1948-03-30-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm, 3 i i i i l Pf Mikä on salama? Vapaa «erensiiflo-ilmio; joza aiheuttaa ihmist-JIe u-vj. ij-v:en rank.ka.%t':::dfn mvifc sslaman tuhojpn- Inu'•xlo.s,•^;a ; S<-ri .'iyntyminf-n '•'j.T-,jr,Ti ir.i-atTuuik^rm-n; I.'ain ?.yv use;n :,sl%'^i!akin ukxrxsta m T R . : df^^jsa Kova<-_sa myr£i:y5^sä syhiyy^^^c^^^ df;!iakuvfi!,ij.':iiijrif.r; sankön ^-roiturni- • ja vaikuiuk.st{ kuiui/jsjava*: M-ntahd'-r.'••n*:r4.-jUTr/ihiUial^rdorrhajoi^rs^^^^^ u=€ita Kun najn >-:.r.'-.rA' >ännitf-fro on Sähk:ökojojit^:-n .. purkasjÄkipinat i ka.\vaniir n!t>-avan • suurf:K.sf kahden muistuttavat.- monfriisa sulittfcSKa <;ala- | pilvtn ja maan valiJiii, tapahtuu san-maa. Etta KalamafidfrIJa ori • suuri ixon purkaus eh salama. Jos c-.^.im. sähkoicjpina, lolt-si tr-sj kerran amc- } pilv; ori varautunut n^:j,'ariiviwr,'.i, vf;- nkknlainfn E»-nJam;!i- Frankhn j o. taa w rnaan painalla ja lahf-isifaa pjl-i750- luvul.'a. Jlarit-n, Kf^rroiaiaii iahtf-. vi-ssa olfrvaa frinjmii>ta varausta -puo-i jj,niicf-r> hr r;"' n : neen poikansa ••karÄsa uKKossaa]ja! Jctiis^^^ Kun pur,caus tapahtuu pil-r ^ , r , osa ciniv«aiai-.is*a '.c. «aadJ. 1 vapaita verensnrt/^ja tulevan vuoden > a!<,ir^ Cs^nadan P^r'ii^,fn R„s'n ; Imjin .-ruuluu ?aada tarpetksS j v^rta kai/Cille f;airaa{oih«r../stiä. kuka : t-ahaasa CanadaKsa. Joka tarvStee*? ve- ^ rf;n.vijrtr/i; voi saada «;f n he?:: maksu- I vapaa.-ti; • • ' BntLsh Co!urnr>ianja AHK-rtan maa- I kuntien liallitasten vhieistoimlnnan ? FARMARIEN PÄIVÄPALSTA ^^^^^ ' Äkiltt^ese vatsakatarrista Kiri: tri Et»KO SAXT.VSES N.H.A. DESIGNOF-THE-MOiy Miten Ontarion farmarit elävät? avulla on Punainen - Risii aloittanut | verip!a;»mapa!veluk5,en. . joka on Jo» useissa tapaufcis-sa pelastanut monftn i eräana kesäkuun iltapäivänä v, JT52 | ven ja rnaaniJifinan valilla,, i.skep.sa-suonitamaan kokolta Pniladclphiani.lama maahan. Purkfias voi myös ta-kaupun;; inuikopuolf-Ua. Han la.skital- ; pahiua kahd'--n ^nnimiÄe.sli varatun loirv limaan .siir^<:!kanKaa.sta valmiste-t pilven valilla. LVko.ien Jynna johtuu lun.melalhkarjelja varustelun leijan:; Hman valtavasta varisiasta salaman Leijaa pu^-levan hanlppukovden ala- ! radaJla. Kui<-n jo edellä mamittnn-paanan oh jciinnucttv metaliiavain. i k.m on .salaman ke.iioaika tavattoman Kun kovM bkko>.'-at(rn vai/utuk. < sta ' I\h-,t n KXJO -»ck ) s f n '.ala ^tuk f,sa ;kostui ja iu!i salikoajohiavaksi,. iski i navii.avat e.sim: nopeasti.putoavat sa-avaimesta Franklinin :katX'f;n sanico- i.dejjisaratpysvvdn paikoillaan. • kipinoua. Nain oli todi.sieltu.etia sa-/; • UKKO.SKN j y i t l N A • lama Itse on valtavan suun- .sahkoki- ;• Etla. .salamaan liittyvä jynna kuu-pma. ••; luu vahan myöhemmin, johtuu s i i tä KAIini:NI;AI.STA .SAIJKOA .-• Kuten kouluajoilta muislamme. on .sahkoa kahdenlai.sta. ,p'''-''i<,:ivisia j a negatuvi.sta.: Knnimiset .sahköi vetävät toisiaan puoleposa, ja .samannimiset pyrkivät toisisifj^i poi.spam. Maankuori on -varattu netjaiuvisolla .sahkoUa, ja iJmai-reiia.ssa vastaavasti yhta suuri positiivinen varaus. Ilma-kehiiÄv- i ilse.s.saankln on .seka po.sy.ii-visia eita.net{aliivisia hiukkasia. Jiiut-la enemmän kultienkin ecicllisia. J o s kaksi kappaletta . on varat tu enmmiselJa .sahkolla. on iniden valilia • i letta.. aani etenee lima.s.sa huomalia- I vasu hitaammin n/ 3 km. .sek.) kum { tavattoman, nopeasti . e t e n e v ä valo i.'i00.000 K m . ser-./. Jynna kuuluu pit- .Kana siksi, e l i a aani .salaman pilkan radan on pi.steistä saapuu, korvaan en aikoma. Kun salama is/.ee maahan, kohdis- Ontario. Manitoba, -New. B i n . s v . f k ja N'ova .S^otia o-,at h i l - ' jattam tehneet PunaLsen-Ristin kans- ; sa .sopimuk.sia. ja.heti kun kaikki vai- |. m:;>;.dut. on tehlv. annetaan naiUä • aJufiJla mvos maksuvapaasti veren- .• S i i n o j a . . ... .-. • Canada o n e.siitanyi johtavaa osaa i Ontanon.farmeiÄta on vam 11 p.^o-senuia sellai.sia missic on svmllk olevat kylpyhuoneet ja käymälät.^ Va:n 14 .prosen'-tia on .sellaisia rni.s- .sa on juok.seva ve.5i ja 29 .pro.s€n:iIla on kcsku-slammr-yk-se-v Tietoja an:a-rieiden farmien kokonaismäärästä on 32 pro.seiutia .sellai.sia, jotka ovat Korjausten tarpeessa.- Ta.ssa on kuva Canadan nkkai.m-man maakunnan maa.«eutuelamasia Kingin Ja Drewn hallinnan alai>uu-de.;.'; ä. Tila.';:o:. ovat Ontarion .maakuntahallituksen • t i l a s t o t o i m L S t o n . as-ketiäin julkaLsema.sta '.'A Con.specius Onianon "farmei.?t?. oji 99 nrosen"- t i a ilman 1 p jkonet-.i j i 30 nio cnt- ^ sa-t i a . I l m a n sepa.ra&.:tor:a... ...,.! Mainitu.v.=a ranor^j.ssa .'janotaan, et-• " a i i U i . olla tä "Ontarion farmikot'enj'jui:os.sa on 1 kan . limidialvoa -ar5;.-ttaviä. maustei- 111,000 -.'-ellalna jotka eivä:- ole. viela i. t a : kuten esim. sinappia ja pippuria. . Va-_:akatarr:na eii mahakatarrJla tai-koitetaan .mahalaukun .«^einaman .?i.ummar- kerroksen-, limakalvon, tu-, I lehdustal V''.'>'^'.-^-•,-. V-'- Äkillinen vauakatarri aiheutuu ta-vallisestj satunnaisesta ravmtovir-hee.^ ta.. Sen syynä voi olla liian run-eniia- piiaaniuner-akin ainek:-.ia sisältävä ateria; :Ruoas.5a on saat-liian - rjn-saasti mahaluo-; saaneei nauttia =.•: in':o '<iT. -»-n edu Kaiketi ainakin vh-.a usein kum so. t?."-.. . .