Vapaus, June 4, 1925

              Torstama, kesik.'4 p. — Thm^ lone iih 1§25
& I Ä R C O H I H S E I J O S T U S A L K U * «eotaministeriössä. ja amiraliteetissa.
V A I K E U K S I S T A
Langattoman sähkölennättimen
keksijä Gnglielmo Marconi täytti
viime vnonna 50 vuotta. Harvalla
nykyajan ihmisellä on niin menes­tyksellinen
j a merkityksellinen elä­mäntyö
takanaan kuin tällä keksijä-nerolla.
Meidän päivinämme ~ r a -
kentelevat jo kymmenvuotiset po­janvekarat
radioaparaatteja j a esiin­tyvät
asiantuntijoina tällä alalla,
jolla kolmekymmentä vuotta sitten
yksi ainoa ihminen, .Marconi, us­kalsi
kokeilla. Nykyisen sukupol­ven
^on sangen vaikea käsittää nii­tä
teknillisiä ja taloudellisia vai­keuksia,
jotka Marconin oli voitet­tava,
ennenkuin hänen; kelcsinnös-tään
tuli SO maailmaa mullistava
voima, mikä se nyt on,
Marconi OQ hyvin aikaisin Icehit-tynyt
keksijanero. V. 1896, jolloin
hän otti ensimäisen patentin lan­gattomalle
lennättimelleen, oli hän
vasta 22-vuotias. Ja jo nuorena
hän myöskin sai nauttia hedelmiä
työstään. Niinpä annettiin hänelle
V. 1909, jolloin hän oli täyttänyt
vasta 35 vuotta, Nobel-palkinto, jo­ka
muuten tavallisesti joutua tur­vaamaan
vasta saajansa virmeisiä
elinvuosia ja peittämään ' hänen
hanutajaiskulujansa.
mistä oli seurauksena, että minä
eain jatkaa' kokeilujani Salisburyn
luona olevilla kentillä.
Mutta' eivät nämäkään kokeet,
jotka onnistuivat sangen hyvin, k y ­enneet
poistamaan epäilyksiä kaik­kein
epäuskoisimpain mielestä. Ja
epäilijöitä oli paljon. Siitä huoli­matta
herättivät kokeen! aika lailla
huomiota. Kaikilta Englannin kul­milta
aloin saada kirjeitä, joiden
lähettäjät selittivät, että minun jär­jestelmälläni
ei tulisi milloinkaan
olemaan käytännöllistä merkitystä.
Eräs kirje on säilynyt erikoisen
hyvin muistissani, sillä jouduin s i ­tä
piuistelemaan aivan merkillisellä
tavalla muutamia vuosia sitten, j o l ­loin
jo olin sen kokonaan unohta­nut.
Kirjeen kirjoittaja oli eräs poh-jois-
englantilainen herra, joka i n ­nokkaasti
harrasti laivanrakennus­teollisuutta.
Hän ilmoitti, ettei hän
voinut nähdä minun keksinnöistäni
olevan mitään hyötyä, koska hän
käytännön miehenä oli varma siitä,
ettei langattomiin sähkösanomiin
voitaisi milloinkaan luottaa, kun ne
aina olivat alttiita syrjävaikiituk-sille,
joita ei m i t e n k i n voida" kon­trolloida.
Näin hän kirjoitti. Mut­ta
muutamia vuosia myöhemmin o li
Suurten ihmisten lausunnot ja Wrjeen_ kirjoittaja sattunut laivalle,
mielipiteet ovat aina omiansa he­rättämään
'meissä tavallisissa kuole­vaisissa
mielenkiintoa. Suomennam­me
tähän erään kirjoituksen, jonka
Marconi antoi v. 1911 erään eng­lantilaisen
viikkolehden julkaista­vaksi.
Siinä hän hauskassa muo­dossa
kuvailep niitä vaikeuksia, joi­ta
hänen oli voitettava,. ennenkuin
hänen onnistui käytännössä toteut­taa
suuri Gattiksensa.
"Minun ensinjäiset kokeeni", kir­joittaa
Marconi, "eivät suinkaan
johtaneet lolstaviii tuloksiin. Enim-mUn
vaikutti tähän epäonnistumi­seen
vanha palvelijamme, joka toi­mi
työnjohtajana isäni maatilalla
Italiassa. Hän «pälli alun piten
kokeittani onnistumista, Ifoaka hän
oskol 'iuijäflti, että ' o l i kysymyksessä
yhteyden aikalansaaminen pahojen
henkien kanssa. Hän vakuutti, et­tä
minun puuhailuni tulisi l u o t t a ­maan
varman turmion kaikille, jot­ka
niihin sekaantuivat. Ja kun mf-nä,
kotini lähelle "pystytin ensimäi-eet.
pienet koeasemani, kaatoi van­hus
l i e , maahan, ennenkuin olin en­nättänyt
tehdä yhtään koetta niillä.
