Vapaus, March 9, 1926

              ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
KAffiS^IEN MAITIA TTÖNRAAIBAJATr YYHHTTE lSiaNSTAjyMtfAAAA N! —TYÖLÄISIEN JA TAlX^NPOKATO KÄSITO HAtf.mTOTAI/^^^^^
Työväen vapautus tapahtuu
vain sen itsensä kautta I
TYÖLÄISro^r TAtONPOIKAIN KJiSilN HAliJTUSVi^^
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluojkka: voittaa!
No, 29 —1926 Fedenite^ pKssin jäsen Tiistaina, maalisk. 9 prnä-r-Tues., March 9, 1926 Membec The Federated P K SS X Vuo8ik.-^Vol. X
Tjonasiajat
bglaonis^
Susreomoinen tyosalkn pnlikeaiaai.
»tUaaa Lakon sopiminen tyo-
•ahaa eUcäisemicen ditona
Lontoo, 1 Eagr. — Konetehtailijain
työnantajain liitto uhkaa- saarella
työsululla seisauttaa tuotannon.
Työsulku uhattiin aikaisemmin a l ­kaa
maalisk. 5 p-, mutta nyt ovat
työnantajat siirtäneet, työsulun aU
komista niaalis|c. 11 päivään. -
B.. Hoe'& -Co. kirjapainokoneiden
tehtaassa on ollut lakiko^ käynnissä
useita kuokausia, j a alkoi laJdco sen
johdosta; että työläisetf^livat vaati­neet
isännistön erottamaan ^ikaikki
union ulkopuolella olevat työläiset.
Tämän- lisäksi ovat. työläiset jäl­keenpäin
^kiristäneet vaatimolcsiaan
ja vaativat 1 punnan palkankorotus­ta
viikkoa jcohti. Koneteollisuuden
työnantajain liitto on vaatinut asi­anomaisia
sopimaan lakon. Maussa
tapaulcsessa he tulevat julistamaan
työsulun 11 p. -maalisk. icoko ikone-teoUisuudessa.
Jos työsulku astuu
roimaan, niin tulee se käsittämään
yli miljoonan työläistä, j a on Eng­lannissa
tilanne nykyään sellainen,
että ioe-.suik^,jasta,ö^ voimaan,-; niin
TOI se; muodostua useita muitakin
teollisauJ£sia käsittäväksi kamppai­luksi.
Lentokoneliikenne al­kanut
Bed Laken
kaltanneella
Hudson, Ont. - 7 - Lentokoneliiken­ne
täältä Sed Laken audelle kulta-alueelle
ori täydesÄ käynnissä. H a i -
lituksen lentokonetarkastajä oh hy­väksynyt:
koneet kelvollisiksi mat­kustajaliikennettä
varten ja joka
päivä tehdään! edestakainen matka
Red Lakelle..
Lentoliikkeen harjottajillä on hy­vä
liike huolimatta siitä, että mat­ka
tulee henkilökohtaisesti matkus­tajaa
kohden kalliiksi. Liikkeen har-jottajat
ilmettävät, että kyytimaksu
kulta-alueelle on yksj. dollari pau­nalta
niin ihmisiltä kuin tavaroilta­kin,
joten raskas mies joutuu mak­samaan
korkeamman kyytimaksun
kuin keveämpi Kyytimaksujen kor­keudesta
huolimatta on menijöitä
enemmän kuin lentäjät ehtivät k u -
lettamaan ja joka päivä saapuu säh­kösanomia
kulta-alueelle aikovilta,
jotka -etukäteen -varaavat itselleen
ja tavaroilleen^, tilaa.
Kullan etsijöitä lähtee alueelle
joka päivä suuna joukkoja ja ar­vellaan,
että perillä on jo y l i tuhan­nen
kullan etsijää j a Canadan korpi
on tullut vilkasliikkeisemmäksi pai­kaksi
koko mantereella, sillä väkeä
tulvii alueelle melkein yhtä suuras­sa
määrin kuin aikoinaan Yukonin
kultakiihkon aikana.
Horttaterrori
vallitsee
laUoalneeDa
PoUi«lt ajavat moottopyorilla ja aur
toilla iraUkijoukkaon —-Sanoma» ..
lehtimiesten Talokavaaskoneet
V ovat poliiut rikkoneet
Ruhtinastilain pakko-luovutiisasia
Sak­sassa
Porvarillisen älymys­tön
naisedustaja työ-väenmaasta
Yksinpa^^aauseoicsaldn elavii henki'
Tukbolpa, 19/11. — Tänne on
palannut r kuukauden .. kestäneeltä
mattallaan !Neuvosto-Venäjällä- prof.
rouva/. fjL'^ tohtori Annie Quensel.
