Vapaus, September 18, 1929

              Sivii2 Keskiviikkona, syysk. 18 p:nä—Wed>, Sept> 18 No.220 —l92ft
VAPAUS tjim. Ostaiio. >«firH>«. p^tsi «nogtitii- ja mOtiariai {aU^VHd.
V A P A U S (Lil«rtT)
n« e s l r o t f i a « f F i a a i i h VoAm ia C«Tniii. Pablitixeii d u l r ct S s J b c j T , O t t t v i e.
EegUtcred u tb« P o n 0 { f i e « D c p v i s s c s t . O t u v a . •» »«tooil e U u iczcter.
, N E I L. A . VAAR>
T O I M I T T A J A T :
E . T E N H U N E N. M. P O H J A N S A L O , A. P A I V I O.
T I L A O S H L S T i A T :
fk. M J O , e k k . « 2 J » , 3 k k . 11.75 |. 1 kk. 114». — Yh<5ywUtoaiiB ia S a o o « a tesS mmoalU
1 t k . $ 6 J » . 6 k k . tlM. S kk- j. I kk. 11.00.
ILMOTUSHni.NAT V A P A U D E S S A : , ..^ I A -
K b j m l k t s n B o t B k a c t tlJOO k e r u . t2M k*kii kertaa. - ArioUittooa m ^ b e i l U oon«>tcWrt»k«>t 5*
»•lautiiooa. — Hianauanailtuotaitn U>< k e r U , « . l O 5 k * r a a . - STntTnuiIjaotak.^ « X O k«ta
« . 0 0 3 k e r t . . . — Arc6U*Toitootak«« t2M ken,. t3M Ukv UrMM. - Ki:««.lmotuk<«« nxn ker»a
— rooUsmaoiUsotokirt I2J0O kert*. SOe lUiÄikan k i i t - U i u e e l u u i c i B l . M r T » n T . U . — H . l a U a a t i e J o t |»
MoceUnotakiet SOe^kerta. tiJjO kolme kertaa. — T i U p i U i l t o o t u j i e a }a jlBM>toa«fe»tlB»n«« on. »a»a.v
M a n a , UbetetiäTi n c o t s a h i s u ctokiteea.
M u u n komiDUD lUisto elää
Yhdeisän vallaykumotistaltselujen ^ tien ja työläisten valtava enemmistö
j a sosialismin rakentamisen vuotta! i:äitä oli koko S K P : n jäsenistö. Olin
on kulunut katalasta roistontyöstä — [ s i n oa V K P : n Suomal. Järjestön Kes-
Eokuun kommunaardien murhasta, i k^us-Toimiston jäsenistä ja vastuun-
Suomalaiset kumoustaistelijat Neu- a l a i s i s t a ' toimitsijoista, joka murhati-vostoUitossa,
Suomessa, Amerikassa laisuudessa jäi haavoittumatta. P u -
Ja muualla laskevat nyt elokuun 31: heenjohtajamme toveri Väinö Jokinen
p:nä jo ylideksärmen I:erran proleta- murhattiin. >?»ik»fi toiset toverini haa-riaatin
punaiset taisteluliput puolitan-l-.
oon. Kokoontuvat jo yhdeksättä ker-voittuivat.
Sain tehtäväkseni heti seu-
_ . raavaspa päivästä lähtien jatkaa Kes-
C c s e r a i a d . e r t i . i n f ntc, 7Se per eoj. .»'•.h. M i n i m a a ehars* for inaertioD. TSc. T h . Vapao. ^^a kunnioittamaan Elokuun kommu- kus-Ttoimistou toimintaa. Lähimmäk-että
jokaisessa Venäjällä olevassa j
suomalaisessa puolue- ^ j a sotilasjär-jestössä
oleva ilmaisee kantansa t a ­pahtumasta,
jolloin teon kannatta-1
jat on empimättä karkoitettava jär­jestöistä.
osasto
Maanviljelijäin on taisteltava maittensa
anastusta vastaan
•i I M bcat a<i»ertia:Bf mcdiain a s o s g tbe F i o a i * "eopl» In C a a u U.
l a a ett. miUaän labasaa «aa r i M a o i t a e n a i o i i ^ e n kjr)ee»«nB». k i r j o t u k a a «BdelieeB Uikk««»kJHaJ»o
—iiiiliiTTIi Hl BiBieai-: J. V. K A . N . N A S T 0 . Iiikk/;enh«ima. ' •
X A t e c a aiottBJen ite<>tBateB p i i ä i o l i * koottonMa Krilo « i p . lln>«aTrml«P»>»i'> edelllaen» afkipjiTjc».
Tii>ao<3«a t o i m i t a . : Uuinnto »7. K a e k e r ' B o i l d i n * , 4 Darham St. PaheliB SJ6W.
••p.B<3eB k o o t t B t i : Uberty BBildiBfc J7 Ln.n, St. TuheliB l O M . P « t : o K . t e : Boa 69. Snährrj. Ov>
Vaaaadea p«iBo ja U t o n o ; Liberty Baildin». »7 toree St. PoheUe t^TW^
Nuorisotyö yhtenä välttämättömimpänä
toiminta-alanamme
naardien vuosimuistoa. si toverikseni määrätty toveri Ala-likuinen
muisto Elokuun kommu-; virta jätti juuri alottamansa kesä-naardeille!
j loman ja astia työtoverikseni. Toi-
Mutta samalla k im me kunnioitam- minta JatkuL Rivien puhdistus ja
me kommunaardisankarien niulstoa. puoluekurin kunniaan saattaminen
niin samalla me sinkoamme v a l l a n - ! V K P : n suomal. järjestöissä tuli en-kumouksellisen
suuttumuksen nuolet! simaiseksi iskutyöksemme.