Aliifini, joka ' heti alusta alkaen o li
erittäin innostunut ininiin töihini,
saan kiittää siitä, että minun onnls-tui
ainakin jossain määrin tyynnyt-joka
teki haaksirikon, j a hän s a ­moinkuin
kaikki muutkin pelastui,
kun langattomalla lennättimellä oli
saatu kutsutuksi apuun eräs laiva,
joka oli satojen mailien päässä
haaksirikkopaikalta.
Tämä mies kirjoitti silloin m i ­nulle
Icertoen tapauksen j a muistut­taen,
millaisen ' kirjeen hän oli
muutamia vuosia aikaisemmin m i ­nulle
lähettänyt.,
Käännekohtana kehityksessäni pi-r
dän eitä päivää, jolloin minun on­nistui
saada yhteys aikaan Lav^r?
nockin ja Bream •Down8*in välille.
Tämä välimatka on 9 Englannin
peninkulmaa pitkä, j a minä luulen,
että silloin oli epäuskoisimpain us­kottava,
että minun ajatuksessani
oli ainakin hiukaii järkeä.
Vähän sen jälkeen tapasin muu­tamassa
irlantilaisessa hotellissa
erään ämerikalaisen,' joka uskoi, et­tä
minun keksinnölläni oli kehitys-mahdoUisuulcsia,
joita minä en i t ­sekään
' iollut uskaltanut ajatella.
Hän ei tiennyt, kuka minä olin.
Päivällispöydässä, jossa istuimme
kahden kesken, kysyi hän mim^lta,
mitä . minä arvelin "Marconi-poika­sesta
j a hänen kokeistaan langatto­malla
«ähkötyksellä".
Minä lausuin kainona mielipitee-tää
vanhan kunnon palvelijkmme ^^'l^oin niissä jotakin jär.
pahat aavistukset, niin että häri an
toi minun rauhassa työskennellä. E i
Ifplunutkaan kauan, enhenkuin ky­kenin
Imettämään "sähkösanoman"
asemalta toiselle, joiden välimatka
oli pari sataa metriä. lEnsimäinen
"sähkösanoma" käsitti tosin vain
yhden ainoan kirjaimen, mutta 'ee
oli kuitenkin ensimäinen askel ^iUä
tiellä,, joka johti keksintöni kehitty-m{
se;pi^;,vyhä i täydellisemmäksi.
.Tällaisen kirjoituksen puitteissa
, ei voi .yksityiskohtaisesti selostaa
jäTJeste)ni|ni..,tlete§i;i?tä kehitystä,
mutta sen v o i n , janosi, ettäj vaikka/
miann piti: tehdä satoja.^pkeita, j p i -
den e\|forlttaminei[) usein vaati ko­konaisten
öidenkin valvomista; niin
edistyi. työni jatkuvasti siltä' päi­vänä
alkaen, jollain enslmäineii ha^
keeni onnistui, aina vuoteen '1«96,
jolloin otin ensinjäisen • pateöttini.
Siitä hetkestä iasti olin nimittäin
varma siitä, että olin keksinyt u u ­den
langattoman ' sähkötysjärjestel*
män, jonka kehitysmahdol^suudet
olivat tavattomat.'
Mutta tämä ei mferkinnyt^ sitä, et­tä
toiset olisivat' ollieet samaa miel­tä.
Ja kuitenkin oli-välttämätöntä,
että minun piU saada ihmii^t usko­maan,
että .ajatiikses£»ini oli jotaldn
järkeä, ennenkuin sen edelleen ke­hittäminen
kävi mahdolliseksi. Ama-tööritieteilijät
hyniyilivät koko äja
taksetle. Eräs mies, joka piti itse­ään
etevänä asiantuntijana 'sähkö­tekniikan
alalla onnitteli minua sii­tä,
että' olin keksinyt erinomaisen
uuden leikin. "Kyllä se onnistua
hyvin", sanoi hän. "Sen laatuinen
tieteellinen leikki saavuttaa aina
yleisömenestyksen^ jos se vain ei
ole; vaaraliinen.' Lasten vanhem­mat
pitävät sellaisesta. Pian olet
saava kaikki nuoret ihmiset s5hkö!r
tämään toisilleen salmien y l i . "
•Toiselta puolen on mini)n myös
mainittava, että nuoret todelliset
tied,emiehet, varsinkin " e n g l a n t i l a i ­set,
rohkaisivat minua .ikehotuksil-laan,.
enkä tule milloin^ian unohta­maan,
että enBimäinen, joka pskoi
minun järjestelmäni onniitumisöen,
oli kuuluisa tiedemies lordi Kelvin.
Ensimäisen julkisen näyttfeei». an­noin
Englannissa postihaUituksen
pyynnöstä j a lähetän sähkösanoman
The Embankmexktista St. Martin's
le XSrandiin, Se herätti hoomiota
keä olevan.
— Jotakin Järkeä I huudahti hän.
— Sallikaa minun sanoa, että se
poika on' tekemäisillään koko vuo­sisadan
suurimman keksinnön! '
Mjnä hymyilin epäilevästi,' vaik­ka
en tahdo .kjeiltää, että hänei» in
nostuksensa ilahdutti minjJ.a.,
— Ei: ^ teidän tarvitse' Jliymyillä,
sanoi mies — Marconilla on 'tekeillä
Jotpin sellaista, joka on saava' koko
ihmiskunnan hänunästymään.