^pimaton ruoka :on-sopimaton juorna Farmikoiieri -suhtet^n' annetaan seu-.i syynä vatsakatarriin. Varsinkin.kon-: raavia tietoja- . • sentroidut alkohohlaadut ärsyttävät 145 000 farmilla e: ole mitään jaah-; m.ahalaukun limakalvoa aiheuttaen dyry-svälineitä.- ICO^OO farmiHa e: - ole r nauikaa iltaa seuraavana . paivana. ta.st;a ,>uunnnfclma.s.sa ja monet a.sian-! of the Province of.Ontario".. tuntijat. toLsisia maista ovat käyneet taalla tarkastama.ssa Iata palvelusta käytännössä .ja taman vapaan verensiirto- ohjelman . laajenniLStoimeripi-teita. Vaikka .samanlaisia ehdotuk.sia on tehty toisi.ssamai.ssa niin ne ovat vain alkuasteillaan. . -Punai.sella Ristillä on-- {uuri. kampanja käynnissä tarpeellisen ralia-maaran saamiseksi voidakseen vieda loppuun asti taman- uuden veriplasmapa Ivelu.ssuunnitelman. Sitä $3.000- luu st ia%allise>ti korkealla olfviji csi- ' J»"!'"'» Punainen Risti jnttaa kerätä, ei käytetä ainoastaan vapaiden Niille, joika otak.suvat Ontarion farmarien '•tekevän" miljoonia ru.oka-laväran nykyiSLSta korkei.sta hinnoista, .seuraavat tilastotiedot ovat .sopivaa vastamyrkkyä: Ontario.vsa on yli 50,000 farmia, mi.=;.säei ole autoa. Ontario.v-a on yli 160,000 .sellaisia farmia missa ei ole kuorma-autoa ja yli 140,000-.sellaista farmia missa ei ole traktoria. . , •Ontarion 178,000 farmia palvelee vajaa 9,0000 puimakonetta.. pölynimijää. GO.OOO far-miiiä ei ole radiota, 125,000 farminae: ole juok.se-vaa vettä eika. mitaan: vaimeita veden pumppuami.sta varten, 85.000 farmilla ei ole. puhelinta. 130.000 farmia • lämmitetään edelleen '•stouvilla" eli ilman -.ke.=kusla.mm;tyslaitteua, -.160,- 000 farmia kayttaa edelleen ulkokay-mälöitä ja 150.000 farmilta, puuttuu kylpyhuonevahneei. . Näitä tila.=.toja ei ole laadittu snna mielessä, ttia halhtu^ "ioi-i rjhtya toimenpiteisiin epäkohtien pois:amir seksi. Raportti O n valmistettu tehtailijoita värien - sima miek-Äsa;-.e-vtii he voivat • arvioida tuotteittensa markki-namahdölli. 5uudct' farmiseuaulla. -, iväasti • rfiiiärättyihin la jeihin,. : kiituh esiin.vtaniuiiiii jähavupuiJ-iin. Usein salama f.skeemyö.s rakennuksiin jannite-ero. Nimpa iljnakehan ja I sun ja eläimiin. Kun. .salama. lyo n i - neisiiii.. jotka ovai kohtalai.sia ja hy-.j via s.ih/.onjohtajia, esim puihin k r T - i ^ ' ^ ' " ' ' " "'If^J'" hytiksi mufta silla ' myös. autetaan Punnusta Ristia yllä-maankuorenkin valilla on.jo normaa-lisissakin olosuhtei,ssa: Jannitt- - ero Rsim; maanpinnan ja-1 m:n-korkeudessa- olevan pi.steen vählla on 1 O voltin jannitc-ero ja maanpinnan ja ;12 km;n ;korkeudc.s.sa olevan pisteen Vallila 200,000 voltin jiinnite-ero. keiinukseen. etsii .se kernaasti johtavia .esineitä, se voi esim, iskea semaii lapi löytääkseen johtavan metalhn. Se. seuraa u.sein johtajia kuten vesi-- ranneja ja iioiti.sia .savupiippuja alas maahan eika tee rnitaan vahinkoa, JOS johtajan, poikkileikkauksen pinta- Kuten jo äsken mainitsimme, vetil-^ ala on. tarpeeksi .suuri,.eika johdossa v ä t •erinimiset .sähköt toisiaan puo^- leensa, ja samannimiset karkoittayat toisiaan. IlmJissa olevat pnsiliivlset hiukkaset virtaavat nain ollen aias-palnpam negatiivisesti varattua maä- . ta kohti, ja negituviset.taas virtaavat ylo.spain. Ilmakehästä kulkee siis maata kohti sähkövirta, jonka koko • maankuorta, kohti la.sketaan oleviin. 1.500 amporia.-Mitenkä tiista voimak-kaa. sta jatinite-eroa tn.soiftnvasta .sähkövirrasta huolimatta .sailvy jinTnUO-cro maan j!i ilmakehän vnlillii. on i l makehän sahkoistj-n ilmiöiden tutkl- • muk.scn puakv.symvk.sia.- Tala: ky.sy> my.sta on. koetettu selittää ukkosilmi- ^^<)n,-avulla. ^(Ukko.<;,saalla..on, ilmakehän normaa-icn .sähköinen tila voimakkaasti häiriytynyt,- Ukonilmoilla on todettu jiin- ^nitc-eroja 400,000 volttia metriä kohden.. - J ä n n i t t e e t . :jotkä purkäutuvfU; jjitkiila salamoina, voivat ollii - j o p.a biljoona volttia. Ukonilmojen lukumäärän maapallolla la.sketaan olevan .vuo.sittain 10 milt. Sähkövirran voimakkuus sulama.ssa v o i o l i a - esim. 20.000 amperia. Salaman kestoaikaiia (1/1,000 ..sek.) virtaa maahan .sähkö-- cnerRiamaara, jokä va.'^tafi' .'i.SOO kilo-vatlituntia. . Nama.valtavat.sähkövaraukset svn-! tyvat suuri.s.sä vlo,spain no.u.sevi.s.sa i l - mavirtnuksissa. Kun voimakkaan aiir- . nngonpaisteen vaikutuksesta m a an lähellä:olevat ilmaKorrok.set lämpene^ •vat.- tulevat' ne ylempänä olevia kvl-mempia, ilmama.s.soja kevvemmik.si ja alkavat virrata .iropeasii kvlmemplen, ilmakerrosten lapi ylemmäksi samalla. • Innjcten ja jaalitven. TalloiH nii,»<,sä:; i;Ie. mltiiän jyrkkiä mutkia.' Jo.s pinta- 1 •ala taas on liian pienii kuumenee johv [ din ja .sulaa tahi kaasuuhiutj häviten i jäljettömiin. •. j .Jöhtaniattdmät,. aineet; jotka .salama kohtaa, hajoavat säpäleiksi, ja pa-. la vat' a i ne<: t .sy tty va t-, -ti.se i n, Er i koi - j sesti siirtyes^-sään johtavasta .aineesta! epä joh t a ja a n, ovat sala mä 11 vaiku tuk-settuhoisat. Kun .salama lyö hiekkaiseen maahan .muodostaa se liseiiv pi t- Icäii' torven yhtoeasulaneitfi hiekka jyväsiä. Sen. pajkän I8hei.syyde,s.sii, jö,- hon .salama on l.skenyt; havaitaan yoi-: nvjkasta otsonin hajua,'.Salamaii ha- ' j.