Tiiiiä Suomen työväenluokan teuras-i Tämä tehtävä oli vaikea ja vas-tajana
riehuneen verisen lahtarin tuullinen. mutta ilomielin myönnän
asialle lähteneitä kataloita myrkyn-kylväjiä
ja salamurhaajarolstoja vas­taan,
jotka vallankumouksellisten r i -
velliin tunkeutiaieina provokaattorei­Työväenliikkeen
kulkeutuessa kauteen, jolloin sen entisiä kiinteämpi na mustaa hajoitustyötään tekivät ja
valmislauturainen vallankumouk-^elliseen toimintaan kapitalismia ja im­perialistisia
sotia vastaan, maailman työläisten ja vähävaraisten talon­poikain
ainoan 4änmaan, .Neuvostoliiton, puolustamiseksi, muodostuu
entistä polttavammaksi hetken välttämällömyydeksi, on meidän kiinni­tettävä
myös enemmän huomiota työläisnuorison järjestämiseen.
Nuoret työläiset ovat tulemassa alati tärkeämmiksi tekijöiksi teolli­suudessa.
Sen ohella, että on viimevuosina kasvanut teollisuusaloja, ku­ten
sähkö-, ridio- y.m. teollisuudet, jotka ovat eritoten "nuorisoleolli-suuksia",
on myös vanhoissa teollisuuk.sissa tapahtunut muutoksia, jotka
tekevät nuorista työläisistä entistä tärkeämpiä tekijöitä näiden palveluk­sessa.
Yleensä teollisuuden koneellistuminen ja työläisten ammattitai-loisuusvaatimusten
aleneminen tekee mahdplliseksi nuorille työläisille
siirtyä suurina joukkoina raskaampiinkin teollisuuksiin. Muitten muassa 1^^^^^^.^ j^^j^^ Murhaajille suo-on
nuorilla työläisillä edellytyksenä kyky pikaisesti sovelluttaa itsensä {sjomset oUot, kommunistisen puolue-uusiin
olosuhteisiin, toisin sanoen muodostua koneellisiksi osiksi teolli- kurin viholliset, sekä kaikki horjuvat
että se sittenkiii oli olosuhteisiin kat­soen
suhteellisen helppoa: Venäjällä
olevien suomalaisten kommunistien
yhtenäinen kantajoukko näet otti
puhdistustyön oma-alotteisesti omak-kantolvat
asetta vallankumousrinta- seen. Joukot itse sen toteuttivat,
man eturivin talstelijain pään menok- Muistan elävästi miten nostattavasti
£i. Inhon ja suuttumuksen vasamat
sinkoilkoot "tervehdyksinä" noiden
ikifonnien ja lahtarikätyrien puoleen.
Kirous salamurhaajille, kommunaar­dien
pyöveleille!
,« '» «
Me tiedämme, että tämä inhoittava
rlircstapahtuma muodostui vissiksi r a ­japyykiksi,
eräänlaiseksi hlstoriallis-poliittlseksi
vedenjakajaksi ja koetus-kiveksi
ennenkaildcea täällä Neuvos-t£>
liitossa olevien suomalaisten vallan-kumoustaistelijain
keskuudessa. Vie­lä
tänä päivänä se vedenjakaja näyt-j
a rohkaisevasti vaikuttivat ensimälset
murhain jälkeen Keskus-Toimistoon
Piicaisiin toatnenpiteisiin on ryhdyt-
. , tävä ehkäisemään tuliansia farmien
Samalla kun tämän anarkistisen j anastuksia kiinnityslaina-, yon. yhtiöi-:
työn suunnitteUjat, järjestäjät ja te- toimesta, joita tulee tapahtumaan
kijät ovat säälimättä rangaistavat, on; ^^^j^ vuonna länsimaakunnissa vilja-puolueemme
korkeimpain elinten kil-i^j.jjp^ vakavan epäonnistumisen jäl-reesti
toimitettava rivien puhdistus ij^^gj^ Farmareitten Itsensä, heiään
johon tehtävään -jokaisen kommunis- järjestöjensä ja edustajiensa tärkeim-tisen
järjestön, jäsenen on otettava; ^^.^^ tehtävänä tulee olemaan ehkäis-tehokkaasti
osaa. samalla ulottaen; yj^^yj^g^j^ji^gj^ j^jg^^gj^ j ^ ^ ^ j ^ jj
tämän puhdistuksen koko suomalai-1 ^ ^ j j ^ ^ ajamiseksi, joiden sadot o-seen
Venäjällä olevaan joukkoon, j o i , L^^^ kuivaneet olemattomiin tänä ke­l
o in puhdistustyössä koetuskivenä o i - vallinneen ankaran kuivuuden
kiinnityslainapetkuttajat tulevat o'=>
maan yhtä armottomia heitä kohtaan
koon kunkin suhtautuminen tapahtu­neeseen
terroristiseen tekoon.
Me tiedämme j a tunnemme, kuinka
Suomen lahtarit nyt riemuitsevat..
johdosta.
Tilanne on vakava. Yksimpä nor­maalisina
satovuosina pienfarmarien
suuri enemmistö ei kykene vastaa-odottaen
että taistelumme heitä v a ^ - ' a a n kaikkiin maksuvelvoUisuuksiin-taan
heikkenisi j a kommunistiset ! ca. oUessaan velassa ja kiinnityslal-vimme
horjuisivat, mutta me saa- ^ ^ ^ j ^ 3.^^,^^^ g^^ yj^^yj^^^j Todelli-tamme
täten heidän tietoonsa koko­uksessamme
vannomamme valan;
kaatuneitten tovereittemme veri vel-
Fuusprosessista. Saaden keskimäärin alhaisempia palkkoja kuin aikui­set
työläiset ja ollen järjestymättömänä kykenemätön puolustautumaan
hillitöntä riistoa vastaan, muodostuu nuori työläinen Välikappaleeksi
palkkain alentamiseen ja yleensä työväenluokan elintason kurjentami-seen.