"Dagens: liPyheterin" _ edustaja on
haastatellut tätä "paljon matkus^
tellutta; ja ;Valpasta tarkkaajaa", jo,:
ka kuitenkin huomautti, että "niin
paljon kuin hän onkin nähnyt maa­ilmassa,
tarjosi Venäjän matka kui­tenkin
niin paljon ehdottoman uutta
ja yllättävää, että sitä saattoi tus­kin
tuoda täysin ilmi lyhyessä haas-tattelBsaa."
— Bnsimäinen vaikutukseni o l i ,
lausui rva'Q., innostuneisuus, millä
on käyty käsiksi kaikkeen uudelleen-muokkaustyöhön,
innostuneisuus,
mikä ilmeisesti/e»n vilpittömän työ-tahdon
elahyttämää. Roomaa ei ra­kennettu
päivässä Leninin unel­moimaa
valtakuntaa ei liioin. Mut­ta
vannaa on, että Venäjällä harjo-tetaan
mitä tarmokkainta valistus-propagandaa,
mikä usein, saa to-defla
vaikuttavat muodot.
Tri Q. o l i erityisemmin ottanut
tarkatajcseen venäläistä naista ja hä­nen
asemaansa yhteiskunnassa. Hän
oli täHöin' todennut, että naiset
esiintyvät mieslukuisasti jokseenkin
kaikilla työaloilla^ usein johtavissa
asemissa. Vain mainitakseen joita­kin
nimiä', merkitsee hän muistiin
rva Leninin,. t ^ " Krupskajan, joka
on kouluopetuksen uudelleenjärjes­tämisen
j a lukutaidottomuutta vas-taap
käytävän* taistelun johtavana
voimana; rva Trotskin, yhtä sym-,
paattisen kuin tarmokkaan naisen
40 korvilla, joka on kaikkien museo­alaa
käsitteleväin asiain johtaja;
rva Jakovlevan, varavalistusministe-rin;
ja rva Lebede>-in, joka on las­tenhuollon
korkein päällikkö."^
> Eva Q. kertoo miten häntä häm­mästytti
se elävä henki, joka vallit­see
Moskovan ja Leningradin mu­seoissa;
Aamusta varhain myöhäi-seen
iltaan asti nähdään niissä kävi­jäin
virta, työläisten ja koulunuori­son
ryhmiä, joita johtavat — usein'
naispuoliset — virkailijat. Lapset
saavat jo opiskelunsa alkukautena
tehdä luonnoksia näkemistään eri
museoissa voidakseen sitten - vähi­tellen
» suorittaa siitä synteesin. Ana­lyysi
j a synteesi ovat muuten kaksi
sanaa* jotica erittäin usein tayataan
Neuvosto-Venäjän opetusroetodeisaa
— opetusmetodeissa •, mitä laajim­massa
jneridtykaessä, mikä käsittää
teatterinkin, missä voidaan ihmetel­lä
jotakin; mitä kutsutaan ayntee-tiseksi
baletiksi. Rva Q. lausui, et­tei
voida muuta kuin hämmäste lä
ja- kummastella - Nenvosto-VensjaUä
vaUitsevsn henkisen elämän monen
monia ilmaisuja, jotica kaiken lisäili
IcuvastavBt .todella nerokasta aika*
peräjsyyttä,- j a valveutnneigButta.
Influensa raivoaa Yh­dysvaltain
vanki- >
loissa
Albanyi N. Y . — Vähintään nel­jällä
paikkakunnalla New Yorkin
valtiossa raivoaa suuressa määrin
influensaa, ilmotetaan New Yorkin
valtion terveysvirastosta. Terveys-virkailijat
varottavat^ että tauti on
inf luensaa, eikä vain tavallista .t^l-^
viaikaista kylmyyden tuottamaa ys-:
kää, kuten joiltakin tahoilta on väi­tetty.
Tauti, on levinnyt Anbömin van.
^kilaankin ja on irankilaasa 125 - van­kia
:sairaana. Sing: Singin vankilas­sa
myös ilmotetaan olevan 90 iu*^
f luensaa. sairastavaa vankia. ^ *
Sodus, Nunda, Geneve ' ja Bing-hampton
ovat ka^upunkeja, joissa
tauti suuremmassa määrin tällä ker­taa
raivoaa.