Ehkäpä hän lähettää jonakii
kauniina päiyänä sähkösanoman^yfi
Atlannin,' uskalsin minä sanoa> lau­suen,
samalla julki salaisen toiveeni.
»' J l y i i Atlantinko? toisti ameri-kalainen.
— Niin, hän on tekevä
kyllä, senkin. Mutta ennenkuin me
olemnie kymmenen. vuotta vanhem­pia,
ph hän lähettävävSähkösanomia
vielä paljoa pitemmälle,. .aina toisiin
kiertotäiitiin saakka, jos < valin s i e l^
o n . ketään, joka kykenee • ottaniaari
niitä vastaan.
Mies matkusti hotellista seuraa­vana
päivänä, enkä ole milloinkaan
sen jälkeen' nähnyt häntä, mutta
minä pelkään, että hänen ajatok
sensa minusta ovat jonkun venlan
pienentyneet, kun en ole kyennyt­kään
saavuttamaan' kaikkea, mitä
hän o l i minulta odottanut.
Minä sain' luvan" suorittaa ase­velvollisuuteni
sotilasa.ttaseana Ita­lian
Lontoon lähetystössä, joten m i ­nun
ei tarvinnut matkustaa sitä
varten Italiaan. Tästä suosionosoi
tuksesta , koitui, minulle paljon hyö­tyä,
sillä minä sain rauhassa kehi­tellä
keksintöäni edelleen.
Kun sitten olin edistynyt niin
paljon, että keksintöäni voitiin r u ­veta
käyttämään maailman mitta­kaavassa,
ilmestyi, alituisesti vuda
esteitä j a vaikeuksia. • Kaikenlaisia
ennakkoluuloja, perinnäistapoja ja
epäluuloja vastaan saatiin taistella
kuten aina silloin, kun on kysymyk­sessä
joku nusi, entisten käsitysten
vastainen aate tai keksintö.
Niinpä sattui esim. Kiinassa, et­tä
juuri kun miehemme olivat pe­rustamassa
uutta asemaa, tuli' iTäi-k
a l l ^ joukko kunmiallisesti paettu­j
a pappismiehiä, jotka ympäröivät
työläisemme j a alkoivat rakoilla, et­tä
taivaalliset voimat hävittäisivät
heidät.^ Miehemme eivät paljoakaan
papeista välittäneet, eivätkä nämä
juuri mitään vahinkoa tehneetkään.
Mutta sitten alkoi muuan muita
rohkeampi jaosta miestemme ympä­rillä
ja mutista omituisia sanoja,
jotlia epäilemättä olivat jonkunlai­sia
kirouksia j a manauksia- Siuna­uksia
ne eivät sävystä päättäen o l ­leet.
Oli kiusallista katsella miehen
kujeita, mutta ei ollut myöskään
viisasta i7htyä häntä karkoitta.
maan. Hän' sai siis rauhassa jat­kaa
temppujansa, josta oli seura­uksena,
että hän illalla yöajan
päättyessä kaatui väsymyksestä
pyörtynenä maahan- Pian sentään
saimme hänet virkoamaan, j a hän
poistui tyyntyneenä luotamme,
nähtävästi vakuutettuna siitä, ettei
jumala tahtonut vastustaa valkoisia
miehiä ja heidän pirullisia kojei-tensa."
Tämän jäÖieen esittää Marconi
kirjoitelmassansa joukon tapauksia,
joissa langaton lennätin oli jo sil­loin
tupttanut iluniskunnalle todel­lista
hyötyä. Vuonna 1911, jolloin
hän kirjoituksensa julkaisi, -olivat
nuo tapaukset -vielä todellisia i h ­meitä,
joten ihmiset mielenkiini\olU
niitä lukivat Mutta nyt 14 myö­hemmin
on meidän tiedossamme
tuhansittain «amanlaisia j a vielä
paljon ihm^ellisempiäkin tietoja lan­gattoman
sähkötyksen ihmiskunnal­le
tuottamasta ennen arvaamatto­masta
hyödystä. Emme senvuoksi
katso olevan syytä suomentaa tähän
Marconin kirjoituksen sitä osaa,
jossa kerrotaan laivojen pelastumi­sesta
langattoman avulla y.m.s. sei»
koista. Lainaamme tähän vain hä­nen
loppulauseensa, jossa hän sanoo
m j n . ;
" M i n u a on alituisesti pyydetty
lausumaan mielipiteeni langattoman
lennättimen tulevaisuudesta. On
semmoisia, jotka uskovat — samoin
kuin edellä mainittu amerikalainen
ystäväni —- että minä ennemmin
tai myöhemmin tulen järjestämään
sähkösanomayhteyden jonkun tai-^
vaankappaleen kanssa. Sellaiset aja­tukset
eivät ole milloinkaan juolah­taneet
mieleeni. Minä olen hyvin
pidättyväinen ja käytännöllisesti
ajatteleva ihminen, j a asiat, jotka
ovat käytännöllisten mahdoUisuijk-sien
ulkopuolella, eivät ole kodcaan
kiinnostaneet mieltäni. En voi täs­sä
tarkemmin syventyä kysymyk­seen
langattoman -lennättimen tule­vaisuudesta
j a tyydyn vain huoma­uttamaan,
että langaton sähkölen-nätin
on vielä ousi laitos j a etta
sillä on vielä paljon kehittymismah­dollisuuksia,
ennenkuin sitä voidaan
pitää täydellisenä."