Juuri nuoret työläiset ovat teollisuuden ratsionalisoinnin anka­rimmin
raadeltavana, muodostaen työväenluokan yhden riistetyimmän
esim. toveri Grönroos Dubrovkasta
kollektiivin lähettämänä. Häntä n i ­mittivät
oppositiolaiset omaksi mie-hekseen.
Mutta se päättävä tapa, m i l ­lä
tämä vakava toveri dubrovkalais-ten
edustajana puhuen tuomitsi mur­hat,
vaati rivien puhdistusta, esitti
Dubrovkassa silloin olleen yhden re-volveriopposltion
aatteellisen johtajan
Matti Turkian kannanilmaisuja, sa­n
a l l a sanoen: ko&o hänen avoin,
voittaa • meitä .jatkamaan taistelua
kuolemaan saakka, se juottaa rivim-saapuneet
työläislähptystöt. Saapui me yhteen, kokoaa yhä suuremmat
rivit kommunismin punalipun alle,
jenka me viemme sortuneen kapita­listisen
valtion raunioille j a kohotam­me
sosialistisen yhteiskunnan harjal­le
Suomessa ja kaikissa maissa'.'.
Tämä yksi monista päätöslausel­mista
osottaa, että oikeat kommu­nistit
ja rehdit työläiset osasivat
heti vetää murhatapauksesta oikeat
johtopäätökset. Vakavasti he ottivat
asian. Taistelijat ja kumoussoturit
kommunistinen asian asettelunsa c- ^ selvästi sanoivat tuomiosanansa^ van-soltti,
että edessämme on horjumaton soivat taisteluvalansä. Ja näiden
I v o k k a t ^ t e l l j a , mies lyöpenkkien ää-j
a epävarmat'ainekset ovat karisseet • restä. joka tulee Joukkoineen talste- rnllla linjoilla järjestyi V K P : n suo-kymmenien
Joukkopäätästen viitoitta-osan.
Tämän ohella on nuorisolla historiallinen tehtävä suoritettavanaan
taistelussa imperialistista sotää vaataan. Me tiedämmp, etlä juuri nuoret
työläiset tulevat olemaan kapitalistisien armeijoiden ytimenä, että juuri
he tulevat taistelemaan. imperialististen etujeh puolesta, omaa luokkaan:
sa vaataan, ei|d heitä saada, valveutettua ja järjestettyä:-omaan luokka-järjestönsä,
kommunistiseen nuorisoliittoon, ja seuraamaan tätä taiste­lussa
(riistojafjestelmäa vasjtaan..'/Työläisnuoriso tu|ee' olemaan ratkaise­vana
tekijänä-i^apitalismin voimien ja nousevan -työväenluokan vallan­kumouksellisen
armeijan lopullisessa taistelussa ja senpä vuoksi meidän
on keskitettävä voimamme nuorisotyön elvyttämiseen, Canadan kommu­nistisen
nuorisoliiton rakentamiseen.
Ennenkuin kommui(iistinen nuorisoliittomme .on täydelleen kykene­vä
suorittamaan niitä historiallisia tehtäviä, joita ^ille: lankeaa järjesty­mättömien
nuorien työläisten järjestämisessä ja taistelussa sotaa vas­taan
on se saatava uudelle, taistelevalle pohjalle. Kommunistisen nuo­risoliiton
jäsenistö, on suurelta osalta suomalaista. Juuri meidän suo­malaisen
jäsenistömme keskuudessa on avoinna suuri työala.. Kommu­nistisen
nuorisoliiton suomalaisten yksikköjen edeltäjinä eri paikkakun­n
i l l a ovat olleet kulttuurelliset nuorisoseurat y.m., jotka, joskin palve­livat
asiaa aikaisemmin tilanteen ollessa erilaatuisen, eivät emään kelpaa
esimerkiksi kommunistiselle nuorisoliitolle. Sen sijaan, että toiminta
rajoittuisi aimastaan kulttiiureiliseen ja seuratoimintaan on nuorisoliik-keemrae
tällä^kerlaa saatava muodostettua taistelevaksi liikkeeksi, jonka
iskutehtävänä on mobilisoida järjestyniättömiä nuorisojoukkoja, ennen­kaikkea
englanninkielistä nuorisoa, kommunistisen nuorisoliiton riveihin.
Luonnollisestikin yhtenä nuorisoliikkeen kasvamisen edellytyksenä
on tarpeellisten nuorisoon tehoavien toimintamuotojen sisällyttäminen
toimintaohjelmistoon. Tällaisia ovat valituksellisen työn suorittaminen
m.m. huvipuolta sisältävien tilaisuuksien yhteydessä, tarpeellisen seura-eläpiän
aikaansaaminen nuorison puoleensa vetämiseksi, y.m.
Kuitenkin on selvää, että vanhempien tovereiden, kommunistisen
puolueen ja sen jokaisen jäsenen on ryhdyttävä loimeen tukemaan nuor­ten
järjestämistä kommunistisen nuorisoliiton yksikköihin. Ainoastaan
siten voidaan taata mahdollisimman onnistunut työ nuorisoHikkeemme
rakentamiseksi. Useimmilla- seuduilla ei nuorison keskuudessa ole ke­hittynyt
toimitsijavoimia, jotka voisivat voimakkaammin ryhtyä tähän
jäsenvärväyslyöhön, ellei heitä tueta järjestöllisesti. Samaan aikaan kuin
meidän pääyrityksemme oii suunnattava tehtaissa ja kaivoksissa työsken­televiin
nuoriin työläisiin on meidän myös ennenkaikkea kiinnitettä^;^
tällä kertaa vaikutuspiirissämme olevat liuoret nuorisoliiton toimintaan.