\i :tuntuu tLseiiv pienenipie.nkih siihkö- . purkau.stcn yhteyde.ssä esim; räitlotie- Taiimiissa:. -• '; -,: :., „• ..Myös-- ''.sillöinj^ kun salama . ei o.i.ske maahan, voi se : aiheuttaa vahinkoa.' kiiiy nim. ukko.spilvi:piu-kaut'uu toiseen pilveen, yaiiautiiii .sen martn.pinnalla korkeisiin esin.oisiin ..-vetähiä: eriniminen .sälikömäilrä, ylit'äkl<iä' purkautu-eirtäka. isin marthaiv, .Tällaisen, takaiskun yaikutuk.>;et voivat myö.<ikih,olla tuhoisiii.- S.e -voi .siirmaiä.^^ e l ä i m i ä ; • ' Rakennuksia voidaan .suojata, tikko- ..?eji. hävittävjiltii vaikutukseHaVl^raiik-liiVin keksimilTi i.ikkösenjöhd^ Vulla.. Riike^ ktih-tiiii paniiaan nieiallikärjct, .jotk saa> tetäaiv hyvään jöhtoyhteytecn koste.i' äan. inaaiiän tai .Veteen liijtiitettiiihin hietäilinia.-isoihih'. Jöhdos,sa ei,, saa ,c-siihXyä. mitiiäIl jyrkkili^m senjoiuifitjn kytketiiiin, jisiiksi räki?n-nuksen; suurimpiiti nictällimä.sKoihini. kiiten peltikattoon, ^riuitatikaptiihin. kaasu-• tai vesiiohtoputkim, jotka oleva vesihovrv.tiivistVV mahtaviksi I muuten, tulisivat• voimakkaasti vara- .kumpupilviksv. •, Nai.ssii n(nis!evi.s,sa il- .[tuiksi. Ukkosen johdaltimeivv tehta- . 'mavirtauk.si.s.sa s V n tv vii t .sähköi.setj vaiiuon Ivhvosti .sahoen tartota sala-. varauk.set seuraavas-ti: VKSin.S A KÖIDEN .MUODOS-TUAIINKN Suurella nopeudella ylo.spain nousevat kosteat ja .laniinmat Ilmavirtaukset, kuljettavat mukanaan siih-leelli. set suuna vesipisaroita. jotka cn. - nenpiikaakuittenkin hajoavnt eri kokoisiksi j)i.viroiksi. .Pienemmät pi-sarai koho.i\.it nopt.isu inuii.i oim mt-sesii; varatut .suun-mmivi pisarat jaii- --vat. lalkcen; Nam svntvv. suuria lan-nitc- eroja V-iikkakaap ukkos.sahkoi-spt ilmiot en at o'o \U'la \ksii\i<ifcoh-diltaan- laysinrselviietyt. :on edelläku-vaitu ilmio nuhin svviia . ..Tala. tukevat- .myöskin sak.salai.senj fyvsikon Lenaidm Heidelb(.rc;i.'-'>a te-' kemal-nukimus.sot. joiden mukaan.! han havaitsi .samantapaisesti pi.saroi- „den hajotessa, svntv.neen varauksen vesiputouk.sen yläpuolella.- Edelleon • v a l u i M ä c i taia st seikka eti.i ukkosta ei esiinny ainoastaan -kuumina .kesäpäivinä : chimpoukkonont vaan . inyo.<:^ km. saatilante:.s.sa.. ^jolloin ^ kylmä . raskaampi' almatyonivv Kiilana -lämpimämmän liman-'-iille^ pakottaen- sen nopeaan pysty-suoraan nousuun, jolloin tapahtuu vasiaavanlaineii vesipiiiaroi-den hajoami.sen .<autta-svntyvä sähkö-malle •mahdollisimman m.iahan Jvelppo tie pitamaan 71, Canadtin svrjaseuduissa olevaa .sairaalaa; Rahoja kartetaan myo.s sotaveteraanien, .sairaiden .ja .kykenemättömien . .auttami.seksi . jä avun antamiseksi hatatapauksKssa. Vapaaehtoi.set henkilöt ^ tekevät mahdolliseksi 90*;;; Punai.s-en Ristin' palveluksista.: He hoitavat vaivaisia lapsia, ylläpitävät sairashuoneen va-ru. stuskaappeja ja . j:)itavat . huolen maanteiden var.silla olevista ensiapu-laitoksista. Vapaaehtoiset myös antavat opetusta kotisairaan hoidossa, en.siavussa. ja urheilussa kuten uinnissa...-- Toi.sen maailmansodan aikana ca-nadalaiset lahjoittivat enemmän'.kuin' 2 miljoonaa paintia vertfi. Kun .sota loppui, paatti Punainen Risti ulottaa' siviililienkiloilie taman saman- palve-. luksen.: Tehdvt tutkimuk.set .o,soitta-vat,. etta sairaalani oli vaikea saada larpreksi verta ja pla.smaa käyttöään varten, ja mone.ssa tapaukse.s.sa verensiirron hinnat ovat olleet hian kalliita monenkin ihmi.sen kayttaa. V. 1947 Punainen Risti aloitti si-; viiliohjelmansa Albcrta.ssa Ja Briti.sh Columbia.ssa. Se kerasi 21,044- pulloa verta ja 2..364 pulloa pla.smaa Ja näi-. ta.jaetiun.veripaukkeihin lännen sairaaloihin. . - Silloin antoi enemmän kum 30.000 vapaaehtoista vertansa; . Venplasmapalvelu.s mak.saa vuosittain noin $1.500.000 Canada.ssa; Punainen Risti hankkii kaikki •teknilli- .set henkilöt, tekee kaikki työn Ja va-, rustaa tarpeet.- Maakuntahallituk.set varu.stavat • rakennukset ja yleisön:' pyydetään varustamaan, veren. : - , . •.Toronto.ssa. Punainen Ri.sti ottaa-, haltutftisa West. Block-rakennuksen Chorlov-puisto.ssa ke.sak. 1 p:na. Montreali.ssa tulee sen: kavtioon yksi Queen Mary-«Bairaalan rakennuksista ja tama palvelus aiotaan aloittaa .siellä lana kcsana. • .. Mnnitobiissa on. tehtv lariestelyju maakuntahallituk.sen kan.s.sa uuden rakemuixsen rakentnmise.sta:. SitA kivvtettaisiin seka veria.semana ettil Manuobaii PunaLsen Ristm.jaostojen päämajana. : Nova 'Scotia.s.sa ja :New Bi:uns\vicki.ssa suunnitellaan mvos naita asemin l>jiakaru: maakunni.ssa. joi.ssa ei ole tata palvolu.st a. ovatsen kannalla; He sanovat, etta veriplasmaa voi kayt^- taa sairaan hvvaksrmonessa lapauk- -sessa On esimerkkejä jotka : • o-soitiavat. kumita tärkeätä on- perustaa vapaa Ruotsit voittivat Ilolmenkollcnillakin Oslo.—RuotsaUunon H a r a l d .Eriks-sun \oiMi maaliskuun 3 p n.i suorite- i ^><"l"~•'»lIlI'en \eiipahelus Loukkaan-tus. a Holmenkollenin 50 km hnhdos-, metsämiehiä pelastettiin kun sa j i neu\o-tolintolainen oh n e l j ä n - ' I^^'^^'""" lähetettiin heille lentoko-tena Ruo-.salaise* xoiftnat nnoAm | "^^«""^ Vancouvenn s,iarfllo L.ipsia. puiotiehin ja ^lldl^tet^n .svk>\n j.i J"^!^'^ ^^^^ s\muieei kalpeina ja \a-t haveri-sma on u.soa.sti parannettu ot-: Ruot.salaiset voittivat. myö.skin' (., . vlidistetyn. svksvn ja pujottelun kilp.Tilut. - Naisten pujotie-. lun \oitn norialamen Boi^hUd N ' > - ' ' '^^'^'^ tipottam ja suikin :'.t - ö0.km.