Nämä viimeiset, lauseet osoittavat,
kuinka varovaiseksi maailman pilk­ka
ja Vastustus olivat jo vuoteen
1911 mennessä, jolloin Marconi -^li
S7-vuotiak, hänet tehneet. Onneksi
hän ei ollut yhtä varovainen 20-
vuotiaana, vaan jatkoi rqhkeasti ko­keitansa,
jotka koko muun maail­man
mielestä olivat "käytännöllis­ten
mahdollisuuksien ulkopuolella";
Varovaisuudesta olisi silloin ollut se
seuraus, että langaton lennätin olisi
jäänyt keksimättä. Mutta nuori
Marconi oli nerokas, rohkea ja. sit­keä
mies, joka muutti mahdottoman
mahdolliseksi, j a siitä syystä on i h ­miskunnan
ikuisesti kiitollisena hän­tä
muisteltava* • Hän avasi meille
uuden maailman, jonka kehitysmah-^
dollisuudet ovat suoraati sanoen r a ­jattomat.
lähteä liikkeelle jokaisen, joka
haluaa nauttia luonnosta sekä hy­västä
ohjelmasta.
Siellä tavataan.
Kokouksen valitsema.
P. P. Rose Grove, Ont.
Lähetimme kirjeenne tp. komi­tean
vastattavaksi, sillä sen suun­taisten
asiain ratkaiseminen kuu­luu
tp. koipitealle. — Toimitus.
NORTH BRANCH, ONT.
Oaantomme kokoukseasa touk^k.
17 päivänä käsiteltiin useita eri asi­oita,
ollen. ne kuitenkin paikallisia
asioita koskevia sekä sellaisenaan
eivät ole suuresta arvosta uutisten
joukossa.,' Kirjevaihdon yhteydessä i l ­meisi,
^ttä «iii tullut, keräysl. N ew F i n ­landin,
osastolta, talon rakennusra­haston
kartiittamiseksi. Asiasta
keskusteltiin', j a yleinen mielipide
oli .se,, että käsitämme täydellisesti
asian tärkeyden mutta koska olem-.
me itse samanlaisessa pulassa,' sekä
olemme olleet itse pakotettuja pa­nemaan
keräyksen oman haalimme
rakennuksen hyväksi, joten ei ole
mitään mahdollisuuksia, tällä ker­ralla.
Olemme tehneet joskus pää­töksen
että emme lähetä sellaisia
keräyslistoja takaisin, j o i l la ei ke­rätä,
joten pyydetään ottamaan tä­mä
osaston virkaUijain huomioon.
Ne meidän keattajnhiat on sitte
viikon perästä. Silloin sitä on v i l i ­nää
meidänkin kylässämme. Juhlat
alkavat tJc. 6 päivänä kello puoli
7 illalla. Ohjelmassa on: terveh­dyssanat,
juhlaruno, 2-näytöksinen
mainio huvinäytelmä "Mes;tari Muik-kunen"
sekä moniaita muita nume­roita.
; .Sunnuntaina, on monipuolinen
ohjelma: juhlapuhe,/runo,, sekä lap­silta
noin :,kynmienkunt&,-numeroa,
joten ei se puoli tule olemaan. köy­hä.
..-lilrheilua .tulee olemaan, uiko-ilma.
s3a monennioista, j a lisäksi :or
vat emännät luvanneet laittaa kun­nollisen
ravintolan että ei tarvit­se
kuivin suin olla.
No siinä sitä luulisi ole-van jo
jotakin, jonka tähden kannattaisi
IhmiiieB kiinnittää ko­keellisen
huomion
itseensä
H. G. VJeXb. kirjoittaa:
Kulunut -Tuosisata on ollut aineel­lisen
tuotannon korkein aika; ny­kyinen
kahdeskymmenes -vuosisata
tulee, luullakseni, olemaan psyko­logisen
j a fysiologisen tieteen, sie­lutieteen
j a elintoimintaopin, suuri
elonkorjuuaikai Ihminen, joka nyt
on kulkenut maapallon kaikki seu­dut
navalta navalle, oppinut len­tämään
sen ympäri seitsemässä -tai
kahdeksassa vuorokaudessa ja sil­mänräpäyksessä
tulee nyt luomaan
katseensa j a kiinnittämään huomi­onsa
omaan itseensä.
Ikävä kyllä on. välttämätöntä heti
alussa, ennenkuin alamme puhua
yleistajuisesti sielutieteestä, selit­tää
ettemme tarkoita tällä nimityk­sellä
jotakin hämäräperäistä sanan-saattamista
kuolleilta, tai muuta
sellaista, jota eräissä piireissä sa­notaan
"psyykilliseksi tieteeksi".