Kommunistisessa vaikutuspiirissä tiedetään olevan suuren määrän suo­malaista
nuorisoa, kuten esim. eri paikkakuntien paikallisessa seuratoi­minnassa,
orkestereissa, j.n.e. Kaikkia näitä aineksia kohtaan on mei­dän
ulotettava propagandatyömme. Tässä työssä ovat aikuiset puolue­toverimme
suuresta merkitykseltä.
Tulevaiset suurtehtäyät vaativat, että jokainen vallankumouksellisen
työväenliikkeen jäsen käy tarmokkaasti tähän kysymykseen kiinni!
Valmentautukaamme vallankumouksellista taistelua varten impe­rialistista
sotaa vastaan, Neuvostoliiton puolustamiseksi ja työläisten ja
vähävaraisten farmarien hallituksen perustamiseksi Canadaan!
Rakentakaamme kommunistista häorisoliittoamme valtavaksi taiste-lujärjestöksi.—
M . P.
tai heitetty pois riveistä.
Kuvaavaa on se itsepintaisuus, m i l ­lä
eräät, tosin liarvat. murhaoppos-sition
kannattajat ovat pysyneet, van­hassa
kuoressaan. Onko tällaisiakin?
N i i n varmaan joku toveri kysyy. Vas­taamme,
että niitäkin löytyy., EI
monta.,, mutta miiutainain harvaln-k
i n olemassaolo en todettava.
Emme puhu täs^ mitään aktiivi-murhaajista,
emme Pukkain kaltai­sista
luihuista, rikoskoplan Johtajista,
voimme sivuuttaa niuutkin sellaiset
luihuiUJat, mutta siihen sijaan to­teamme,
että el ole kalkille väärään
joukkoon JoutuneiUe työläiäUIekään
helppo kulkea; sen alussa mainitse­mani-
vedenjakajan rumalta puolelta
kommunistisen kumousrintaman puo­lelle.
ESMt tahtoisivat sen rajan y li
kulkea, mutta — salaa; Ylen vaikea
on ottaa selvääJ, Ja avointa askelta
vallankumousrintaipalle, Ja kohti kom­munistista:
puoluetta ssellaisen. Joka
kerran on horjahtanut Ja joka ei
kykene loppuun asti irtautumaan pik­kuporvarillisten
yksilöpykimysten ja
ideologian lumoista. PikkuporvariUi-suuden
alkuvoimat ovat selvän Ja
tinkimättömän proletaarisen kannan­ilmaisun
esteenä. Vallankumoukselli­sen
itsetutkistelun j a itsekritiikin luu­ta
ei pääse lakasemaan heistä pois
yksilöllisen anarkistisuuden tai oppor­tunismin
painolastia. Nämä tällaiset
henkilöt jäävät yhä vuodesta toiseen
entiselleen tai siihen '.'puolimatkan
krouviin", "olla yai eikö oUa-tun-r-
usta" ncudattavain paikallaan pyö­rijäin
joukkoon.
j an joukko-osastoista. Siperiasta ja
Toiselta puolen on mieluista to-[Skandinaviasta, tänään • pitäinässäm-deta
ja erikoisesti merkille panta- me kokouksessa päättäneet saattaa
lemkail' vallankumouksen asian puo­lesta.
NälÄme. että tällaisille tun­nus:
Irti oppositsibnista" el ole suun-tunnustusta.
.He todella tahtovat s i ­t
ä / m i t ä sanovat.
Monia muita tällaisia rehtiä ter­veisten
tuojia kävi. Elokuun kommu­naardien
taistelua; kommunismin puo
lesta kaikki tahtoivat Jatkaa. J a sitä
Jatkettiin Ja Jatketaan, lopulliseen ja
täydelliseeni yoittoon asti.
Erikoisesti miiisltaii- toverllähetystön
Petroskoista. Heti kommunaardien
murhasta lyhy.!Sn/,,sähkösanomatiedon
saatuaan p i t i ;P0xoskoin - suomalaisten
kommunistien kollektiivi 3(9—20 ko­kouksen,
mlsSä kaikki jäsenet yh­teisesti
Ja jöicainehV'jasen kohdastan­sa
hjrväksyivät seursiHvan päätöslau­selman;
iöhiA '-erikodhen lähetystö
saattoi heti Leningradiin:
'Pöyristyttävästä verinäytehnästä
jViestin saatuamme, teosta. Jonka ver­taista
emme tunne, minkään maan Ja
ajan puolueen , sisäisen ielämän aika­kirjoissa,
inhoittavasta joukkoteuras­tuksesta,
jonk'ä" uhreina tiedämme jc
kaatuneen 8 ja haavoittuneen 11 puo­luetoveria,
jotka olivat mitään aavis­tamatta
kokoontimeet kollektiivinsa
kokoukseen Pietarissa kuluneen elo­kuun
31 päivänä keskustelemaan kei­noista
ja tavoista maailman työväen
vallankumouksen pikaisimmasta voit­toon
saattamisesta, olemme me Pet­roskoin
V K P : n suomalaisen kollek­tiivin
jäsenet, jotka olemme äsket­täin
saapimeet Pietarista. Buin kau­pungista,
suomalaisista Puna-Armei-malaisten
Järjestöjen toiminta. Ta­paus
todella juotti rivit yhteen.
. • • • .