-;luihdon. tulok;-5Ct ohvat:'. 1) HiKild Eriks^-on Ruotsi 3 30 09. H.illvad Epp^et Norja 3 32 34 3i -Lennän Berp, Ruotsi. 3.36.01. 4.1, PrQ- •tozov.. Ncuvostohit-iO: • 3i37.27.-Martin Karhssoii.. Ruotsi 3.37.35. 61 Gunnar Hansveen. Norja 3.3".57; 7» ^Thorvald :Stormo. :Norja 3:38:56. 8» RoEjeziiin: Neuvo.?tolutto 3.39.18. .91-Arnold Nyas. 3,39.53. .10) Kristian Björn.3'.39.53-:.. 11) Ivar. Odd Formo. 3.41.00; ErgerSkja-- eiet 3 41 02. Georp To.mie 3 41 24. Thorleif. Vangen -3.41.2S. -Alvui-Peder-' tainalla. :.sen tilalle uutta verta Pu-nai. senRistm asemalla;.. Cambridge voitti .Lontoo.',-T-kiihOx^^^ bridgciv..yliopistojen Vä iien..:s.oiitukilpailii "p^ ker ra n v.iiine laua ii tain.T;" yoitii.; 'Cambridgen sbiiitij6iikkue:ööV,ker^ nvän -..V kuuäella'A;er.eenn-ii^^^^ uuden,,enniit.ykseiv täilii .11 ja.. ; 4 o p j^^ Thames-joella;; Nom • miljoona ih-, .sen 3 4149 Leif Granlien 3 42 03 Ana-| \aiteiaan olleen seuraamansa toh Boijn, Neuvav.olntio. 3 43 57, K ä - j kilpailua Voittaneen joukkueen ai- 10 Tornio 3 44 07 Jen Jätli 3 44 35 Canadan •'perunateoUi-suus" on huomattava • Canadan peruna teollisuus on sellainen, mista tavalluset kan.salaiset eivät ole kovin tietoi.sia. Vain harvat ovat tietoLsia taman .teolli.suuden.tärkeydestä selittää Ottawan keska^koe-farmin juunka.svijaoston . edastaja mr. N. M . Park "Experimental Farm Ne'wsissa". ."• •,•,„•• - Peruna menestyy jiyvm miltei, kaikkialla Canada.ssa. Perunaa-^ kasvatetaan kaikissa asutu.skeskuksissa aina arktiikkaa myöten. - Peruna on viidennek.si tarkem Ca-i^ nadan peltotuotteista kokonalstulon- .sa perusteella ja kaikkein tärkein juurikasvi mita Canada.s.sa tuotetaan ihmisten .syötäväksi. .V. 1947 Canada.=.sa kulutettiin , keskimäärin 217 paunaa perunaa henkeä kohti .samalla kuin kalkkia muita juunka.sveja käytettiin tuoreena ja kannutettuna.138 paunaa henkeä kohti. Perunat ovat- rikkaita C j ä B. vitamiinista .seka raudasta.. Perunanviljelyksen tarkej's Gana-dassa vaihtelee en maakuntien välillä. Koi mcssa ; ranmkkoniaakunnassä perunänviljelys on tärkeämpää kuin Canadan mui.s.sa. maakunnissa silla siellä perunaiuotanto antaa suuren . o.san maataloustuloista, Prince. E d vard Lslandis.sa,. Nova Scotia.ssa ja New Brunswicki£sa on perunanviljer lyksella:. 26 prosenttia koko Canadan perunanviljelysalasta ja siellä tuotetaan 38 prosenttia Canadan perun.i-sadasta. Ontarias.?a ja Quebeci^.sa on 53 pr.asentTia viljely.salasta ja ne.tuotta vat yhteen.sä 44 prosenttia Canadan perunasadosta. Keskinkertaisissa olo-sulitCLSsa nama kaksi ••( vakirikkainra). maakuntaa tuottavat ^ miljoonia bu.ihelcita. perunaa paaa.sia-ssa New Brunswickista; ja PEI^sta. väestön tarpeitten tyydyttämiseksi..; Kolme aavikkomaakuntaa - Manito-ha-, Sa.skatchewan ja .-Alberta, täyttävät 17 pro,«enit.ia Canadan perunavil-jelysalasta ja tuottavat 14 prosenttia kokonai.ssadosta. British Columbiassa vastaavat, prosenttiluvut ovat: 4 ja4. Canadan perunattiotannon tärkeä haara on korkealaatuisen reki.steröi-dyrv siemenperunan, tuotanto; Cana-dasta .lahotetaan vuo.sittain miljoonia; bu.sheleita rekisteröityä siemenperunaa ulkomaille.. Vuoden 1947 siemen-perunasadosta vietiin:- osa Yhdysvaltoihin,. Bermudaan; -Kubaan.. Mcksi-. k o o n . Panamaan. Dominican Tasavaltaan,.: Brittil. ..länsi-Intiaan.- Ar-gentinaan.-:: Et^tee-Afrikkaan . ja Palestiinaan. Canadan rekLsteröldyt siemenperunat .ovat:. hyväs.sa maineessa ulkomailla . Huomattava 'iiiaarä, Canadan vuosittaisesta perunasadasta käytetään s e l l a i J i i n , valmisteihin:, k u i n • perunajauhojen, perunatarkkelvksen* soke-rni. kuivattujen perunani: ja peruna- "chipsien" valmistamiseen. Suojelkaa karjaanne salamalta ,. Sa-laniäii karjalle aineurtamia: tuhoja voidaan vähentää asettamalla u;-:- kosenjohdattimet me;alliaitoihin, navetan .sahko.5y.steemiin ja, yksmpa-laidunmaalla olevun yk.sinai.siin-puihinkin, tiedottavat Yhdysvaltain hallituksen Maatalouden Sahkoistamishal-hnnon spe.sialistit. ::•, Paksu silea . rauialanita voidaan naulata joka .kolmanteen tai neijan; teen aitapaaluun kohdassa, jo.:Sit se kulkee aitalangan vli. Tama ukkoseiv-johdatinlanka tungetaan sitten kak.si jalkaa .syvälle maahan tai viela sy-vemmallekin. .Sähköaitoja ei voida jarjestaa .samalla tapaa.-: • Navetan- ukkosenjohdatinta-ei .saa yhdistää vesiputkiin. silla salama saattaaa ..seurata vesiputkea myöten parsiin ja tappaa lehmät. Sahko.^ys-tcemin ukkosenjohdatin tulee, .johtaa, erillisesti maahtm. Laidunmaalla oleva puu, j O n k a alla lehmät tapaavat oleskella,; voidaan tehdä turvalluseksi salamaa vastaan johtamalla ukkosenjohdatin: maasta puun korkeimpaan latvaan s a a k k a . . va^.^anvaivoja. • -. - . Kun. mahalaukkuun on joutunut limakalvoa ar.syuavia aineita, ilmenee u.sein pahoinvointia, tayttymyk- .sen tunnetta ja röyhtäyksiä. Josku.s' : mahalaukku voi ynttaa paa.sta . e-roon epaterveelhseszfi s^öaliastaan ok-, sennuksen .avulla. i-Iantilaukun .tyhjennyttyä peru.steelli.