Koko tämä legendojen j a tarujen
pai^ous on epäilemättä hyvinkin
kiintoisaa psykologialle, mutta pi­kemmin
sentäh^ien, että se opettaa
meille kuinka heikko ihmissielu on
totuuden etsimis- ja tutkimisväli-neenä,
kuin siksi, että se valaisisi
ihmisluonnetta tai asioita.
Noin kolmenkymmenen -vuoden
kuluessa kouluajoiltaan asti on tä­män
kirjoittaja tarkasti seurannut
tätä spiritismin, telapatiakokeitten
j a salatieteellisten tutkielmien t n l -
vaa, muutdmia -vuosia hän o l i " E n g ­lannin
' sielutieteellisen tutkimusseu­ran"
jäsen; hän'piti silmällä sel­vänäkijän
kepposia, luki aalatieteel-lisiä
kirjoja, sikäli kuin niitä voi
lukea, kuunteli kuinka W. T . Stedd-vainaja
kertoi kaksols-olentoisa
seikkailuista, seurasi Sir A . ' Conan
Doylen j a Sir Oliver Lodgen ker­tomuksia
j a sulatti monen vähäpä-tölsemmänkln
kertojön ihmeelliset
historiat, j a hänen vakaumuksensa
on, että tässä suuressa todistuksi­en
pilvessä j a tyhjien väitteiden s u ­mussa
ei ole oleellisen todellisuuden
'muruakaan, että se on pelkkää tar­koin
harkittua petosta, tunnotonta
petosta; itsepetosta, tahtoa uskoa
Ihmeisiin, halua olla itse ihmeelli­nen,
heikkojen Ihmisten suggeroi­mista,
silmänkääntäjätemppujen,
kritiikitöntä • yhteensattumislen ja
vertauskuvien käsittelemistä. Itse­pintaista
kiinnipitämistä mää^tys-tä
näkökannasta. Vanhojen kummi­tusjuttujen
käyttämistä uskon vah­vistuksena,;
uskoa itämailta tullei­siin
legendoihin, mistä kaikesta on
ollut seurauksena harhanäkyjä j?
vihdoin siveellinen yappeutuminen;
Vuosien kuluessa oh tämän kirjoit­taja
yhä menettänyt kilntoansk ko­putuksiin,
raaputuksiin, mediumien
arvoituksellisiin . supatuksiin, pöy­dille
ilmeneviin automaattisiin kir­joituksiin,
j a yhä enemmän kiinnos­tunut
tutkimaan ilmestyksen ympä­rillä
.istuvien kätkettyjä ajatuksia
ja vaikutteita.
Nykyajan tieteistä antaa suurim­mat
toiveet se uusi tutkimus, joka
etsii Inhimillisen toiminnan vaikut­teita,
j a jota sanotaan psykoanalyy­siksi.
Noin koliftekymimentä vuot­ta
sitten, jolloin tulin yliopistoon,
oli sielutiede, niinkuin jokainen voi
kuvitella, hyvin alkeellisella kannal­la.
Se oli todellajldn kajahtavan
tyhjä. Ranskalalssynt3isen englan­tilaisen
Sully'n .teos "Psychology",
oli. «nslmälnen oppikirja, jonka sain
käsiini. ..Se o l i väärän luokittelun
j a huolimattomasti tehtyjen havain­tojen
selitys ja sellaisena kylläkin
loogillisin j a selväpiirteisin, mitä . l a ­tinalainen
henki on koskaan luo­nut
oli kaunis j a vaikuttava
niinkuin Eiffel-torni tai Triumfi-portti.
Ja niinkuin Tiiidcnkin mai­nehikas
kauneus ei ole saanut m i ­tään
aikaan, samaten ei tämäkään.
Sielulliset ilmiöt olivat taiturimai­sesti
luokitetut ajattelemis.een ja
tahtomiseen; aistimusten metoodl-nen
kokoaminen sanottiin havain
noiksi, j a havaintojen kokoamisesta
syntyivät käsitteet. Tämä selitys
viehätti ininun järjestyStuntoani s i i ­hen
määrin, etten pitkään aikaan
todennut ettei: tällaisia ilmiöitä o l -
lenl&art-tapahdu minussa, yaan et-
'tä niiden- täytyi- olla, paljon moni-nautkaisemmat-
tämä -selveni m i
nuHe: vasta. luettuani Höffdingin ja
William Jamesia» teoksia.* Täniän
jälkeen on sielutifale ..auuresti> cdis?
t y n y t .; Viime^ kolmepar? j a oeljänä-kymmenenä
-vuotena on psykologia
esittänyt kokonaail nudeh perasjär-jestelmän.
Se on läpikäynyt sa­manlaisen
ajan koin fysiikka seit­semännellätoista
vaosisadalla. -Se
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ova,t valmistettu Suo­men
yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain mukaan; seka
K. G. K. Nymanein erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme ai­noastaan
parhaita rohtoja valmistukseemme.