Vuoden 1920 syyskuun jälkkeen. Jol­loin
kymmenet Järjestöt esittivät nuo
mainitut kannanilmaisunsa, on ta­pahtunut
paljon asiaa valaisevaa. Op­position
arkiston löytyminen toi Jo
monia saloja Ja rikoskoplan saastaa
Julki. Voitto Ja Elviira Eloranta i l ­moittivat
ennen lopullisen palkkionsa
saamista toimineensa koko t a k a i ­sen
oppositiotoiminnan ajan 1918—20
ja v i i m e k s i m s ^ t t u vielä myöhemmlis-icln
myöskin englantilaisten imperia­listien
vakoilijoina. Samaa osotttvat
viralliset tutkimukset ent. santarmi-urkkijasta
ja opposition toimihenki­löstä
Railo-Rissasesta Ja A; Koppo­sesta.
Oppositioliikkeen aatteellinen
vaari Matti Turkia "ainoa todellinen
kommunisti Suonien vanhoista sosia-fcastaan
Ruotsista, johon Pukka y.m.
listi, on kirjoittanut kokonaiset vuoret
hävälstyskh-Joltuksia. Neuvostoliittoa
vastaan. Suomen punaiset työläiset
ovat häneltä kuulleet sy3rt<\ksiä —
konnan ääntä. Suuret määrät hän
ulosti häväistyskirjoitukslaan piilopai­kastaan
Ruotsista johon Pukka y.m,
opposililolaiset porvarien avustukseUaJ kön sisällä' Jos kaikki kUnnityslaina-vaa,
että kalkkien niiden suomalais­ten
työläisten, jotka olivat rehellises­sä
mielessä vihkiytyneet proletaari­sen
vallankumousrintaman sotureiksi,
jotka olivat alunperin ilman sivutar-koituksia
ja yksilöpyyteitä. kommu­nistien
mukaan lähteneet, joita elä-hyttl
todellinen halu taistella lahta-ria
vastaan ja kumoustaistelijan tie­toisuus
kommunistisesta taistelukurls-ta.
muista taistelun ehdoista ja tais­telun
välttämättömyydestä, kaikkien
niiden oli helppo heti ensimälset vies­tit
tuosta hirmutyöstä saatuaan ve­tää
oikeat johtopäätökset ja tuomita
konnat. Näitä oli täällä Neuvostolii­tossa
olevien suomalaisten kommunis-sekä
suomen että Venäjän kommu­nististen
puolueitten Keskuskomiteain
j a näiden puolueiden kaikkien järjes­tön
j a jäsenten samoinkuin Kolrnan-nen
Intematsionaalen tietoon:
että Petroskoin suomalaisen kollek­tiivin
jäsenet jokainen kohdastansa,
katsoen tämän inholttavan joukkomur­han
palvelevan yksinomaan Suomen
lahtariston ja kaikkien maiden kapi-"
talistirosvöjen pyyteitä j a tarkoituk­sia,
j a joiden joko .tietoisia tai tie­dottomia,
koston ja soaistun järjen
viettelemiä raukkoja joukkomiurhan
tekiät, järjestäjät j a hyväksyjät ovat.
lausuu mitä ankarimman tuomion te­osta
ja pitää välttämättömänä.
Tekstiilityöläiset työväen valtiossa ja
kapitalisHntaassa
Federated Pressin kirjeenvaihtaja John C. Kennedy, joka on Neu­vostoliitossa
tutkimassa todellista tilannetta, kertoo havainnoistaan mi­ten
samalla aikaa, kun Amerikan tekstiilityöläiset taistelevat parempien
elinehtojen, siedettävien työsuhteiden ja järjestäytymisoikeuden puoles­ta,
ovat Neuvostoliiton tekstiilityöläiset järjestyneinä yhteen suureen
teollisuusunioon ja joka päivä kulkevat kohti uusia saavutuksia elämän­tasonsa
parantamisen alalla.
Kukaan ei Neuvostoliitossa aseta kyseenalaiseksi työläisten järjes­täytymisoikeutta.
Teksliilityöläisistä 9714 prosenttia kuuluu unioon.
Mitään,-joka välittömästi koskee työläisiä ei tekstiilitiiotannoissa voida
tehdä ilman työläisien lupaa. Tehtaan tirelilööri ja koko teollisuuden
ylijohtaja ei v o i olla toimessaan ilman työläisien' union suostumusta.
Jokaisessa tehtaassa toimii työläisten valitsema komitea, joka huolehtii
jokaisen työläisen ja työläisryhmän etujen suojelemisesta.
Työläiset ponnistelevat parhaansa mukaan voimistutlaakseen teolli­suutta
— lisääntyTieestä työtehosta lankeaa heille hyöty korkeamman pal­kan,
lyhemmän työpäivän, kesäloman, parempien tehtaiden ja koneiden
muodossa. Siksi ei ole ihmettelemistä, jos heidän tuotantokykynsä ja
elintasonsa kohoaa tavattoman nopeasti. '
Todellinen keskimääräinen realipalkka tekstiiliteollisuudessa on vii­me
viiden Vuoden aikana kohonnut 54 prosentilla ja nykyisen suunni­telman
mukaan palkat seuraavan viiden vuoden kuluessa jälleen kohoa­vat
74 prosentilla. Se ei tapahdu hermojarikkovan työkiihkojärjestel-män
paulia, vaan jatkuvan koneiden ja työprosessin parannuksien kautta.
Yhdelläkään teksliilityöläisellä ei ole pitempää kuin kahdeksan tun­nin
työpäivä ja neljänkymmenenkuuden tunnin työviikko. Y l i viidessä­kymmenessä
tekstiilitehtaassa — kehruumossa ja kutomossa — on jo
7-tunnin työpäivä käytännössä. Kolmen , vuoden- sisällä kaikilla
työläisillä tulee olemaan 7-tunnin työpäivä. Joillakin osastoilla, joissa
työ on erikoisen raskasta, on 6-tunnin työpäivä j a työläiset saavat yhden
kuukauden kesäloman täydellä palkalla. Kaikilla työläisillä on vähin­täin
kahden viikon kesäloma, täydellä palkalla..