=eiti vomii- tuntuu huomattavasti paremmaita, mut- j ta va.symys. ja haluttomuus vaivaavat •tavalli.sesti viela jonkin aikaa eika ruokamaistu. Tämä ruokahalun puute on oikea s t a a n vain eduk-si; silla: äkillisen vatsakatarrin hoito on - syyia . aloiitaä paivan taikka parin paastolla. Tana aikana, sairas mahalaukku saa vapaana tavallisista ruoan.sulatustehui- V L S t ä ä n levätä ja paa.sec siten .hj;vin paranemisen alkuun. . Nesteen: kayttoa ei: suinkaan ole' syylä rajoittaa, vaan päinvastoin on hyvä' juoda -runsaanlaisesti- esim. laihaa teetä. Paaston jälkeen sairas V O L S I .syoda; aluksi. e.sim. kouralienta ja vehnä-, korppuja.. K u n vatsa alkaa tuntua' paremmalta, han V O I .syoda esim. puu-loruokia;.; pehmeäksi: keitettyjä mur ma ja keitettyä kalaa. Vähitellen sitten . s i i r r y t ä än tavalliseen ruokajar-jestykseen. On kuitenkin hyva jon-: kun aikaa kaikkien oireiden haviami-. sen jälkeenkin karttaa vaikea.sti sulavia ruokalajeja seka - mahalaukun limkalvoa. ar.syttavia aineita, sellaisia , kuiiv mausteita, .kahvia ja alkoholia. On eduksi, jos äkillistä . \-alsa-katarria sairastava voi pysytellä muutaman vuorokauden vuoteessa. Huolellisella hoidolla .saadaan tavallisesti oireet häviämään .muuta ma.ssavuo-rokaudes. sa. . , . A n .«tiractive. fivA-^oo^r K-J vmh a piea.<=ing e^itr.n- znr/^ eient pian, this o n e - t o - ^ v L^I Design-of-the-M on; >•"'->!," ;r-A - suitable for connTr-tir-^'""''^ . >-here m, Canada. A rhod^n bedroom house, u A.., ^ ' i pnmarily for a -v^-ifie -"^'^ could be builc oh without alteration. . - The house c o u l d aL-ö.!)» b--J on a narroty p r o r i e r i v pro^iO the pian \vas roiateuL-^o tt,j,~fl dining and luin^' r,K>rr ^e-e J •R-ardsthe f r o n t of i.He houip.r| the entranee at ihc - sidd- f j would necessitate re-iofutior J the fireplaee a n d livi-ig, r)j.:,j and bedroom w-!n(!o-." ' " Traktorit kuntoon Kevättöiden alkaessa, tulisi traktori vieda asiantuntijan tarkastettavaksi. Han: voi pian määritellä, mita vi-, koja -traktorLS-va on ja antaa arvion; kuinko, paljon tulee maksamaan sen kuntoon saattaminen.. Muutamat niLsta korjauk-sista. jona- traktoris.sa .saattavat, olla tarpeellisin, ovat:: • 1. Jos- traktoria :on ajettu, kaksi vuotta, tulee .sen vaivu tasoittaa: ja asettaa uudet renkaat. Se li.saa voi^ maa- ja .vähentää, öljynkulutusta..; 2. Tarkastakaa magneetto; JOS .se antaa kylliksi .sahkoa, Samalla asettakaa' uudet sytytystulpat eli: "spark-plokif'.". , ' 3. Puhdi.-tuitakaa: karburaattori ja. sen lauteet.. Se Iisaa' ja saastaa gaso-linia 4. Testatkaa kytkin eh-;"klat!5i nähdäksenne toimiiko::.se moitteettomasti. 5. Raastakaa kaikki oljv poi.s irans^ • mis.sionLsta.' -ja tarkastakaa:.' kaikki. :hammasrattaac ja laakerit... • ,6. Asettakaa uudet rasvan, pois pääsemistä, ostavat • \va.sserit taka-akse-' liin - 7. Tarka.stakaa ja korjatkaa etupyörien laakerit. 8..;Tarkastakaa-kumu nähdäksenne onko niissa rikkoutumia. ;9. Poistakaakalkkiaine koneen j ä ä h dy t>ss^ steemiäta. Katsokaa . e t ta pätien: -on- kunnassa. Kun: nama tehtävä suoritetaan.pi-. taisi traktorin olla m.ua parh.aimma.s-sa kunnossa koko kesäkauden. tarkastuttakaa koneese6n voimaa Kuolon kellot soivat . . ; (Jatkuu toiselta sivulta) tomuutta,;:demoki-atiaa' ja edistystä tutkivat uuden yhteiskunnan taistelijat Iijtiassa, Japanissa ja.koko .kaak-kois- Aasiassa. Maotsedun on kookas mies, jonka liikkeet ovat verkkaisia. talonpoikai.s-tapaan harkitun asiallisia.; : Hänen pyöreät kasvonsa, hänen korkea ot-sama, jonka yläpuolella kohoaa tuu- . .Financial:ai?sistance for building new hou.ses such as thf- or-e iiluif-iil :.s availubleto Canudians under the termsof the.Nutionui Jlau^i^giJ .• "1-944,, "' ,, • *| The entranee hali, whieh pro\ides direet access;to niost roomsTr..! il.so be altered to provide a vestibule or to completelv sei-hid» the Pl : -oom portion by the addition of doors to. divide the hali into i\voo'iL'Bi :;e.parate areas.- ' ,.•,-,-.,.„•::. "j The livingroom rea.sonably: largeand features a firoplare v.ith flan^T : Dookca.sn:-s. ;The.dining:Spacei3 planned for a modern dinm<i- -^uiie wcl| ihe kitchen IS efficiently designed to reiiuce work to a minimum U''A iccess to the re,ur yard-and busement simplifies supervi-Jion o[ cniidvl -ictrvitie.s.: ;. The bedrooms are proyided with ample clothes closet space arge unbroken .wall areas facilitate the. placing of requinvi rumnfil .;onveniently loeated between the bedrooms, the bathroom is of a genföJ ;izc. Goodrsized linen and coat closets greatly enhance the faciiJtie-J .he fiouse. - The e.xtenor.finish.of the main body of the house in. the.photöpaiJ K cedar grain asbestos .shingiesapphed over ,wood framing. \Voods'iii s applied vertically on the gable end.s. • However, other t vpe.^ of ene' im.