Sosialidemokratian
**cdistyminen**
Suomessa
Tukholma, 18/11. — "Polltiken"
torjuu täkäläisten so8.-dem. lehtien
lörpötyksen siitä, että sosialidemo­kratia
olisi Suomessa voimistumas­sa,
Tainion tunnetuilla numeroilla,
jotka osottavat, että puolueen jä.
senluku on kuudessa vuodessa vä­hentynyt
67,000:sta 25,000 :nteen,
mikä merkitsee johtavan kolmikon
Tanner-Tainio-Kedon aikaansaamaa
luhistusta • sos.-dem. puolueessa. Pe­lastaakseen
hauraan haahden vajoa­masta
viskasi kongressi Tainion ja
Tannerin yli laidan- Tämä uhri tuli
kuitenkin liian myöhään. Porvaril­linen
mädännäisyys on juurtunut a i ­van
liian syvään puolueeseen, jotta
sitä voitaisiin pelastaa tällaisella j y r -
kennysmanööverillä. - Suomalaiset
työläiset ovat, päiOTaÄ&in kuin ruot^
salaiset, älynneet sos.-dem. puolueen
porvarillistumisesta johtuneen vaa­ran
ja kääntäneet sille selkänsä. E i
olisi haitaksi, lopettaa "Politrken",
jos ruotsalaisetkin työläiset ottaisi­vat
tutkiakseen alusta, millä seilaa-
-vat.
Passaic, N. J . ^ Virkavallan mää­räyksistä
liuolimatta kokoontui y l i
4,000 lakkolaista €liftonissa Päs^'
saleissa, j a yrittivät mennä poliisi-ketjun
läpi kutomoille lakkovahtiin.
Kaasu- y.m. hyökkäyksiä. vastaan
olivat lakkolaiset varustaneet itsen­sä
-kaasunaamareilla ja sodassa käy­tetyillä
teräshatuiUa.
Cliftonissa olivat: poliisit asettu­neet
eräälle sillalle, joka on-kau­punkiin
johtavalla tiellä, läkkolais-''
ten etenemistä estämään. Kaksi
panssariautoa kulki lakkolaisten'
edellä, joissa oli sanomalehtimiehia
valokuvauskoneiden kanssa. Edel­lisenä
päivänä olivat viranomaiset
hyökänneet valokuvaajien kimppuun
ja rikkoneet sanomalehtimiesten va-lokuvauskoneet
j a pieksäneet valo­kuvaajia.
Tällä tavoin . yritettiin
ehkäistä -lakkokuvien' tulemasta , sa-.:
nomalehdisaä julaistuksi.
Paasaicin asukkaat ovat yllätetty­jä
raportin johdosta,, jossa kerro­taan,
että rikkuri järjestöt ovat • yär-väneet
New Yorkista rikollisia, pys-syhurttia
ja entisiä vankeja rikko­maan
kutomotyöläisteh lakkoa. Ra^
porttien mukaan heitä .pitäisi olla
suurempi' määrä kutomoissa töissä.
Moottoripyörät aseina .
> Jatkaen edelleen viimeisinä päivi-
.nä Arallinnutta terroriaan,,. ovat
liisit' hyökänneet lakkolaisten - kimp­puun
j a pieksäneet naisia ja* lapsia.
Passaicin ja Garfieldin välillä
hyökkäävät poliisit moottoripyöri­neen
rauhalliseen 4,000 4akkoIaista^
käsittävään joukkoon, kaataen nai­sia
ja lapsia, joita sitten muut po­liisit
tallasivat jalkoihinsa j a .piek­sivät
• kapuloineen. Poliisien hyök­käys
oli entistä raakamaisempi, sillä,
monen henki haiskahti väkijuomilta,^
jota nähtävästi oli jaettu poliiseille*
nostattaakseen heidän "sisua".
^'Saksan haUitus- koettaa tehdä
Jcaikkensa ajaakseen karille kom­munistien
tavatonta! kannatusta saa­vuttaneen
toiminnan ent. ruhtinas-
-ten.tilain j a linnain pakkoluovutta-m^
esta ilinan::. Tuitään korvausta.