Kennedy kertoo miten hän oli käynyt tehtaissa ja puhutellut työ­läisiä,
tullen sellaisiin johtopäätöksiin, että Neuvostoliiton työläisten
saavutuksia ei oltu liioiteltu, vaikka Neuvostoliittoon mennessään oli suh­tautunut
niihin epäilevästi.
Jos työläiset sairastuvat, saavat he täyden palkan ja vapaan lääkä­rinhoidon.
Nopeassa tempossa työläiset saavat yhä uusia, komeita klu­bitaloja
ja erinomaisia urheilukenttiä. Kaikkialla rakennetaan uusia
asuntotaloja hökkeleiden tilalle, joissa he asuivat ennen.
Paljon on vielä tekemättäkin, mutta Neuvostoliiton työläbet edis­tät
pyrkimyksissään päivä päivältä.
hänet toimittivat. Nyt tämä revolve-riopppsitionilalsten
"todellinen kom­munisti"
istuu lahtareille tekemäinsä
armonanomusten jä uskollisuuslupaus-ten
jälkeen "Suomen Sosialidemokraa­t
i n " toimituksessa. Yhdessä f aseisti
Peräläisen. ohrana Sasu Punasen ja
porvari Huotarin kanssa huolehtii
icommunistien j a Neuvostoliiton hauk­kumisesta.
K. Vuoriot, Köntanevat. Sormuset
ym. oppositiopomat ovat esiintyneet
Tammisaaressa vankilaohranoina
Kumpulaiset, Kovaset, Paavo-Kalliot
j a monet muut ovat vakituisesti toi-mireet
Suomen ohranalaitoksen pal­veluksessa.
Suomen suojeluskuntalai •
toksen lehden "Hakkapeliitan" toimit­taja
f aseisti Nurmio muistelmissaan
kertoo, että yksi elokuun murhain
johtaja Otto Palho jo vuodesta 1917
cU lahtarien palveluksessa. Saman
Palhon puolesta eräät Suomen valta­herrat
ovat kiivailleet, — ruokkivat
jo vankilaan häntä j a muutamia m u i ­ta
murhaajia ominaan.
Näemme siis. 'että-7revolveriopposl-tion
johtosakki on tehnyt selvän ojen­nuksen
lahtaririntamaan puoleen. Osa
on ollut alusta lähtien lahtarien asi­alla..
Mitä näin ollen on sanottava
ruista aikoinaan oppositiolle sympa-tiseeranneista
tai sen Uikkeen häntä­päässä
mukana olleista, jotka eivät
vielä kaiken tämän Jälkeen ole Jak­saneet
avoimesti sanoa suoria sano­j
a tuosta Inhoittavasta rikoksesta ja
rikolliskoplasta. jotka eivät vieläkään
ole reilusti Ja Julkisesti astuneet Jouk­kojen
eteen selvittämään sitä mitä
asiasta tietävät? Pitäislhän heidän
tietää, että kumouksellisten suuret
joukot odottavat l^eUtä avointa, reh­tiä
kannanilmaisua. Tuleeko sitä, vai
yhäko heitä painaa salamurhaajain
perintö?
Sosialistinen neuvostovaltamme l u ­jittuu.
Sosialismin rakentaminen e-tenee.
Viholliset vaanivat yhä t i l a i ­suutta
hyökätäkseen kimpuumme.
Lahtarit j a nosket ärhentelevät. R a t ­kaisevat
taistelut lähenevät Puolu-eeemme
N K P tarkistaa Ja puhdistaa
rivejänsä. Neuvostokoneistoa. ptöi-distetaan.
Entisiä ihmisiä, vanhan
suudessa lukuisat näistä miehistä ja
naisista tulevat toimeen vuodesta vuo­teen
ainoastaan kieltämällä itseltään
todeUisia elämäntarpeita. He työs­kentelevät
aamunsarastuksesta ilta-pimeään
keväällä, kesllä ja syksyllä
ja kun heidn satonsa on myyty ja
laskut maksettu heillä on hädintus'i5in
riittävästi jälellä edes kurjaakaan t o i ­meentuloa
varten. Kuten hyvin tie­detään,
tämä on normaalinen tila t u ­hansille
keskiarvoisenakin satovuote­na.
Tämä vuosi tuo lisävaikeuksia. Vuo-dentulo
on epäonnistunut useimmissa
paikoissa. Suurella määrällä farma­reita
ei tule olemaan todellisuudes­sa
lainkaan elonkorjuuta j a n i i n muo­doin
eivät joko kykene suorittamaan
maksujaan tai eivät omaa kylliksi v a ­roja
tullakseen toimeen seuraavaan
satoon saakka. Tällainen t i l a on epä­toivoinen
parhaimpinakin aikoina
mutta tänä vuomaa on muitakin seik­koja
tekemässä sen vielä vakavam­maksi.
Uusien leikkuu-pulmakoneMen Ja
traktorien käytäntöönottaminen on
nyt Jo vaikuttamassa-suurempien far­mien.
tarpeelUsunteen,. Joilla näitä u u ­sia
maanviljelysköneita voidaan tehioi-slmmln
käyttää, "ramä merkitsee, et­tä
pienempien farmareiden kiiniUtys-lalnojen
alaiset farmit, voidaan heti
anastaa, kiinnityslainayhtiöideh olles-
8.1 vakuutettuja, että siten saaduista
maista on helppo pikaisesti ' päästä
eroon. Menneisyydessä lukiilsia far­mien
kaappaamisia ei ole voitu to­teuttaa,
sillä maa muodostuisi tap»-
ptota tuottavaksi kiinnityslainayhtiöil-le
ellei kylliksi farmareita saataisi
työskentelemään siinä. Totta on, että
lukemattomia farmeja on menetetty
kiinnityslainayhtiälle, mutta tähän
saakka on kyllin suuren maJanvilje-lijämäärän
tarpeellisuus jossain mää­r
i n rajoittanut tätä prosessia.