-^h could beused if de.sired, Theexterior dimensiön.s:\vou!d hiiVe J )e increased appro.ximately one foot if briek veneer or soli(i ina%"| ;;on.struction is proposed. The -floor aroa, for "estimatinK 'piirpcisej ibout 900 square feet. Comp!et(! :('0iistructK)n drawings Tor this pian, known as I)e-^igil V-| 17-S, are avaTlalilo from Central Mortgage and Uousmg Corporaiiom uiniinuin co.st. Tietoja Itä-Siperian rannikkoalueelle 1947 pudonneesta jättiläismeteoriilis Helmikuun 12 p:nä 1947, n. klo .10.15 paikallista aikaa putosi Ita-Siperian .rannikkoalueelle, Vladivostokista-pohjoiseen, jättiläismäinen meteoriitti. Lukuisat paikkakuntalaiset nakivat sen syöksyvän maahan pilvettömältä taivaalta pitkulai.sen muotoisena, porassaan varikas pvrsto. Putous tapahtui: suurina.ssa -pohjoisesta- etelään - ja •kesti 4^5. sekunnin ajan. Silminnäkijät väittävät vsen kehittäneen :valon, joka.oli auringonvaloakin kirkkaampi. -Nakijain joukossa..sattui olemaan tai-teihja. joka siiteiv maalasi-kankaalle m a j e s t e e t t i . s e s t a l u o n n o n i l m i ö s t ä : k i i - h e a . m u s t a t u k k a j a h ä n e n t u m m a t , i y a n ^ j o k a e s i t i a a s e n k o k o \ a n k k y y - tutkivat siimansa kuvastavat hiUi-ttya rauhallisuutta ja hänen - hymyillessään säteilee nu.ssa* eloisa huumori. . Mao on saanut laajan ja perusteellisen sivistyk-sen. Han opLskeh, Pekingin yliopistossa:: tapahtumarikkaina vuosina 1919^20. jolloin kuuluisaan "toukokuun 4 paivan hikkeeseenV lut-; tyneet ylioppilaat aktiivisesti taiste-liva. t Kiinan;kansallisten etujen puolesta Mao:on.KiinänkIa.ssilli.sen kirjaili-, suuden: tuntija ja hienon - maun Or maava Kiinan oopperataiteen harrastaja. -Lau.sumiaan ajatuk.sihan.u.sein .valaisee .siteeraamalla vaivatta lah-te: ta ulkomuistista. Han on keskinkertaista.; etevämpi: runoilija,.mutta runoudelle han voi omistaa vam hy- :vin vahan aikaa. . - . Marxilainen; Maosta tuli v. 1920 Venajan;.vallankumouksen annettua dessaan. . .•: Neuvostohiton tiedeakatemia varusti enkoisretkikunnan; joka tahtien-tutkija V. G.-. Fcsenkovin, johdolla • lahti tutkimaan meteoriitin sirpaleita. Sita ennen olivat lentäjät ottaneet selville paikan, johon se oh pudonnut. Se; sijaitsee Us.surin taigalla, 40 km. paassa pienestä Harkovkan, kylästä.; lähellä Siehota Almin rannikkovuo-rLston. läntisiä haarautumia. Sirpaleiden etsimisen. helpottamisek.si oli ret-^ kikunnalla mukana pioneeriosasto. :;: Retkikuntaa kohtasi' ;todelIa suurenmoinen: naky. Neliökilometrin alalla oli toistasataa erikokoista kuoppaa, joiden läpimitta oli; l T T r 2 0 metriä. Avanmpaan kuoppaan olisi voitu •si-' joutaa kaksikerroksinen talo; Meteoi riitin.; autioittaman alan ympärillä; seisoi katastrofin.mykkinä todistajina" — k''iHii)niiiiiiiiiiiiiiniiiiii'!niiiiriiii[n'i'iii'iiiiiiii!iii,itniii|ii,iipniiii;i»Hii|ijiii! ii!i|i!Ki'ii'ini'!iiiiiHiiiii'iiiiiiiiiiiiiiiii'i'"i'iiiiiiiuiii!tiiiiiii'iniiiimm"^ K I I T O S y Kiitos kaikille, jotka ottivat osaa meidän koditi muuton yljatykseen helmikuun 28 p:nä I.O.O.P". haalilJa. Kiitos myös kaunii.sta lahjasta. Tervetuloa kot n m me! MR. ja MRS. HANS SJÖVIK 511 So. Renfrew St. Vancouver. B. C. Ka o h .17.50'ja 13 s e k . e n n ä t y s t ä . parempi entista : : -:-r: Jakuuttien,; pienen siperialaisen-kansan, kirjallisuus tayttaa 25 \uot-ta. Tana aikana-on .painosta julkaise- 'tu,.noin' 10.000 eri-kirjaa.:jakuuttien-kielell. i. Vesterlund voittanut . Salpausselän 18 km. Helsinki. — Ruotsalainen Vesterlund vouti Salpausselän .18 km. hiihdon .-helmik.:; 28 pnä. Kilpailuun, oli ilmoittautumu kaikkiaan 146 hiihtäj ä ä - m u t t a monet jalvät pois lähdön tapahtuessa Tulokbot l i G Vesterlund. Ruotsi. 1 13 24, 2) Aug, Kiuru.:- TainionkoskeiViUrh., 1;^ 13i51. 3' E. Josefsson; Ruotsi.: 1;14;07; 4r : V . Vellonen,. Savonlinnan : Jyry i T U L i 1 14.25 5) M Huhtala, OHS. 1 14 33, 6» H.' Hasu, Mj K V , 1.14.41 7) O. Rouvinen; JHS, 1-14.48. 8) A. Franfsi.vKorson .Kunto. 1 . 1 4 9 1 A; Viitaiien.. Uuraisten • Urh.. 1.15.04. R. Rautiainen Joensuu Kalevaiset. 1 15 09. ^iHi!!liitiininntiiiiin!iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuii)iiuiiiiiriiiiitiiii»i[!iiiiRiiiii!iiiiiiin THE WORKERS' CO-OP . . . USKOLLINEN KAIVOS-JA METSÄ- TYÖLÄISTEN ETUJEN PUOLUSTAJA . . . Ole uskollinen osuuskauppaasi kohtaani Taimilavan valmistus Kiinassa.'; Seuraavana vuonna, h a n o s a l l i s t u i Knnan- kommunistisen p u o lueen- ensimmäiseen puoluekokoukseen, jo.ssa oli-.la.sna vam 12 edu.stajaa. Niina' vuosina; jolloin kommunistinen puolue ja kuomintang työskentelivät yhteisrintamassa.-Maotsedunillai^ o l i !: •vastuunalaisia t e h t ä v i ä •molemmi.=;.sa I puoluoLssa. .. Mutta : Tshiangkaishekin v a s t a v a l l a n k u m o u k s e l l L s e n kaappauk-meteoriitiia. joitten piimot;va;r.a grammanmurto-o.SKia.nnmiairiii toihin -kiloihin.. Eras iMoneen ainutlaatuisen meleoniun..0.13!| man painoisen, joka. o n .lata J maailman pienm meteonitii. m päätellä, etta suurimm.it nietaJ jotka olivat iskeneet' maahan i J toiltaan kymmenkunnan:metri( ruisia kuoppia; päuioivnt useitil neja.Kuopi.ssa lojui tiihansiati nittisirpa°leita. Ne,olivat reunal repeytyneitä ja lovisia j a mubTsi ulkonäöltään sirpaleita. joita:o:| tu Arizonassa, Yhdvsvalloissa, .sevan- 'Diablo-kanjoiuiv < la •australialaisen Genderin mm kraaterien ympäriltä., Meieon:'.^ ko paino arvioitiin 100 tonnfci.j ta : ennen .syöksymistään ir.i •ilmakehään,-joka sula .sulait suuren osan ; , s e n . p a i n o oli i paljon suurempi. Profes.sori Fesenkov puaa lisena. etta Siehota Almin meici on ollut pikkuplaneetta.;jot;a;t£| männyt yhteen maapallon sar. teoriitin pudotessa oli .svntynjii laatuinen rautasade. maalui| k o s i : : s u u n n a t o n maara nieteon taa seka hyvin pieninä-t'uamtS| rempina sirpaleina., ; Kait.M Siehota Alinin meteoniun pu tunnetut \astaa\anlaiS( ^ ^av ;kuuluneet kivisateiat-n , lus) Muutamien nTeteoriitti.sirpaifiC2| nakkoanalyysi osoitii: nnaen panon seuraavaksi: rautaa oliS*| .seiittia.;nik.keliä 5'.4, ,prtjs:'-ja'!:* 0.38: prosenttia, joui pmis - ., .. , . ,,. „ - , , , , , i n n i u t ä i n i a : harvoja-puita.. Näki jatti- M i i k e i t a edistykselliselle ajattelulle' „ , „ : : . _ • : . ; . ,1 laiskoxoisia : .seetreja ja jalokuusta, jotka-olivat puoleksi poikki tai pitkin, .piruuttaan kuin' kahtia'sahattuja, ta^i;^?