Viimeisin kompromissiehdotus, joka
muuten'^ on saanut sosialidemokraat­tisen
johdonkin kannatuksen, sisäl­tää,
että ruhtinasten suurtilat tosin
selitettäisiin .valtion omaisuudeksi,
mutta osavaltioille- jätettäisiin kui­tenkin
valta tehdä sopimuksia mah.
dollisista korvauksista. Jos valtio­päivät
hyväksyrät tämän ehdotuk­sen,
odotetaan sosialidemokraattien
peruuttavan nimikirjotuksensa kan-sanäänestysvaatimuslistoilta,
mihin
vaatimukseen puolueen johto tuli
joukkojen pakotuksesta vasten tah­toaan
yhtyneeksi, r
13 vakoojan
tay^toon
Vakoojat »aaneet hengellään makaan
•ehkeilystiian
LASTEN LIITTO RANSKASSA
Pariisissa" on pidetty koko Rans­kaa
käsittävä kommunististen lapsi­ryhmien
-edustajakokous. Konfe­renssin-
työ sujui yleensä» niillä pe­rusteilla,
jotka oli luotu Moskovas­sa
pidetyssä kansainvälisessä kom­munististen
lasten järjestöjen kon­ferenssissa.
-
Edustajakokouksen tekemien pää­tösten
mukaan Ranskan lasten jär­jestöt
tullaan rakentamaan kouluso.
lujen pohjalle. «Samalla päätettiin
yhdistää'kaikki 'tähän asti enem­män
tat vähemmän hajallaan oUeet
kommunistiset lapsijärjestöt yhdeksi
liitoksi, jonka nimeksi tulee Työläis-talonpoikaisten
lasten liitto.
Murhasta syjrtetty suo­malainen
saanut
tuomion
• ' . . . • • • - / Port Arthur, Ont. Täkäläisillä
käräjillä' on tuomari Fisher langet-taijut^
tuomion Veikko Lyytisen, j u ­tussa.
Lyytinen o l i syytettynä mies-
'taposta,.jost^ olemme jo aikaisem­min
maininneet, ampuen hän isäänsä
sillä seura^ksella, että isä jälkeen­päin---
kuoli sairaalassa.:, ' "
. Pojan tunnustuksen mukaan ha.
vaittiln hänet syylliseksi jniestap-poon
j a langetti tuomari syytetylle
;2: % vuoden' vankilatuomion. Asi­assa
on tietenkin ollut lieventäviä
asianhaaroja, sillä näin alhainen
tuomio tällaisissa tapauksissa on
harvinaista.
J^eningrad. — Neuvostohallituksen
tuomioistuimen äskettäin langetta­mat
kuolemantuomiot ovat nyt pan­tu
täytäntöön. Kuten muistettanee,
oli kaikkiaan 48 vakoojaa syytteessä,
joista 13 ^langetettiin kuolemantuo­mio,
1 vapautettiin ja 34 tuomittiin
eri pitkiksi ajoiksi vankilaan.
'Kuolemaan tuomitut vakoojat oli­vat
anoneet armoa, mutta neuvosto­hallitus
ei ottanut heidän armoano.
muksiaan ollenkaan huomioon, vaan
halusi neuvosiohallitus pitää näiden
vakoojien kohtaloa toisille esimerk­kinä,
että ryhtyessään vehkeilemään
neuvostohallitusta vastaan, odottaa
heitä sama kohtalo Venäjällä 'kuin
kaikissa porvarimaissakin.
Kuolemaan tuomituilla oli kui­tenkin
ollut se etu, että olivat saa­neet
kuulustelun ennen tuomion täy­täntöönpanoa,
jota ei-monessa Eu-ropan-
maassa ole -kaikille suotu.
Isänmaallisuutta puut­tuu
parlamentissakin
> Ottawa, Ont. — Liberaalit ovat
huolestuneita kolmen edustajan me­nettelyn
johdosta Canadan parla­mentissa.
Edustajat Woodsworth
ja Heaps Winnipegistä, sekä itse­näinen
edustaja Bourassa eivät ole
menetelleet liberaalien mielestä o i ­kein,
kun eräänä iltana istunnon |o.
puttua kaikiki edustajat nousivat sei­somaan
ja lauloivat Britannian kan­sallishymnin.
Woodsworth, Heaps
jtL .Bourassa'7 oUy&t . istuneet koko
laulun ajan. -'Monet edustajat oli­vat
"pyhää suuttumusta" 'täynnä
näiden kolmen edustajan menettelyn
johdosta, jotka tällä tavalla ilmitol-vat
halveksumisensa kuningasta ja
brittiläisiä laitoksia kohtaan.