K u i n k a monta farmia länsimaakun­nissa
voitaisi pakkoluovuttaa ja n i i ­den
omistajat häätää muutaman v i i -
yhtlöt päättäisivät omaksua tällaisen
politiikan? Tämä lukumäärä olisi h u i ­kea,
kuten jokainen farmari tietää.
Varmuudella voidaan sanoa, että t u ­hansia
farmeja tiiUaan menettämään
lainakorporatsioneille tänä vuonna
ellei riittäviin. toimenpiteisiin ryhdytä
sen ehkäisemseksi. Tämän seikan t u ­lisi
painua lännen jokaisen työtäteke­vän
farmarin mieleen. Niidenkin, j o t -
kp. ovat kyllin onnellisia ollakseen
huolettomia omaisuutensa menettä­misen
vaarasta tänä vuonna, on p i ­dettävä
mielessään, että heilÄkIn voi
kohdata vastoinkäsmiiset, ja tällöin
kuin heidän naapureitckir iöhtaan.
Ainoastaan voitto-osingot ovat mi^
tään merkityksestä kiinnityslainayhti
öille. Näihin kapitalismin ryöstävien
koronklskureihin ei vaikuta vaikka
sadatmiehet, naiset j a lapset ajetaa-maaseuduilta
kaupunkeihin työnet"
sintään. Heidän tehtävänsä on nylkeä
rikkauksien tuottajia ja he tekevät
sen ilman omantunnon tuskia. Palk­ka-
apurit toteuttavat heidän mää-räyksiänsä
ilman arinoa.
Länsi-Canadan maanviljelijät ovat
yU neljännesvuosisadan, käyttääksem­me
perin alhaisia numeroita, tuotta­neet
maailman markkinoille säännöl­lisen
vehnävirran. Tässä ajassa he
ovat tuottaneet kylliksi ruokkiakseen
itsensä j a perheensä miespolvia eteen­päin.
K u i n k a moni tänä päivänä vol^i
elää kahtatoista kuukautta tekemättä
tjötä? Ne muutamat, jotka voivat
n i i n tehdä, ovat yksinäisiä poikkeuk­sia,
joiden olemassaolo toteaa suurten
joukkojen rosvoamisen. \
M i h i n on joutunut viimeisen kah­denkymmenenviiden
vuoden aikana
tuotetut suunnattomat rikkaudet?
Katsokaa Domion Mortgage and I n -
vestments-yhtiön jäsenten nouseviin
voittoihin, jonka korporatsionin ke­rätty
rikkaus nousi 125,000.000 dolla­rista
vuonna 1918 2.500,t)00.000 dollariin
vuonna 1928, ollen .lisäys 1,900 pro­senttia
kymmeniessä vuodessa. Siinä
c n vastaus maanviljelysväestön köyh­tymiselle.
Nämä numerotiedot annet­t
i i n ulos vuosi sitten Reginassa mai-nituh
kilnnltyslainakorporatslonn pre-fJdentin
ja Imperal-henkivakuutus-yhtiön
liikkeenhoitajan F, j . Westo-u
i n toimesta.
Kumpi on suuremmasta tärkeydes­tä,
korot; kiinnityslainoista ilimisDle,
jotka eivät koskaan ole tehneet hyö­dyllistä
työtä, eivätkä kykenisikään
' n i i n tekemään vaikka ytittäislvätkin,
tai riittävä suojelus niille. Jotka tuot­tavat
ihmiskuntaa ravitsevat ravinto­aineet?
Kumpien tulisi saada enem- /
män huomiota ,j j a huolenpitoa? A i ­noastaan
yksi,;iphellinfin, vastaus voi
tulla niiltä, jojl^a suorittavat, kaiken
työn maailmassa: hyödylliset ovat
suunnattomasti .^suuremmasta merki­tyksestä
kuin ferödyttömä
Mikä seuraa tätä? >.iälikäpä muu
mehän, että siellä, missä ei luulla
olevan "seinillä korvia", oluttupien
pimennoissa ja sorinassa joku kom­munistien
salamurhia ihaileva van­ha
oppositiolainen tai joku muu l u r -
justeille luisunut tylsistynyt ja rap-peutimut
olio lausuu vieläkin kaksi­mielisiä
uhkaxiksia, jotka ainakin ide­ologisesti
.osiksi muodolllsestikn, ovat
samanlaisia kuin mitä imperialistien
palkoissa oUut 'provokaattori Voitto
Eloranta akkoineen ja muine kät3^-
kavereineen aikoinaan lateli. Vieläkin
pesii joku Matti Turkialsen konnuu­den
aatteellinen epäsikiö Neuvosto­maamme
nurkissa, Sitäpaitsi nykyi­nen
yleinen tilanne velvoittaa meitä
erikoiseen valppauteen. Elokuun kom­munaardien
muiston yhteydessäkin on
syytä korostaa: tätä.
Muistakaamme, että yhä pitää k u ­tinsa
ne sanat, mitä Kommunistinen
Internationale Elokuun kommunaar­dien
murhan johdosta yhdeksän vuot­ta
sitten lausui: '
"Proletaarinen vaUaoknmons tar- , ^ .
vitsee itsetietoisia tovereita. Jotka ei- J a i s t e ^ ja Jatkakaa taistelua
vät iaketrn mihinkään porvariston Paamaara on saavutettu!
onkeen, jotka käsittävät kurinpidon,
cl leikkikalmia, vaan a-n^itmn, san-puoltajia,
heitetään y l i laidan. K•a^^flri
tämä osoittaa sitä, että tilanne sel­venee,
vallankumouksellisten rintama
tiivistyy.