^^^'^^*^"^^;^'^^'^^^V^^'^^ kauttaaltaan valtavaksi: -vitsakseksi ^ kiertyrieitäyTtai;;: juurineen;:;^ . loitos viskautuneita; • , v v , ' • ' . : • ' • ; ' : ••'..:::, •: Retkikunt-a oieske^^ 20 .päivää; .onnistuen •keräämään2^ Ulkona kasvisten taimien kasvattamista varten'tarkoitettu lava valmistetaan joko-laudoista tai sementistä siten, etta senpaalle^tuleva ikkunalasi kehyk.sineen : sopu. paikalleen, hynn. | Tavalluestr kavtetaan -3x6 jalan korkuista lasikehystä. :Piene.mplakiir kehyksiä: saadaan; kaupoista ja on - n i i den kasitiel:, helpompaa -. .-'Useita.uusia plastillisia aineita käytetään, nykyisin lasin : sijaisena.- - Ne. ovat kevviia ja halvempia.:Mutta koska ne- tayi,jrj.-:uudi.staa joka vuosi, katsotaan lasikehvksen:; kayton' tulevan hal\emmak.si. • ; Taimilavan takaosan: tulisi olla etuosaa nom 4 luumaa korkeampi, luin etta vesi valuisi helposti pois.. Lasin tulee olla mullan pinnasta vähintään jalan: korkeudessa tai: vieläkin enem-. man.; riippuen :;sii:tä;: miten :'korkeik.si taimea kasvavat. .Ta-imilava tulisi;; sijoit-iäa.seUäiseen: paikkaan, missä.se oh:suojassa tuulol-- ja ; missa •' aurinko • paisiiaa:;- kaiken huolimatta Maolia . o n :varsm laajä^ näköpiiri. . LuoIi.ssa, joissa sijaitsevat foria.ja rikkia.• Kokon;H-suutca| .soen Siehota Aliniu ni'„'i:eoni!t:, tuttaa Santa Luciun nu*. JUV'^\ loydettiiiv Bra.silias.sa. v. 1?-1. Maon ^päästä • 18-,-';''.Olotta- :^ ;sitt<n, erirnieiisyyksien v a i k U i t ä e s s a . ha^ .Kiinan kielleVtyym'^^-^ seen, ;tappipmielialojen vallaiv^ vien.;bllesSa.sitä • rnieitä. että vailän-, ktimbiis;'olj;aiiiiääks^^^ lunhaluisten: /vaatiessa yallankaap-pauksen , toiriienpanpa • stiurkaiipun-geissa. M ä o päätyi suheh tulok.seeii, e t t ä demokraiättisen' alueen luominen Kiinä.-^a oli 'mahdollista. Hänen tnier. lestään.;sellainen' alue voitiin .luoda, •vuori^euduilla. muutamien maakun- . tien rajojen yhtymäkohdan : tienoilla; Tämän äliieen oli sitten muodostettava tukialue vapausliikkeen .le;.ittäT miselie koko maahan. . ; Muutamat tällaiset. 20 \-uot.ta sitten luodut- alueet yhtyivät sitten nykyhetkeh; K i i naan suiirihattomaksi vapautetuksi a-lueeksi. ' Maotsedim ei ole kertaakaan poistunut Kiinan kamaralta. ; Kahden-^ kymmenen \-uöden a j a i i . h ä h eli maan sisämaakunnissa'^^: ollen.: suuren osan Argentiinan -vak-iluku v;- 1944 oli tästä ' a j a s t a v i e l ä p ä ; vailla;; postiyh- 13,909.950. ," leyctä muuhun" maailmaan. Tästä sen jälkeen kuommtang lupasi nel-1 puoluelehden toimitus ja radioase-jannesmiljopnan .; doUarm, pajkmnon .j :nia,. työskennellään läpi vuorokauden ta; päivää.': Sivut•.lulee-hyvin- tilkitä :joko mullalla. tai muulla aiileella. :; ja merkitään muistun/kaikki maailman tapahtumat. Jatkuvasti kartuttaen tietojaan mita erilaisimmilta elämän aloilta Mao .usein keskustelee talonpoikien" kans.=a maatalouteen hittvvista.-kysymyk.sis-ta.: Naiden keskustelujen pohjalla säi alkunsa —taistelu tuotannon lisäämiseksi", joka pela.sti Janajanian raja-alueen nälänhädän kourista • saarron aikana. . Luokseen ; saapuvilla kirjeenvaihtajilta; ÄL^o tarkan yksityiskohtaisesti kyselee .kaikkien heidän' nakemiensä maiden oloista.. Eraassa yhteydessä, jolloin oli,puhe Kiinan kansanarmeijan taisteluky.-ysta, Maotsedun lau- .sui: — Jos. riippuisi meistä, emme tais- .telisi päivääkään. Mutta jos kerran meidän on - taisteltava, niin tulemme taistelemaan-niin kauan kuin se ön Tälttämätöntä; Olemme' jo taistelleet', kahdenkymmenen •vuoden ajan. Jos se:.on välttämätöntä, niin tulemme taistelemaan vielä toiset • kaksikymmentä -v-uotta'— täydelliseen voit-toon asti. Ranskassa vaaditaan hintojen laskemista Pariisi. — Ranskan ^ ' ' - i b c :! tanyt'.saada muutanii.en , tcSV den ja tukkuhikke a c ^ -an^--! musta .vis.=ien '.talpustarpeiitcn • jen laskemiseksi 5-15 p-^o^""-^! han: toimenpiteeseen. rvna.vt--^.| jälkeen kun kansailir.eii -A vosto.:,. jossa '.tyovac.sio on;; edustettuna, varoitti, eua, > tornien.; tarvikkeiden hiiiSa: Ia.skea maalilukuun'si patsas ne£.sa 10 pros' tai u u - . ' psli^-'] muksia; ositetaan;,;Yl'.;i.ner-. hitto ilmoitti etta h. 1 r u i r f^ : piteet, er.ät ole ri^^a-ia Sc hintojen laskemista, 10 pro=- - ta palkkojen; Koro'-u.-;.a..ti—1 timaan. i''1 TURKISPYyDYST.y^ HUOMATKAA! • Ostan kaikenlaisia 1115'^*. ten nahkoja. Lähettäkää '^l kaa saadaksenne korkeuns»»' nat. Lähetyskulut m'jksei-:s^\ L. VIHONEN Oba >,,;;:?J:f ä | : ; i i . ,^ K:;;>^ ;%i:-.:::":::^;.;:"'i.;;
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 30, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-03-30 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480330 |
Description
Title | 1948-03-30-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
mm,
3
i i i i l
Pf
Mikä on salama?
Vapaa «erensiiflo-ilmio;
joza aiheuttaa ihmist-JIe u-vj.
ij-v:en rank.ka.%t':::dfn mvifc sslaman
tuhojpn- Inu'•xlo.s,•^;a ; S<-ri .'iyntyminf-n
'•'j.T-,jr,Ti ir.i-atTuuik^rm-n; I.'ain
?.yv use;n :,sl%'^i!akin ukxrxsta m T R .