Bourassa oli aikasemmin saanut
isänmaallisten vihat päälleen, kun
oli erään puheensa yhteydessä lau­sunut,
että "me olemme ulkonaisen
vallan nöyriä ja alistuvaisia vasal­leja.*'
KEINOTTELEVAT SOS.-DEM.
JOHTAJAT
Tallinnan sanomalehdet ilmettä­vät,
että Viron sosialidemokraattien
äskeisessä puoluekokouksessa tuli i l ­mi
suuria mielipide-eroavaisuuksia.
Entinen riippumattomien sosialide­mokraattien
johtaja, P. Abramsson,
on puheessaan arvostellut sosialide­mokraattisen
puolueen johtajia an­karasti
ja luetellut heistä monia,
jotka puolueen avulla ovat hankki­neet
itselleen '^lämpimiä paikkoja'
joista he ansaitsevat satojatuhansia
kuukaudessa.
Syntyneestä melusta huolimatta
pysyi Ahramsson väitteessään j a on
nyt Umottanut puolueen tallinnalai­selle
osastolle, että hän eroaa so­sialidemokraattisesta
puolueesta ja
koska ' hänellä on ' kannattajia, niin
ei uuden soaaUdemokraattisen puo­lueen
perustaminen ennen vaaleja
näytä'mahdottomalta*
MMman työläiset "työrauhasta" ja sos.-deffl.
ballitnksen työttömyyspolitiikasta
Todelliset hajottajat
Ruotsissa ja Suo­messa
Sosialidemokraattien tavallisimpia
syytöksiä on, että kommunistit' ovat
hajott^ia, kirjottaa "Stormkloc^
kan". Ja kuitenkaan ei voida osot-taa,
että kommunistit olisivat koet­taneet
hajottaa; mitään järjestöä,
vaan ovat päinvastoin pitäneet yllä
eheyttä, miten julkeita sosialidemo­kraattisen
enemmistön hyökkäykset
sitten ovatkin olleet. Sitä vastoin
esiintyvät juuri so3;*demokraatit mo.
nessa tapauksessa hajottajaa.
Viime aikoina onkin saatu lukui­sia
esimerkkejä siitä, kutka todella
harjottavat kajotustyötä ammatilli­sessa
liikkeessä. «Suomen'sosialide­mokratia
häärii parhaillaan saadak­seen
hajalle ammattijärjestön ja
muodostaakseen oman hajajärjcstön-sä
sen vuoksi, että Suomen ammatti­järjestössä
on vasemmistolainen
enemmistö ja sen vuoksi myös va-semmistolait^
en johto. Ruotsfn perä.
pohjolassa^ Koskullskullessar taas
mielivät sosialidemokraatit hajt>ttaa
ammattiyhdistyksen sen vuoksi, «ttä
sen enemmistö on päättänyt merki­tä
joitakin osakkeita jiiirin suurim­massa
lehdessä, Norskenflammanis-sa.
Ja kuitenkin ovat kommunisti­set
< vähemmistöt kautta maan saa-neet
vuosien kuluessa nähdä refor­mististen
enemmistöjen viskaavan
Joukottain rahoja sosialidemokraat­tisille
lehdille j a sosialidemokraaUi-selle
puolueelle ilman, että vähem­mistöt
olisivat silti ottaneet pohtiak­seen
eroamista taikka ammatillisen
eheyden särkemistä.
On siis syytä näiden ratkalsevain
tosiasiain nojalla selvittää työläi­sille,
missä todelliset haJQtusmiehet
ovat tavattavissa. On jo aika tch.
dä loppu siitä ^ lörp^ksestä, että
kommunistit olisivat hajottajia, lau­suu
"Stormldockan". :
KAISERISMI SAKSAN OIKEUS.
LAITOKSESSA
Tukholma, 17/11. — Eilen illalla
täällä pidetyssä, Göteborgin eheys-kongressin
asettaman komitean jär­jestämässä
kokoustilaisuudessa, jos­sa
oli läsnä noin 2,000 henkeä, hy­väksyttiin
yksimielisesti seuraava >^
paatoslancelma "tyorauhacta"
Taantumuksen taistelu ammatil­lista
liikettä vastaan saa yhä häi-kuilemättömämmät
muodot. 'Jou­kossa
maita ovat porvarit verisen
väkivaltadiktatuurin avulla koetta­neet
murskata ammatillisen liikkeen
matill. liikkeen kytkemiseksi pakol­lisen
yälitysoikeuden taikka muissa
muodoissa rikokseksi työväenluok­kaa
ja - sen vapautustaistelua köh-
.taan. Jokaisen luokkatietoisen työ­läisen
velvollisuutena ori kaikkine
yoimineen taistella tällaisia' pyrki­myksiä
vastaan.