KUMMITAVAROITA
Kuumavesipussia, hinta $1.25
12.00, ?3.00, 14.00 j a ?5.00
KuumavesipuEsin letkuja,
hinta $1.00
Ruiskuja naisille, hinta $3.50
Ruiskuja miehille, hinta $1.00
Ruiskuja lapsille, hinta .35
Korvaruislaija, hinta 35
Nenäruiskuja, hinta 35
Varmuusesineitä naisille,
hinta $3.50
Varmuusesineitä miehille,
hinta $3.00 tus.
y.m., y .m
Kääreitä, Plaastaria,
Haavapumpulia 25c, 40cj 75c,
$1.50.
Haavakääreitä 1' 20c, 2' 35c
Exemasalvaa, hinta 75c
Hoffmanin tippoja, sydäh-alnskipuun
50e j a $1.00
Selkäpl^taria 35
Rintaplaastaria 50
Munuaisplaastaria .50
EetteritärpättJä, yskään
j a hengenahdistukseen . .50
Halvausvettä, hinta 50
Hiusöljyä, hinta 60
Hammastippoja, hinta 25
. Hammaskittiä, hinta .... .10
Hammasharjoja, hinta 25c,
40c, 50c j a 75c.
Hemoroidesalvaa, hinta 75c
Hajupihkaa, hinta 25c unssi
Intinllnjamenttlä, hinta .50
Snellmanin koliikkitippoja .50
Klamferttlviinaa, hinta 50
Kamferttiöljyä, hinta 50
Emätippoja, koliikkiin jasy-,
dänaluskipuun, hinta .50
Hammaspulveria, 25c ja 50c
Ihosalväa, hinta «
Kamferttia, kuivaa 25c unssi
Kamferttilmjamenttia .... 50
Kummlplaastaria 25
Kolmenlaisia tippoja ,! '50
Ltiulinjamenttia " *5Q
Nervin tippoja ; '. ',50
Parranajosaippuotta 50
Päänkivistyspulveria *5o
piMöijyä 1 :|j
Puunöljyä 50
Pahdasta Norjan kalan­maksaöljyä,
hinta 50c ja $.100
Prinssmtippoja .59
Preserveeraavia tippoja ^50
Riigapalsamia 50
Silmävettä gQ
Silmäsalvaa .59
Suu- ja hammasvettä 50
TILATKAA meiltä lukelaettelo. Meillä on taatavaaa knitffcia Saomen, Canadan ja Amerikan
lääkkeitä, kammitavaroita, maskeeraa«maaleja 7. m. Me maksamme postirahan kaikista $5.00 tai
sita • isommista tilaaluista. — Erikoislaakelnettelot asiamiehille.
K. G. K . NYMAN, Omistaja.
Suomessa ja Canadassa tutkinnon suorittanut apteekkari. PORT ARTHUR, Ont
on saanut paljon apua kokeilevalta
neurologialta; mutta uuden psyko­logian
perustana on pidettävä Freu-rln
ja Jungin teoksia. Nämä kaksi
miestä, luonteeltaan ja lahjoiltaan
niin erilaiset, Freud vaatimaton ja
erikoinen, Jung melkeinpä Ulan r u ­nollinen,
ovat kuitenkin asetettavat
toistensa rinnalle tleteensä histori­assa,
niinkuin Gilbert j a Newton t ai
Praday j a Pasteur heidän tleteen­sä
historiassa. He ovat ensimäiset
kaikkein merkityksellisimmä^ uran­uurtajat
He ovat ikuoldcineet maan,
joka ennen oli kovaa j a kovettu­nutta,
j a joka nyt j o tuottaa yhä l i ­sääntyviä
satoja.
He ovat antaneet meille uuden
henkisesti elävämmän» näkökannan
sisäisestä ilunlsolennosta j a sen -vi­rikkeistä
ja hllUkkelstä, he oyat
opettaneet ihmiset ymmärtämään
paremmin kuin koskaan ennen, mik­si
ja kuinka he ajattelevat ja t o i ­mivat,
miksi heidän mielestään muu­tamat
asiat ovat vaikeat j a tuntu­vat
vastenmielisiltä tehdä, j a toiset
asiat taas ovat helpot j a tuntuvat
mieluisilta tehdä, miksi he ovat t a i ­puvaisia
uskomaan tämän asian,
mutta vastustavat tuon asian to­denperäisyyttä,
ja kuinka' heidän
tietoista elämäänsä kuljettaa heidän
tiedottoman henkisen toimintansa
suuri -virta; tätä ei vielä noin -viisi­kymmentä
vuotta sitten edes aavis­tettu.