Mutta kaikesta tästä huolimatta
j . . - 1 - .1 o - , , • kapitalismin paremmuu-d
^ l a työläisille? lausuu lopuksi tämä vapaamielisiin p o r v a r i l l i s i i n a i ­neksiin
lukeutuva sanomalehtimies.
ren Ja joliban päätnnaa vastaan käy­tävän
työväen talst^mi elämän la­kina.
Tällaiset lhmlset._ tällaiset työläi­set
liittoutuvat Kommunistiseen In-temationaleen.
Ja he tulevat tus­kalla,
inholla j a suuttumuksella l u ­kemaan
epäjärjestyksen toimeenpani­joista,
jotka tahtoivat ratkaista puo­lueriidat
sutmtaamalla revolverin pö
pun aseettoman naisen rintaa kohti.,
omien aseettomien luokkaveljiensä
päätä kohti.
k u i n lännen kuivuuden, .uhreiksi jou­tuneiden
farntiureiäen ^^.^turvaaminen.
Tämä on suurin velvollisuus, velvolli­suus
Ja tarve, joka' yUttää kaikki
muut työtätekevien farmareiden edes­sä
olevat tarpeet tai pulmat.
Tämän - toteuttamiseksi; on .keskitet­tävä
kaikki voimat. Jokaisesta United
Farmers-järjestön yksiköstä, jokaises­ta
vehnänmy3n:itirenkaan kokoukses­ta.
Jokaisesta ' kylästä ja asutuksesta
on esitettävä päättäväinen vaatimus
velkain sovittelysuunnitelman aikaan­saamiseksi,
joka ehkäisisi farmien
menettämisen iäinnity^inoista, suo­jelisi
siemenen,-;, k a r j a n rehun, karjan
ja koneiston anastukselta ja takaisi,
että kylliksi viljasadosta jätetään ta­kaamaan
farmarille ja hänen per­heelleen
kunnollisen toimeentulon.
Ainoastaan orjamaisella mielellä va­rustetut
voivat vaatia vähempää.
Tämän saavuttaminen merkitsee
taistelua, taistelua linnoittautuneita
kapitalistisia intressejä vastaan. Mut­ta
tämä taistelu on taisteltava jos
tuhansien turmiota p y r i t i n välttä­mään.
Tämä taistelu voidaan voittaa
jos todelliseen toimintaan ryhdytään,
mutta ainoastaan farmareiden itsen­sä
on "siihen käytävä käsiksi, sillä
apua ei tarvitse osottaa kapitalistLsllta
porvarillisilta puolueilta. Mikä hy­vänsä
vallassa oleva hallitus tulee
myöntämään ainoastaan sen minkä;
SO on pakoitettu myöntämään, sillä
ne ovat kapitalistisia hallituksia, oli­pa
niillä farmaripuolu^n tai mikä
muu leima hyvänsä.
Tarve on suuri. Tämä taistelu on
voitettava. FarmCariensa itsensä on
suoritettava tämä taistelu. Ryhtyköön
jokainen farmarien kokous kiireisesti
työhön tämän suhteen. Joukkokoko­uksia
on kutsuttava koolle, ponsilau-selmia
hyväksyttävä Ja vaatimuksia
lähetettävä maakuntahaUitukselle sel­laisissa
määrin, -että poliittiset kelmit
ovat pakoitetut ottamaan kuononsa
pois lihapadoista j a -rj^tymään toi­menpiteisiin.
Bhkälskää farmien menetykset kiin­nityslainoista!
(Keskeyttäkää kaikki
pakkoluovutukset! Vaatikaa velkain
sovittelutolmenplteisiin ryhtymistä!
kun-päämäärä
NEUVOSTOLnTOLLA PUUTAVARA-iSAUPASSA
HYVÄÄ MENESTYSTÄ
Myyntismumitdnm. on onnlstonnt
taydellisesti
löytyy meillä täällä Neuvostoliitossa _
vielä suomalaisia työläisiä, jotka eivät jtoja, se joka on tällä myötätuntöi-ole
selvittäneet suhdettaan avoimesti j uen, se joka tämän hyväksyy, sillä
ent. revolverioppositsioon, tuohon lah­tarien
ohjaamaan ja provosoimaan työtätekevien liitossa, se tullaan k a -
liikkeeseen. (valtajana karkoittamaan kommimisti-
Tämä on paljon merkitsevää, sillä sesta perheestä",
selsryttä ja rehtiä, avointa kannan-'
ilmaisua nytkin vaaditaan. Tiedäm-
Lontoosta saapuneiden tietojen mu­kaan
on Neuvostoliiton puutavara-myyntisuunnitelma
todellisesti annis-tunut.
Venäläiset ovat puutavaran
kuljetukseen vuokranneet noin 150
laivaa, osan aikarahdeille ja osan
lavallisille rahdeille. Tämä on aikaan-
, saanut vähäisen rahtimaksujen koroi-
Se, joka näin haluaa ratkaista rii- tuksen puutavaroille. Suomalaisen ja
ruotsalaisten laivaajainkm kerrotaan
saaneen melkoisesti tavaraansa myj--
dyksL Vuoden 1929 tuotannosta i l ­moitetaan
suomalaisten myyneen n.
80 prosenttia j a ruotsalaisten vähän
enemmän. Englannissa pidetään suo-
(KaHe Lepola, Leningradin j malaisten ja ruotsalaisten menestys-
Vapaudessa".) [takin tyydyttävänä.
ei voi olla paikkaa kansainvälisessä