, E i työrauhan, vaan taistelun • tie
ön tuottava, työväenlupJkalle voiton.
Jutu^ 'nyt, kun taantumus kautta
maailman V hyökkää työläisiä vas­taan
taatakseen vielä joksikin ajak­si
lahon valtansa, on ennenkaik-ja
lairilaadinnan avulla koettaneet l^ea välttämätöntä, että tämä on
kytkeä sen liikuntavapauden, Ruot^' .työläisille selvänä. Ja 'jokaisen työ-sinkin
porvarit hyökkäävät rajusti
ammatillista liikettä ^yastaan, ja
kaikki porvarilliset puolueet koet­tavat
nyt lainlaadinnan avulla es­tää
työväenluokkaa puolustautu­masta
j a taistelemasta kapitalistis­ta
offensiivia vastaan. Niillä on
ensi käden päämaalina pakollinen
välitysoikeus, mikä- kapitalistisissa
maissa merkitsee laitosta työnanta-.
jäin palveluksessa. Tästä on ko­kemus
antanut todistuksia.
Porvarillisten puolueiden vaati­musten
painos^ksEsta on • sosiali­demokraattinen
hallitus tehnyt alot-teen
työrauhan turvaamisen tut­kimiseksi
ja selvittämiseksi, ''Työ­rauha
on kapitalistisessa yhteiskun­nassa
utopiaa. Kapitalistinen tuo­tantojärjestelmä
1 on voittotuotantoa,
minkä pyrkimyksenä on mahd^lU-simman
fiunresea määrin nylkeä tyS»
väenlnokkaa. Työläiset^Tolvat puo­lustautua
^ nyljentää vastaan ''Tahi
taistelun .avulla, : V a i n ; varnstäXQal-
Ia itseään t^ubtchinn Inomalla yhte*
naisia, taistelnkelpoisia jilzjestdiä.
Leimaamme jokaisen yrityk«ett> am>
Iäisen velvollisuutena on, myötävai­kuttamalla
vallankumouksellisen,
yhtenäisen ammatillisen liikkeen luo­misessa,
laskea perustus tärkeim­mälle
edellytykselle, jotta työväen­luokka,
voisi voitokkaasti torjua
taantumuksen.
Rintama kaikkia yrityksiä vas­taan
ammattiyhdistysten liikuntava­pauden
kytkemiseksi I Työhön yh­tenäisen
ja taistelukelpoisen amma­tillisen
liikkeen luomiseksi l
Samoin hyväksyi kokous yksi­mielisesti
pSatoalaufelmaa työttömyys-i;
ky<ymyk«etta
Siinä tuodaan esiin, että työttömyys
kasvaa joka päivä. Kapitalistinen
tuotantotapa saattaa svnrem-mat
työläisjoukot huoltol^yvyttömik-si
j a nälän ja puutteen uhreiksi.
Thteukunnan suoma apu on nau­rettavan
pieni. Vain luirvat saa­vat
liätSaputyötä j a : nälkäpalkkaa
siinä. "Demo^-aattinen" Buotsi
on kattkana jälessä monia muita
n a i t a "tySttömiitt avustamisessa.
Työttömäin avustamispyrkimyksiä
vastaan taistellaan väellä j a voimal­la.
Valtion laitoksetkin ovat tässä
täysin hiestyttäjäin puolella. Työt-tömyyskomissioni
ja sosialihallinto
vastustavat jopa sitä kehnoa työt-tömyysvakuutusehdotusta,
mitä sos.-
dem. hallitus kannatta. Nuo mo­lemmat
laitokset edustavat koko­naan
työnostajain näkökantoja.
Niideij silmämääränä on vain kapi­talistien
voitto.
Mainittu "asiantuntijain" laatima
työttömyysvakuutusehdotus on vain
työttÖ^myysvakuutuksen irvikuva.
Missään muussa maassa ei ole ase­tettu
niin ankaria ehtoja avustuk­sen
saamiseksi. Suuri osa työväen­luokkaa
joutuu kokonaan sen ulko­puolelle,
kuten esim. koko nuoriso.
Ehdotuksen toteuttaminen merkitsi­si
m.m., että ammatillisten järjes­ti)
jen avustamistoiminta tapahtuisi
vaitipn kontrollissa, ja että ne es­tettäisiin
taistelemasta häikäilemä­töntä
työnantajistoa vastaan. Useis­sa
maissa ovat työnantajat velvo-tetut
suorittamaan määrätyn o-san
työttömyysvakuutuskuBtannuk-sista..