Myöskin on tietomme ihmis­sielusta
laajentunut, ei vain yksilön
sielusta, vaan myös yhtsrneestä k o -
Iconalsuudesta, joukkosielusta. Nä
mä vuhdet menetelmät,,.uudet näkö­kannat
j a uudet keksinnöt muut­tavat
nähtävästi meidän alkuperäi­set
peruskäsitteemme ihmissielun
kehityksestä, toiminnasta ja sielu­jen
keskinäisestä vuorovaikutukses­ta,
j a minä uskon, että tältä pohjal­ta
kehittyy sellainen uusf henkis­ten
kykyjemme käyttömenetelmä,
uusi kasvatus j a uudet ajatustavat,
että tätä kaikkea voidaan verrata
kuljetusneuvojen ja metallui^an
metoodien uusintaan satana viime
vuotena, j a joka johtui siltä, että
näillä aloilla otettiin käytäntöön
höyry, teräs ja.sähkö.
Tulevat 100 . -vuotta, tai ' niille
paikkeille, on luultavasti psykologi­an
-vuosisata, johon sisältyy huo­mattava
määrä fysiologista tiedettä,
koskien rauhasia j a erilaisia hermo-tiloja,
eritteitä j a lääkkeitä. .Se
tulee aiheuttamaan paljon syvem­män
j a perinpohjaisemman mullis­tuksen
ihmiselämässä, kuin se y k ­sinomaan
aineellinen mullistus, jou'-
ka aikaisen alun jo isovanhempam­me
näkiv^ j a jonka lopussa me ny­kyään
elämme.
S A U L T STE M A R I E N SUOBIALAISET O S T A K A A LEIPÄIiNE
27 A L B E R T ST. E A S T . — P H O N E 1230—J.
rilankaet toimitetaan nopeaan. — Kirjeoaote (FINNISH BAKERY
j •
332 Albert St., W., Soo, Ont
Puhdasta sekä maukasta ruokaa
j a kahvia aina saatavana kello 6 a p .
kello 10 Lp.
Jolm Pennanen.
Finnish Bottling M s
, Valmistaa
parhaat virvokejaomat Soossa
Omistaja V . Lähde.
326 Bloor St. — Puhelin 1123 W.
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuus-
, kauppa'
välittää kaikenlaista ensiluokan ruo­katavaraa
sekä kaikenlaista eläin­ten
relhna. Linjalla olijat tehkää o»
toksenne osuuskaupasta.
369 BVolIinghton St., West Ont,
Can. Telefooni 1810 P.
HAUTAPATSAITA
K i l n haluatte hauta- eli muistopat­sasta,
neuvotelkaa siltä kanssamme.
Meillä on parhain varasto koko kau­pungissa.
Lake Superior Granito & Morble Wka
W. J . McPherson Mffr.
Soo, Ont. —— * Phone 624.
B W DRUG CO.
Suomalaioen UIEcolahetys apteeUd
Canadan Soossa
Ainoa Soossa olovo apteekU, jo>
Ica ilmottaa Vapaudesta.
Äsianajsjat, lakimiehet notsriot
y. O '
Konttori:
SAULT STE. MAIME, ONT.
Uriah.McFadden. K. C.
E. V. McMillan. '
WiUamette Blvd. Sanftarlom
varustettu nykyajan luontaisella ter-veyshoitovälineillä.
Täydellinen X -
ray j a laboratori tarkastus. Huom.1
X-rau hoitoa syövälle, kasvannai­sille
j a ihotaudeille.
Dr. Peter Kokko. Dr. Anna Kokko,
D.(X D.C.
SORMENJ&USTA OTETAAN SEL-VILLE
ISYYS
Norjalainen lääkäri Christina
JBonneyi, Oslon yliopiston assistentti
on vaimlsta-vien tutkimusten kautta
tehnyt sen huomattavan keksinnön,
että lapsen j a hänen isänsä sormen-jälkien
välillä säännöllisesti on sel­vä
yhtäläisyys. Keksinnöllä on suu­ri
^nerkitys varsinkin sellaisissa t a ­pauksissa,
k u n ' oikeuden käsittelys­sä
on todistettava isyys, koska se
antaa tuomarille, keinon, jolla hän
voi epäilemättomän -varmasti todis­taa
jonkun lapsen isyyden -veiiaa-malla
sormenjälldä^ 'Boava tohtori
Bonnevi on tutunut kaksikymmen­tä
vaotta sormenjälkiä j a todenzrat
tällöin, että ne muodostavat täy­sin
määrättyjä ryhmiä sukulaisuus-,
asteen mukaisesti. Mitä läheisempi
on sukulaisuussuhde, sitä pienempi
on sormen jälkien eroltus. Pienin
on eroitua isän jai pojan sormenjäl-klen
-välillä, mutta isän j a tyttären
'sormenjälkien eroltus on jo ^Iväs-tikih
suurempi;
ÄLÄ KOSKE TOiSEEl» JOH-Sähkötyölllkkeen
^estari oli l i n ­jalla
Kallen kanssa^ Mestari ei tie-tänjrt;
missä langassa on virta
"päällä".
— Kuulehan Kalle, . sanoi hän
oppilaalle, paneppas kätesi toiseen
johtoon.
Kalle teki kuin käskettiin.
— Tunnetko mitään?
En, ei Tnitg^n,
— Hyvä on, sanoi mestari. M i ­nä
en o&ein tietänyt kampi johto
on hengenvaarallinen. Moista nyt,
ettet koske tuohon toiseen johtoon.
