baaliila Jelor faum toleas
aanaoatai keUo I pälvalUI. Poatio^rtas B.
i M k k a o f i i , Stof m, Danbjaoc, Sa«k.
1^ JU L A D V S t t t T ^ i^aaim Halpakaai ( M a i U a
Jok* faui9 oeHaa, aanaaataf, alfcaaa kello 7
al»\bu lUifaraittäHMotat Vok 1S9, C a d r a a ^
C.
,8. I> LONC U K E N mtb» kMae«Taftt«;«KU<
lUkoduii oa iokaiaea Imäa aoaaaabd IcaaaMi
M i » & Jp.
u n o E E vomtfM vaamnus. vttaxi. O P
s. J. NOtAtUN oMa.a9 kokookaM e% iMättit
kaokaada» 2 » e e aaaanoiai- U t o ' . Tiit. K U U .
vathto-ototai Praak Naral, Nalabir BJkJt^
Oat.
S. MONTBjEAMN (^ASTPff .„
pldelilän oaaMon buaacuatölia 'IMS Notra.
S(, Waat^ Jokalaen kuuo aoalBilaea aeaaaatU
kello S iltapUiraiU, JoblokniMHa MulttkiiI
aamana päifKoZ kdla i illapli)rir|(tn(. Itt^MSt
valbto-oaoiei S. J . MoDtrealla Olaato, 1|M
Nofra O a ^ St. Wt0t, HopU^ Qfi^ - >>'
POHiOISONTAIUON NAISSIIITEERISTON « » .
f oat nili^ ffetfU, B6k 847. Kirklaai
Ofll» •
S. I. PORT AATinntIN OSASTON kofcadbal
Joka kanfcaiidf«< e<i*fa>Si|iea aaoeaatal. Jatka-fcunnao
kokoiik^ joka kqiikandeB toiaaa
rllmalnea maiaaiitaJ. atftaliijiiaimm kok(y4^
Joka toinea ketkiTilkko, aalajäaate ~
«Mtaalla,.
a. I. KnMXAND L A K EN
S. f. Vmam aMatf» Heu t l takaakMf p l.
, ittfimtitmi m*-fl4 l**tät^ OatT^
Joka eotlnilaeD |a koloua iiiatal kaiikaaJtinaäa
Kaikkiee kokoajtea aika oa keila S . i l k U a . H K '
jeeDvatkto-oaota S U B a r Sr., Port Artbar,
3. S. POrrSVnXEN «aaM» NO. M , P o n ^ l l i i
• Oot. "
s, /, ROSE CROVCIf oMalea ko^oakM |>U*.'
Uäa Joka bfliiI^H4aa toiaea atinnnntat tapaat,
J.p.p. — KlrieenTailito-o«M«i' t. KaJ^rmmj:'
Bot* Ctoft, P.JO. OaUrlo. "
8. J. SAULT STB. MARIEN OS^I^rON ffO.^f;
trCkoIfoakain: pideUfoa taJaaa: »aaaaatiii:
alkaen kello 8 J.p.p. oouUa k#aUIk. oäij
126 TkoispaoB ST.. Saab' Sta. Btkri^ Oat.
-• ' .•- •..•li.
' .•'••',V'-,''
S, }. SOUTH PORCUPUtaf a a M M tySkakatf»
ut pideino Joka kaakaadea fioUaaaijaaa täkt
auelaloa. keila 3 ip Oaotai Boit^ ijäb
SOINTUUN OSiiSTO. (Caea«M SaoauUäil
JtrJeatöD Oaaato 56) kokooataa Bialla k«Mk
laua Joka k o u k a a ^ aa^mäliy»; agaqtatalit.
kallo 1 plirKtUt. Oaotas SeUMf*, S. «I^
SUDBURYN OSASTON NO. lÄ k t i f a a n O i i i.
o^ta oa: s. Oäaato. a « 3t^ SbOkcr,
8. 7. TlMMINSnt aaaatoa kokoakäat
Joka totaea agaaoaui. / Oaaatoa V L „ . .
-fotii S. OtuXo. Box I0»t, rinaim:
PaikkakenaalU oa r " r - r n i i i T nilijlltjilMftili'
kalraato. Ja autaZtrinZiataa J l i j a a t nb
•8; J . TORONTON, otaitoe, trjSkofcoBkaafjiUiiB
t^nntok Samalaiara Scara» kvmmi^ "
Bitoadirieir A t a l . ' JfokaUaa kattKai»iM ^ A a
Ja koisaa ,a«ua8lU»l->lta^ aOpnr JM|a^ — _ ,
O^khoMr Ja lMl|aJ>Makoko^W a^
kaiaea kaakaadea toiaee Ja riTJTi l a a J M l i>,
i l u . alkaeo kello 8.00. Oaoft' 'ItnM^^mm
967 Broadriea AvOf
S, J . VEBSTE^-S CORNERIN
pidetala coslaiäineB aaötaetai t a i i a i . tt>'
Je«araibto.oaota: 0. Salpdl, W«i|fBfSi~CaimM^
B. ' ,'•;' ; , ;^
s. I , llAJ<UP«t omtMk *KAMm»t**am ''"''^ tZEa Joka kaokandea Stt avDaaatat kl
J.p.p. Fottioaota: Qatttx, Oat.
S. I . VANCOUVERIN O^J^OH HO.
oa iokaiaea kaokaaifca täläeaa- 'lrrt>fiHli»m.-r.\---jf<',
kello 7J0 illalla diatoa baaUlk 2tO^- tSi&--:x'-jfi
. . Sirtet Eaat • • . • • *--^775n^•->.?^t
V . . Ja O..SEUSA IXMKNViAä^ Bas
Kliklaad -lakaii^Oafc.':.: .-::::;:-^;;SV
AMERIKAN
• • - i ^ - t l i . - . I - - - £• • ^—
lasik 8 1 ,
_ . BvaDkta^^Ja-''
UkMJrkaet aa l»itattgt% 'ynPtMtattiilk