Ruotsiss^ säästyisivät työn-ostajat
kokonaan siltä, kun heidän
sen , sijaan pitäisi luovuttaa suurim­man
osan näistä kustannuksista.
, Kokous kehottaa koko Ruotsin
työväenluokkaa iiuojaamaan j a aut­tamaan
työttömiä. Todellinen työt­tömyysvakuutus
on välttämättö­myys.
Sen täytyy olla pakollinen
j a käsittää kaikki työläiset. Avus-'
tuksen on vastattava työläisen tar­vetta.
Eivät työläiset, vann työn*
antajat ja valtio suortttakoo» kns-tanunkset.
Amq}atilliset järjestdt
kontrolloikoot työttömyyBrakuxitiiB-Berliini,
17/11. — Saksan valtio­päivillä
bn käsitelty" toonia Oikeuft-laitosta
koskevia kysymyksiä. Kom­munistinen
edustaja Korsch, ent.
Thyringenin oikeusministeri, teki
tällöin huomattavia paljastuksia.
Hän toi esiin vaiEtaansanomattomIa
todistuksia siitä, että Saksan oikeus-laitos
on kokonaan monarkistien acär
sissä. Niin hyvin tuomarit kuin
syyttäjät lukeutuvat tavallisesti mo­narkistisiin
järjes^ihin.^ M
tinen sosialidemoloraattine)!^ balUnta:
ei ole kyennyt saamaan aikaan mtnti
tosta näissä olosuhteissa', jotka ovat
tarkalleen samanlaiset kuin keisari­vallan
aikaan. Korsch teki useita
esityksiä, m.nf. kuolemanrangaistuk­sen
poistamisesta, naisten ja lasten
suojeluksesta j.n,€.
Muuan demokraattinen puhuja to­tesi,
että tasavaltalaisetkaan eivät
nauti turvaa Saksan oikeuslaitoksis­sa.
Oikeuslaitos on kokonaan mo­narkistisen
taantumuksen määräys­vallassa.
VAROJA VÄKIVALLAN J A SOR.
' RON LIITOLLE
RiffieDkyi'
käyskrjuttaa
nfldahäa
Raaalcalalttea «••inat vallolalcMii
X vaarasM
Tangier.—— Tänne saapuneiden
tietojen mukaan ovat riffiläiset jou­kot
alottanect entistä ankaramman
hyökkäyksen ' ranskalaisia asemia
\^taan^ Hyökkäyksessä käyttävät
riff ien joukot etupäässä raskasta ty­kistöä,
jolla ovat pommittaneet rans^
kalaisia asemia kymmenen tuntia
yhtämittaisesti. Ranskalaisten mies-hukka
on tavattoman suuri j a odot­tavat
he apujoukkoja saapuvan p i ­akkoin,
mutta on epätietoista voivat­ko
apujoukot saapua vielä yhteen
vuorc^uteen.
Sensijaan riffit odottavat lisoä
joukkoja avukseen anuutaman tun­nin
sisällä j a katkosta päättäen riC'
filäisten - apbjoukkojen saavuttua
alotetaan eteneminen. ranskalaisten
vallihautoja koliti. Jos lopullinen
hyökkäys onnistuu, niin tulevat
ranskalaiset kärsimään musertavan
tappion j a joutuu suuret ranBkalai-set
kuormastot j a .varustukset r i f -
filälsten joukkojen haltuun ja saa­ret
joukot ranskalatsia heidän van-,
gikseen. Tällä tarkotuksella on jo
alettu sivuhyökkäys ranskalaisia ase­mia
vastaan,' j a jos; ^yökkSys onnisr
tuu tulee ranskalaisten pakotie> kat­kaistuksi,
ja: joutuvat ranskalaiset;
joukot riffien armoille. Ratkaisua
taistelussa odotetaan joka tonti.
Saksan suunnaton työt­tömyys
.YK 7 mllloenan eaemraitt' tai vS-hemrnan
«yStontal
Ruotsin molemmat kanM^t päät­tivät
helmik. 17 p:?iä myöntää 318,-
000 kruunua Kansainliiton kustan­nuksen
korvauk3«k<d Ruotsin osalta.