: df^^jsa Kova<-_sa myr£i:y5^sä syhiyy^^^c^^^
df;!iakuvfi!,ij.':iiijrif.r; sankön ^-roiturni-
• ja vaikuiuk.st{ kuiui/jsjava*: M-ntahd'-r.'••n*:r4.-jUTr/ihiUial^rdorrhajoi^rs^^^^^
u=€ita Kun najn >-:.r.'-.rA' >ännitf-fro on
Sähk:ökojojit^:-n .. purkasjÄkipinat i ka.\vaniir n!t>-avan • suurf:K.sf kahden
muistuttavat.- monfriisa sulittfcSKa <;ala- | pilvtn ja maan valiJiii, tapahtuu san-maa.
Etta KalamafidfrIJa ori • suuri ixon purkaus eh salama. Jos c-.^.im.
sähkoicjpina, lolt-si tr-sj kerran amc- } pilv; ori varautunut n^:j,'ariiviwr,'.i, vf;-
nkknlainfn E»-nJam;!i- Frankhn j o. taa w rnaan painalla ja lahf-isifaa pjl-i750-
luvul.'a. Jlarit-n, Kf^rroiaiaii iahtf-. vi-ssa olfrvaa frinjmii>ta varausta -puo-i jj,niicf-r> hr r;"' n
: neen poikansa ••karÄsa uKKossaa]ja! Jctiis^^^ Kun pur,caus tapahtuu pil-r
^ , r , osa ciniv«aiai-.is*a '.c. «aadJ. 1
vapaita verensnrt/^ja tulevan vuoden >
a!<,ir^ Cs^nadan P^r'ii^,fn R„s'n ;
Imjin .-ruuluu ?aada tarpetksS j
v^rta kai/Cille f;airaa{oih«r../stiä. kuka :
t-ahaasa CanadaKsa. Joka tarvStee*? ve- ^
rf;n.vijrtr/i; voi saada «;f n he?:: maksu- I
vapaa.-ti; • • '
BntLsh Co!urnr>ianja AHK-rtan maa- I
kuntien liallitasten vhieistoimlnnan ?
FARMARIEN
PÄIVÄPALSTA
^^^^^ ' Äkiltt^ese vatsakatarrista
Kiri: tri Et»KO SAXT.VSES
N.H.A. DESIGNOF-THE-MOiy
Miten Ontarion farmarit elävät?
avulla on Punainen - Risii aloittanut |
verip!a;»mapa!veluk5,en. . joka on Jo»
useissa tapaufcis-sa pelastanut monftn i
eräana kesäkuun iltapäivänä v, JT52 | ven ja rnaaniJifinan valilla,, i.skep.sa-suonitamaan
kokolta Pniladclphiani.lama maahan. Purkfias voi myös ta-kaupun;;
inuikopuolf-Ua. Han la.skital- ; pahiua kahd'--n ^nnimiÄe.sli varatun
loirv limaan .siir^<:!kanKaa.sta valmiste-t pilven valilla. LVko.ien Jynna johtuu
lun.melalhkarjelja varustelun leijan:; Hman valtavasta varisiasta salaman
Leijaa pu^-levan hanlppukovden ala- ! radaJla. Kui<-n jo edellä mamittnn-paanan
oh jciinnucttv metaliiavain. i k.m on .salaman ke.iioaika tavattoman
Kun kovM bkko>.'-at(rn vai/utuk. < sta ' I\h-,t n KXJO -»ck ) s f n '.ala ^tuk f,sa
;kostui ja iu!i salikoajohiavaksi,. iski i navii.avat e.sim: nopeasti.putoavat sa-avaimesta
Franklinin :katX'f;n sanico- i.dejjisaratpysvvdn paikoillaan. •
kipinoua. Nain oli todi.sieltu.etia sa-/; • UKKO.SKN j y i t l N A •
lama Itse on valtavan suun- .sahkoki- ;• Etla. .salamaan liittyvä jynna kuu-pma.
••; luu vahan myöhemmin, johtuu s i i tä
KAIini:NI;AI.STA .SAIJKOA
.-• Kuten kouluajoilta muislamme. on
.sahkoa kahdenlai.sta. ,p'''-''i<,:ivisia j a
negatuvi.sta.: Knnimiset .sahköi vetävät
toisiaan puoleposa, ja .samannimiset
pyrkivät toisisifj^i poi.spam.
Maankuori on -varattu netjaiuvisolla
.sahkoUa, ja iJmai-reiia.ssa vastaavasti
yhta suuri positiivinen varaus. Ilma-kehiiÄv-
i ilse.s.saankln on .seka po.sy.ii-visia
eita.net{aliivisia hiukkasia. Jiiut-la
enemmän kultienkin ecicllisia.
J o s kaksi kappaletta . on varat tu
enmmiselJa .sahkolla. on iniden valilia
• i
letta.. aani etenee lima.s.sa huomalia-
I vasu hitaammin n/ 3 km. .sek.) kum
{ tavattoman, nopeasti . e t e n e v ä valo
i.'i00.000 K m . ser-./. Jynna kuuluu pit-
.Kana siksi, e l i a aani .salaman pilkan
radan on pi.steistä saapuu, korvaan
en aikoma.
Kun salama is/.ee maahan, kohdis-
Ontario. Manitoba, -New.
B i n . s v . f k ja N'ova .S^otia o-,at h i l - '
jattam tehneet PunaLsen-Ristin kans- ;
sa .sopimuk.sia. ja.heti kun kaikki vai- |.
m:;>;.dut. on tehlv. annetaan naiUä •
aJufiJla mvos maksuvapaasti veren- .•
S i i n o j a . . ... .-. •
Canada o n e.siitanyi johtavaa osaa i
Ontanon.farmeiÄta on vam 11 p.^o-senuia
sellai.sia missic on svmllk olevat
kylpyhuoneet ja käymälät.^
Va:n 14 .prosen'-tia on .sellaisia rni.s-
.sa on juok.seva ve.5i ja 29 .pro.s€n:iIla
on kcsku-slammr-yk-se-v Tietoja an:a-rieiden
farmien kokonaismäärästä on
32 pro.seiutia .sellai.sia, jotka ovat Korjausten
tarpeessa.-
Ta.ssa on kuva Canadan nkkai.m-man
maakunnan maa.«eutuelamasia
Kingin Ja Drewn hallinnan alai>uu-de.;.';
ä. Tila.';:o:. ovat Ontarion .maakuntahallituksen
• t i l a s t o t o i m L S t o n . as-ketiäin
julkaLsema.sta '.'A Con.specius
Onianon "farmei.?t?. oji 99 nrosen"-
t i a ilman 1 p jkonet-.i j i 30 nio cnt- ^ sa-t
i a . I l m a n sepa.ra&.:tor:a... ...,.!
Mainitu.v.=a ranor^j.ssa .'janotaan, et-• " a i i U i . olla
tä "Ontarion farmikot'enj'jui:os.sa on 1 kan . limidialvoa -ar5;.-ttaviä. maustei-
111,000 -.'-ellalna jotka eivä:- ole. viela i. t a : kuten esim. sinappia ja pippuria.
. Va-_:akatarr:na eii mahakatarrJla
tai-koitetaan .mahalaukun .«^einaman
.?i.ummar- kerroksen-, limakalvon, tu-, I
lehdustal V''.'>'^'.-^-•,-. V-'-
Äkillinen vauakatarri aiheutuu ta-vallisestj
satunnaisesta ravmtovir-hee.^
ta.. Sen syynä voi olla liian run-eniia-
piiaaniuner-akin ainek:-.ia
sisältävä ateria; :Ruoas.5a on saat-liian
- rjn-saasti mahaluo-;
saaneei nauttia =.•: in':o ' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-03-30-04