Hauten kuolet paikalla.
Charlie Häyrinen
AUTONAJURILIIKE
Phone 1157
354 Albert St. W. $00, Oat
ERIKOINEN HUOMIO ANNE­TAAN
SUOMALAISILLE
Dr. A. B. WEST
^ SellsSrankatohtori
Tarkastetaan X-sähkösädekoBeella.
217 Gloacester St. Soo, Ont
— Phone 1306 —
Kymmenen -vuoden kokemus «no»
malaisten keskuudessa.
Täydellisen kurssin
suorittanut
Hieroja ja Sairasvoi-nfistelija
K . ' A . LEINO,
338 Albert S t , Soo, Ont., Csn.
Huom.! 10 vuoden kokemus sai­raala-
j a yksityishierojana.
j a leivoksia tarjoamme sammissa Ja
vähittäin kovaa leipää ja korppnJa
lähetetään pyydettäessä
^ E E L T O N BAKERY
PuhelUi 7 3 9 7 ..
Matti Ketola.
S04 WfelIinctoa S t . W^ Soo. ^
J . A. Madime8»;BJL :WAC. Bnea
" MacIHöES a BRIEN
taJdmiehet, ABiänajajst Notonofc
363 QadoB Str^ .
Soatfeorf vastaplStäSaalt
KIHISBJIES VAAT
K£KTAr.lAAN
_ POLIISIVi
Kuhjaeen tal%-ei
gjjjcputaan nimist
Martinniem(
rakentamaan
j^-taaalle talolle
Ustannaksella — .
Xäaä hullunkur]
^ oikein vakava]
,3 Siitä Vielä jälkeei
toja muiätutettu, j«
^-tyksen jobtokui
pohtia tätä putkaky
lits,onko maassa tc
velvollisia lain
patkia rakentamaan,
Johtokunta lienet
l ö siihen käsityksei
ja vankeinhoidollise
sen rekisteröityjen
teisiin, joten moisel
lavat nimismiehelle.
TEUVO PAKKAL
Teuvo Pakkala ]
toakek. 7 pnä.
Kirjailija Teuv^o
Oulussa V. 1862. K
pien lapsena sai häi
ja nuoruudessaan 1
ja k-urjuuden kätke
lipL Opintielle kun
ponnisteli keskellä
denkin ja pääsi osall
masta si-^styksestä.
S2 "Lapsuuteni mu
hän r. 1885. Sen
hänen kynästään tet
keen. Emme nyt li
niitä tarkastelemaan,
vain, että köyhälistö
laitakaupungilla, " V a
nessä rehellisen kuv
tarkkana tuntijana r
vaoksensa, joissa v!
sielaeläraä tuli terä^
realistin rehellisuudel
kirjailijana oli hän s
pa ei tuntisi "Tuki
reipasta kansanelämE
P. V.
SUOMEN VARUS!
Soomi varustautuu
ta peläten. Se korjj
Suomenlahdessa ja v
rin ja Lavansaaren
mia. Englantjlaisel
avustavat laivaston
Uusi laivasto-ohjel
tyikivenettä, .4 veder
nalaivaa ja" yhden k
malaivastoasemia la;
toinen jo tehty Sori
Bäjähdysainetehtaasee
kennetaan Pohjanmas
kemiallinen osasto. ,
taan myös kemialline
Petshenga-joella
on pidetty Suomen ar
verit Siellä oli. muki
taldn.
Sa-messa on oikeis
voiton johdosta j a I
tua valituksi presidei
iahtariaktivistien uusi
He yrittävät verikeii
heimia armeijan ylipi
K A L L I S A I K A SI
Suomessa vallitseva
kaa kuvaa hyvin seun
sista lehdistä otettu p
, "Vaikka elintarpei
rien hinnat ^Suojärven
la ovat tähänkin saaJ
rattoman korkeat, ov£
•Terasjoen radan i
alkamisen johdosta e<
honneet. Varsinkin 1
«nunnan varsilla Kaip
i . memessä, Leppäniemei
.j.; naisten tulliaseman lä
rat kaikenlaisten t an
•^t. huipussaan. Esii
dosta maksetan 3 m
ffloista tavaroista san
k ö- Vuokraa pyydel
kaonepöksästä aiiia 5
] «aakka kuukaudelta,
fairtatietyössä enenipä
fäkaan työpaikoissa e
«mmat muualla ma
, 'yöllisten elämä Su<
i sn kurja."
I ^ I L U L I I T T O J E J
TOIMINNAJ
^•«ttaa Pohjan Vo
»»^Ai "Työläisurheili
Viimeaikoina on
f^issä oUut eräitä
, tehdään esityksi
j yhteistoimintaa
I ^_ Jo talvella molen
ffaestaruuskilpailujei
Pekingin Sanomissa
jBa kierrettiin j a k
5= kysymyksen yn
paurokupin vier
l i f i J S ! ' ^ ^ otetta el
jg|^__voitaisiin moU
C l urhelnl
l ^ - r ^ a Matti Rantanei