Asian käsittelyssä vastustivat kom-munistiedustajat
Herou ja Vinberg
varojen myöntämbtä. H. lausui
m.m., että Mosulin, Sjryrian ja Ma­rokon
tapahtumat ovat osottaneet,
ettei Kansainliitto olo täyttänyt joi­denkin
siihen a.wttamia toiveita,
vaan että mahtivalta on edelleenkin
oikeutta. Marokossa niittävät eu-ropalaiset
kuularuiskut rauhallisia
työläisiä, ja Kansainliittoon yhty­nyt
valtio palkkaa ryöväri päällikön
600 ammattirikollisen kanssa tuhoa,
maan riffkabylejä. Yhä edelleen
-kasvava sotavaara ci liioin puhu
edullista kieltä Kansainliitosta. Jä­senyys
liitossa merkitsee täten vain
alituista sekaantumisuhkaa verisiin
selkkauksiin.
Beriiinl, 1 2 / 1 1 ; ^ TyBtiSmyysf
kasvaa pelottavalla nopeudelia^Sak-'
sassa. Valtakunnan nnanaslminis-teri
on valtiopäivillä,silittänyt, et­tä
sellaisten tySttSmSinlukomatri^^
jotka' nauttivat avustusta, teki het- ^
mik. 1 p:nä 2 mlljocmefu; T^nän
lisäksi tulee 2.6 miUo^naa sellaista!
työtöntä, jotka lain vtAukaan eivät
enää ole oikeutettuja yleiseen' avus- i
tukseen, ja 2.5 miljoonaa työläistä,
jotka työskentelevät rajotetuUäitjra-.;?
ajalla.
Finanssiministeri toi eslin« «ttä
työttömyyspulma on aiheuttannt hal­litukselle
äärimälsen vaikean tilan-
;teon.
Jääpatoa yritetään här]
vittää ""polttamalla'*
Oil City, P a . — - Eräs cariftdalai-nen
professori Montrealista on saa­punut
tänne tutkimaan Allegheny-joessa
olevaa jääpatoa j a väittäiä,
että hän voi, hävittää padon kemial­lisilla
aineilla. Jääpato ori 18 mai­lia
pitkä ja t r i H. T . ^Barnes, joka
tutkimuksen on .nyttemmin tehnyt,
sanoo voivansa hävittää jääpadon,
mutta se tulee ottonaan aikaa use­ampia
viikkoja.
Yksi tonni ^thcrmit-nimistä kerni-.
allista ainetta on tilattu, jota ainet­ta
tullaan kä}rttäntään padon liävit-tämisyrityksesaä.
Tri Barnes sanoi
myös käyttävänsä dynamiittia j a '
santaa sekä calcium klorridia padon
hävityksessä.' .
Kaupungin korkeammat osat kär­sivät
vielä veden puutetta jäiden pa­toamisen
johdosta.
Konsuli vanuttu Mont­realissa
ta, mutta tämä ei saa olla niiden
toimintavapauden haittana.
Voimakas vastarinta, mitä por­varit
j a kapitalistisen valtion eli­met
ovat tehneet tyättSmsrysvakuu-tukselle,
osottaa, että työväenluok­ka
saattaa vain taistelulla saavut­taa
joitakin tuloksia. Porvarisloo-kan
pakottamiseks^ö' myöiinytyksiin
vaaditaan, yhtenä&iä ammatillista
liikettä luokkataistelun pohjalla.
'GJHteborgin eheys^onferenssin suun­taviivojen
toteottaminen , on een
vaoksi tySvfienluokan elinkysyniys,
lausutaan paitdsIaiueJniassa.
Montreal. — Täkäläiset €ariaäan
hallituksen ratsupoliisit ovat vangin­neet
Monacon konsulin^ M. M
Campbellin^ ia asettaneet hänet
syytteeseen siirtolaisten salakuletuk-.
sesta Yhdysvaltoihin.
Syytteessä ilmenee, että mainittu
konsuli on ollut toisten salakuljei-tajien
kanssa liitossa, jotka ovat
maksua vastaan avustaneet jugosla­vialaisten
ja serbialaisten rajan y l i .
pääsyä Yhdysvaltain puolelle. Alus­tavat
kuulustelut jutussa tullaan p i ­tämään
maalisk, 11 päivä, j a ^n
konsuli kuulusteluun. asti vapaalla
jalalla ^800.00 takauksella.
Selvitykseksi sanottakoon, «ttä
Monaco on' Europan pienin itsenäi­nen
.maa j a on ^kvololsa a l i t i ; että
siellä sijaitsee kuuluisa Monte iStof»
lon pelihdvettL .
w
I
• •II